Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Euroopan keskuspankki – tiivis yhteistyö euroalueen ulkopuolisten EU:n jäsenvaltioiden kanssa yhteisen valvontamekanismin puitteissa

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJOISTA:

Asetus (EU) N:o 1024/2013 luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille (YVM-asetus)

Asetus (EU) N:o 468/2014 kehyksen perustamisesta YVM:n puitteissa tehtävälle yhteistyölle EKP:n ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välillä sekä kansallisten nimettyjen viranomaisten kanssa (YVM-kehysasetus) (EKP/2014/17)

Päätös 2014/434/EU tiiviistä yhteistyöstä niiden osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa, joiden rahayksikkö ei ole euro (EKP/2014/5) (EKP:n päätös tiiviistä yhteistyöstä)

Päätös (EU) 2020/1015 tiiviin yhteistyön aloittamisesta Euroopan keskuspankin ja Българска народна банкаn (Bulgarian keskuspankki) välillä (EKP/2020/30)

LAINSÄÄDÄNNÖN TARKOITUS

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Euroopan pankkivalvontajärjestelmä (YVM) perustettiin pankkivalvontajärjestelmäksi, joka koostuu EKP:stä ja osallistuvien jäsenmaiden kansallisista toimivaltaisista viranomaisista. Sen tavoitteena on varmistaa turvallinen ja vakaa pankkijärjestelmä, vakaa ja yhdennetty rahoitusjärjestelmä ja kaikkien pankkien yhdenmukainen valvonta. Kaikki euroalueen maat osallistuvat automaattisesti Euroopan pankkivalvontaan.

Jäsenmaat, joiden rahayksikkö ei ole euro, voivat osallistua yhteiseen valvontamekanismiin pyytämällä tiiviin yhteistyön luomista EKP:n ja niiden kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välille. Kun tiivis yhteistyö on luotu, kyseiset jäsenvaltiot voivat liittyä sekä yhteiseen valvontamekanismiin että yhteiseen kriisinratkaisumekanismiin, jolla varmistetaan vaikeuksiin joutuneiden pankkien hallittu kriisinratkaisu.

Tiiviin yhteistyön luomisella edistetään pankkijärjestelmän turvallisuutta ja vakautta sekä rahoitusmarkkinoiden yhdentymisprosessia sisämarkkinoilla.

Tiiviissä yhteistyössä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava valvottaviin yhteisöihin liittyviä toimenpiteitä EKP:n pyynnöstä. EKP:n hyväksymät säädökset ovat velvoittavia ja täytäntöönpanokelpoisia, ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava EKP:lle kaikki tiedot, joita se tarvitsee valvontatehtäviensä hoitamiseksi.

YVM-asetuksessa, YVM-kehysasetuksessa ja EKP:n päätöksessä tiiviistä yhteistyöstä kuvataan tiiviin yhteistyön luomista koskeva menettely ja sen toimintaa.

Tiiviin yhteistyön luomisen vaiheet ovat seuraavat:

  • 1.

    euroalueen ulkopuolinen jäsenvaltio pyytää virallisesti tiiviin yhteistyön tekemistä YVM:n puitteissa

  • 2.

    euroalueen ulkopuolinen jäsenmaa laatii ja hyväksyy kansallisen lainsäädännön, jonka nojalla EKP voi hoitaa valvontatehtäviään tiiviin yhteistyön puitteissa, ja EKP arvioi kyseisen lainsäädännön

  • 3.

    EKP suorittaa kyseisen jäsenvaltion pankkien kattavan arvioinnin, joka vastaa euroalueen pankeissa vuonna 2014 ennen YVM:n perustamista tehtyä arviointia

  • 4.

    EKP tekee päätöksen siitä, miten valvontatehtävät siirretään EKP:lle ja milloin tiivis yhteistyö aloitetaan.

Valvonta tiiviissä yhteistyössä.

  • Kun tiivis yhteistyö on aloitettu, kyseisestä jäsenvaltiosta tulee YVM:n jäsen, ja sen kansallinen toimivaltainen viranomainen on samanlaisessa asemassa kuin kaikkien muiden yhteiseen valvontamekanismiin osallistuvien jäsenvaltioiden kansalliset toimivaltaiset viranomaiset. Tämä tarkoittaa sitä, että EKP valvoo tiiviiseen yhteistyöhön osallistuvien maiden merkittäviä luottolaitoksia kansallisille toimivaltaisille viranomaisille annetuilla ohjeilla ja että kansalliset toimivaltaiset viranomaiset valvovat edelleen vähemmän merkittäviä luottolaitoksia EKP:n hoitaessa valvontatehtäviä.

Tiiviin yhteistyön keskeyttäminen tai päättäminen:

  • EKP voi keskeyttää tiiviin yhteistyön enintään kuudeksi kuukaudeksi, ja sen on perusteltava päätöksensä
  • tiivis yhteistyö voidaan päättää EKP:n tai sen jäsenvaltion aloitteesta, jonka kanssa tiivistä yhteistyötä tehdään.

Kun jäsenvaltio, jonka kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä, täyttää euron käyttöönoton edellytykset ja kyseinen jäsenvaltio ottaa euron käyttöön, siitä tulee eurojärjestelmän jäsen.

MISTÄ ALKAEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ SOVELLETAAN?

  • Asetusta (EU) N:o 1024/2013 on sovellettu 3. marraskuuta 2013 alkaen.
  • Asetusta (EU) N:o 468/2014 on sovellettu 15. toukokuuta 2014 alkaen.
  • Päätöstä 2014/434/EU on sovellettu 27. helmikuuta 2014 alkaen.
  • Päätöstä (EU) 2020/1015 on sovellettu 1. lokakuuta 2020 alkaen.

TAUSTAA

Ks. lisätietoja:

ASIAKIRJAT

Neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2013, annettu 15 päivänä lokakuuta 2013, luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille (YVM-asetus) (EUVL L 287, 29.10.2013, s. 63–89).

Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 468/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, kehyksen perustamisesta YVM:n puitteissa tehtävälle yhteistyölle EKP:n ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välillä sekä kansallisten nimettyjen viranomaisten kanssa (YVM-kehysasetus) (EKP/2014/17) (EUVL L 141, 14.5.2014, s. 1–50).

Euroopan keskuspankin päätös 2014/434/EU, annettu 31 päivänä tammikuuta 2014, tiiviistä yhteistyöstä niiden osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa, joiden rahayksikkö ei ole euro (EKP/2014/5) (EUVL L 198, 5.7.2014, s. 7–13).

Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2020/1015, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2020, tiiviin yhteistyön aloittamisesta Euroopan keskuspankin ja Българска народна банкаn (Bulgarian keskuspankki) välillä (EKP/2020/30) (EUVL L 224l, 13.7.2020, s. 1–3).

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Neuvoston päätös (EU) 2022/1211, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2022, euron käyttöönotosta Kroatiassa 1 päivänä tammikuuta 2023 (EUVL L 187, 14.7.2022, s. 31–34).

Viimeisin päivitys: 07.03.2023

Top