22013A0109(02)

KÄÄNNÖS

Pöytäkirja

Välimeren suojelemisesta mannerjalustan sekä merenpohjan ja sen maaperän tutkimisesta ja hyväksikäytöstä johtuvalta pilaantumiselta

JOHDANTO

TÄMÄN PÖYTÄKIRJAN SOPIMUSPUOLET, jotka

OVAT Barcelonassa 16 päivänä helmikuuta 1976 hyväksytyn Välimeren suojelemista pilaantumiselta koskevan yleissopimuksen OSAPUOLIA,

OTTAVAT HUOMIOON edellä mainitun yleissopimuksen 7 artiklan,

OTTAVAT HUOMIOON Välimeren merenpohjan ja sen maaperän tutkimista ja hyväksikäyttöä koskevien toimien lisääntymisen,

TUNNUSTAVAT, että niistä mahdollisesti johtuva pilaantuminen on vakava uhka ympäristölle ja ihmisille,

HALUAVAT suojella Välimerta tutkimusta ja hyväksikäyttöä koskevista toimista aiheutuvalta pilaantumiselta,

OTTAVAT HUOMIOON Välimeren suojelemista pilaantumiselta koskevan yleissopimuksen pöytäkirjat sekä erityisesti pöytäkirjan yhteistyöstä öljyn ja muiden vahingollisten aineiden aiheuttaman Välimeren pilaantumisen torjumiseksi hätätilanteessa, joka hyväksyttiin Barcelonassa 16 päivänä helmikuuta 1976, sekä pöytäkirjan Välimeren erityisistä suojelualueista, joka hyväksyttiin Genevessä 3 päivänä huhtikuuta 1982,

OTTAVAT HUOMIOON asiaa koskevat määräykset Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksessa, joka tehtiin Montego Bayssä 10 päivänä joulukuuta 1982 ja jonka useat sopimuspuolet ovat allekirjoittaneet,

TUNNUSTAVAT erot kehityksen tasossa rannikkovaltioiden välillä ja ottavat huomioon kehitysmaiden taloudelliset ja sosiaaliset vaatimukset,

OVAT SOPINEET SEURAAVISTA MÄÄRÄYKSISTÄ:

I JAKSO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Määritelmät

Tätä pöytäkirjaa sovellettaessa:

a) "yleissopimuksella" tarkoitetaan Välimeren suojelemista pilaantumiselta koskevaa Barcelonassa 16 päivänä helmikuuta 1976 hyväksyttyä yleissopimusta;

b) "organisaatiolla" tarkoitetaan yleissopimuksen 17 artiklassa tarkoitettua elintä;

c) "resursseilla" tarkoitetaan kaikkia mineraalivaroja kiinteässä, nestemäisessä tai kaasumaisessa muodossa;

d) "toimilla, jotka koskevat resurssien tutkimista ja/tai hyväksikäyttöä pöytäkirjassa tarkoitetulla alueella", jäljempänä "toimet", tarkoitetaan:

i) tieteellisiä tutkimustoimia, jotka koskevat merenpohjan ja sen maaperän resursseja;

ii) tutkimustoimia:

- seismologiset toimet; merenpohjan ja sen maaperän tutkimukset; näytteenotto;

- koeporaukset;

iii) hyväksikäyttötoimia:

- laitoksen rakentaminen resurssien talteenottoa varten ja siihen liittyvät toimet;

- kehitysporaus;

- talteenotto, käsittely ja varastointi;

- kuljettaminen rannalle putken kautta ja alusten lastaaminen;

- huolto, korjaus ja muut aputoimet;

e) "pilaantuminen" määritellään yleissopimuksen 2 artiklan a alakohdassa;

f) "laitoksella" tarkoitetaan kaikkia kiinteitä tai kelluvia rakenteita ja niihin kiinteästi kuuluvia osia, jotka liittyvät toimiin, erityisesti:

i) kiinteitä tai liikkuvia porausyksikköjä;

ii) kiinteitä tai kelluvia tuotantoyksikköjä, mukaan lukien dynaamisesti sijoitetut yksiköt;

iii) offshore-varastoja, mukaan lukien tähän tarkoitukseen tarkoitetut alukset;

iv) offshore-lastausterminaaleja ja -kuljetusjärjestelmiä talteen otetuille tuotteille, kuten merenalaisia putkia;

v) siihen liitettyjä laitteita sekä välineitä sellaisten aineiden uudelleenlastausta, jalostamista, varastointia ja käsittelyä varten, jotka on otettu merenpohjasta tai sen maaperästä;

g) "toiminnanharjoittajalla" tarkoitetaan:

i) luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolle osapuoli, jonka lainkäyttövaltaan kuuluu se alue, jolla toimia harjoitetaan, jäljempänä "osapuoli", on myöntänyt tämän pöytäkirjan mukaisesti luvan suorittaa toimia ja/tai joka suorittaa tällaisia toimia; tai

ii) henkilöä, jolla ei ole lupaa tässä pöytäkirjassa tarkoitetussa merkityksessä mutta jonka tosiasiallisessa määräysvallassa tällaisia toimia suoritetaan;

h) "suojavyöhykkeellä" tarkoitetaan vyöhykettä, joka on perustettu laitosten ympärille yleisen kansainvälisen oikeuden määräysten ja teknisten vaatimusten mukaisesti ja jossa on asianmukaiset merkinnät merenkulun ja laitosten turvallisuuden takaamiseksi;

i) "jätteillä" tarkoitetaan kaikenlaisia ja kaikenmuotoisia aineita ja materiaaleja, joita syntyy tämän pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvista toimista ja jotka käsitellään tai aiotaan käsitellä tai joita vaaditaan käsiteltäviksi;

j) "vahingollisilla tai haitallisilla aineilla ja materiaaleilla" tarkoitetaan kaikenlaisia ja kaikenmuotoisia aineita ja materiaaleja, jotka voivat aiheuttaa pilaantumista, jos niitä viedään pöytäkirjassa tarkoitetulle alueelle;

k) "kemikaalien käyttösuunnitelmalla" tarkoitetaan offshore-laitoksen toiminnanharjoittajan tekemää suunnitelmaa, jossa esitetään:

i) kemikaalit, joita toiminnanharjoittaja aikoo käyttää toiminnassa;

ii) tarkoitus tai tarkoitukset, joihin toiminnanharjoittaja aikoo käyttää kemikaaleja;

iii) niiden kemikaalien enimmäispitoisuudet, joita toiminnanharjoittaja aikoo käyttää muissa aineissa, sekä enimmäismäärät, joita aiotaan käyttää määriteltyinä ajanjaksoina;

iv) alue, jonka sisällä kemikaalia voi päästä meriympäristöön;

l) "öljyllä" tarkoitetaan raakaöljyä kaikissa muodoissa, mukaan luettuna raakaöljy, polttoöljy, öljyinen liete, jäteöljy ja jalostetut tuotteet, ja rajoittamatta edellä yleisluontoisesti lueteltuja aineita se sisältää tämän pöytäkirjan lisäyksessä luetellut aineet;

m) "öljypitoisella seoksella" tarkoitetaan seosta, joka sisältää mitä tahansa öljyä;

n) "jätevedellä" tarkoitetaan:

i) käymälöistä, pisoaareista ja WC-lattiakaivoista peräisin olevia jätevesiä ja muita jätteitä;

ii) lääkintätilojen (poliklinikka, sairashytti jne.), pesualtaista, kylpyammeista ja lattiakaivoista peräisin olevia jätevesiä;

iii) muita jätevesiä, jotka ovat sekoittuneet edellä määritettyjen jätevesien kanssa;

o) "kiinteällä jätteellä" tarkoitetaan kaikenlaista ruoka- ja kotitalousjätettä ja muuta vastaavaa jätettä, jota syntyy laitoksen tavanomaisen toiminnan aikana ja jota on jatkuvasti tai ajoittain poistettava laitoksesta, lukuun ottamatta niitä aineita, jotka on määritelty tai lueteltu muualla tässä pöytäkirjassa;

p) "makeanveden rajalla" tarkoitetaan vesistön kohtaa, jossa laskuveden aikana ja makeanveden alivirtaaman aikana suolapitoisuus kohoaa huomattavasti meriveden vaikutuksesta.

2 artikla

Maantieteellinen soveltamisalue

1. Alue, johon tätä pöytäkirjaa sovelletaan (tässä pöytäkirjassa "pöytäkirjassa tarkoitettu alue"), on:

a) Välimeren alue, sellaisena kuin on määriteltynä yleissopimuksen 1 artiklassa, mukaan lukien mannerjalusta sekä merenpohja ja sen maaperä;

b) vesialueet, mukaan lukien merenpohja ja sen maaperä, jotka ovat aluemeren leveyden mittauksen perusviivasta katsoen maan puolella ja jotka vesistöjen kohdalla ulottuvat makeanveden rajaan asti.

2. Tämän pöytäkirjan sopimuspuolet (tässä pöytäkirjassa "osapuolet") voivat sisällyttää pöytäkirjassa tarkoitettuun alueeseen myös omalla alueellaan sijaitsevia kosteikkoja tai rannikkoalueita.

3. Mikään tässä pöytäkirjassa tai mikään säädös, joka on hyväksytty tämän pöytäkirjan perusteella, ei saa rajoittaa valtioiden oikeutta, joka koskee mannerjalustan rajojen määräämistä.

3 artikla

Yleiset sitoumukset

1. Osapuolet toteuttavat yksittäin taikka kahdenvälisellä tai monenvälisellä yhteistyöllä kaikki aiheelliset toimenpiteet toimista aiheutuvan pilaantumisen ehkäisemiseksi, vähentämiseksi, torjumiseksi ja hallitsemiseksi pöytäkirjassa tarkoitetulla alueella muun muassa varmistamalla, että tarkoitukseen käytetään parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa, joka on ympäristön kannalta tehokasta ja taloudellisesti tarkoituksenmukaista.

2. Osapuolet varmistavat, että toteutetaan kaikki aiheelliset toimenpiteet, jotta toimet eivät aiheuta pilaantumista.

II JAKSO

LUPAJÄRJESTELMÄ

4 artikla

Yleiset periaatteet

1. Toimivaltaisen viranomaisen on myönnettävä etukäteen kirjallinen lupa kaikille tutkimusta tai hyväksikäyttöä koskeville toimille pöytäkirjassa tarkoitetulla alueella, mukaan lukien laitosten perustaminen sinne. Kyseinen viranomainen varmistaa ennen luvan myöntämistä, että laitos on rakennettu kansainvälisten normien ja käytäntöjen mukaisesti ja että toiminnanharjoittajalla on tekninen kelpoisuus ja taloudelliset valmiudet toteuttaa toimet. Lupa myönnetään noudattaen asianmukaista menettelyä, jonka toimivaltainen viranomainen on määritellyt.

2. Lupa on evättävä, jos käy ilmi, että ehdotetut toimet todennäköisesti aiheuttavat ympäristölle merkittäviä haittavaikutuksia, joita ei voida välttää noudattamalla luvassa asetettuja ja tämän pöytäkirjan 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja ehtoja.

3. Harkitessaan laitoksen sijainnin hyväksymistä osapuolen on varmistettava, että kyseinen sijainti ei aiheuta haittaa olemassa oleville laitoksille eikä varsinkaan putkille ja kaapeleille.

5 artikla

Lupavaatimukset

1. Osapuolen on määrättävä, että haettaessa luvan myöntämistä tai uusimista toiminnanharjoittajaehdokkaan on esitettävä hanke toimivaltaiselle viranomaiselle ja että tällaisen hakemuksen on sisällettävä erityisesti seuraavat asiat:

a) tutkimus ehdotettujen toimien ympäristövaikutuksista; toimivaltainen viranomainen voi toimien luonteen, laajuuden, keston ja teknisten menetelmien sekä alueen ominaispiirteiden perusteella vaatia, että ympäristövaikutusten arviointi laaditaan tämän pöytäkirjan liitteen IV mukaisesti;

b) tarkka määrittely maantieteellisistä alueista, joilla toimintaa aiotaan harjoittaa, suojavyöhykkeet mukaan lukien;

c) toiminnanharjoittajaehdokkaan ammatillista ja teknistä pätevyyttä sekä laitoksen henkilökuntaa ja miehistön kokoonpanoa koskevat tiedot;

d) varotoimet, sellaisina kuin ne määritetään 15 artiklassa;

e) toiminnanharjoittajan valmiussuunnitelma, sellaisena kuin se määritetään 16 artiklassa;

f) valvontamenettelyt, sellaisina kuin ne määritetään 19 artiklassa;

g) laitosten poistamista koskevat suunnitelmat, sellaisina kuin ne määritetään 20 artiklassa;

h) erityisiä suojelualueita koskevat varotoimenpiteet, sellaisina kuin ne määritetään 21 artiklassa;

i) vakuutus tai muu rahavakuus vastuun kattamiseksi 27 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.

2. Toimivaltainen viranomainen voi tutkimustointen ja tieteellisten tutkimustointen osalta päättää rajoittaa tämän artiklan 1 kohdassa asetettujen vaatimusten soveltamisalaa toimien luonteen, laajuuden, keston ja teknisten menetelmien sekä alueen ominaispiirteiden perusteella.

6 artikla

Luvan myöntäminen

1. Edellä 4 artiklassa tarkoitettu lupa myönnetään vasta sen jälkeen, kun toimivaltainen viranomainen on tutkinut 5 artiklassa ja liitteessä IV luetellut vaatimukset.

2. Jokaisessa luvassa eritellään toimet ja luvan voimassaoloaika, määritetään luvan kattaman alueen maantieteelliset rajat ja eritellään tekniset vaatimukset ja luvan saaneet laitokset. Tarvittavat suojavyöhykkeet määritetään myöhemmin sopivassa vaiheessa.

3. Luvassa voidaan määrätä ehtoja, jotka koskevat toimenpiteitä, tekniikoita tai menetelmiä, joilla toimista aiheutuvan pilaantumisen riskit ja siitä aiheutuvat vahingot vähennetään mahdollisimman pieniksi.

4. Osapuolet ilmoittavat myönnetyistä tai uusituista luvista organisaatiolle mahdollisimman pian. Organisaatio pitää luetteloa kaikista luvan saaneista laitoksista pöytäkirjassa tarkoitetulla alueella.

7 artikla

Seuraamukset

Kukin osapuoli määrää seuraamuksia tähän pöytäkirjaan perustuvien velvoitteiden rikkomisesta tai pöytäkirjan täytäntöön panemiseksi annettujen kansallisen lakien tai asetusten noudattamatta jättämisestä tai lupaan liittyvien erityisehtojen noudattamatta jättämisestä.

III JAKSO

JÄTTEET JA VAHINGOLLISET TAI HAITALLISET AINEET JA MATERIAALIT

8 artikla

Yleinen velvoite

Osapuolet määräävät toiminnanharjoittajille yleisen velvoitteen käyttää parhaita käytettävissä olevia, ympäristön kannalta tehokkaita ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisia tekniikoita ja noudattaa kansainvälisesti hyväksyttyjä normeja, jotka koskevat jätteitä sekä vahingollisten tai haitallisten aineiden ja materiaalien käyttöä, varastointia ja päästöjä, jotta pilaantumisen riski saadaan mahdollisimman pieneksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden tässä jaksossa tarkoitettujen normien tai velvoitteiden soveltamista.

9 artikla

Vahingolliset tai haitalliset aineet ja materiaalit

1. Toimivaltainen viranomainen hyväksyy kemikaalien käytön ja varastoinnin toimia varten kemikaalien käyttösuunnitelman pohjalta.

2. Osapuoli voi tointen osalta säännellä tai rajoittaa kemikaalien käyttöä tai kieltää sen osapuolten hyväksymien suuntaviivojen mukaisesti.

3. Osapuolet varmistavat ympäristön suojelemiseksi, että aineiden ja materiaalien tuottajat liittävät jokaiseen toimissa käytettävään aineeseen ja materiaaliin yhdisteen kuvauksen.

4. Tämän pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvissa ja sen liitteessä I luetelluissa toimissa syntyvien vahingollisten tai haitallisten aineiden ja materiaalien päästäminen pöytäkirjassa tarkoitetulle alueelle on kiellettyä.

5. Tämän pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvissa ja sen liitteessä II luetelluissa toimissa syntyvien vahingollisten tai haitallisten aineiden ja materiaalien päästäminen pöytäkirjassa tarkoitetulle alueelle edellyttää kussakin tapauksessa etukäteen myönnettävää erityislupaa toimivaltaiselta viranomaiselta.

6. Tämän pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvissa toimissa syntyvien vahingollisten tai haitallisten aineiden ja materiaalien päästäminen pöytäkirjassa tarkoitetulle alueelle niin, että se voisi aiheuttaa pilaantumista, edellyttää etukäteen myönnettävää yleistä lupaa toimivaltaiselta viranomaiselta.

7. Edellä 5 ja 6 kohdassa tarkoitetut luvat myönnetään vasta sen jälkeen, kun on huolellisesti tarkasteltu kaikkia tekijöitä, jotka luetellaan tämän pöytäkirjan liitteessä III.

10 artikla

Öljy ja öljypitoiset seokset sekä porausnesteet ja poraussoija

1. Osapuolet laativat ja hyväksyvät yhteiset normit öljyn ja öljypitoisten seosten päästämiseksi laitoksista pöytäkirjassa tarkoitetulle alueelle:

a) tällaiset yhteiset normit laaditaan liitteessä V olevan A kohdan määräysten mukaisesti;

b) tällaiset yhteiset normit eivät saa olla vähemmän rajoittavia kuin seuraavat vaatimukset, erityisesti:

i) koneistotilan tyhjennyksessä öljypitoisuuden enimmäismäärä on 15 milligrammaa litraa kohden laimentamattomana;

ii) tuotantoveden suurin sallittu öljypitoisuus on 40 milligrammaa litraa kohden kalenterikuukauden keskiarvona; sisältö ei saa missään vaiheessa olla enempää kuin 100 milligrammaa litraa kohden;

c) osapuolet määrittävät yhteisellä sopimuksella, mitä menetelmää öljypitoisuuden analysoinnissa käytetään.

2. Osapuolet laativat ja hyväksyvät yhteiset normit porausnesteiden ja poraussoijan käytöstä ja päästämisestä pöytäkirjassa tarkoitetulle alueelle. Tällaiset yhteiset normit laaditaan liitteessä V olevan B kohdan määräysten mukaisesti.

3. Kukin osapuoli toteuttaa aiheelliset toimenpiteet pannakseen täytäntöön tämän artiklan nojalla hyväksytyt yhteiset normit tai pannakseen täytäntöön rajoittavammat normit, jotka se mahdollisesti on hyväksynyt.

11 artikla

Jätevesi

1. Osapuolen on kiellettävä jäteveden päästäminen laitoksista, joissa on pysyvästi vähintään 10 henkilöä, pöytäkirjassa tarkoitetulle alueelle lukuun ottamatta tapauksia, joissa:

a) laitos päästää jätevettä toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän käsittelyn jälkeen vähintään neljän meripeninkulman päässä lähimmästä maasta tai kiinteästä kalastuslaitoksesta osapuolen tehdessä päätökset tapauskohtaisesti; tai

b) jätevettä ei käsitellä, mutta päästö suoritetaan kansainvälisten sääntöjen ja normien mukaisesti; tai

c) jätevesi on kulkenut toimivaltaisen viranomaisen sertifioiman jätevedenkäsittelylaitoksen kautta.

2. Osapuolen on tarvittaessa annettava tiukempia määräyksiä muun muassa alueella vallitsevien virtojen tai 21 artiklassa tarkoitetun alueen läheisyyden takia.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja poikkeuksia ei sovelleta, jos päästö aiheuttaa näkyvää kiinteää jätettä tai aiheuttaa värjäytymistä, värinmuutoksia tai sameutta ympäröivässä vedessä.

4. Jos jätevettä sekoitetaan jätteisiin ja vahingollisiin tai haitallisiin aineisiin ja materiaaleihin, joiden osalta on asetettu erilaiset käsittelyä koskevat vaatimukset, sovelletaan tiukempia vaatimuksia.

12 artikla

Kiinteä jäte

1. Osapuolen on kiellettävä seuraavien tuotteiden ja materiaalien päästäminen pöytäkirjassa tarkoitetulla alueelle:

a) kaikki muovit, mukaan lukien muun muassa synteettiset köydet, synteettiset kalaverkot ja muoviset jätesäkit;

b) kaikki muu biologisesti hajoamaton kiinteä jäte, mukaan lukien paperituotteet, rievut, lasi, metalli, pullot, astiat, sälyspuut, verhoilut ja pakkausmateriaalit.

2. Elintarvikejätteiden päästäminen pöytäkirjassa tarkoitetulle alueelle on toteutettava mahdollisimman kaukana maasta kansainvälisten sääntöjen ja normien mukaisesti.

3. Jos kiinteää jätettä sekoitetaan muihin päästöihin, joiden osalta on annettu erilaiset käsittelyä ja päästöjä koskevat vaatimukset, sovelletaan tiukempia vaatimuksia.

13 artikla

Vastaanottolaitokset, ohjeet ja seuraamukset

Osapuolet varmistavat, että

a) toiminnanharjoittajat käsittelevät kaikki jätteet ja vahingolliset tai haitalliset aineet ja materiaalit tyydyttävällä tavalla sitä varten nimetyissä maalla sijaitsevissa vastaanottolaitoksissa, ellei pöytäkirjassa anneta lupaa muuhun;

b) kaikelle henkilökunnalle annetaan ohjeet asianmukaisista jätteen käsittelykeinoista;

c) laittomasta jätteen käsittelystä määrätään seuraamukset.

14 artikla

Poikkeukset

1. Tämän jakson määräyksiä ei sovelleta seuraavissa tapauksissa:

a) Ylivoimainen este sekä päästäminen veteen:

- ihmishengen pelastamiseksi,

- laitosten turvallisuuden varmistamiseksi,

- jos laitokselle tai sen laitteille aiheutuu vahinkoa,

edellyttäen, että kaikki kohtuulliset varotoimenpiteet on toteutettu sen jälkeen, kun vahinko on havaittu, tai sen jälkeen, kun päästäminen on toteutettu haittavaikutusten vähentämiseksi.

b) Sellaisten öljyä tai vahingollisia tai haitallisia aineita tai materiaaleja sisältävien aineiden päästäminen mereen, joita toimivaltaisen viranomaisen ennakkohyväksynnän perusteella käytetään erityisten pilaantumisonnettomuuksien torjumiseksi pilaantumisesta aiheutuvan vahingon saattamiseksi mahdollisimman pieneksi.

2. Tämän jakson määräyksiä sovelletaan kuitenkin kaikissa tapauksissa, joissa toiminnanharjoittaja on toiminut tarkoituksellisesti vahingon aiheuttamiseksi taikka piittaamattomasti tietäen, että vahinkoa todennäköisesti aiheutuu.

3. Veteen päästämisestä, joka on toteutettu tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa, on ilmoitettava välittömästi organisaatiolle ja organisaation kautta tai suoraan kaikille osapuolille, joihin asia todennäköisesti vaikuttaa; ilmoitukseen on liitettävä kaikki tiedot olosuhteista sekä veteen päästetyn jätteen tai päästettyjen vahingollisten tai haitallisen aineiden tai materiaalien luonteesta ja määrästä.

IV JAKSO

SUOJATOIMENPITEET

15 artikla

Varotoimet

1. Osapuolen, jonka lainkäyttöalueella toimia suunnitellaan tai toteutetaan, on varmistettava, että toteutetaan varotoimia, jotka koskevat laitosten suunnittelua, rakentamista, sijoittamista, välineistöä, merkintää, käyttöä ja ylläpitoa.

2. Osapuolen on varmistettava, että toiminnanharjoittajalla on laitoksissa koko ajan hyvässä kunnossa pidetyt asianmukaiset välineet ja laitteet ihmishenkien suojelemiseksi, pilaantumisonnettomuuksien ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä nopean toiminnan edistämiseksi hätätilanteessa parhaiden käytettävissä olevien ympäristötehokkaiden ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisten tekniikoiden sekä 16 artiklassa tarkoitetun toiminnanharjoittajan valmiussuunnitelman määräysten mukaisesti.

3. Toimivaltaisen viranomaisen on tätä varten vaadittava tunnustetun elimen myöntämä todistus, jäljempänä "todistus", tuotantolauttojen, liikkuvien offshore-porausyksiköiden, offshore-varastojen, offshore-lastausjärjestelmien ja -putkien sekä osapuolen yksilöimien muiden tällaisten laitosten turvallisuudesta ja kunnosta.

4. Osapuolten on varmistettava tarkastuksella, että toiminnanharjoittajat toteuttavat toimet tämän artiklan mukaisesti.

16 artikla

Valmiussuunnitelma

1. Hätätilanteessa osapuolet panevat soveltuvin osin täytäntöön yhteistyöstä öljyn ja muiden vahingollisten aineiden aiheuttaman Välimeren pilaantumisen torjumiseksi hätätilanteessa tehdyn pöytäkirjan määräykset.

2. Kukin osapuoli vaatii lainkäyttövaltaansa kuuluvista laitoksista vastaavilta toiminnanharjoittajilta pilaantumisonnettomuuksien torjuntaa koskevan valmiussuunnitelman, joka on sovitettu yhteen yhteistyöstä öljyn ja muiden vahingollisten aineiden aiheuttaman Välimeren pilaantumisen torjumiseksi hätätilanteessa tehdyn pöytäkirjan mukaisesti laaditun osapuolen valmiussuunnitelman kanssa sekä hyväksytty toimivaltaisten viranomaisten vahvistamien menettelyjen mukaisesti.

3. Kukin osapuoli koordinoi valmiussuunnitelmien kehittämistä ja täytäntöönpanoa. Tällaiset suunnitelmat on laadittava toimivaltaisen kansainvälisen organisaation hyväksymien suuntaviivojen mukaisesti. Niissä on noudatettava erityisesti tämän pöytäkirjan liitteen VII määräyksiä.

17 artikla

Tiedonannot

Kukin osapuoli vaatii lainkäyttövaltaansa kuuluvista laitoksista vastaavia toiminnanharjoittajia ilmoittamaan toimivaltaiselle viranomaiselle viipymättä:

a) kaikista sellaisista tapahtumista niiden laitoksissa, jotka aiheuttavat tai todennäköisesti aiheuttavat pilaantumista pöytäkirjassa tarkoitetulla alueella;

b) kaikista merellä havaituista tapahtumista, jotka aiheuttavat tai todennäköisesti aiheuttavat pilaantumista pöytäkirjassa tarkoitetulla alueella.

18 artikla

Keskinäinen avunanto hätätilanteessa

Hätätilanteessa osapuoli, joka tarvitsee apua ehkäistäkseen, vähentääkseen tai torjuakseen toimista aiheutuvaa pilaantumista, voi pyytää apua muilta osapuolilta suoraan tai REMPEC-keskuksen (Regional Marine Pollution Emergency Response Centre for the Mediterranean Sea) kautta, ja näiden on tehtävä kaikkensa tarjotakseen pyydettyä apua.

Tätä tarkoitusta varten osapuolen, joka on myös yhteistyöstä öljyn ja muiden vahingollisten aineiden aiheuttaman Välimeren pilaantumisen torjumiseksi hätätilanteessa tehdyn pöytäkirjan osapuoli, on sovellettava kyseisen pöytäkirjan asiaankuuluvia määräyksiä.

19 artikla

Valvonta

1. Toiminnanharjoittajan on mitattava tai mittautettava pätevän asiantuntijayksikön toimesta toimien vaikutus ympäristöön niiden luonteen, laajuuden, keston ja teknisten menetelmien sekä alueen ominaispiirteiden perusteella ja raportoitava niistä säännöllisesti tai toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä toimivaltaisen viranomaisen arviointia varten sellaisen menettelyn mukaisesti, jonka toimivaltainen viranomainen vahvistaa lupajärjestelmässään.

2. Toimivaltainen viranomainen perustaa tarvittaessa kansallisen valvontajärjestelmän voidakseen valvoa säännöllisesti laitoksia ja toimien ympäristövaikutuksia, jotta se voi varmistaa, että luvan myöntämiseen liittyvät edellytykset täyttyvät.

20 artikla

Laitosten poistaminen

1. Toimivaltainen viranomainen vaatii toiminnanharjoittajaa poistamaan laitokset, jotka on hylätty tai jotka ovat käyttämättömänä, merenkulun turvallisuuden varmistamiseksi ottaen huomioon toimivaltaisen kansainvälisen organisaation hyväksymät suuntaviivat ja normit. Poistamisessa on otettava huomioon myös muu oikeutettu meren käyttö, erityisesti kalastus, meriympäristön suojelu ja muiden osapuolten oikeudet ja velvollisuudet. Ennen poistamista sen vastuulla olevan toiminnanharjoittajan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet ehkäistäkseen vuodot paikalla, jossa toimet toteutetaan.

2. Toimivaltainen viranomainen vaatii toiminnanharjoittajaa poistamaan hylätyt tai käyttämättömät putket tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti tai puhdistamaan ne sisältä ja hylkäämään ne tai puhdistamaan ne sisältä ja hautaamaan ne, niin että ne eivät aiheuta pilaantumista, vaaranna merenkulkua, haittaa kalastusta, uhkaa meriympäristöä eivätkä haittaa muuta oikeutettua meren käyttöä tai muiden osapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia. Toimivaltainen viranomainen varmistaa, että haudatun putken syvyydestä, sijainnista ja ulottuvuuksista julkaistaan tarvittavat tiedot ja että kyseiset tiedot merkitään merikarttoihin ja niistä ilmoitetaan organisaatiolle ja muille toimivaltaisille kansainvälisille organisaatioille ja osapuolille.

3. Tämän artiklan määräyksiä voidaan soveltaa myös laitoksiin, jotka ovat käyttämättömiä tai sellaisen toiminnanharjoittajan hylkäämiä, jonka lupa on voitu peruuttaa tai keskeyttää 7 artiklan mukaisesti.

4. Toimivaltainen viranomainen voi ilmoittaa mahdollisista muutoksista, jotka on tehtävä alun perin määrättyihin toimien tasoon ja meriympäristön suojelemista koskeviin toimenpiteisiin.

5. Toimivaltainen viranomainen voi säännellä luvallisten toimien luovuttamista tai siirtoa toisille henkilöille.

6. Jos toiminnanharjoittaja ei noudata tämän artiklan määräyksiä, toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava toiminnanharjoittajan kustannuksella sellaiset toimenpiteet, joita tarvitaan toiminnanharjoittajan laiminlyönnin korjaamiseksi.

21 artikla

Erityiset suojelualueet

Välimeren erityisiä suojelualueita koskevassa pöytäkirjassa määriteltyjen alueiden ja osapuolten perustamien muiden alueiden suojelemiseksi ja siinä esitettyjen tavoitteiden edistämiseksi osapuolet toteuttavat erityistoimenpiteitä kansainvälisen oikeuden mukaisesti yksittäin tai kahdenvälisellä tai monenvälisellä yhteistyöllä ehkäistäkseen, vähentääkseen, torjuakseen ja hillitäkseen kyseisillä alueilla toteutettavista toimista aiheutuvaa pilaantumista.

Välimeren erityisiä suojelualueita koskevassa pöytäkirjassa tarkoitettujen, luvan myöntämistä koskevien toimenpiteiden lisäksi tällaisia toimenpiteitä voivat olla muun muassa:

a) erityiset rajoitukset tai ehdot myönnettäessä lupia tällaisille alueille:

i) ympäristövaikutusten arviointien valmistelu ja arviointi;

ii) valvontaa, laitosten poistamista ja päästöjen kieltämistä koskevien erityismääräysten antaminen tällaisilla alueilla;

b) tehostettu tiedonvaihto toiminnanharjoittajien, toimivaltaisten viranomaisten, osapuolten ja organisaation välillä asioista, jotka voivat vaikuttaa tällaisiin alueisiin.

V JAKSO

YHTEISTYÖ

22 artikla

Tutkimukset ja tutkimusohjelmat

Yleissopimuksen 13 artiklan mukaisesti osapuolet tekevät tarvittaessa yhteistyötä tutkimusten edistämisessä sekä tieteellisten ja teknisten tutkimusohjelmien toteuttamisessa uusien menetelmien kehittämiseksi:

a) toimien toteuttamiseksi tavalla, jolla pilaantumisen riski saatetaan mahdollisimman pieneksi;

b) pilaantumisen ehkäisemiseksi, vähentämiseksi, torjumiseksi ja hillitsemiseksi erityisesti hätätilanteessa.

23 artikla

Kansainväliset säännöt, normit sekä suositellut käytännöt ja menettelyt

1. Osapuolet tekevät yhteistyötä suoraan taikka organisaation tai muiden toimivaltaisten kansainvälisten organisaatioiden välityksellä tarkoituksenaan:

a) vahvistaa asianmukaiset tieteelliset perusteet kansainvälisten sääntöjen, normien sekä suositeltujen käytäntöjen ja menettelyjen muotoilua ja laatimista varten, jotta tämän pöytäkirjan tavoitteet saavutetaan;

b) muotoilla ja laatia tällaiset kansainväliset säännöt, normit sekä suositellut käytännöt ja menettelyt;

c) laatia ja hyväksyä suuntaviivoja kansainvälisten käytäntöjen ja menettelyjen mukaisesti sen varmistamiseksi, että liitteen VI määräyksiä noudatetaan.

2. Osapuolet pyrkivät mahdollisimman pian yhdenmukaistamaan lakinsa ja asetuksensa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kansainvälisten sääntöjen, normien sekä suositeltujen käytäntöjen ja menettelyjen kanssa.

3. Osapuolet pyrkivät vaihtamaan niin pitkälle kuin mahdollista sisäpolitiikkansa, lakiensa ja asetustensa sekä tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun yhdenmukaistamisen kannalta olennaisia tietoja.

24 artikla

Tieteellinen ja tekninen apu kehitysmaille

1. Osapuolet tekevät suoraan tai toimivaltaisten alueellisten tai muiden kansainvälisten organisaatioiden tuella yhteistyötä tavoitteenaan muotoilla ja niin pitkälle kuin mahdollista panna täytäntöön avustusohjelmia kehitysmaille erityisesti tieteen, lainsäädännön, koulutuksen ja tekniikan alalla ehkäistäkseen, vähentääkseen, torjuakseen ja hillitäkseen pöytäkirjassa tarkoitetulla alueella toteutettavista toimista aiheutuvaa pilaantumista.

2. Tekninen apu käsittää erityisesti tieteellisen, oikeudellisen ja teknisen henkilöstön koulutuksen sekä kyseisten maiden suorittaman asianmukaisen välineistön hankinnan, käytön ja tuotannon asianomaisten osapuolten sopimin edullisin ehdoin.

25 artikla

Keskinäinen tiedotus

Osapuolet tiedottavat toteutetuista toimenpiteistä, saavutetuista tuloksista ja tarvittaessa tämän pöytäkirjan soveltamisessa kohdatuista vaikeuksista toisilleen suoraan tai organisaation välityksellä. Tällaisten tietojen keräämistä ja toimittamista koskevat menettelyt määritetään osapuolten kokouksissa.

26 artikla

Rajat ylittävä pilaantuminen

1. Kukin osapuoli toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että sen lainkäyttövaltaan kuuluvat toimet toteutetaan siten, etteivät ne aiheuta pilaantumista sen lainkäyttövaltaan kuuluvan alueen ulkopuolella.

2. Osapuoli, jonka lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella suunnitellaan tai toteutetaan toimia, ottaa huomioon mahdolliset haitalliset ympäristövaikutukset riippumatta siitä, esiintyykö vaikutuksia todennäköisesti sen lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella vai sen ulkopuolella.

3. Jos osapuolen tietoon tulee tapauksia, joissa meriympäristö on välittömässä vaarassa vahingoittua tai on vahingoittunut pilaantumisen takia, sen on välittömästi ilmoitettava siitä muille osapuolille, joihin vahinko sen mielestä todennäköisesti vaikuttaa, sekä REMPEC-keskukselle, ja sen on annettava niille ajoissa tietoa, jotta nämä voivat tarvittaessa ryhtyä aiheellisiin toimenpiteisiin. REMPEC-keskus toimittaa tiedot välittömästi kaikille asianosaisille osapuolille.

4. Osapuolet pyrkivät oikeusjärjestelmänsä mukaisesti ja tarvittaessa sopimuksen perusteella myöntämään muiden valtioiden henkilöille, joihin pilaantuminen tai muut ehdotetuista tai käynnissä olevista toimista aiheutuvat haitat voivat vaikuttaa, tasaveroisen pääsyn hallinnollisiin menettelyihin sekä tasaveroisen käsittelyn niissä.

5. Jos pilaantuminen on peräisin sellaisen valtion alueelta, joka ei ole tämän pöytäkirjan osapuoli, sen vaikutuksen alaiseksi joutunut osapuoli pyrkii tekemään yhteistyötä kyseisen valtion kanssa, jotta tämän pöytäkirjan soveltaminen olisi mahdollista.

27 artikla

Vastuu ja korvaaminen

1. Osapuolet sitoutuvat tekemään mahdollisimman pian yhteistyötä sellaisten asianmukaisten sääntöjen ja menettelyjen laatimiseksi ja hyväksymiseksi, jotka koskevat tässä pöytäkirjassa käsitellyistä toimista aiheutunutta vahinkoa koskevan vastuun ja korvauksen määrittelemistä, yleissopimuksen 16 artiklan mukaisesti.

2. Ennen kuin kyseiset menettelyt ovat valmiit, kukin osapuoli:

a) toteuttaa kaikki aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että vastuu toimista aiheutuneesta vahingosta kuuluu toiminnanharjoittajille, ja niiden on maksettava nopea ja asianmukainen korvaus;

b) toteuttaa kaikki aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että toiminnanharjoittajilla on vakuutusturva tai muu sellainen rahavakuus sellaisin ehdoin, jotka osapuoli määrittelee varmistaakseen korvauksen vahingosta, jonka tämän pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvat toimet ovat aiheuttaneet.

VI JAKSO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

28 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten nimittäminen

Kukin osapuoli nimittää yhden tai useamman toimivaltaisen viranomaisen:

a) myöntämään, uusimaan ja rekisteröimään tämän pöytäkirjan II jaksossa tarkoitetut luvat;

b) myöntämään ja rekisteröimään tämän pöytäkirjan 9 artiklassa tarkoitetut erityiset ja yleiset luvat;

c) myöntämään tämän pöytäkirjan liitteessä V tarkoitetut luvat;

d) hyväksymään käsittelyjärjestelmä ja sertifioimaan tämän pöytäkirjan 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu jätevedenkäsittelylaitos;

e) antamaan etukäteishyväksyntä tämän pöytäkirjan 14 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuille poikkeuksellisille päästöille;

f) suorittamaan tämän pöytäkirjan 15 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja varotoimia koskevia velvollisuuksia;

g) suorittamaan toimia, jotka liittyvät tämän pöytäkirjan 16 artiklassa ja liitteessä VII tarkoitettuun valmiussuunnitelmaan;

h) suorittamaan tämän pöytäkirjan 19 artiklassa tarkoitettuja valvontamenettelyjä;

i) valvomaan tämän pöytäkirjan 20 artiklassa tarkoitettuja laitosten poistamistoimenpiteitä.

29 artikla

Siirtymätoimenpiteet

Kukin osapuoli laatii menettelyt ja säännökset, jotka koskevat ennen tämän pöytäkirjan voimaantuloa aloitettuja toimia, riippumatta siitä, ovatko toimet luvallisia vai eivät, sen varmistamiseksi, että ne noudattavat tämän pöytäkirjan määräyksiä siinä määrin kuin se on käytännössä mahdollista.

30 artikla

Kokoukset

1. Osapuolet kokoontuvat säännöllisesti yleissopimuksen 18 artiklan mukaisesti järjestettyjen yleissopimuksen osapuolten säännöllisten kokousten yhteydessä. Osapuolet voivat pitää myös ylimääräisiä kokouksia yleissopimuksen 18 artiklan mukaisesti.

2. Tämän pöytäkirjan osapuolten kokousten tarkoituksena on muun muassa:

a) tarkastella tämän pöytäkirjan täytäntöönpanoa ja toteutettujen toimenpiteiden tehoa ja muiden toimenpiteiden aiheellisuutta erityisesti liitteiden ja lisäysten muodossa;

b) tarkistaa ja muuttaa tämän pöytäkirjan liitteitä ja lisäyksiä;

c) tarkastella tietoja, jotka koskevat tämän pöytäkirjan II jakson mukaisesti myönnettyjä tai uusittuja lupia;

d) tarkastella tietoja, jotka koskevat tämän pöytäkirjan III jakson mukaisesti myönnettyjä lupia ja hyväksyntöjä;

e) hyväksyä tämän pöytäkirjan 9 artiklan 2 kohdassa ja 23 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja suuntaviivoja;

f) tarkastella tämän pöytäkirjan 16 artiklan mukaisesti hyväksyttyjä valmiussuunnitelmien rekistereitä ja hätätilanteissa sovellettavia toimintakeinoja;

g) vahvistaa kriteerejä ja laatia kansainvälisiä sääntöjä, normeja ja suositeltuja käytäntöjä ja menettelyitä tämän pöytäkirjan 23 artiklan 1 kohdan mukaisesti siinä muodossa kuin osapuolet päättävät;

h) edistää V jaksossa tarkoitettujen politiikkojen täytäntöönpanoa ja tavoitteiden saavuttamista, erityisesti kansallisen ja Euroopan yhteisön lainsäädännön yhdenmukaistamista tämän pöytäkirjan 23 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

i) tarkastella tämän pöytäkirjan 27 artiklan täytäntöönpanon edistymistä;

j) suorittaa tarvittaessa muita tämän pöytäkirjan soveltamisen edellyttämiä tehtäviä.

31 artikla

Yhteydet yleissopimukseen

1. Tähän pöytäkirjaan sovelletaan kaikkia pöytäkirjoja koskevia yleissopimuksen määräyksiä.

2. Tähän pöytäkirjaan sovelletaan yleissopimuksen 24 artiklan mukaisesti hyväksyttyä työjärjestystä ja rahoitussääntöjä, elleivät tämän pöytäkirjan osapuolet toisin sovi.

32 artikla

Loppulauseke

1. Tämän pöytäkirjan voivat allekirjoittaa Madridissa 14 päivästä lokakuuta 1994 lähtien 14 päivään lokakuuta 1995 saakka sellaiset yleissopimuksen sopimusvaltiot, jotka on kutsuttu Välimeren suojelemisesta mannerjalustan sekä merenpohjan ja sen maaperän tutkimisesta ja hyväksikäytöstä johtuvalta pilaantumiselta tehtyä pöytäkirjaa koskevaan Välimeren alueen rannikkovaltioiden täysivaltaisten edustajien kokoukseen, joka pidettiin Madridissa 13 ja 14 päivänä lokakuuta 1994. Sen voivat allekirjoittaa samaan aikaan myös Euroopan yhteisö ja vastaavat alueelliset taloudelliset ryhmittymät, joista ainakin yksi on pöytäkirjassa tarkoitetun alueen rannikkovaltio, jolla on toimivalta tämän pöytäkirjan soveltamisaloilla yleissopimuksen 30 artiklan mukaisesti.

2. Tämä pöytäkirja on ratifioitava tai hyväksyttävä. Espanjan hallitus, joka toimii tallettajana, tallettaa ratifiointi- tai hyväksymiskirjat.

3. Lokakuun 15 päivästä 1995 alkaen tähän pöytäkirjaan voivat liittyä edellä 1 kohdassa tarkoitetut valtiot, Euroopan yhteisö ja mainitussa kohdassa tarkoitetut ryhmittymät.

4. Tämä pöytäkirja tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä, kun tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut osapuolet ovat tallettaneet vähintään kuusi ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjaa.

TÄMÄN VAKUUDEKSI allekirjoittajat siihen asianmukaisesti valtuutettuina ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.

--------------------------------------------------

LIITE I

Vahingolliset tai haitalliset aineet ja materiaalit, joiden käsittely pöytäkirjassa tarkoitetulla alueella on kielletty

A. Seuraavat aineet ja materiaalit ja niiden yhdisteet luetellaan pöytäkirjan 9 artiklan 4 kohdan soveltamiseksi. Ne on valittu lähinnä niiden myrkyllisyyden, pysyvyyden ja biokertyvyyden perusteella:

1. elohopea ja sen yhdisteet;

2. kadmium ja sen yhdisteet;

3. orgaaniset tinayhdisteet ja aineet, jotka meriympäristössä voivat muodostaa sellaisia yhdisteitä [1];

4. orgaaniset fosforiyhdisteet ja aineet, jotka meriympäristössä voivat muodostaa sellaisia yhdisteitä [1];

5. orgaaniset halogeeniyhdisteet ja aineet, jotka meriympäristössä voivat muodostaa sellaisia yhdisteitä [1];

6. raakaöljy, polttoöljy, öljyinen liete, käytetyt voiteluöljyt ja jalostetut tuotteet;

7. kestävät synteettiset materiaalit, jotka voivat kellua, upota tai pysyä vedessä ja jotka voivat haitata meren oikeutettua käyttöä;

8. aineet, joilla on todistetusti syöpää aiheuttavia, teratogeenisiä tai mutageenisiä ominaisuuksia meriympäristössä tai sen välityksellä;

9. radioaktiiviset aineet sekä niiden jätteet, jos päästöissä ei noudateta säteilysuojelun periaatteita, sellaisina kuin toimivaltainen kansainvälinen organisaatio on ne määritellyt ottaen huomioon meriympäristön suojelun.

B. Tätä liitettä ei sovelleta päästöihin, jotka sisältävät A kohdassa lueteltuja aineita, jotka jäävät osapuolten yhdessä määrittelemien rajojen alle ja öljyn osalta tämän pöytäkirjan 10 artiklassa lueteltujen rajojen alle.

[1] Lukuun ottamatta niitä, jotka ovat biologisesti vaarattomia tai jotka muuttuvat nopeasti biologisesti vaarattomiksi aineiksi.

--------------------------------------------------

LIITE II

Vahingolliset tai haitalliset aineet ja materiaalit, joiden käsittelylle pöytäkirjassa tarkoitetulla alueella on saatava erityislupa

A. Seuraavat aineet ja materiaalit ja niiden yhdisteet on valittu pöytäkirjan 9 artiklan 5 kohdan soveltamiseksi:

1. arseeni

2. lyijy

3. kupari

4. sinkki

5. beryllium

6. nikkeli

7. vanadiini

8. kromi

9. biosidit ja niiden johdannaiset, jotka eivät kuulu liitteen I soveltamisalaan

10. seleeni

11. antimoni

12. molybdeeni

13. titaani

14. tina

15. barium (muu kuin bariumsulfaatti)

16. boori

17. uraani

18. koboltti

19. tallium

20. telluuri

21. hopea

22. syanidit.

B. Edellä A kohdassa tarkoitettujen aineiden päästöjen valvonta ja tiukka rajoittaminen on toteutettava liitteen III mukaisesti.

--------------------------------------------------

LIITE III

LUPIEN MYÖNTÄMISESSÄ HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT

9 artiklan 7 kohdan mukaisesti vaaditun luvan myöntämisessä otetaan tapauksen mukaan huomioon erityisesti seuraavat tekijät:

A. Jätteen ominaisuudet ja koostumus

1. jätteen lähteen tyyppi ja koko (esimerkiksi teollinen prosessi);

2. jätteen tyyppi (alkuperä, keskimääräinen koostumus);

3. jätteen muoto (kiinteä, nestemäinen, liete, kaasu);

4. kokonaismäärä (päästöjen määrä, esimerkiksi vuotta kohden);

5. päästötapa (jatkuva, ajoittainen, kausittain vaihteleva jne.);

6. pääainesosien pitoisuudet, liitteessä I luetellut aineet, liitteessä II luetellut aineet ja tarvittaessa muut aineet;

7. jätteen fyysiset, kemialliset ja biokemialliset ominaisuudet.

B. Jätteen ainesosien haitalliset ominaisuudet

1. pysyvyys (fyysinen, kemiallinen, biologinen) meriympäristössä;

2. myrkyllisyys ja muut haittavaikutukset;

3. kerääntyminen biologisiin materiaaleihin tai sedimentteihin;

4. biokemiallinen muuttuminen, joka tuottaa haitallisia yhdisteitä;

5. haittavaikutukset happipitoisuuteen ja -tasapainoon;

6. alttius fyysisille, kemiallisille ja biokemiallisille muutoksille ja vesiympäristössä muiden meriveden ainesosien kanssa tapahtuva vuorovaikutus, joka voi tuottaa haitallisia biologisia tai muita vaikutuksia jäljempänä E kohdassa lueteltuihin käyttötapoihin.

C. Päästöpaikan ja vastaanottavan meriympäristön ominaisuudet

1. alueen hydrografiset, meteorologiset, geologiset ja topografiset ominaisuudet;

2. päästön paikka ja tyyppi (laskuaukko, kanava, poistoaukko ja niin edelleen) ja sen suhde muihin alueisiin (kuten virkistysalueet, kutualueet, poikastuotantoalueet, kalastusalueet ja simpukkavedet) sekä muihin päästöihin;

3. alkuperäinen laimennus kohdassa, jossa päästö siirtyy vastaanottavaan meriympäristöön;

4. leviämisominaisuudet, kuten virtojen, vuoroveden ja tuulen vaikutus horisontaaliseen kulkeutumiseen ja vertikaaliseen sekoittumiseen;

5. vastaanottavan vesistön ominaisuudet suhteessa päästöalueen fyysisiin, kemiallisiin, biologisiin ja ekologisiin olosuhteisiin;

6. vastaanottavan meriympäristön kapasiteetti vastaanottaa jätepäästöjä ilman haittavaikutuksia.

D. Jätetekniikoiden saatavuus

Menetelmät, jotka koskevat jätteiden vähentämistä ja teollisuuden päästöjä sekä yhdyskuntajätevesiä, olisi valittava ottaen huomioon seuraavien tekijöiden saatavuus ja toteutettavuus:

a) vaihtoehtoiset käsittelyprosessit;

b) uudelleenkäyttö- tai poistomenetelmät;

c) maalla toteutettavat käsittelyvaihtoehdot;

d) asianmukaiset vähän saastuttavat tekniikat.

E. Meriympäristön ja meriveden käytön mahdollinen heikentyminen

1. Vaikutukset ihmisiin seuraavien tekijöiden pilaantumisen välityksellä:

a) ravinnoksi kelpaavat meren eliöt;

b) uimavedet;

c) estetiikka.

2. Vaikutukset meren ekosysteemeihin, erityisesti elollisiin luonnonvaroihin, uhanalaisiin lajeihin ja kriittisiin elinympäristöihin.

3. Vaikutukset muuhun kansainvälisen oikeuden mukaisesti oikeutettuun meren käyttöön.

--------------------------------------------------

LIITE IV

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

1. Kukin osapuoli vaatii, että ympäristövaikutusten arviointi sisältää vähintään seuraavat osat:

a) kuvaus alueen maantieteellisistä rajoista, joiden sisällä toimia toteutetaan, mukaan lukien tarvittaessa suojavyöhykkeet;

b) kuvaus alueen ympäristön alkuperäisestä tilasta;

c) ilmoitus ehdotettujen toimien luonteesta, tavoitteista, laajuudesta ja kestosta;

d) kuvaus käytettävistä menetelmistä, laitoksista ja muista keinoista sekä mahdollisista vaihtoehdoista kyseisille keinoille;

e) kuvaus ehdotettujen toimien ennakoitavista suorista tai epäsuorista lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksista ympäristöön, mukaan lukien eläimistö, kasvisto ja ekologinen tapapaino;

f) lausunto toimenpiteistä ehdotettujen toimien aiheuttamien ympäristövahinkojen minimoimiseksi, mukaan lukien vaihtoehdot kyseisille toimille;

g) ilmoitus toimenpiteistä, jotka toteutetaan ympäristön suojelemiseksi pilaantumiselta ja muilta haittavaikutuksilta ehdotettujen toimien aikana ja niiden jälkeen;

h) viittaus ympäristövaikutusten arvioinnissa käytettyihin menetelmiin;

i) ilmoitus siitä, vaikuttavatko ehdotetut toimet todennäköisesti muiden valtioiden ympäristöön.

2. Kukin osapuoli hyväksyy normeja ottaen huomioon kansainväliset säännöt, normit sekä suositellut käytännöt ja menettelyt, jotka on hyväksytty pöytäkirjan 23 artiklan mukaisesti, ja niiden perusteella arvioidaan ympäristönvaikutusten arviointeja.

--------------------------------------------------

LIITE V

ÖLJY JA ÖLJYPITOISET SEOKSET JA PORAUSNESTEET JA PORAUSSOIJA

Osapuolet antavat seuraavat määräykset 10 artiklan mukaisesti:

A. Öljy ja öljypitoiset seokset

1. Paljon öljyä sisältävät vuodot jalostuksessa ja porauslautalla on otettava talteen, johdettava uudelleen ja sen jälkeen käsiteltävä osana tuotetta, mutta ylimääräinen osa käsitellään hyväksyttävälle tasolle ennen päästöä öljykenttien hyvien käytäntöjen mukaisesti;

2. erotusprosessien öljypitoinen jäte ja lietteet siirretään maalle;

3. kaikki tarvittavat varotoimet toteutetaan, jotta öljylähteen testauksessa kerätystä tai poltetusta öljystä valuu mereen öljyä mahdollisimman vähän;

4. kaikki tarvittavat varotoimet toteutetaan sen varmistamiseksi, että öljytoimista syntyvä kaasu poltetaan tai käytetään asianmukaisella tavalla.

B. Porausnesteet ja poraussoija

1. Vesipohjaisiin porausnesteisiin ja poraussoijaan sovelletaan seuraavia määräyksiä:

a) tällaisten porausnesteiden käyttöön ja käsittelyyn sovelletaan kemikaalien käyttösuunnitelmaa ja tämän pöytäkirjan 9 artiklan määräyksiä;

b) poraussoija päästetään maahan tai mereen asianmukaisessa paikassa tai toimivaltaisen viranomaisen määrittelemällä alueella.

2. Öljypohjaisiin porausnesteisiin ja poraussoijaan sovelletaan seuraavia määräyksiä:

a) tällaisia nesteitä käytetään vain, jos niiden myrkyllisyys on riittävän alhainen, ja vasta toiminnanharjoittajan saatua luvan toimivaltaiselta viranomaiselta, kun tämä on vahvistanut alhaisen myrkyllisyyden;

b) tällaisten porausnesteiden päästäminen mereen on kielletty;

c) poraussoijan päästäminen mereen käsittelyä varten on sallittua vain sillä ehdolla, että tehokkaita valvontavälineitä on asennettu ja niitä käytetään asianmukaisesti, että päästökohta on paljon merenpinnan alapuolella ja että öljypitoisuus on alle 100 grammaa öljyä poraussoijakiloa kohden;

d) tällaisen poraussoijan käsittely erityisellä suojelualueella on kielletty;

e) tuotanto- ja kehitysporauksessa on toteutettava ohjelma, joka koskee pilaantumisalueen merenpohjan näytteitä ja analysointia.

3. Dieselpohjaiset porausnesteet:

Dieselpohjaisten porausöljyjen käyttö on kielletty. Dieselöljyä voidaan poikkeuksellisesti lisätä porausnesteisiin osapuolten määrittelemissä olosuhteissa.

--------------------------------------------------

LIITE VI

VAROTOIMET

Osapuolet antavat seuraavat määräykset 15 artiklan mukaisesti:

a) laitoksen on oltava turvallinen ja käyttötarkoituksen mukaisessa kunnossa; se on erityisesti suunniteltava ja rakennettava niin, että se kestää yhdessä enimmäiskuormansa kanssa kaikki luonnonolosuhteet, mukaan lukien kovimmat mahdolliset tuuli- ja aalto-olosuhteet, jotka käyvät ilmi historiallisista säätiedoista, mahdollinen maanjäristys, merenpohjan olosuhteet ja vakaus sekä veden syvyys;

b) toimien kaikki vaiheet, mukaan lukien talteen otettujen resurssien varastointi- ja kuljetus, on valmisteltava asianmukaisesti, toimea kokonaisuudessaan on voitava valvoa turvallisuussyistä ja se on suoritettava mahdollisimman turvallisesti, ja toiminnanharjoittajan on sovellettava kaikkiin toimiin valvontajärjestelmää;

c) on käytettävä mahdollisimman edistyneitä turvajärjestelmiä, ja ne on testattava säännöllisesti vuotojen, päästöonnettomuuksien, tulipalojen, räjähdysten, purkausten ja muiden ihmisten turvallisuutta ja ympäristöä koskevien uhkien minimoimiseksi; koulutetun erityismiehistön on käytettävä ja ylläpidettävä kyseisiä järjestelmiä, ja sen on oltava läsnä ja suoritettava säännöllisesti harjoituksia; niissä laitoksissa, jotka ovat saaneet luvan olla vailla pysyvää miehitystä, on varmistettava, että erityismiehistö on valmiudessa kaiken aikaa;

d) laitos ja tarvittaessa perustettu suojavyöhyke on merkittävä kansainvälisten suositusten mukaisesti niin, että sen sijainnista annetaan asianmukainen varoitus ja riittävästi tietoja sen tunnistamiseksi;

e) laitokset on merkittävä merikarttaan kansainvälisen merikäytännön mukaisesti, ja niistä on ilmoitettava niille, joita asia koskee;

f) edellä olevien määräysten noudattamisen varmistamiseksi henkilöllä tai henkilöillä, jotka vastaavat laitoksista tai toimista, mukaan lukien henkilö, joka vastaa purkautumisen estämisestä, on oltava toimivaltaisen viranomaisen vaatima pätevyys, ja käytettävissä on jatkuvasti oltava riittävästi pätevää henkilöstöä; tällainen pätevyys sisältää erityisesti jatkuvan koulutuksen turvallisuus- ja ympäristöasioissa.

--------------------------------------------------

LIITE VII

VALMIUSSUUNNITELMA

A. Toiminnanharjoittajan valmiussuunnitelma

1. Toiminnanharjoittajilla on velvollisuus varmistaa, että

a) laitoksessa käytetään mahdollisimman asianmukaista hälytysjärjestelmää ja viestintäjärjestelmää ja että ne toimivat hyvin;

b) hälytys käynnistetään välittömästi hätätilanteen syntyessä ja hätätilanteesta ilmoitetaan välittömästi toimivaltaiselle viranomaiselle;

c) hälytyksen ja tarvittavan avun ja sen koordinoinnin välittäminen organisoidaan ja sitä valvotaan viipymättä yhteistyössä toimivaltaisen viranomaisen kanssa;

d) välittömät tiedot hätätilanteen luonteesta ja laajuudesta annetaan laitoksen henkilöstölle ja toimivaltaiselle viranomaiselle;

e) toimivaltaiselle viranomaiselle tiedotetaan jatkuvasti hätätilanteen torjunnan edistymisestä;

f) koko ajan on käytettävissä riittävästi asianmukaisia materiaaleja ja välineitä, mukaan lukien valmiudessa olevat veneet ja lentokoneet, hätäsuunnitelman täytäntöön panemiseksi;

g) liitteessä VI olevassa c alakohdassa tarkoitettu erityismiehistö tuntee asianmukaiset menetelmät ja tekniikat vuotojen, päästöonnettomuuksien, tulipalojen, rähähdysten, purkausten ja muiden ihmishenkiä ja ympäristöä koskevien uhkien torjumiseksi;

h) erityismiehistö, joka vastaa pitkäaikaisten ympäristöä koskevien haittavaikutusten ehkäisemisestä, tuntee asianmukaiset menetelmät ja tekniikat;

i) miehistö tuntee perusteellisesti toiminnanharjoittajan valmiussuunnitelman, hätätilanneharjoituksia pidetään säännöllisesti, jotta miehistöllä on perusteellinen käytännön kokemus välineistä ja menettelyistä, ja jokainen jäsen tietää tarkalleen roolinsa suunnitelmassa.

2. Toiminnanharjoittaja tekee institutionaaliselta pohjalta yhteistyötä sellaisten toiminnanharjoittajien ja yksikköjen kanssa, jotka voivat antaa tarvittavaa apua, varmistaakseen, että tapauksissa, joissa hätätilanteen laajuus tai luonne aiheuttaa riskin, jota varten tarvitaan tai voidaan tarvita apua, sitä voidaan myös antaa.

B. Kansallinen koordinointi ja ohjaus

Hätätilanteista vastaava osapuolen toimivaltainen viranomainen varmistaa:

a) kansallisen valmiussuunnitelman ja/tai kansallisten menettelyjen sekä toiminnanharjoittajan valmiussuunnitelman koordinoinnin ja toimien toteuttamisen valvonnan, erityisesti siinä tapauksessa, että hätätilanteella on merkittäviä haittavaikutuksia;

b) ohjeiden antamisen toiminnanharjoittajalle ryhtyä määrittelemiinsä toimiin ehkäistessään, vähentäessään tai torjuessaan pilaantumista tai valmistellessaan lisätoimia kyseistä tarkoitusta varten, mukaan lukien määräys ylimääräisestä porauslaitteesta, tai sen estämisen, ettei toiminnanharjoittaja ryhdy erityistoimiin;

c) toimien koordinoinnin pilaantumisen ehkäisyn, vähentämisen tai torjunnan aikana tai lisätoimien valmistelun kyseistä tarkoitusta varten kansallisen lainkäyttövallan puitteissa, kun tällaisia toimia toteutetaan toisen valtion lainkäyttövallan puitteissa tai kansainvälisten organisaatioiden toimesta;

d) kaiken käynnissä olevia toimia koskevan tiedon keräämisen ja saatavuuden;

e) ajantasaisen luettelon laatimisen henkilöistä ja yksiköistä, joille annetaan hälytys ja tiedotetaan hätätilanteesta, sen kehittymisestä ja toteutettavista toimista;

f) tapahtumien torjumisen laajuutta ja keinoja koskevien tietojen keräämisen sekä tietojen levittämisen kiinnostuneille osapuolille;

g) edellä A kohdassa tarkoitetun avun koordinoinnin ja valvonnan yhteistyössä toiminnanharjoittajan kanssa;

h) erityistoimien organisoinnin ja tarvittaessa koordinoinnin, mukaan lukien teknisten asiantuntijoiden ja koulutetun henkilöstön osallistuminen tarvittavin välinein ja materiaalein;

i) välittömän viestinnän niiden osapuolten toimivaltaisille viranomaisille, joihin tapahtuma voi vaikuttaa, jotta nämä voivat toteuttaa tarvittaessa asianmukaisia toimenpiteitä;

j) tarvittaessa teknisen avun tarjoamisen muille osapuolille;

k) välittömän viestinnän toimivaltaisille kansainvälisille organisaatioille, jotta vältetään merenkulkuun ja muihin etuihin kohdistuva vaara.

--------------------------------------------------

Lisäys

ÖLJYLUETTELO [1]

Bitumiliuokset

Seoskomponentit

Puhallettujen bitumien lähtöaine

Suoratislauksen pohjaöljy

Öljyt

Käsitellyt

Raakaöljy

Raakaöljyä sisältävät seokset

Dieselöljy

Kevyt polttoöljy n:o 4

Kevyt polttoöljy n:o 5

Kevyt polttoöljy n:o 6

Raskas polttoöljy

Tieöljy

Muuntajaöljy

Aromaattiset öljyt (kasviöljyä lukuun ottamatta)

Voiteluöljy ja seoskomponentit

Mineraaliöljy

Moottoriöljy

Tunkeutumaöljy

Värttinäöljy

Turbiiniöljy

Tisleet

Suoratislebensiini

Raakaöljy, josta kevyimmät osat poistettu tislauksella

Kaasuöljyt

Krakatut kaasuöljyt

Lentopetroli

JP1 (lentopetroli)

JP3

JP4

JP5 (raskas lentopetroli)

Turbiinipolttoaine

Petroli

Liuotinbensiini

Nafta

Liuotinbensiini

Teollisuusbensiini

Liuotintisle

Bensiinin seosaineet

Alkylaattibensiini

Reformaattibensiini

Polymeeribensiini

Bensiinit

Maakaasubensiini

Moottoribensiini

Lentobensiini

Suoratislebensiini

Kevyt polttoöljy n:o 1 (moottoripetroli)

Kevyt polttoöljy n:o 1-D

Kevyt polttoöljy n:o 2

Kevyt polttoöljy n:o 2-D

[1] Öljyluetteloa ei välttämättä ole pidettävä tyhjentävänä.

--------------------------------------------------