Tiivistelmä

VW-päästökriisin vaikutus moottoriajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevien puitteiden tarkistamiseen

A. Toimien tarve

Miksi? Mikä on ongelma?

Volkswagenin päästöihin liittyvä kriisi edellyttää moottoriajoneuvojen nykyisen tyyppihyväksyntäjärjestelmän perinpohjaista uudelleenarviointia, jotta voidaan puuttua niihin sääntelyheikkouksiin, joiden vuoksi ei pystytty havaitsemaan tätä laajamittaista epäpuhtauspäästöjä koskevien tyyppihyväksyntävaatimusten rikkomista. Se, että näin pääsi tapahtumaan, horjuttaa tyyppihyväksyntäjärjestelmän uskottavuutta. Rikkomuksen laajuus ja selvä luonne osoittavat, että siitä vastuussa olleet olivat hyvin luottavaisia sen suhteen, ettei petosta havaittaisi. Teko on vienyt uskon keskinäisen luottamuksen periaatteeseen, jonka varaan moottoriajoneuvoja koskeva sisämarkkinalainsäädäntö on rakennettu. Tyyppihyväksyntäjärjestelmää on nyt muutettava perusteellisesti, jotta tämä uskottavuusongelma voidaan ratkaista ja jotta saadaan palautettua yhteiskunnan luottamus ja tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla.

Ongelman keskeisenä syynä on, ettei vaatimustenmukaisuuden etukäteisvalvonnasta (tyyppihyväksyntä) vastaavia toimijoita ole valvottu riittävällä tavalla eikä käytössä ole ollut tehokasta jälkikäteisvalvontaa (markkinavalvonta).

Mihin aloitteella pyritään?

Aloitteella pyritään

muuttamaan merkittävästi sitä, miten varmennetaan, että moottoriajoneuvot ja niihin liittyvät tuotteet täyttävät turvallisuus- ja ympäristövaatimukset

varmistamaan, että vaatimustenvastaisuusongelmat havaitaan ja estetään jo varhaisessa vaiheessa 

minimoimaan riski siitä, että EU:n markkinoille voidaan saattaa tai niillä voi edelleen olla vaatimustenvastaisia autoteollisuuden tuotteita ja

luomaan riittävän vahvat pelotteet, jotta toimijat eivät suhtautuisi piittaamattomasti pelin sääntöihin taikka kiertäisi ja rikkoisi niitä.

Mikä on EU-tason toiminnasta saatava lisäarvo? 

Jäsenvaltiot vastaavat autoteollisuuden tuotteisiin liittyvän lainsäädännön täytäntöönpanosta ja sen valvonnasta alueellaan. VW-kriisin mittasuhteet ovat kuitenkin osoittaneet, etteivät jäsenvaltiot yksin pysty kansallisilla toimillaan havaitsemaan ja estämään merkittävien vaatimustenvastaisuusongelmien syntymistä sisämarkkinoilla. Olemassa on perusteltu tarve EU:n laajuiselle valvonnalle, jotta päästään yhdenmukaistettuun ja koordinoituun täytäntöönpanon valvontaan, joka perustuu yhteisesti sovellettaviin kriteereihin ja jota jäsenvaltiot soveltavat yhtenäisesti. Se on välttämätöntä, jotta toimintaedellytykset olisivat tasapuoliset koko EU:ssa. VW-kriisi on osoittanut, että jos jäsenvaltiot ryhtyisivät korjaaviin kansallisiin toimiin yksinään, on olemassa vaara, ettei ongelmiin puututa yhdenmukaisesti koko EU:ssa ja että moottoriajoneuvojen vapaalle liikkuvuudelle sisämarkkinoilla syntyy esteitä.

B. Ratkaisut

Mitä lainsäädännöllisiä ja muunlaisia toimintavaihtoehtoja on harkittu? Onko jokin vaihtoehto asetettu etusijalle? Miksi?

Jo ennen VW-kriisin puhkeamista komissio valmisteli ehdotuksia, joilla parannettaisiin moottoriajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevaa lainsäädäntöä. Tässä yhteydessä yksilöitiin ne keskeiset osa-alueet, joilla olisi merkittäviä parannusmahdollisuuksia, joiden ansiosta voitaisiin paremmin puuttua vaarallisten ja vaatimustenvastaisten autoteollisuuden tuotteiden aiheuttamiin ongelmiin. Mahdollisten toimintavaihtoehtojen arvioinnin perusteella pääteltiin, että tehokkainta olisi ryhtyä sääntelytoimiin näillä osa-alueilla. Kun näitä toimintavaihtoehtoja arvioitiin uudelleen VW-kriisin valossa, tuli korostuneesti esiin, että niitä pitäisi tehostaa vielä lisää siltä osin kuin kyse on vaatimustenvastaisuusongelmien havaitsemisesta ja ehkäisemisestä. Uudelleenarvioinnissa kävi lisäksi ilmi eräs keskeinen tyyppihyväksyntäjärjestelmän heikkous: vaatimustenmukaisuuden etukäteisvalvonnan (tyyppihyväksyntä) toimivuudesta vastaavia toimijoita ei ole valvottu riittävällä tavalla eikä jälkikäteisvalvontaa (markkinavalvonta) ole järjestetty tehokkaasti.

Kuka kannattaa mitäkin vaihtoehtoa? 

Osa-alueiden A–E sääntelyvaihtoehdoilla on useimpien talouden toimijoiden, kansallisten viranomaisten ja tutkimuslaitosten kannatus. Nämä sidosryhmät kannattavat myös markkinavalvonnan käynnistämistä, kuten osa-alueen F osalta kaavaillaan. VW-kriisin jälkimainingeissa komissiota on voimakkaasti kehotettu käynnistämään myös EU:n tasoisen valvonta ja koordinointi, jotta voidaan huolehtia siitä, että tyyppihyväksyntään ja markkinavalvontaan liittyvät velvoitteet pannaan tehokkaasti täytäntöön. Vaihtoehtoa tukevat etenkin Euroopan parlamentti sekä valtiosta riippumattomat ympäristö- ja kuluttajajärjestöt.

C. Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon vaikutukset

Onko parhaaksi arvioiduista vaihtoehdoista etuja? Jos on, mitkä ovat niiden pääasialliset edut? 

Ennen VW-kriisin puhkeamista arvioitujen keskeisiä osa-alueita koskevien sääntelyvaihtoehtojen (jäljempänä ”VW-kriisiä edeltävät toimenpiteet”) parhaana pidetyllä yhdistelmällä arvioidaan voitavan pienentää vaatimustenvastaisten ja vaarallisten autoteollisuuden tuotteiden markkina-arvoa vuosittain 656 miljoonalla eurolla (vaatimustenvastaiset) ja 12 miljardilla eurolla (vaaralliset). VW-kriisin valossa tehdyssä uudelleenarvioinnissa havaittiin, että VW-kriisiä edeltäviä toimenpiteitä olisi vielä vahvistettava täydentävillä toimilla (”VW-kriisin jälkeiset toimenpiteet”), joiden ansiosta niillä voitaisiin tehokkaammin pienentää vaatimustenvastaisten autoteollisuuden tuotteiden markkina-arvoa. Osa-alueella F toteutettaviksi kaavailluista VW-kriisin jälkeisistä toimenpiteistä, joilla parannettaisiin tyyppihyväksyntä- ja markkinavalvontavelvoitteiden täytäntöönpanon EU:n tasoista valvontaa ja koordinointia, arvioidaan saatavan lisähyötyä 117 miljoonaa euroa vuodessa. (Ks. seuraava tiivistelmätaulukko.)

VW-kriisiä edeltävien ja sen jälkeisten toimenpiteiden yhdistelmällä pienennettäisiin myös takaisinvedettävien ajoneuvojen määrää. Asianomaisille talouden toimijoille ja viranomaisille siitä tulisi noin 60 miljoonan euron vuosisäästöt, ja takaisinvedon kohteena olevien ajoneuvojen omistajille koituva haitta vähenisi.

Onko parhaaksi arvioiduista vaihtoehdoista kustannuksia? Jos on, mitkä ovat niiden pääasialliset kustannukset? 

VW-kriisiä edeltävien ja sen jälkeisten toimenpiteiden ja niiden yhdistelmän arvioidut kustannukset esitetään seuraavassa taulukossa.

Huomautus:    VW-kriisiä edeltävien ja sen jälkeisten toimenpiteiden arvioidut toteuttamiskustannukset jäävät vähintäänkin kertaluokkaa pienemmiksi kuin arvioidut hyödyt.

Mitkä ovat vaikutukset yrityksiin, muun muassa pk-yrityksiin ja mikroyrityksiin?

VW-kriisiä edeltävien toimenpiteiden vaikutuksia yrityksiin eli niiden liiketoimintakustannuksiin, innovointikykyyn ja kansainväliseen kilpailukykyyn arvioitiin seikkaperäisesti kilpailukykyselvityksessä. Selvityksessä kävi ilmi, että kaavailluilla toimenpiteillä voisi olla suhteellisesti suurempi vaikutus pk-yritysvaltaisiin aloihin, joilla toimii esimerkiksi tiettyjen luokkien ajoneuvojen valmistajia, ajoneuvojen ja komponenttien jakelijoita ja myös joitakin tutkimuslaitoksia. Odotetut vaikutukset eivät ole kuitenkaan niin merkittäviä, että tarvittaisiin pk-yrityksiin kohdennettuja lieventäviä toimenpiteitä. Myöskään VW-kriisin jälkeisten toimenpiteiden ei odoteta vaikuttavan merkittävästi pk-yrityksiin.

Kohdistuuko kansallisiin talousarvioihin ja viranomaisiin merkittäviä vaikutuksia?

Kuten arvioitujen kustannusten tiivistelmästä näkyy, toimenpiteiden vaikutukset kansallisiin talousarvioihin ja viranomaisiin johtuvat lähinnä tehostetuista markkinavalvonta- ja täytäntöönpanovelvoitteista.

Onko muita merkittäviä vaikutuksia? 

Toiseksi merkittävimmät vaikutukset kohdistuisivat talouden toimijoihin, etenkin EU:n ulkopuolisiin maahantuojiin, joiden olisi nimettävä EU:ssa toimiva edustaja markkinavalvonnan tarpeisiin. On syytä huomata, että tyyppihyväksynnän yhteydessä on jo voimassa vastaava velvoite, jonka mukaan kolmansien maiden valmistajien on nimettävä valtuutettu edustaja EU:hun. Näille toimijoille koituvat lisäkustannukset jäisivät pieniksi, jos ne käyttäisivät samaa edustajaa myös markkinavalvontaa varten.

D. Seuranta

Milloin politiikkaa tarkastellaan uudelleen?

Tyyppihyväksyntäjärjestelmää päivitettiin perusteellisesti vuonna 2007 direktiivillä 2007/46/EY, minkä jälkeen sitä yksinkertaistettiin vuonna 2009 yleisestä turvallisuudesta annetulla asetuksella (EY) N:o 661/2009. Järjestelmälle tehtiin vuonna 2013 toimivuustarkastus, jossa kävi ilmi, ettei kaikille järjestelmän säännöksille voitu tehdä perusteltua tarkistusta, koska eräät siirtymäsäännökset eivät olleet vielä tulleet täysimääräisesti voimaan eikä vastikään käyttöön otettujen säännösten täytäntöönpanosta ollut vielä riittävästi kokemuksia. Tästä seuraa, että uusi tarkastelu olisi järkevää tehdä vain siinä tapauksessa, että varataan riittävästi aikaa sellaisen kokemuspohjan hankkimiseen, joka antaisi asianmukaista näyttöä kaavailtujen toimenpiteiden positiivisista vaikutuksista (aikaa tarvitaan vähintään viisi vuotta voimaantulosta).