1966L0402 — FI — 14.01.2012 — 014.003
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.
|
NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 14 päivänä kesäkuuta 1966, viljakasvien siementen pitämisestä kaupan (EYV P 125, 11.7.1966, p.2309) |
Muutettu:
Muutettu:
|
L 73 |
14 |
27.3.1972 |
||
|
|
L 002 |
1 |
.. |
|
|
L 291 |
17 |
19.11.1979 |
||
|
C 241 |
21 |
29.8.1994 |
||
|
|
L 001 |
1 |
.. |
Oikaisu
|
(*) |
Tätä asiakirjaa ei ole julkaistu suomenkielisenä. |
NEUVOSTON DIREKTIIVI,
annettu 14 päivänä kesäkuuta 1966,
viljakasvien siementen pitämisestä kaupan
(66/402/ETY)
EUROOPAN TALOUSYHTEISÖN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 43 ja 100 artiklan,
ottaa huomioon komission ehdotuksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon ( 1 ),
ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,
sekä katsoo, ettäviljakasvien tuotannolla on erittäin tärkeä asema Euroopan talousyhteisön maataloudessa,
viljakasvien viljelyssä tyydyttävät tulokset riippuvat paljon sopivien siementen käytöstä; tämän vuoksi tietyt jäsenvaltiot ovat jo jonkin aikaa rajoittaneet kaupan pitämisen ainoastaan korkealaatuisiin viljakasvien siemeniin; ne ovat hyödyntäneet useita kymmeniä vuosia jatketun järjestelmällisen kasvivalintatyön tuloksia ja saaneet käyttöönsä riittävän pysyviä ja yhtenäisiä viljakasvilajikkeita, joiden ominaisuuksien perusteella voidaan olettaa niiden käytöllä saavutettavan olennaista hyötyä,
yhteisössä saavutetaan viljakasvien viljelyssä parempi tuottavuus, jos jäsenvaltiot soveltavat yhdenmukaisia ja mahdollisimman tiukkoja sääntöjä niiden lajikkeiden valikoinnissa, jotka hyväksytään pidettäviksi kaupan,
rajoitukset tiettyjen lajikkeiden kaupan pitämisessä ovat kuitenkin perusteltuja ainoastaan, jos viljelijällä on samanaikaisesti takeet siitä, että hän todella saa juuri näiden lajikkeiden siemeniä,
tämän vuoksi tietyt jäsenvaltiot soveltavat varmentamisjärjestelmiä, joissa virallisella tarkastuksella taataan lajikkeiden tunnistettavuus ja lajikepuhtaus, tällaisia järjestelmiä on kansainvälisellä tasolla jo olemassa; Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö on suositellut vähimmäisvaatimuksia maissin siementen varmentamiseksi Euroopan ja Välimeren maissa; lisäksi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö on laatinut kansainväliseen kauppaan tarkoitettujen rehukasvien siementen lajikkeiden varmentamisjärjestelmän,
yhteisölle olisi laadittava yhdenmukainen varmentamisjärjestelmä, joka perustuu edellä tarkoitettujen järjestelmien soveltamisesta saatuihin kokemuksiin,
järjestelmää olisi sovellettava niin jäsenvaltioiden väliseen kaupankäyntiin kuin kansallisilla markkinoilla kaupan pitämiseen,
viljakasvien siemeniä saa yleensä pitää kaupan ainoastaan, jos ne on varmentamissääntöjen mukaisesti virallisesti tarkastettu ja varmennettu perussiemeniksi tai varmennetuiksi siemeniksi; teknisten termien ”perussiemenet” ja ”varmennetut siemenet” valinta perustuu olemassa olevaan kansainväliseen terminologiaan,
yhteisön sääntöjä ei tulisi soveltaa viljakasvien siemeniin, joita ei pidetä kaupan, koska niiden taloudellinen merkitys on vähäinen; jäsenvaltioilla on oltava oikeus säätää tällaisista siemenistä erityisiä säännöksiä,
yhteisön sääntöjä ei tulisi soveltaa siemeniin, jotka on todistetusti tarkoitettu vietäviksi kolmansiin maihin,
viljakasvien siementen geneettisen arvon ja ulkoisen laadun parantamiseksi yhteisössä on säädettävä tietyistä erityiseen puhtauteen, itävyyteen ja terveydentilaan liittyvistä edellytyksistä,
siementen tunnistettavuuden varmistamiseksi olisi laadittava yhteisön säännöt pakkauksista, näytteenotosta, sulkemisesta ja merkinnöistä; sen vuoksi etiketeissä on oltava virallisen tarkastuksen suorittamiseksi ja viljelijän tiedoksi tarvittavat tiedot, joissa on korostettava sitä, että kyse on yhteisön varmentamisesta,
tietyt jäsenvaltiot tarvitsevat erityiskäyttöön useista lajeista tehtyjä viljakasvien siemenseoksia; näiden tarpeiden huomioon ottamiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava hyväksyä tällaisia seoksia tietyin edellytyksin,
jäsenvaltioiden on säädettävä tarkoituksenmukaisesta tarkastuksesta niin siementen laatuun liittyvien edellytysten kuin siementen tunnistettavuuden takaavien säännösten noudattamisen varmistamiseksi sinä aikana, jona siemeniä pidetään kaupan,
nämä edellytykset täyttäviä siemeniä eivät koske muut kuin yhteisön säännöissä säädetyt rajoitukset kaupan pitämisessä, tämän kuitenkaan rajoittamatta perustamissopimuksen 36 artiklan soveltamista, paitsi kun yhteisön säännöissä säädetään vahingollisten organismien osalta toleransseista,
ensimmäisessä vaiheessa ja siihen saakka kunnes lajikkeista laaditaan yleinen luettelo, sallittuihin rajoituksiin olisi sisällytettävä erityisesti jäsenvaltioiden oikeus rajoittaa varmennettujen siementen pitäminen kaupan niihin lajikkeisiin, joilla on niiden alueella merkitystä viljelyn ja käytön kannalta,
on tarpeen tietyin edellytyksin tunnustaa jäsenvaltiossa varmennetuista perussiemenistä toisessa maassa lisättyjen siementen ja kyseisessä jäsenvaltiossa lisättyjen siementen vastaavuus,
toisaalta olisi säädettävä, että kolmansissa maissa korjattuja viljakasvien siemeniä voi pitää kaupan yhteisössä ainoastaan, jos niille annetaan samat takeet kuin yhteisössä virallisesti varmennetuille ja yhteisön sääntöjen mukaisille siemenille,
eri luokkiin kuuluvien varmennettujen siementen hankinnassa ollessa vaikeuksia, olisi väliaikaisesti sallittava väljemmät vaatimukset siemenille, joita pidetään kaupan,
eri jäsenvaltioiden teknisten varmentamismenetelmien yhdenmukaistamiseksi ja jotta tulevaisuudessa olisi mahdollista verrata yhteisössä varmennettuja siemeniä kolmansista maista peräisin oleviin siemeniin, jäsenvaltioihin suositellaan perustettaviksi yhteisön koepeltoja, jotta ”varmennettujen siementen”
eri luokkiin kuuluville siemenille voitaisiin suorittaa vuosittainen jälkitarkastus, ja
komissiolle olisi annettava tehtäväksi päättää tietyistä toimenpiteistä tämän direktiivin soveltamiseksi; suunniteltujen toimenpiteiden täytäntöönpanon helpottamiseksi olisi säädettävä menettelystä jäsenvaltioiden ja komission välisen tiiviin yhteistyön aikaansaamiseksi maataloudessa, puutarhanviljelyssä ja metsätaloudessa käytettäviä siemeniä ja lisäysaineistoa käsittelevässä pysyvässä komiteassa,
ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:
1 artikla
Tätä direktiiviä sovelletaan viljakasvien siementen tuotantoon kaupan pitämistä varten ja kaupan pitämiseen yhteisössä.
1 a artikla
Tässä direktiivissä ”kaupan pitämisellä” tarkoitetaan siementen myyntiä, pitämistä myyntitarkoituksessa, tarjoamista myyntiin sekä siementen kaikenlaista luovuttamista, toimittamista tai siirtoa kolmansille osapuolille vastiketta vastaan tai vastikkeetta kaupallisessa hyödyntämistarkoituksessa.
Kaupan pitämiseksi ei katsota siementen kauppaa, jonka tarkoituksena ei ole lajikkeen kaupallinen hyödyntäminen, kuten seuraavia toimia:
— siementen toimittamista virallisille koe- ja tarkastuslaitoksille,
— siementen toimittamista palvelujen tarjoajille käsiteltäväksi tai pakattavaksi edellyttäen, että oikeus toimitettuun siemeneen ei siirry palvelujen tarjoajalle.
Kaupan pitämiseksi ei katsota siementen toimittamista tietyissä olosuhteissa palvelujen tarjoajille teolliseen käyttöön tarkoitettujen tiettyjen maatalouden raaka-aineiden tuottamiseksi tai siementen lisäämiseksi tähän tarkoitukseen edellyttäen, että oikeus täten toimitettuihin siemeniin ja saatuun satoon ei siirry palvelujen tarjoajalle. Siementen toimittajan on annettava varmentavalle viranomaiselle jäljennös palvelujen tarjoajan kanssa tehdyn sopimuksen asiaankuuluvista osista, ja sopimukseen on sisällyttävä toimitettujen siementen täyttämät voimassa olevat standardit ja edellytykset.
Tämän säännöksen soveltamisen edellytykset vahvistetaan 21 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.
2 artikla
1. Tässä direktiivissä tarkoitetaan:
A ”Viljakasveilla” seuraavien lajien kasveja, jotka on tarkoitettu maatalous- tai puutarhatuotantoon, lukuun ottamatta käyttöä koristetarkoitukseen:
|
Avena nuda L. |
Kuoreton kaura |
|
Avena sativa L. (myös A. byzantina K. Koch) |
Kaurat ja punakaura |
|
Avena strigosa Schreb. |
Ukonkaura |
|
Hordeum vulgare L. |
Ohra |
|
Oryza sativa L. |
Riisi |
|
Phalaris canariensis L. |
Kanarianheinä |
|
Secale cereale L. |
Ruis |
|
Sorghum bicolor (L.) Moench |
Durra |
|
►M36 Sorghum sudanense (Piper) Stapf ◄ |
Sudanin ruoho |
|
xTriticosecale Wittm. ex A. Camus |
Hybridejä, jotka ovat syntyneet erään Triticum-suvun lajin ja erään Secale-suvun lajin risteytymisen tuloksena. |
|
►M36 Triticum aestivum L. ◄ |
Vehnä |
|
Triticum durum Desf. |
Kovavehnä |
|
Triticum spelta L. |
Spelttivehnä |
|
Zea mays L. ►M18 (partim) ◄ |
Maissi, paitsi popcornmaissi ja sokeri-maissi |
Tämä määritelmä kattaa myös edellä tarkoitettujen lajien risteytyksen tuloksena syntyvät seuraavat hybridit.
|
Sorghum bicolor (L.) Moench × Sorghum sudanense (Piper) Stapf. |
Sorghum bicolor ja Sorghum sudanense -lajien risteytyksen tuloksena syntyviä hybridejä |
Jollei toisin säädetä, edellä tarkoitettuihin hybridien siemeniin sovelletaan samoja vaatimuksia ja muita edellytyksiä kuin niihin lajeihin kuuluviin siemeniin, joista ne on johdettu.
B ”Maissin ►M16 ja Sorghum spp. ◄ lajikkeilla, hybrideillä ja sisäsiitoslinjoilla”:
a) Avopölytteinen lajike: riittävän yhtenäinen ja pysyvä lajike;
b) Sisäsiitoslinja: riittävän yhtenäinen ja pysyvä linja, joka on saatu aikaan joko keinotekoisella itsehedelmöityksellä ja useiden peräkkäisten sukupolvien ajan jatkuneella jalostuksella tai vastaavilla toimenpiteillä;
c) Yksinkertainen hybridi: kahden sisäsiitoslinjan välisen ja jalostajan määrittelemän risteytyksen ensimmäinen sukupolvi;
d) Kaksinkertainen hybridi: kahden yksinkertaisen hybridin välisen ja jalostajan määrittelemän risteytyksen ensimmäinen sukupolvi;
e) Kolmisuuntainen hybridi: sisäsiitoslinjan ja yksinkertaisen hybridin välisen ja jalostajan määrittelemän risteytyksen ensimmäinen sukupolvi;
f) ”Top cross” -hybridi: sisäsiitoslinjan tai yksinkertaisen hybridin ja avopölytteisen lajikkeen välisen ja jalostajan määrittelemän risteytyksen ensimmäinen sukupolvi;
g) lajikkeidenvälinen hybridi: kahden avopölytteisen lajikkeen perussiemenistä kasvaneiden kasvien välisen ja jalostajan määrittelemän risteytyksen ensimmäinen sukupolvi.
C ”Perussiemenillä” (kaurat, ohra, riisi, kanarianhelpi, ruis, ruisvehnä, vehnä, kovavehnä ja spelttivehnä, muiden kuin hybrideien): siemeniä,
a) jotka on tuotettu jalostajan vastuulla lajikkeen ylläpitosääntöjen mukaisesti,
b) jotka on tarkoitettu joko ”varmennettujen siementen” tai ”ensimmäisen sukupolven varmennettujen siementen” tai ”toisen sukupolven varmennettujen siementen” luokkaan kuuluvien siementen tuotantoon,
c) jotka täyttävät, ottaen huomioon 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan säännökset, liitteissä I ja II perussiemenille vahvistetut edellytykset ja
d) joiden on virallisessa tarkastuksessa tai liitteessä II vahvistettujen edellytysten tapauksessa virallisessa tarkastuksessa tai virallisesti valvotussa tarkastuksessa todettu täyttävän a, b ja c alakohdassa vahvistetut edellytykset.
C a. ”Perussiemenillä” (kauran, ohran, riisin, rukiin, vehnän, durumvehnän, spelttivehnän ja itsepölyttävän ruisvehnän hybridit):
a) jotka on tarkoitettu hybridien tuottamiseen,
b) jotka 4 artiklan säännösten mukaisesti täyttävät perussiemenille liitteissä I ja II vahvistetut edellytykset, ja
c) joiden on virallisessa tarkastuksessa tai liitteessä II vahvistettujen edellytysten tapauksessa virallisessa tarkastuksessa tai virallisesti valvotussa tarkastuksessa todettu täyttävän a ja b alakohdassa vahvistetut edellytykset.
D ”Perussiemenillä” (maissi ja) ►M16 Sorghum spp. ◄ :
1. Avopölytteisten lajikkeiden perussiemeniä: siemeniä,
a) jotka on tuotettu jalostajan vastuulla lajikkeen ylläpitosääntöjen mukaisesti,
b) jotka on tarkoitettu kyseisen lajikkeen ”varmennettujen siementen” luokkaan kuuluvien siementen tai ”top cross” -hybridien tai lajikkeidenvälisten hybridien tuotantoon,
c) jotka täyttävät, lukuun ottamatta 4 artiklan säännöksiä, liitteissä I ja II perussiemenille vahvistetut edellytykset ja
d) joiden on virallisessa tarkastuksessa tai liitteessä II vahvistettujen edellytysten tapauksessa virallisessa tarkastuksessa tai virallisesti valvotussa tarkastuksessa todettu täyttävän a, b ja c alakohdassa vahvistetut edellytykset.
2. Sisäsiitoslinjojen perussiemeniä: siemeniä,
a) jotka täyttävät, 4 artiklan säännökset huomioon ottaen, liitteissä I ja II perussiemenille vahvistetut edellytykset ja
b) joiden on virallisessa tarkastuksessa tai liitteessä II vahvistettujen edellytysten tapauksessa virallisessa tarkastuksessa tai virallisesti valvotussa tarkastuksessa todettu täyttävän a alakohdassa vahvistetut edellytykset.
3. Yksinkertaisten hybridien perussiemeniä: siemeniä,
a) jotka on tarkoitettu kaksinkertaisten hybridien, kolmen risteytyksen hybridien tai ”top cross” -hybridien tuotantoon,
b) jotka täyttävät, 4 artiklan säännökset huomioon ottaen, liitteissä I ja II perussiemenille vahvistetut edellytykset ja
c) joiden on virallisessa tarkastuksessa tai liitteessä II vahvistettujen edellytysten tapauksessa virallisessa tarkastuksessa tai virallisesti valvotussa tarkastuksessa todettu täyttävän a ja b alakohdassa vahvistetut edellytykset.
E ”Varmennetuilla siemenillä” (kanarianhelpi, muut kuin hybridit, ruis, durra, sudaninruoho, maissi sekä kauran, ohran, riisin, vehnän, durumvehnän, spelttivehnän ja itsepölyttävän ruisvehnän hybridit): siemeniä,
a) jotka polveutuvat suoraan perussiemenistä tai jalostajan pyynnöstä perussiemeniä yhtä sukupolvea aikaisemmista siemenistä, jotka voivat täyttää ja ovat täyttäneet virallisessa tarkastuksessa liitteissä I ja II perussiemenille vahvistetut edellytykset,
b) jotka on tarkoitettu muuhun kuin viljakasvien siementen tuotantoon,
c) jotka täyttävät, 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 2 kohdan säännökset huomioon ottaen, liitteissä I ja II varmennetuille siemenille vahvistetut edellytykset ja
d) joiden on virallisessa tarkastuksessa tai virallisesti valvotussa tarkastuksessa todettu täyttävän a, b ja c alakohdassa vahvistetut edellytykset.
F ”Ensimmäisen sukupolven varmennetuilla siemenillä” (kaurat, ohra, riisi, ruisvehnä, vehnä, kovavehnä ja spelttivehnä, muiden kuin hybridien): siemeniä,
a) jotka polveutuvat suoraan perussiemenistä tai jalostajan pyynnöstä perussiemeniä yhtä sukupolvea aikaisemmista siemenistä, jotka voivat täyttää virallisessa tarkastuksessa liitteissä I ja II perussiemenille vahvistetut edellytykset,
b) jotka on tarkoitettu joko ”toisen sukupolven varmennettujen siementen” luokkaan kuuluvien siementen tuotantoon tai muuhun kuin viljakasvien siementen tuotantoon,
c) jotka täyttävät liitteissä I ja II ensimmäisen sukupolven varmennetuille siemenille vahvistetut edellytykset ja
d) joiden on virallisessa tarkastuksessa tai virallisesti valvotussa tarkastuksessa todettu täyttävän a, b ja c alakohdassa vahvistetut edellytykset.
G ”Toisen sukupolven varmennetuilla siemenillä” (kaurat, ohra, riisi, ruisvehnä, vehnä, kovavehnä ja spelttivehnä, muut kuin kunkin tapauksen hybridit): siemeniä,
a) jotka polveutuvat suoraan perussiemenistä, ensimmäisen lisäyksen varmennetuista siemenistä tai jalostajan pyynnöstä perussiemeniä yhtä sukupolvea aikaisemmista siemenistä, jotka voivat täyttää virallisessa tarkastuksessa liitteissä I ja II perussiemenille vahvistetut edellytykset,
b) jotka on tarkoitettu muuhun kuin viljakasvien siementen tuotantoon,
c) jotka täyttävät liitteissä I ja II toisen sukupolven varmennetuille siemenille vahvistetut edellytykset ja
d) joiden on virallisessa tarkastuksessa tai virallisesti valvotussa tarkastuksessa todettu täyttävän a, b ja c alakohdassa vahvistetut edellytykset.
H ”Virallisilla toimenpiteillä”: toimenpiteitä, joita toteuttavat
a) jonkin valtion viranomaiset tai
b) jonkin valtion valvonnassa toimivat julkis- tai yksityisoikeudelliset oikeushenkilöt tai
c) valantehneet luonnolliset henkilöt sellaisten lisätehtävien osalta, jotka myös kuuluvat valtion valvonnan alaisuuteen,
sillä edellytyksellä, että b ja c kohdassa tarkoitetut henkilöt eivät saa henkilökohtaista etua kyseisistä toimenpiteistä.
1 a. Edellä 1 kohdan A-osassa tarkoitettuun lajiluetteloon tehtävät muutokset hyväksytään 21 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.
1 b. Kanarianhelpin, rukiin ja ruisvehnän hybridien sisällyttämiseksi tämän direktiivin soveltamisalaan 1 kohdan C alakohdan C a alakohtaan ja E, F ja G alakohtaan tehtävät muutokset on annettava noudattaen 21 artiklassa säädettyä menettelyä.
1 c. Tämän direktiivin säännösten mukaisesti varmennettaviksi soveltuvat eri lajiketyypit, mukaan lukien ainesosat, voidaan eritellä ja määrittää noudattaen 21 artiklassa tarkoitettua menettelyä. Samaa menettelyä noudattaen 1 kohdan B alakohdan määrittelyjä on mukautettava vastaavasti.
▼M28 —————
►M20 1 e. ◄ Jäsenvaltiot saavat noudattaen 21 artiklassa säädettyä menettelyä sallia pitää kaupan ►M20 30 päivään kesäkuuta 1987 ◄ asti pääosin rehukäyttöön tarkoitettujen erityisten ruislajikkeiden siemeniä, vaikka ne eivät täytä:
— liitteessä II itävyyden osalta.
▼M20 —————
2. Jäsenvaltiot voivat:
a) sisällyttää useita sukupolvia perussiemenluokkaan ja jakaa kyseisen luokan alaosastoihin sukupolvien mukaan,
b) säätää, että itävyyttä ja analyyttistä puhtautta koskevia virallisia tarkastuksia ei varmennettaessa suoriteta kaikille erille, paitsi jos epäillään asiaa koskevien, liitteessä II vahvistettujen edellytysten täyttymistä,
c) poiketen 1 kohdan E, F ja G osan säännöksistä enintään kolmen vuoden siirtymäkauden ajan tämän direktiivin noudattamisen edellyttämien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten voimaantulosta varmentaa varmennettuja siemeniä, jotka polveutuvat suoraan jossakin jäsenvaltiossa nykyisen järjestelmän mukaisesti virallisesti tarkastetuista siemenistä ja joilla on samat takeet kuin tämän direktiivin mukaisesti varmennetuilla perussiemenillä; tätä säännöstä sovelletaan myös 1 kohdan G osassa tarkoitettuihin ensimmäisen lisäyksen varmennettuihin siemeniin,
d) voivat pyynnöstä ja noudattaen 21 artiklassa säädettyä menettelyä sallia, että itsepölytteisten lajien siemenet varmennetaan virallisesti ►M20 30 päivään kesäkuuta 1989 ◄ asti luokkiin ”varmennetut siemenet, ensimmäinen sukupolvi” tai ”varmennetut siemenet, toinen sukupolvi”:
— kun liitteessä I vahvistetun virallisen viljelystarkastuksen sijasta suoritetaan viljelystarkastus, jota virallisesti valvotaan tekemällä paikalla tarkastuksia vähintään 20 prosentille kunkin lajin kasvustosta;
— jos perussiementen lisäksi vähintään kaksi sitä välittömästi edeltävää esiperussiementen sukupolvea täyttää kyseisessä jäsenvaltiossa suoritetussa virallisessa tarkastuksessa liitteissä I ja II perussiemenelle vahvistetut edellytykset lajikkeen tunnistettavuuden ja lajikepuhtauden osalta.
3. Edellä olevan 1 kohdan C alakohdan d alakohdassa, 1 kohdan Ca alakohdan c alakohdassa, 1 kohdan D alakohdan 1 alakohdan d alakohdassa, 1 kohdan D alakohdan 2 alakohdan b alakohdassa, 1 kohdan D alakohdan 3 alakohdan c alakohdassa, 1 kohdan E alakohdan d alakohdassa, 1 kohdan F alakohdan d alakohdassa ja 1 kohdan G alakohdan d alakohdassa vahvistettua virallisesti valvottua tarkastusta suoritettaessa on noudatettava seuraavia vaatimuksia:
A. Viljelystarkastus
a) Tarkastajat
i) ovat teknisesti päteviä;
ii) eivät saa tarkastuksista henkilökohtaista etua;
iii) ovat kyseisen jäsenvaltion siementen varmentamisesta vastaavan viranomaisen virallisesti valtuuttamia; valtuutukseen on sisällyttävä joko tarkastajien vala tai tarkastajien allekirjoittama kirjallinen sitoumus noudattaa virallisia tarkastuksia koskevia sääntöjä;
iv) suorittavat tarkastukset virallisen valvonnan alaisina ja virallisiin tarkastuksiin sovellettavien sääntöjen mukaisesti.
b) Tarkastettava siemenkasvusto on kasvatettava siemenistä, jotka on hyväksytty virallisessa jälkitarkastuksessa.
c) Virallisten tarkastajien on tarkastettava osa siemenkasvustoista. Tarkastettavan osuuden on oltava vähintään 5 prosenttia.
d) Siemenkasvustosta saaduista siemeneristä on otettava näytteet virallista jälkitarkastusta varten sekä tarvittaessa lajikkeen tunnistamiseksi ja lajikeaitouden määrittämiseksi laboratoriossa tehtävää virallista siementarkastusta varten.
e) Jäsenvaltioiden on vahvistettava säännöt siitä, mitä seuraamuksia virallisesti valvottuja tarkastuksia koskevien, tämän direktiivin nojalla annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen sovelletaan. Säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Seuraamuksiin voi sisältyä a alakohdan iii alakohdassa tarkoitetun virallisen valtuutuksen peruuttaminen sellaisilta virallisesti valtuutetuilta tarkastajilta, joiden voidaan todeta tahallisesti tai huolimattomuuttaan rikkoneen virallisia tarkastuksia koskevia sääntöjä. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tällaisen rikkomuksen yhteydessä tarkastettujen siementen mahdollinen varmennus perutaan, jollei voida osoittaa, että kyseiset siemenet kuitenkin täyttävät kaikki asianmukaiset vaatimukset.
B. Siementarkastus
a) Siementarkastus on suoritettava asianomaisen jäsenvaltion varmentamisviranomaisen valtuuttamassa siementarkastuslaboratoriossa b–d alakohdassa asetettujen edellytysten mukaisesti.
b) Siementarkastuslaboratoriossa on oltava teknisistä toimenpiteistä suoraan vastuussa oleva siementarkastaja, jolla on siementarkastuslaboratorion teknisessä johtamisessa tarvittava pätevyys.
Sen siementarkastajilla on oltava tarvittava tekninen pätevyys, joka on hankittu virallisilta siementarkastajilta vaadittavilla kursseilla ja osoitettu virallisella tutkinnolla.
Laboratorion on toimittava sellaisissa tiloissa ja sen käytettävissä on oltava sellaiset välineet, jotka siementen varmentamisesta vastaavan viranomaisen mukaan riittävät luvassa tarkoitettujen siementarkastusten suorittamiseen.
Laboratorion on tehtävä siementarkastukset nykyisten kansainvälisten menetelmien mukaisesti.
c) Siementarkastuslaboratorion on oltava
i) riippumaton laboratorio;
tai
ii) siemenyhtiölle kuuluva laboratorio.
Edellä olevassa ii alakohdassa tarkoitettu laboratorio saa suorittaa siementarkastuksia ainoastaan siemeneristä, jotka on tuotettu sen siemenyhtiön lukuun, jolle se kuuluu, jollei kyseisen siemenyhtiön, varmentamista hakevan osapuolen ja siementen varmistamisesta vastaavan toimivaltaisen viranomaisen välillä ole toisin sovittu.
d) Siementarkastuslaboratorion siementarkastustoiminta on siementen varmentamisesta vastaavien viranomaisten tarkoituksenmukaisen valvonnan alaista.
e) Edellä olevassa d alakohdassa tarkoitetussa valvonnassa osalle virallista varmentamista varten vastaanotettuja siemeneriä on suoritettava virallinen siementarkastus. Tämän osuuden on periaatteessa edustettava mahdollisimman tasaisesti luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden varmentamista varten toimittamia siemeneriä ja tarkastettavia lajikkeita, mutta sillä voidaan myös pyrkiä selvittämään erityisiä epäilyksiä. Osuuden on oltava vähintään 5 prosenttia.
f) Jäsenvaltioiden on vahvistettava säännöt siitä, mitä seuraamuksia virallisesti valvottuja tarkastuksia koskevien, tämän direktiivin nojalla annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen sovelletaan. Säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Seuraamuksiin voi sisältyä a alakohdassa tarkoitetun valtuutuksen peruuttaminen sellaisilta virallisesti valtuutetuilta siementarkastuslaboratorioilta, joiden voidaan todeta tahallisesti tai huolimattomuuttaan rikkoneen virallisia tarkastuksia koskevia sääntöjä. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tällaisen rikkomuksen yhteydessä tarkastettujen siementen mahdollinen varmennus perutaan, jollei voida osoittaa, että kyseiset siemenet kuitenkin täyttävät kaikki asianmukaiset vaatimukset.
4. Muista virallisesti valvottujen tarkastusten suorittamisessa sovellettavista toimenpiteistä voidaan säätää 21 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.
▼M34 —————
3 artikla
1. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että viljakasvien siemeniä saa pitää kaupan ainoastaan, jos siemenet on virallisesti varmennettu ”perussiemeniksi”, ”varmennetuiksi siemeniksi”, ”ensimmäisen sukupolven varmennetuiksi siemeniksi” tai ”toisen sukupolven varmennetuiksi siemeniksi”.
2. Jäsenvaltioiden on säädettävä varmentamista ►M28 ————— ◄ kaikenlaisten perussiementen ja varmennettujen siementen enimmäiskosteuspitoisuudesta.
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että siementen viralliset tarkastukset suoritetaan käytössä olevien kansainvälisten menetelmien mukaisesti, jos tällaisia menetelmiä on.
▼M28 —————
3 a artikla
Poiketen 3 artiklan 1 kohdan säännöksistä jäsenvaltioiden on säädettävä, että
— perussiemeniä aikaisemman sukupolven jalostettuja siemeniä ja
— kunnostamista varten kaupan pidettyjä raakasiemeniä, jos näiden siementen tunnistettavuus on taattu,
voidaan saattaa markkinoille.
4 artikla
1. Poiketen 3 artiklan säännöksistä jäsenvaltiot voivat kuitenkin
a) sallia sellaisten perussiementen virallisen varmentamisen ja pitämisen kaupan, jotka eivät täytä liitteessä II vahvistettuja itävyyden edellytyksiä; kaikki tarvittavat toimenpiteet on toteutettava sen varmistamiseksi, että toimittaja takaa erityisen itävyyden, mikä toimittajan on ilmoitettava kaupan pitämistä varten erityisessä etiketissä, jossa on toimittajan nimi, osoite ja erän viitenumero;
b) sallia ►M1 ————— ◄ siementen saatavuuden nopeuttamiseksi sellaisten ”perussiementen” tai ”varmennettujen siementen” kauppaluokkiin kuuluvien siementen virallisen varmentamisen ja pitämiseen kaupan ensimmäiselle ostajalle, joiden liitteessä II tarkoitettujen, itävyyden edellytysten noudattamista koskevaa virallista tarkastusta ei ole saatettu päätökseen. Varmentaminen annetaan vain esitettäessä siementen väliaikainen analyysiseloste ja edellytyksellä, että ensimmäisen vastaanottajan nimi ja osoite on ilmoitettu; kaikki tarvittavat toimenpiteet on toteutettava sen varmistamiseksi, että siementen toimittaja takaa väliaikaisella analyysillä todetun itävyyden; itävyys on kaupan pitämistä varten ilmoitettava erityisessä etiketissä, jossa on siementen toimittajan nimi, osoite ja erän viitenumero.
Näitä säännöksiä ei sovelleta kolmansista maista tuotuihin siemeniin, lukuun ottamatta 15 artiklassa säädettyä yhteisön ulkopuolella tapahtuvaa lisäystä.
▼M28 —————
4. Jäsenvaltioiden, jotka soveltavat jompaa kumpaa 1 kohdan a ja b alakohdassa säädetyistä poikkeuksista, on annettava toisilleen vastavuoroista hallinnollista apua tarkastusten osalta.
4 a artikla
1. Poiketen 3 artiklan 1 kohdan säännöksistä jäsenvaltiot voivat antaa alueelleen sijoittuneille tuottajille luvan saattaa markkinoille
a) pieniä määriä tieteellisiin tarkoituksiin tai jalostukseen tarkoitettuja siemeniä,
b) tarkoituksenmukaisia määriä muuhun testi- tai koekäyttöön tarkoitettuja siemeniä, jos ne ovat lajiketta, josta on kyseisessä jäsenvaltiossa tehty luetteloon kirjaamista koskeva pyyntö.
Geneettisesti muunnetun aineiston osalta lupa voidaan myöntää ainoastaan siinä tapauksessa, että on toteutettu kaikki tarkoituksenmukaiset toimenpiteet ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvien haitallisten vaikutusten välttämiseksi. Tätä koskevassa ympäristöriskien arvioinnissa on sovellettava direktiivin 70/457/ETY 7 artiklan 4 kohdan säännöksiä.
2. Käyttötarkoitukset, joita varten 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja lupia voidaan antaa, pakkausten merkintää koskevat säännökset sekä määrät ja edellytykset, joiden mukaisesti jäsenvaltiot voivat myöntää tällaisia lupia, vahvistetaan 21 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.
3. Luvat, jotka jäsenvaltiot ovat ennen tämän direktiivin antamista myöntäneet alueelleen sijoittuneille tuottajille 1 kohdassa esitettyihin tarkoituksiin, ovat voimassa siihen asti, kunnes 2 kohdassa tarkoitetut säännökset vahvistetaan. Tämän jälkeen kaikkien tällaisten lupien on oltava 2 kohdan mukaisesti vahvistettujen säännösten mukaisia.
5 artikla
Jäsenvaltiot voivat liitteissä I ja II vahvistettujen edellytysten osalta säätää oman tuotantonsa varmentamista koskevista lisävaatimuksista tai tiukemmista vaatimuksista.
5 a artikla
Jäsenvaltiot voivat rajoittaa kauran, ohran, riisin ja vehnän siementen varmentamisen ensimmäisen sukupolven varmennettuihin siemeniin.
6 artikla
Jäsenvaltioiden on säädettävä, että mahdollisesti vaadittavat tiedot genealogisista ainesosista pidetään jalostajan pyynnöstä luottamuksellisina.
7 artikla
1. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että lajikkeita tarkastettaessa ja varmennettavia siemeniä tutkittaessa näytteet otetaan virallisesti tai virallisesti valvottuina tarkoituksenmukaisin menetelmin. Siemennäytteiden otto 19 artiklan mukaisia tarkastuksia varten on kuitenkin suoritettava virallisesti.
1a. Edellä 1 kohdassa säädettyä virallisesti valvottua siemennäytteiden ottoa suoritettaessa on noudatettava seuraavia vaatimuksia:
a) Siemennäytteiden ottajat, jotka siementen varmentamisesta vastaava asianomaisen jäsenvaltion viranomainen on tähän valtuuttanut, ottavat siemennäytteet b, c ja d alakohdassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.
b) Siemennäytteiden ottajilla on oltava tarvittava tekninen pätevyys, joka on hankittu virallisilta siemennäytteiden ottajilta vaadituilla kursseilla ja osoitettu virallisella tutkinnolla.
Heidän on otettava siemennäytteet nykyisten kansainvälisten menetelmien mukaisesti.
c) Siemennäytteen ottajien on oltava
i) itsenäisiä luonnollisia henkilöitä;
ii) luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön palkkaamia henkilöitä, joiden toimintaan ei sisälly siementuotantoa, siemenviljelyä, siementen käsittelyä tai siemenkauppaa;
tai
iii) luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön palkkaamia henkilöitä, joiden toimintaan sisältyy siementuotantoa, siemenviljelyä, siementen käsittelyä tai siemenkauppaa.
Edellä iii alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa näytteenottaja saa ottaa siemennäytteitä ainoastaan työnantajansa lukuun tuotetuista siemeneristä, jollei hänen työnantajansa, varmentamista hakevan osapuolen ja siementen varmistamisesta vastaavan viranomaisen välillä ole toisin sovittu.
d) Siementen varmentamisesta vastaava viranomainen valvoo tarkoituksenmukaisesti siemennäytteiden ottajien toimintaa. Silloin kun näytteet otetaan automaattisesti, on noudatettava virallisesti valvottuja asianmukaisia menettelyjä.
e) Edellä olevassa d alakohdassa tarkoitettua valvontaa varten virallisten näytteidenottajien on otettava tarkastusnäytteet osasta virallista varmentamista varten vastaanotettuja siemeneriä. Tämän osuuden on periaatteessa edustettava mahdollisimman tasaisesti luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden varmentamista varten toimittamia siemeneriä ja tarkastettavia lajikkeita, mutta sillä voidaan myös pyrkiä selvittämään erityisiä epäilyksiä. Osuuden on oltava vähintään 5 prosenttia. Tätä tarkastusnäytteiden ottoa ei sovelleta automaattiseen näytteenottoon.
Jäsenvaltioiden on verrattava virallisesti otettuja siemennäytteitä näytteisiin, jotka on otettu samasta siemenerästä virallisesti valvottuina.
f) Jäsenvaltioiden on vahvistettava säännöt siitä, mitä seuraamuksia virallisesti valvottuja tarkastuksia koskevien, tämän direktiivin nojalla annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen sovelletaan. Säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Seuraamuksiin voi sisältyä a alakohdassa tarkoitetun valtuutuksen peruuttaminen sellaisilta virallisesti valtuutetuilta siemennäytteen ottajilta, joiden voidaan todeta tahallisesti tai huolimattomuuttaan rikkoneen virallisia tarkastuksia koskevia sääntöjä. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tällaisen rikkomuksen yhteydessä näytteeksi otettujen siementen mahdollinen varmennus perutaan, jollei voida osoittaa, että kyseiset siemenet kuitenkin täyttävät kaikki asianmukaiset vaatimukset.
1b. Muista virallisesti valvotun näytteenoton suorittamiseen sovellettavista toimenpiteistä voidaan päättää 21 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.
2. Tarkastettaessa siemeniä varmentamista varten näytteet on otettava yhtenäisistä eristä; erän enimmäispaino ja näytteen vähimmäispaino vahvistetaan liitteessä III.
8 artikla
1. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että perussiemeniä ja kaikenlaisia varmennettuja siemeniä saa pitää kaupan ainoastaan riittävän yhtenäisinä ►M1 toimituksina ◄ ja pakkauksissa, jotka on 9 ja 10 artiklan säännösten mukaisesti suljettu suljinjärjestelmällä ja varustettu merkinnöillä.
2. Jäsenvaltiot voivat säätää pienten määrien käyttäjille kaupan pitämisen osalta poikkeuksia 1 kohdan pakkauksia, sulkemista ja merkintöjä koskevista säännöksistä.
9 artikla
1. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että perussiementen ja varmennettujen siementen pakkaukset suljetaan virallisesti tai virallisen valvonnan alaisena joko siten, että pakkausta avattaessa suljinjärjestelmä vahingoittuu, tai että pakkauksen avaamisesta jää selvät jäljet joko 10 artiklan 1 kohdan mukaiseen viralliseen etikettiin tai pakkaukseen.
Sulkemisen varmistamiseksi on suljinjärjestelmän käsitettävä vähintään joko edellä tarkoitettu etiketti tai kiinnitettävä virallinen suljin.
Jos kysymyksessä on kertakäyttöinen suljinjärjestelmä, ei toista alakohtaa tarvitse soveltaa.
Noudattaen 21 artiklassa säädettyä menettelyä voidaan todeta täyttääkö suljinjärjestelmä tämän kohdan säännökset.
2. Pakkaukset voidaan sulkea uudelleen ainoastaan virallisesti ►M9 tai virallisen valvonnan alaisena ◄ . Jos pakkaukset suljetaan uudelleen, viimeisen uudelleen sulkemisen päivämäärä ja toimenpiteen suorittanut viranomainen on ilmoitettava 10 artiklan 1 kohdassa säädetyssä etiketissä.
3. Jäsenvaltiot voivat pienpakkausten osalta ►M28 jotka on suljettu niiden alueella. Näitä poikkeuksia koskevat edellytykset voidaan vahvistaa 21 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen ◄ säätää poikkeuksia 1 kohdan säännöksistä.
10 artikla
1. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että perussiementen ja varmennettujen siementen pakkaukset:
a) on varustettava pakkausten ulkopuolisella virallisella käyttämättömällä etiketillä, joka täyttää liitteessä IV vahvistetut edellytykset, ja jossa tiedot ilmoitetaan yhdellä yhteisön virallisista kielistä. Perussiementen etiketin on oltava valkoinen, varmennettujen siementen ja ensimmäisen sukupolven varmennettujen siementen sininen ja toisen sukupolven varmennettujen siementen punainen. Jos etiketti kiinnitetään langalla, on kiinnitys aina varmistettava virallisella sulkimella. Jos 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa perussiemenet tai maissin siemenet eivät täytä liitteessä II vahvistettuja edellytyksiä itävyyden osalta, on siitä ilmoitettava etiketissä. Virallisten itseliimautuvien etikettien käyttö on sallittua. Noudattaen 21 artiklassa säädettyä menettelyä voidaan sallia, että säädetyt tiedot painetaan virallisen valvonnan alaisena pysyvästi pakkaukseen etiketin mallin mukaisesti;
b) on varustettava etiketin värisellä virallisella ilmoituksella, joka sisältää vähintään liitteessä IV olevan A osan a alakohdan 3, 4 ja 5 luetelmakohdassa vaaditut tiedot. Ilmoitus on laadittava siten, ettei a alakohdassa mainitun virallisen etiketin kanssa synny sekaannusta. Ilmoitus ei ole välttämätön, jos tiedot on painettu pysyvästi pakkaukseen, tai a kohdan säännösten mukaisesti, käytetään itseliimautuvaa etikettiä tai kestävästä materiaalista valmistettua etikettiä.
2. Jäsenvaltiot voivat säätää poikkeuksia 1 kohdan säännöksistä niiden pienpakkausten osalta, jotka on suljettu niiden alueella. Näitä poikkeuksia koskevat edellytykset voidaan vahvistaa 21 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.
3. Jäsenvaltiot voivat noudattaen 21 artiklassa säädettyä menettelyä sallia 30 päivään kesäkuuta 1980 asti pitää voimassa säännökset viljakasvien siementen pitämisestä kaupan pakkauksissa, joissa säädetyt tiedot ilmoitetaan 1 kohdan a alakohdan kuudennessa virkkeessä säädetystä poiketen.
10 a artikla
1. Poiketen siitä, mitä edellä 8, 9 ja 10 artiklassa säädetään, jäsenvaltiot voivat säätää sulkimeen ja pakkausmerkintöihin liittyvien säännösten yksinkertaistamisesta siltä osin kuin on kyse varmennettujen siementen luokkaan kuuluvien siemenien pitämisestä kaupan irtotavarana loppukuluttajalle.
2. Edellä 1 kohdassa säädetyn poikkeuksen soveltamista koskevat edellytykset määritellään 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
Komission päätöksen 94/650/ETY ( 2 ) 2 artiklassa säädettyjä edellytyksiä on sovellettava, kunnes kyseiset toimenpiteet on toteutettu.
11 artikla
1. Jäljempänä 21 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen voidaan määrätä, että muissa kuin tässä direktiivissä säädetyissä tapauksissa perussiementen tai varmennettujen siementen pakkaukset on varustettava toimittajan etiketillä (joka voi olla muu kuin virallinen etiketti tai muodostua varsinaiseen pakkaukseen painetuista toimittajaa koskevista tiedoista). Myös nämä etikettiin merkittävät tiedot vahvistetaan 21 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.
2. Tämä direktiivi ei vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen vaatia, että siemenerät, jotka täyttävät 21 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen vahvistetut erityiset edellytykset lajin Avena fatua esiintymisen osalta, varustetaan virallisella asiakirjalla, joka osoittaa, että nämä edellytykset täyttyvät.
11 a artikla
Kun on kyse geneettisesti muunnetun lajikkeen siemenistä, siemenerään tämän direktiivin säännösten mukaisesti kiinnitetyssä tai sen mukana seuraavassa virallisessa tai muussa etiketissä tai asiakirjassa on selkeästi mainittava, että lajiketta on muunnettu geneettisesti.
12 artikla
Jäsenvaltioiden on säädettävä, että perussiementen tai kaikenlaisten varmennettujen siementen kemiallisesta käsittelystä on maininta joko virallisessa etiketissä tai toimittajan etiketissä ja pakkauksessa tai sen sisällä.
13 artikla
1. ►M28 Jäsenvaltioiden on sallittava ◄ , että viljakasvilajien siemeniä voidaan pitää kaupan eri lajikkeiden erityisinä seoksina, jos tieteellisen ja teknisen tietämyksen mukaan nämä seokset estävät tiettyjen vahingollisten organismien leviämistä, ja jos seoksen ainesosat ovat ennen sekoitusta niihin sovellettavien kaupan pitämistä koskevien sääntöjen mukaisia.
►M12 2. ◄ ►M28 Jäsenvaltioiden on sallittava ◄ sen, että viljakasvien siemeniä pidetään kaupan eri lajeista saatuina siemenseoksina, jos seoksen ainesosat ovat ennen sekoitusta niihin sovellettavia kaupan pitämistä koskevien sääntöjen mukaisia.
2 a. Erityiset edellytykset, joiden mukaisesti tällaisia sekoituksia voidaan pitää kaupan, vahvistetaan 21 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.
►M12 3. ◄ Edellä 8, 9 ja 11 artiklan säännöksiä, samoin kuin 10 artiklan säännöksiä on sovellettava, paitsi että siemenseosten etiketin on oltava väriltään vihreä.
13 a artikla
Parempien vaihtoehtojen löytämiseksi tietyille tämän direktiivin säännöksille voidaan päättää määräaikaisten kokeiden järjestämisestä määritetyissä olosuhteissa yhteisön tasolla 21 artiklan säännösten mukaisesti.
Tällaisten kokeiden yhteydessä jäsenvaltiot voidaan vapauttaa tietyistä tässä direktiivissä säädetyistä velvoitteista. Tämän vapautuksen laajuus on määritettävä viittaamalla sovellettaviin säännöksiin. Kokeen kesto ei saa olla pidempi kuin seitsemän vuotta.
14 artikla
1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että tämän direktiivin pakottavien tai valinnaisten säännösten mukaisesti markkinoille saatettavien siementen ominaispiirteisiin, tarkastusta koskeviin vaatimuksiin, merkintöihin ja sulkemiseen ei sovelleta tässä direktiivissä tai jossain muussa direktiivissä säädettyjen lisäksi muita kaupan pitämistä koskevia rajoituksia.
1a. The Commission, in accordance with the procedure provided for in Article 21, shall for the marketing of cereal seeds authorize, in respect of the whole or parts of the territory of one or more Member States, provisions which are more strict than those laid down in Annex II concerning the presence of Avena fatua in those seeds, if similar provisions are applied to the home production of those seeds and if there is a campaign to eradicate Avena fatua from cereals grown in the region in question.
▼M28 —————
14 a artikla
Perussiementä aikaisemman sukupolven jalostettuja siemeniä voidaan 3 a artiklan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti pitää kaupan seuraavin edellytyksin:
a) toimivaltainen varmentava viranomainen on ne virallisesti tarkastanut perussiementen varmentamiseen sovellettavien säännösten mukaisesti,
b) ne ovat tämän direktiivin säännösten mukaisessa pakkauksessa, ja
c) pakkaukset on varustettu virallisella etiketillä, jossa on vähintään seuraavat tiedot:
— varmentava viranomainen ja jäsenvaltio tai niiden lyhenteet,
— erän viitenumero,
— pakkauksen sulkemiskuukausi ja -vuosi, tai
— kuukausi ja vuosi, jona viimeinen virallinen näyte varmentamista varten on otettu,
— laji, ilmaistuna latinalaisin kirjaimin ainakin kasvitieteellisellä nimellä, joka voi olla myös lyhennetyssä muodossa ja ilman auktorien nimiä,
— lajike, ilmaistuna ainakin latinalaisin kirjaimin,
— maininta ”esiperussiemeniä”,
— luokan ”varmennetut siemenet” tai ”ensimmäisen sukupolven varmennetut siemenet” siementen aikaisempien sukupolvien lukumäärä.
Etiketin on oltava valkoinen ja siinä on oltava sinipunainen poikkiviiva.
15 artikla
1. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että viljakasvien siemenet,
— jotka on tuotettu suoraan yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa virallisesti varmennetuista perussiemenistä tai ensimmäisen sukupolven varmennetuista siemenistä ja joille 16 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti on annettu vastaavuus, tai joka on tuotettu suoraan jossakin jäsenvaltiossa virallisesti varmennetun perussiemenen ja sellaisessa kolmannessa maassa virallisesti varmennetun perussiemenen risteytyksestä, ja
— jotka on korjattu toisessa jäsenvaltiossa,
on pyynnöstä ja direktiivin 70/457/ETY säännösten rajoittamatta virallisesti varmennettava varmennetuiksi siemeniksi jäsenvaltiossa, jos siemenelle on tehty kyseiselle luokalle liitteessä I vahvistetut edellytykset täyttävä viljelystarkastus ja jos virallisessa tarkastuksessa on todettu, että samalle luokalle liitteessä II vahvistetut edellytykset täyttyvät.
Jos siemenet on tällaisissa tapauksissa tuotettu suoraan perussiemeniä aikaisempien sukupolvien virallisesti varmennetuista siemenistä, voivat jäsenvaltiot myös sallia virallisen varmentamisen perussiemeniksi, jos sille luokalle vahvistetut edellytykset täyttyvät.
2. Yhteisössä korjatut ja 1 kohdan säännösten mukaisesti varmennettaviksi tarkoitetut viljakasvien siemenet on
— pakattava ja merkittävä liitteessä V olevassa A ja B kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisella virallisella etiketillä 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja
— varustettava liitteessä V olevassa C kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisella virallisella asiakirjalla.
Pakkausta ja etikettejä koskevia ensimmäisen alakohdan säännöksiä voidaan olla soveltamatta, jos paikalla tehtävistä tarkastuksista vastaava viranomainen, näille lopullisesti varmentamattomille siemenille asiakirjat varmentamista varten laativa viranomainen sekä varmentamisesta vastaava viranomainen ovat yksi ja sama tai jos nämä viranomaiset ovat yhtä mieltä soveltamatta jättämisestä.
3. Jäsenvaltioiden on myös säädettävä siitä, että kolmannessa maassa korjatut viljakasvien siemenet on pyynnöstä varmennettava virallisesti, jos
a) siemenet on tuotettu suoraan
i) perussiemenistä tai ensimmäisen sukupolven varmennetuista siemenistä, jotka on varmennettu virallisesti yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa, jolle on myönnetty vastaavuus 16 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti,
tai
ii) jossakin jäsenvaltiossa virallisesti varmennetun perussiemenen ja edellä i alakohdassa tarkoitetussa kolmannessa maassa virallisesti varmennetun perussiemenen risteytyksestä;
b) siemenille on tehty kyseiselle luokalle 16 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tehdyssä vastaavuutta koskevassa päätöksessä vahvistetut edellytykset täyttävä viljelystarkastus;
c) virallisessa tarkastuksessa on todettu, että liitteessä II samalle luokalle vahvistetut edellytykset täyttyvät.
16 artikla
1. Neuvosto ratkaisee määräenemmistöllä komission ehdotuksesta:
a) täyttävätkö, kuten 15 artiklassa säädetään, viljelystarkastukset kolmannessa maassa liitteessä I vahvistetut edellytykset;
b) vastaavatko kolmannessa maassa korjatut viljakasvien siemenet, joilla on samat takeet ominaisuuksiensa sekä siementen tarkastamiseksi, tunnistettavuuden varmistamiseksi, merkitsemiseksi ja valvomiseksi toteutettujen toimenpiteiden osalta, tässä suhteessa yhteisössä korjattuja siemeniä, jotka ovat tämän direktiivin säännösten mukaisia.
2. ►M5 Jäsenvaltiot voivat tehdä 1 kohdan mukaisen kolmatta maata koskevan päätöksen, jos neuvosto ei vielä ole tehnyt kyseisen maan osalta tämän direktiivin mukaista päätöstä. Tämä oikeus lakkaa 1 päivänä heinäkuuta 1975. ◄
3. Edellä 1 ja 2 kohtaa on sovellettava myös uusien jäsenvaltioiden osalta liittymispäivämäärän ja tämän direktiivin säännösten noudattamisen edellyttämien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten voimaantulopäivämäärän välisenä aikana.
4. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan myös entisen Saksan demokraattisen tasavallan alueella 31 päivään joulukuuta 1991 asti. Yksityiskohtaiset säännökset täytäntöönpanosta voidaan antaa 21 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.
17 artikla
1. Perussiementen tai varmennettujen siementen yleisessä saatavuudessa yhteisössä ilmenevien väliaikaisten vaikeuksien, joita ei muutoin voida ratkaista, poistamiseksi voidaan 21 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen päättää, että jäsenvaltiot sallivat pitää rajoitetun ajan koko yhteisön alueella kaupan vaikean saatavuuden ratkaisemiseksi tarvittavat määrät väljemmät vaatimukset täyttävän luokan siemeniä tai sellaisen lajikkeen siemeniä, jotka eivät kuulu viljelykasvilajien yleiseen lajikeluetteloon eivätkä jäsenvaltioiden kansallisiin lajikeluetteloihin.
2. Tietyn lajikkeen siemenluokan osalta virallisena etikettinä käytetään vastaavalle luokalle tarkoitettua etikettiä; niiden lajikkeiden siementen osalta, jotka eivät kuulu edellä mainittuihin luetteloihin, virallinen etiketti on ruskea. Etiketissä on aina ilmoitettava, että kyseiset siemenet kuuluvat väljemmät vaatimukset täyttävään luokkaan.
3. Edellä olevan 1 kohdan säännösten soveltamissäännöt voidaan antaa 21 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.
18 artikla
Tätä direktiiviä ei sovelleta sellaisiin viljakasvien siemeniin, jotka todistetusti on tarkoitettu vietäviksi kolmansiin maihin.
19 artikla
1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että viljakasvien siemenet tarkastetaan virallisesti kaupan pitämisen aikana vähintään pistokokein sen varmistamiseksi, että ne ovat tämän direktiivin vaatimusten mukaisia.
2. Rajoittamatta siementen vapaata liikkuvuutta yhteisössä jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kolmansista maista tuoduissa kahta kiloa suuremmissa siemenmäärissä on kaupan pidettäessä seuraavat tiedot:
a) laji,
b) lajike,
c) luokka,
d) tuotantomaa ja virallinen tarkastusviranomainen,
e) lähettäjämaa,
f) tuoja,
g) siementen määrä.
Se, miten nämä tiedot on esitettävä, voidaan vahvistaa 21 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.
20 artikla
1. Yhteisössä on tämän direktiivin pakollisten tai valinnaisten säännösten mukaisesti markkinoille saatettujen viljakasvien siemenistä otettujen näytteiden jälkitarkastusta varten suoritettava pistokokein yhteisön vertailutestejä ja -kokeita. Vertailutestit ja -kokeet voivat koskea seuraavia:
— kolmansissa maissa korjatut siemenet,
— luonnonmukaiseen maatalouteen soveltuvat siemenet,
— in situ -suojelun ja kasvigeenivarojen kestävän käytön yhteydessä kaupan pidetyt siemenet.
2. Vertailutestejä ja -kokeita on käytettävä teknisten varmentamismenetelmien yhdenmukaistamiseksi sekä niiden edellytysten täyttymisen tarkistamiseksi, joiden mukaisia siementen on oltava.
3. Komissio päättää noudattaen 21 artiklassa tarkoitettua menettelyä vertailutestien ja -kokeiden suorittamiseksi tarvittavista järjestelyistä. Komissio ilmoittaa 21 artiklassa tarkoitetulle komitealle testien ja kokeiden ja niiden tulosten teknisistä järjestelyistä.
4. Yhteisö voi myöntää rahoitusta 1 ja 2 kohdassa säädettyjen testien ja kokeiden toteuttamiseksi.
Yhteisön rahoitus toteutetaan budjettivallan käyttäjän päättämien vuosittaisten määrärahojen rajoissa.
5. Testit ja kokeet, joille voidaan myöntää yhteisön rahoitusta, ja kyseisen rahoituksen myöntämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan 21 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.
6. Ainoastaan valtion viranomaiset tai valtion vastuulla toimivat oikeushenkilöt voivat suorittaa 1 ja 2 kohdassa säädettyjä testejä ja kokeita.
21 artikla
1. Komissiota avustaa neuvoston päätöksen 66/399/ETY 1 artiklassa perustettu maataloudessa, puutarhaviljelyssä ja metsätaloudessa käytettäviä siemeniä ja lisäysaineistoa käsittelevä pysyvä komitea.
2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY ( 3 ) 4 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä.
Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan yhdeksi kuukaudeksi.
3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.
21 a artikla
Tieteellisen ja teknisen tietämyksen kehityksen perusteella tehtävät muutokset liitteiden sisältöön on annettava noudattaen 21 artiklassa säädettyä menettelyä.
21 b artikla
Kaurojen, ohran, riisin, vehnän, kovavehnän, spelttivehnän ja muiden lajien, joiden hybridit 2 artiklan 1 b kohdan mukaisesti kuuluvat tämän direktiivin soveltamisalaan, sadon ja siementen täytettäväksi vahvistettujen sekä ristipölytteisten ruisvehnälajikkeiden sadon ja siementen täytettäväksi vahvistettujen edellytysten määrittämiseksi liitteiden sisältöön tehtävät muutokset on hyväksyttävä noudattaen 21 artiklassa säädettyä menettelyä.
22 artikla
Tämä direktiivi ei rajoita sellaisten kansallisten säännösten soveltamista, jotka ovat perusteltuja ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden ja elämän suojelemiseksi taikka teollisen ja kaupallisen omaisuuden suojelemiseksi, lukuun ottamatta ►M20 liitteessä II olevassa 3 kohdassa ◄ vahvistettua toleranssia vahingollisille organismeille.
22 a artikla
1. Edellä 21 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen voidaan vahvistaa erityisiä edellytyksiä seuraavilla aloilla tapahtuneen kehityksen huomioon ottamiseksi:
a) edellytykset, joiden mukaisesti kemiallisesti käsiteltyjä siemeniä voidaan pitää kaupan,
b) edellytykset, joiden mukaisesti siemeniä voidaan pitää kaupan alkuperäisellä paikalla tapahtuvaan suojeluun (in situ) ja kasvien geenivarojen kestävään käyttöön liittyen, mukaan lukien sellaisten lajien siemensekoitukset, jotka sisältävät myös neuvoston direktiivin 70/457/ETY 1 artiklassa lueteltuja lajeja, ja jotka ovat ominaisia erityisille luonnonympäristöille tai perinneympäristöille ja joita uhkaa geneettinen köyhtyminen,
c) edellytykset, joiden mukaisesti luonnonmukaiseen viljelyyn soveltuvia siemeniä voidaan pitää kaupan.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin erityisiin edellytyksiin sisältyvät etenkin seuraavat seikat:
i) b alakohdan osalta näiden lajien siementen on oltava sellaista tunnettua alkuperää, jonka toimivaltaiset viranomaiset ovat kussakin jäsenvaltiossa hyväksyneet siementen kaupan pitämiseksi määritellyillä alueilla.
ii) b alakohdan tapauksissa aiheelliset määrälliset rajoitukset.
23 artikla
Jäsenvaltioiden on saatettava 14 artiklan 1 kohdan säännösten noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 1968 sekä viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 1969 ne säännökset, jotka ovat välttämättömiä tämän direktiivin ja sen liitteiden noudattamiseksi. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.
Saksalla on oikeus noudattaa entisen Saksan demokraattisen tasavallan alueella:
— 3 artiklan 1 kohtaa, kun kyse on
—— siemenistä, jotka on korjattu ennen Saksan yhdistymistä tai yhdistymisen jälkeen, jos kylvö on tapahtunut ennen yhdistymispäivää,
— muista siemenistä, jotka on varmennettu 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti;
— 8 artiklan 2 kohtaa, kun kysymyksessä ovat ”vähäisiä määriä” koskevat rajoitukset;
— 13 artiklan 1 kohtaa ”Hordeum vulgare L:n”osalta;
— 16 artiklaa perinteisen kaupankäynnin rajoituksin ja ottaen huomioon entisen Saksan demokraattisen tasavallan alueen tuotannon tarpeet,
vielä edellä tarkoitettua ajankohtaa myöhemmin, ei kuitenkaan 31 päivän joulukuuta 1992 jälkeen ensimmäisen ja neljännen luetelmakohdan osalta eikä 31 päivän joulukuuta 1993 jälkeen toisen ja kolmannen luetelmakohdan osalta.
Saksan on huolehdittava, että muuta kuin ensimmäisen luetelmakohdan toisessa kohdassa tarkoitettua siementä, jonka osalta se käyttää tätä oikeutta hyväkseen, ei viedä muihin yhteisön osiin, entisen Saksan demokraattisen tasavallan aluetta lukuun ottamatta, ellei voida näyttää toteen, että direktiivin säännöksiä on noudatettu.
23 a artikla
Edellä 21 artiklassa säädetyllä tavalla käsiteltävästä jäsenvaltion hakemuksesta kyseinen valtio voidaan kokonaan tai osittain vapauttaa tämän direktiivin säännösten soveltamisesta, poikkeuksena 14 artiklan 1 kohta:
a) seuraavien lajien osalta:
— kanarianhelpi,
— durra,
— sudaninruoho;
b) muiden lajien osalta, joita ei tavallisesti tuoteta tai pidetä kaupan sen alueella.
24 artikla
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
LIITE I
EDELLYTYKSET, JOTKA KASVUSTON ON TÄYTETTÄVÄ
|
1. |
Pellon edellinen kasvusto ei saa olla yhteensopimaton siementuotannon kasvuston lajien ja lajikkeiden kanssa, ja pellon on oltava riittävän puhdas edellisten sadon itsestään leviävistä kasveista. |
|
2. |
Kasvuston etäisyyden viereisistä pölytyslähteistä, jotka voivat aiheuttaa muuta kuin toivottua vierasta pölytystä ja Sorghum spp.:n osalta erityisesti Sorghum halepense -pölytyslähteistä, on oltava seuraavien vaatimusten mukainen,:
Näitä etäisyyksiä ei tarvitse noudattaa, jos muuta kuin toivottua vierasta siitepölyä vastaan on riittävä suoja. |
||||||||||||||||||
|
3. |
Kasvustossa lajikkeen tunnistettavuuden ja lajikepuhtauden on oltava riittävät tai, jos on kyse sisäsiitoslinjasta, kyseisen linjan ominaisuuksien tunnistettavuuden ja lajikepuhtauden on oltava riittävät. Hybridilajikkeiden siementen tuotannon osalta edellä olevia säännöksiä sovelletaan myös ainesosien ominaisuuksiin, hedesteriliteetti ja fertiliteetin palautuminen mukaan luettuina. Erityisesti Oryza sativa, Phalaris canariensis, Secale cereale (muut kuin hybridit), Sorghum spp. ja Zea mays -kasvustojen on oltava seuraavien muiden vaatimusten tai edellytysten mukaisia: A. Oryza sativa Selvästi Fusarium fujikuroin saastuttamiksi tunnistettavissa olevien kasvien määrä saa olla enintään — 2 kpl / 200 m2 perussiementen tuotannossa, — 4 kpl / 200 m2 ensimmäisen sukupolven varmennettujen siementen tuotannossa, — 8 kpl / 200 m2 toisen sukupolven varmennettujen siementen tuotannossa. Selvästi villeiksi tai punasiemenisiksi tunnistettavissa olevien kasvien määrä saa olla enintään — 0 kpl perussiementen tuotannossa, — 1 kpl / 100 m2 ensimmäisen ja toisen sukupolven varmennettujen siementen tuotannossa. B. Phalaris canariensis, Secale cereale, muut kuin hybridit Kasvuston lajin lajikkeesta selvästi poikkeavien kasvien lukumäärä saa olla enintään — 1 kpl / 30 m2 perussiementen tuotannossa, — 1 kpl / 10 m2 varmennettujen siementen tuotannossa. C. Sorghum spp. a) Muihin Sorghum-lajeihin kuin kasvuston lajiin kuuluvien kasvien sisäsiitoslinjasta tai ainesosasta selvästi poikkeavien kasvien lukumäärä saa olla enintään aa) perussiementen tuotannossa i) kukinnan aikana: 0,1 prosenttia; ii) tuleentumisen aikana: 0,1 prosenttia; bb) varmennettujen siementen tuotannossa i) hedesainesosan kasveista, jotka ovat tuottaneet siitepölyä silloin kun emiainesosan luotti on vastaanottavassa tilassa: 0,1 prosenttia; ii) emiainesosan kasveista — kukinnan aikana: 0,3 prosenttia, — tuleentumisen aikana: 0,1 prosenttia. b) Seuraavat muut vaatimukset tai edellytykset on täytettävä hybridilajikkeiden varmennettujen siementen tuotannossa: aa) hedeainesosan on tuotettava riittävä määrä siitepölyä silloin kun emiainesosan kasvien emin luotti on vastaanottavassa tilassa; bb) silloin kun emiainesosan kasveilla emin luotti on vastaanottavassa tilassa, saa pölyttäneen tai parhaillaan pölyttävän ainesosan kasvien prosenttiosuus olla enintään 0,1 prosenttia. c) Sorghum spp.:n avopölytteisten lajikkeiden tai synteettisten lajikkeiden on oltava seuraavien vaatimusten mukaisia: selvästi lajikkeeseen kuulumattomiksi tunnistettavissa olevien kasvuston kasvien määrä saa olla enintään — 1 kpl / 30 m2 perussiementen tuotannossa, — 1 kpl / 10 m2 varmennettujen siementen tuotannossa. D. Zea mays : a) Lajikkeesta, itsesiittoisesta linjasta tai ainesosasta selvästi poikkeavien kasvien lukumäärä saa olla enintään aa) perussiementen tuotannossa: i) sisäsiitoslinjoilla 0,1 prosenttia; ii) yksinkertaisen hybridin kullakin ainesosalla 0,1 prosenttia; iii) vapaapölytteisillä lajikkeilla 0,5 prosenttia; bb) varmennettujen siementen tuotannossa: i) hybridilajikkeiden ainesosilla: — sisäsiitoslinjoilla 0,2 prosenttia, — yksinkertaisella hybridillä 0,2 prosenttia, — vapaapölytteisellä lajikkeella 1,0 prosenttia; ii) vapaapölytteisillä lajikkeilla 1,0 prosenttia. b) Seuraavat muut vaatimukset tai edellytykset on täytettävä hybridilajikkeiden siementen tuotannossa: aa) Hedeainesosan kasvien on tuotettava riittävästi siitepölyä, kun emiainesosan kasvit kukkivat. bb) Tarvittaessa on suoritettava heteiden poisto. cc) Silloin kun emiainesosan kasveista vähintään 5 prosentilla luotti on vastaanottavassa tilassa, saa pölyttäneen tai parhaillaan pölyttävän emiainesosan osuus olla enintään: — 1 prosentti kussakin virallisessa viljelystarkastuksessa, ja — 2 prosenttia virallisissa viljelystarkastuksissa yhteensä. Kasvien katsotaan pölyttäneen tai pölyttävän parhaillaan, kun vähintään 50 mm:n pituudelta röyhyn keskiviivasta tai sen ulommista osista ponnet ovat tulleet esiin ja ovat joko jo pölyttäneet tai pölyttävät parhaillaan. |
|
4. |
Secale cerealen hybridit a) Kasvuston etäisyyden viereisistä pölytyslähteistä, jotka voivat aiheuttaa muuta kuin toivottua vierasta pölytystä, on oltava seuraavien vaatimusten mukainen:
b) Kasvuston on oltava ainesosien ominaisuuksien, myös heteen steriliteetin osalta, riittävän tunnistettava ja lajikepuhdas. Kasvuston on täytettävä erityisesti seuraavat muut vaatimukset tai edellytykset: i) kasvuston lajikkeeseen kuuluvien kasvien ainesosasta selvästi poikkeavien kasvien lukumäärä saa olla enintään — 1 kpl / 30 m2 perussiementen tuotannossa, — 1 kpl / 10 m2 varmennettujen siementen tuotannossa, mitä vaatimusta sovelletaan virallisessa viljelystarkastuksessa ainoastaan emiainesosaan. ii) Perussiemenillä, joissa käytetään heteen steriliteettiä, on hedesteriilin ainesosan steriiliysasteen oltava vähintään 98 prosenttia. c) Varmennettujen siementen tuotantoon on käytettävä tarvittaessa hedesteriiliä emiainesosaa ja hedeainesosaa, joka palauttaa heteen hedelmällisyyden. |
|
5. |
Avena nudan, Avena sativan, Avena strigosan, Hordeum vulgaren, Oryza sativan, Triticum aestivumin, Triticum durumin, Triticum speltan ja itsepölyttävän xTriticosecalen hybridien varmennettujen siementen tuottamiseen tarkoitetut kasvustot a) Kasvuston etäisyyden viereisistä pölytyslähteistä, jotka voivat aiheuttaa muuta kuin toivottua vierasta pölytystä, on oltava seuraavien vaatimusten mukainen: — Emiainesosan etäisyys mistä tahansa saman lajin toisesta lajikkeesta, hedeainesosan kasvustoa lukuun ottamatta, on oltava vähintään 25 metriä. — Tätä etäisyyttä ei tarvitse noudattaa, jos muulta kuin toivotulta pölytykseltä on suojauduttu riittävästi. b) Kasvustolla on oltava ainesosien ominaisuuksien osalta riittävä tunnistettavuus ja lajikepuhtaus. Jos siementen tuotannossa käytetään kemiallista hybridisaation aiheuttajaa, kasvuston on täytettävä seuraavat muut vaatimukset tai edellytykset: i) Kunkin ainesosan vähimmäislajikepuhtaus: — Avena nuda, Avena sativa, Avena strigosa, Hordeum vulgare, Oryza sativa, Triticum aestivum, Triticum durum ja Triticum spelta: 99,7 prosenttia, — itsepölyttävä xTriticosecale: 99,0 prosenttia. ii) Vähimmäishybriditeetin on oltava 95 prosenttia. Hybriditeetin osuus todetaan nykyisin kansainvälisin menetelmin, jos sellaisia on käytettävissä. Jos hybriditeetti määritetään testattaessa siemenet ennen varmentamista, hybriditeettiä ei tarvitse määrittää viljelystarkastuksessa. |
|
6. |
Siementen käyttökelpoisuutta vähentäviä vahingollisia organismeja, erityisesti Ustilaginaceaeta, on oltava mahdollisimman vähän. |
|
7. |
Edellä tarkoitettujen muiden vaatimusten tai edellytysten täyttyminen tarkastetaan perussiementen osalta virallisissa viljelystarkastuksissa ja varmennettujen siementen osalta virallisissa viljelystarkastuksissa tai virallisesti valvotuissa tarkastuksissa. Viljelystarkastukset on suoritettava seuraavien edellytysten mukaisesti: A. Kausvuston kunnon ja kehitysasteen on oltava sellainen, että asianmukainen tarkastus voidaan suorittaa. B. Viljelystarkastusten lukumäärän on oltava vähintään: a) Avena nuda, Avena sativa, Avena strigosa, Hordeum vulgare, Oryza sativa, Phalaris canariensis, xTriticosecale, Triticum aestivum, Triticum durum, Triticum spelta, Secale cereale: yksi; b) Sorghum spp.:n ja Zea maysin kukinnan aikana: aa) avopölytteiset lajikkeet: yksi; bb) sisäsiitoslinjat tai hybridit: kolme. Jos kasvustossa on edellisenä tai kuluvana vuonna tuotettu Sorghum spp. tai Zea mays -kasvustoa, on tehtävä vähintään yksi erityinen viljelystarkastus tämän liitteen 1 alakohdassa tarkoitettujen edellytysten täyttymisen tarkistamiseksi. C. Tässä liitteessä vahvistettujen edellytysten täyttymisen tarkistamiseksi on pellon lohkojen koot, numerointi ja sijainti määritettävä asianmukaisin menetelmin. |
LIITE II
EDELLYTYKSET, JOTKA SIEMENTEN ON TÄYTETTÄVÄ
|
1. |
Siementen on oltava lajikkeeltaan riittävän tunnistettavia ja puhtaita tai sisäsiitoslinjojen tapauksessa niillä on oltava ominaisuuksiltaan riittävä tunnistettavuus ja lajikepuhtaus. Hybridilajikkeiden siementen osalta edellä olevia säännöksiä sovelletaan myös ainesosien ominaisuuksiin. Erityisesti jäljempänä lueteltujen lajien siementen on oltava seuraavien muiden vaatimusten tai edellytysten mukaisia: A. Avena nuda, Avena sativa, Avena strigosa, Hordeum vulgare, Oryza sativa, Triticum aestivum, Triticum durum ja Triticum spelta, kunkin osalta muut kuin hybridit
Lajikkeen vähimmäispuhtaus on tarkastettava pääosin liitteessä I vahvistettujen edellytysten mukaisesti suoritettavissa viljelystarkastuksissa. B. xTriticosecalen itsepölyttävät lajikkeet, muut kuin hybridit
Lajikkeen vähimmäispuhtaus on tarkastettava pääosin liitteessä I vahvistettujen edellytysten mukaisesti suoritettavissa viljelystarkastuksissa. C. Avena nudan, Avena sativan, Avena strigosan, Hordeum vulgaren, Oryza sativan, Triticum aestivumin, Triticum durumin, Triticum speltan ja itsepölyttävän xTriticosecalen hybridit Varmennettujen siementen luokkaan kuuluvien siementen lajikepuhtauden on oltava vähintään 90 prosenttia. Tämä tutkitaan näytteiden asianmukaisesta osuudesta tehtävillä virallisilla jälkitarkastuksilla. D. Sorghum spp. ja Zea mays Jos hybridilajikkeiden varmennettujen siementen tuotannossa käytetään hedesteriiliä emiainesosaa ja hedeainesosaa, joka ei palauta hedefertiliteettiä, siemenet on tuotettava — joko sekoittamalla siemeneriä, joissa on mukana sekä hedesteriiliä emiainesosaa että hedefertiiliä emiainesosaa lajikkeelle tunnusomaisessa määräsuhteessa, — tai kasvattamalla hedesteriiliä emiainesosaa ja hedefertiiliä emiainesosaa lajikkeelle tunnusomaisessa määräsuhteessa. Ainesosien osuudet on tarkastettava liitteessä I vahvistettujen edellytysten mukaisesti suoritettavissa viljelystarkastuksissa. E. Secale cerealen hybridit Siemeniä ei saa sertifioida varmennetuiksi siemeniksi, ellei perussiemenistä virallisesti otettuihin näytteisiin perustuva jälkitarkastus, joka on suoritettu varmennetuiksi siemeniksi sertifioitavaksi tarkoitetusta kasvustosta kasvukauden aikana, osoita, että perussiemenet täyttävät perussiementen tunnistettavuudelle ja lajikepuhtaudelle tässä direktiivissä vahvistetut edellytykset ainesosien ominaisuuksien, myös heteen steriiliyden osalta. |
|
2. |
Siementen on vastattava seuraavia muita vaatimuksia tai edellytyksiä itävyyden, analyyttisen puhtauden ja muiden kasvilajien siementen määrän osalta: A. Taulukko
B. Sovellettavat muut vaatimukset tai edellytykset, joihin viitataan tämän liitteen 2 jakson A alakohdan talukossa: a) Siementen enimmäispitoisuudet, jotka on vahvistettu 4 sarakkeessa, sisältävät myös 5–10 sarakkeessa tarkoitettujen lajien siemenet. b) Toista siementä ei katsota epäpuhtaudeksi, jos toisessa samanpainoisessa näytteessä ei ole muiden viljalajien siemeniä. c) Yhtä Avena fatuan, Avena steriliksen tai Lolium temulentumin siementä vahvistetun painoisessa näytteessä ei katsota epäpuhtaudeksi, jos toinen samanpainoinen näyte ei sisällä näiden lajien siemeniä. d) Hordeum vulgaren (kuorettoman ohran) lajikkeilta vaadittava vähimmäisitävyys on alennettu 75 prosentiksi puhtaista siemenistä. Virallisen etiketin on sisällettävä sanat ”Vähimmäisitävyys 75 prosenttia”. |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3. |
Siementen käyttökelpoisuutta vähentäviä haitallisia organismeja on oltava mahdollisimman vähän. Siementen on täytettävä erityisesti seuraavat vaatimukset Claviceps purpurean suhteen (sklerootioiden tai sklerootion osasten enimmäismäärä näytteessä, jonka paino määritellään liitteessä III olevassa 3 sarakkeessa):
|
||||||||||||||||
LIITE III
ERÄN JA NÄYTTEEN PAINOT
|
Laji |
Erän enimmäispaino (tonneina) |
Erästä otettavan näytteen vähimmäispaino (grammoina) |
Näytteen paino liitteessä II olevan 2 kohdan A alakohdan 4–10 sarakkeessa ja liitteessä II olevassa 3 kohdassa tarkoitettujen lukumäärien määrittämistä varten (grammoina) |
|
1 |
2 |
3 |
4 |
|
Avena nuda, Avena sativa, Avena strigosa, Hordeum vulgare, Triticum aestivum, Triticum durum, Triticum spelta, Secale cereale, xTriticosecale |
30 |
1 000 |
500 |
|
Phalaris canariensis |
10 |
400 |
200 |
|
Oryza sativa |
30 |
500 |
500 |
|
Sorghum bicolor, Sorghum bicolor x Sorghum sudanense |
30 |
1 000 |
900 |
|
Sorghum sudanense |
10 |
1 000 |
900 |
|
Zea mays, sisäsiitoslinjojen perussiemeniä |
40 |
250 |
250 |
|
Zea mays, muita kuin sisäsiitoslinjojen perussiemeniä, varmennettuja siemeniä |
40 |
1 000 |
1 000 |
Erän enimmäispaino saa ylittyä enintään 5 prosentilla.
LIITE IV
Etiketti
A Ilmoitettavat tiedot
a) Perussiemenet ja varmennetut siemenet
1. ” ►M27 EY ◄ -säännöt ja vaatimukset”
2. Varmentava viranomainen ja jäsenvaltio tai niiden lyhennemerkki
3. Erän viitenumero
3 a. Sulkemiskuukausi ja -vuosi ilmoitetaan seuraavasti: ”suljettu …” (kuukausi ja vuosi),
tai
kuukausi ja vuosi, jona viimeinen virallinen näyte varmentamista varten on otettu ilmoitetaan seuraavasti: ”näyte otettu …” (kuukausi ja vuosi)
4. Laji ►M20 ilmaistuna ainakin kasvitieteellisellä nimellään, joka voi olla lyhennetyssä muodossa ja ilman viranomaisten nimiä, latinalaisin kirjaimin ◄
5. Lajike, ilmaistuna ainakin latinalaisin kirjaimin
6. Luokka
7. Tuotantomaa
8. Ilmoitettu netto- tai bruttopaino tai ilmoitettu siementen lukumäärä
8 a. Jos paino ilmoitetaan ja rakeisia torjunta-aineita, pilleröintiaineita tai muita kiinteitä lisäaineita käytetään, on ilmoitettava lisäaineen laatu sekä arvioitu puhtaiden siementen painon suhde kokonaispainoon
9. Hybridejä tai sisäsiitoslinjoja olevien lajikkeiden osalta:
— perussiemenistä, joiden hybridi tai sisäsiitoslinja on virallisesti hyväksytty direktiivin 70/457/ETY mu-kaisesti:
— lopulliseen lajikkeeseen viitaten tai viittaamatta tämän ainesosan virallisesti hyväksytty nimi, sekä siinä tapauksessa, että hybridit tai sisäsiitoslinjat on tarkoitettu ainoastaan lopullisten lajikkeiden ainesosiksi, ilmaisu ”ainesosa”;
— perussiemenistä muissa tapauksissa:
— perussiemenen ainesosan nimi, joka voidaan antaa koodimuodossa ja jonka mukana on viite lopullisesta lajikkeesta, sen tehtävään (hede tai emi) viitaten tai viittaamatta, sekä ilmaisu ”ainesosa”;
— varmennetuista siemenistä:
— siemenen lajikkeen nimi sekä ilmaisu ”hybridi”.
10. Kun vähintään itävyys on testattu uudelleen, ilmaisu ”testattu uudelleen … (kuukausi ja vuosi)” ja uudelleen testauksesta vastuussa oleva laitos voidaan ilmoittaa. Nämä tiedot voidaan antaa viralliseen etikettiin kiinnitetyllä virallisella tarralla
Noudattaen 21 artiklassa säädettyä menettelyä jäsenvaltiot voidaan yksittäisten lajien osalta vapauttaa kasvitieteellisen nimen ilmoittamisvaatimuksesta sekä vapauttaa siitä tarvittaessa määräajaksi, jos vaatimuksen täytäntöönpanon aiheuttamat haitat todetaan suuremmiksi kuin odotettavissa olevat edut siementen pitämisessä kaupan.
b) Siemenseokset
1. ”… seos”
lajit ►M20 tai lajikkeet ◄
2. Sulkemisen suorittanut viranomainen ja jäsenvaltio
3. Erän viitenumero
3 a. Sulkemiskuukausi ja -vuosi ilmoitetaan seuraavasti: ”suljettu …” (vuosi ja kuukausi)
4. Laji, luokka, lajike, tuotantomaa sekä kaikkien sekoiteosien osuus painosta ►M20 lajien ja lajikkeiden nimet on ilmaistava ainakin latinalaisin kirjaimin ◄
5. Ilmoitettu netto- tai bruttopaino tai ilmoitettu siementen lukumäärä
6. Jos paino ilmoitetaan ja rakeisia torjunta-aineita, pilleröintiaineita tai muita kiinteitä lisäaineita käytetään, on ilmoitettava lisäaineen laatu sekä arvioitu puhtaiden siementen painon suhde kokonaispainoon
7. Kun vähintään kaikkien seoksen ainesosien itävyys on testattu uudelleen, ilmaisu ”testattu uudelleen …” (kuukausi ja vuosi ja uudelleen testauksesta vastuussa oleva laitos voidaan ilmoittaa. Nämä tiedot voidaan antaa viralliseen etikettiin kiinnitetyllä virallisella tarralla
8. Maininta ”Saa pitää kaupan ainoastaan …:ssa (kyseinen jäsenvaltio)”.
B Vähimmäismitat
110 mm × 67 mm
LIITE V
Lopullisesti varmentamattomista, toisessa jäsenvaltiossa korjatuista siemenistä annettava etiketti ja asiakirja
A. Etiketissä ilmoitettavat tiedot
— viljelystarkastuksesta vastaava viranomainen ja jäsenvaltio tai niiden lyhenteet,
— laji, ilmaistuna kasvitieteellisellä nimellä, joka voi olla lyhennetyssä muodossa ja ilman viranomaisten nimiä, latinalaisin kirjaimin.
— lajike, ilmaistuna ainakin latinalaisin kirjaimin, ainoastaan hybridilajikkeiden ainesosiksi tarkoitettujen lajikkeiden (sisäsiitoslinjat, hybridit) osalta on lisättävä sana ”ainesosa”,
— luokka,
— hybridilajikkeiden osalta ilmaisu ”hybridi”
— pellon tai erän viitenumero,
— ilmoitettu netto- tai bruttopaino,
— ilmaisu ”lopullisesti varmentamattomia siemeniä”.
”Noudattaen 21 artiklassa säädettyä menettelyä jäsenvaltiot voidaan yksittäisten lajien osalta vapauttaa kasvitieteellisen nimen ilmoittamisvaatimuksesta sekä vapauttaa siitä tarvittaessa määräajaksi, jos vaatimuksen täytäntöönpanon aiheuttamat haitat todetaan suuremmiksi kuin odotettavissa olevat edut siementen pitämisessä kaupan.”.
B. Etiketin väri
Etiketin on oltava harmaa.
C. Asiakirjassa ilmoitettavat tiedot
— asiakirjan antava viranomainen,
— laji, ilmaistuna ainakin kasvitieteellisellä nimellään mahdollisesti lyhennetyssä muodossa ja ilman viranomaisten nimiä, latinalaisin kirjaimin,
— lajike, ilmaistuna ainakin latinalaisin kirjaimin,
— luokka,
— peltoon kylvettyjen siementen viitenumero ja maa tai maat, jotka ovat varmentaneet kyseiset siemenet,
— pellon tai erän viitenumero,
— asiakirjan kattaman erän tuottamiseen viljelty ala,
— korjattujen siementen määrä ja pakkausten lukumäärä,
— varmennettujen siementen osalta perussiementen jälkeisten sukupolvien lukumäärä,
— todistus siitä, että siemenet tuottavalle kasvustolle asetetut edellytykset on täytetty,
— tarvittaessa alustavan siemenanalyysin tulokset.
( 1 ) EYVL N:o 109, 9.7.1964, s. 1760/64
( 2 ) EYVL L 252, 28.9.1994, s. 15, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission päätöksellä 2000/441/EY (EYVL L 176, 15.7.2000, s. 50)
( 3 ) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.