18.2.2009

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 47/5

---

NEUVOSTON DIREKTIIVI 2008/120/EY,

annettu 18 päivänä joulukuuta 2008,

sikojen suojelun vähimmäisvaatimuksista

(Kodifioitu toisinto)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Sikojen suojelun vähimmäisvaatimuksista 19 päivänä marraskuuta 1991 annettua neuvoston direktiiviä 91/630/ETY (2) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin (3). Sen vuoksi mainittu direktiivi olisi selkeyden ja järkeistämisen takia kodifioitava.

(2)	Useimmat jäsenvaltiot ovat ratifioineet tuotantoeläinten suojelua koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen. Yhteisö on myös hyväksynyt yleissopimuksen neuvoston päätöksellä 78/923/ETY (4).

(3)

Tuotantoeläinten suojelusta 20 päivänä heinäkuuta 1998 annetussa neuvoston direktiivissä 98/58/EY (5) vahvistetaan kaikkiin tuotantoeläimiin sovellettavat yhteisön säännökset eläinsuojien rakentamista koskevien vaatimusten sekä niiden eristämistä, lämmitystä ja ilmastointia koskevien edellytysten ja laitteita ja karjaa koskevien tarkastusten osalta. Näitä seikkoja on tämän vuoksi tarpeen käsitellä tässä direktiivissä silloin, kun on vahvistettava yksityiskohtaisempia vaatimuksia.

(4)	Elävinä eläiminä siat kuuluvat perustamissopimuksen liitteessä I lueteltujen tuotteiden luetteloon.

(5)	Sikojen tuotanto on olennainen osa maataloutta. Se on tulonlähde osalle maatalousväestöstä.

(6)	Eroavaisuudet, jotka voivat vääristää kilpailuedellytyksiä, häiritsevät sikojen ja johdettujen tuotteiden yhteisen markkinajärjestelyn toimivuutta.

(7)	On tarpeen vahvistaa yhteiset vähimmäisvaatimukset kasvatus- ja lihotussioille tuotannon järkiperäisen kehittymisen takaamiseksi.

(8)	Sikoja olisi pidettävä ympäristössä, joka vastaa niiden tarvetta liikuntaan ja ympäristöä tutkivaan käyttäytymiseen. Sikojen hyvinvointi näyttää vaarantuvan, jos niille varattua tilaa rajoitetaan huomattavasti.

(9)	Kun sikoja pidetään ryhmissä, niiden suojelemiseksi ja hyvinvoinnin parantamiseksi olisi toteutettava asianmukaisia hoitotoimenpiteitä.

(10)	Jos emakot saavat liikkua vapaasti ja niiden ympäristö on virikkeellinen, ne haluavat sosiaalista kanssakäymistä muiden sikojen kanssa. Tämän vuoksi emakoiden pitäminen siten, että niiden liikkumista jatkuvasti rajoitetaan, olisi kiellettävä.

(11)

Hännän katkaisu, hampaiden katkaisu tai hampaiden hiominen aiheuttavat sioille välitöntä ja joskus pitkittynyttä kipua. Kastrointi aiheuttaa todennäköisesti pitkittynyttä kipua, joka on pahempi, jos kudokset ovat repeytyneet. Nämä toimet haittaavat näin ollen sikojen hyvinvointia, varsinkin jos niiden suorittajana on epäpätevä ja kokematon henkilö. Tästä syystä olisi vahvistettava säännöt, joilla taataan paremmat käytännöt.

(12)	Erilaisten huomioon otettavien näkökohtien, kuten hyvinvointi, mukaan lukien terveys, sosiaaliset ja taloudelliset tekijät sekä ympäristövaikutukset, välillä olisi säilytettävä tasapaino.

(13)

On tarpeen, että viralliset laitokset, tuottajat, kuluttajat ja muut ovat tietoisia alan kehittymisestä. Komission olisi tämän vuoksi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen lausunnon perusteella jatkettava aktiivisesti sen tuotantojärjestelmän tai niiden tuotantojärjestelmien tieteellistä tutkimusta, joka mahdollistaa / jotka mahdollistavat sikojen hyvinvoinnin turvaamisen. Tämän vuoksi olisi säädettävä siirtymäkaudesta, jotta komissio voisi saattaa tehtävän päätökseen.

(14)	Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (6) mukaisesti.

(15)	Tämä direktiivi ei vaikuta liitteessä II olevassa B osassa mainittuihin jäsenvaltioita velvoittaviin määräaikoihin, joiden kuluessa jäsenvaltioiden on saatettava direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Tässä direktiivissä vahvistetaan kasvatukseen ja lihotukseen tarkoitettujen sikojen suojelun vähimmäisvaatimukset.

2 artikla

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

1)	’sialla’ minkä tahansa ikäistä sikaa, jota kasvatetaan siitosta tai lihotusta varten;

2)	’karjulla’ sukukypsää urospuolista sikaa, joka on tarkoitettu siitokseen;

3)	’nuorella emakolla’ sukukypsää naaraspuolista sikaa, joka ei ole vielä porsinut;

4)	’emakolla’ naaraspuolista sikaa ensimmäisen porsimisen jälkeen;

5)	’imettävällä emakolla’ naaraspuolista sikaa syntymää edeltävästä vaiheesta porsaiden vieroittamiseen;

6)	’ummessa olevalla ja kantavalla emakolla’ emakkoa vieroitusvaiheen ja syntymää edeltävän vaiheen välillä;

7)	’porsaalla’ sikaa syntymähetkestä vieroittamiseen;

8)	’vieroitetulla sialla’ vieroitettua porsasta kymmenen viikon ikään asti;

9)	’tuotantosialla’ sikaa kymmenen viikon iästä teurastushetkeen, tai siitossikaa;

10)	’toimivaltaisella viranomaisella’ toimivaltaista viranomaista eläinlääkärin- ja kotieläinjalostustarkastuksista yhteisön sisäisessä tiettyjen elävien eläinten ja tuotteiden kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/425/ETY (7) 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

3 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki tilat täyttävät seuraavat vaatimukset:

a)

kunkin ryhmässä kasvatetun vieroitetun sian tai tuotantosian, lukuun ottamatta astutettuja nuoria emakoita ja emakoita, käytettävissä olevan vapaan lattia-alan on oltava vähintään: Elopaino (kg) m2 enintään 10 0,15 yli 10 – 20 0,20 yli 20 – 30 0,30 yli 30 – 50 0,40 yli 50 – 85 0,55 yli 85 – 110 0,65 yli 110 1,00

b)

kunkin astutetun nuoren emakon käytettävissä olevan vapaan kokonaislattia-alan on oltava vähintään 1,64 m2, ja kunkin emakon käytettävissä olevan vapaan kokonaislattia-alan on oltava vähintään 2,25 m2, kun nuoria emakoita ja/tai emakoita kasvatetaan ryhmässä. Alle kuuden eläimen ryhmissä kasvatettavien eläinten vapaata lattia-alaa on lisättävä 10 prosentilla. Vähintään 40 eläimen ryhmissä kasvatettavien eläinten vapaata lattia-alaa voidaan vähentää 10 prosentilla.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lattiapinnat täyttävät seuraavat vaatimukset:

a)	astutetut nuoret emakot ja kantavat emakot: osan edellä 1 kohdan b alakohdassa vaaditusta alasta, vähintään 0,95 m2 nuorta emakkoa kohti ja vähintään 1,3 m2 emakkoa kohti, on oltava yhtäjaksoisesti kiinteäpohjainen lattia, jossa viemäriaukkoja varten on varattu enintään 15 prosenttia;

b)

kun ryhmissä kasvatettuja sikoja pidetään betonisella rakolattialla: i) raon enimmäisleveyden on oltava: — porsaat: 11 mm, — vieroitetut siat: 14 mm, — tuotantosiat: 18 mm, — astutetut nuoret emakot ja emakot: 20 mm; ii) palkin vähimmäisleveyden on oltava: — porsaat ja vieroitetut siat: 50 mm, ja — tuotantosiat, astutetut nuoret emakot ja emakot: 80 mm.

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sellaisten eläinsuojien, joissa emakoita ja nuoria emakoita pidetään kytkettynä, rakentaminen ja suojien tällaisiksi muuntaminen kielletään. Emakoiden ja nuorten emakoiden pitäminen kytkettynä kielletään 1 päivästä tammikuuta 2006 alkaen.

4.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että emakoita ja nuoria emakoita kasvatetaan ryhmissä aikana, joka alkaa neljä viikkoa astutuksen jälkeen ja päättyy viikkoa ennen odotettua porsimispäivää. Emakoiden tai nuorten emakoiden ryhmälle tarkoitetun karsinan seinämien pituuden on oltava yli 2,8 metriä. Alle kuuden eläimen ryhmälle tarkoitetun karsinan seinämien pituuden on oltava yli 2,4 metriä.

Ensimmäisestä alakohdasta poiketen voidaan emakoita ja nuoria emakoita, joita kasvatetaan alle kymmenen emakon tilalla, pitää yksittäin kyseisessä alakohdassa tarkoitettuna aikana, mutta niiden on voitava kääntyä karsinassa helposti ympäri.

5.   Rajoittamatta liitteessä I säädettyjä vaatimuksia, jäsenvaltioiden on varmistettava, että emakoilla ja nuorilla emakoilla on jatkuva pääsy koskettelumateriaaliin, joka on vähintään kyseisessä liitteessä olevien asiaa koskevien vaatimusten mukainen.

6.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ryhmissä kasvatettavat emakot ja nuoret emakot ruokitaan käyttäen järjestelmää, jolla varmistetaan, että kukin eläin saa riittävästi ruokaa, silloinkin kun muita ravinnosta kilpailevia eläimiä on paikalla.

7.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki ummessa olevat kantavat emakot ja nuoret emakot saavat nälän ja pureskelutarpeen tyydyttämiseksi riittävästi täyttävää tai kuitupitoista rehua sekä energiapitoista rehua.

8.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ryhmissä kasvatettavat siat, jotka ovat erityisen aggressiivisia, jotka ovat joutuneet toisten sikojen aggressiivisen käyttäytymisen kohteeksi tai jotka ovat sairaita tai loukkaantuneita, voidaan väliaikaisesti pitää yksittäiskarsinoissa. Tällöin eläimen on voitava kääntyä karsinassa helposti ympäri, jollei tämä ole ristiriidassa eläinlääkärin erityisten ohjeiden kanssa.

9.   Edellä olevan 1 kohdan b alakohdan, 2 kohdan, 4 kohdan ja 5 kohdan sekä 8 kohdan viimeisen virkkeen säännöksiä sovelletaan kaikkiin uusiin tai uudisrakennettuihin tiloihin sekä tiloihin, jotka on otettu käyttöön ensimmäistä kertaa 1 päivän tammikuuta 2003 jälkeen. Näitä säännöksiä sovelletaan kaikkiin tiloihin 1 päivästä tammikuuta 2013.

Edellä olevan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan säännöksiä ei sovelleta tiloihin, joissa emakoita on alle kymmenen.

4 artikla

Jäsenvaltioiden on valvottava, että sikojen tuotantoon liittyvät olosuhteet vastaavat liitteessä I vahvistettuja yleisiä määräyksiä.

5 artikla

Liitteen I määräyksiä voidaan muuttaa 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen siten, että tieteen edistyminen otetaan huomioon.

6 artikla

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että

a)	henkilöt, jotka ottavat töihin tai palkkaavat henkilöitä huolehtimaan sioista, varmistavat, että eläimistä huolehtivat henkilöt ovat saaneet ohjeita ja opastusta 3 artiklan ja liitteen I asiaankuuluvien säännösten osalta;

b)	sopivia oppikursseja on saatavilla. Tällaisilla kursseilla on keskityttävä erityisesti hyvinvointikysymyksiin.

7 artikla

1.   Komissio toimittaa neuvostolle mieluiten ennen 1 päivää tammikuuta 2005 ja joka tapauksessa 1 päivään heinäkuuta 2005 mennessä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen lausunnon perusteella laaditun kertomuksen. Kertomusta laadittaessa otetaan huomioon sosioekonomiset seuraukset, terveydelliset vaikutukset, ympäristövaikutukset ja erilaiset ilmasto-olosuhteet. Siinä otetaan huomioon myös sikojen tuotantomenetelmissä ja -järjestelmissä sekä lihan käsittelyssä tapahtuva kehitys, joka on omiaan rajoittamaan tarvetta kirurgiseen kuohitsemiseen. Kertomukseen liitetään tarvittaessa asianmukaisia lainsäädäntöehdotuksia erikokoisten tilavaatimusten ja lattiatyyppien vaikutuksesta vieroitettujen sikojen ja tuotantosikojen hyvinvointiin

2.   Komissio toimittaa neuvostolle viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2008 kertomuksen, jonka se laatii Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen lausunnon perusteella.

Kertomuksessa käsitellään erityisesti seuraavia asioita:

a)	erilaisissa kasvatusjärjestelmissä sovellettavien eläintiheyksien, mukaan lukien ryhmän koko ja eläinten ryhmitysmenetelmät, vaikutukset sikojen hyvinvointiin ja terveyteen;

b)	sikalamallin ja erilaisten lattiatyyppien vaikutus sikojen hyvinvointiin, terveys mukaan luettuna, erilaiset ilmasto-olosuhteet huomioon ottaen;

c)	hännänpurentaan liittyvät riskitekijät ja suositukset, joilla hännän typistämisen tarvetta voitaisiin vähentää;

d)	kantavien emakoiden ryhmäkasvatusjärjestelmien kehitys ottaen huomioon eri järjestelmien patologiset, eläinjalostukselliset, fysiologiset ja etologiset tekijät ja niiden vaikutukset eläinten terveyteen ja ympäristöön sekä erilaiset ilmasto-olosuhteet;

e)	yksittäin pidettävien täysikasvuisten siitoskarjujen tilatarpeiden määrittely, mukaan lukien astutuskarsina;

f)	astutusosastolla olevien emakkojen ja imettävien emakkojen sellaisten pihattojen kehitys, jotka täyttävät emakoiden tarpeet porsaiden henkiinjäämistä vaarantamatta;

g)	kuluttajien asenteet ja käytös sianlihan suhteen sen mukaan, miten paljon eläinten hyvinvointi paranee;

h)	erilaisten siantuotantojärjestelmien sosioekonomiset seuraukset sekä vaikutukset yhteisön taloudellisiin kumppaneihin.

Kertomukseen voi tarvittaessa sisältyä myös asiaa koskevia lainsäädäntöehdotuksia.

8 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on valvottava, että tarkastukset suoritetaan toimivaltaisen viranomaisen vastuulla tämän direktiivin noudattamisen varmistamiseksi.

Näiden tarkastusten, jotka voidaan suorittaa muihin tarkoituksiin tehtyjen tarkastusten yhteydessä, on kunakin vuonna käsitettävä tilastollisesti edustava otos kunkin jäsenvaltion erilaisista tuotantojärjestelmistä.

2.   Komissio vahvistaa 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ohjesäännöt, joita on noudatettava tämän artiklan 1 kohdassa säädetyissä tarkastuksissa.

3.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava joka toinen vuosi ennen huhtikuun viimeistä työpäivää ja ensimmäisen kerran ennen 30 päivää huhtikuuta 1996 komissiolle tämän artiklan mukaisesti kahden edellisen vuoden aikana tehtyjen tarkastusten tulokset mukaan lukien suoritettujen tarkastusten lukumäärä suhteessa niiden alueella oleviin tiloihin.

9 artikla

Jotta kolmansista maista lähtöisin olevia eläimiä voidaan tuoda yhteisöön, on niiden mukana seurattava kyseisen maan toimivaltaisen viranomaisen antama todistus, josta ilmenee, että eläimiä on kohdeltu vähintään vastaavalla tavalla kuin tässä direktiivissä säädetään yhteisön alkuperää olevien eläinten osalta.

10 artikla

Komission eläinlääkintäasiantuntijat voivat tehdä yhdessä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa tarkastuksia paikan päällä, siinä määrin kuin tämä on välttämätöntä tämän direktiivin yhdenmukaisen noudattamisen varmistamiseksi. Tällöin tarkastajien on otettava omalta osaltaan käyttöön erityisiä hygieniatoimenpiteitä, jotka sulkevat pois kaiken sairauksien tartuntariskin.

Jäsenvaltion, jonka alueella tarkastus tehdään, on annettava kaikki tarvittava apu asiantuntijoille heidän suorittaessaan tehtäviään. Komissio ilmoittaa kyseisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle tutkimuksen tuloksista.

Kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet tutkimuksen tulosten huomioon ottamiseksi.

Kolmansien maiden suhteiden osalta sovelletaan kolmansista maista yhteisöön tuotavien eläinten eläinlääkintätarkastusten järjestämistä koskevista periaatteista 15 päivänä heinäkuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/496/ETY (8) III luvun säännöksiä.

Tämän artiklan yleiset soveltamissäännökset on vahvistettava 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

11 artikla

1.   Komissiota avustaa elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28 päivänä tammikuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 (9) 58 artiklalla perustettu elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea, jäljempänä ’komitea’.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

12 artikla

Jäsenvaltiot voivat sikojensuojelun osalta perustamissopimuksen yleisiä sääntöjä noudattaen ylläpitää tai soveltaa omalla alueellaan tässä direktiivissä annettuja säännöksiä tiukempia säännöksiä. Niiden on ilmoitettava komissiolle kaikista tällaisista toimenpiteistä.

13 artikla

Kumotaan direktiivi 91/630/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna liitteessä II olevassa A osassa mainituilla säädöksillä, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa liitteessä II olevassa B osassa asetettuja määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava mainitut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä III olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

14 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

15 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

---

(1)  EUVL C 146 E, 12.6.2008, s. 78.

(2)  EYVL L 340, 11.12.1991, s. 33.

(3)  Katso liitteessä II oleva A osa.

(4)  EYVL L 323, 17.11.1978, s. 12.

(5)  EYVL L 221, 8.8.1998, s. 23.

(6)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(7)  EYVL L 224, 18.8.1990, s. 29.

(8)  EYVL L 268, 24.9.1991, s. 56.

(9)  EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.

---

---

---

---