EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32006D0789

2006/789/EY: Neuvoston päätös, tehty 13 päivänä marraskuuta 2006 , luottovakuutuksen, luottotakuiden ja rahoitusluottojen alan neuvotteluja ja tietojenvaihtoa koskevista menettelyistä (Kodifioitu toisinto)

EUVL L 319, 18.11.2006, p. 37–45 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)
EUVL L 200M, 1.8.2007, p. 168–176 (MT)

Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (BG, RO, HR)

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2006/789/oj

18.11.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 319/37


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 13 päivänä marraskuuta 2006,

luottovakuutuksen, luottotakuiden ja rahoitusluottojen alan neuvotteluja ja tietojenvaihtoa koskevista menettelyistä

(Kodifioitu toisinto)

(2006/789/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 133 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Luottovakuutuksen, luottotakuiden ja rahoitusluottojen alan neuvotteluja ja tietojenvaihtoa koskevista menettelyistä 3 päivänä joulukuuta 1973 tehtyä neuvoston päätöstä 73/391/ETY (3) on muutettu huomattavilta osin (4). Sen vuoksi mainittu päätös olisi selkeyden ja järkeistämisen takia kodifioitava.

(2)

Neuvosto on 27 päivänä syyskuuta 1960 tekemällään päätöksellä (5) perustanut luottovakuutuksen, luottotakuiden ja rahoitusluottojen politiikkojen yhteensovittamisryhmän.

(3)

Olisi säädettävä luottovakuutuksen, luottotakuiden ja rahoitusluottojen alan neuvotteluja ja tietojenvaihtoa koskevista menettelyistä,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Tämä päätös koskee luottovakuutuksen, luottotakuiden ja rahoitusluottojen alan neuvottelu- ja tietojenvaihtomenettelyjä.

I   OSASTO

YLEINEN MENETTELY

I   JAKSO

Soveltamisala

2 artikla

1.   Jäljempänä II jaksossa vahvistetun menettelyn mukainen neuvottelu on järjestettävä, jos jäsenvaltio, muu julkisyhteisö tai mikä tahansa valtion tai muun julkisyhteisön alainen laitos, joka harjoittaa luottovakuutus- tai rahoitustoimintaa, sitä ehdottaa, ulkomaanluottojen myöntämiseksi tai takaamiseksi kokonaan tai osittain, kun ulkomaanluotot:

a)

liittyvät tavaroiden tai palvelujen vientiin;

b)

poikkeavat liitteessä I luetelluista normeista tai muista jäsenvaltioiden antamista normeista.

2.   Neuvottelumenettelyä sovelletaan, jos

a)

kysymys on toimittaja- tai rahoitusluotoista;

b)

luotot liittyvät yksittäisiin sopimuksiin tai 3 artiklassa määriteltyihin yleisiin luottojärjestelyihin;

c)

luotot ovat täysin yksityisiä tai niitä rahoitetaan kokonaan tai osittain julkisista varoista.

3.   Julkisista ja yksityisistä varoista muodostuvia sekaluottoja sekä yksityisten luottojen yleisiä luottojärjestelyjä, joihin saadaan julkisista varoista korkotukea, pidetään neuvottelumenettelyä sovellettaessa julkisina luottoina.

3 artikla

1.   ”Yleisellä luottojärjestelyllä” tarkoitetaan sellaista missä tahansa muodossa olevaa järjestelyä tai ilmoitusta, jonka tarkoituksesta taata toimittaja- tai rahoitusluottoja taikka myöntää rahoitusluottoja tietyissä määritetyissä tai myöhemmin määritettävissä rajoissa liiketoimien kokonaisuutta varten annetaan tieto kolmannelle maalle, viejille tai rahoituslaitoksille.

Neuvottelumenettelyä sovelletaan näihin yleisiin luottojärjestelyihin, vaikka liiketoimien luonnetta ei olisikaan määritelty eikä muodollista sitoumusta tehty, tämän rajoittamatta oikeutta päättää jokaisesta yksittäisestä sopimuksesta erikseen.

2.   Jos yleisen luottojärjestelyn myöntämistä koskevan neuvottelun aikana, riippumatta siitä, onko neuvottelu julkinen vai yksityinen, jäsenvaltio tai komissio pyytää suullisen kuulemisen aloittamista ja jos tämän suullisen kuulemisen aikana seitsemän jäsenvaltiota pyytää, että kaikkien tai joidenkin yksittäisten sopimusten, jotka lasketaan mukaan tähän yleiseen järjestelyyn, katsottaisiin olevan ennalta kuulemisen kohteena, kuulemista sovelletaan tällaisten sopimusten yhteydessä.

3.   Jäsenvaltion, joka on myöntänyt yleisen luottojärjestelyn, on myöhemmin puolivuosittain ilmoitettava kyseisen järjestelyn käytöstä.

II   JAKSO

Menettely

4 artikla

Jos on kysymys yksittäisestä sopimuksesta, jäsenvaltion, joka aloittaa neuvottelun, on toimitettava seuraavat tiedot:

a)

määrämaa;

b)

paikka, jossa liiketoimi suoritetaan, tai jos sitä ei ole, sopimuspuolen kotipaikka määrämaassa;

c)

liiketoimen erityispiirteet:

i)

liiketoimen luonne: aineiston luonne sekä toimitettavien yksiköiden summittainen lukumäärä,

ii)

liitteessä II esitetyn asteikon mukainen suuruusjärjestys,

iii)

ovatko ostajat tai mahdolliset takaajat julkisia vai yksityisiä,

iv)

jos liiketoimesta järjestetään kansainvälinen tarjouskilpailu, tarjousten viimeinen jättöpäivä;

d)

mahdollisen luotonsaajan pyytämät pääasialliset luottoehdot;

e)

luottoehdot, jotka viejämaan viranomaiset aikovat myöntää:

i)

luoton prosentuaalinen osuus,

ii)

luoton kesto sekä luoton alkamisajankohta (esimerkiksi kukin maksuerä, viimeisin maksuerä, toimituskulut),

iii)

takaisinmaksun aikataulu,

iv)

jos luottoa ei makseta takaisin tasaerissä säännöllisin väliajoin luoton alkamisen ja päättymisen välillä, tarkat tiedot siitä, miten takaisinmaksu suoritetaan (kunkin erän prosentuaalinen osuus ja tarkka maksupäivä),

v)

tehokkaan korkotuen määrä, silloin kun se poikkeaa tavanomaisen järjestelmän mukaisesti saatavasta tuesta; korkokanta, jos luotto myönnetään julkisista varoista,

vi)

luottovakuutusmaksut, silloin kun ne poikkeavat tavanomaisen järjestelmän mukaisesti maksettavista maksuista,

vii)

paikallisia kustannuksia varten annettavan tuen soveltamisala ja edellytykset;

f)

tarkat syyt, joiden vuoksi 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja normeja ei sovelleta tai niistä poiketaan. Jos ne ovat olemassa, seuraavat seikat on ehdottomasti mainittava:

i)

tukiluotto,

ii)

kilpailu kolmansien maiden kanssa (täsmennettävä, onko se tuettua vai ei) ja

iii)

ennalta kuulemisen kohteena olleen liiketoimen lukeminen mukaan yleiseen luottojärjestelyyn.

5 artikla

Jos on kysymys yleisestä luottojärjestelystä, jäsenvaltion, joka aloittaa neuvottelun, on toimitettava seuraavat tiedot:

a)

määrämaa;

b)

yleisten luottojärjestelyjen määrä;

c)

luoton käyttötarkoitus:

i)

paikka, jossa liiketoimi suoritetaan, jos se on tiedossa,

ii)

sellaisen aineiston luonne, jota mahdollisesti vaaditaan,

iii)

ovatko luotonottajat ja mahdolliset takaajat yksityisiä vai julkisia;

d)

edellä 4 artiklan e alakohdassa tarkoitetut tiedot sisältävät luottoehdot sekä yksittäisille sopimuksille asetettavat ehdot (esimerkiksi yleiseen luottojärjestelyyn mukaan laskemisen viimeiset päivämäärät, sopimuksille mahdollisesti asetettavat vähimmäismäärät);

e)

tarkat syyt, joiden vuoksi 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja normeja ei sovelleta tai niistä poiketaan. Jos ne ovat olemassa, seuraavat seikat on ehdottomasti mainittava:

i)

tukiluotto, ja

ii)

kilpailu kolmansien maiden kanssa (täsmennettävä, onko se tuettua vai ei).

6 artikla

Tietoja toimitettaessa on noudatettava seuraavaa numerointia:

a)

yksittäiset sopimukset: neuvottelevaa jäsenvaltiota tarkoittava kirjain, jota seuraa kyseisen vuoden sarjanumero; jos sopimus luetaan mukaan yleiseen luottojärjestelyyn, tällaisen yleisen luottojärjestelyn numerointi on myös ilmaistava;

b)

yksityisten luottojen yleiset luottojärjestelyt: kirjain ”X”, jota seuraavat neuvottelevaa jäsenvaltiota tarkoittavat kirjaimet sekä kyseisen vuoden sarjanumero;

c)

julkiset tai sekaluotot: kirjain ”A”, jota seuraavat neuvottelevaa jäsenvaltiota tarkoittavat kirjaimet sekä kyseisen vuoden sarjanumero.

7 artikla

Jotta jäsenvaltiot voisivat sovittaa näkemyksensä yhteen riittävän hyvissä ajoin, 4 ja 5 artiklassa tarkoitetut tiedot on toimitettava niin pian kuin mahdollista takuita tai suunniteltuja luottoja taikka mitä tahansa muuta päätöstä koskevan tutkimuksen aloittamisen jälkeen, joka kansallisen sääntelyn tai kansallisen hallintokäytännön mukaan olisi edellytyksenä tällaisten takuiden tai luottojen myöhemmälle tarkastelulle.

8 artikla

Jos sellaiset tekijät muuttuvat, joilla voidaan perustella poikkeamista normeista, tai jos suunnitellaan sellaisia uusia oleellisia luottoehtoja, jotka poikkeavat neuvottelevan jäsenvaltion alun perin määrittämistä ehdoista, olisi järjestettävä uusi neuvottelu tarkistetun tilanteen perusteella.

Jos kuitenkin suunnitellut uudet ehdot ovat rajoittavampia, kyseinen jäsenvaltio on ainoastaan sitoutunut tilanteessa alun perin suoranaisesti esillä olleisiin tietoihin.

9 artikla

Edellä 4 ja 5 kohdassa tarkoitetut tiedot, 10 artiklassa tarkoitetut vastaukset sekä 15 artiklassa tarkoitetut ilmoitukset on toimitettava teleksin välityksellä jäsenvaltioiden, komission ja neuvoston pääsihteeristön nimeämille vastaanottajille.

Kaikki neuvotteluun liittyvä kirjeenvaihto on numeroitava, ja siinä on oltava selvitys määrämaasta.

10 artikla

1.   Jäsenvaltiot ja komissio voivat:

a)

ilmaista, että neuvottelevan jäsenvaltion suunnittelemissa ehdoissa ei ole huomauttamista;

b)

pyytää neuvottelevalta jäsenvaltiolta lisätietoja;

c)

esittää huomautuksia sekä varaumia tai antaa vastustavan lausunnon; ainoastaan nimenomaisesti vastustavaksi lausunnoksi ilmaistun lausunnon voidaan katsoa olevan ”vastustava lausunto”;

d)

pyytää kokouksen järjestämistä kuulemista varten.

2.   Jos seitsemän jäsenvaltiota on antanut neuvottelua edellyttävän liiketoimen osalta vastustavan lausunnon, kokous kuulemista varten järjestetään ilman eri toimenpiteitä.

3.   Jäljempänä 13 artiklan soveltamisesta huolimatta neuvottelevan jäsenvaltion on lykättävä päätöksensä tekemistä 11 artiklassa vahvistettujen määräaikojen päättymiseen asti tai, jos kokous kuulemista varten järjestetään ilman eri toimenpiteitä 2 kohdan mukaisesti, siihen asti kunnes kyseinen kokous on järjestetty.

11 artikla

Edellä 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu menettely on aloitettava seitsemän vuorokauden kuluessa siitä, kun neuvotteleva jäsenvaltio on toimittanut alustavan tiedonannon.

Jos neuvotteleva jäsenvaltio saa lisätietoja koskevia pyyntöjä seitsemän vuorokauden kuluessa, sen on vastattava niihin viiden vuorokauden kuluessa.

Menettelyyn osallistuvilla on nämä lisätiedot saatuaan enintään kolme työpäivää aikaa lausuntonsa antamiseen.

12 artikla

Jos jäsenvaltiot, joita on kuultu, tai komissio ei vastaa 11 artiklassa asetetuissa määräajoissa, katsotaan, ettei 10 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja huomautuksia ole tehty.

Heti kun lisätietoja pyytänyt jäsenvaltio on ilmoittanut 9 artiklassa tarkoitetuille vastaanottajille siitä, ettei se ole saanut vastausta 11 artiklan toisessa kohdassa asetetuissa määräajoissa, kokous kuulemista varten järjestetään ilman eri toimenpiteitä, ja 10 artiklan 3 kohtaa sovelletaan.

13 artikla

Neuvotteleva jäsenvaltio voi poikkeuksellisesti tehdä välittömästi päätöksen suunnitellusta liiketoimesta, jos se katsoo, ettei tätä päätöstä enää voida lykätä.

Ensimmäistä kohtaa ei kuitenkaan sovelleta, ellei ole kysymys julkisista luotoista:

a)

jos luoton myöntämistä tai takaamista koskeva päätös perustuu ainoastaan yhteisön sisäiseen kilpailuun. Liiketoimesta voidaan kuitenkin tehdä välittömästi päätös myös ehdoilla, joita toinen jäsenvaltio on jo päättänyt tukea;

b)

sikäli kuin kansainvälisissä yhteyksissä määritellyssä menettelyssä, jonka osapuolia kaikki jäsenvaltiot ovat, annetaan osallistujille kiireellisissä tapauksissa ainoaksi mahdollisuudeksi lyhentää tavanomaista vastausaikaa.

14 artikla

Kokoukset kuulemista varten järjestetään 27 päivänä syyskuuta 1960 tehdyllä neuvoston päätöksellä perustetun luottovakuutuksen, luottotakuiden ja rahoitusluottojen politiikkojen yhteensovittamisryhmän tai sen alaryhmien kokousten yhteydessä. Lisäksi jos jokin jäsenvaltio sitä pyytää, erityisiä kokouksia kutsutaan koolle ryhmän tai sen alaryhmän kokousten välisinä aikoina.

Jäsenvaltiot ja komissio toimittavat 9 artiklassa tarkoitetuille vastaanottajille, jos mahdollista, neljä vuorokautta ennen kuulemista varten järjestettyjä kokouksia luettelon asioista, joita aiotaan käsitellä.

Kuulemista varten järjestetyt kokoukset pidetään neuvoston pääsihteeristön toimipaikassa.

15 artikla

Kaikissa tapauksissa jokaisesta liiketoimesta tehdystä lopullisesta päätöksestä toimitetaan tieto muille jäsenvaltioille. Tällaista päätöstä koskevaan ilmoitukseen liitetään selvitys perusteista, joiden osalta neuvotteleva jäsenvaltio ei ole voinut ottaa huomioon sellaisia huomautuksia, varaumia tai vastustavia lausuntoja, jotka kuulemisessa osallisina olleet ovat tehneet.

II   OSASTO

ERITYISMENETTELYT

16 artikla

Jäsenvaltio voi tiedustella toiselta jäsenvaltiolta, tietääkö se liiketoimesta, jonka osalta ei vielä ole järjestetty neuvottelua, ja erityisesti viejän tai rahoituslaitoksen ehdottamista luottoehdoista. Jollei näihin tiedusteluihin vastata seitsemän vuorokauden kuluessa, tiedustelun esittäneellä jäsenvaltiolla on oikeus katsoa, että jäsenvaltio, jota on kuultu, tietää asiasta, ja ehdotetut luottoehdot katsotaan vahvistetuiksi. Edellä I osastossa säädetyn menettelyn mukaisesti tiedustelun tehneellä jäsenvaltiolla on oikeus aloittaa neuvottelu ilmoittamalla nimenomaisesti, että se on perusteltua todetun kilpailutilanteen vuoksi.

Jos jäsenvaltio on jo aloittanut neuvottelun ja jos toinen jäsenvaltio, jota pyydetään tukemaan samaa liiketointa, tiedustelee edellä mainitulta jäsenvaltiolta tämän lopullista kantaa, ja jos tähän tiedusteluun ei vastata viiden työpäivän kuluessa, tiedustelun esittänyt jäsenvaltio voi katsoa, että jäsenvaltio, jolta asiaa on tiedusteltu, tukee asiaa neuvottelun aikana esitetyin ehdoin.

17 artikla

Sitomattomat luotot, jotka poikkeavat liitteessä I esitetyistä normeista tai muista jäsenvaltioiden antamista normeista, edellyttävät luottovakuutuksen, luottotakuiden ja rahoitusluottojen politiikan yhteensovittamisryhmässä ilmoitusta:

a)

edellisen vuosineljänneksen aikana myönnettyjen luottojen perustekijöistä;

b)

edellisen vuoden lopun tilanteesta käytettyjen sitomattomien luottojen osalta.

18 artikla

Jos jäsenvaltio tekee kolmannen maan kanssa sopimuksen, jossa viitataan luottojen mahdolliseen myöntämiseen vahvistamatta niiden tarkkoja ehtoja:

a)

sidottujen luottojen osalta jäsenvaltion on heti sopimusta tehtäessä toimitettava tieto sen perustekijöistä 9 artiklassa tarkoitetuille vastaanottajille;

b)

sitomattomien luottojen osalta 17 artiklassa tarkoitetut ilmoitukset koskevat myös tällaisia luottoja.

III   OSASTO

SÄÄNNÖLLISET KERTOMUKSET

19 artikla

Luottovakuutuksen, luottotakuiden ja rahoitusluottojen politiikkojen yhteensovittamisryhmä toimittaa puolivuosittain kertomuksen I ja II osastossa tarkoitettujen menettelyjen soveltamisesta.

Myös täydentäviä kertomuksia laaditaan, jos menettelyjä sovellettaessa ilmenneiden ongelmien luonne ja merkitys sitä edellyttävät, sanotun kuitenkaan rajoittamatta edellä mainittujen säännöllisten kertomusten laatimista.

IV   OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

20 artikla

Kumotaan päätös 73/391/ETY.

Viittauksia kumottuun päätökseen pidetään viittauksina tähän päätökseen liitteessä IV olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

21 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 13 päivänä marraskuuta 2006.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. TUOMIOJA


(1)  EUVL C 226 E, 15.9.2005, s. 43.

(2)  EUVL C 302, 7.12.2004, s. 19.

(3)  EYVL L 346, 17.12.1973, s. 1. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 1994 liittymisasiakirjalla.

(4)  Katso liite III.

(5)  EYVL 66, 27.10.1960, s. 1339.


LIITE I

YHTEISÖN NORMIT, JOISTA EI VOIDA POIKETA NEUVOTTELEMATTA

A.   Luottojen kesto

Myönnettyjen luottojen kesto, riippumatta siitä, onko kyse toimitusluotosta vai rahoitusluotosta, ei saa olla enempää kuin viisi vuotta laskettuna seuraavista ajankohdista:

1.

Pääomahyödykkeet, jotka koostuvat yksittäisistä tavaroista ja joita voidaan käyttää yksittäisinä yksikköinä (esimerkiksi veturit):

arvioitu päivä tai todelliset päivät, jolloin ostajan on tosiasiallisesti otettava tavarat haltuunsa omassa maassaan.

2.

Pääomahyödykkeet, jotka on tarkoitettu kokonaisiin rakennuksiin tai tehtaisiin, mikäli toimittaja ei ole vastuussa vastaanottamisesta:

päivä, jolloin ostajan on tosiasiallisesti otettava sopimuksen mukaisesti toimitettu koko tavara haltuunsa (lukuun ottamatta varaosia).

3.

Rakennussopimus, jonka mukaan urakoitsija ei ole vastuussa vastaanottamisesta:

rakentamisen päättymispäivä.

4.

Asennussopimus (tai rakennussopimus), jonka mukaan toimittajalla (tai urakoitsijalla) on sopimusoikeudellinen vastuu vastaanottamisesta:

päivä, jolloin tavarantoimittaja (tai urakoitsija) on päättänyt asennuksen (tai rakentamisen) ja alustavat kokeilut, joilla varmistetaan se, että kohde on toimintavalmis riippumatta siitä, onko asennustyö (tai rakennus) luovutettu ostajalle sopimuksen mukaisena ajankohtana vai ei, ja riippumatta sitoumuksista, joita tavarantoimittajalla (tai urakoitsijalla) voi olla ja jotka jatkuvat edelleen siltä osin kuin kyse on esimerkiksi tehokkaan toiminnan takaamisesta tai paikallisen henkilöstön kouluttamisesta.

5.

Edellä 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, kun sopimuksessa edellytetään hankkeen eri osien erillistä toteuttamista:

kunkin erillisen osan ajankohta tai näiden ajankohtien arvioitu päivä, tai kun toimittaja on tehnyt sopimuksen koko hankkeen sijasta sen olennaisesta osasta, koko hankkeelle sopiva ajankohta.

B.   Paikallisten kustannusten prosentuaalinen osuus

Taattujen yksityisten luottojen osalta luotolle maksettavan paikallisen osuuden jäljelle jäävä osa ei saa olla enempää kuin viisi prosenttia sopimushinnasta.

Neuvottelua ei kuitenkaan saa aloittaa sellaisista sopimuksista, joiden paikallinen osuus on maksettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun työt tai toimitukset ovat päättyneet.

Tämän säännön tulkintaa varten tarkoitetaan:

a)

’luotolle maksettavalla jäljelle jäävällä osalla’ sitä osaa, joka jää jäljelle sen jälkeen, kun paikallista osuutta vastaan on laskutettu kaikki tiliin tehdyt maksut sopimuksen yhteydessä;

b)

’paikallisella osuudella’ sitä osuutta sopimushinnasta, joka edustaa kustannuksia, jotka viejä arvioi aiheutuvan paikan päällä työntekijöille tai muille maksamisesta tai hankintojen maksamisesta;

c)

’sopimuksella’ kaiken tyyppisiä sopimuksia (hankintasopimuksia, työsopimuksia, sekasopimuksia);

d)

’maksuilla tileiltä’ maksettavia määriä kokonaisuudessaan tilauksen tekemisen ja työn tai toimitusten loppuunsaattamisen välillä.

C.   Leasing-sopimukset

Tämän päätöksen mukaisten sääntöjen soveltamiseksi leasing-sopimuksia pidetään luottoina. Jos niiden voimassaoloaikaa ei ole nimenomaisesti rajoitettu, tämän voimassaoloajan katsotaan jatkuvan yli viisi vuotta.


LIITE II

KÄYTETTÄVÄ ARVOASTEIKKO

I ryhmä

:

750 000 erityiseen nosto-oikeuteen asti

II ryhmä

:

600 000–1 200 000 erityistä nosto-oikeutta

III ryhmä

:

1 000 000–2 200 000 erityistä nosto-oikeutta

IV ryhmä

:

2 000 000–3 200 000 erityistä nosto-oikeutta

V ryhmä

:

3 000 000–5 000 000 erityistä nosto-oikeutta

VI ryhmä

:

4 800 000–7 600 000 erityistä nosto-oikeutta

VII ryhmä

:

7 400 000–11 200 000 erityistä nosto-oikeutta

VIII ryhmä

:

10 000 000–22 000 000 erityistä nosto-oikeutta

IX ryhmä

:

20 000 000–44 000 000 erityistä nosto-oikeutta

X ryhmä

:

enemmän kuin 40 000 000 erityistä nosto-oikeutta


LIITE III

KUMOTTU PÄÄTÖS JA SEN MUUTOS

Neuvoston päätös 73/391/ETY (1)

(EYVL L 346, 17.12.1973, s. 1)

Neuvoston päätös 76/641/ETY

(EYVL L 223, 16.8.1976, s. 25)


(1)  Päätös 73/391/ETY sellaisena kuin se on muutettuna myös seuraavilla säädöksillä, joita ei kumota:

vuoden 1985 liittymisasiakirja.

vuoden 1994 liittymisasiakirja.


LIITE IV

VASTAAVUUSTAULUKKO

Päätös 73/391/ETY

Tämä päätös

1 artikla

1 artikla

2 artikla

21 artikla

Liitteen 1 artiklan johdantolause

2 artiklan 1 kohdan johdantolause

Liitteen 1 artiklan ensimmäinen ja toinen luetelmakohta

2 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta

Liitteen 2 artiklan ensimmäisen kohdan johdantolause

2 artiklan 2 kohdan johdantolause

Liitteen 2 artiklan ensimmäisen kohdan ensimmäinen, toinen ja kolmas luetelmakohta

2 artiklan 2 kohdan a, b ja c alakohta

Liitteen 2 artiklan toinen kohta

2 artiklan 3 kohta

Liitteen 3 artikla

3 artikla

Liitteen 4 artiklan a ja b alakohta

4 artiklan a ja b alakohta

Liitteen 4 artiklan c alakohdan ensimmäinen – neljäs luetelmakohta

4 artiklan c alakohdan i–iv alakohta

Liitteen 4 artiklan d alakohta

4 artiklan d alakohta

Liitteen 4 artiklan e alakohdan ensimmäinen – seitsemäs luetelmakohta

4 artiklan e alakohdan i–vii alakohta

Liitteen 4 artiklan f alakohta

4 artiklan f alakohdan i, ii ja iii alakohta

Liitteen 5 artiklan a ja b alakohta

5 artiklan a ja b alakohta

Liitteen 5 artiklan c alakohdan ensimmäinen, toinen ja kolmas luetelmakohta

5 artiklan c alakohdan i, ii ja iii alakohta

Liitteen 5 artiklan d alakohta

5 artiklan d alakohta

Liitteen 5 artiklan e alakohta

5 artiklan e alakohdan i ja ii alakohta

Liitteen 6 artiklan johdantolause

6 artiklan johdantolause

Liitteen 6 artiklan ensimmäinen, toinen ja kolmas luetelmakohta

6 artiklan a, b ja c alakohta

Liitteen 7, 8 ja 9 artikla

7, 8 ja 9 artikla

Liitteen 10 artiklan 1 kohdan johdantolause

10 artiklan 1 kohdan johdantolause

Liitteen 10 artiklan 1 kohdan ensimmäinen – neljäs luetelmakohta

10 artiklan 1 kohdan a–d alakohta

Liitteen 10 artiklan 2 ja 3 kohta

10 artiklan 2 ja 3 alakohta

Liitteen 11 ja 12 artikla

11 ja 12 artikla

Liitteen 13 artiklan ensimmäinen kohta

13 artiklan ensimmäinen alakohta

Liitteen 13 artiklan toisen kohdan johdantolause

13 artiklan toisen alakohdan johdantolause

Liitteen 13 artiklan toisen kohdan ensimmäinen ja toinen luetelmakohta

13 artiklan toisen alakohdan a ja b alakohta

Liitteen 14, 15 ja 16 artikla

14, 15 ja 16 artikla

Liitteen 17 artiklan johdantolause

17 artiklan johdantolause

Liitteen 17 artiklan ensimmäinen ja toinen luetelmakohta

17 artiklan a ja b alakohta

Liitteen 18 artiklan johdantolause

18 artiklan johdantolause

Liitteen 18 artiklan ensimmäinen ja toinen luetelmakohta

18 artiklan a ja b alakohta

Liitteen 19 artikla

19 artikla

20 artikla

Liitteessä 1 oleva A kohta

Liitteessä I oleva A kohta

Liitteessä 1 olevan B kohdan johdantolause

Liitteessä I olevan B kohdan ensimmäinen alakohta

Liitteessä 1 olevan B kohdan ensimmäinen luetelmakohta

Liitteessä I olevan B kohdan toinen alakohta

Liitteessä 1 olevan B kohdan toisen luetelmakohdan ensimmäinen – neljäs luetelmakohta

Liitteessä I olevan B kohdan kolmannen alakohdan i–iv alakohta

Liitteessä 1 oleva C kohta

Liitteessä I oleva C kohta

Liite 2

Liite II

Liite III

Liite IV


Top