EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32009D0477

2009/477/EY: Neuvoston päätös, tehty 28 päivänä toukokuuta 2009 TIR-carnet'isiin merkittyjen tavaroiden kansainvälistä kuljetusta koskevan 14 päivänä marraskuuta 1975 tehdyn tulliyleissopimuksen, jota on myöhemmin muutettu, tekstin julkaisemisesta konsolidoituna

EUVL L 165, 26.6.2009, p. 1–94 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (HR)

Legal status of the document In force: This act has been changed. Current consolidated version: 25/06/2022

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2009/477/oj

26.6.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 165/1


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 28 päivänä toukokuuta 2009

TIR-carnet'isiin merkittyjen tavaroiden kansainvälistä kuljetusta koskevan 14 päivänä marraskuuta 1975 tehdyn tulliyleissopimuksen, jota on myöhemmin muutettu, tekstin julkaisemisesta konsolidoituna

(2009/477/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 133 artiklan yhdessä sen 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen virkkeen kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

TIR-carnet'isiin merkittyjen tavaroiden kansainvälisestä kuljetuksesta 14 päivänä marraskuuta 1975 tehty tulliyleissopimus (TIR-yleissopimus) (1) hyväksyttiin Euroopan yhteisön puolesta annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 2112/78 (2), ja se tuli yhteisössä voimaan 20 päivänä kesäkuuta 1983 (3).

(2)

TIR-järjestelmä mahdollistaa tavaroiden kuljetuksen kansainvälisessä passitusmenettelyssä siten, että siihen kohdistuu kuljetuksen aikana mahdollisimman vähän tulliviranomaisten toimenpiteitä, ja vaaditut vakuudet on melko helppo saada kansainvälisen takausketjun ansiosta.

(3)

TIR-yleissopimukseen on vuoden 1975 jälkeen hyväksytty eri vaiheissa useita muutoksia kyseisen yleissopimuksen 59 ja 60 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen. Näillä eri vaiheissa tehdyillä muutoksilla on pyritty parantamaan TIR-menettelyn varmuutta ja huomioimaan siinä kuljetus- ja tullialan muutokset.

(4)

Ensimmäisessä vaiheessa tehdyt muutokset tulivat voimaan helmikuussa 1999 ja ne muodostavat yleissopimuksen liitteen 9. Kyseisessä liitteessä määrätään vähimmäisehdot ja -vaatimukset TIR-menettelyyn hyväksymiselle. Näillä muutoksilla TIR-järjestelmän käyttö sallitaan ainoastaan valtuutetuille liikenteenharjoittajille ja hyväksytyille kansallisille takaajayhdistyksille. Tämän välineen avulla kansalliset viranomaiset voivat valvoa ja seurata täysimääräisesti TIR-järjestelmän keskeisimpiä käyttäjiä.

(5)

Samaan aikaan perustettiin TIR:n toimeenpaneva neuvosto. Tämän TIR-asiantuntijoista muodostuvan elimen tehtävänä on valvoa yleissopimuksen soveltamista ja tarvittaessa sovitella TIR-järjestelmässä osallisina olevien sopimuspuolten, yhdistysten, vakuutusyhtiöiden ja kansainvälisten järjestöjen välisiä riitoja.

(6)

Toisessa vaiheessa tehdyt muutokset tulivat voimaan toukokuussa 2002, ja niillä lujitettiin TIR-menettelyä määrittelemällä entistä selkeämmin TIR-järjestelmän toiminnasta ja organisaatiosta vastaavan kansainvälisen järjestön tehtävät ja vastuut. Tässä yhteydessä määriteltiin tämän järjestön, sen jäsenyhdistysten ja myös TIR-yleissopimuksen hallinnollisen komitean keskinäiset suhteet.

(7)

Toisessa vaiheessa annettiin myös uusia määräyksiä tietyntyyppisten maantiekulkuneuvojen rakenteesta. Kuljetusala pyysi näitä muutoksia, ja niiden hyväksymisen myötä oli mahdollista käyttää TIR-kuljetuksiin liukuvilla telttakankailla varustettuja kulkuneuvoja tai kontteja.

(8)

Jotta TIR-järjestelmää voitaisiin valvoa tehokkaammin ja turvata sen toiminta, otettiin käyttöön sähköinen järjestelmä (SafeTIR-järjestelmä), jolla ilmoitetaan takausketjun organisaatiosta ja toiminnasta vastaavalle kansainväliselle järjestölle, kun TIR-carnet on esitetty määrätullitoimipaikassa. SafeTIR-järjestelmä otettiin käyttöön TIR-yleissopimuksen liitteellä 10, ja se tuli voimaan elokuussa 2006.

(9)

Kun tarvetta on ilmennyt, TIR-yleissopimukseen on tehty muita muutoksia. TIR-carnet’n ulkoasua muutettiin carnet’n käytön yksinkertaistamiseksi ja jotta siihen saatiin sisällytettyä kaikki TIR-kuljetuksessa tarvittavat tiedot. Tietyin edellytyksin voidaan myös lastausluetteloja käyttää TIR-carnet’n liitteinä, vaikka itse tavaraluettelossa olisi tarpeeksi tilaa merkitä siihen kaikki kuljetettavat tavarat. Lisäksi otettiin käyttöön menettely, jota noudatetaan silloin, kun osa TIR-kuljetuksesta ei voi tapahtua maanteitse tai kun kyseiseen osaan ei sovelleta TIR-järjestelmää.

(10)

Avoimuuden vuoksi yhteisön toimielimiä ja jäsenvaltioita velvoittavat yleissopimuksen muutokset olisi tiedonantotarkoituksessa julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja olisi säädettävä tulevaisuudessa tehtävien muutosten julkaisemisesta.

(11)

Koska tehtyjä muutoksia on useita, kaikki vuoden 2008 loppuun mennessä yleissopimuksen 59 ja 60 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen hyväksytyt muutokset on julkaistava konsolidoituna ja sisällytettävä tämän päätöksen liitteeseen,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

TIR-carnet'isiin merkittyjen tavaroiden kansainvälistä kuljetusta koskevan 14 päivänä marraskuuta 1975 tehdyn tulliyleissopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 2008 loppuun mennessä, teksti julkaistaan konsolidoituna tämän päätöksen liitteenä tiedonantotarkoituksessa.

Komissio julkaisee yleissopimukseen tulevaisuudessa tehtävät muutokset ja ilmoittaa niiden voimaantulopäivän Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan siitä päivästä alkaen, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 28 päivänä toukokuuta 2009

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

V. TOŠOVSKÝ


(1)  EYVL L 252, 14.9.1978, s. 2.

(2)  EYVL L 252, 14.9.1978, s. 1.

(3)  EYVL L 31, 2.2.1983, s. 13.


LIITE

TIR-CARNET'ISIIN MERKITTYJEN TAVAROIDEN KANSAINVÄLISTÄ KULJETUSTA KOSKEVA YLEISSOPIMUS (VUODEN 1975 TIR-YLEISSOPIMUS)

Huom: Vain ne yleissopimuksen tekstin ja liitteiden toisinnot, jotka on talletettu Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin haltuun, ovat todistusvoimaisia. Tämä julkaiseminen tapahtuu vain tiedonantotarkoituksessa.

SOPIMUSPUOLET, JOTKA

HALUAVAT helpottaa kansainvälistä maantiekulkuneuvoilla tapahtuvaa tavarankuljetusta,

KATSOVAT, että kuljetusolosuhteiden parantaminen on yksi olennaisista tekijöistä sopimuspuolten välisen yhteistyön kehittämisessä,

ILMOITTAVAT kannattavansa kansainvälisen kuljetuksen hallintomuodollisuuksien yksinkertaistamista ja yhdenmukaistamista, erityisesti rajoilla,

OVAT SOPINEET seuraavaa:

I LUKU

YLEISET MÄÄRÄYKSET

a)   Määritelmät

1 artikla

Tässä yleissopimuksessa tarkoitetaan ilmaisulla:

a)

”TIR-kuljetus” tavarankuljetusta lähtötullitoimipaikasta määrätullitoimipaikkaan tässä yleissopimuksessa määrätyssä menettelyssä, josta käytetään nimitystä ”TIR-menettely”;

b)

”TIR-toimenpide” TIR-kuljetuksen osaa, joka suoritetaan sopimuspuolen alueella lähtö- tai saapumistullitoimipaikasta (välitullitoimipaikasta) määrä- tai poistumistullitoimipaikkaan (välitullitoimipaikkaan);

c)

”TIR-toimenpiteen alkaminen” sitä, että maantiekulkuneuvo, ajoneuvoyhdistelmä tai kontti on esitetty tarkastettavaksi yhdessä lastin ja sitä koskevan TIR-carnet'n kanssa lähtö- tai saapumistullitoimipaikassa (välitullitoimipaikassa), ja että tullitoimipaikka on hyväksynyt TIR-carnet'n;

d)

”TIR-toimenpiteen päätökseen saattaminen” sitä, että maantiekulkuneuvo, ajoneuvoyhdistelmä tai kontti on esitetty tarkastettavaksi yhdessä lastin ja sitä koskevan TIR-carnet'n kanssa määrä- tai poistumistoimipaikassa (välitullitoimipaikassa);

e)

”TIR-toimenpiteen päättäminen” sitä, että tulliviranomaiset antavat hyväksynnän sille, että TIR-toimenpide on saatettu asianmukaisesti päätökseen sopimuspuolen alueella. Tulliviranomaiset varmistavat toimenpiteen asianmukaisuuden vertaamalla määrä- tai poistumistullitoimipaikasta (välitullitoimipaikasta) saatuja tietoja ja lähtö- tai saapumistullitoimipaikasta (välitullitoimipaikasta) saatuja tietoja toisiinsa;

f)

”tuonti- tai vientitullit ja -verot” tulleja ja kaikkia muita tavaroiden maahan tuonnista tai viennistä tai niiden yhteydessä kannettavia maksuja, veroja tai kuluja, ei kuitenkaan maksuja eikä kuluja, joiden määrä vastaa suunnilleen suoritetuista palveluista aiheutuneita kustannuksia;

g)

”maantiekulkuneuvo” ei ainoastaan moottorikäyttöistä maantiekulkuneuvoa vaan myös sellaisen vedettäväksi tarkoitettua perävaunua tai puoliperävaunua;

h)

”ajoneuvoyhdistelmä” vetävän ja vedettävän ajoneuvon yhdistelmää, jota kuljetetaan maantiellä yhtenä ajoneuvona;

j)

”kontti” sellaista kuljetusvälinettä (nostolaatikkoa, siirrettävää säiliötä tai muuta samankaltaista välinettä), joka on:

i)

kokonaan tai osittain suljettu tavaroiden säilyttämiseen tarkoitettu tila;

ii)

luonteeltaan pysyvä ja siten riittävän vahva toistuvaan käyttöön;

iii)

erityisesti suunniteltu helpottamaan tavaroiden kuljetusta yhdellä tai useammalla kuljetustavalla ilman välilastausta;

iv)

suunniteltu helposti käsiteltäväksi erityisesti kuljetustavasta toiseen siirryttäessä;

v)

suunniteltu siten, että se on helppo täyttää ja tyhjentää; ja

vi)

sisätilavuudeltaan vähintään yksi kuutiometri;

”vaihtokuormatiloja” on pidettävä kontteina;

k)

”lähtötullitoimipaikka” mitä tahansa sopimuspuolen tullitoimipaikkaa, jossa lastin tai sen osan TIR-kuljetus alkaa;

l)

”määrätullitoimipaikka” mitä tahansa sopimuspuolen tullitoimipaikkaa, jossa lastin tai sen osan TIR-kuljetus päättyy;

m)

”välitullitoimipaikka” tarkoittaa mitä tahansa sopimuspuolen tullitoimipaikkaa, jonka kautta maantiekulkuneuvo, ajoneuvoyhdistelmä tai kontti saapuu sopimuspuolen alueelle tai lähtee sen alueelta TIR-kuljetuksen aikana;

n)

”henkilö” sekä luonnollisia henkilöitä että oikeushenkilöitä;

o)

TIR-carnet'n ”haltija” henkilöä, jolle TIR-carnet on annettu asiaan liittyvien yleissopimuksen määräysten mukaisesti ja jonka puolesta tulli-ilmoitus on tehty TIR-carnet'na, josta ilmenee aikomus asettaa tavara TIR-menettelyyn lähtötullitoimipaikassa. Haltijalla on velvollisuus esittää maantiekulkuneuvo, ajoneuvoyhdistelmä tai kontti yhdessä lastin ja sitä koskevan TIR-carnet'n kanssa tarkastettavaksi lähtötullitoimipaikassa, välitullitoimipaikassa ja määrätullitoimipaikassa, sekä noudattaa asianmukaisesti muita asiaan liittyviä yleissopimuksen määräyksiä;

p)

”raskaat tai tilaa vievät tavarat” mitä tahansa raskasta tai tilaa vievää esinettä, jota painon, koon tai muun ominaisuuden vuoksi ei yleensä kuljeteta umpinaisessa maantiekulkuneuvossa tai umpinaisessa kontissa;

q)

”takaajayhdistys” yhdistystä, jonka sopimuspuolen tulliviranomaiset ovat hyväksyneet TIR-menettelyä käyttävien henkilöiden takaajaksi.

b)   Soveltamisala

2 artikla

Tätä sopimusta sovelletaan sellaiseen ilman välilastausta tapahtuvaan tavarankuljetukseen, jossa maantiekulkuneuvot, ajoneuvoyhdistelmät tai kontit ylittävät yhden tai useampia valtakunnanrajoja sopimuspuolen lähtötullitoimipaikan ja toisen tai saman sopimuspuolen määrätullitoimipaikan välillä edellyttäen, että osa TIR-kuljetuksesta tapahtuu maanteitse.

3 artikla

Tämän yleissopimuksen määräysten soveltamiseksi

a)

kuljetuksen on tapahduttava:

i)

III luvun a jaksossa mainituin edellytyksin maantiekulkuneuvoilla, ajoneuvoyhdistelmillä tai konteissa, jotka on hyväksytty etukäteen; tai

ii)

III luvun c jaksossa mainituin edellytyksin muilla maantiekulkuneuvoilla tai ajoneuvoyhdistelmillä taikka muissa konteissa; tai

iii)

maantiekulkuneuvoilla tai erityisajoneuvoilla, kuten linja-autoilla, nostureilla, lakaisukoneilla tai betoninlevittäjillä, jotka ovat viennin kohteena ja joita siitä syystä pidetään omilla pyörillään lähtötullitoimipaikasta määrätullitoimipaikkaan kuljetettavina tavaroina III luvun c jaksossa mainituin edellytyksin. Mikäli näillä kulkuneuvoilla samalla kuljetetaan muuta tavaraa, edellä i tai ii alakohdassa tarkoitetut edellytykset koskevat vastaavasti tällaista kuljetusta;

b)

kuljetusten on tapahduttava 6 artiklan määräysten mukaisesti hyväksyttyjen yhdistysten takaamina sekä tämän yleissopimuksen liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella TIR-carnet'lla.

c)   Periaatteet

4 artikla

TIR-menettelyssä kuljetettavista tavaroista ei makseta eikä talleteta vienti- tai tuontitulleja eikä vienti- ja tuontiveroja välitullitoimipaikoissa.

5 artikla

1.   Sinetöidyissä maantiekulkuneuvoissa, ajoneuvoyhdistelmissä tai konteissa TIR-menettelyssä kuljetettavia tavaroita ei pääsääntöisesti saa tarkastaa välitullitoimipaikoissa.

2.   Väärinkäytösten estämiseksi tulliviranomaiset voivat kuitenkin poikkeustapauksissa ja varsinkin silloin, kun epäillään sääntöjenvastaisuuden tapahtuneen, tarkastaa tavarat näissä toimipaikoissa.

II LUKU

TIR-CARNET'IDEN ANTAMINEN

TAKAAJAYHDISTYSTEN VASTUU

6 artikla

1.   Kukin sopimuspuoli voi valtuuttaa yhdistykset antamaan TIR-carnet'ita joko itse tai vastaavanlaisten yhdistysten välityksellä ja toimimaan takuunantajina edellyttäen, että ne noudattavat liitteen 9 ensimmäisessä osassa mainittuja vähimmäisehtoja ja -vaatimuksia. Lupa peruutetaan, mikäli liitteen 9 ensimmäisen osan sisältämät vähimmäisehdot ja -vaatimukset eivät enää täyty.

2.   Yhdistys voidaan hyväksyä jossakin maassa ainoastaan, jos sen asettama vakuus kattaa myös ulkomaisten yhdistysten antamilla TIR-carnet'illa tapahtuvien kuljetusten yhteydessä yhdistyksen tässä maassa vastattavat velvoitteet, sen ja ulkomaisten yhdistysten kuuluessa samaan kansainväliseen järjestöön.

2 a.   Hallinnollinen komitea valtuuttaa 2 kohdassa tarkoitetun kansainvälisen järjestön vastaamaan kansainvälisen vakuusjärjestelmän tehokkaasta järjestämisestä ja toiminnasta edellyttäen, että kyseinen kansainvälinen järjestö hyväksyy tämän vastuun.

3.   Yhdistys antaa TIR-carnet'ita ainoastaan henkilöille, joiden pääsemistä TIR-menettelyyn henkilön asuin- tai toimipaikkana olevan sopimuspuolen toimivaltaiset viranomaiset eivät ole evänneet.

4.   TIR-menettelyyn pääsemistä koskeva lupa myönnetään ainoastaan henkilöille, jotka täyttävät tämän yleissopimuksen liitteen 9 toisessa osassa mainitut vähimmäisehdot ja -vaatimukset. Lupa perutaan, mikäli näiden edellytysten täyttymistä ei enää varmisteta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 38 artiklan soveltamista.

5.   TIR-menettelyyn pääsyä koskeva lupa myönnetään tämän yleissopimuksen liitteen 9 toisessa osassa mainittua menettelyä noudattaen.

7 artikla

Vastaavien ulkomaisten yhdistysten tai kansainvälisten järjestöjen takaajayhdistyksille lähettämistä TIR-carnet'ista ei kanneta tuonti- tai vientitulleja eikä -veroja eivätkä niitä koske tuonti- tai vientikiellot eikä -rajoitukset.

8 artikla

1.   Takaajayhdistys sitoutuu maksamaan erääntyvät tuonti- tai vientitullit ja -verot mahdollisine korkoineen sen maan tullilainsäädännön mukaan, jossa TIR-toimenpidettä koskeva sääntöjenvastaisuus on havaittu. Se on velvollinen maksamaan tällaiset määrät yhteisvastuullisesti niiden henkilöiden kanssa, jotka ovat vastuussa edellä mainituista maksuista.

2.   Kun sopimuspuolen lainsäädännössä ei säädetä tuonti- tai vientitullien ja -verojen maksamisesta 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, takaajayhdistyksen on sitouduttava suorittamaan samoin ehdoin tuonti- tai vientitulleja ja -veroja vastaava määrä sekä mahdolliset viivästyskorot.

3.   Jokaisen sopimuspuolen on määritettävä yhtä TIR-carnet’ta koskeva enimmäismäärä, joka takaajayhdistykseltä voidaan vaatia 1 ja 2 kohdan määräysten nojalla.

4.   Takaajayhdistyksen vastuu sen maan viranomaisille, jossa lähtötullitoimipaikka sijaitsee, alkaa, kun TIR-carnet hyväksytään tullitoimipaikassa. Seuraavissa maissa, joiden kautta tavarat kuljetetaan TIR-menettelyssä, vastuu alkaa tavaroiden maahansaapumishetkenä tai kun TIR-kuljetus keskeytetään 26 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti, jos TIR-carnet hyväksytään tullitoimipaikassa, josta TIR-kuljetusta jatketaan.

5.   Takaajayhdistyksen vastuu ei ulotu yksinomaan sellaisiin tavaroihin, jotka luetellaan TIR-carnet'ssa, vaan myös tavaroihin, joita TIR-carnet'ssa mainitsematta säilytetään maantiekulkuneuvon sinetöidyssä osassa tai sinetöidyssä kontissa. Vastuu ei ulotu muihin tavaroihin.

6.   Tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tullien ja verojen määräämistä varten oletetaan TIR-carnet'seen merkittyjen tavaroita koskevien tietojen olevan oikeita, jollei muuta näyttöä esitetä.

7.   Kun tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa mainitut määrät erääntyvät, toimivaltaisten viranomaisten on mahdollisuuksien mukaan vaadittava maksu suoraan korvausvelvolliselta henkilöltä tai henkilöiltä ennen takaajayhdistykselle esitettävää vaatimusta.

9 artikla

1.   Takaajayhdistysten on vahvistettava TIR-carnet'n voimassaoloaika ilmoittamalla viimeinen voimassaolopäivä, jonka jälkeen TIR-carnet'ta ei voida esittää hyväksyttäväksi lähtötullitoimipaikassa.

2.   Mikäli TIR-carnet on hyväksytty lähtötullitoimipaikassa viimeisenä voimassaolopäivänä tai aikaisemmin, kuten tämän artiklan 1 kohdassa määrätään, se on voimassa siihen asti, kun TIR-toimenpide on saatettu päätökseen määrätullitoimipaikassa.

10 artikla

1.   TIR-toimenpide on päätettävä viipymättä.

2.   Jos jonkin maan tulliviranomaiset ovat päättäneet TIR-toimenpiteen, ne eivät voi enää vaatia takaajayhdistystä suorittamaan 8 artiklan 1 ja 2 kohdassa mainittuja maksuja, paitsi jo TIR-toimenpiteen päätökseen saattamista koskeva todistus on saatu väärällä tai petollisella tavalla tai TIR-toimenpidettä ei ole saatettu päätökseen.

11 artikla

1.   Jos TIR-toimepidettä ei ole päätetty, toimivaltaisilla viranomaisilla ei ole oikeutta vaatia takaajayhdistykseltä 8 artiklan 1 ja 2 kohdassa mainittujen määrien suorittamista, jolleivät viranomaiset yhden vuoden kuluessa siitä päivästä, jona ne ovat hyväksyneet TIR-carnet'n, ole kirjallisesti ilmoittaneet yhdistykselle, ettei päättämistä ole suoritettu. Tätä määräystä on sovellettava, kun TIR-toimenpiteen päätökseen saattamista koskeva todistus on saatu väärällä tai petollisella tavalla, mutta määräaika on tällöin kaksi vuotta.

2.   Edellä 8 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen maksujen suorittamista koskeva vaatimus on esitettävä takaajayhdistykselle aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua päivästä, jona yhdistys on saanut tiedon siitä, että TIR-toimenpidettä ei ole päätetty tai TIR-toimenpiteen päätökseen saattamista koskeva todistus on saatu väärällä tai petollisella tavalla, kuitenkin viimeistään kahden vuoden kuluttua mainitusta päivästä. Tapauksissa, jotka edellä mainitun kahden vuoden määräajan kuluessa tulevat oikeuskäsittelyn alaisiksi, maksuvaatimus on kuitenkin tehtävä yhden vuoden kuluessa päivästä, jona tuomioistuimen päätös on saanut lainvoiman.

3.   Takaajayhdistyksellä on vaadittujen määrien suorittamista varten kolmen kuukauden määräaika siitä päivästä, jona maksuvaatimus jätettiin. Yhdistys saa suorittamansa määrät takaisin, jos se tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla osoittaa maksuvaatimuksen jälkeisen kahden vuoden kuluessa, ettei kyseisessä kuljetuksessa ole tapahtunut sääntöjenvastaisuutta.

III LUKU

TIR-CARNET'LLA TAPAHTUVA TAVARANKULJETUS

a)   Kulkuneuvojen ja konttien hyväksyminen

12 artikla

Tämän luvun a ja b jakson määräysten soveltamiseksi jokaisen maantiekulkuneuvon on täytettävä rakenteen ja varusteiden osalta tämän yleissopimuksen liitteessä 2 mainitut ehdot ja se on hyväksyttävä tämän yleissopimuksen liitteessä 3 mainittua menettelyä noudattaen. Hyväksymistodistuksen on oltava liitteessä 4 esitetyn mallin mukainen.

13 artikla

1.   Tämän luvun a ja b jakson määräysten soveltamiseksi kontit on rakennettava liitteen 7 ensimmäisessä osassa mainittujen ehtojen mukaisesti ja hyväksyttävä mainitun liitteen toisessa osassa määrättyä menettelyä noudattaen.

2.   Konttien, jotka on hyväksytty tullisinetöityyn tavarankuljetukseen kuljetussäiliöitä koskevan tulliyleissopimuksen (1956), sen pohjalta Yhdistyneiden Kansakuntien puitteissa laadittujen sopimusten, kontteja koskevan vuoden 1972 tulliyleissopimuksen tai minkä tahansa sellaisen kansainvälisen asiakirjan mukaisesti, jolla jälkimmäinen yleissopimus voidaan korvata tai jolla sitä voidaan muuttaa, on katsottava vastaavan 1 kohdan määräyksiä ja näin ollen hyväksyttävä TIR-menettelyn mukaiseen kuljetukseen ilman muuta hyväksymistä.

14 artikla

1.   Jokaisella sopimuspuolella on oikeus kieltäytyä tunnustamasta sellaisten maantiekulkuneuvojen tai konttien hyväksymisen pätevyys, jotka eivät täytä 12 ja 13 artiklassa asetettuja ehtoja. Sopimuspuolten on kuitenkin vältettävä hidastamasta kuljetusta, jos havaitut puutteet ovat vähäisiä eivätkä aiheuta salakuljetuksen varaa.

2.   Ennen tullisinetöityä uutta tavarankuljetusta on jokainen maantiekulkuneuvo tai kontti, joka ei enää täytä ehtoja, joiden perusteella se hyväksyttiin, palautettava alkuperäiseen kuntoon tai esitettävä uusintahyväksymistä varten.

b)   Tir-carnet'lla tapahtuvassa kuljetuksessa noudatettava menettely

15 artikla

1.   Erityistä tulliasiakirjaa ei vaadita tavaroita TIR-menettelyssä kuljetettavan maantiekulkuneuvon, ajoneuvoyhdistelmän tai kontin väliaikaisessa maahantuonnissa. Niistä ei myöskään vaadita vakuutta.

2.   Tämän artiklan 1 kohdan määräykset eivät estä sopimuspuolta vaatimasta sen kansallisissa säännöksissä säädettyjen muodollisuuksien noudattamista määrätullitoimipaikassa maantiekulkuneuvon, ajoneuvoyhdistelmän tai kontin jälleenviennin varmistamiseksi heti TIR-toimenpiteen päätyttyä.

16 artikla

Kun maantiekulkuneuvolla tai ajoneuvoyhdistelmällä suoritetaan TIR-kuljetusta, maantiekulkuneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän etu- ja takaosassa on oltava kiinnitettynä neliön muotoinen levy, jossa on merkintä ”TIR” ja joka vastaa tämän yleissopimuksen liitteessä 5 mainittuja määrittelyjä. Kyseiset levyt on sijoitettava siten, että ne ovat selvästi näkyvissä. Niiden on oltava irrotettavia tai sovitettu tai suunniteltu niin, että kyseiset levyt voidaan kääntää toisin päin, peittää, taittaa kokoon tai niiden on ilmaistava muulla tavoin, ettei kyse ole TIR-kuljetuksesta.

17 artikla

1.   Jokaista maantiekulkuneuvoa ja konttia varten on laadittava yksi TIR-carnet. Yksi ainoa TIR-carnet voidaan kuitenkin laatia yhtä ajoneuvoyhdistelmää varten tai yhdessä maantiekulkuneuvossa tai ajoneuvoyhdistelmässä kuljetettavia useita kontteja varten. Tällöin TIR-carnet'ssa mainittuja tavaroita koskevassa TIR-tavaraluettelossa on lueteltava erikseen jokaisen ajoneuvoyhdistelmään kuuluvan ajoneuvon tai jokaisen kontin sisältämät tavarat.

2.   TIR-carnet on voimassa ainoastaan yhden matkan ajan. Sen on sisällettävä ainakin kyseisessä TIR-kuljetuksessa tarvittava vähimmäismäärä lehtiä.

18 artikla

TIR-kuljetus voi käsittää useita lähtö- ja määrätullitoimipaikkoja, mutta lähtö- ja määrätullitoimipaikkojen yhteismäärä saa olla enintään neljä. TIR-carnet voidaan esittää määrätullitoimipaikoissa ainoastaan, jos kaikki lähtötullitoimipaikat ovat hyväksyneet sen.

19 artikla

Tavarat ja maantiekulkuneuvo, ajoneuvoyhdistelmä tai kontti on esitettävä yhdessä TIR-carnet'n kanssa lähtötullitoimipaikassa. Lähettäjämaan tulliviranomaisten on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tavaraluettelon paikkansapitävyyden varmistamiseksi ja tullisinettien kiinnittämiseksi tai sellaisten tullisinettien tarkastamiseksi, jotka asianmukaisesti valtuutetut henkilöt ovat kiinnittäneet mainittujen viranomaisten vastuulla.

20 artikla

Tulliviranomaiset voivat määrätä oman maansa alueella tapahtuvia matkoja koskevan määräajan ja vaatia, että maantiekulkuneuvo, ajoneuvoyhdistelmä tai kontti noudattaa etukäteen määrättyä reittiä.

21 artikla

Maantiekulkuneuvo, ajoneuvoyhdistelmä tai kontti on esitettävä tulliviranomaisille jokaisessa väli- ja määrätullitoimipaikassa tarkastusta varten yhdessä lastin ja sitä koskevan TIR-carnet'n kanssa.

22 artikla

1.   Kaikkien sopimuspuolten välitullitoimipaikkojen tulliviranomaisten on, paitsi kun nämä tarkastavat tavarat 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti, pääsääntöisesti hyväksyttävä muiden sopimuspuolten koskemattomat tullisinetit. Kyseiset tulliviranomaiset voivat kuitenkin lisätä omia sinettejään, jos tämä on tarkastusta koskevien vaatimusten mukaan tarpeellista.

2.   Jonkin sopimuspuolen täten hyväksymien tullisinettien on saatava kyseisen sopimuspuolen alueella sama oikeudellinen suoja kuin kansallisten sinettien.

23 artikla

Tulliviranomaiset eivät saa, muutoin kuin erityistapauksissa:

vaatia maantiekulkuneuvojen, ajoneuvoyhdistelmien tai konttien saattamista oman maansa alueella rahdinkuljettajien kustannuksella,

vaatia maantiekulkuneuvojen, ajoneuvoyhdistelmien tai konttien sekä niiden lastien tarkastamista matkan aikana.

24 artikla

Mikäli tulliviranomaiset tarkastavat maantiekulkuneuvon, ajoneuvoyhdistelmän tai kontin lastin välitullitoimipaikassa taikka matkan aikana, niiden on merkittävä omassa maassaan käytettäviin TIR-carnet'n lehtiin, niiden kantaosiin ja TIR-carnet'n jäljelle jääviin lehtiin tiedot kiinnitetyistä uusista sineteistä sekä tehdyistä tarkastuksista.

25 artikla

Mikäli tullisinetit ovat murtuneet matkan aikana muulla tavoin kuin 24 ja 35 artiklassa tarkoitetuissa olosuhteissa, tai mikäli tavaroita on tuhoutunut tai vahingoittunut sinettien murtumatta, tämän yleissopimuksen liitteessä 1 mainittua TIR-carnet'n käyttöä koskevaa menettelyä on noudatettava, rajoittamatta kansallisen lainsäädännön mahdollista soveltamista, sekä täytettävä TIR-carnet'ssa oleva vahvistettu raportti.

26 artikla

1.   Kun osa TIR-carnet'lla tapahtuvasta kuljetuksesta tapahtuu sellaisen valtion alueella, joka ei ole tämän yleissopimuksen osapuoli, TIR-kuljetus on keskeytettävä matkan tältä osalta. Tällöin sen sopimuspuolen tulliviranomaisten, jonka alueelta kuljetus jatkuu, on hyväksyttävä TIR-carnet TIR-kuljetuksen jatkamiseksi edellyttäen, että sinetit ja/tai tunnistemerkit ovat pysyneet koskemattomina. Mikäli tullisinetit eivät ole pysyneet koskemattomina, tulliviranomaiset voivat 25 artiklan määräysten mukaisesti hyväksyä TIR-carnet’n TIR-kuljetuksen jatkamiseksi.

2.   Samaa käytäntöä noudatetaan, jos jollakin matkan osalla TIR-carnet'n haltija ei käytä carnet'ta jonkin sopimuspuolen alueella sen vuoksi, että on olemassa yksinkertaisempia tullipassitusmenettelyjä tai että tullipassitusmenettely ei ole välttämätön.

3.   Edellä mainituissa tapauksissa tullitoimipaikat, joissa TIR-kuljetus keskeytetään tai aloitetaan uudestaan, on katsottava välitullitoimipaikoiksi.

27 artikla

Jollei tämän yleissopimuksen ja erityisesti sen 18 artiklan määräyksistä muuta johdu, alkuperäisen määrätullitoimipaikan sijaan voidaan määrätä uusi määrätullitoimipaikka.

28 artikla

1.   Tulliviranomaiset varmentavat TIR-toimenpiteen päätökseen saattamisen viipymättä. TIR-toimenpiteen päätökseen saattaminen voidaan varmentaa varauksin tai varauksitta. Jos päätökseen saattaminen varmennetaan varauksin, sen on perustuttava TIR-toimenpiteeseen liittyviin tosiseikkoihin. Nämä tosiseikat on mainittava selkeästi TIR-carnet'ssa.

2.   Mikäli tavara asetetaan muuhun tullimenettelyyn tai muuhun tullivalvontajärjestelmään, mahdollisten kyseisen muun tullimenettelyn tai tullivalvontajärjestelmän yhteydessä tapahtuneiden sääntöjenvastaisuuksien ei katsota sellaisenaan johtuvan TIR-carnet'n haltijasta tai tämän puolesta toimivasta henkilöstä.

c)   Raskaiden tai tilaa vievien tavaroiden kuljetusta koskevat määräykset

29 artikla

1.   Tämän jakson määräykset koskevat yksinomaan tämän yleissopimuksen 1 artiklan p alakohdassa määriteltyjen raskaiden tai tilaa vievien tavaroiden kuljetusta.

2.   Tämän jakson määräyksiä sovellettaessa raskaiden tai tilaa vievien tavaroiden kuljetus voi tapahtua sinetöimättömissä kulkuneuvoissa tai konteissa, mikäli lähtötullitoimipaikan viranomaiset niin päättävät.

3.   Tämän jakson määräyksiä sovelletaan vain silloin, kun lähtötullitoimipaikan viranomaiset katsovat, että raskaat ja tilaa vievät tavarat sekä niihin kuuluvat tarvikkeet ovat helposti tunnistettavissa niistä annetun kuvauksen perusteella tai että ne voidaan varustaa tullisinetein ja/tai tunnistemerkein, jotta voidaan estää kyseisten tavaroiden korvaaminen tai siirtäminen.

30 artikla

Tämän yleissopimuksen kaikkia määräyksiä, paitsi niitä, joiden osalta tässä jaksossa määrätään poikkeuksia, sovelletaan TIR-carnet'lla tapahtuvaan raskaiden ja tilaa vievien tavaroiden kuljetukseen.

31 artikla

Takaajayhdistyksen vastuu ei koske yksinomaan TIR-carnet'ssa lueteltuja tavaroita, vaan myös kuormauslavalla olevia tai TIR-carnet'ssa lueteltujen tavaroiden joukkoon pantuja tavaroita, vaikka niitä ei ole lueteltu TIR-carnet'ssa.

32 artikla

TIR-carnet'n kannessa ja kaikissa lehdissä on oltava selvästi näkyvä englannin- tai ranskankielinen merkintä ”raskaita tai tilaa vieviä tavaroita” (”heavy or bulky goods” tai ”marchandises pondéreuses ou volumineuses”).

33 artikla

Lähtötullitoimipaikan viranomaiset voivat vaatia, että TIR-carnet'seen liitetään kuljetettavien tavaroiden tunnistamiseksi välttämättömät päällysluettelot, valokuvat, piirustukset jne. Tällöin niiden on vahvistettava kyseiset asiakirjat, joista yksi kappale on liitettävä TIR-carnet'n kannen sisäpuolelle. TIR-carnet'n kaikissa tavaraluetteloissa on oltava viittaus tällaisiin asiakirjoihin.

34 artikla

Jokaisen sopimuspuolen välitullitoimipaikkojen viranomaisten on hyväksyttävä muiden sopimuspuolten toimivaltaisten viranomaisten kiinnittämät tullisinetit ja/tai tunnistemerkit. Ne voivat kuitenkin kiinnittää lisäsinettejä ja/tai -tunnistemerkkejä. Niiden on merkittävä omassa maassaan käytettäviin TIR-carnet’n lehtiin, niiden kantaosiin ja TIR-carnet'seen jäljelle jääviin lehtiin tiedot kiinnitetyistä uusista sineteistä ja/tai tunnistemerkeistä.

35 artikla

Jos tulliviranomaisten välitullitoimipaikassa tai matkan aikana lastia tarkastaessaan on murrettava sinetit ja/tai irrotettava tunnistemerkit, niiden on merkittävä omassa maassaan käytettäviin TIR-carnet'n lehtiin, niiden kantaosiin ja TIR-carnet'seen jäljelle jääviin lehtiin tiedot kiinnitetyistä uusista sineteistä ja/tai tunnistemerkeistä.

IV LUKU

SÄÄNTÖJENVASTAISUUDET

36 artikla

Kaikista tämän yleissopimuksen määräysten rikkomisista voidaan syyllistä rangaista sen maan lakien nojalla, jossa rikkominen on tapahtunut.

37 artikla

Mikäli ei voida vahvistaa, millä alueella sääntöjenvastaisuus on tapahtunut, sen on katsottava tapahtuneen sen sopimuspuolen alueella, jossa se on tullut ilmi.

38 artikla

1.   Jokaisella sopimuspuolella on oikeus kieltää määräajaksi taikka pysyvästi tämän yleissopimuksen mukainen toiminta henkilöltä, joka on syyllistynyt kansainvälisessä tavarankuljetuksessa sovellettavien tullilakien tai -määräysten vakavaan rikkomiseen.

2.   Tämä kielto ilmoitetaan yhden viikon kuluessa sen sopimuspuolen toimivaltaisille viranomaisille, jonka alueella asianomainen henkilö toimii tai asuu, ja sen maan tai tullialueen yhdistykselle tai yhdistyksille, jossa rikkominen on tapahtunut, sekä TIR:n toimeenpanevalle neuvostolle.

39 artikla

Kun TIR-kuljetusten katsotaan olevan muilta osin kunnossa:

1.

sopimuspuolet eivät pidä merkityksellisinä vähäisiä poikkeamia sovittujen määräaikojen tai reittien noudattamisesta;

2.

vastaavasti TIR-carnet'n tavaraluettelon tietojen ja maantiekulkuneuvon, ajoneuvoyhdistelmän tai kontin todellisen sisällön välisiä eroja ei saa pitää tämän yleissopimuksen rikkomisina, joihin TIR-carnet'n haltija on syyllistynyt, kun toimivaltaisia viranomaisia tyydyttävällä tavalla esitetään todisteet siitä, että kyseiset poikkeamat eivät ole johtuneet tahallisista tai laiminlyönnistä johtuvista virheistä silloin, kun tavarat lastattiin tai lähetettiin tai silloin, kun tavaraluettelo laadittiin.

40 artikla

Tavaroiden lähtö- ja määrämaiden tullihallinnot eivät saa pitää TIR-carnet'n haltijaa vastuussa näissä maissa mahdollisesti havaittavista eroavuuksista, kun eroavuudet tosiasiassa liittyvät sellaisiin jotakin TIR-kuljetusta edeltäneisiin tai sen jälkeisiin tullimenettelyihin, joissa carnet'n haltija ei ole ollut osallisena.

41 artikla

Mikäli toimivaltaisia tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla osoitetaan, että TIR-carnet'n tavaraluettelossa mainitut tavarat ovat tuhoutuneet tai lopullisesti hävinneet onnettomuudessa tai ylivoimaisen esteen vuoksi taikka ovat ominaisuutensa vuoksi vähentyneet, normaalisti kannettavien tullien ja verojen suorittamisesta on myönnettävä vapautus.

42 artikla

Saadessaan sopimuspuolelta perustellun pyynnön on TIR-carnet'lla tapahtuneeseen tavarankuljetukseen osallisten sopimuspuolten toimivaltaisten viranomaisten toimitettava pyynnön esittäneelle sopimuspuolelle kaikki saatavilla olevat tiedot, joita 39, 40 ja 41 artiklan määräysten täytäntöönpano edellyttää.

42 a artikla

Toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet läheisessä yhteistyössä yhdistysten kanssa varmistaakseen TIR-carnet'iden asianmukaisen käytön. Tässä tarkoituksessa ne voivat toteuttaa asianmukaisia kansallisia ja kansainvälisiä valvontatoimenpiteitä. Kansalliset valvontatoimenpiteet, joita tässä yhteydessä on toteutettu, annetaan välittömästi tiedoksi TIR:n toimeenpanevalle neuvostolle, joka tarkastaa niiden yhdenmukaisuuden yleissopimuksen määräysten kanssa. Hallinnollinen komitea päättää kansainvälisistä valvontatoimenpiteistä.

42 b artikla

Sopimuspuolten toimivaltaiset viranomaiset antavat mahdollisuuksien mukaan hyväksytyille yhdistyksille tiedot, joita ne tarvitsevat liitteen 9 ensimmäisen osan 1 artiklan f alakohdan iii alakohdan mukaisesti antamansa sitoumuksen täyttämiseksi.

Liitteessä 10 luetellaan erityistapauksissa annettavat tiedot.

V LUKU

SELITTÄVÄT HUOMAUTUKSET

43 artikla

Liitteessä 6 ja liitteen 7 kolmannessa osassa olevissa selittävissä huomautuksissa on tämän yleissopimuksen ja sen liitteiden eräiden määräysten tulkintoja. Niissä selostetaan myös tiettyjä suositeltuja käytäntöjä.

VI LUKU

ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

44 artikla

Jokaisen sopimuspuolen on tarjottava asianomaisille takaajayhdistyksille mahdollisuudet:

a)

niiden valuuttamäärien siirtämiseen, jotka ovat välttämättömiä sopimuspuolten viranomaisten tämän yleissopimuksen 8 artiklan määräysten nojalla vaatimien määrien suorittamiseksi; ja

b)

niiden valuuttamäärien siirtämiseen, joilla maksetaan vastaavien ulkomaisten takaajayhdistysten tai kansainvälisten järjestöjen takaajayhdistyksille lähettämät TIR-carnet't.

45 artikla

Jokaisen sopimuspuolen on julkaistava luettelo TIR-toimenpiteiden toteuttamista varten hyväksymistään lähtö-, väli- ja määrätullitoimipaikoista. Sopimuspuolet, joiden alueet ovat vierekkäin, neuvottelevat keskenään sopiakseen vastaavista rajatoimipaikoista ja niiden aukioloajoista.

46 artikla

1.   Tässä yleissopimuksessa mainittujen tullitoimintojen yhteydessä suoritettavien tullipalvelujen on oltava maksuttomia, jollei tällaisia palveluja suoriteta muina päivinä tai aikoina taikka muissa paikoissa kuin mitkä on määrätty tällaisia toimintoja varten.

2.   Sopimuspuolten on mahdollisuuksien mukaan helpotettava tullitoimipaikoissa olevien helposti pilaantuvien tavaroiden tullitoimenpiteitä.

47 artikla

1.   Tämän yleissopimuksen määräykset eivät estä sellaisten rajoitusten ja tarkastustoimenpiteiden soveltamista, jotka on määrätty kansallisten säädösten nojalla yleisen moraalin, yleisen turvallisuuden, hygienian tai kansanterveyden perusteella tai eläinlääketieteellisistä tai kasvitautiopillisista syistä, eivätkä myöskään tällaisten säädösten nojalla kannettavien maksujen perimistä.

2.   Tämän yleissopimuksen määräykset eivät estä muiden kansallisten tai kansainvälisten kuljetusmääräysten soveltamista.

48 artikla

Tämän yleissopimuksen määräykset eivät estä tulli- tai talousliiton muodostaneita sopimuspuolia asettamasta erityismääräyksiä sellaisten kuljetustoimenpiteiden varalle, jotka alkavat tai päättyvät niiden tullialueilla tai kulkevat niiden kautta edellyttäen, että sellaiset määräykset eivät vähennä tässä yleissopimuksessa määrättyjen helpotusten merkitystä.

49 artikla

Tämä yleissopimus ei estä soveltamasta suurempia helpotuksia, joita sopimuspuolet myöntävät tai haluavat myöntää yksipuolisilla määräyksillä tai kahden- tai monenkeskisillä sopimuksilla edellyttäen, että tällaiset helpotukset eivät estä tämän yleissopimuksen määräysten soveltamista eivätkä varsinkaan TIR-toimenpiteitä.

50 artikla

Sopimuspuolten on pyynnöstä toimitettava toisilleen tämän yleissopimuksen määräysten täytäntöönpanon edellyttämät tiedot ja varsinkin maantiekulkuneuvojen tai konttien hyväksymistä sekä niiden rakenteen teknisiä ominaisuuksia koskevat tiedot.

51 artikla

Tämän yleissopimuksen liitteet ovat sen erottamaton osa.

VII LUKU

LOPPUMÄÄRÄYKSET

52 artikla

Allekirjoittaminen, ratifioiminen, hyväksyminen ja liittyminen

1.   Kaikki Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenvaltiot, minkä tahansa sen erityisjärjestön tai Kansainvälisen atomienergiajärjestön jäsenet tai Kansainvälisen tuomioistuimen perussäännön osapuolet sekä jokainen muu Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen kutsuma valtio voi tulla tämän yleissopimuksen sopimuspuoleksi:

a)

allekirjoittamalla sen ilman ratifiointi- tai hyväksymisvaraumaa;

b)

tallettamalla ratifioimis- tai hyväksymiskirjan allekirjoitettuaan sen ratifiointi- tai hyväksymisehdoilla; tai

c)

tallettamalla liittymiskirjan.

2.   Tämä yleissopimus on avoinna tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille valtioille allekirjoittamista varten Yhdistyneiden Kansakuntien Geneven-toimistossa tammikuun 1 päivästä 1976 joulukuun 1 päivään 1976 saakka, mainittu päivä mukaan luettuna. Sen jälkeen se on avoinna niiden liittymistä varten.

3.   Tulli- tai talousliitot voivat myös tulla tämän yleissopimuksen osapuoliksi tämän artiklan 1 ja 2 kohdan määräysten mukaisesti yhdessä kaikkien jäsenvaltioidensa kanssa tai milloin tahansa sen jälkeen, kun niiden kaikki jäsenvaltiot ovat tulleet tämän yleissopimuksen osapuoliksi. Näillä liitoilla ei ole kuitenkaan äänestysoikeutta.

4.   Ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjat on talletettava Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan.

53 artikla

Voimaantulo

1.   Tämä yleissopimus tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua päivästä, jona viisi 52 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiota on allekirjoittanut sen ilman ratifiointi- tai hyväksymisvaraumaa tai tallettanut ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa.

2.   Sen jälkeen, kun viisi 52 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiota on allekirjoittanut yleissopimuksen ilman ratifiointi- tai hyväksymisvaraumaa tai tallettanut ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa, se tulee voimaan muiden sopimuspuolten osalta kuuden kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona niiden ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjat talletettiin.

3.   Jokaisen ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjan, joka on talletettu tähän yleissopimukseen tehdyn muutoksen voimaantulon jälkeen, katsotaan koskevan tätä yleissopimusta muutetussa muodossaan.

4.   Jokaisen tällaisen asiakirjan, joka on talletettu muutoksen hyväksymisen jälkeen mutta ennen sen voimaantuloa, katsotaan koskevan tätä yleissopimusta siinä muodossa, jossa se on muutoksen voimaantulopäivänä.

54 artikla

Irtisanominen

1.   Jokainen sopimuspuoli voi irtisanoa tämän yleissopimuksen ilmoittamalla siitä Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille.

2.   Irtisanominen tulee voimaan 15 kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona pääsihteeri saa irtisanomisilmoituksen.

3.   Lähtötullitoimipaikan hyväksymien TIR-carnet'iden voimassaoloon ei vaikuta se, että ne on otettu tullivalvontaan ennen irtisanomisen voimaantuloa, ja takaajayhdistyksen vakuus on näin ollen voimassa tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti.

55 artikla

Päättyminen

Mikäli sopimuspuolten lukumäärä on tämän yleissopimuksen voimaantulon jälkeisen minkä tahansa 12 peräkkäisen kuukauden aikana alle viisi, yleissopimus lakkaa olemasta voimassa mainitun 12 kuukauden ajanjakson päättyessä.

56 artikla

Vuoden 1959 TIR-yleissopimuksen voimassaolon päättyminen

1.   Voimaan tullessaan tämä yleissopimus kumoaa ja korvaa vuoden 1959 TIR-yleissopimuksen tämän yleissopimuksen osapuolten välisten suhteiden osalta.

2.   Tämän yleissopimuksen osapuolten on hyväksyttävä vuoden 1959 TIR-yleissopimuksen ehtojen mukaisesti maantiekulkuneuvoille ja konteille annetut hyväksymistodistukset tullisinetöitynä tapahtuvaan tavarankuljetukseen niin kauan, kuin niiden voimassaoloaika tai sen pidennys kestää edellyttäen, että tällaiset kulkuneuvot ja kontit täyttävät edelleen ne ehdot, joiden perusteella ne alunperin hyväksyttiin.

57 artikla

Erimielisyyksien ratkaiseminen

1.   Jokainen kahden tai useamman sopimuspuolen välinen erimielisyys, joka koskee tämän yleissopimuksen soveltamista tai tulkintaa, on mahdollisuuksien mukaan ratkaistava osapuolten välisin neuvotteluin tai muulla tavalla sopimalla.

2.   Jokainen kahden tai useamman sopimuspuolen välinen erimielisyys, joka koskee tämän yleissopimuksen soveltamista tai tulkintaa ja jota ei voida ratkaista tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, on riitapuolen pyynnöstä jätettävä seuraavanlaisen välitystuomioistuimen ratkaistavaksi: jokainen riitapuoli nimeää välimiehen ja nämä välimiehet nimeävät lisäksi välimiehen, joka toimii puheenjohtajana. Jos riitapuoli ei ole nimennyt välimiestä tai jos välimiehet eivät ole valinneet puheenjohtajaa kolmen kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä, jokainen riitapuoli voi pyytää Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeriä nimeämään välimiehen tai välitystuomioistuimen puheenjohtajan.

3.   Edellä olevan 2 kohdan määräysten mukaisesti asetetun välitystuomioistuimen päätös on riitapuolia sitova.

4.   Välitystuomioistuin määrää itse oman työjärjestyksensä.

5.   Välitystuomioistuimen päätökset on tehtävä ääntenenemmistöllä.

6.   Jokainen riitapuolista voi jättää välitystuomioistuimen päätöksen tulkinnasta ja täytäntöönpanosta riitapuolten välille mahdollisesti syntyvän erimielisyyden kyseisen päätöksen tehneen välitystuomioistuimen ratkaistavaksi.

58 artikla

Varaumat

1.   Jokainen valtio voi ilmoittaa tätä yleissopimusta allekirjoittaessaan, ratifioidessaan tai siihen liittyessään, että se ei katso tämän yleissopimuksen 57 artiklan 2–6 kohdan sitovan sitä. Nämä kohdat eivät sido muita sopimuspuolia mihinkään sellaiseen sopimuspuoleen nähden, joka on esittänyt tällaisen varauman.

2.   Tämän artiklan 1 kohdan mukaisen varauman tehnyt sopimuspuoli voi milloin tahansa peruuttaa varaumansa ilmoittamalla siitä Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille.

3.   Lukuun ottamatta tämän artiklan 1 kohdan mukaisia varaumia, tähän yleissopimukseen ei voi tehdä varaumia.

58 a artikla

Hallinnollinen komitea

Perustetaan hallinnollinen komitea, johon kuuluvat kaikki sopimuspuolet. Sen kokoonpanosta, tehtävistä ja työjärjestyksestä määrätään liitteessä 8.

58 b artikla

TIR:n toimeenpaneva neuvosto

Hallinnollinen komitea perustaa TIR:n toimeenpanevan neuvoston apuelimeksi, joka suorittaa yleissopimuksen ja hallinnollisen komitean sille osoittamia tehtäviä komitean puolesta. Sen kokoonpanosta, tehtävistä ja työjärjestyksestä määrätään liitteessä 8.

59 artikla

Tämän yleissopimuksen muuttamista koskeva menettely

1.   Tätä yleissopimusta ja sen liitteitä voidaan muuttaa jonkin sopimuspuolen ehdotuksesta tässä artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen.

2.   Hallinnollinen komitea, joka koostuu kaikista sopimuspuolista, tarkastelee jokaista tähän yleissopimukseen ehdotettua muutosta liitteessä 8 olevan työjärjestyksen mukaisesti. Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin on ilmoitettava sopimuspuolille hyväksyntää varten kaikista muutoksista, joita hallinnollinen komitea on kokouksessaan tutkinut tai valmistellut ja jotka hallinnollinen komitea on hyväksynyt läsnä olleiden ja äänestykseen osallistuneiden jäsenten kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä.

3.   Jollei 60 artiklan määräyksistä muuta johdu, jokainen ehdotettu muutos, josta on ilmoitettu edellä olevan kohdan mukaisesti, tulee voimaan kaikkia sopimuspuolia sitovana kolmen kuukauden kuluttua ehdotetun muutoksen ilmoittamispäivää seuraavan 12 kuukauden ajanjakson päättymisestä edellyttäen, ettei sanotun ajanjakson aikana mikään sopimusvaltioista ole esittänyt ehdotettua muutosta koskevaa vastalausetta Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille.

4.   Mikäli ehdotettua muutosta koskeva vastalause on esitetty tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti, muutoksen ei katsota tulleen hyväksytyksi eikä sillä ole mitään vaikutusta.

60 artikla

Liitteiden 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9 ja 10 muuttamista koskeva erityismenettely

1.   Jokainen 59 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti käsitelty muutosehdotus liitteisiin 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9 ja 10 tulee voimaan päivänä, jonka hallinnollinen komitea määrää muutoksen hyväksymispäivänä, jollei kyseisen komitean samaan aikaan asettamaan edellistä aikaisempaan määräpäivään mennessä viisi sopimusvaltiota tai yksi viidesosa sopimusvaltioista, riippuen siitä, kumpi lukumäärä on pienempi, esitä Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille muutosta koskevaa vastalausettaan. Hallinnollinen komitea päättää tässä kohdassa tarkoitetuista määräpäivistä läsnäolevien ja äänestykseen osallistuneiden jäsenten kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä.

2.   Jokainen 1 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen hyväksytty muutos korvaa ja kumoaa voimaan tullessaan kaikkia sopimuspuolia sitovana kaikki aikaisemmat määräykset, joita muutos koskee.

61 artikla

Pyynnöt, tiedonannot ja vastalauseet

Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin on ilmoitettava kaikille sopimuspuolille ja tämän yleissopimuksen 52 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille valtioille jokaisesta 59 ja 60 artiklan mukaisesta pyynnöstä, tiedonannosta tai vastalauseesta sekä jokaisen muutoksen voimaantulopäivästä.

62 artikla

Tarkistuskonferenssi

1.   Jokainen sopimusvaltio voi pyytää tämän yleissopimuksen tarkistamiseksi konferenssin koollekutsumista ilmoittamalla siitä Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille.

2.   Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri kutsuu koolle tarkistuskonferenssin, johon kutsutaan kaikki sopimuspuolet ja 52 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut valtiot, mikäli pääsihteerin antamaa ilmoitusta seuraavien kuuden kuukauden aikana vähintään yksi neljäsosa sopimusvaltioista ilmoittaa hänelle pyyntöön suostumisestaan.

3.   Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri kutsuu koolle tarkistuskonferenssin, johon kutsutaan kaikki sopimuspuolet ja 52 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut valtiot, sen jälkeen, kun hän on saanut hallinnolliselta komitealta sitä koskevan pyynnön. Hallinnollisen komitean on esitettävä pyyntö, mikäli enemmistö läsnäolevista ja äänestykseen osallistuneista komitean jäsenistä siihen suostuu.

4.   Mikäli konferenssi kutsutaan koolle tämän artiklan 1 tai 3 kohdan mukaisesti, Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin on ilmoitettava siitä kaikille sopimuspuolille ja pyydettävä niitä esittämään kolmen kuukauden kuluessa ehdotukset, joita ne haluavat konferenssissa käsiteltävän. Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin on toimitettava kaikille sopimuspuolille konferenssin väliaikainen esityslista samoin kuin tällaisten ehdotusten tekstit vähintään kolme kuukautta ennen konferenssin kokoontumispäivää.

63 artikla

Ilmoitukset

Edellä 61 ja 62 artiklassa määrättyjen ilmoitusten ja tiedonantojen lisäksi Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin on ilmoitettava seuraavat tiedot kaikille 52 artiklassa tarkoitetuille valtioille:

a)

52 artiklan mukaiset allekirjoitukset, ratifioinnit, hyväksymiset ja liittymiset;

b)

53 artiklan mukaiset tämän yleissopimuksen voimaantulopäivät;

c)

54 artiklan mukaiset irtisanomiset;

d)

55 artiklan mukainen tämän yleissopimuksen päättyminen;

e)

58 artiklan mukaiset varaumat.

64 artikla

Todistusvoimainen teksti

Joulukuun 31 päivän 1976 jälkeen tämän yleissopimuksen alkuperäiskappale on talletettava Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan, joka toimittaa oikeaksi todistetut kappaleet jokaiselle sopimuspuolelle sekä niille 52 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille valtioille, jotka eivät ole sopimuspuolia.

TÄMÄN VAKUUDEKSI allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

TEHTY Genevessä 14 päivänä marraskuuta 1975 yhtenä ainoana englannin-, ranskan- ja venäjänkielisenä kappaleena, jotka kaikki kolme tekstiä ovat yhtä todistusvoimaisia.

 

LIITE 1

TIR-CARNET’N MALLI

Malli 1

1.   TIR-carnet on painettu ranskan kielellä lukuun ottamatta kannen sivua 1, jonka kohdat on painettu myös englannin kielellä. ”TIR-carnet'n käyttöä koskevat säännöt”, jotka on painettu ranskan kielellä kannen sivulle 2, on myös painettu englannin kielellä kannen sivulle 3. ”Vahvistettu raportti” voi myös olla kääntöpuolellaan muulla asiaankuuluvalla kielellä kuin ranskan kielellä.

2.   TIR-toimenpiteisiin alueellisen takausketjun sisällä käytetyt carnet't voivat olla painetut millä tahansa Yhdistyneiden Kansakuntien virallisella kielellä paitsi kannen sivu 1, jonka kohdat on painettu myös englannin tai ranskan kielellä. ”TIR-carnet'n käyttöä koskevat säännöt” on painettu kannen sivulle 2 käytettävällä YK:n virallisella kielellä ja myös englannin ja ranskan kielillä kannen sivulle 3.

Malli 2

3.   Sellaisen tupakan ja alkoholin kuljetuksilta, josta takaajayhdistykseltä voidaan vaatia lisävakuutta liitteen 6 selittävän huomautuksen 0.8.3 mukaisesti, tulliviranomaisten on vaadittava TIR-carnet'ita, joissa on selvät merkinnät ”TOBACCO/ALCOHOL” ja ”TABAC/ALCOOL” kannessa ja kaikissa lehdissä. Lisäksi näissä carnet'issa on ilmoitettava yksityiskohtaisia tietoja ainakin englannin ja ranskan kielillä vakuuden piiriin kuuluvista tupakka- ja alkoholituoteryhmistä erityisellä lehdellä, joka sijoitetaan carnet'n kannen sivun 2 jälkeen.

TIR-carnet:

MALLI 1

Image

TIR-carnet:

MALLI 1

Image

TIR-carnet:

MALLI 1

Image

TIR-carnet:

MALLI 1

Image

TIR-carnet:

MALLI 1

Image

TIR-carnet:

MALLI 1

Image

TIR-carnet:

MALLI 2

Image

TIR-carnet:

MALLI 2

Image

TIR-carnet:

MALLI 2

Image

TIR-carnet:

MALLI 2

Image

TIR-carnet:

MALLI 2

Image

TIR-carnet:

MALLI 2

Image

TIR-carnet:

MALLI 2

Image

LIITE 2

TULLISINETÖITYINÄ KANSAINVÄLISIIN KULJETUKSIIN KÄYTETTÄVIIN MAANTIEKULKUNEUVOIHIN SOVELLETTAVIA TEKNISIÄ EHTOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

1 artikla

Perusperiaatteet

Tullisinetöitynä tapahtuvaan kansainväliseen tavarankuljetukseen voidaan hyväksyä ainoastaan kulkuneuvot, joiden tavaratilat on rakennettu ja varustettu siten, että

a)

mitään tavaroita ei voida poistaa kulkuneuvon sinetöidystä osasta tai lisätä siihen jättämättä näkyviä käsittelyjälkiä tai rikkomatta tullisinettiä,

b)

tullisinetit voidaan kiinnittää niihin yksinkertaisesti ja tehokkaasti,

c)

niissä ei ole mitään salattua tilaa, johon tavarat voidaan kätkeä,

d)

kaikki tavaran säilytykseen käytettävissä oleva tila voidaan helposti tullitarkastaa.

2 artikla

Tavaratilojen rakenne

1.   Edellä olevan 1 artiklan vaatimusten täyttämiseksi:

a)

tavaratilan olennaisten osien (sivujen, lattian, ovien, katon, tukien, kehyksen, poikkipalkkien jne.) on oltava yhteenliitetyt joko sellaisilla laitteilla, joita ei voida poistaa ja asettaa takaisin ulkopuolelta jättämättä näkyviä jälkiä, tai siten, että rakenteen muuttaminen jättämättä näkyviä jälkiä on mahdotonta. Mikäli sivut, lattia, ovet ja katto koostuvat eri osista, niiden on täytettävä samat vaatimukset ja oltava riittävän vahvoja;

b)

ovet ja kaikki muut sulkulaitteet (mukaan lukien sulkuhanat, kulkuaukkojen kannet, laipat jne.) on varustettava laitteella, johon tullisinetit voidaan kiinnittää. Tämän laitteen on oltava sellainen, ettei sitä voida poistaa ja asettaa takaisin ulkopuolelta näkyviä jälkiä jättämättä, tai ovea ja sulkijaa avata rikkomatta tullisinettejä. Sinettien on oltava riittävästi suojatut. Avattavat katot ovat sallittuja;

c)

ilmanvaihto- ja vedenpoistoaukot on varustettava laitteella, joka estää pääsyn tavaratilan sisäpuolelle. Tämän laitteen on oltava sellainen, ettei sen poistaminen ja takaisinasettaminen ulkopuolelta ole mahdollista jättämättä näkyviä jälkiä.

2.   Sen estämättä, mitä 1 artiklan c alakohdassa määrätään, tavaratilan olennaiset osat, joihin käytännön syistä on sisällytettävä tyhjiä tiloja (esim. lokerot kaksoisseinien välissä) ovat sallittuja. Jotta tällaisia tiloja ei voida käyttää tavaroiden kätkemiseen:

i)

tavaratilan sisävuorauksen on oltava siten kiinnitetty, että sitä ei voida poistaa ja asettaa paikoilleen näkyviä jälkiä jättämättä, jos vuoraus peittää tavaratilan koko korkeudelta tai jos sisävuorauksen ja ulkoseinämän välinen tila on kokonaan suljettu; ja

ii)

jos vuoraus ei peitä koko korkeutta ja vuorauksen ja ulkoseinämän välisiä tiloja ei ole kokonaan suljettu sekä aina kun tavaratilan rakenteessa on tiloja, kyseisiä tiloja on oltava mahdollisimman vähän ja ne on voitava helposti tullitarkastaa.

3.   Ikkunat ovat sallittuja, edellyttäen että niiden materiaali on tarpeeksi vahvaa ja että niitä ei voida poistaa ja asettaa paikoilleen ulkopuolelta näkyviä jälkiä jättämättä. Lasin käyttö kuitenkin sallitaan, mutta jos käytetään muuta kuin varmuuslasia, on ikkunaan asennettava kiinteä metalliristikko, jota ei voida irrottaa ulkopuolelta. Ristikon reikien läpimitta ei saa olla yli 10 mm.

4.   Teknisiä tarkoituksia esim. voitelua, huoltoa ja hiekkalaatikon täyttämistä varten lattiaan tehdyt aukot sallitaan ainoastaan sillä ehdolla, että niihin asennetaan kansi, joka voidaan kiinnittää siten, että tavaratilaan on mahdoton päästä ulkopuolelta.

3 artikla

Telttakatoksella varustetut kulkuneuvot

1.   Soveltuvin osin 1 ja 2 artiklan määräyksiä sovelletaan telttakatoksella varustettuihin kulkuneuvoihin. Lisäksi niiden on oltava tämän artiklan määräysten mukaiset.

2.   Telttakankaan on oltava joko vahvaa kovikekangasta tai muovipäällysteistä tai kumitettua kangasta, jonka on oltava riittävän luja ja venymätön. Sen on oltava hyvässä kunnossa ja siten tehty, että pääsy tavaratilaan näkyviä jälkiä jättämättä on mahdotonta sen jälkeen, kun sulkulaite on lukittu.

3.   Jos katos on valmistettu useista kappaleista, ne on taitettava reunoista yhteen ja ommeltava kiinni kahdella saumalla, joiden välin on oltava vähintään 15 mm. Nämä saumat on tehtävä näiden määräysten liitteenä olevan piirroksen 1 mukaisesti. Kuitenkin jos telttakatoksen tietyissä osissa (esim. takaläppien ja vahvistettujen kulmien kohdalla) ei ole mahdollista yhdistää kappaleita tällä tavoin, riittää kun yläosan reuna taitetaan ja saumat ommellaan näiden määräysten liitteenä olevan piirroksen 2 tai 2 a mukaisesti. Toinen saumoista saa näkyä vain sisäpuolelta, ja tähän saumaan käytetyn langan on oltava selvästi erivärinen kuin itse telttakatos ja toiseen saumaan käytetty lanka. Kaikkien saumojen on oltava koneella ommeltuja.

4.   Jos telttakatos on muovipäällysteistä kangasta ja valmistettu useista kappaleista, kappaleet voidaan vaihtoehtoisesti hitsata yhteen näiden määräysten liitteenä olevan piirroksen 3 mukaisesti. Kappaleiden reunojen on peitettävä toisensa vähintään 15 mm leveydeltä. Kappaleiden on oltava yhteenhitsattuja koko pituudeltaan. Ulomman telttakatoksen reuna on peitettävä vähintään 7 mm leveällä muovinauhalla, joka kiinnitetään samalla hitsausmenetelmällä. Muovinauha ja vähintään 3 mm levyinen alue kummallakin sivulla on leimattava selvästi erottuvalla yhdenmuotoisella korkokuvamallilla. Kappaleet on hitsattava siten, että niitä ei voida erottaa toisistaan ja liittää jälleen yhteen jättämättä näkyviä jälkiä.

5.   Korjaukset on tehtävä näiden määräysten liitteenä olevassa piirroksessa 4 selostetun menetelmän mukaisesti; reunat on taitettava sisäkkäin ja ommeltava yhteen kahdella näkyvällä vähintään 15 mm päässä toisistaan olevalla saumalla. Sisäpuolelta näkyvän langan on oltava erivärinen kuin ulkopuolelta näkyvä lanka ja itse telttakatos. Kaikkien saumojen on oltava koneella ommeltuja. Kun läheltä reunoja vahingoittunut telttakatos korjataan asettamalla vaurioituneeseen kohtaan paikka, sauma voidaan myös tehdä tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti sekä näiden määräysten liitteenä olevan piirroksen 1 mukaisesti. Muovipäällysteiset telttakatoskankaat voidaan vaihtoehtoisesti korjata tämän artiklan 4 kohdassa kuvatun menetelmän mukaisesti, mutta siinä tapauksessa muovinauha pitää kiinnittää telttakatoksen molemmille puolille ja paikka on asetettava telttakatoksen sisäpuolelle.

6.   Telttakangas on kiinnitettävä kulkuneuvoon noudattamalla tarkasti 1 artiklan a ja b alakohdan määräyksiä. Seuraavia kiinnitysmenetelmiä voidaan käyttää:

a)

Telttakangas voidaan kiinnittää:

i)

kulkuneuvoihin kiinnitettävillä metallirenkailla;

ii)

telttakankaan reunaan tehtävillä rengasaukoilla; ja

iii)

telttakankaan päältä renkaiden läpi kulkevalla kiinnikkeellä, joka näkyy ulkopuolelta koko pituudeltaan.

Telttakankaan on peitettävä kulkuneuvon kiinteät osat vähintään 250 mm alalta kiinnitysrenkaiden keskeltä mitattuna, jollei kulkuneuvon oma rakenne estä kaikkea pääsyä tavaratilaan.

b)

Kun telttakankaan reuna kiinnitetään pysyvästi kulkuneuvoon on molemmat pinnat liitettävä yhteen ilman katkosta, ja niiden on pysyttävä paikoillaan vahvojen laitteiden avulla.

c)

Kun käytetään telttakankaan lukitusjärjestelmää, sen on lukitussa asennossa lukittava telttakangas tiiviisti tavaratilan ulkolaitaa vasten (ks. esimerkki piirroksessa 6).

7.   Telttakatos on tuettava riittävällä ylärakenteella (pystytuet, sivustat, kaaret, listat, jne.).

8.   Renkaiden ja rengasaukkojen väli ei saa olla yli 200 mm. Väli voi kuitenkin olla suurempi, mutta ei yli 300 mm pystytuen kummallakin puolella olevien renkaiden ja rengasaukkojen välillä, mikäli kulkuneuvon ja telttakatoksen rakenteet estävät kaikenlaisen pääsyn tavaratilaan. Rengasaukkojen on oltava vahvistettuja.

9.   Seuraavia kiinnikkeitä on käytettävä:

a)

läpimitaltaan vähintään 3 mm:n teräsvaijeri; tai

b)

läpimitaltaan vähintään 8 mm:n hamppu- tai sisalköysi, joka on päällystetty läpinäkyvällä venymättömällä muovikalvolla; tai

c)

köysi, jossa valokuitunippusydämen ympärille on spiraalimaisesti punottu teräsvaippa ja joka on päällystetty läpinäkyvällä venymättömällä muovikalvolla; tai

d)

köysi, jossa tekstiilisydäntä ympäröi vähintään neljä yksinomaan teräslangoista koottua säiettä, jotka peittävät sydämen kokonaan, sillä edellytyksellä, että köyden läpimitta on vähintään 3 millimetriä (mahdollista läpinäkyvää muovikalvoa ei lasketa mukaan).

Tämän artiklan 9 kohdan a alakohdan mukainen vaijeri tai d alakohdan mukainen köysi voi olla päällystetty läpinäkymättömällä venymättömällä muovikalvolla.

Tapauksissa, joissa telttakatos on kiinnitettävä rakennejärjestelmään, joka muutoin on tämän artiklan 6 kohdan a alakohdan mukainen, voidaan kiinnitykseen käyttää hihnaa (esimerkki tällaisesta rakennejärjestelmästä on liitteenä olevassa piirroksessa 7). Hihnan on oltava rakenteeltaan, mitoiltaan ja muodoiltaan 11 kohdan a alakohdan iii alakohdassa määrättyjen vaatimusten mukainen.

10.   Jokaisen vaijerin tai köyden on oltava yhtä kappaletta ja kummassakin päässä on oltava kovametallinen päätekappale. Jokaiseen metalliseen päätekappaleeseen on voitava kiinnittää tullisinetin lanka tai nauha. Tämän artiklan 9 kohdan a alakohdan määräysten mukaisen vaijerin tai b ja d alakohdan määräysten mukaisen köyden kunkin päätekappaleen kiinnitinlaitteessa on oltava ontto niitti, joka kulkee köyden tai vaijerin läpi ja jonka läpi voidaan pujottaa tullisinetin lanka tai nauha. Köyden on näyttävä onton niitin kummaltakin puolelta, jotta voidaan varmistua siitä, että köysi on yhtä kappaletta (ks. näiden määräysten liitteenä oleva piirros 5).

11.   Telttakatoksen lastaus- ja purkausaukkojen kohdalla telttakankaan molemmat reunat on liitettävä yhteen. Seuraavia kiinnitysmenetelmiä voidaan käyttää:

a)

Telttakankaan molempien reunojen on riittävästi peitettävä toisensa. Niiden on myös oltava kiinnitetyt:

i)

läpällä, joka on ommeltu tai hitsattu tämän artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti;

ii)

tämän artiklan 8 kohdan mukaisilla renkailla ja rengasaukoilla, renkaiden on oltava metallista; ja

iii)

sopivasta materiaalista valmistetulla, samaa kappaletta olevalla venymättömällä, vähintään 20 mm leveällä ja 3 mm paksulla hihnalla, joka kulkee renkaiden läpi ja pitää yhdessä telttakankaan molemmat reunat ja läpän; hihnan on oltava varmistettu telttakankaan sisäpuolelta ja varustettu joko:

rengasaukolla, josta tämän artiklan 9 kohdassa mainittu vaijeri tai köysi kulkee, tai

rengasaukolla, joka pujotetaan tämän artiklan 6 kohdassa mainitun metallirenkaan yli ja varmistetaan tämän artiklan 9 kohdassa mainitulla vaijerilla tai köydellä.

Läppää ei vaadita jos asennetaan laite, kuten metallinen väliseinä, joka estää pääsyn tavaratilaan jättämättä näkyviä jälkiä. Läppää ei myöskään vaadita liukuvilla telttakankailla varustettuihin kulkuneuvoihin.

b)

Erityinen lukitusjärjestelmä, joka lukitsee telttakankaan tiiviisti tavaratilan ollessa suljettu ja sinetöity. Järjestelmä on varustettava aukolla, jonka läpi tämän artiklan 6 kohdassa mainittu metallirengas voi kulkea, ja varmistettava tämän artiklan 9 kohdassa mainitulla vaijerilla tai köydellä. Tämä järjestelmä kuvataan näiden määräysten liitteenä olevassa piirroksessa 8.

4 artikla

Liukuvilla telttakankailla varustetut kulkuneuvot

1.

Näiden määräysten 1, 2 ja 3 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin liukuvilla telttakankailla varustettuihin kulkuneuvoihin. Kyseisten kulkuneuvojen on myös noudatettava tämän artiklan määräyksiä.

2.

Liukuvat telttakankaat, lattian, ovien ja tavaratilan muodostavien kaikkien muiden osien on täytettävä joko näiden määräysten 3 artiklan 6, 8, 9 ja 11 kohdassa tai jäljempänä i–vi alakohdassa asetetut vaatimukset.

i)

Liukuvat telttakankaat, lattian, ovien ja tavaratilan muodostavien kaikkien muiden osien on oltava yhteenliitetyt siten, että niitä ei voida avata eikä sulkea jättämättä näkyviä jälkiä.

ii)

Telttakankaan on peitettävä kulkuneuvon yläosan kiinteät osat vähintään 1/4 verran kiristyshihnojen välisestä todellisesta etäisyydestä. Telttakankaan on peitettävä kulkuneuvon alaosan kiinteät osat vähintään 50 mm verran. Telttakankaan ja tavaratilan kiinteiden osien vaakatasossa oleva aukko ei saa ylittää 10 mm mitattuna kulkuneuvon sivusuuntaan missään kohdin, kun tavaratila on suljettu ja sinetöity tullitoimenpiteitä varten.

iii)

Liukuvan telttakankaan ohjain ja muut liikkuvat osat on kiinnitettävä siten, että suljettuja ja tullisinetöityjä ovia ja muita liikkuvia osia ei voida avata eikä sulkea ulkopuolelta jättämättä näkyviä jälkiä. Liukuvan telttakankaan ohjain ja muut liikkuvat osat on kiinnitettävä siten, että on mahdotonta päästä tavaratilaan jättämättä näkyviä jälkiä. Tämä järjestelmä kuvataan näiden määräysten liitteenä olevassa piirroksessa 9.

iv)

Kulkuneuvon kiinteisiin osiin kiinnitettyjen renkaiden välinen etäisyys vaakatasossa ei saa olla yli 200 mm. Väli voi kuitenkin olla suurempi, mutta ei yli 300 mm pystytuen kummallakin puolella olevien renkaiden välillä, mikäli kulkuneuvon ja telttakatoksen rakenteet estävät kaikenlaisen pääsyn tavaratilaan. Joka tapauksessa on noudatettava ii alakohdan mukaisia vaatimuksia.

v)

Kiristyshihnojen välinen etäisyys ei saa olla yli 600 mm.

vi)

Kiinnikkeiden, joilla telttakankaat on lukittu kulkuneuvon kiinteisiin osiin, on täytettävä näiden määräysten 3 artiklan 9 kohdan vaatimukset.

Piirros 1

USEISTA KAPPALEISTA OMPELEMALLA VALMISTETTU TELTTAKANGAS

Image

Piirros 2

USEISTA KAPPALEISTA OMPELEMALLA VALMISTETTU TELTTAKANGAS

Image

Piirros 2 a

USEISTA KAPPALEISTA OMPELEMALLA VALMISTETTU TELTTAKANGAS

Image

Piirros 3

USEISTA KAPPALEISTA HITSAAMALLA VALMISTETTU TELTTAKANGAS

Image

Piirros 4

TELTTAKANKAAN KORJAUS

Image

Piirros 5

PÄÄTEKAPPALEEN MALLI

Image

Piirros 6

ESIMERKKI TELTTAKANKAAN LUKITUSJÄRJESTELMÄSTÄ

Image

Piirros 7

ESIMERKKI TELTTAKATOKSISTA, JOTKA ON KIINNITETTY ERIKOISMALLISIIN KEHIKKOIHIN

Image

Piirros 8

LUKITUSJÄRJESTELMÄ TELTTAKATOKSEN LASTAUS- JA PURKAUSAUKOILLE

Image

Image

Piirros 9

ESIMERKKI LIUKUVILLA TELTTAKATOKSILLA VARUSTETUSTA KULKUNEUVOSTA

Image

LIITE 3

LIITTEESSÄ 2 MÄÄRÄTYT TEKNISET EHDOT TÄYTTÄVIEN MAANTIEKULKUNEUVOJEN HYVÄKSYMISMENETTELY

YLEISTÄ

1.   Maantiekulkuneuvo voidaan hyväksyä jompaa kumpaa seuraavaa menettelyä noudattaen:

a)

joko yksittäin; tai

b)

malleittain (maantiekulkuneuvojen sarjat).

2.   Hyväksytyille kulkuneuvoille on annettava liitteessä 4 olevan mallin mukainen hyväksymistodistus. Todistus on painettava antajamaan kielellä ja ranskan- tai englanninkielellä. Kun hyväksymisen antanut viranomainen pitää sitä välttämättömänä, on tämän oikeaksi todistamat valokuvat tai diagrammit liitettävä todistukseen. Kyseisen viranomaisen on merkittävä näiden asiakirjojen lukumäärä hyväksymistodistuksen 6 kohtaan.

3.   Hyväksymistodistus on säilytettävä maantiekulkuneuvossa.

4.   Maantiekulkuneuvot on esitettävä joka toinen vuosi tarkastusta tai mahdollista uusintahyväksymistä varten kulkuneuvon rekisteröintimaan toimivaltaisille viranomaisille tai, kun kyseessä ovat rekisteröimättömät maantiekulkuneuvot, sen maan toimivaltaisille viranomaisille, jossa niiden omistaja tai käyttäjä asuu.

5.   Mikäli maantiekulkuneuvo ei enää täytä sen hyväksymiseksi asetettuja teknisiä ehtoja, se on palautettava siihen kuntoon, jonka perusteella se aiemmin hyväksyttiin, siten että se jälleen täyttää mainitut tekniset ehdot ennen kuin sitä voidaan käyttää TIR-carnet'illa tapahtuvaan tavarankuljetukseen.

6.   Mikäli maantiekulkuneuvon olennaiset ominaisuudet ovat muuttuneet, sille annettu hyväksyminen ei enää ole voimassa, jolloin toimivaltaisten viranomaisten on hyväksyttävä se uudelleen ennen kuin sitä voidaan käyttää TIR-carnet'illa tapahtuvaan tavarankuljetukseen.

7.   Maantiekulkuneuvon rekisteröintimaan toimivaltaiset viranomaiset, tai kun kyse on sellaisista maantiekulkuneuvoista, joita ei tarvitse rekisteröidä, sen maan viranomaiset, johon tällaisen kulkuneuvon omistaja tai käyttäjä on sijoittautunut, voivat soveltuvissa tapauksissa peruuttaa tai uusia hyväksymistodistuksen tai antaa uuden hyväksymistodistuksen tämän yleissopimuksen 14 artiklan ja tämän liitteen 4, 5 ja 6 kohdan mukaisissa olosuhteissa.

YKSITTÄISESSÄ HYVÄKSYMISESSÄ SOVELLETTAVA MENETTELY

8.   Omistajan, käyttäjän tai jommankumman edustajan on haettava yksittäistä hyväksymistä toimivaltaiselta viranomaiselta. Toimivaltaisen viranomaisen on tarkastettava 1–7 kohdassa määrättyjen yleissääntöjen mukaisesti sille esitetty maantiekulkuneuvo ja varmistauduttava siitä, että kulkuneuvo täyttää liitteessä 2 määrätyt tekniset ehdot. Hyväksynnän jälkeen viranomainen myöntää liitteessä 4 olevan mallin mukaisen todistuksen.

ERI MALLIEN HYVÄKSYMISESSÄ SOVELLETTAVA MENETTELY (MAANTIEKULKUNEUVOJEN SARJAT)

9.   Kun maantiekulkuneuvot valmistetaan mallisarjoittain, valmistaja voi hakea tietyn mallin hyväksymistä valmistajamaan toimivaltaiselta viranomaiselta.

10.   Valmistajan on hakemuksessaan ilmoitettava ne tunnusnumerot tai -kirjaimet, jotka hän antaa sen malliselle maantiekulkuneuvolle, jota hänen hyväksymishakemuksensa koskee.

11.   Hakemukseen on liitettävä piirustukset ja hyväksyttäväksi esitettävän maantiekulkuneuvomallin yksityiskohtainen rakenneselostus.

12.   Valmistajan on annettava kirjallinen sitoumus siitä, että tämä:

a)

esittää toimivaltaiselle viranomaiselle ne kyseistä mallia olevat kulkuneuvot, jotka mainittu viranomainen haluaa tutkia;

b)

sallii toimivaltaisen viranomaisen tutkia muitakin kappaleita milloin tahansa kyseisen mallisarjan valmistuksen aikana;

c)

ilmoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle jokaisesta vähäisestäkin malli- tai rakennemuutoksesta ennen kuin tämä tekee tällaisia muutoksia;

d)

merkitsee maantiekulkuneuvoihin näkyvälle paikalle mallin tunnusnumerot tai -kirjaimet ja kulkuneuvon sarjanumeron mallisarjassa (valmistusnumero);

e)

pitää kirjaa hyväksytyn mallin mukaisesti valmistetuista kulkuneuvoista.

13.   Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava ne mahdolliset muutokset, jotka ehdotettuun malliin on tehtävä, jotta hyväksyminen voidaan myöntää.

14.   Mallihyväksymistä ei saa myöntää ilman, että toimivaltainen viranomainen tutkittuaan yhden tai useampia kyseisen mallin mukaan valmistettuja kulkuneuvoja on vakuuttunut siitä, että tämänkaltaiset kulkuneuvot täyttävät liitteessä 2 määrätyt tekniset ehdot.

15.   Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava valmistajalle kirjallisesti mallin hyväksymispäätöksestä. Tämä päätös on päivättävä ja numeroitava. Siinä on oltava tarkat tiedot päätöksen tehneestä viranomaisesta.

16.   Toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet myöntääkseen jokaisesta hyväksytyn mallin mukaisesti valmistetusta kulkuneuvosta omissa nimissään asianmukaisesti allekirjoitetun hyväksymistodistuksen.

17.   Ennen kuin hyväksymistodistuksen haltija käyttää kulkuneuvoa TIR-carnet'lla tapahtuvaan tavarankuljetukseen, tämän on vaadittaessa merkittävä hyväksymistodistukseen:

kulkuneuvon rekisterinumero (1 kohta), tai

jollei kulkuneuvoa tarvitse rekisteröidä, nimensä ja liikeosoitteensa (8 kohta).

18.   Kun kulkuneuvo, jonka malli on hyväksytty, viedään toiseen tämän yleissopimuksen sopimuspuolena olevaan maahan, ei määrämaassa voida vaatia mitään muuta hyväksymismenettelyä tällaisen tuonnin johdosta.

HYVÄKSYMISTODISTUKSEN VAHVISTUSMENETTELY

19.   Kun TIR-carnet'lla tapahtuvan tavarankuljetuksen aikana hyväksytyssä kulkuneuvossa on havaittu huomattavia puutteellisuuksia, sopimuspuolten toimivaltaiset viranomaiset voivat kieltää kulkuneuvoa jatkamasta matkaa TIR-carnet'lla tai sallia matkan jatkamisen alueellaan toteuttaen samalla välttämättömiä varotoimia. Hyväksytty kulkuneuvo on palautettava tyydyttävään kuntoon mahdollisimman nopeasti ja ehdottomasti ennen kuin se otetaan uudelleen käyttöön TIR-carnet'lla tapahtuvaan tavarankuljetukseen.

20.   Kaikissa näissä tapauksissa tulliviranomaisten on tehtävä kulkuneuvon hyväksymistodistuksen 10 kohtaan asianmukainen merkintä. Kun kulkuneuvo on palautettu hyväksyttävään kuntoon, se on esitettävä sopimuspuolen toimivaltaisille viranomaisille, jotka saattavat todistuksen uudelleen voimaan lisäämällä 11 kohtaan vahvistusmerkinnän, jolla aikaisemmat merkinnät kumotaan. Kulkuneuvoa, jonka todistuksen 10 kohtaan on tehty edellä olevien määräysten mukainen merkintä, ei voida käyttää TIR-carnet'lla tapahtuvaan tavarankuljetukseen ennen kuin se on palautettu tyydyttävään kuntoon ja ennen kuin 10 kohdan merkintä on kumottu edellä kuvatulla tavalla.

21.   Tulliviranomaisten on päivättävä ja todistettava oikeaksi jokainen todistukseen tehtävä merkintä.

22.   Kun tulliviranomaiset havaitsevat kulkuneuvossa vähäisiä puutteellisuuksia, joista ei aiheudu salakuljetuksen vaaraa, kulkuneuvo voidaan kelpuuttaa TIR-carnet'lla tapahtuvaan jatkuvaan tavarankuljetukseen. Hyväksymistodistuksen haltijalle on kuitenkin ilmoitettava puutteellisuuksista ja siitä, että kulkuneuvo on palautettava hyväksyttävään kuntoon kohtuullisen ajan kuluessa.

LIITE 4

MAANTIEKULKUNEUVON HYVÄKSYMISTODISTUKSEN MALLI

Maantiekulkuneuvon hyväksymistodistuksen malli

Image

Image

Maantiekulkuneuvon hyväksymistodistuksen malli (jatkoa)

Image

Maantiekulkuneuvon hyväksymistodistuksen malli (jatkoa)

Image

LIITE 5

TIR-KILVET

1.   Kilpien on oltava mitoiltaan 250 mm × 400 mm.

2.   Latinalaisilla kirjaimilla suuraakkosin merkittyjen TIR-kirjainten on oltava korkeudeltaan 200 mm ja kirjainviivan leveydeltään vähintään 20 mm. Kirjainten on oltava valkoisia ja pohjan sininen.

LIITE 6

SELITTÄVÄT HUOMAUTUKSET

Johdanto selittäviin huomautuksiin

i)

Yleissopimuksen 43 artiklan mukaisesti selittävissä huomautuksissa tulkitaan joitakin yleissopimuksen ja sen liitteiden määräyksiä. Niissä selostetaan myös tiettyjä suositeltuja käytäntöjä.

ii)

Selittävillä huomautuksilla ei muuteta tämän yleissopimuksen tai sen liitteiden määräyksiä. Niillä tarkennetaan määräysten sisältöä, tarkoitusta ja soveltamisalaa.

iii)

Erityisesti selittävissä huomautuksissa eritellään hyväksyttävät tekniset rakenneratkaisut sovellettaessa tämän yleissopimuksen 12 artiklan ja liitteen 2 määräyksiä, jotka koskevat teknisiä ehtoja hyväksyttäessä maantiekulkuneuvoa tullisinetöitynä tapahtuvaan tavarankuljetukseen. Niissä eritellään soveltuvin osin myös sellaiset rakenneratkaisut, jotka eivät ole yleissopimuksen määräysten mukaisia.

iv)

Selittävät huomautukset tarjoavat keinon yleissopimuksen ja sen liitteiden määräysten soveltamiseksi siten, että teknologian kehitys ja talouselämän vaatimukset otetaan huomioon.

YLEISSOPIMUKSEN TEKSTI

1 artikla

0.1. b)   Yleissopimuksen 1 artiklan b alakohdassa tarkoitetaan, että kun lähtötullitoimipaikkoja tai määrätullitoimipaikkoja on useita yhdessä tai useammassa maassa, sopimuspuolen alueella saatetaan suorittaa useampi kuin yksi TIR-toimenpide. Näissä olosuhteissa kahden peräkkäisen tullitoimipaikan välillä suoritettua TIR-kuljetuksen kansallista osuutta voidaan pitää TIR-toimenpiteenä riippumatta siitä, onko kyse lähtö-, määrä- vai välitullitoimipaikoista.

0.1. f)   Edellä 1 artiklan f alakohdassa poisluetuilla maksuilla ja kuluilla tarkoitetaan kaikkia muita rahasummia paitsi vienti- tai tuontitulleja ja veroja, joita sopimuspuolet kantavat viennissä tai tuonnissa. Nämä rahasummat vastaavat suunnilleen suoritetuista palveluista aiheutuneita kustannuksia eivätkä niihin kuulu epäsuora tuki kotimaisille tuotteille tai tuonnissa tai viennissä fiskaalisista syistä kannettu vero. Näihin maksuihin ja kuluihin kuuluvat muun muassa seuraaviin seikkoihin liittyvät maksut:

alkuperätodistukset, mikäli niitä tarvitaan kauttakuljetuksessa,

tullilaboratorioissa valvontatarkoituksissa suoritetut kokeet,

tullitarkastukset ja muut selvitystoimenpiteet, jotka suoritetaan normaalin työajan ulkopuolella tai muualla kuin tullitoimipaikoilla,

terveydellisistä, eläinlääketieteellisistä tai kasvinterveydellisistä syistä tehdyt tarkastukset.

0.1. j)   Ilmaisulla ”vaihtokuormatila” tarkoitetaan tavaratilaa, jolla ei ole minkäänlaisia kulkuvälineitä, joka on suunniteltu erityisesti kuljetettavaksi maantiekulkuneuvossa ja jonka runko sekä alarakenteet on erityisesti kehitetty tätä tarkoitusta varten. Ilmaisulla tarkoitetaan myös vaihtorunkoa, joka on erityisesti yhdistettyä maantie- ja rautatiekuljetusta varten suunniteltu tavaratila.

0.1. j) i)   Yleissopimuksen 1 artiklan j alakohdan i alakohdassa tarkoitettujen laitteiden yhteydessä ilmaisulla ”osittain suljettu” tarkoitetaan laitetta, joka koostuu suljetun kontin tavaratilaa vastaavan tavaratilan erottavista lattiasta ja ylärakenteista. Ylärakenteet on yleensä valmistettu metalliosista, jotka muodostavat kontin kehikon. Tämäntyyppiset kontit voivat myös sisältää yhden tai useampia sivu- tai etuseiniä. Joskus niissä on vain pystypalkeilla lattiaan kiinnitetty katto. Tämäntyyppistä konttia käytetään erityisesti tilaa vievien tavaroiden kuljetuksissa (esim. autot).

2 artikla

0.2–1.   Yleissopimuksen 2 artiklassa määrätään, että TIR-carnet'lla tapahtuva kuljetus voi alkaa ja päättyä samassa maassa sillä ehdolla, että osa matkasta tapahtuu ulkomaan kautta. Näissä tapauksissa ei mikään estä lähtömaan tulliviranomaisia vaatimasta TIR-carnet'n lisäksi kansallista asiakirjaa, jolla varmistetaan tavaroiden tulliton ja veroton jälleentuonti. Tulliviranomaisia suositellaan kuitenkin olemaan vaatimatta tämänkaltaisen asiakirjan esittämistä ja hyväksymään sen sijaan vastaavan merkinnän TIR-carnet'ssa.

0.2–2.   Tämän artiklan määräyksillä mahdollistetaan TIR-carnet'n käyttö myös sellaisissa tavarankuljetuksissa, joista vain osa kulkee maanteitse. Niissä ei eritellä sitä, mikä osa matkasta on tehtävä maantietä pitkin ja riittääkin, että maanteitse kuljetaan jossakin kohtaa TIR-kuljetuksen alun ja lopun välillä. Voi kuitenkin tapahtua, että ennalta-arvaamattomista taloudellisista tai onnettomuuteen liittyvistä syistä mitään osaa matkasta ei voida tehdä maanteitse, vaikka lähettäjä on niin matkan aloitusvaiheessa tarkoittanut. Näissä poikkeustapauksissa sopimuspuolten on kuitenkin hyväksyttävä TIR-carnet, ja takaajayhdistysten velvollisuudet jäävät voimaan.

0.5.   5 artikla

Tällä artiklalla ei suljeta pois mahdollisuutta pistotarkastusten tekemiseen tavaroille, vaan siinä painotetaan sitä, että tällaisia tarkastuksia on tehtävä vain hyvin vähäisessä määrin. Kansainvälinen TIR-menettely tarjoaa itse asiassa suuremman suojan kuin kansalliset menettelyt. Ennen kaikkea TIR-carnet'ssa mainittujen, tavaroihin liittyvien yksityiskohtaisten tietojen on vastattava lähtömaassa vaadittavissa tulliasiakirjoissa mainittuja yksityiskohtaisia tietoja. Lisäksi kauttakulku- ja määrämaita suojaavat lähtötullitoimipaikan viranomaisten tekemät ja varmentamat tarkastukset (ks. 19 artiklaa koskeva selittävä huomautus).

6 artikla

0.6.2.   2 kohta

Tämän kohdan määräysten mukaan jonkin maan tulliviranomaiset voivat hyväksyä useamman kuin yhden yhdistyksen, joista jokainen voi joutua vastuuseen itse antamillansa tai muiden vastaavien yhdistysten antamilla carnet'illa tapahtuvista kuljetuksista.

0.6.2 a-1.   Kansainvälisen järjestön ja sen jäsenyhdistysten väliset suhteet määritellään kirjallisissa sopimuksissa, jotka koskevat kansainvälisen vakuusjärjestelmän toimintaa.

0.6.2 a-2.   Yleissopimuksen 6 artiklan 2 a kohdan mukaisesti annettava valtuutus on mainittava Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) ja kansainvälisen järjestön välillä tehtävässä kirjallisessa sopimuksessa. Sopimuksessa on määrättävä, että kansainvälisen järjestön on noudatettava yleissopimuksen asiaa koskevia määräyksiä, kunnioitettava yleissopimuksen osapuolten toimivaltaa, noudatettava hallinnollisen komitean päätöksiä ja täytettävä TIR:n toimeenpanevan neuvoston pyynnöt. Allekirjoittamalla sopimuksen kansainvälinen järjestö vahvistaa, että se hyväksyy valtuutukseen liittyvät vastuut. Sopimusta on myös sovellettava liitteessä 8 olevan 10 artiklan b alakohdassa lueteltuihin kansainvälisen järjestön vastuihin, kun kyseinen kansainvälinen järjestö huolehtii TIR-carnet'iden keskitetystä painattamisesta ja jakelusta. Hallinnollinen komitea hyväksyy sopimuksen.

8 artikla

0.8.2.   2 kohta

Tämän kohdan määräyksiä sovelletaan, jos 8 artiklan 1 kohdassa mainittujen tapausten kaltaisissa sääntöjenvastaisuustapauksissa sopimuspuolen lait ja säädökset edellyttävät muiden rahasummien kuin tuonti- tai vientitullien tai verojen, kuten hallinnollisten sakkojen tai muiden sakkorangaistusten maksamista. Maksettava määrä ei kuitenkaan saa ylittää niiden tuonti- tai vientitullien tai verojen määrää, jotka kuuluisivat maksettaviksi, mikäli tavarat tuotaisiin tai vietäisiin vastaavien tullimääräysten mukaisesti mahdolliset viivästyskorot mukaan luettuina.

0.8.3.   3 kohta

Tulliviranomaisia suositellaan rajoittamaan takaajayhdistykseltä mahdollisesti perittävä enimmäismäärä 50 000:ta Yhdysvaltain dollaria vastaavaan summaan TIR-carnet'ta kohti. Tulliviranomaisia suositellaan rajoittamaan takaajayhdistyksiltä mahdollisesti perittävää enimmäismäärää 200 000:ta Yhdysvaltain dollaria vastaavaan summaan, kun alkoholia ja tupakkaa kuljetetaan jäljempänä vahvistettavien määräysten mukaisesti jäljempänä ilmoitettuja raja-arvoja suurempia eriä:

1)

Denaturoimaton etyylialkoholi, alkoholipitoisuus vähintään 80 tilavuusprosenttia (HS-nimike 22.07.10);

2)

Denaturoimaton etyylialkoholi, alkoholipitoisuus pienempi kuin 80 tilavuusprosenttia; väkevät alkoholijuomat, liköörit ja muut alkoholipitoiset juomat; alkoholipitoiset valmisteet (seokset), jollaisia käytetään juomien valmistukseen (HS-nimike 22.08);

3)

Tupakkaa sisältävät sikarit ja pikkusikarit (HS-nimike 24.02.10);

4)

Tupakkaa sisältävät savukkeet (HS-nimike 24.02.20);

5)

Piippu- ja savuketupakka, myös jos siinä on tupakankorviketta, sen määrästä riippumatta (HS-nimike 24.03.10).

Takaajayhdistyksiltä mahdollisesti perittävä enimmäismäärä suositellaan rajoitettavaksi 50 000:ta Yhdysvaltain dollaria vastaavaan summaan, mikäli seuraavia raja-arvoja ei ylitetä edellä mainituissa tupakka- ja alkoholiluokissa:

1)

300 litraa;

2)

500 litraa;

3)

40 000 kpl;

4)

70 000 kpl;

5)

100 kilogrammaa.

Edellä mainittuihin luokkiin kuuluvien alkoholi- ja tupakkatuotteiden tarkat määrät (litrat, kappaleet, kilogrammat) on merkittävä TIR-carnet'n tavaraluetteloon.

0.8.5.   5 kohta

Mikäli vakuutta vaaditaan sellaisille tavaroille, joita ei ole merkitty TIR-carnet'seen, asianomaisten tullilviranomaisten on esitettävä ne tosiasiat, joihin ne perustavat väitteensä siitä, että tavarat ovat olleet maantiekulkuneuvon tai kontin sinetöidyssä osassa.

0.8.6.   6 kohta

1.

Mikäli TIR-carnet'n merkinnät eivät ole tarpeeksi yksityiskohtaisia tavaroille kuuluvien maksujen määrittelemiseksi, asianomaiset sopimuspuolet voivat esittää todisteita, jotka mahdollistavat niiden täsmällisen luokittelemisen.

2.

Jos todisteita ei esitetä, tulleja ja veroja ei kanneta tavaran luonteeseen liittymättömänä kiinteänä summana, vaan sellaiseen tavaralajiin sovellettavan korkeimman määrän perusteella, joita TIR-carnet'n merkintöjen voidaan katsoa koskevan.

0.8.7.   7 kohta

Toimenpiteisiin, joita toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat maksun perimiseksi maksuvelvolliselta tai maksuvelvollisilta, on kuuluttava ainakin ilmoitus siitä, ettei TIR-toimenpidettä ole päätetty, ja/tai maksuvaatimuksen toimittaminen TIR-carnet’n haltijalle.

0.10.   10 artikla

TIR-toimenpiteen päätökseen saattamista koskeva todistus katsotaan hankituksi virheellisellä tai petollisella tavalla, jos TIR-toimenpide on toteutettu petostarkoituksiin muunnettua tavaratilaa tai konttia käyttämällä, tai kun on havaittu väärien tai epätarkkojen asiakirjojen käyttöä, tavaroiden korvaamista, tullisinettien väärentämistä ja muita vastaavia sääntöjenvastaisuuksia, tai jos todistus on hankittu muuten laittomin keinoin.

11 artikla

0.11–1.   1 kohta

Takaajayhdistykselle osoitetun ilmoituksen lisäksi tulliviranomaisten on ilmoitettava mahdollisimman pian TIR-carnet'n haltijalle, että TIR-toimenpidettä ei ole päätetty. Tämä voidaan tehdä samaan aikaan kuin ilmoitus toimitetaan takaajayhdistykselle.

0.11–2.   2 kohta

Päättäessään tavaroiden tai kulkuneuvon luovuttamisesta tulliviranomaiset eivät saa antaa päätökseen vaikuttaa sen seikan, että takaajayhdistys on vastuussa TIR-carnet'n haltijalta kannettavien tullien, verojen ja koron maksusta, mikäli niillä on muita lakiin perustuvia keinoja vastattavanaan olevien etujen suojelemiseksi.

0.11–3.   3 kohta

Mikäli takaajayhdistystä on kehotettu 11 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen maksamaan 8 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut määrät ja yhdistys ei ole suorittanut maksua yleissopimuksessa määrätyn kolmen kuukauden kuluessa, toimivaltaiset viranomaiset voivat kansallisten säädösten nojalla vaatia kyseisten määrien maksamista sillä perusteella, että tällaisissa tapauksissa on kysymys laiminlyönnistä panna täytäntöön takaussopimus, jonka takaajayhdistys on tehnyt kansallisen lainsäädännön nojalla.

0.15.   15 artikla

Vaikeuksia voi syntyä sellaisten kulkuneuvojen suhteen, joita ei tarvitse rekisteröidä. Tällaisia ovat esimerkiksi perävaunut tai puoliperävaunut eräissä maissa, joissa tulliasiakirjoja ei vaadita väliaikaisen maahantuonnin yhteydessä. Tällöin voidaan noudattaa 15 artiklan määräyksiä, samalla kun tulliviranomaisille annetaan riittävät takeet merkitsemällä tällaisista kulkuneuvoista tiedot (malli ja numerot) asianomaisissa maissa käytettyjen TIR-carnet'iden lehtiin 1 ja 2 sekä niiden kantaosiin.

17 artikla

0.17–1.   1 kohta

Määräyksellä, jonka mukaan TIR-carnet'n tavaraluetteloon on merkittävä erikseen jokaisen ajoneuvoyhdistelmään kuuluvan ajoneuvon tai jokaisen kontin sisältämät tavarat, pyritään yksinomaan helpottamaan kunkin ajoneuvon tai kontin sisältämien tavaroiden tullitarkastusta. Tätä määräystä ei näin ollen saa tulkita niin tarkasti, että ajoneuvon tai kontin todellisen sisällön ja saman ajoneuvon tai kontin tavaraluettelon mukaisen sisällön välistä jokaista poikkeamaa pidetään yleissopimuksen määräysten rikkomisena.

Mikäli rahdinkuljettaja voi osoittaa asianomaisia viranomaisia tyydyttävällä tavalla, että tällaisesta poikkeamasta huolimatta kaikki tavaraluettelossa mainitut tavarat vastaavat ajoneuvoyhdistelmään tai kaikkiin TIR-carnet'seen merkittyihin kontteihin sisältyvien tavaroiden kokonaismäärää, ei poikkeamaa yleensä ole pidettävä tullin asettamien vaatimusten rikkomisena.

0.17–2.   2 kohta

Kotitalouksien muuttoihin voidaan soveltaa TIR-carnet'n käyttöä koskevien sääntöjen 10 kohdan c alakohdassa mainittua menettelyä, jolloin kyseisiä kotitaloustavaroita koskevaa tavaraluetteloa lyhennetään sopivasti.

18 artikla

0.18–1.   TIR-menettelyn moitteettoman toiminnan kannalta on välttämätöntä, että jonkin maan tulliviranomaiset kieltäytyvät merkitsemästä kyseisen maan lähtötullitoimipaikkaa määrätullitoimipaikaksi kuljetuksen jatkuessa naapurimaahan, joka on myös TIR-yleissopimuksen osapuoli, paitsi jos tämä voidaan perustella erityisin syin.

1.

Tavarat on lastattava siten, että ensimmäisessä purkauspaikassa purettava erä voidaan ottaa kulkuneuvosta tai kontista ilman, että on välttämätöntä purkaa muissa paikoissa purettavaksi tarkoitettua yhtä tai useampaa tavaraerää.

2.

Kun kuljetuksen aikana tavaroita puretaan useammassa kuin yhdessä toimipaikassa, on välttämätöntä, että sen jälkeen, kun osa tavaroista on purettu, TIR-carnet'n kaikkien jäljellä olevien tavaraluetteloiden 12 kohtaan tehdään sitä koskeva merkintä sekä samalla toinen merkintä jäljelle jääviin lehtiin ja niiden kantaosiin uusien sinettien kiinnittämisestä.

0.19.   19 artikla

Vaatimus, että lähtötullitoimipaikan viranomaisten on tarkastettava tavaraluettelon paikkansapitävyys tarkoittaa sitä, että on tarpeellista tarkastaa ainakin se, vastaavatko tavaraluettelon tiedot paitsi vientiasiakirjojen tietoja myös tavaroihin viittaavien kaupallisten tai kuljetusasiakirjojen tietoja. Lähtötullitoimipaikka voi myös tarvittaessa tutkia tavarat. Ennen sinettien kiinnittämistä lähtötullitoimipaikassa on myös tarkastettava, että maantiekulkuneuvo tai kontti on asianmukaisessa kunnossa. Lähtötullitoimipaikan on ennen sinettien kiinnittämistä tarkastettava myös maantiekulkuneuvon tai kontin kunto. Telttakatoksella varustetun kulkuneuvon tai kontin osalta on myös tarkastettava telttakatosten ja niiden kiinnikkeiden kunto, koska näitä laitteita ei mainita kulkuneuvon hyväksymistodistuksessa.

0.20.   20 artikla

Asettaessaan alueellaan tapahtuvaa tavarankuljetusta koskevia määräaikoja on tulliviranomaisten myös otettava huomioon muun muassa kaikki mahdolliset rahdinkuljettajia koskevat erikoismääräykset, erityisesti maantiekulkuneuvojen kuljettajien työaikaa ja lepoaikoja koskevat määräykset. Näitä viranomaisia suositellaan käyttämään kuljetusreitin määräämisoikeuttaan vain välttämättömissä tapauksissa.

21 artikla

0.21–1.   Tämän artiklan määräykset eivät rajoita tulliviranomaisten oikeutta tarkastaa kulkuneuvon kaikki osat sinetöity tavaratila mukaan luettuna.

0.21–2.   Saapumistullitoimipaikan viranomaiset voivat käännyttää rahdinkuljettajan takaisin naapurivaltion poistumistullitoimipaikkaan havaittuaan, että selvitystä ei ole siellä annettu tai että sitä ei ole annettu asiaankuuluvalla tavalla. Tällaisissa tapauksissa saapumistullitoimipaikka merkitsee huomautuksen TIR-carnet'seen asianomaista poistumistullitoimipaikkaa varten.

0.21–3.   Mikäli tulliviranomaiset ottavat tavaranäytteitä tutkimuksen aikana, niiden on merkittävä TIR-carnet'n tavaraluetteloon huomautus, jossa annetaan yksityiskohtaiset tiedot näytetavaroista.

0.28.   28 artikla

TIR-carnet'n käyttö on rajoitettava vain sille tarkoitettuun tehtävään eli kauttakulkuun. Sitä ei saa käyttää esimerkiksi vakuutena tullivalvonnan alaisessa varastoinnissa tavaroiden määränpäässä.

0.29.   29 artikla

Hyväksymistodistusta ei vaadita raskaita tai tilaa vieviä tavaroita kuljettavista maantiekulkuneuvoista tai konteista. Lähtötullitoimipaikan velvollisuutena on kuitenkin varmistaa, että tässä artiklassa mainitut muut ehdot täytetään tällaisessa kuljetuksessa. Muiden sopimuspuolten tullitoimipaikkojen on hyväksyttävä lähtötullitoimipaikan päätös, jolleivät ne katso sen olevan selvästi ristiriidassa 29 artiklan määräysten kanssa.

0.39.   39 artikla

Ilmaisulla ”laiminlyönnistä johtuvat virheet” tarkoitetaan toimia, jotka siitä huolimatta, ettei niitä ole toteutettu harkiten eikä asiasta täysin tietoisina, aiheutuvat laiminlyönneistä toteuttaa tarkoituksenmukaisia ja tarpeellisia toimia tietojen paikkansapitävyyden varmistamiseksi yksittäisissä tapauksissa.

0.45.   45 artikla

Sopimuspuolia kehotetaan varmistamaan se, että mahdollisimman monissa tullitoimipaikoissa sekä rajoilla että sisämaassa voitaisiin vastata TIR-toimenpiteisiin liittyvistä tehtävistä.

LIITE 1

1.10. c)   TIR-carnet'n käyttöä koskevat säännöt

Lastausluettelot tavaraluettelon liitteenä

TIR-carnet'n käyttöä koskevien sääntöjen 10 kohdan c alakohdalla mahdollistetaan lastausluetteloiden käyttö TIR-carnet'n liitteenä myös silloin, kun tavaraluettelossa olisi muutoin tarpeeksi tilaa kaikkien kuljetettavien tavaroiden merkitsemiseen. Tämä on kuitenkin sallittua vain, jos lastausluettelot sisältävät kaikki tavaraluettelossa vaadittavat yksityiskohtaiset tiedot helposti luettavassa ja tunnistettavassa muodossa ja mikäli kaikkia muita sääntöjen 10 kohdan c alakohdan määräyksiä on noudatettu.

LIITE 2

2 artikla

2.2.1. a)   1 kohdan a alakohta – Liitettävien osien yhdistäminen

a)

Käytettäessä liittimiä (niittejä, ruuveja, ruuvipultteja ja muttereita jne.) niitä on kiinnitettävä riittävä määrä ulkopuolelta siten, että ne lävistävät liitetyt osat ja tulevat esiin sisäpuolelta, johon ne on lujasti varmistettava (esim. niitattava, hitsattava, liitettävä holkilla tai pultilla ja niitattava tai hitsattava mutteriin). Tavanomaiset niitit (eli sellaiset, joiden kiinnittäminen edellyttää käsittelyä liitettyjen osien molemmilta puolilta) voidaan kuitenkin asentaa myös sisäpuolelta.

Sen estämättä, mitä edellä määrätään, tavaratilojen pohjat voidaan kiinnittää itsekierteittävillä ruuveilla tai joko itseporautuvilla tai sellaisilla niiteillä, jotka kiinnitetään räjähdyspanoksen avulla tai pneumaattisesti silloin, kun ne asennetaan sisäpuolelta kohtisuoraan pohjan ja sen alapuolella olevien metallisten poikkipalkkien läpi, edellyttäen että eräät niiden päistä, ei kuitenkaan itsekierteittävien ruuvien, ovat poikkipalkin ulko-osan tasalla tai että ne hitsataan siihen.

b)

Toimivaltaisen viranomaisen on määritettävä liittimet (ja niiden lukumäärä), joiden on täytettävä tämän huomautuksen a alakohdan vaatimukset; tarkoituksena on varmistaa, että kyseisillä liittimillä kiinnitettyjä osia ei voida irrottaa näkyviä jälkiä jättämättä. Muiden liittimien valitsemista ja asentamista ei rajoiteta.

c)

Liittimiä, jotka voidaan irrottaa ja asettaa paikoilleen yhdeltä puolelta näkyviä jälkiä jättämättä eli siten, että liitettävien osien molempia puolia ei tarvitse käsitellä, ei saa hyväksyä tämän huomautuksen a alakohdan nojalla. Tällaisia liittimiä ovat esimerkiksi paisuntaniitit ja piiloniitit.

d)

Edellä kuvattuja liittämismenetelmiä on sovellettava erikoiskuljetusvälineisiin, joita ovat esim. eristetyt kulkuneuvot, kylmäkuljetuskulkuneuvot ja säiliöllä varustetut kulkuneuvot, mikäli ne täyttävät ne tekniset vaatimukset, jotka tällaisten kulkuneuvojen on täytettävä käyttötarkoituksensa perusteella. Kun teknisistä syistä ei ole mahdollista kiinnittää osia tämän huomautuksen a alakohdan mukaisella tavalla, ne voidaan yhdistää tämän huomautuksen c alakohdassa mainituilla liittimillä, edellyttäen että sisäseinämän puolella käytettäviin liittimiin ei päästä käsiksi ulkopuolelta.

2.2.1. b)   1 kohdan b alakohta – Ovet ja muut sulkujärjestelmät

a)

Laite, johon tullisinetit voidaan kiinnittää, on

i)

kiinnitettävä hitsaamalla tai vähintään kahdella 2.2.1 kohdan a alakohdan mukaisella liittimellä; tai

ii)

suunniteltava siten, että sitä ei voida irrottaa paikaltaan näkyviä jälkiä jättämättä sen jälkeen, kun tavaratila on suljettu ja sinetöity.

Näiden lisäksi:

iii)

laitteessa on oltava reikiä, joiden halkaisija on vähintään 11 mm tai aukkoja, joiden pituus on vähintään 11 mm ja leveys vähintään 3 mm; ja

iv)

sen on oltava yhtä luotettava sinetin tyypistä riippumatta.

b)

Sokkanaulasaranat, pitkäsiipiset saranat, sokkanaulat sekä muut ovien ja vastaavien kiinnittämiseen tarkoitetut laitteet on kiinnitettävä tämän huomautuksen a alakohdan i ja ii alakohdan vaatimusten mukaisesti. Lisäksi kyseisten liittimien eri osien (esim. saranalevyt, sokkanaulat tai saranaliitokset), edellyttäen että ne ovat välttämättömiä tavaratilan tullivarmuuden varmistamiseksi, on oltava siten sovitettuja, ettei niitä voida irrottaa tai purkaa näkyviä jälkiä jättämättä tavaratilan sulkemisen ja sinetöinnin jälkeen (1).

Mikäli tällaiseen liittimeen ei pääse ulkoapäin käsiksi, riittää kuitenkin, ettei sitä voida irrottaa saranasta tai vastaavanlaisesta laitteesta näkyviä jälkiä jättämättä oven tai vastaavan ollessa suljettuna. Kun ovessa tai sulkemislaitteessa on enemmän kuin kaksi saranaa, vain oven reunoja lähimpänä olevat kaksi saranaa on oltava kiinnitetty a alakohdan i ja ii alakohdan mukaisesti.

c)

Poikkeustapauksissa, kun kyseessä ovat kulkuneuvot, joissa on eristetyt tavaratilat, tullisinetöintilaite, saranat ja varusteet, joiden poistaminen tekisi mahdolliseksi pääsyn tavaratilan sisäpuolelle tai paikkoihin, joihin tavarat voitaisiin kätkeä, voidaan kiinnittää tällaisten tavaratilojen oviin seuraavin kiinnitysmenetelmin:

i)

kiristyspulteilla tai -ruuveilla, jotka kiinnitetään ulkopuolelta, mutta jotka eivät muussa suhteessa vastaa 2.2.1 a kohdan a alakohdassa mainittuja vaatimuksia, edellyttäen että:

kiristyspulttien tai -ruuvien päät kiinnitetään kierteityslevyyn tai vastaavaan laitteeseen, joka on kiinnitetty ovirakennelman ulkokerroksen tai -kerrosten taakse, ja

riittävässä määrin käytettyjen kiristyspulttien tai -ruuvien kannat hitsataan tullisinetöintilaitteeseen, saranoihin jne. siten, että ne tehdään täysin epämuotoisiksi, ja

että kiristyspultteja tai -ruuveja ei voida irrottaa paikoiltaan jättämättä näkyviä jälkiä (2);

ii)

kiinnittimillä, jotka asennetaan eristetyn tavaratilan ovirakennelman sisäpuolelta edellyttäen, että

kiinnittimen tappi ja lukitusholkki liitetään yhteen pneumaattisella tai hydraulisella työkalulla ja varmistetaan levyn tai vastaavan laitteen taakse, joka on kiinnitetty ovirakennelman ulkokerroksen ja eristyksen väliin, ja

kiinnitintapin kantaan ei pääse käsiksi tavaratilan sisäpuolelta, ja

riittävä määrä lukitusholkkeja ja kiinnitintappeja hitsataan yhteen siten, ettei laitteita voida irrottaa jättämättä näkyviä jälkiä (3).

Ilmaisulla ”eristetty tavaratila” tarkoitetaan myös kylmä- ja lämpöeristeisiä tavaratiloja.

d)

Kulkuneuvot, joissa on useita sulkulaitteita, kuten venttiileitä, sulkuhanoja, kulkuaukkojen kansia, laippoja yms. on suunniteltava sellaisiksi, että niihin tarvitaan mahdollisimman vähän tullisinettejä. Näin ollen viereiset sulkulaitteet on yhdistettävä samalla laitteella, joka edellyttää vain yhtä tullisinettiä, tai ne on varustettava samaa tarkoitusta vastaavalla kannella.

e)

Kulkuneuvot, joissa on aukeavat katot, on rakennettava siten, että tarvitaan mahdollisimman vähän tullisinettejä.

f)

Kun tullivarma sinetöinti edellyttää useiden sinettien kiinnittämistä, suositellaan näiden sinettien lukumäärän ilmoittamista hyväksymistodistuksen 5 kohdassa (vuoden 1975 TIR-yleissopimuksen liite 4). Tarvittaessa hyväksymistodistukseen on liitettävä piirros, jossa osoitetaan tullisinettien tarkka sijainti.

2.2.1. c)   1 kohdan c alakohta 1 – Ilmanvaihtoaukot

a)

Ilmanvaihtoaukkojen suurin sallittu läpimitta on periaatteessa 400 mm.

b)

Ilmanvaihtoaukot, josta voi päästä suoraan tavaratilaan, on suljettava

i)

metallilankaverkolla tai rei'itetyllä metallivälilevyllä (reikien läpimitta on kummassakin tapauksessa enintään 3 mm) ja suojattava hitsatulla metallikehikolla (reikien läpimitta enintään 10 mm), tai

ii)

riittävän vahvalla rei'itetyllä metallivälilevyllä (reikien läpimitta enintään 3 mm ja metallilevyn vahvuus vähintään 1 mm).

c)

Ilmanvaihtoaukot, joista ei voi päästä suoraan tavaratilaan (esim. tuki- ja estelevyjärjestelmien vuoksi) on varustettava b alakohdassa tarkoitetuilla laitteilla sillä erolla, että reikien läpimitta voi kuitenkin olla enintään 10 mm (metallilankaverkko ja metalliväliseinä) ja 20 mm (hitsattu metallikehikko).

d)

Kun aukot tehdään telttakatoksiin, tämän huomautuksen b alakohdassa mainitut laitteet on periaatteessa vaadittava. Sulkulaitteina käytettävät, ulkopuolelta kiinnitettävät, rei'itetyt metalliväliseinät sekä sisäpuolelta kiinnitettävät, metallista tai muusta aineesta valmistetut verkot ovat kuitenkin luvallisia.

e)

Samanlaiset, muusta kuin metallista valmistetut laitteet voidaan sallia, jos niissä olevien reikien läpimitat ovat vaatimuksien mukaiset ja jos niiden materiaali on tarpeeksi vahvaa, jotta reikiä ei voida suurentaa ilman näkyvää vauriota. Ilmanvaihtolaitteen korvaaminen uudella siten, että vain toista telttakankaan puolta käsitellään, on oltava mahdoton toteuttaa.

f)

Ilmanvaihtoaukko voidaan varustaa suojalaitteella. Tämä pitää kiinnittää telttakankaaseen siten, että aukko voidaan tullitarkastaa. Suojalaite on kiinnitettävä telttakankaaseen vähintään 5 cm:n päähän ilmanvaihtoaukon välilevystä.

2.2.1. c)–2   Vedenpoistoaukot

a)

Vedenpoistoaukkojen suurin sallittu läpimitta on periaatteessa 35 mm.

b)

Aukot, joista voi päästä suoraan tavaratilaan, on varustettava laitteilla, jotka on kuvattu ilmanvaihtoaukkoja koskevan 2.2.1 c–1 kohdan b alakohdassa.

c)

Kun vedenpoistoaukoista ei pääse suoraan tavaratilaan, tämän huomautuksen b alakohdassa mainittuja laitteita ei vaadita, edellyttäen että aukot varustetaan luotettavalla väliseinäjärjestelmällä, johon on vaivaton pääsy tavaratilan sisäpuolelta.

2.2.3.   3 kohta – Varmuuslasi

Lasin on katsottava olevan varmuuslasia, kun ei ole vaaraa sen särkymisestä minkään tavanomaisen seikan vuoksi silloin, kun kulkuneuvoa käytetään normaaleissa olosuhteissa. Lasissa on oltava merkintä, joka osoittaa sen olevan varmuuslasia.

3 artikla

2.3.3.   3 kohta – Useista kappaleista valmistettu telttakatos

a)

Telttakatoksen muodostavat eri kappaleet voidaan valmistaa eri materiaaleista, jotka vastaavat liitteessä 2 olevan 3 artiklan 2 kohdan määräyksiä.

b)

Mikä tahansa kappaleiden järjestäminen ja kokoaminen telttakatokseksi sallitaan, mikäli riittävä varmuus taataan, edellyttäen että kappaleet yhdistetään liitteessä 2 olevan 3 artiklan vaatimusten mukaisesti.

6 kohdan a alakohta

2.3.6. a)–1   Sulkurenkailla varustetut kulkuneuvot

Kulkuneuvoihin kiinnitettyjä tankoja pitkin kulkevat varmistinrenkaat hyväksytään tämän kohdan mukaisesti (4), edellyttäen että

a)

metallitangot on kiinnitetty kulkuneuvoon enintään 60 cm:n välein toisistaan ja siten, että niitä ei voida irrottaa paikoiltaan ja laittaa takaisin näkyviä jälkiä jättämättä;

b)

renkaat ovat kaksoisaukkoisia tai niissä on poikkikappale ja ne on valmistettu yhdestä kappaleesta hitsaamatta; ja

c)

telttakatos on kiinnitetty kulkuneuvoon noudattamalla tarkoin tämän yleissopimuksen liitteessä 2 olevan 1 artiklan a alakohdan ehtoja.

2.3.6. a)-2   Kääntörenkailla varustetut kulkuneuvot

Metalliset kääntörenkaat, jotka kääntyvät kulkuneuvoon kiinnitetyssä metallikiinnikkeessä, voidaan hyväksyä tämän kohdan (5) mukaisesti, edellyttäen että

a)

jokainen kiinnike on kiinnitetty kulkuneuvoon siten, että sitä ei voida poistaa ja jälleenasentaa jättämättä näkyviä jälkiä; ja

b)

jokaisen kiinnikkeen alla oleva jousi on kokonaan suojattu kellonmuotoisella metallisuojuksella.

2.3.6. b)   6 kohdan b alakohta – Pysyvästi kiinnitetyt telttakatokset

Kun telttakatoksen yksi tai useampi reuna kiinnitetään pysyvästi kulkuneuvon runkoon, telttakatos on pidettävä paikoillaan yhdellä tai useammalla metallista tai muusta sopivasta materiaalista tehdyllä listalla, joka kiinnitetään kulkuneuvon runkoon liittimillä, jotka täyttävät liitteen 6 selittävässä huomautuksessa 2.2.1 a olevan a alakohdan vaatimukset.

2.3.8.   8 kohta – Renkaiden ja rengasaukkojen väli

Renkaiden ja rengasaukkojen väli, joka on yli 200 mm mutta enintään 300 mm, voidaan hyväksyä pystytukien kohdalla, mikäli renkaat ovat upotettuja sivulaitaan ja mikäli rengasaukot ovat soikeita ja niin pieniä, että ne juuri sopivat renkaisiin.

11 kohdan a alakohta

2.3.11. a)–1   Telttakatoksen kiristysläpät

Useiden kulkuneuvojen telttakatoksissa on ulkopuolella vaakasuorassa oleva läppä, jossa on kulkuneuvon sivusuuntaisia reikiä. Tällaisia läppiä eli kiristysläppiä käytetään pingottamaan telttakatos kiristysköysillä tai vastaavilla laitteilla. Tällaisia läppiä on käytetty peittämään telttakatoksiin tehtyjä vaakasuoria viilloksia, joista päästään asiattomasti käsiksi kulkuneuvoissa oleviin tavaroihin. Tämän takia suositetaan, että tämäntyyppisten läppien käyttö olisi kiellettävä. Seuraavia laitteita voidaan kuitenkin käyttää:

a)

telttakatoksen sisäpuolelle kiinnitettävät, vastaavalla tavalla suunnitellut kiristysläpät; tai

b)

pienet erilliset yksireikäiset läpät, jotka kiinnitetään telttakatoksen ulkopintaan sellaisin välein, että telttakatoksen riittävä kiristäminen on mahdollista.

Vaihtoehtoisesti voi tietyissä tapauksissa olla mahdollista välttää telttakatoksien kiristysläppien käyttö.

2.3.11. a)-2   Telttakatoksen hihnat

Seuraavia materiaaleja pidetään sopivina hihnojen valmistamiseen:

a)

nahka;

b)

venymättömät materiaalit; mukaan luettuina muovipäällysteiset tai kumitetut kankaat, edellyttäen että tällaisia materiaaleja ei voida murtumakohdista hitsata yhteen eikä korjata näkyviä jälkiä jättämättä. Hihnojen päällystämiseen käytettävän muovin on lisäksi oltava läpinäkyvää ja sileäpintaista.

2.3.11. a)–3   Piirroksessa 3 (6) esitetty laite täyttää liitteessä 2 olevan 3 artiklan 11 kohdan a alakohdan jälkimmäisessä osassa esitetyt vaatimukset. Se on myös liitteessä 2 olevan 3 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdan vaatimusten mukainen.

LIITE 3

3.0.17.   17 kohta – Hyväksymismenettely

1.

Liitteessä 3 määrätään, että sopimuspuolen toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa hyväksymistodistuksen sellaista kulkuneuvoa varten, joka on rakennettu kyseisen sopimuspuolen alueella. Lisäksi määrätään, ettei mitään muuta hyväksymismenettelyä sovelleta tällaiseen kulkuneuvoon sen rekisteröintimaassa tai, tapauksesta riippuen, omistajan kotimaassa.

2.

Näiden määräysten tarkoituksena ei ole rajoittaa sen sopimuspuolen, jossa kulkuneuvo on rekisteröity tai jossa on sen omistajan kotimaa, asianomaisten viranomaisten oikeutta vaatia kyseisen hyväksymistodistuksen esittämistä maahantuonnin yhteydessä tai myöhemmin kulkuneuvon valvonta- tai rekisteröintitarkoituksia varten tai vastaavien laillisten vaatimusten johdosta.

3.0.20.   20 kohta – Hyväksymistodistuksen merkitsemiskäytäntö

Kun puutteita koskeva merkintä on peruutettava sen jälkeen, kun kulkuneuvo on palautettu tyydyttävään kuntoon, riittää kun ilmoitetaan asianomaisen viranomaisen nimi ja lisätään allekirjoitus ja tehdään leimaus otsakkeen ”puutteet korjattu” alle 11 kohtaan.

LIITE 8

10 artikla

8.10. b)   Yleissopimuksen 6 artiklan 2 a kohtaa koskevassa selittävässä huomautuksessa mainittua sopimusta on myös sovellettava liitteessä 8 olevan 10 artiklan b alakohdassa lueteltuihin kansainvälisen järjestön vastuihin, kun kyseinen kansainvälinen järjestö huolehtii TIR-carnet'iden keskitetystä painattamisesta ja jakelusta.

13 artikla

8.13.1–1.   1 kohta – Rahoitusmääräykset

Kahden vuoden pituisen aloitusvaiheen jälkeen yleissopimuksen osapuolet pyrkivät rahoittamaan TIR:n toimeenpanevan neuvoston ja TIR:n sihteeristön toiminnan Yhdistyneiden Kansakuntien toimintabudjetista. Tämä ei estä alkuperäisten rahoitusmääräysten soveltamista, jos Yhdistyneiltä Kansakunnilta tai muista lähteistä tuleva rahoitus osoittautuu riittämättömäksi.

8.13.1–2.   1 kohta – TIR:n toimeenpanevan neuvoston toiminta

TIR:n toimeenpanevan neuvoston jäsenten työn rahoittaa asianomaisen jäsenen maan hallitus.

8.13.1–3.   1 kohta – Summa

Liitteessä 8 olevan 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu summa perustuu a) hallinnollisen komitean hyväksymään TIR:n toimeenpanevan neuvoston ja TIR:n sihteeristön budjetti- ja kustannussuunnitelmaan ja b) kansainvälisen järjestön laatimaan ennusteeseen annettavien TIR-carnet’iden lukumäärästä.

8.13.2.   2 kohta

Sen jälkeen, kun yleissopimuksen 6 artiklassa tarkoitettua kansainvälistä järjestöä on kuultu, liitteessä 8 olevan 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta menettelystä määrätään sopimuspuolten valtuuttaman ja niiden puolesta toimivan UNECE:n ja yleissopimuksen 6 artiklassa tarkoitetun kansainvälisen järjestön välisessä sopimuksessa. Hallinnollinen komitea hyväksyy sopimuksen.

LIITE 9

Ensimmäinen osa

9.I.1. a)   1 kohdan a alakohta – Vakiintunut yhdistys

Liitteen 9 ensimmäisen osan 1 kohdan a alakohdan määräykset koskevat organisaatioita, jotka harjoittavat kansainvälistä tavarakauppaa, kauppakamarit mukaan luettuina.

Toinen osa

9.II.3.   3 kohta – Lupakomitea

On suositeltavaa perustaa kansallisia lupakomiteoita, joihin kuuluu toimivaltaisten viranomaisten edustajia, kansallisia yhdistyksiä ja muita asianomaisia organisaatioita.

Piirros 1

ESIMERKKI ERISTETYILLÄ TAVARATILOILLA VARUSTETTUJEN KULKUNEUVOJEN OVISARANASTA JA TULLISINETÖINTILAITTEESTA

Image

Piirros 1a

ESIMERKKI SARANASTA, JONKA SARANATAPPIA EI TARVITSE ERIKSEEN VARMISTAA

Jäljempänä kuvattu sarana täyttää selittävässä huomautuksessa 2.2.1 b olevan b alakohdan toisen virkkeen vaatimukset. Saranaraudan ja saranalevyn muoto tekevät kaikki erityiset varmistukset tarpeettomiksi, koska saranaraudan olakkeet ulottuvat saranalevyn kärkien yli. Nämä olakkeet estävät sen vuoksi tullisinetöidyn oven avaamisen saranoidulta puolelta näkyviä jälkiä jättämättä, vaikka varmistamaton saranatappi olisikin poistettu.

Image

Piirros 2

TELTTAKATOKSELLA VARUSTETTUJEN KULKUNEUVOJEN SULKURENKAAT

Image

Piirros 2a

ESIMERKKI KÄÄNTÖRENKAASTA (D-RENGAS)

Image

Piirros 3

ESIMERKKI KULKUNEUVOJEN TELTTAKANKAIDEN KIINNITYSLAITTEESTA

Jäljempänä kuvatussa piirroksessa esitetty laite vastaa liitteessä 2 olevan 3 artiklan 11 kohdan a alakohdan viimeisen alakohdan vaatimuksia. Se on myös liitteessä 2 olevan 3 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdan vaatimusten mukainen.

Image

Piirros 4

TELTTAKANKAIDEN KIINNITYSLAITE

Jäljempänä kuvatussa piirroksessa esitetty laite täyttää liitteessä 2 olevan 3 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdan vaatimukset.

Image

Piirros 5

ESIMERKKI KIINNITTIMISTÄ, JOTKA ASENNETAAN ERISTETYN TAVARATILAN OVIRAKENNELMAN SISÄPUOLELTA

Image


(1)  Ks. tämän liitteen piirros 1.

(2)  Ks. tämän liitteen piirros 1.

(3)  Ks. tämän liitteen piirros 5.

(4)  Ks. tämän liitteen piirros 2.

(5)  Ks. tämän liitteen piirros 2a.

(6)  Ks. tämän liitteen piirros 3.

LIITE 7

KONTTIEN HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVA LIITE

ENSIMMÄINEN OSA

TULLISINETÖITYINÄ KANSAINVÄLISEEN KULJETUKSEEN HYVÄKSYTTÄVIIN KONTTEIHIN SOVELLETTAVAT TEKNISET EHDOT

1 artikla

Perusperiaatteet

Tullisinetöitynä tapahtuvaan kansainväliseen tavarankuljetukseen voidaan hyväksyä ainoastaan kontit, jotka on rakennettu ja varustettu siten, että

a)

mitään tavaroita ei voida poistaa kontin sinetöidystä osasta tai lisätä siihen jättämättä näkyviä käsittelyjälkiä tai rikkomatta tullisinettiä;

b)

tullisinetit voidaan kiinnittää niihin yksinkertaisesti ja tehokkaasti;

c)

niissä ei ole mitään salattua tilaa, johon tavarat voidaan kätkeä;

d)

kaikki tavaran säilytykseen käytettävissä oleva tila voidaan helposti tullitarkastaa.

2 artikla

Konttien rakenne

1.   Edellä olevan 1 artiklan vaatimusten täyttämiseksi:

a)

kontin olennaisten osien (sivujen, lattian, ovien, katon, tukien, kehyksen, poikkipalkkien jne.) on oltava yhteenliitetyt joko sellaisilla laitteilla, joita ei voida poistaa ja asettaa takaisin ulkopuolelta jättämättä näkyviä jälkiä, tai siten, että rakenteen muuttaminen jättämättä näkyviä jälkiä on mahdotonta. Mikäli sivut, lattia, ovet ja katto koostuvat eri osista, niiden on täytettävä samat vaatimukset ja oltava riittävän vahvoja;

b)

ovet ja kaikki muut sulkulaitteet (mukaan lukien sulkuhanat, kulkuaukkojen kannet, laipat jne.) on varustettava laitteella, johon tullisinetit voidaan kiinnittää. Tämän laitteen on oltava sellainen, ettei sitä voida poistaa ja asettaa takaisin ulkopuolelta näkyviä jälkiä jättämättä, tai ovea ja sulkijaa avata rikkomatta tullisinettejä. Sinettien on oltava riittävästi suojatut. Avattavat katot ovat sallittuja;

c)

ilmanvaihto- ja vedenpoistoaukot on varustettava laitteella, joka estää pääsyn kontin sisätiloihin. Tämän laitteen on oltava sellainen, ettei sitä voida poistaa ja asettaa paikoilleen kontin ulkopuolelta näkyviä jälkiä jättämättä.

2.   Sen estämättä, mitä 1 artiklan c alakohdassa määrätään, kontin olennaiset osat, joihin käytännön syistä on sisällytettävä tyhjiä tiloja (esim. lokerot kaksoisseinien välissä), ovat sallittuja. Jotta tällaisia tiloja ei voida käyttää tavaroiden kätkemiseen:

i)

kontin sisävuorauksen on oltava siten kiinnitetty, että sitä ei voida poistaa ja asettaa paikoilleen näkyviä jälkiä jättämättä, kun vuoraus peittää kontin koko korkeudelta tai kun sisävuorauksen ja ulkoseinämän välinen tila on kokonaan suljettu,; ja

ii)

kun vuoraus ei peitä koko korkeutta ja vuorauksen ja ulkoseinämän välisiä tiloja ei ole kokonaan suljettu sekä aina kun kontin rakenteessa on tiloja, kyseisiä tiloja on oltava mahdollisimman vähän ja ne on voitava helposti tullitarkastaa.

3.   Ikkunat ovat luvallisia liitteen 6 selittävän huomautuksen 0.1 j määritelmän mukaisissa vaihtokuormatiloissa, edellyttäen että niiden materiaali on tarpeeksi vahvaa ja että niitä ei voida poistaa ja asettaa paikoilleen ulkopuolelta näkyviä jälkiä jättämättä. Lasin käyttö kuitenkin sallitaan, mutta jos käytetään muuta kuin varmuuslasia, on ikkunaan asennettava kiinteä metalliristikko, jota ei voida irrottaa ulkopuolelta. Ristikon reikien läpimitta ei saa ylittää 10 mm. Ikkunat eivät ole sallittuja yleissopimuksen 1 artiklan j alakohdan määritelmän mukaisissa konteissa vaan ainoastaan liitteen 6 selittävän huomautuksen 0.1 j määritelmän mukaisissa vaihtokuormatiloissa.

3 artikla

Kontit, jotka voidaan taittaa kokoon tai purkaa osiin

Konttien, jotka voidaan taittaa kokoon tai purkaa osiin, on oltava näiden määräysten 1 ja 2 artiklan mukaiset. Lisäksi niissä on oltava lukitusjärjestelmä, joka sulkee eri osat kiinni heti, kun kontti on pystytetty. Tällaisen järjestelmän on oltava sellainen, että tullin on voitava sinetöidä se, jos se jää kontin ulkopuolelle kontin pystyttämisen jälkeen.

4 artikla

Telttakatoksella varustetut kontit

1.   Näiden määräysten 1, 2 ja 3 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin telttakatoksella varustettuihin kontteihin. Lisäksi sellaisten konttien on oltava tämän artiklan määräysten mukaiset.

2.   Telttakankaan on oltava joko vahvaa kovikekangasta tai muovipäällysteistä tai kumitettua kangasta, jonka on oltava riittävän luja ja venymätön. Sen on oltava hyvässä kunnossa ja siten tehty, että pääsy lastiin näkyviä jälkiä jättämättä on mahdotonta sen jälkeen, kun sulkulaite on lukittu.

3.   Jos telttakatos on valmistettu useista kappaleista, ne on taitettava reunoistaan yhteen ja ommeltava kiinni kahdella saumalla, joiden välin on oltava vähintään 15 mm. Nämä saumat on tehtävä näiden määräysten liitteenä olevan piirroksen 1 mukaisesti. Kuitenkin jos telttakatoksen tietyissä osissa (esim. läppien ja vahvistettujen kulmien kohdalla) ei ole mahdollista yhdistää kappaleita tällä tavoin, riittää kun yläosan reuna taitetaan ja saumat ommellaan näiden määräysten liitteenä olevan piirroksen 2 mukaisesti. Toinen saumoista saa näkyä vain sisäpuolelta ja tähän saumaan käytetyn langan on oltava selvästi erivärinen kuin itse telttakatos ja toiseen saumaan käytetty lanka. Kaikkien lankojen on oltava koneella ommeltuja.

4.   Jos telttakatos on muovipäällysteistä kangasta ja valmistettu useista kappaleista, kappaleet voidaan vaihtoehtoisesti hitsata yhteen näiden määräysten liitteenä olevan piirroksen 3 mukaisesti. Kappaleiden reunojen on peitettävä toisensa vähintään 15 mm leveydeltä. Kappaleiden on oltava yhteenhitsattuja koko pituudeltaan. Ulomman telttakatoksen reuna on peitettävä vähintään 7 mm leveällä muovinauhalla, joka kiinnitetään samalla hitsausmenetelmällä. Muovinauha ja vähintään 3 mm levyinen alue kummallakin sivulla on leimattava selvästi erottuvalla yhdenmuotoisella korkokuvamallilla. Kappaleet on hitsattava siten, että niitä ei voida erottaa toisistaan ja liittää jälleen yhteen jättämättä näkyviä jälkiä.

5.   Korjaukset on tehtävä näiden määräysten liitteenä olevassa piirroksessa 4 selostetun menetelmän mukaisesti; reunat on täytettävä sisäkkäin ja ommeltava yhteen kahdella näkyvällä vähintään 15 mm päässä toisistaan olevalla saumalla. Sisäpuolelta näkyvän langan on oltava erivärinen kuin ulkopuolelta näkyvä lanka ja itse telttakatos. Kaikkien saumojen on oltava koneella ommeltuja. Kun läheltä reunoja vahingoittunut telttakatos korjataan asettamalla vaurioituneeseen kohtaan paikka, sauma voidaan myös tehdä tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti sekä näiden määräysten liitteenä olevan piirroksen 1 mukaisesti. Muovipäällysteiset telttakatoskankaat voidaan vaihtoehtoisesti korjata tämän artiklan 4 kohdassa kuvatun menetelmän mukaisesti, mutta siinä tapauksessa muovinauha pitää kiinnittää telttakatoksen molemmille puolille ja paikka on asetettava telttakatoksen sisäpuolelle.

6.   Telttakangas on kiinnitettävä konttiin noudattamalla tarkasti näiden määräysten 1 artiklan a ja b alakohdan määräyksiä. Seuraavia kiinnitysmenetelmiä voidaan käyttää:

a)

Telttakangas voidaan kiinnittää:

i)

kontteihin kiinnitettävillä metallirenkailla;

ii)

telttakankaan reunaan tehtävillä rengasaukoilla; ja

iii)

telttakankaan päältä renkaiden läpi kulkevalla ulkopuolelta koko pituudeltaan näkyvällä kiinnikkeellä.

Telttakankaan on peitettävä kontin kiinteät osat vähintään 250 mm:n alalta kiinnitysrenkaiden keskeltä mitattuna, jollei kontin oma rakenne estä pääsemästä käsiksi tavaroihin.

b)

Kun telttakankaan reuna kiinnitetään pysyvästi konttiin, molemmat pinnat on liitettävä yhteen ilman katkosta, ja niiden on pysyttävä paikoillaan vahvojen laitteiden avulla.

c)

Kun käytetään telttakankaan lukitusjärjestelmää, sen on lukitussa asennossa lukittava telttakangas tiiviisti kontin ulkolaitaa vasten (ks. näiden määräysten liitteenä oleva piirros 6).

7.   Telttakatos on tuettava riittävällä ylärakenteella (pystytuet, sivustat, kaaret, listat, jne.).

8.   Renkaiden ja rengasaukkojen väli ei saa olla yli 200 mm. Väli voi kuitenkin olla suurempi, mutta enintään 300 mm pystytuen kummallakin puolella olevien renkaiden ja rengasaukkojen välillä, mikäli kontin ja telttakatoksen rakenteet estävät kaikenlaisen pääsyn konttiin. Rengasaukkojen on oltava vahvistettuja.

9.   Seuraavia kiinnikkeitä on käytettävä:

a)

läpimitaltaan vähintään 3 mm:n teräsvaijeri; tai

b)

läpimitaltaan vähintään 8 mm:n hamppu- tai sisalköysi, joka on päällystetty läpinäkyvällä venymättömällä muovikalvolla; tai

c)

köysi, jossa valokuitunippusydämen ympärille on spiraalimaisesti punottu teräsvaippa ja joka on päällystetty läpinäkyvällä venymättömällä muovikalvolla; tai

d)

köysi, jossa tekstiilisydäntä ympäröi vähintään neljä yksinomaan teräslangoista koottua säiettä, jotka peittävät sydämen kokonaan, sillä edellytyksellä, että köyden läpimitta on vähintään 3 millimetriä (mahdollista läpinäkyvää muovikalvoa ei lasketa mukaan).

Tämän artiklan 9 kohdan a alakohdan mukainen vaijeri tai d alakohdan mukainen köysi voi olla päällystetty läpinäkymättömällä venymättömällä muovikalvolla.

Kun telttakatos on kiinnitettävä rakennejärjestelmään, joka muutoin on tämän artiklan 6 kohdan a alakohdan mukainen, voidaan kiinnitykseen käyttää hihnaa (esimerkki tällaisesta rakennejärjestelmästä on tämän liitteen liitteenä olevassa piirroksessa 7). Hihnan on oltava rakenteeltaan, mitoiltaan ja muodoiltaan 11 kohdan a alakohdan iii alakohdassa määrättyjen vaatimusten mukainen.

10.   Jokaisen vaijeri- tai köysityypin on oltava yhtä kappaletta ja kummassakin päässä on oltava kovametallinen päätekappale. Jokaiseen metalliseen päätekappaleeseen on voitava kiinnittää tullisinetin lanka tai nauha. Tämän artiklan 9 kohdan a alakohdan määräysten mukaisen vaijerin tai b ja d alakohdan määräysten mukaisen köyden kunkin päätekappaleen kiinnitinlaitteessa on oltava ontto niitti, joka kulkee köyden tai vaijerin läpi ja jonka läpi voidaan pujottaa tullisinetin lanka tai nauha. Vaijerin tai köyden on näyttävä onton niitin kummaltakin puolelta, jotta voidaan varmistua siitä, että vaijeri tai köysi on yhtä kappaletta (ks. näiden määräysten liitteenä oleva piirros 5).

11.   Telttakatoksen lastaus- ja purkausaukkojen kohdalla telttakankaan molemmat reunat on liitettävä yhteen. Seuraavia kiinnitysmenetelmiä voidaan käyttää:

a)

Telttakankaan molempien reunojen on riittävästi peitettävä toisensa. Niiden on myös oltava kiinnitetyt:

i)

läpällä, joka on ommeltu tai hitsattu tämän artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti;

ii)

metallista valmistetuilla renkailla sekä aukoilla, jotka täyttävät tämän artiklan 8 kohdan ehdot; ja

iii)

sopivasta materiaalista valmistetulla, samaa kappaletta olevalla venymättömällä, vähintään 20 mm leveällä ja 3 mm paksulla hihnalla, joka kulkee renkaiden läpi ja pitää yhdessä telttakankaan molemmat reunat ja läpän. Hihnan on oltava varmistettu telttakankaan sisäpuolelta ja varustettu joko:

rengasaukolla, josta tämän artiklan 9 kohdassa mainittu vaijeri tai köysi kulkee, tai

rengasaukolla, joka pujotetaan tämän artiklan 6 kohdassa mainitun metallirenkaan yli ja varmistetaan tämän artiklan 9 kohdassa mainitulla vaijerilla tai köydellä.

Läppää ei vaadita jos asennetaan erityinen laite, kuten metallinen väliseinä, joka estää pääsyn konttiin jättämättä näkyviä jälkiä. Läppää ei myöskään vaadita liukuvilla telttakankailla varustettuihin kontteihin

b)

Erityinen lukitusjärjestelmä, joka lukitsee telttakankaan tiiviisti kontin ollessa suljettu ja sinetöity. Järjestelmä on oltava varustettuna aukolla, jonka läpi tämän artiklan 6 kohdassa mainittu metallirengas voi kulkea, ja se varmistetaan tämän artiklan 9 kohdassa mainitulla vaijerilla tai köydellä (ks. tämän liitteen liitteenä oleva piirros 8).

12.   Telttakatos ei missään olosuhteissa saa peittää kontin pakollisia tunnusmerkkejä eikä tämän liitteen toisessa osassa esiteltyä hyväksymiskilpeä.

5 artikla

Liukuvilla telttakankailla varustetut kontit

1.

Näiden määräysten 1, 2, 3 ja 4 artikla koskevat soveltuvin osin liukuvilla telttakankailla varustettuja kontteja. Lisäksi kyseisten konttien on oltava tämän artiklan määräysten mukaiset.

2.

Liukuvien telttakankaiden, lattian, ovien ja kontin muodostavien kaikkien muiden osien on täytettävä joko näiden määräysten 4 artiklan 6, 8, 9 ja 11 kohdassa tai jäljempänä i–vi alakohdassa asetetut vaatimukset.

i)

Liukuvien telttakankaiden, lattian, ovien ja kontin muodostavien kaikkien muiden osien on oltava yhteenliitetyt siten, ettei niitä voida avata eikä sulkea jättämättä näkyviä jälkiä.

ii)

Telttakankaan on peitettävä limittäisesti kontin yläosan kiinteät osat vähintään 1/4:n verran kiristyshihnojen välillä olevasta todellisesta etäisyydestä. Telttakankaan on peitettävä kontin alaosan kiinteät osat vähintään 50 mm:n verran. Telttakankaan ja kontin kiinteiden osien vaakatasossa oleva aukko ei saa ylittää 10 mm mitattuna kontin sivusuuntaan missään kohdin, kun kontti on varmistettu ja sinetöity tullitoimenpiteitä varten.

iii)

Liukuvan telttakankaan ohjain ja muut liikkuvat osat on asennettava siten, ettei suljettuja ja tullisinetöityjä ovia voida avata eikä sulkea ulkopuolelta jättämättä näkyviä jälkiä. Liukuvan telttakankaan ohjain ja muut liikkuvat osat on kiinnitettävä siten, että konttiin on mahdotonta päästä jättämättä näkyviä jälkiä. Tämä järjestelmä kuvataan näiden määräysten liitteenä olevassa piirroksessa 9.

iv)

Kontin kiinteisiin osiin kiinnitettyjen renkaiden välinen etäisyys vaakatasossa ei saa olla yli 200 mm. Väli voi kuitenkin olla suurempi, mutta enintään 300 mm pystytuen kummallakin puolella olevien renkaiden välillä, mikäli kontin ja telttakatoksen rakenteet estävät kaikenlaisen pääsyn tavaratilaan. Joka tapauksessa on noudatettava ii alakohdassa vahvistettuja vaatimuksia.

v)

Kiristyshihnojen välinen etäisyys ei saa olla yli 600 mm.

vi)

Kiinnikkeiden, joilla telttakankaat on lukittu kontin kiinteisiin osiin, on täytettävä näiden määräysten 4 artiklan 9 kohdassa olevat vaatimukset.

Piirros 1

USEISTA KAPPALEISTA VALMISTETUT TELTTAKANKAAT

Image

Piirros 2

USEISTA KAPPALEISTA VALMISTETTU TELTTAKANGAS

Image

Piirros 3

USEISTA KAPPALEISTA VALMISTETTU TELTTAKANGAS

Image

Piirros 4

TELTTAKANKAAN KORJAUS

Image

Piirros 5

PÄÄTEKAPPALEEN MALLI

Image

Piirros 6

ESIMERKKI TELTTAKANKAAN LUKITUSJÄRJESTELMÄSTÄ

Image

Piirros 7

ESIMERKKI TELTTAKATOKSISTA, JOTKA ON KIINNITETTY ERIKOISMALLISIIN KEHIKKOIHIN

Image

Piirros 8

LUKITUSJÄRJESTELMÄ TELTTAKATOKSEN LASTAUS- JA PURKAUSAUKOILLE

Image

Image

Piirros 9

ESIMERKKI LIUKUVILLA TELTTAKANKAILLA VARUSTETUSTA KULKUNEUVOSTA

Image

TOINEN OSA

ENSIMMÄISESSÄ OSASSA MÄÄRÄTYT TEKNISET EHDOT TÄYTTÄVIEN KONTTIEN HYVÄKSYMISMENETTELYT

Yleistä

1.   Kontti voidaan hyväksyä tullisinetöityyn tavarankuljetukseen joko

a)

valmistusvaiheessa malleittain (hyväksymismenettely valmistusvaiheessa); tai

b)

valmistuksen jälkeen joko yksittäin tai siten, että tietty määrä samantyyppisiä kontteja hyväksytään (hyväksymismenettely valmistuksen jälkeisessä vaiheessa).

Molempia hyväksymismenettelyjä koskevat määräykset

2.   Hyväksymisen antamisesta vastaavan toimivaltaisen viranomaisen on myönnettävä hakijalle hyväksymisen jälkeen hyväksymistodistus, joka on voimassa tapauksesta riippuen joko hyväksytyn mallin mukaan valmistettujen konttien rajoittamattoman sarjan osalta tai tietyn konttimäärän osalta.

3.   Hyväksymisen saaneen henkilön on kiinnitettävä hyväksymiskilpi hyväksyttyihin kontteihin ennen kuin niitä käytetään tullisinetöityyn tavarankuljetukseen.

4.   Hyväksymiskilpi on kiinnitettävä pysyvästi selvästi näkyvään paikkaan muiden hyväksymiskilpien viereen, joita on mahdollisesti annettu virallisia tarkoituksia varten.

5.   Tämän osan lisäyksessä 1 olevan mallin 1 mukaisen hyväksymiskilven on oltava vähintään 20 cm × 10 cm suuruinen metallilevy. Seuraavat tiedot on leimattava tai kohopuristettava levyyn tai merkittävä sen pintaan muulla pysyvän ja luettavissa olevan jäljen jättävällä menetelmällä ainakin englannin ja ranskan kielillä:

a)

sanat ”Hyväksytty tullisinetöityyn kuljetukseen”;

b)

merkintä maasta, jossa hyväksyminen myönnettiin, käyttämällä joko nimeä tai tunnistemerkkiä, jolla osoitetaan kansainvälisessä maantieliikenteessä olevien moottoriajoneuvojen rekisteröintimaa, ja hyväksymistodistuksen numero (numerot, kirjaimet jne.) ja vuosi (esim. ”NL/26/73” tarkoittaa Alankomaat, hyväksymistodistus nro 26, annettu vuonna 1973);

c)

valmistajan kontille antama sarjanumero (valmistusnumero);

d)

jos kontin malli on hyväksytty, konttimallin tunnistenumerot tai -kirjaimet.

6.   Jollei kontti enää täytä sen hyväksymiseksi asetettuja teknisiä ehtoja, se on palautettava hyväksymisen edellyttämään kuntoon, jotta se täyttäisi uudelleen mainitut tekniset ehdot ennen kuin sitä voidaan käyttää tullisinetöityyn tavarankuljetukseen.

7.   Jos kontin oleelliset ominaisuudet ovat muuttuneet, sitä ei enää hyväksytä, ja toimivaltaisen viranomaisen on hyväksyttävä se uudelleen ennen kuin sitä voidaan käyttää tullisinetöityyn tavarankuljetukseen.

Erityismääräykset, jotka koskevat mallin hyväksymistä valmistusvaiheessa

8.   Kun kontit valmistetaan mallisarjoittain, valmistaja voi hakea tietyn mallin hyväksymistä valmistajamaan toimivaltaiselta viranomaiselta.

9.   Valmistajan on hakemuksessaan ilmoitettava ne tunnistenumerot tai -kirjaimet, jotka tämä antaa sen malliselle kontille, jota hyväksymishakemus koskee.

10.   Hakemukseen on liitettävä piirustukset ja hyväksyttäväksi esitettävän konttimallin yksityiskohtainen rakenneselostus.

11.   Valmistajan on annettava kirjallinen sitoumus siitä, että tämä:

a)

esittää toimivaltaiselle viranomaiselle ne kyseistä mallia olevat kontit, jotka mainittu viranomainen haluaa mahdollisesti tutkia;

b)

sallii toimivaltaisen viranomaisen tutkia muitakin kappaleita milloin tahansa kyseisen mallisarjan valmistuksen aikana;

c)

ilmoittaa toimivaltaiselle viranomaisella jokaisesta vähäisestäkin malli- tai rakennemuutoksesta ennen kuin tämä tekee tällaisia muutoksia;

d)

merkitsee kontteihin näkyvälle paikalle hyväksymiskilvessä tarvittavien merkintöjen lisäksi mallin tunnistenumerot tai -kirjaimet ja kontin sarjanumeron mallisarjassa (valmistusnumero);

e)

pitää kirjaa hyväksytyn mallin mukaisesti valmistetuista konteista.

12.   Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava, mitä mahdollisia muutoksia on tehtävä ehdotettuun malliin hyväksymisen saamiseksi.

13.   Konttimallin hyväksymistä ei saa myöntää, jollei toimivaltainen viranomainen tutkittuaan yhden tai useamman kyseisen mallin mukaan valmistetun kontin ole vakuuttunut siitä, että tämäntyyppiset kontit täyttävät ensimmäisessä osassa määrätyt tekniset ehdot.

14.   Kun konttimalli on hyväksytty, hakijalle on myönnettävä yksi hyväksymistodistus, joka on tämän osan lisäyksessä 2 kuvatun mallin II mukainen ja voimassa kaikkien niiden konttien osalta, jotka on valmistettu hyväksyttyä mallia koskevien määräysten mukaisesti. Tällainen todistus oikeuttaa valmistajan kiinnittämään jokaiseen konttiin, joka kuuluu tähän mallisarjaan, tämän osan 5 kohdan mukaisen hyväksymiskilven.

Erityismääräykset, jotka koskevat hyväksymistä valmistuksen jälkeisessä vaiheessa

15.   Jollei hyväksymistä ole haettu valmistusvaiheessa, omistaja, käyttäjä tai jommankumman edustaja voi hakea hyväksymistä toimivaltaiselta viranomaiselta, jolle tämä voi esittää kontin tai kontit, joille hakee hyväksymistä.

16.   Tämän osan 15 kohdan mukaisesti esitettävässä hyväksymishakemuksessa on esitettävä kuhunkin konttiin merkitty sarjanumero (valmistusnumero).

17.   Kun toimivaltainen viranomainen on varmistanut, että kontti tai kontit vastaavat ensimmäisessä osassa asetettuja teknisiä ehtoja, ja tutkinut tarpeelliseksi katsomansa määrän kontteja, sen on myönnettävä hyväksymistodistus, joka on tämän osan lisäyksessä 3 esitetyn mallin III mukainen ja voimassa ainoastaan hyväksyttyjen konttien osalta. Tällainen todistus, jossa on oltava valmistussarjanumerot, jotka on annettu yhdelle tai useammalle kontille, jota todistus koskee, oikeuttaa hakijan kiinnittämään jokaiseen tällä menettelyllä hyväksyttyyn konttiin tämän osan 5 kohdassa määrätyn hyväksymiskilven.

Lisäys 1

Malli I

Hyväksymiskilpi

(Englanninkielinen malli)

Image

Malli I

Hyväksymiskilpi

(Ranskankielinen malli)

Image

Lisäys 2

Malli II

Image

TÄRKEÄ HUOMAUTUS

(Vuoden 1975 TIR-yleissopimuksen liitteessä 7 olevan toisen osan 6 ja 7 kohta)

Image

Lisäys 3

Malli III

Image

TÄRKEÄ HUOMAUTUS

(Vuoden 1975 TIR-yleissopimuksen liitteessä 7 olevan toisen osan 6 ja 7 kohta)

Image

KOLMAS OSA

SELITTÄVÄT HUOMAUTUKSET

Tämän yleissopimuksen liitteessä 6 olevia liitettä 2 koskevia selittäviä huomautuksia sovelletaan soveltuvin osin kontteihin, jotka on hyväksytty kuljetukseen tullisinetöityinä tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti.

7.I.4–6a) Ensimmäisen osan 4 artiklan 6 kohdan a alakohta

Esimerkki tullin hyväksymästä telttakatoksen kiinnitysmenetelmästä kontin kulmakappaleiden ympärille on liitteessä 7 olevan kolmannen osan piirroksessa.

7.II-5 d) Toisen osan 5 kohdan d alakohta

Jos kaksi telttakatoksella varustettua tullisinetöityyn kuljetukseen hyväksyttyä konttia on yhdistetty toisiinsa siten, että ne muodostavat yhden kontin, jota peittää yksi telttakatos ja joka täyttää tullisinetöityyn kuljetukseen hyväksyttäviltä konteilta vaadittavat ehdot, ei yhdistelmältä vaadita erillisiä hyväksymistodistuksia tai hyväksymiskilpiä.

LAITE, JOLLA TELTTAKANKAAT KIINNITETÄÄN KONTTIEN KULMARAKENTEIDEN YMPÄRILLE

Image

LIITE 8

HALLINNOLLISEN KOMITEAN JA TIR:N TOIMEENPANEVAN NEUVOSTON KOKOONPANO, TEHTÄVÄT JA TYÖJÄRJESTYS

HALLINNOLLISEN KOMITEAN KOKOONPANO, TEHTÄVÄT JA TYÖJÄRJESTYS

1 artikla

i)

Sopimuspuolet ovat hallinnollisen komitean jäseniä.

ii)

Komitean päätöksellä tämän yleissopimuksen 52 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen sellaisten valtioiden toimivaltaiset viranomaiset, jotka eivät kuulu sopimuspuoliin tai eivät ole kansainvälisten järjestöjen edustajia, voivat niitä koskevissa kysymyksissä osallistua komitean kokouksiin tarkkailijoina.

1 a artikla

1.   Komitea tutkii kaikki yleissopimuksen muutosehdotukset 59 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti.

2.   Komitea valvoo yleissopimuksen soveltamista ja tutkii kaikki sopimuspuolten, yhdistysten ja kansainvälisten järjestöjen yleissopimuksen perusteella toteuttamat toimenpiteet sekä sen, ovatko toimenpiteet yleissopimuksen mukaisia.

3.   Komitea valvoo TIR:n toimeenpanevan neuvoston välityksellä yleissopimuksen soveltamista kansallisella ja kansainvälisellä tasolla ja tarjoaa apuaan.

2 artikla

Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri toimittaa komitealle sihteeripalvelut.

3 artikla

Komitea valitsee kunkin vuoden ensimmäisessä istunnossaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

4 artikla

Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri kutsuu komitean koolle vuosittain Euroopan talouskomission ja vähintään viiden sopimuspuoliin kuuluvan valtion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä.

5 artikla

Ehdotuksista äänestetään. Jokaisella istunnossa edustettuna olevalla sopimuspuoliin kuuluvalla maalla on yksi ääni. Komitea hyväksyy muut tätä yleissopimusta koskevat ehdotukset kuin muutokset läsnäolevien ja äänestykseen osallistuneiden jäsenten äänten enemmistöllä. Yleissopimuksen muutokset sekä yleissopimuksen 59 ja 60 artiklassa tarkoitetut päätökset hyväksytään läsnäolevien ja äänestykseen osallistuneiden jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä.

6 artikla

Kokous on päätösvaltainen, jos siihen osallistuu vähintään kolmasosa sopimuspuoliin kuuluvista valtioista.

7 artikla

Ennen istunnon päättämistä komitea hyväksyy raporttinsa.

8 artikla

Kun tässä liitteessä ei ole asiaankuuluvaa määräystä, Euroopan talouskomission työjärjestystä sovelletaan, jollei komitea toisin määrää.

TIR:N TOIMEENPANEVAN NEUVOSTON KOKOONPANO, TEHTÄVÄT JA TYÖJÄRJESTYS

9 artikla

1.   Hallinnollisen komitean 58 b artiklan mukaisesti perustamaan TIR:n toimeenpanevaan neuvostoon kuuluu yhdeksän jäsentä eri sopimuspuoliin kuuluvista valtioista. TIR:n sihteeri osallistuu neuvoston kokouksiin.

2.   Hallinnollinen komitea valitsee TIR:n toimenpanevan neuvoston jäsenet läsnäolevien ja äänestykseen osallistuneiden jäsenten enemmistöllä. Kunkin TIR:n toimeenpanevan neuvoston jäsenen toimikausi kestää kaksi vuotta. TIR:n toimeenpanevan neuvoston jäsenet voidaan valita uudelleen. Hallinnollisen komitean on vahvistettava TIR:n toimeenpanevan neuvoston tehtävät.

10 artikla

TIR:n toimeenpaneva neuvosto

a)

valvoo yleissopimuksen soveltamista, vakuusjärjestelmän toiminta mukaan luettuna, ja suorittaa hallinnollisen komitean sille määräämät tehtävät;

b)

valvoo TIR-carnet'iden keskitettyä painattamista ja jakelua yhdistyksille, minkä voi tehdä myös 6 artiklassa tarkoitettu hyväksytty kansainvälinen järjestö;

c)

koordinoi ja kannustaa tiedustelutietojen ja muiden tietojen vaihtoa sopimuspuolten toimivaltaisten viranomaisten välillä;

d)

koordinoi ja kannustaa tietojen vaihtoa sopimuspuolten toimivaltaisten viranomaisten, yhdistysten ja kansainvälisten järjestöjen välillä;

e)

helpottaa sopimuspuolten, yhdistysten, vakuutusyhtiöiden ja kansainvälisten järjestöjen välisten erimielisyyksien ratkaisemista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 57 artiklan soveltamista;

f)

tukee TIR-menettelyyn osallistuvien tulliviranomaisten ja muiden asianomaisten osapuolten henkilöstön koulutusta;

g)

pitää keskusrekisteriä 6 artiklassa tarkoitettujen kansainvälisten järjestöjen antamien sellaisten tietojen toimittamiseksi sopimuspuolille, jotka koskevat yhdistyksille myönnettyjä lupia antaa TIR-carnet'ita, siltä osin kuin tiedot koskevat liitteessä 9 määrättyjä vähimmäisehtoja ja -vaatimuksia;

h)

valvoo TIR-carnet'iden hintoja.

11 artikla

1.   TIR:n sihteeri kutsuu neuvoston koolle hallinnollisen komitean tai vähintään kolmen neuvoston jäsenen pyynnöstä.

2.   Neuvosto pyrkii tekemään päätökset yksimielisesti. Jos yksimielisyyteen ei päästä, päätöksistä äänestetään ja ne hyväksytään läsnäolevien ja äänestykseen osallistuneiden jäsenten äänten enemmistöllä. Päätösvaltaisuuden edellytyksenä oleva jäsenmäärä on viisi jäsentä. TIR:n sihteeri ei osallistu äänestykseen.

3.   Neuvosto valitsee puheenjohtajan ja hyväksyy kaikki muut työjärjestystä koskevat määräykset.

4.   Neuvosto laatii hallinnolliselle komitealle vähintään kerran vuodessa tai hallinnollisen komitean pyynnöstä toiminnastaan raportin, jossa se myös esittää vahvistetun tilinpäätöksen. Neuvostoa edustaa hallinnollisessa komiteassa sen puheenjohtaja.

5.   Neuvosto tutkii kaikki hallinnollisen komitean, sopimuspuolten, TIR:n sihteerin, kansallisten yhdistysten ja yleissopimuksen 6 artiklassa tarkoitettujen kansainvälisten järjestöjen sille toimittamat tiedot ja kysymykset. Tällaiset kansainväliset järjestöt saavat osallistua TIR:n toimeenpanevan neuvoston kokouksiin tarkkailijoina, jollei puheenjohtaja toisin päätä. Tarvittaessa myös muut järjestöt saavat puheenjohtajan kutsusta osallistua neuvoston kokouksiin tarkkailijoina.

12 artikla

TIR:n sihteeri on Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sihteeristön jäsen. Hän panee TIR:n toimeenpanevan neuvoston päätökset täytäntöön neuvoston työjärjestyksen mukaisesti. TIR:n sihteeriä avustaa TIR:n sihteeristö, jonka koon määrittää hallinnollinen komitea.

13 artikla

1.   Muita rahoituslähteitä odotettaessa TIR:n toimeenpanevan neuvoston ja TIR:n sihteeristön toiminta rahoitetaan jokaisesta 6 artiklassa tarkoitetun kansainvälisen järjestön antamasta TIR-carnet'sta veloitettavalla summalla. Hallinnollinen komitea hyväksyy tämän summan suuruuden.

2.   Hallinnollinen komitea hyväksyy TIR:n toimeenpanevan neuvoston ja TIR:n sihteeristön toiminnan rahoittamisen täytäntöönpanoa koskevan menettelyn.

LIITE 9

HYVÄKSYMINEN TIR-MENETTELYYN

ENSIMMÄINEN OSA

YHDISTYKSILLE MYÖNNETTÄVÄ LUPA ANTAA TIR-CARNET'ITA

Vähimmäisehdot ja -vaatimukset

1.

Vähimmäisehdot ja -vaatimukset, jotka yhdistysten on täytettävä, jotta sopimuspuolet voivat oikeuttaa ne antamaan TIR-carnet'ita sekä toimimaan yleissopimuksen 6 artiklassa tarkoitettuna takuunantajana, ovat seuraavat:

a)

Vähintään yhden vuoden todistettu toiminta kuljetusalan etuja edustavana vakiintuneena yhdistyksenä.

b)

Todisteet sellaisesta vakavaraisuudesta ja järjestelykyvystä, että yhdistys pystyy täyttämään yleissopimuksen mukaiset velvoitteensa.

c)

Yhdistyksen henkilöstön todistettu taito soveltaa yleissopimusta asianmukaisesti.

d)

Yhdistys ei ole syyllistynyt vakavaan tai toistuvaan tulli- tai verolainsäädännön rikkomiseen.

e)

Yhdistyksen ja sen sijoittautumispaikkana olevan sopimuspuolen toimivaltaisten viranomaisten välinen kirjallinen sopimus tai muu oikeudellinen asiakirja. Oikeaksi todistettu jäljennös kirjallisesta sopimuksesta tai muusta oikeudellisesta asiakirjasta ja tarvittaessa oikeaksi todistettu englannin-, ranskan- tai venäjänkielinen käännös talletetaan TIR:n toimeenpanevan neuvoston huostaan. Kirjallisen sopimuksen tai muun oikeudellisen asiakirjan muutokset saatetaan välittömästi TIR:n toimeenpanevan neuvoston tietoon.

f)

Edellä olevan e alakohdan mukaiseen kirjalliseen sopimukseen tai muuhun oikeudelliseen asiakirjaan sisältyvä sitoumus siihen, että yhdistys:

i)

noudattaa yleissopimuksen 8 artiklan mukaisia velvoitteita;

ii)

hyväksyy sopimuspuolen TIR-carnet'lle määräämän enimmäisrahamäärän, joka voidaan vaatia yhdistykseltä yleissopimuksen 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

iii)

varmistaa jatkuvasti ja erityisesti ennen kuin se pyytää lupaa henkilöiden hyväksymiselle TIR-menettelyyn, että nämä henkilöt täyttävät tämän liitteen toisen osan mukaiset vähimmäisehdot ja -vaatimukset;

iv)

takaa kaikki vastuut, joita sen sijoittautumispaikkana olevassa maassa on syntynyt sen itsensä tai samaan kansainväliseen järjestöön kuuluvien ulkomaisten yhdistysten antamilla TIR-carnet'illa tapahtuvien kuljetusten yhteydessä;

v)

takaa vastuunsa vakuutusyhtiön, vakuutusyhdistyksen tai rahoituslaitoksen avulla siten, että sen sijoittautumispaikkoina olevien sopimuspuolten toimivaltaiset viranomaiset hyväksyvät takauksen. Vakuutus- tai rahoitustakuusopimus tai -sopimukset kattavat kokonaisuudessaan yhdistyksen vastuut, joita syntyy sen itsensä tai samaan kansainväliseen järjestöön kuuluvien ulkomaisten yhdistysten antamilla TIR-carnet'illa tapahtuvien kuljetusten yhteydessä.

Määräaika ilmoituksen antamiselle vakuutus- tai rahoitustakuusopimuksen tai -sopimusten päättymisestä on vähintään sama kuin e alakohdan mukaisen kirjallisen sopimuksen tai muun laillisen asiakirjan voimassaolon päättymistä koskevan ilmoituksen antamiselle. Vakuutus- tai rahoitustakuusopimuksen tai -sopimusten oikeaksi todistetut jäljennökset ja niiden myöhemmät muutokset, sekä tarvittaessa oikeaksi todistettu käännös englannin, ranskan tai venäjän kielelle, talletetaan TIR:n toimeenpanevan neuvoston huostaan;

vi)

sallii toimivaltaisten viranomaisten tarkastaa kaikki TIR-menettelyn hallintoon liittyvät kirjanpidot ja tilit;

vii)

hyväksyy tehokkaan menettelyn sellaisten riitojen ratkaisemiseksi, jotka johtuvat TIR-carnet'iden epäasianmukaisesta tai vilpillisestä käytöstä;

viii)

suostuu siihen, että näiden vähimmäisehtojen ja -vaatimusten vakava tai toistuva rikkominen johtaa TIR-carnet'iden antamisoikeuden peruuttamiseen;

ix)

noudattaa tarkasti toimipaikkanaan olevan sopimuspuolen toimivaltaisten viranomaisten päätöksiä, jotka koskevat henkilöiden toiminnan kieltämistä yleissopimuksen 38 artiklan ja tämän liitteen toisen osan mukaisesti;

x)

suostuu panemaan huolellisesti täytäntöön kaikki hallinnollisen komitean ja TIR:n toimeenpanevan neuvoston päätökset siinä määrin kuin sen sijoittautumispaikkoina olevien sopimuspuolten toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet ne.

2.

Sopimuspuolet, joiden alueelle yhdistys on sijoittautunut, peruuttavat luvan antaa TIR-carnet'ita, mikäli näitä vähimmäisehtoja ja -vaatimuksia on vakavasti tai toistuvasti rikottu.

3.

Yhdistyksen edellä mainittujen ehtojen mukainen lupa ei vaikuta kyseisen yhdistyksen velvoitteisiin, jotka perustuvat yleissopimukseen.

4.

Edellä mainitut vähimmäisehdot ja -vaatimukset eivät vaikuta ylimääräisiin ehtoihin ja vaatimuksiin, joita sopimuspuolet mahdollisesti haluavat asettaa.

TOINEN OSA

LUONNOLLISILLE HENKILÖILLE JA OIKEUSHENKILÖILLE MYÖNNETTÄVÄ LUPA KÄYTTÄÄ TIR-CARNET'ITA

Vähimmäisehdot ja -vaatimukset

1.

Vähimmäisehdot ja -vaatimukset, jotka TIR-menettelyyn haluavien henkilöiden on täytettävä, ovat seuraavat:

a)

Todistettu kokemus tai vähintään kyky harjoittaa säännöllistä kansainvälistä kuljetustoimintaa (kansainvälisen kuljetusluvan haltija jne.).

b)

Vakavaraisuus.

c)

Todistettu taito soveltaa TIR-yleissopimusta.

d)

Henkilö ei ole syyllistynyt tulli- tai verolainsäädännön vakavaan tai toistuvaan rikkomiseen.

e)

Yhdistykselle annettava kirjallinen sitoumus siihen, että henkilö:

i)

noudattaa kaikkia tullimuodollisuuksia, joita yleissopimus edellyttää lähtö-, väli- ja määrätullitoimipaikoissa;

ii)

maksaa yleissopimuksen 8 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaiset erääntyvät määrät, jos toimivaltaiset viranomaiset sitä vaativat yleissopimuksen 8 artiklan 7 kohdan mukaisesti;

iii)

sallii yhdistysten varmistaa edellä mainittuja vähimmäisehtoja ja -vaatimuksia koskevat tiedot, mikäli kansallinen lainsäädäntö mahdollistaa tämän.

2.

Sopimuspuolten toimivaltaiset viranomaiset ja yhdistykset itse voivat asettaa lisäehtoja ja -vaatimuksia ja rajoittavampia ehtoja ja vaatimuksia TIR-menettelyyn hyväksymiselle, jolleivät toimivaltaiset viranomaiset toisin päätä.

Menettely

3.

Sopimuspuolet päättävät kansallisen lainsäädännön mukaisesti menettelyistä, joita noudatetaan TIR-menettelyyn hyväksymisessä 1 ja 2 kohdassa mainittujen vähimmäisehtojen ja -vaatimusten perusteella.

4.

Toimivaltaiset viranomaiset toimittavat viikon kuluessa TIR-carnet'iden käyttämistä koskevan luvan myöntämispäivästä tai peruuttamispäivästä kunkin henkilön tiedot TIR:n toimeenpanevalle neuvostolle liitteenä olevan lupamallin (MAF) mukaisesti.

5.

Yhdistys toimittaa vuosittain 31 päivään joulukuuta mennessä päivitetyn luettelon kaikista henkilöistä, joilla on oikeus käyttää TIR-carnet'ita, sekä henkilöistä, joilta lupa on peruttu. Tämä luettelo toimitetaan viikon kuluessa joulukuun 31 päivästä toimivaltaisille viranomaisille. Toimivaltaiset viranomaiset välittävät siitä jäljennöksen TIR:n toimeenpanevalle neuvostolle.

6.

TIR-menettelyyn hyväksymistä koskeva lupa ei sellaisenaan oikeuta saamaan TIR-carnet'ita yhdistyksiltä.

7.

Henkilön lupa käyttää TIR-carnet'ita edellä mainittujen vähimmäisehtojen ja -vaatimusten mukaisesti ei vaikuta tämän henkilön yleissopimuksen mukaisiin velvoitteisiin.

LUPAMALLI (MAF)

Maa: …

Yhdistyksen nimi: …

Toimivaltaisen viranomaisen nimi: …

Kansallinen yhdistys ja/tai toimivaltainen viranomainen täyttää

Tunnusnumero

Henkilön tai yrityksen nimi

Työpaikan osoite

Yhteystiedot (puhelinnumero, faksinumero ja sähköpostiosoite)

Rekisteröintinumero, lupanumero jne (1)

Aiemman luvan peruutus (2)

Luvan päivämäärä (2)

Luvan peruuttamis–päivä (2)

Leima/allekirjoitus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kaikista hyväksytyn yhdistyksen toimittaman lupapyynnön kohteena olevista henkilöistä on annettava toimivaltaisille viranomaisille vähintään seuraavat tiedot:

Yksilöllinen yhdenmukaisesti muodostettu tunnistusnumero, jonka takaajayhdistys on antanut henkilölle (yhteistyössä sen kansainvälisen järjestön kanssa, johon yhdistys kuuluu). Hallinnollinen komitea vahvistaa tunnistusnumeron rakenteen.

Henkilön tai yrityksen nimi ja osoite (liikeyritysten osalta myös vastuussa olevien johtajien nimet).

Yhteystiedot (luonnollinen henkilö, jolla on lupa toimittaa tietoja TIR-menettelystä tulliviranomaisille ja yhteisöille) sekä puhelin- ja faksinumero ja sähköpostiosoite.

Rekisteröintinumero tai kansainvälisen kuljetusluvan numero tai muu (soveltuvin osin).

(Soveltuvin osin) Aiemmin peruutetun luvan päivämäärä ja kesto sekä peruutuksen luonne.


(1)  Jos tiedossa.

(2)  Soveltuvin osin.

LIITE 10

SOPIMUSPUOLTEN HYVÄKSYTYILLE YHDISTYKSILLE 42 B ARTIKLAN MUKAISESTI JA KANSAINVÄLISELLE JÄRJESTÖLLE 6 ARTIKLAN 2 A KOHDAN MUKAISESTI ANTAMAT TIEDOT

Hyväksyttyjen yhdistysten on tämän yleissopimuksen 6 artiklan 1 kohdan ja liitteen 9 ensimmäisen osan 1 kohdan f alakohdan iii alakohdan nojalla sitouduttava jatkuvasti tarkistamaan, että TIR-menettelyyn hyväksytyt henkilöt täyttävät yleissopimuksen liitteen 9 toisessa osassa määrätyt vähimmäisedellytykset ja -vaatimukset.

Yleissopimuksen 6 artiklan 2 a kohdan mukaisesti valtuutetun kansainvälisen järjestön on jäsenyhdistystensä puolesta ja velvoitteidensa täyttämiseksi perustettava TIR-carnet'iden valvontajärjestelmä, johon syötetään tulliviranomaisten toimittamat tiedot TIR-toimenpiteiden päätökseen saattamisesta määrätullitoimipaikoissa ja jota voivat käyttää yhdistykset ja tullihallinnot. Jotta yhdistykset voivat täyttää sitoumuksensa tehokkaasti, sopimuspuolten on syötettävä tiedot valvontajärjestelmään seuraavaa menettelyä noudattaen:

1.   Tulliviranomaisten on toimitettava kansainväliselle järjestölle tai kansallisille takaajayhdistyksille nopeimmalla mahdollisella tavalla (faksi, sähköposti tms.) mahdollisuuksien mukaan keskus- tai aluetoimipaikkojen kautta ja mahdollisuuksien mukaan päivittäin vähintään seuraavat yleissopimuksen 1 artiklan l alakohdassa määritellyissä määrätullitoimipaikoissa esitettyjä kaikkia TIR-carnet'ita koskevat tiedot vakiomuodossa:

a)

TIR-carnet'n viitenumero;

b)

tullirekisteriin kirjattu päivämäärä ja rekisterinumero;

c)

määrätullitoimipaikan nimi ja numero;

d)

TIR-toimenpiteen päätökseen saattamista koskevassa todistuksessa mainittu päivämäärä ja viitenumero (lehden nro 2 kohdat 24–28) määrätullitoimipaikassa (jos eri kuin b alakohdassa);

e)

toimenpiteen osittainen tai lopullinen päätökseen saattaminen;

f)

TIR-toimenpiteen päätökseen saattaminen varauksin tai varauksitta määrätullitoimipaikassa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yleissopimuksen 8 ja 11artiklan soveltamista;

g)

muut tiedot tai asiakirjat (vapaaehtoinen);

h)

sivun numero.

2.   Kansalliset yhdistykset tai kansainvälinen järjestö voivat pyytää tulliviranomaisilta tietoja liitteenä olevan mallin mukaisella selvityslomakkeella (MRF):

a)

jos toimitettujen tietojen ja käytetyn TIR-carnet'n kantaosissa olevien tietojen välillä on eroja; tai

b)

jos tietoja ei ole toimitettu, vaikka käytetty TIR-carnet on palautettu kansalliseen yhdistykseen.

Tulliviranomaisten on vastattava selvityspyyntöihin mahdollisuuksien mukaan palauttamalla asianmukaisesti täytetty MRF-lomake mahdollisimman pian.

3.   Tulliviranomaisten ja kansallisten takaajayhdistysten on tehtävä sopimus kansallisen lainsäädännön mukaisesti edellä mainitusta tietojenvaihdosta.

4.   Kansainvälisen järjestön on varmistettava, että tulliviranomaisilla on pääsy päätökseen saatettuja TIR-carnet'ita koskevaan tietokantaan ja mitätöityjä TIR-carnet'ita koskevaan tietokantaan.

Lisäys

Image


Top