31996D0278

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 31 päivänä tammikuuta 1996,

Iberia-yhtiön uuden pääoman lisäyksestä (Ainoastaan espanjankielinen teksti on todistusvoimainen) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (96/278/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 93 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon sopimuksen Euroopan talousalueesta ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa edellä mainittujen artiklojen mukaisesti, ja ottaa huomioon nämä huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa:

ASIASELOSTUS

I

Iberia Línes Aéreas Españolas -yhtiö (Iberia LAE, jäljempänä `Iberia`), joka kuljetti 13,6 miljoonaa matkustajaa vuonna 1993, on ylivoimaisesti Espanjan suurin lentoliikenteen harjoittaja. Sitä valvoo valtion holding-yhtiö Teneo, joka omistaa 99,85 prosenttia yhtiön osakkeista. Itse Iberia-yhtiöön kuuluvat lisäksi lentoliikennettä harjoittavat tytäryhtiöt Aviaco, Viva ja Binter, jotka ovat erikoistuneet tilauslentoliikenteeseen tai liikenteeseen tietyillä reiteillä. Vuoden 1993 lopulla Iberian palveluksessa oli 24 500 henkilöä ja Iberian, Aviacon, Vivan ja Binterin lentokalusto käsitti yhteensä 177 konetta (yksistään Iberialla 120).

Iberia, jonka liikevaihto vuonna 1993 oli 3 316 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, on kansallisten yhtiöiden joukossa Euroopassa keskikokoa. Yhtiön verkosto käsittää Espanjan ja Euroopan sekä ulottuu Lähi- ja Kaukoitään ja se liikennöi Pohjois-Amerikassa ja erityisesti Latinalaisessa Amerikassa. Lisäksi Iberia on hankkinut 1980-luvulta alkaen merkittäviä osuuksia eteläamerikkalaisista yhtiöistä: Viasa (45 prosenttia), Ladeco (35 prosenttia) ja etenkin Aerolineas Argentinas (jäljempänä `Arsa`) ja sen tytäryhtiö Austral. Iberialla on suoraan hallussaan 30 prosenttia Arsan osakkeista sekä Argentiinan lainsäädännön mukaisesti holding-yhtiön Interinvestin koko pääoma, tämän vuorostaan omistaessa 53,35 prosenttia Arsan osakkeista. Arsalla puolestaan on suoraan hallussaan 90 prosentin enemmistö tytäryhtiönsä Australin pääomasta. Iberia omistaa lisäksi Air France- ja Lufthansa -yhtiöiden tavoin 29,2 prosenttia tietokonepohjaisen paikanvarausjärjestelmän Amadeuksen pääomasta.

Vuonna 1992 Iberia-yritysryhmälle myönnettiin valtion tukea 120 000 miljoonaa pesetaa pääomahuollon muodossa, johon liittyi täydellinen uudelleenjärjestely- ja investointiohjelma nimeltä "Iberia-yritysryhmän toimintasuunnitelma 1992-1996" (jäljempänä `toimintasuunnitelma`). Toimintasuunnitelma on kunnianhimoinen Iberian kasvun ja kehittämisen kannalta. Se perustui yleiseen liikenteen vilkastumiseen vuonna 1991 tapahtuneen ja Persianlahden kriisistä johtuneen toiminnan äkillisen vähenemisen jälkeen. Iberian markkinaosuuksien lisääntymisen lisäksi suunnitelma sisälsi pääasiassa seuraavaa: yrityksen lentokaluston ja laitteiden uudistaminen ja lisääminen, henkilöstön vähentäminen ja tuottavuuden parantaminen sekä yhtiön toiminnan kehittäminen erityisesti Latinalaisessa Amerikassa, jonne Iberia oli investoinut paljon vuosina 1989-1991. Pääomanlisäyksen tavoitteena oli lisäksi vakiinnuttaa omien varojen ja velkojen välisen suhteen arvo, joka oli huonontunut merkittävästi. Toiminnan odotettiin muuttuvan taas voitolliseksi vuodesta 1992 alkaen.

Tämä 120 000 miljoonan pesetan pääomasijoitus ja sitä vastaava toimintasuunnitelma annettiin tiedoksi komissiolle helmikuussa 1992. Komissio hyväksyi tuen saman vuoden heinäkuun 22 päivänä tehdyllä päätöksellä, joka ilmoitettiin Espanjan viranomaisille 5 päivänä elokuuta 1992, sillä edellytyksellä, että sen yhteydessä noudatetaan useita ehtoja, joissa otettiin uudelleen käyttöön Espanjan hallituksen tekemät asiaa koskevat sitoumukset. Eräs niistä oli, että tuki olisi viimeinen toimintasuunnitelman keston aikana: "la ayuda será la última inyección de capital en forma de ayuda (aumento del capital o cualquier otra forma de ayuda) procedente de fondos públicos para la duración del programa (1989-96)".

Tosiasiassa lentoliikennealan kriisi, joka oli alkanut Persianlahden sodasta mutta joka jatkui taloudellisen laman johdosta vuosina 1992 ja 1993, vaikutti voimakkaasti vuoden 1992 toimintasuunnitelmaan. Vaikka toimintasuunnitelmassa edellytettiin liikevaihdon lisääntymistä 19 prosentilla vuonna 1992 ja 13 prosentilla vuonna 1993 silloisen kurssin mukaan, tosiasiallinen kasvu oli vastaavasti 10,6 ja 4 prosenttia. Tämä ero suhteessa arvioihin selittyy toiminnan elpymisvauhdin yliarvioinnilla, jota oli myöhemmin korjattava ottaen huomioon tarjonnan vähentäminen paikkakilometreissä, käyttöasteen heikkous (66,5 prosenttia vuonna 1992 ja 1993 vastoin ennakoitua 67,3 ja 69,1 prosenttia) sekä erityisesti merkittävä lasku yksikkökohtaisessa tulossa, joka vuosien 1992 ja 1993 aikana väheni 9,3 prosenttia vuoteen 1991 verrattuna.

Vuosien 1992 ja 1993 kriisien vuoksi Iberia vähensi pääasiassa paikkatarjontaansa ja investointejaan suhteessa ennusteisiin ja alensi kustannuksiaan ennakoitua enemmän parantamalla toimintasuunnitelman mukaisesti koko ajan tuottavuuttaan. Henkilöstön vähentämisen lisäksi ponnistelut kohdistuivat maapalveluihin ja lentokaluston ylläpitoon, yrityksen sisäiseen organisointiin, asiakaskunnalle tarjottavien palvelujen parantamiseen, lentokaluston uudistamiseen ja rahdin kuljettamiseen muissakin kuin rahtikoneissa. Tuotantovälineissä Iberia-yritysryhmä saavutti vuonna 1993 asettamansa tuottavuustavoitteet työntekijää kohden tarjotulla lähes 1,5 miljoonalla paikkakilometrillä, joka vastaa 24 prosentin kasvua verrattuna vuoteen 1991. Iberian tuottavuus, jota mitataan tarjoituilla paikkakilometreillä työntekijää kohden tai kuljetetuilla matkustajakilometreillä työntekijää kohden, oli vuonna 1993 kuitenkin alempi kuin sen pääasiallisten eurooppalaisten kilpailijoiden tuottavuus.

Lisäksi ryhmään kuului 31 päivänä joulukuuta 1993 5 000 työntekijää vähemmän kuin vuonna 1991, joten työntekijöiden määrä väheni enemmän kuin suunnitelmassa ennakoidulla 2 066 henkilöllä. Iberia on myös vähentänyt tarjontaansa, joka tarjottuina paikkakilometreinä nousi vuosina 1991-1993 ainoastaan 3,6 prosenttia vastaavan eurooppalaisten kuljetusyhtiöiden keskiarvon ollessa 21,4 prosenttia. Yhdessä käyttöasteiden heikkouden kanssa nämä luvut merkitsevät yrityksen markkinaosuuksien huomattavaa pienentymistä. Iberia korjasi vähennyksen myös lentokalustoa koskeviin ennusteisiinsa luopumalla käytettävien koneiden määrän säilyttämisestä 120:ssä vuoteen 1996 asti, turvautumalla yhä enemmän vuokraukseen ja hylkäämällä vuonna 1994 useita tilauksia. Kokonaisuudessaan investointikustannukset nousivat 40 000 miljoonaan pesetaan vuonna 1993 ja 22 300 miljoonaan pesetaan vuonna 1994, eivätkä alun perin suunniteltuihin 70,5 ja 100,5 miljardiin pesetaan.

Näistä ponnisteluista huolimatta ja yksikkökohtaisen tulon laskun ja kustannuksen alenemisen vastavuoroisen riittämättömyyden vuoksi myös yrityksen liiketoiminnan tulos (ennen rahoituskustannuksia ja muita kuin varsinaisen toiminnan tappioita) pysyi vuosina 1992 ja 1993 erittäin negatiivisena. Kasautuneet toimintatappiot olivat näiden kahden vuoden aikana 28 900 miljoonaa pesetaa eli 3,3 prosenttia liikevaihdosta. Kahden vuoden aikana toteutettujen ponnistelujen sekä yleisten ja alakohtaisten suhdanteiden paranemisen vuoksi liiketoiminnan tulos oli vuonna 1994 kuitenkin 6 000 miljoonaa pesetaa ylijäämäinen.

Iberian nettotulos oli näiden samojen vuosien aikana liiketoiminnan tulosta negatiivisempi, sillä se oli -35 000 miljoonaa pesetaa vuonna 1992, -70 000 miljoonaa pesetaa vuonna 1993 ja -41 500 miljoonaa pesetaa vuonna 1994, mikä johtui paitsi rahoituskustannusten suuruudesta (noin 20 000 miljoonaa vuosittain) myös erityisesti muista kuin poikkeuksellisista tappioista, jotka olivat seurausta omistusosuuksista Latinalaisessa Amerikassa. Yksinomaan nämä tappiot, jotka johtuivat pääasiassa Aerolineas Argentinas -yhtiön yksityistämisen yhteydessä ilmenneistä vaikeuksista, olivat vuosina 1992 ja 1993 yhteensä 54 200 miljoonaa pesetaa.

Useina vuosina kasautuneet tappiot ovat aiheuttaneet yhtiön taseen rakenteen huomattavan heikkenemisen huolimatta 120 000 miljoonan pesetan pääomasijoituksesta, joka sille myönnettiin vuonna 1992. Velkojen ja omien varojen välinen suhde oli näin ollen vuoden 1993 lopussa 4,99 ja vuoden 1994 lopussa 14,72. Ilman uutta pääomaa omat varat muuttuvat todennäköisesti negatiivisiksi vuoden 1995 lopussa. Iberian taseen vastattavat-puolen heikkeneminen, mihin liittyy ylivelkaantuminen, aiheuttaa rahoituskustannusten voimakasta lisääntymistä: rahoitustulos (kaikki saadut korot vähennettyinä kaikista maksetuista koroista) oli näin ollen vuonna 1994 noin 24 000 miljoonaa Espanjan pesetaa negatiivinen, mikä vastaa 5,51:tä prosenttia liikevaihdosta.

Kaiken tämän jälkeen Iberia ajautui vaikeaan tilanteeseen vuoden 1994 lopulla. Yhtiö tarvitsi välttämättä uutta pääomaa pystyäkseen noudattamaan velkojensa takaisinmaksuaikataulua ja palauttaakseen asianmukaisen taserakenteen; tämä jälkimmäinen palauttaminen olisi kuitenkin tarpeetonta, ellei siihen liittyisi perusteellinen yritystoiminnan uudelleenjärjestely. Tässä suhteessa Latinalaiseen Amerikkaan suunnatuista investoinneista aiheutuneiden tappioiden lisäksi myös vuosien 1992 ja 1993 toimintatappiot olivat huolestuttavia, vaikka vuoden 1994 positiiviset tulokset olivatkin kiistämätön osoitus elpymisestä.

Tällaisissa olosuhteissa Espanjan viranomaiset esittivät komissiolle Iberiaa koskevan uuden tervehdyttämissuunnitelman, johon sisältyi uusi pääoman korotus.

II

Espanjan viranomaiset ilmoittivat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan 3 kohdan määräysten mukaisesti 23 päivänä joulukuuta 1994 päivätyllä kirjeellä komissiolle toimenpideohjelmasta, jonka tarkoituksena oli mukauttaa Iberia uuteen kilpailuympäristöön ("Programa de Medidas de Adaptación de Iberia al Nuevo Entorno Competitivo", jäljempänä `mukauttamisohjelma`). Ohjelmaan sisältyy 130 000 miljoonan pesetan pääoman sijoitus. Sitä Espanjan valtio ei toteuta suoraan vaan valtion holding-yhtiö Teneo, joka omistaa enemmistön Iberian osakkeista. Komission pääsihteeristö kirjasti ilmoituksen vastaanotetuksi 23 päivänä joulukuuta 1994 ja asialle annettiin numero N 774/94.

Espanjan viranomaiset täydensivät edellistä ilmoitustaan 3 päivänä tammikuuta 1995 toimittamalla komissiolle Iberian kirjanpidon vuosilta 1992 ja 1993, Espanjan liikenneministerin ilmoituksen Espanjan lentoliikenteen vapauttamisesta sekä todistusten, jonka mukaan Iberian yhtiöjärjestyksen 5 artiklassa aiemmin ollut kansalaisuuslauseke on poistettu. Samassa kirjoituksessa Espanjan viranomaiset lisäsivät lähettävänsä lähiviikkoina komissiolle hieman muutetun version 23 päivänä joulukuuta 1994 tiedoksi annetusta ohjelmasta.

Espanjan hallitus toimitti komissiolle 20 päivänä tammikuuta 1995 lopullisen version kyseisestä mukauttamisohjelmasta ja se kirjattiin vastaanotetuksi 26 päivänä tammikuuta. Uuteen versioon sisältyy edelliseen versioon verrattuna vähäisiä muutoksia. Lisäksi siinä määrätään pääoman korottamisesta 130 000 miljoonalla pesetalla.

Iberian komissiolle tiedoksi antama ohjelma, joka on laadittu tunnetun kansainvälisen toimiston avulla, koskee ainoastaan Iberia LAE -yhtiötä eikä koko yritysryhmää. Sen tarkoituksena on mukauttaa yritys uuteen kilpailuympäristöön, jonka ominaispiirteitä ovat alentuneet yksikkökohtaiset tulot, sekä varmistaa lyhyellä aikavälillä yrityksen kannattavuus. Ohjelma kestää vuoteen 1996, sisältää vuoteen 1997 ulottuvia rahoitussuunnitelmia ja on jaettu hallintoa ja rahoitusta koskevaan osaan.

Ensinnäkin hallinnon osalta ohjelma perustuu analyyseihin markkinoista, joilla Iberia edelleenkin toimii vahvistaen asemiaan ja joita ovat pääasiassa Espanjan sisäiset markkinat, Espanjan ja Euroopan sekä Euroopan ja Latinalaisen Amerikan väliset markkinat. On huomattava, että vuoden 1994 lopussa ja vuoden 1995 alussa tiedoksi antamassaan ohjelmassa yhtiö pitää Euroopan ja Latinalaisen Amerikan markkinoiden tulevaisuudennäkymiä hyvinä. Tämän vuoksi se aikoo jatkaa Latinalaista Amerikkaa koskevaa toimintaansa, jonka osalta on suoritettu tiettyjä lisäinvestointeja erityisesti vuonna 1994, jolloin Iberia korotti osuuttaan Aerolineas Argentinasin pääomasta 30 prosentista 83,35 prosenttiin Argentiinan valtion sitomuksen vähennyttyä. Lisäksi se jatkaa Pohjois-Amerikan ja Kauko-idän lentojaan. Ainoastaan joitakin tappiollisia Euroopan linjoja lopetetaan.

Yhtiön liikevaihto on laskettu vuotuisella perusteella vuoteen 1996 asti ottaen huomioon kaikkien markkinoiden osalta kasvunäkymät IATAn (kansainvälinen ilmakuljetusliitto) ja AEA:n (Euroopan lentoyhtiöiden liitto) tietojen perusteella, Iberian arvioidut markkinaosuudet (koko jakson aikana yleisesti laskussa), täyttöasteet (lievästi nousussa) ja yksikkökohtaiset tulot (laskussa). Iberian kokonaistarjonnan matkustajakilometreinä pitäisi vuonna 1993 tapahtuneen vähenemisen jälkeen kuitenkin olla 36 790 miljoonaa vuonna 1993, 33 709 miljoonaa vuonna 1994 ja 35 858 miljoonaa vuonna 1996. Samanlaisia arvioita on esitetty rahtitulojen (nousussa), maapalvelujen (laskussa vakaana valuuttana) ja kunnossapidon (laskussa) osalta.

Ohjelman perustana on paljon varovaisempi ja vähemmän kasvuhakuinen strategia kuin vuoden 1992 toimintasuunnitelma. Kun tässä ennakoitiin liikenteen kasvavan tyydyttävästi erityisesti Latinalaisessa Amerikassa ja tulojen kattavan kustannusten kasvun, vuoden 1995 alussa ilmoitettu ohjelma perustuu yhtiön kannattavuuden varmistamiseksi pääasiassa tuotantokustannusten alentamiseen, sillä yhtiön toiminta kasvaa vain hieman. Ottaen huomioon heikoksi ennakoitu tulojen kehitys ohjelmaan sisältyy kolme suurta kustannusten alentamista koskevaa toimenpidesarjaa yhtiön toiminnan tuloksen palauttamiseksi selvästi positiiviseksi. Ensiksi yhtiö supistaa henkilöstökustannuksiaan. Näin ollen Iberian henkilöstömäärä vähenee vuosina 1994-1997 3 500 työntekijällä varhaiseläkkeiden ja vapaaehtoisten eroamisten kautta. Tämä henkilöstömäärän vähentäminen, joka koskee 14:ää prosenttia yrityksen aktiivisesta henkilöstöstä vuoden 1993 lopussa, aiheuttaa 32 200 miljoonan pesetan erityiskustannukset, mutta vuosittaiset toimintakustannukset laskevat 20 200 miljoonaa pesetaa. Lisäksi palkkojen osalta toteutetaan seuraavat toimenpiteet:

- alennetaan palkkoja 1 päivästä tammikuuta 1995 henkilöstöryhmästä riippuen 3-15 prosenttia, mikä edustaa 8,3:a prosenttia palkkakustannuksista (arvioidut säästöt: 9 700 miljoonaa pesetaa),

- maksetaan työntekijöille kahtena määränä 5 300 miljoonaa pesetaa tammikuussa 1995 ja 1996 korvaukseksi vuonna 1993 ja 1994 toteutetuista palkkojen jäädytyksistä,

- jäädytetään palkat vuosiksi 1995 ja 1996,

- poistetaan useita henkilöstölle palkan lisäksi myönnettyjä etuja 2 500 miljoonan pesetan vuosisäästöjen verran.

Lisäksi Liberia vähentää 15 400 miljoonaa pesetaa "neuvoteltavissa olevista" kustannuksistaan, jotka nykyään ovat 165 900 miljoonaa pesetaa vuodessa, eli 38 prosenttia yrityksen kaikista toimintakustannuksista. Näiden kustannusten pienentämistä koskeva erityisohjelma "PREGA" (Programa de Reducción de Gastos) otettiin käyttöön, jotta saataisiin aikaan 4 900 miljoonan pesetan säästöt vuonna 1994 ja 10 500 miljoonan pesetan säästöt vuonna 1995. "Neuvoteltavissa olevat" kustannukset ovat sellaisia hallittavissa olevia kustannuksia, jotka aiheutuvat neuvotteluista kolmansien kanssa pääasiassa tavaroiden ja palvelujen hankkimiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi polttoaineen ostaminen tai palvelujen alalla lentohenkilöstön majoitus, lentokoneiden siivous, kunnossapito ja niin edelleen. PREGA-ohjelman vaikutus oli huomattava vuonna 1994, sillä silloin saavutettiin jopa 315 miljoonan pesetan lisäsäästöt arvioituihin säästöihin verrattuna.

Näiden kustannusten pienentämiseen liittyvien pyrkimysten lisäksi Iberian lentokaluston hoito osoittautui paremmaksi yhtäältä leasing-toiminnan lisääntymisen ansiosta, jolloin kustannusrakenteen joustavuus kasvaa, ja toisaalta yhtiön koneiden vähentyneen määrän ansiosta, joka johtui tilausten peruuttamisesta tai lykkäämisestä. Tämän määrän pitäisi laskea 120 yksiköstä vuonna 1993 99 yksikköön vuonna 1995 ja 104 yksikköön vuonna 1997. Samanaikaisesti kustannusten supistamisen kanssa ohjelmassa pyritään lisäämään Iberian tuloja seuraavin toimin:

- Verkoston ja aikataulujen hoitamiseksi ottamalla käyttöön sellaiset atk-järjestelmät, jotka mahdollistavat odotettujen tulojen lisääntymisen koko ryhmän ja sen tytäryhtiöiden tasolla. Näiden järjestelmien yhteydessä otetaan huomioon ja tarvittaessa mukautetaan jatkuvasti hinnat, käytettävissä olevat paikat jokaisessa koneessa, aikataulut, verkostojen rakenne ja niin edelleen.

- Yhtiön kaupallisten edustuksien myynnin tehokkuuden parantaminen kunkin edustuksen henkilöstölle suunnatun tiedottamisen sekä henkilöstön kannustamisen, vastuuntunnon lisäämisen ja pätevöitymisen parantamisen avulla.

Kaikkien edellä esitettyjen osatekijöiden perusteella komissiolle ilmoitettuun ohjelmaan sisältyy Iberian toiminnan tuloksen huomattava paraneminen; sen ylijäämä olisi 16 600 miljoonaa pesetaa vuodesta 1995 alkaen ja saavuttaisi 28 800 miljoonaa pesetaa vuonna 1997. Yhtiön nettotulos taas palautuisi hieman positiiviseksi vasta vuonna 1996 (190 miljoonaa pesetaa) ja olisi 7 920 miljoonaa pesetaa vuonna 1997 poikkeuksellisten tappioiden jatkumisen vuoksi.

Toiseksi rahoituksen osalta ohjelmaan sisältyy pääasiassa holdingyhtiö Teneon suorittama 130 000 miljoonan pesetan pääomanlisäys vuonna 1995, jolloin kustannusten supistamistoimenpiteet on tosiasiallisesti pantu täytäntöön. Espanjan viranomaisten mukaan kyseinen Iberiaan kohdistuva pääomanlisäys on tarpeen, sillä yhtiön taloudellisen rakenteen tervehdyttäminen ei onnistu ainoastaan toiminnan tuloksen paranemisella. Lisäksi Iberia luopui edellisen suunnitelman yhteydessä vuonna 1991 lentoliikenteelle vieraammasta yhtiön omaisuudesta, joten yhtiö ei enää voi luovuttaa lisäomaisuutta vahingoittamatta pääasiallista toimintaansa ("core business"). Espanjan viranomaisten mukaan ulkoinen rahoitus on näin ollen ainoa mahdollisuus. Kyseisten 130 000 miljoonan pesetan avulla edellä mainitut toimenpiteet voidaan toteuttaa ja yrityksen taloudellinen tilanne tervehdyttää. Näin lisäyksen avulla voidaan ohjelman lopulla saada yksityistä pääomaa yritykseen, joka voi silloin jakaa osinkoja. Kuitenkin vuodesta 1995 Iberian työntekijöistä tulee osaltaan yrityksen osakkeenomistajia.

Määrä 130 000 miljoonaa pesetaa on laskettu kahden tavoitteen saavuttamiseksi:

- Iberian henkilöstömäärän vähentämisohjelmasta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi 32 200 miljoonaa (katso edellä),

- yrityksen taloudellisen rakenteen tervehdyttämiseksi 97 800 miljoonaa pesetaa. Tämän määrän ansiosta velkojen ja omien varojen välisen suhteen arvo olisi 1,48 vuonna 1996 ja 1,17 vuonna 1997. Samanaikaisesti rahoituskustannukset laskevat velkaantumisen vähentämisen seurauksena järkevälle tasolle, sillä rahoituskustannusten ja liikevaihdon suhde laskisi 7,4 prosenttiin vuonna 1994 ja 3,6 prosenttiin vuonna 1996.

Espanjan hallitus on myös esittänyt useita väitteitä Iberian mukauttamisohjelmasta tehdyn ilmoituksen tueksi. Ensinnäkin se korostaa, että yritys on toteuttanut kaikki vuoden 1992 toimintasuunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet. Espanjan hallitus korostaa, että myös komission asettamat erilaiset edellytykset tämän tuen hyväksymiseksi on täytetty.

Espanjan viranomaiset esittävät, että Iberian tuloksiin ovat vuosina 1992 ja 1993 vaikuttaneet seuraavat yrityksen ja sen hallinnon ulkopuoliset, poikkeukselliset ja ennakoimattomat olosuhteet:

- taloudellinen lama, joka voimisti Persianlahden sodan lentoliikennealaan kohdistuvia, erityisesti hintojen laskuna ilmenneitä vaikutuksia ja joka on osoittautunut erityisen voimakkaaksi Espanjassa,

- Euroopan valuuttajärjestelmän kriisi, joka on aiheuttanut Espanjan valuutan voimakkaan arvonlaskun kesästä 1992,

- Espanjan sisäisen lentoliikenteen vapauttamisen ennakointi,

- yhtiön eteläamerikkalaisten tytäryhtiöiden (erityisesti Aerolineas Argentinas) yksityistämismenettelyssä kohdatut vaikeudet.

Lisäksi Espanjan viranomaiset ilmoittavat, että komissiolle esitetty ohjelma, jonka työmarkkinaosapuolet ovat hyväksyneet, ei sisällä perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tuen osia, sikäli kuin

- se perustuu ainoastaan hallinnollisiin perusteisiin, jotka lyhyellä aikavälillä takaavat yrityksen taloudellisen ja rahoituksellisen kannattavuuden,

- siihen liittyvää pääomanlisäystä ei suoriteta julkisista varoista, sillä sen suorittaa Teneo, valtion talousarvion ulkopuolinen yksikkö. Nämä erilaiset perusteet esitetään laajemmin Espanjan viranomaisten komissiolle 16 päivänä helmikuuta 1995 lähettämässä muistiossa. Niissä vedotaan erityisesti lentoliikenteen rakennekriisiin sekä asian poliittisiin ja oikeudellisiin näkökohtiin. Viranomaiset lisäävät, että toiminta on joka tapauksessa yhteismarkkinoille soveltuvaa ottaen huomioon yrityksen elinkelpoisuuden palauttamisen, ohjelmaan sisältyvän kapasiteetin vähentämisen ja kyseessä olevan pääomanlisäyksen välttämättömyyden.

Tukea koskevaan ilmoitukseen liitettyjen kaikkien tietojen perusteella komissio päätti 1 päivänä maaliskuuta 1995 aloittaa perustamissopimuksen 93 artiklan 2 kohdassa määrätyn menettelyn, Iberia-yrityksen pääoman uudelleenkorottamiseen 130 000 miljoonalla pesetalla. Tämän menettelyn aloittamisen syynä olivat holding-yhtiö Teneon pääomanlisäyksen laatu, jota perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohdan merkityksessä voidaan pitää valtion varoista myönnettynä, sekä komission vakavat epäilykset:

- tuen olemassaolosta ottaen huomioon vähäiset mahdollisuudet korvata tyydyttävästi Teneon taloudelliset ponnistukset,

- mahdollisuudesta myöntää mahdolliselle tuelle yksi perustamissopimuksen 92 artiklan 2 ja 3 kohdassa määrätyistä poikkeuksista. Näin ollen komissio esitti vahvoja varauksia sellaisten poikkeuksellisten, ennakoimattomien ja yrityksen ulkopuolisten olosuhteiden mahdollista esiintymistä kohtaan, jotka ovat omiaan kyseenalaistamaan sen 22 päivänä heinäkuuta 1992 tekemässä päätöksessä olevan edellytyksen siitä, ettei mitään uutta tukea myönnetä ennen vuodeksi 1996 ennakoitua toimintasuunnitelmaa. Lisäksi komissio on todennut, ettei sillä missään tapauksessa ole tietoja, joiden perusteella se voisi päättää, täyttyvätkö tässä tapauksessa ne edellytykset, jotka se yleensä asettaa uudelleenjärjestelyn tuen hyväksymiselle.

Päätöksessään menettelyn aloittamisesta komissio myös ilmoitti selvästi, ettei se käyttäisi yhtä tai useampaa konsulttia kootakseen tiedot, joiden avulla se voi lopullisesti arvioida niitä useita kysymyksiä, joiden suhteen se esitti epäilyjä, kuin saada asiasta kokonaiskuvan.

Komissio ilmoitti 9 päivänä maaliskuuta 1995 päivätyssä kirjeessään Espanjan hallitukselle päätöksestään menettelyn aloittamisesta ja kehotti sitä esittämään huomautuksensa. Tämä kirje julkaistiin Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä (1) ja muilta jäsenvaltioilta sekä asianomaisilta, pyydettiin myös huomautuksia perustamissopimuksen 93 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

III

Espanjan viranomaiset esittivät 10 päivänä huhtikuuta 1995 päivätyssä kirjeessään huomautuksensa 9 päivänä maaliskuuta 1995 päivätyn komission kirjeen johdosta, jossa komissio ilmoitti päätöksestään menettelyn aloittamisesta. Nämä huomautukset koskivat kyseisessä kirjeessä olevien tosiseikkojen esittämistä, tuen olemassaoloa, mahdollisuutta saada toista tukea sekä aiotun pääomakorotuksen soveltuvuutta yhteismarkkinoille.

Ensinnäkin komission 9 päivänä maaliskuuta 1995 päivätyssä kirjeessä tehdyn esityksen osalta Espanjan viranomaiset muistuttavat, että yhtiön tulot eivät ole huomattavasti alhaisemmat kuin keskimäärin sen eurooppalaisten kilpailijoiden tulot. Ne muistuttavat myös, että Iberian toimintatappio on ilmaantunut vasta kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana ja että vuosina 1986-1994 Iberian toiminnan tulokset ovat olleet kokonaisuudessaan 12 400 miljoonaa pesetaa positiivisia.

Espanjan hallitus arvostelee myös suunnitelman esitystapaa, josta ei käy ilmi, että Iberia itse asiassa vähentää tarjontaansa tulevina vuosina, eikä tarpeeksi painoteta pyrkimyksiä tuottavuuden ja "hallittavissa olevien" kulujen vähentämiseen eikä viitata tarpeeksi henkilöstökustannusten supistamiseen. Jälkimmäisen kohdan osalta Espanjan viranomaiset esittävät, että vuonna 1996 Iberian nimellispalkat ovat varmasti jokaisen henkilöstöryhmän osalta 8,3 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1992. Lisäksi Iberian tuottavuus vuonna 1993 oli Espanjan viranomaisten mukaan verrattavissa sen tärkeimpiin eurooppalaisiin kilpailijoihin.

Toiseksi tuen olemassaolon osalta Espanjan hallitus parantelee ja kehittelee jo ilmoituksessaan käyttämiään kahta perustetta kieltääkseen tässä tapauksessa perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohdan mukaisen valtion tuen olemassaolon ja esittää:

- yhtäältä Teneosta tulevia varoja ei voi pitää tukena, sillä Teneo on kokonaan yksityisoikeudellinen osakeyhtiö, joka hoitaa ryhmänsä yrityksiä puhtaasti taloudellisin perustein. Espanjan hallituksen mukaan Teneo ei siis ole saanut mitään tukea valtiolta kyseessä olevan toimen toteuttamiseksi ja on yksin tehnyt investointipäätöksen,

- toisaalta kyseessä oleva toimi sisältyy Teneon kokonaisstrategiaan, sillä yritys toimii kilpailutilanteessa holding-yhtiönä hoitaen ryhmäänsä parhaansa mukaan ja ottaen huomioon kaikki yhteisvaikutukset siltä osin kuin pääomakorotukseen liittyy yhtenäinen, realistinen ja elinkelpoinen uudelleenjärjestelysuunnitelma,

- kolmanneksi toisen tuen saamisen mahdollisuuden osalta Espanjan viranomaiset korostavat ennen kaikkea, ettei komissio pystyisi hyväksyttävästi käyttämään preusteina toisen tuen kieltämiselle poikkeuksellisten, ennakoimattomien ja ulkoisten olosuhteiden mahdollista esiintymättömyyttä. Komission 22 päivänä heinäkuuta 1992 tekemä päätös, joka koski pääoman korottamista 120 miljardilla pesetalla perustuikin vuoden 1984 muistiossa vahvistettuihin perusteisiin. Juuri tällä perusteella Espanjan hallitus sitoutui vuonna 1992 olemaan enää myöntämättä Iberialle tukea ohjelman aikana. Lisäksi Espanjan viranomaisten mukaan komissio ei voisi yhtäkkiä ottaa käyttöön uusia perusteita, kuten poikkeuksellisten, ennakoimattomien ja ulkoisten olosuhteiden esiintymättömyyttä, toimimatta samalla oikeusvarmuuden, tasa-arvoisuuden, taannehtimattoman soveltamisen ja perustellun luottamuksen perusperiaatteiden vastaisesti. Espanjan viranomaiset päättelevät, että komission on jatkettava vuoden 1984 muistiossa olevien perusteiden käyttämistä ja ettei se voi taannehtivasti soveltaa vuonna 1994 laadittuja suuntaviivoja, joita tässä tapauksessa ei voida soveltaa. He painottavat lisäksi, että komission on käytettävä täyttä toimivaltaansa ja tarkasteltava uutta ohjelmaa kokonaisuudessaan tyytymättä poikkeuksellisten, ennakoimattomien ja yritysten ulkopuolisten olosuhteiden esiintymisen tai esiintymättömyyden alustavaan tarkasteluun.

Espanjan hallitus painottaa lisäksi, että sen esittämät neljä olosuhdetta joka tapauksessa täyttävät kyseessä olevat kolme edellytystä. Sen mukaan poikkeuksellisten, ennakoimattomien ja ulkopuolisten olosuhteiden perustetta ei voida sekoittaa perustamissopimuksen 92 artiklan 2 kohdan b alakohdassa määrättyihin soveltumattomuuden edellytyksiin ("luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttama vahinko") ja sen vaatimusaste olisi vähäisempi. Espanjan hallitus erittelee myös syyt, joiden perusteella se arvioi, että vuosien 1992 ja 1993 talouskriisi, pesetan devalvointi kyseisinä vuosina, Aerolineas Argentinasin yksityistämisessä esiintyneet ongelmat ja Espanjan markkinoiden vapauttaminen ovat sen mielestä luonteeltaan poikkeuksellisia, ennakoimattomia ja Iberian ulkopuolisia. Lopuksi Espanjan hallitus lisää, että vaikka yhdelläkään näistä neljästä olosuhteesta ei yksin olisi poikkeuksellista, ulkopuolista ja ennakoimatonta luonnetta, niiden yhteisvaikutuksena se sitä vastoin muodostuisi.

Lopuksi mahdollisen tuen yhteismarkkinoille soveltumattomuuden osalta Espanjan viranomaiset ovat sitä mieltä, että komissiolle annettuun ohjelmaan sisältyvät kaikki tarvittavat tekijät sen osoittamiseksi, että komission esittämät perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti myönnettävän poikkeuksen kaikki edellytykset täyttyvät.

IV

Menettelyn aloittamisen johdosta Yhdistyneen kuningaskunnan, Tanskan, Hollannin, Norjan ja Ruotsin hallitukset, monet Iberian kanssa kilpailevat lentoyhtiöt, erityisesti Air UK, American Airlines, British Airways ja Euralair sekä muut osapuolet, joita asia koskee, kuten Teneo, SNECMA, Viva Air -yhtiön henkilöstön ammattiyhdistysosasto SEPLA ja Euroopan yhteisön lentoyhtiöiden liitto (ACE) esittivät huomioita tästä asiasta. Kaikkiaan 17 eri osapuolta, joista 8 oli lentoyhtiöitä, esitti kannanottonsa. Kaikki muut osapuolet paitsi Teneo ja SNECMA hyväksyivät komission päätöksen aloittaa perustamissopimuksen 93 artiklan 2 kohdassa määrätty menettely ja esittivät useita tässä päätöksessä ilmaistuihin epäilyksiin liittyviä kysymyksiä. Ainoastaan Teneo-yhtiö ilmoitti, että pääomahuolto ei muodosta tukea, korostaen erityisesti ryhmästrategiaansa sekä omaa taloudellista itsenäisyyttään ja hallintonsa riippumattomuutta suhteessa Espanjan valtioon. Se myös kiisti poikkeuksellisten, ennakoimattomien ja ulkopuolisten olosuhteiden esiintymisen perusteen, joka on siviili-ilmailun alalle ominainen ja taannehtimattoman soveltamisen ja oikeusvarmuuden periaatteiden vastainen. Moottorivalmistaja SNECMA, joka toimii eurooppalaisten yhtiöiden käyttämien suurten lentokonevalmistajien hankkijana, huomautti, että suhdanteiden kehitys vuosina 1991-1994 oli todellakin poikkeuksellinen ja ennakoimaton erityisesti elpymisen hitauden vuoksi.

Jo huomionsa esittäneet valtiot ilmoittivat kannanotoissaan, että valtion tukea koskevia perustamissopimuksen määräyksiä on sovellettava tarkasti siviili-ilmailun alalla kolmannen vapauttamispaketin (neuvoston asetukset (ETY) N:o 2407/92, (ETY) N:o 2408/92 ja (ETY) N:o 2409/92) (2) säännösten tultua voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993. Alankomaat painotti erityisesti, että tuet rankaisevat niitä yrityksiä, jotka ovat pystyneet suorittamaan uudelleenjärjestelyn ilman mitään valtion tukea. Yleisesti viisi jäsenvaltiota hyväksyi menettelyn aloittamisen kyseessä olevan tapauksen osalta ja yhtyy tämän aloittamisen yhteydessä komission esittämiin epäilyksiin korostaen:

- valtion tuen olemassaoloa perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä, sillä yhtäältä Teneo on valtion valvoma julkinen yritys ja toisaalta markkinatalouden mukaiset järkiperäisen investoinnin edellytykset eivät tässä tapauksessa ole täyttyneet,

- poikkeuksellisten, ennakoimattomien ja Iberian ulkopuolisten olosuhteiden esiintymättömyyttä sen nykyisten vaikeuksien aiheuttajana. Tässä suhteessa Yhdistynyt kuningaskunta selvensi, että vuosien 1992-1993 lama on osa luonnollista suhdannevaihtelua, että pesetan devalvoinnin vaikutuksia Iberian tileihin ei ole lainkaan todistettu, että on olemassa suojaamistoimenpidetekniikoita ("hedging"), että lentoliikenteen vapauttaminen on ollut 1980-luvulta jatkuva ja ennakoitava kehityskulku ja että Iberian investoinnit Latinalaisessa Amerikassa olivat jo alkujaan osa suuririskistä strategiaa,

- sitä tosiseikkaa, että näissä olosuhteissa komission vuonna 1992 tekemä myönteinen päätös ensimmäisestä ja viimeisestä 120 000 miljoonan pesetan tuesta on esteenä minkään lisätuen myöntämiselle.

Yhdistynyt kuningaskunta ja Tanska lisäävät, että sosiaalisista syistä myönnetty osa tukea on myös omiaan vääristämään kilpailua. Lisäksi Yhdistyneen kuningaskunnan mukaan kyseessä oleva toiminta olisi sellaista, että se muuttaisi kaupan edellytyksiä yhteisössä tavalla, joka on ristiriidassa yhteisen edun kanssa, erityisesti Espanjaan suuntautuvien tilauslentojen erittäin merkittävillä markkinoilla. Lopuksi Alankomaiden mielestä tukea ei joka tapauksessa voisi hyväksyä muutoin kuin jos siihen liitettäisiin tarkat edellytykset, jotka koskevat muun muassa omaisuuden luovuttamista, kapasiteetin vähentämistä, investoinitkieltoa toisiin lentoyhtiöihin.

Nämä eri kohdat sisältyvät myös lentoyhtiöiden, Viva Airin henkilöstön ammattiyhdistysosaston SEPLAn ja ACE:n tekemiin kannanottoihin. British Airways on erityisesti teettänyt konsulttitoimisto Avmarkilla tutkimuksen, jossa pyritään osoittamaan sellaisten poikkeuksellisten, ennakoimattomien ja Iberian ulkopuolisten olosuhteiden esiintymättömyys, jotka olisivat aiheuttaneet sen vaikeudet. Lisäksi osapuolet, joita asia koskee, esittävät lisätekijöitä pyytääkseen komissiota vastustamaan Iberian hyväksi tehtävää pääomahuoltoa. Niinpä Pan Air -yhtiö, Viva Airin henkilöstön ammattiyhdistysosasto SEPLA ja ACE pelkäävät, että Iberia käyttää tukena saamansa rahasummat hintasodan käynnistämiseen. British Midland, British Airways, Euralair, American Airlines, SAS ja Viva Airin ammattiyhdistysosasto SEPLA taas korostavat, että mukauttamisohjelma ei ole uskottava eikä riittävä Iberian pitkäaikaisen elinkelpoisuuden takaamiseksi. Ne painottavat sen korkeita tuotantokustannuksia, Latinalaisen Amerikan strategian riskejä sekä sitä, että taloudelliselta kannalta ei olisi järkevää, että Iberia valtaisi Viva Airin menestyksekkäästi liikennöimän säännöllisen reittiliikenteen. Viva Airin henkilöstön ammattiyhdistysosasto SEPLA esittää myös, että Iberiaa ei johdeta markkinatalouden periaatteiden mukaisesti. British Airways ja Euralair arvioivat lisäksi, että tuki ei vaikuta välttämättömältä ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi, jos Iberia voi luovuttaa omaisuuttaan tai vähentää enemmän toimintakustannuksiaan. Lisäksi ACE sekä Air UK ja Britannia -yhtiöt korostavat, että Iberia jo hyötyy etuoikeutetusta kohtelusta Espanjan lentoasemilla monopoliasemansa vuoksi maapalvelujen (handling) osalta, sillä niiden hinnat nousisivat suhteessa tuotettujen palvelujen laatuun. Ne lisäävät, että ohjelmaan sisältyvä Viva Airin ilmestyminen tilauslentomarkkinoille pääomahuollon seurauksena saattaa vääristää huomattavasti kilpailua näillä markkinoilla, joilla kilpailu on erittäin kovaa, ja erityisesti Yhdistyneen kuningaskunnan ja Espanjan välille. Lopuksi Euralair pyytää komissiota ottamaan uudelleen käsiteltäväksi vuonna 1992 hyväksytyn 120 miljardin pesetan tukea koskevan asian korostaen, että siihen liittyvää strategista suunnitelmaa ei ole noudatettu.

Komissio on toimittanut kaikki jäsenvaltioiden ja asianomaisten kolmansien tekemät huomautukset Espanjan hallitukselle 15 päivänä kesäkuuta 1995. Espanjan viranomaiset ovat vuorostaan 29 päivänä kesäkuuta 1995 päivätyssä kirjeessään tehneet omat huomautuksensa niille toimitettujen huomautusten osalta. Ne kiistävät kohta kohdalta kaikki jäsenvaltioiden ja muiden kolmansien osapuolten, joita asia koskee, lukuun ottamatta Teneota ja SNECMAa, esittämät väitteet, ja erityisesti British Airwaysin ja Euralairin esittämät väitteet ilmaisemalla jo edellä mainitussa 10 huhtikuuta 1995 päivätyssä kirjeessä esitetyt tekijät. Ne esittävät näin ollen NatWest Marketsin konsultin kertomuksen, jonka mukaan suunniteltu ohjelma tulee huomattavasti parantamaan Iberian kilpailukykyä erityisesti poistamalla kyseisen yhtiön ja sen pääasiallisten eurooppalaisten kilpailijoiden väliset erot kustannustasossa ja kilpailukyvyssä. Ne esittävät myös Airbus Industrien kertomuksen, jossa yhtäältä painotetaan Iberian tilausten sekä sen Latinalaisessa Amerikassa olemassaolon tärkeyttä Euroopan ilmailuteollisuuden hyvinvoinnille ja toisaalta korostetaan vuosina 1992-1993 ilmenneiden taloudellisten vaikeuksien poikkeuksellista ja ennakoimatonta luonnetta. Espanjan hallitus lisää muun muassa, että poikkeuksellisia, ennakoimattomia ja ulkoisia olosuhteita ei pidä sekoittaa ylivoimaiseen esteeseen, että Espanjan laman poikkeuksellisen ja ennakoimattoman luonteen kokonaisvaikutus Iberian tuloihin on 59 000 miljoonaa pesetaa, että Iberia on pian yhtä kilpailukykyinen kuin Viva Air, jolla on asemansa tilauslentomarkkinoilla, ja että komissio ei voi oikeudellisesti pakottaa Iberiaa luovuttamaan omaisuuttaan ja ettei suunnitellulle pääomahuollolle ole vaihtoehtoa, sillä Iberialla ei ole enää "non-essential assets"-varoja.

V

Espanjan viranomaisille 9 päivänä maaliskuuta 1995 osoittamansa menettelyn aloittamista koskevan kirjeensä mukaisesti komissio pyysi jo huhtikuussa 1995 kansainvälisesti tunnettua konsulttia (Deloitte & Touche) keräämään useita niitä kysymyksiä koskevia tietoja, joiden osalta se oli esittänyt epäilyksiä. Konsultti sai näin tehtäväkseen ensinnäkin soveltaa kyseiseen toimintaan markkinatalouden mukaista järkiperäisen investoinnin periaatetta. Jos konsultti tulee tässä ensimmäisessä kohdassa siihen johtopäätökseen, ettei ehdotettu 130 000 miljoonan pesetan pääomanlisäys ole järkiperäisen investoijan käyttäytymisen mukaista, häntä pyydettiin myös pääasiassa:

- erittelemään vuoden 1992 strategiasuunnitelman epäonnistumisen syyt,

- hankkimaan Espanjan viranomaisten esittämien Iberian vaikeudet selittävien neljän tekijän (lama, devalvointi, ennakoitu sisäinen vapauttaminen ja omistusosuudet Latinalaisessa Amerikassa) poikkeuksellisen, ennakoimattoman ja ulkopuolisen luonteen arvioimista koskeva aineisto,

- arvioimaan mukauttamisohjelman elinkelpoisuus sekä 130 miljardin pesetan määrän soveltuvuus kyseisen suunnitelman tavoitteisiin,

- tarvittaessa esittämään vaihtoehtoisia ratkaisuja Iberian tilanteen parantamiseksi.

Komission nimeämä konsultti pystyi suorittamaan tehtävänsä yhteistyössä Espanjan valtion, Teneon ja Iberian edustajien kanssa ja sai näiltä kaikki tarvittavat tiedot. Madridissa 26-27 päivänä heinäkuuta 1995 pidetyissä kokouksissa, joihin osallistuivat paitsi konsultti ja komission edustajat myös Iberia-ryhmän tärkeimmät johtajat, käsiteltiin sekä Iberian eri tytäryhtiöiden tilannetta että sen toteuttaman ryhmästrategian pääasiallisia osatekijöitä.

Konsultti esitti 10 päivänä elokuuta 1995 luonnoksen loppukertomukseksi, joka toimitettiin Espanjan viranomaisille huomautusten tekemistä varten. Konsultti otti huomautukset mahdollisimman laajalti huomioon ja jätti komissiolle lopullisen kertomuksensa 20 päivänä syyskuuta 1995. Tästä kertomuksesta käy ensinnäkin ilmi, ettei markkinatalouden sääntöjen mukaan käyttäytyvä järkiperäinen investoija suorittaisi Iberialle yhdellä kertaa tällaista 130 miljardin pesetan pääomahuoltoa ainakin kahdesta syystä: yhtäältä vastaavanlaisessa tilanteessa järkiperäinen investoija pyrkisi pitämään mahdollisimman pienenä maksamansa alkuperäisen määrän ja suorittaisi myöhemmin siirtoja asteittain tervehdyttämisohjelman tavoitteiden toteutuessa; toisaalta toiminta on rahoituksellisesti liian riskialtis ryhmän tulevaisuutta vielä varjostavien epävarmuustekijöiden vuoksi, erityisesti Latinalaisessa Amerikassa.

Vuoden 1992 toimintasuunnitelman epäonnistumisen syyksi konsultti taas esittää Latinalaiseen Amerikkaan suunnattujen investointien liialliset kustannukset ja kyseisen suunnitelman liiallisen kunnianhimon odotetun kasvun ja markkinaosuuksien valtaamisen osalta aikana, jolloin Iberia ei voinut vastata yksikkökohtaisten tulojen ennakoimattomaan laskuun kustannusrakenteensa ja riittämättömän tuottavuutensa vuoksi. Lisäksi konsultti arvioi, että Espanjan hallituksen esittämistä neljästä todisteesta ainoastaan vuosien 1992 ja 1993 taloudellisen laman erityisen voimakasta luonnetta, mutta ei lamaa sinänsä, voitaisi pitää poikkeuksellisena, ennakoimattomana ja Iberian ulkopuolisena tapahtumana. Se laman osa, jolla tämä luonne on, olisi kuitenkin aiheuttanut yhtiölle ainoastaan noin 14 miljardiksi pesetaksi arvioidun tappion. Sitä vastoin konsultin mielestä

- pesetan devalvointi onkin osoittautunut Iberialle suotuisaksi,

- Espanjan sisäisten markkinoiden ennakoidulla vapautumisella on ollut ennen vuotta 1994 ainoastaan heikko vaikutus ja se oli joka tapauksessa ennustettavissa,

- omistusosuuksien osalta Latinalaisessa Amerikassa kohdatut vaikeudet eivät olleet ennakoimattomia, poikkeuksellisia eivätkä Iberian ulkopuolisia, sillä kyseiset omistusosuudet olivat alun perinkin suuria kaupallisia riskejä ja kärsityt tappiot johtuvat pääasiallisesti Iberian jo ennen vuoden 1992 toimintasuunnitelmaa tekemistä sitoumuksista.

Ajanjaksolle 1994-1996 ilmoitettuun mukauttamissuunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden (muun muassa tuottavuuden parantaminen, kustannusten supistaminen) osalta taas konsultti arvioi, että kyseiset toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia ja että niiden tosiasiallinen toteuttaminen on välttämätön edellytys Iberian toiminnan jatkamisen ja elinkelpoisuuden takaamiseksi. Ne eivät kuitenkaan riittäisi takaamaan tätä elinkelpoisuutta pitkällä aikavälillä. Tässä vaiheessa ei olisikaan mahdollista esittää ennusteita Iberian toiminnan jatkamisen todellisista mahdollisuuksista pitkällä aikavälillä, sillä pyrkimyksiä on jatkettava vuoden 1996 jälkeen kiristyneessä kilpailutilanteessa erityisesti kustannusten supistamisen osalta. Konsultti lisää, että vaikka omien varojen nopea siirtäminen on tosiasiallisesti tarpeen, yhtiön välittömät tarpeet ovat kuitenkin huomattavasti alle 130 000 miljoonaa pesetaa.

Lopuksi konsultti ehdotti loppukertomuksessaan ratkaisua, jossa yhdistyisivät Iberian Latinalaisessa Amerikassa olevan omaisuuden myynti, henkilöstökustannusten supistamisesta aiheutuvien kustannusten siirto Espanjan hallitukselle ja tulevien pääomahuoltojen alistaminen suoritusstandardeihin. Pitkällä aikavälillä olisi myös harkittava yrityksen kunnossapitotoimien ja maapalvelujen lopettamista.

VI

Menettelyn aloittamiseen liittyen ja samanaikaisesti komission nimeämän konsultin suorittamien tehtävien kanssa pidettiin vuoden 1995 kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa useita komission ja Espanjan hallituksen sekä Teneon ja Iberian välisiä kokouksia. Näiden kokousten johdosta ja ottaen huomioon jäsenvaltioiden ja muiden osapuolten, joita asia koskee, esittämät kannanotot sekä ottaen huomioon edellä esitetyt konsultin kertomuksen päätelmät, Espanjan hallitus ilmoitti komissiolle kesän 1995 aikana halukkuudestaan mukauttaa 23 päivänä joulukuuta 1994 ja 20 päivän tammikuuta 1995 ilmoitetun ohjelman rahoitukseen liittyvää osuutta. Yhtiön rahoitusosuuteen ei enää sisältyisikään 130 000 miljoonan pesetan pääomanlisäystä, vaan kaksi erillistä toimenpidettä: ensinnäkin tietyn Latinalaisessa Amerikassa olevan omaisuuden luovutus Iberialta uudelle, väliaikaisesti "Newcoksi" nimetylle yhtiölle takaisinosto-oikeuden säilyessä Iberialla, ja toiseksi Teneon Iberialle suorittama pääomahuolto. Teneo omistaisi osan Newcon pääomasta, josta suurin osa kuitenkin kuuluisi yksityisille investoijille. Arsa kuuluisi Newcolle luovutettuun omaisuuteen.

Komissio pyysi syyskuussa 1995 aikaisemmin nimettyä konsulttia hankkimaan tiedot, joiden perusteella se voisi antaa huomautuksensa Iberian uuden pääomanlisäyksestä koskevan muutoksen eri puolista ottaen huomioon markkinatalouden mukaisen investoinnin periaatteen. Konsulttia pyydettiin pääasiallisesti selvittämään seuraavat neljä seikkaa:

- auttavatko Newco-yhtiötä koskevat eri liiketoimet vähentämään Iberian sitoumuksista Arsaa kohtaan aiheutuvia riskejä,

- toteutettiinko Newco-yhtiötä koskevat eri liiketoimet kaupallisin perustein,

- millaisia ehtoja olisi asetettava Iberian Newcolle luovutettuja omistusosuuksia koskevan takaisinosto-oikeuden käyttämiselle,

- siltä osin kuin on kyse pääoman korotuksesta, voidaanko markkinatalouden mukaisen investoinnin periaatetta noudattaa ja millä edellytyksillä sen jälkeen, kun Newco-yhtiötä koskevat eri liiketoimet on toteutettu.

Saatuaan Teneolta ja Espanjan viranomaisilta tarvittavat tiedot konsultti vastasi näihin eri kysymyksiin marraskuun 1995 aikana laatimassaan ehdotuksessa loppukertomukseksi. Konsultin mukaan Newco-yhtiötä koskevat liiketoimet tosiasiallisesti auttavat poistamaan käytännöllisesti katsoen kaikki Iberian tuohon asti kantamat, sen sitoumuksista Arsaa kohtaan aiheutuneet riskit. Lisäksi vaikuttaa siltä, että toimet on toteutettu tavanomaisten kaupallisten perusteiden mukaisesti. Konsultti ehdottaa lisäksi, että Iberian takaisinosto-oikeuden käyttämiselle olisi asetettava ehdot, joilla taataan, että yhtiön taloudellinen tilanne ei vaarannu.

Mitä tulee pääoman korotukseen, konsultti arvioi, että Iberia-yritysryhmä on elinkelpoinen ja sitä voidaan uudelleen pääomittaa. Se kuitenkin katsoo, että yritysryhmään liittyvät riskit ovat edelleen suuret siitä huolimatta, että osasta Latinalaisessa Amerikassa olevia omistusosuuksia on luovuttu. Näin ollen se on sitä mieltä, että pääoman korotus 48 miljardilla pesetalla riittää varmistamaan yrityksen selviytymisen lyhyellä ja keskipitkällä aikavälilla ("minimum cash requirement"). Pääoman korotuksia voidaan tehdä tulevaisuudessa lisää taseen vastattavaa-puolen kohentamiseksi, jos tulokset yritysryhmän tervehdyttämisen edistymisestä ovat tyydyttävät. Lisäksi välittömästi toteutettavien pääomahuollon olisi konsultin mukaan taattava vuoteen 1999 mennessä vähintään 30-40 prosentin kannattavuusnäkymät, joita se pitää sinä vuotuisena vähimmäistuottona ("hurdle rate"), jota markkinataloudessa toimiva investoija samoissa olosuhteissa edellyttäisi. Tällä perusteella konsultti määritteli mahdollisten pääoman korotusten määrille markkinatalouden mukaisen investoinnin periaatteen mukaisen vaihteluvälin korotusten määrän muuttuessa huomioon otettavista olettamuksista riippuen. Muut tämän vaihteluvälin määrittämisessä käytettävät pääasialliset muuttujat ovat Iberian kassavirran keskimääräinen kasvuaste vuoden 1999 jälkeen sekä summa, jonka Iberia lopulta saa Australin myynnistä.

Nämä päätelmät vahvistetaan konsultin loppukertomuksessa.

Samanaikaisesti konsultin suorittaman tutkimuksen kanssa Iberian, Teneon ja Espanjan hallituksen sekä komission ja sen konsultin kesken käytiin lukuisia neuvotteluja syys-, loka- ja marraskuussa 1995, erityisesti Madridissa 6 ja 7 päivänä marraskuuta 1995. Niissä komissio sai yksityiskohtaisia tietoja aiotusta pääomasijoitusten purkamisesta ja uuden pääomanlisäyksestä. Näitä neuvotteluja jatkettiin erityisesti Madridissa 23 ja 24 päivänä marraskuuta 1995 pidetyn kokouksen yhteydessä sen jälkeen, kun konsultti oli jättänyt edellä selostetut päätelmänsä. Komissio sai näin täsmällisiä tietoja aiottujen eri toimien kaupallisen luonteen arvioimisessa huomioon otettujen eri muuttujien laajuudesta ja vaikutuksista.

Espanjan hallitus toimitti komissiolle muodollisesti 18 päivänä joulukuuta 1995 asiakirjan, jossa täsmennettiin mukauttamisohjelman ("Actulización del plan financiero del programa de adaptación de Iberia al nuevo entorno competitivo") rahoituksessa tapahtuneista eri muutoksista. Asiakirjassa, jota Espanjan viranomaiset tietyiltä kohdin vielä täsmensivät komissiolle osoitetuissa 21 päivänä joulukuuta 1995 sekä 15, 19 ja 26 päivänä tammikuuta 1996 neljässä kirjeessään, tehdään selkoa alun perin ilmoitettuun ohjelmaan tehdystä kolmesta muutoksesta.

Ensinnäkin Iberian henkilöstön vähentämisohjelman kustannuksia tarkistettiin ylöspäin, koska arviot niiden henkilöiden määrästä, jotka tulisivat hyötymään varhaiseläkkeelle siirtymistä ja vapaaehtoista eroamista koskevista toimenpiteistä, olivat alun perin liian alhaiset. Kustannukset ovat tällä hetkellä 36,685 miljardia Espanjan pesetaa alun perin arvioidun määrän ollessa 32,2 miljardia. Teneo maksaa vastaavan summan pääomankorotuksena (katso edellä) Iberialle heti, kun komissio on tehnyt asiasta puoltavan päätöksen. Sen jälkeen Iberia maksaa 29 miljardia pesetaa, joka vastaa varhaiseläkkeelle siirtymistä koskevien toimenpiteiden kustannuksia, sille vakuutusyhtiölle, jonka kanssa se on tehnyt sopimuksen varhaiseläkkeelle siirtymisohjelman hoitamisesta. Vapaaehtoista eroamista koskevien toimenpiteiden rahoittamiseen tarkoitetuista noin 8 miljardista puolet maksetaan välittömästi ja jäljelle jäävät 4 miljardia vähitellen vuoden 1996 aikana.

Toiseksi Iberia luovuttaa Andes Holding B.V. -yhtiölle (entinen Newco) seuraavat omistusosuutensa eteläamerikkalaisista yhtiöistä: 13 prosenttia chileläisen yhtiön Ladecon pääomasta, 100 prosenttia argentiinalaisen yhtiön Interinvest S.A.:n pääomasta ja 10 prosenttia Arsan kantapääomasta. Andes Holding B.V. on Alankomaiden lainsäädännössä tarkoitettu osakeyhtiö, joka on perustettu yksinomaan ostamaan nämä omistusosuudet Iberialta ja myymään ne sen jälkeen edelleen luotolla. Sen 10 miljoonan Yhdysvaltain dollarin pääomasta 42 prosenttia kuuluu Teneolle ja 58 prosenttia [ . . . ] (3*) merkittävälle amerikkalaiselle liikepankille [ . . . ]. Andes Holding B.V. tekee päätöksensä yksinkertaisella enemmistöllä lukuun ottamatta perustavanlaatuisia päätöksiä pääasiassa sen yhtiöjärjestyksen, liiketarkoituksen, purkamisen ja pääomarakenteen muuttamisesta; sen omaisuuden luovutusta koskevat päätökset edellyttävät ainoastaan [ . . . ] pankin suostumusta. Pääoman lisäksi Andes Holding B.V.:n varat muodostuvat pääasiallisesti Australin ostohinnan maksamisen lykkäämisestä (katso jäljempänä) sekä kahdesta sen osakkailta saadusta lainasta. Niistä ensimmäisestä, joka määrältään on huomattavasti korkeampi kuin Andes Holding B.V.:n pääoma on 70 prosenttia merkitty Andes Holding B.V.:n yksityisille osakkaille ja 30 prosenttia Teneolle. Tämän [ . . . ] vuotisen lainan korko on [ . . . ] prosenttia suurempi kuin Yhdysvaltain dollarin kolmen kuukauden Libor-korko, joka on laskettu neljännesvuosittain 360 päivän vuotuisella perusteella. Tästä ensimmäisestä lainasta johtuvat velat ("senior debts") ovat etuoikeutettuja siltä osin kuin lainan vakuutena on Andes Holding B.V.:n hankkima omaisuus ja sen takaisinmaksu on toiseen lainaan ("junior debts") nähden ensisijaista. Toisesta lainasta, joka siis on toissijainen ensimmäiseen lainaan nähden ja määrältään samansuuruinen kuin edellinen, ovat Andes Holding B.V.:n yksityiset investoijat merkinneet 30 prosenttia ja Teneo 70 prosenttia. Myös sen kesto on [ . . . ] vuotta. Sen korko on [ . . . ] prosenttia suurempi kuin Yhdysvaltain dollarin kolmen kuukauden Libor-korko, joka on laskettu neljännesvuosittain 360 päivän vuotuisella perusteella. Toisen lainan koron ero ensimmäisen lainan korkoon verrattuna johtuu sen toissijaisuudesta ja siten myös sen muodostamasta suuremmasta riskistä.

Ennen kuin Iberia luovuttaa Andes Holding B.V.:lle omistusosuutensa Interinvestistä, se aikoo korottaa Interinvestin pääomaa kolmella toimenpiteellä: Iberialla Arsalta olevien saamisten (lainojen) siirto Interinvestille; käteisvarojen siirto; Iberian hallussa suoraan olevan, suuruudeltaan 10 prosenttia Arsan pääomasta muodostavan osakeosuuden siirto Interinvestille. Kyseisten käteisvarojen siirto suoritetaan varoista, jotka ovat peräisin Iberian myöntämästä lainasta, josta on sovittu Andes Holding B.V.:n kanssa tai rahoitusmarkkinoilla. Tämän käteisvarojen siirron ansiosta Interinvest voi kuolettaa samaa summaa vastaavan määrän Arsan veloista kolmansille osapuolille, mukaan lukien Iberian takaamat velat. Sen jälkeen Interinvest toteuttaa Arsan hyväksi peruuttamattoman varainsiirron, joka osittain kattaa jälkimmäisen velat. Andes Holding B.V.:n osakkaat ovat vaatineet näitä ennakkotoimia, jotta sen Iberialta ostama yhtiö olisi pääomaltaan terve.

Andes Holding B.V.:lle luovutettujen omistusosuuksien myyntihinta on määritelty amerikkalaisen pankin [ . . . ] laatiman kertomuksen perusteella. Luovutetun omaisuuden kirjanpitoarvon ja luovutuksen tosiasiallisen arvon välinen erotus merkitsee Iberialle noin sadan miljoonan Yhdysvaltain dollarin poikkeuksellista tappiota. Myynnistä saatu tuotto jakautuu seuraavasti: ensimmäinen erä osoitetaan Iberian myöntämän samansuuruisen lainan takaisinmaksuun; toinen erä maksetaan Iberialle korkeintaan neljän kuukauden "due diligence" -jakson päätyttyä, johon liittyy purkava lauseke; kolmas ja viimeinen erä, joka vastaa Australin arvoa, maksetaan Iberialle vasta sen jälkeen, kun Andes Holding B.V. on luovuttanut Australin. "Due diligence" -jakson tarkoituksena on antaa Andes Holding B.V.:lle mahdollisuus tarkistaa sille toimitettujen tietojen oikeellisuus ja varmistautua siitä, että myyntiä edeltävät uuden pääomanlisäystä koskevat toimet on asianmukaisesti suoritettu. Selityksenä sille, että Australin arvoa vastaavan maksuosuuden suoritusta lykätään, ovat Espanjan viranomaisten mukaan Andes Holding B.V.:n vaikeudet tarvittavan rahoituksen hankkimisessa. Andes Holding B.V. on kuitenkin velvollinen pitämään Australin omistuksessaan helpottaakseen Arsan myyntiä mahdolliselle ostajalle.

Sen jälkeen kun 10 prosenttia Arsan pääomasta on luovutettu Andes Holding B.V.:lle, Interinvestin pääomaa on korotettu, Interinvest on suorittanut peruuttamattoman varainsiirron Arsalle ja Interinvest on luovutettu Newcolle, Arsan pääoma jakautuu seuraavasti: 80,33 prosenttia Interinvestille; 5,73 prosenttia Andes Holding B.V.:lle; 5,73 prosenttia Iberialle ja 8,21 prosenttia kolmansille osapuolille. Siltä osin kuin on kyse siitä 5,73 prosentin omistusosuudesta, joka Iberialla on jäljellä Arsasta, Iberia antaa Andes Holding B.V.:lle myyntivaltuuden, jolla se voi luovuttaa kyseisen omistusosuuden kolmansille samanaikaisesti, kun se luopuu omista omistusosuuksistaan.

Lisäksi edellä mainittu Latinalaisessa Amerikassa olevan Iberian omaisuuden siirto Andes Holding B.V.:lle ja sen myynti luotolla Andes Holding B.V.:n toimesta käsittää kaksi perättäistä vaihetta. Ensimmäinen vaihe alkaa Andes Holding B.V.:n perustamisella, kahden lainan ottamisella ja Iberian omaisuuden ostolla. Se kestää korkeintaan kaksi vuotta, joiden aikana Iberialla on Andes Holding B.V.:lle luovutetun omaisuuden takaisinosto-oikeus. Takaisinosto-oikeutta voidaan käyttää koko tähän omaisuuteen tai ainoastaan osaan siitä. Omaisuuden luovutuksen yhteydessä ennakolta määrätty takaisinostohinta lasketaan siten, että se mahdollistaa yhtäältä Andes Holding B.V.:n lainojen takaisinmaksamisen korkoineen ja toisaalta pääoman takaisinmaksamisen Andes Holding B.V.:n osakkeenomistajille siten, että siihen lisätään pääoman tuotto, jonka korko on vahvistettu [ . . . ] prosenttia Yhdysvaltain dollarin Libor-korkoa suuremmaksi.

Toinen vaihe, joka kestää korkeintaan vuoden, toteutetaan ainoastaan, jos Iberia ei käytä takaisinosto-oikeuttaan ensimmäisen vaiheen aikana. Tämän toisen vaiheen aikana Iberialla ei enää ole käytettävissään takaisinosto-oikeutta ja Andes Holding B.V.:n Latinalaisessa Amerikassa oleva omaisuus myydään markkinoilla eniten tarjoavalle pohjahintaa määrittelemättä. Andes Holding B.V. antaa [ . . . ] peruuttamattomat valtuudet neuvotella tästä jälkimmäisestä liiketoimesta ja toteuttaa se. Jotta Andes Holding B.V.:n omaisuus voitaisiin luovuttaa nopeasti tämän toisen vaiheen aikana, Andes Holding B.V. voi ensimmäisen vaiheen aikana ja Iberian takaisinosto-oikeudesta huolimatta käydä sille hyödyllisiä neuvotteluja kolmansien kanssa.

Näiden kahden vaiheen aikana Iberia huolehtii edelleen Arsan toiminnallisesta johtamisesta.

Joka tapauksessa Andes Holding B.V. puretaan heti, kun Iberian sille myymä Latinalaisessa Amerikassa oleva omaisuus on luovutettu joko Iberialle tai kolmansille osapuolille, ja tavanomaisesti viimeistään kolmannen sen perustamisesta kuluneen vuoden päätyttyä. Etusijajärjestyksessä suoritetun lainojen takaisinmaksun jälkeen Andes Holding B.V.:n peruspääoma jaetaan osakkeenomistajien kesken näiden suhteellisten omistusosuuksien mukaisesti.

Espanjan viranomaiset huomauttavat, että kaikki Andes Holding B.V. -yhtiöön liittyvät liiketoimet on suoritettu jäsenvaltioiden ja niiden asianomaisten kolmansien osapuolten, jotka huomautuksissaan vaativat Iberiaa luovuttamaan omaisuutta ja vähentämään Latinalaisessa Amerikassa oleviin osuuksiinsa liittyviä riskejä, toivomalla tavalla. Liiketoimilla on myös poistettu eräs pääasiallisista komission nimeämän konsultin esille tuomista esteistä siltä osin kuin on kyse mahdollisuudesta suorittaa pääomahuolto markkinatalouden mukaisen investoinnin periaatetta noudattaen.

Lisäksi Espanjan viranomaiset täsmentävät toimittaneensa komissiolle kaikki tähän Iberian Latinalaisessa Amerikassa olevan tietyn omaisuuden luovutustoimeen liittyvät sopimukset.

Kolmanneksi sen pääomahuollon määräksi, jonka Teneo aikoo suorittaa Iberian hyväksi, on laskettu 87 miljardia pesetaa alun perin ilmoitettujen 130 miljardin ja eräässä vaiheessa suunniteltujen 138 miljardin sijaan. Espanjan viranomaisten mukaan tämä uusi summa on määritelty ottaen huomioon:

- lokakuun 1995 loppuun mennessä todettu Iberian tulosten suotuisa kehitys. Vuoden 1995 kymmenen ensimmäisen kuukauden kuluessa Iberian liiketoiminnan tulos oli 31,700 miljardia pesetaa positiivinen, mikä on 16,800 miljardia enemmän kuin mukauttamisohjelmassa oli ennakoitu. Tämä tuloksen paraneminen, joka on osoituksena ohjelman perustana olevien ennusteiden tarkkuudesta, johtuu pääasiallisesti kulujen rajoittamisen tehostamisesta ja tarjonnan entistä paremmasta vastaavuudesta, vaikka aiottuja henkilöstön vähennyksiä ei vielä ole saatu päätökseen;

- mukauttamisohjelman tavoitteet, sellaisina kuin ne ilmoitettiin joulukuussa 1994, nimittäin palauttaa yhtiön taloudellinen ja rahoituksellinen kannattavuus nopeasti ennalleen, mukauttaa sen taloudellinen rakenne toiminnan tasoon, mahdollistaa osakkeenomistajien investointien riittävä tuottavuus, houkutella yksityistä pääomaa ja luoda mahdollisuuksia osittaiseen yksityistämiseen. Espanjan viranomaiset korostavat, että ilmoitetun mukauttamisohjelman sisältö (muun muassa toiminta- ja rahoituskustannusten alentaminen) pysyy ennallaan. Rahoitussuunnitelmat on kuitenkin laadittu edellä kuvailtujen kolmen muutoksen mukaisesti; niitä on lisäksi pidennetty kahdella vuodella vuoteen 1999;

- tarve rahoittaa henkilöstön vähentäminen, josta aiheutuvat kustannukset kohoavat noin 37 000 miljoonaan pesetaan (katso edellä);

- tarve minimoida yrityksen uuden pääoman lisäys sekä vähentää velkaantumista noin 50 000 miljoonalla pesetalla (26 000 miljoonan pesetan lyhytaikaisten velkojen ja 24 000 miljoonan hypoteekkivelkojen mitätöinti). Aiottu pääomahuolto on itse asiassa ainoastaan sen suuruinen kuin on välttämätöntä mukauttamisohjelman onnistumisen varmistamiseksi ja sen välttämiseksi, että yhtiön tulevaisuus rahoituskustannusten kalleuden vuoksi vaarantuu. Tämä ei kuitenkaan riitä taserakenteen kohentamiseen (velkaantumisen ja omien varojen suhde) samanlaiseksi kuin muilla samalla alalla toimivilla yrityksillä, koska Iberian omat varat olivat vuoden 1995 lopussa negatiiviset ennen pääoman korottamista;

- Iberian Arsasta, Australiasta ja Ladecosta omistamien osuuksien luovutuksen vaikutus.

Espanjan viranomaiset huomauttavat lisäksi, että Latinalaisessa Amerikassa olleen, pääosin yksityisiin pääoman sijoituksiin perustuvalle yhtiölle luovutetun omaisuuden myynti ja pääomahuolto, joka määrältään on huomattavasti pienempi kuin alun alkaen oli ilmoitettu, ovat markkinatalouden mukaisen investoinnin periaatteen mukaiset. Mitä tulee erityisesti pääomahuoltoon, viranomaiset perustelevat sen järkiperäisyyttä vetoamalla toisaalta Iberian vuonna 1995 saavuttamiin hyviin tuloksiin ja erityisesti eteläamerikkalaisiin omistusosuuksiin liittyvien riskien poistumiseen, sekä toisaalta rahoitusanalyyseihin, joiden mukaan tämän investoinnin tuotto on huomattavasti suurempi kuin investoijan saama vähimmäismäärä. Viranomaiset muistuttavat, että Teneo on valtiosta riippumaton holding-yhtiö. Ne viittaavat myös ohjelman täytäntöönpanon käynnistämisestä alkaneeseen Iberian suotuisaan kehitykseen, joka nyt on jatkunut jo kaksi vuotta kustannusten alentamista koskevien toimien ja sen ansiosta, että yhtiön toiminta on uudelleen keskitetty sen pääasiallisille markkinoille, joita on kolme (Espanjan sisäiset, Euroopan ja Latinalaisen Amerikan markkinat). Lisäksi Espanjan viranomaiset kiistävät komission nimeämän konsultin päätelmät, joiden mukaan Iberian käteistarve lyhyellä aikavälillä on ainoastaan 48 000 miljoonaa pesetaa, vetoamalla erityisesti oman konsulttinsa NatWest Marketsin suorittamiin tutkimuksiin.

Espanjan viranomaiset ilmoittavat lisäksi, että kyseinen 87 000 miljoonan pesetan pääomanlisäys on ainoastaan ensimmäinen vaihe Iberian uuden pääoman lisäystä koskevasta suunnitelmasta, jonka arvioitu kokonaismäärä on 155 000 miljoonaa pesetaa. Teneon olisi siten suoritettava vielä uusi 20 000 miljoonan pesetan pääomanlisäys vuoden 1997 ensimmäisen neljänneksen kuluessa taseen vastattavaa-puolen kohentamiseksi. Lisäksi 25 000 miljoonan pesetan varainsiirron, jonka yksityiset osakkaat saattavat myöhemmin suorittaa, olisi katettava osa ylimääräisistä tarpeista.

Siltä osin kuin on kyse pääoman korotuksesta 20 000 miljoonalla pesetalla, joka aiotaan suorittaa vuoden 1997 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana, Espanjan viranomaiset täsmentävät, että myös tämä toimi on markkinatalouden mukaisen investoinnin periaatteen mukainen. Itse asiassa se suoritetaan ainoastaan, jos Iberia täyttää seuraavat vaatimukset ja tavoitteet, jotka Espanjan viranomaisten mukaan osoittavat riittävällä tavalla, että yritys on taloudellisesti ja rahoituksellisesti kannattava:

- liiketoiminnan tulos vuosina 1995 ja 1996 on suurempi tai yhtä suuri kuin +16 626 ja +27 322 miljoonaa pesetaa;

- liiketoiminnasta johtuva kassavirta vuosina 1995 ja 1996 on suurempi tai yhtä suuri kuin +43 471 ja +60 872 miljoonaa pesetaa;

- nettotulos verojen jälkeen vuosina 1995 ja 1996 on suurempi tai yhtä suuri kuin -47 ja +1 500 miljoonaa pesetaa;

- liiketoiminnan tulos työntekijää kohden vuosina 1995 ja 1996 on suurempi tai yhtä suuri kuin +0,72 ja +1,22 miljoonaa pesetaa työntekijää kohden;

- liiketoiminnan tulos tarjottua tonnikilometriä kohden vuosina 1995 ja 1996 on suurempi tai yhtä suuri kuin +4,41 ja +6,80 pesetaa TTK:ta kohden;

- toimintakustannukset vähenevät 15 443 miljoonalla pesetalla vuosina 1994 ja 1995 PREGA-ohjelman mukaisesti;

- henkilöstö vähenee 2 699 työntekijällä ennen 31 päivää joulukuuta 1996;

- tarjotun tonnikilometrin arvo työntekijää kohden (maapalvelussa ["handling"] kolmansien lukuun työskentelevää yrityksen henkilöstöä lukuun ottamatta) vuosina 1995 ja 1996 on suurempi tai yhtä suuri kuin +0,24 ja +0,26 miljoonaa TTK:ta työntekijää kohden.

Jotta komissio voisi tarkistaa edellä tarkoitettujen vaatimusten noudattamisen, Espanjan hallitus lisää, että se toimittaa komissiolle Iberian Espanjan lainsäädännön mukaisesti tarkastetun kirjanpidon vuosilta 1995 ja 1996.

Lopuksi Espanjan hallitus korostaa nimenomaisesti 18 päivänä joulukuuta 1995 päivätyssä tiedonannossaan, että toimet, joita asia koskee (tietyn Latinalaisessa Amerikassa olevan omaisuuden luovutus Andes Holding B.V.:lle ja 87 miljardin pesetan pääomahuolto) on toteutettu seuraavien edellytysten mukaisesti:

- siinä tapauksessa, että Iberia pystyisi käyttämään takaisinosto-oikeuttaan Andes Holding B.V.:lle myytyjen Latinalaisessa Amerikassa olevien omistusosuuksien osalta niiden luovutusta seuraavien kahden vuoden aikana, "due diligence" -jakso mukaan lukien, yhtiö sitoutuu käyttämään sitä yksinomaan, jos a) koko yritysryhmän oman pääoman rahallinen arvo kasvaa suuremmaksi tai yhtä suureksi kuin 30 prosenttia yritysryhmän yritysarvosta ("Group's entreprise value", joka on yhtä kuin yritysryhmän koko voittoa tuottavan omaisuuden arvo) ja jos b) joku yksityisistä investoijista suoraan tai välillisesti osallistuu merkittävällä osuudella kyseiseen toimeen. Samoja ehtoja noudatetaan myös luovutusta seuraavan kolmannen vuoden aikana, jos kiinnostavimman ostotarjouksen esittää Iberia. Niitä ei kuitenkaan sovelleta, jos Iberia käyttää takaisinosto-oikeuttaan tarkoituksenaan myydä kyseinen omaisuus heti kolmansille osapuolille;

- Teneolla on Andes Holding B.V.:n osapuolena samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin Andes Holding B.V.:n osakkailla ja rahoittajilla kaupallisten periaatteiden mukaisesti. Andes Holding B.V.:tä koskevat päätökset tehdään osakkaiden määräenemmistöllä noudattaen osapuolten kesken tehtyjä sopimuksia Alankomaiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Jos Teneo tulevaisuudessa joutuu Andes Holding B.V.:hen vaikuttavista kaupallisista syistä tilanteeseen, jossa sillä on hallussaan kaikki tai osa Andes Holding B.V.:n omaisuudesta, Espanjan hallitus sitoutuu varmistamaan, että Teneo luovuttaa tämän omaisuuden jälkeenpäin jollekin kolmannelle osapuolelle. Muissa tapauksissa kuin niissä, jotka johtuvat sen Andes Holding B.V.:hen liittyvissä sopimuksissa selostetuista oikeuksista tai velvollisuuksista, Teneo ei hanki mitään Andes Holding B.V.:n omaisuutta;

- mikään muu Espanjan julkinen yhteisö tai yritys kuin Iberia ja Teneo ei voi olla osapuolena Andes Holding B.V.:ssä tai hankkia sen omaisuutta;

- pääomanlisäys, sellaisena kuin se on hyväksyttynä, on tarkoitettu ainoastaan a) henkilöstön vähentämisestä aiheutuviin kustannuksiin tai b) velkojen vähentämiseen. Velkojen vähentämissuunnitelman täytäntöönpanosta toimitetaan komissiolle kertomus. Tässä kertomuksessa annetaan yksityiskohtainen selvitys takaisinmaksettavista lainoista sekä rahoituskustannusten vähentämisestä vapautuneiden varojen käytöstä vuoteen 1999 asti. Pääomahuollosta saatavat varat eivät millään tavalla saa haitata Iberian kustannustason alentamista koskevaa ohjelmaa tai mahdollisesti sitä, että sen hinnoittelun kokonaisstrategia tai lentokaluston kapasiteetti muuttuu merkittävästi;

- henkilöstön vähentämisestä aiheutuvien kustannusten kattamiseen tarvittavat varat (36,685 miljardia pesetaa) siirretään Iberialle välittömästi tämän päätöksen jälkeen. Loput pääomahuollosta maksetaan Iberialle vasta, kun Interinvestin ja Ladecon myynnistä Andes Holding B.V.:lle saadun tuoton toinen erä on maksettu (katso edellä);

- Iberia ja Teneo ovat yhtä mieltä siitä, että mukauttamisohjelman pääasiallisena tavoitteena on kustannustason alentaminen, ja pitävät olennaisen tärkeänä kustannustason alentamisen jatkamista vuoden 1996 jälkeen;

- jos mukauttamisohjelman tavoitteisiin ei päästä ja Iberia tarvitsee lisäpääomaa, Teneo ja Iberia tutkivat keskenään mahdollisuuksia täyttää tämä tarve alentamalla kustannustasoa vieläkin entisestään, purkamalla pääomasijoituksia tai pääomahuollolla, johon merkittävällä osuudella osallistuu yksityisiä investoijia.

Edellä esitetyn huomioon ottaen komissio voi lopullisesti arvioida tämän asian.

OIKEUDELLINEN ARVIOINTI

VII

Perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohdan ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (jäljempänä `ETA-sopimus`) 61 artiklan 1 kohdan mukaan sellainen jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista missä muodossa tahansa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla tiettyjä yrityksiä tai tiettyä tuotantoa, ei sovellu yhteismarkkinoille eikä ole ETA-sopimuksen mukainen siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden ja sopimuspuolten väliseen kauppaan.

Perustamissopimuksessa ja ETA-sopimuksessa vahvistetaan jäsenvaltioiden omistusoikeusjärjestelmiin puuttumattomuuden periaate ja julkisten ja yksityisten yritysten välinen tasa-arvoisen kohtelun periaate (perustamissopimuksen 222 artikla ja ETA-sopimuksen 125 artikla). Näiden periaatteiden mukaisesti komission toimet eivät saa olla julkisia yrityksiä haittaavia tai suosivia, erityisesti kun komissio tutkii perustamissopimuksen 92 artiklan ja ETA-sopimuksen 61 artiklan mukaista toimintaa. Tämän vuoksi on syytä määrittää tapauskohtaisesti, onko jäsenvaltion ja julkisen yrityksen välinen liiketoimi tavanomainen vai onko se kokonaan tai osittain tukea. Määrittääkseen, onko kyseessä valtion tuki, komission on perustettava päätöksensä markkinatalouden mukaisen investoinnin periaatteelle. Tämän periaatteen mukaisesti valtion tukena ei voida pitää uuden pääoman sijoittamista markkinatalouden tavanomaisten edellytysten mukaisesti (4). Yhteisöjen tuomioistuin on täsmentänyt 21.3.1991 antamassaan tuomiossa asiassa C-305/89 Italia v. komissio, että "vaikka yksityisen investoijan käyttäytyminen, johon on verrattava talouspolitiikan tavoitteisiin pyrkivän julkisen investoijan toimia, ei ole välttämättä sellaisen tavanomaisen investoijan käyttäytymistä, joka sijoittaa pääomaa hyötyäkseen siitä enemmän tai vähemmän lyhyellä aikavälillä, sen on kuitenkin oltava ainakin kokonaisvaltaista tai alakohtaista rakennepolitiikkaa noudattavan yksityisen holding-yrityksen tai yksityisen yritysryhmän käyttäytymistä, sekä pidemmän aikavälin tuottavuusnäkymien ohjaamaa" (5).

Tässä tapauksessa on tämän periaatteen mukaisesti tutkittava Iberian pääomanlisäys, johon kuuluu kaksi erillistä tointa: Andes Holding B.V. -yhtiöön liittyvät liiketoimet ja Teneon suorittama 87 miljardin pesetan pääomahuolto. Tämä lopullinen tutkimus sopii erinomaisesti osaksi komission 1 päivänä maaliskuuta 1995 aloittamaa menettelyä, sillä Espanjan viranomaisten ilmoitetun ohjelman rahoitukseen tekemissä muutoksissa on otettu huomioon jäsenvaltioiden ja asianomaisten kolmansien menettelyn aloittamisen johdosta esittämät huomautukset. Kyseiset muutokset koskevat omaisuuden luovutuksia, Iberian sitoumuksista Latinalaisessa Amerikassa aiheutuvien riskien alentamista ja ehdotetun pääomahuollon määrän alentamista, jotka kaikki ovat jäsenvaltioiden ja asianomaisten kolmansien edellä IV kohdassa selostetuissa huomautuksissa esittämiä kysymyksiä.

Mitä tulee ensinnäkin Andes Holding B.V. -yhtiön perustamiseen ja kaikkiin tähän yhtiöön liittyviin liiketoimiin, komission käytettävissä olevista tiedoista ja erityisesti komission nimeämän konsultin kertomuksesta ilmenee, että Teneo ja Espanjan hallitus käyttäytyivät tässä tapauksessa tavalla, joka on verrattavissa yksinomaan kaupalliselta perustalta toimivan yksityisen investoijan käyttäytymiseen.

Näyttää ensinnäkin siltä, että Andes Holding B.V.:n rakenne, joka rahoitukseltaan perustuu lainattuihin varoihin verrattuna vähäiseen oman pääoman määrään, on samanlainen kuin tämänkaltaisissa toimissa yleensä. Koska Andes Holding B.V. on perustettu yksinomaan hankkimaan ja sen jälkeen luovuttamaan pois tarkoin määritettyjä rahoitusosuuksia, yhtiön elinikä on enintään kolme vuotta eikä yhtiössä siten ole perusteltua pitää suurta omaa pääomaa. Toiseksi yhtiötä hallitsevat tosiasiallisesti yksityiset investoijat ja niiden osuus kaikista kolmesta Andes Holding B.V.:n rahoitusrakenteen osatekijästä on merkittävä: niillä on 60 prosenttia omista varoista, 30 prosenttia "junior debt" -velasta ja 70 prosenttia "senior debt" -velasta. Tältä osin olisi muistettava, että komission arvion mukaan julkisilla varoilla toteutettu toimi ei ole tukea, jos tässä toimessa on mukana merkittävällä osuudella ja vastaavilla ehdoilla myös yksityisiä osapuolia (6). Kolmanneksi Andes Holdin B.V.:n eri rahoituslähteiden korkotaso, nimittäin oman pääoman osalta [ . . . ] prosentilla, "junior debt" -velan osalta 2,5 prosentilla ja "senior debt" -velan osalta 0,5 prosentilla korotettu Libor-korko, ei ylitä vastaaville toimille asetettuja rajoja. Lopuksi amerikkalaisten liikepankkien osallistuminen näihin toimiin on tae siitä, että nämä korot kuvastavat tosiasiallisia markkinahintoja.

Neljänneksi sama pätee Andes Holding B.V.:n maksamiin ostohintoihin Arsan, Interinvestin ja Ladecon rahoitusosuuksista. Arsan ja Interinvestin rahoitusosuuksien summa on määritetty erityisesti Arsa-yhtiön arvon perusteella, jonka arvioi liikepankki [ . . . ]. Tätä varten pankki käytti pääasiassa vertailevaa menetelmää. Australin arvosta kansainvälisesti tunnettu tilintarkastustoimisto teki lisäksi erityisarvioinnin. Mitä tulee Iberian Ladecosta omistaman 13 prosentin osuuden luovutushintaan, se heijastaa tätä yhtiötä koskeneiden viimeisimpien liiketointen yhteydessä todettua hintaa.

Lisäksi Iberian takaisinosto-oikeus on osaltaan osoituksena Teneon järkiperäisestä käyttäytymisestä varsinkin sen vuoksi, että se saattaa helpottaa niiden liittymistä yhteen. Komissio kiinnitti kuitenkin huomiota Espanjan hallituksen osoittamaan halukkuuteen asettaa Iberian Andes Holdin B.V.:lle luovutettujen eri omistusosuuksien takaisinosto-oikeuden käytölle, "due diligence" -jakso mukaan lukien, kaksi ehtoa, joiden mukaan yritysryhmän oman pääoman rahallisen arvon on mahdollisen takaisinoston jälkeen on oltava vähintään 30 prosenttia koko yritysryhmän yritysarvosta ja jonkin yksityisen investoijan suoraan tai välillisesti osallistuttava merkittävällä osuudella kyseiseen toimeen, paitsi siinä tapauksessa, että Iberia käyttää takaisinosto-oikeuttaan tarkoituksenaan myydä kyseinen omaisuus välittömästi kolmannelle. Samoja ehtoja sovelletaan myös luovutusta seuraavien kolmen vuoden aikana, jos kiinnostavimman tarjouksen esittäjänä on silloin Iberia. Tämä seikka on omiaan osoittamaan, että kaikki Andes Holding B.V. -yhtiöön liittyvät liiketoimet todella pyritään pitämään erossa kyseisistä Latinalaisessa Amerikassa olevista omistusosuuksista ja että kyseessä ei ole peitelty keino sellaisen pääomahuollon tekemiseksi, jolla ei saada aikaan todellista muutosta yritysryhmän kokoonpanossa. Sama koskee Espanjan viranomaisten tekemiä sitoumuksia, joiden mukaan:

- Teneolla on Andes Holding B.V.:n osapuolena samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin Andes Holding B.V.:n osakkailla ja rahoittajilla kaupallisten periaatteiden mukaisesti. Andes Holding B.V.:tä koskevat päätökset tehdään osakkaiden määräenemmistöllä noudattaen osapuolten kesken tehtyjä sopimuksia Alankomaiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Jos Teneo tulevaisuudessa joutuu Andes Holding B.V.:hen vaikuttavista kaupallisista syistä tilanteeseen, jossa sillä on hallussaan kaikki tai osa Andes Holding B.V.:n omaisuudesta, Espanjan hallitus sitoutuu varmistamaan, että Teneo luovuttaa tämän omaisuuden jälkeenpäin jollekin kolmannelle. Muissa tapauksissa kuin niissä, jotka johtuivat Andes Holding B.V.:hen liittyvissä sopimuksissa selostetuista oikeuksista tai velvollisuuksista, Teneo ei hanki mitään Andes Holding B.V.:n omaisuutta;

- mikään muu Espanjan julkinen yhteisö tai yritys kuin Iberia ja Teneo ei voi olla osapuolena Andes Holding B.V.:ssä tai hankkia sen omaisuutta.

Vaikuttaa siltä, että Andes Holding B.V.:hen liittyvien sellaisten eri liiketoimien ansiosta, joiden nettoarvo välittömästi käteisvaroiksi muutettuina olisi ainoastaan 16 miljardia pesetaa, voidaan kuitenkin merkittävästi vähentää riskejä, joita Iberialle on aiheutunut sen tähänastisista sitoumuksista Arsaa kohtaan. Samalla ne poistavat myös erään tärkeimmistä Iberian tilanteeseen liittyvistä riskitekijöistä markkinatalouden sääntöjen mukaisesti toimivan investoijan kannalta. Kyseiset riskit aiheutuivat paitsi Iberian Arsasta omistaman osuuden suuruudesta (83,35 %), myös Iberian sille myöntämistä lainoista ja takuista. Näiden liiketoimien jälkeen Iberian omistuksessa on enää 5,73 prosentin suuruinen suora vähemmistöosuus Arsan pääomasta. Lisäksi Iberian antamat takuut Arsan lainasopimuksille ovat poistuneet lukuun ottamatta sen 75 miljoonan Yhdysvaltain dollarin lainan takuita, jonka vakuutena on kaksi Boeing 747:ää, joiden rahallinen arvo tosiasiallisesti vastaa tätä summaa. On kuitenkin huomattava, että Australin luovutuksesta saadun maksun lykkäämisestä aiheutuu riski Iberialle, sillä tosiasiallisesti saadun maksun määrä tulee olemaan enintään yhtä suuri kuin mahdollisesta myynnistä kolmansille saatava hinta. Sama koskee enintään neljän kuukauden "due diligence" -jaksoa, jonka kuluessa Latinalaisessa Amerikassa olevan omaisuuden luovutus voidaan kyseenalaistaa. Tämän viimeisen seikan osalta olisi kuitenkin otettava huomioon, siltä osin kuin on kyse ilmoitetusta 87 000 miljoonan pesetan pääomahuollosta, että Espanjan viranomaisten mukaan Teneo maksaa Iberialle välittömästi tämän päätöksen hyväksymisen jälkeen ainoastaan 36 685 miljoonaa pesetaa. Ainotun pääomahuollon 50 315 miljoonan pesetan suuruinen jäännös siirretään vasta, kun Interinvestin ja Ladecon myynnistä Andes Holding B.V.:lle saadun tuoton toinen erä on maksettu "due diligence" -jakson päättymisen jälkeen.

Siltä osin kuin on kyse 87 000 miljoonan pesetan pääomalisäyksestä, investoinnin järkiperäisyyden arvioimiseksi on tavallisesti käytetty menetelmää, jossa verrataan investoitua summaa kyseisestä investoinnista saatavaan tuottoon. Komission arviointiin ei vaikuta tosiseikka, että kyseinen pääomalisäys on osittain tarkoitettu henkilöstön vähentämisen aiheuttaman sosiaalisen tavoitteen rahoittamiseen, jonka kustannuksiksi on arvioitu 36 686 miljoonaa pesetaa.

Jotta 87 000 miljoonan pesetan suuruista alkuperäistä investointia voitaisiin markkinatalouden mukaisen järkiperäisen investoinnin periaatteen mukaisesti verrata tästä investoinnista odotettuun tuottoon, olisi ensin määritettävä Iberian arvo keskipitkällä aikavälillä ja arvioitava vähimmäistuotto, jota tavanomainen investoija edellyttäisi investointiin ryhtymiseksi. Pääomanlisäyksestä saatu tuotto riippuu ensisijaisesti yrityksen tulevina vuosina saavuttamasta lisäarvosta, sillä yhtiön ei pitäisi jakaa osinkoja ennen vuotta 1999. Lisäarvo on yhtä kuin yhtiön keskipitkän aikavälin arvon ja sen nykyisen arvo erotus. Konsultoitujen rahoitustutkijoiden mukaan jälkimmäinen arvo on kuitenkin nolla. Sen vuoksi investoinnin järkiperäisyyden arviointi on tässä tapauksessa toteutettava vertaamalla investoinnin määrää yrityksen todennäköiseen keskipitkän aikavälin arvoon investoijan odottaman vähimmäistuoton mukaisena.

Yrityksen arvo määritetään tämänkaltaisissa toimissa tavallisesti kertomalla tavanomaisen toimintavuoden kassavirta kertoimella, jolla aktualisoidaan kaikki tulevat kassavirrat. Tällä tavoin määritetystä omaisuuden arvosta on sen jälkeen vähennettävä velat, jolloin jäljelle jää oman pääoman arvo. Tavanomaisen toimintavuoden tuottoon sovellettava kerroin on tulevien vuosien kassavirtojen kasvuasteen ja käytetyn aktualisointiarvon funktio. Tällä jälkimmäisellä tarkoitetaan kyseisen yrityksen pääomakustannusten painotettua keskiarvoa (Weighted Average Cost of Capital), jossa on otettu huomioon sekä velkakustannukset että oman pääoman kustannukset. Vaikka velkakustannusten määrä on melko helppo arvioida, sillä niiden osalta riittää, kun tarkastellaan yritykselle myönnettyjen lainojen määrää, näin ei kuitenkaan ole oman pääoman kustannusten (Cost of Equity) osalta. Se määritellään käyttöomaisuuden hinnoittelumallin "Capital Asset Pricing Modelin" (CAPM) avulla. Tämän mallin mukaan oman pääoman kustannukset vastaavat kyseisillä markkinoilla riskitöntä määrää, johon on lisätty näillä markkinoilla sovellettava, beeta-kertoimella kerrottu riskipreemio. Beeta-kerroin (equity beeta) vastaa tietyn alan markkinoilla vaadittavaa tuottoa, joka on laskettu suoraan vertaamalla kyseisen alan yritysten tuloksia niiden pörssiarvoihin ja tarkistettu ottaen huomioon kyseisen yrityksen rahoitusrakenne (gearing). Tällä tavoin määritellyssä pääomakustannusten painotetussa keskiarvossa ei ole erikseen otettu huomioon kuhunkin yritykseen liittyvää erityisriskiä.

Komissio seurasi tässä asiassa edellä selostettua menettelyä. Siinä Iberian todennäköisen keskipitkän aikavälin arvon arvioimiseksi huomioon otettava aikaraja on vuosi 1999, sillä yrityksellä on rahoitussuunnitelmia tähän ajankohtaan asti, joka toisaalta on riittävän kaukana, jotta kyseinen pääomahuolto ehtii täysin vaikuttaa tervehdyttämisohjelmassa, ja toisaalta riittävän lähellä poistaakseen suunnitelmien luotettavuuteen liittyvät epävarmuustekijät. Ne taas perustuvat varovaisiin kasvuennusteisiin, sillä Iberian liiketoiminnan tuoton pitäisi näiden suunnitelmien mukaan nousta vuosina 1994-1999 ainoastaan 4,6 prosentilla vuodessa ollakseen tänä viimeisenä vuonna 539,1 miljardia pesetaa. Nämä olettamukset edellyttävät, että Iberia tulee tämän ajanjakson aikana menettämään markkinaosuuksiaan. Todettakoon, että maailmanlaajuisen ilmaliikenteen matkustajakilometreinä ilmaistu kasvuaste nousi viiden ja kymmenen viimeksi kuluneen vuoden aikana 4,0 ja 5,4 prosenttia, ja analyytikot ennustavat seuraaviksi neljäksi vuodeksi keskimäärin 6,0 prosentin vuotuista kasvua. Vuoden 1999 osalta Iberian liiketoiminnan tuotoksi saatiin +55 000 miljoonaa pesetaa ja sen nettotulokseksi ennen veroja +46 900 miljoonaa pesetaa. Näiden tulosten edellytyksenä on toimintakustannusten vähentämiseen perustuvan tervehdyttämisohjelman sujuminen tyydyttävällä tavalla.

Vuodeksi 1999 tehtyjen, tietyiltä osin tarkistettujen ja korjattujen tuloslaskelmien perusteella voitiin kyseiseksi vuodeksi määritellä tavanomaisen vuoden tuotto ja kassavirta. Koska Iberian osakkeita ei ole noteerattu pörssissä, yrityksen beeta-kertoimen arvoa ei kuitenkaan ole mahdollista määrittää suoraan. Käytetty beeta-kerroin 1,39 ("equity beeta") on otettu pariakymmentä Euroopan ja koko maailman ilmailualan yhtiötä koskevasta analyysistä ja ottaen huomioon myös Iberian taloudellinen tilanne vuonna 1999 sekä vaikutukset, jotka omaisuuden luovutuksilla Andes Holding B.V.:lle on tähän rakenteeseen. Tältä osin komissio katsoo, että Iberia saa Australin myynnistä tulevan hinnan tuoton kokonaisuudessaan vasta sen jälkeen, kun Andes Holding B.V. on luovuttanut sen. Sen sijaan 20 000 miljoonan pesetan pääomanlisäystä, jota Teneo on ehdottanut suoritettavaksi vuonna 1997, ei ole otettu huomioon. Espanjan markkinoiden riskittömäksi määräksi ja näiden markkinoiden riskipreemioksi on vahvistettu 10,7 ja 7 prosenttia. Tällä perusteella oman pääoman kustannuksiksi saadaan 20,4 prosenttia ja Iberian pääoman painotetuksi keskiarvoksi 14,42 prosenttia vuonna 1999. Lisäksi komission käyttämä Iberian kassavirran keskimääräinen kasvukerroin vuoden 1999 jälkeen on 4 - 4,5 prosenttia käypänä valuuttana. Tämä on tässä tapauksessa kohtuullinen arvio, koska se vastaa hieman yli 1 prosentin tosiasiallista kasvua vuodessa inflaatiotason ollessa keskimärin 3 prosenttia. Näiden kaikkien tekijöiden avulla voidaan laskea yhtiön pääoman rahallinen arvo ("equity value"), joka vuonna 1999 on 246 tai 267 miljardia pesetaa riippuen siitä, onko huomioon otettu kasvuaste 4 vai 4,5 prosenttia.

Lisäksi komissio on sitä mieltä, että vuotuinen vähimmäistuotto (hurdle rate), jota markkinatalouden sääntöjen mukaan käyttäytyvä investoija vaatisi ryhtyäkseen toteuttamaan kyseistä pääomahuoltoa, on vähintään 30 prosenttia investoidun summan suuruuden ja ennen kaikkea toimeen sisältyvien riskien vuoksi. Tämä vähintään 30 prosentin tuottoaste, joka on ilmeisen korkea ja paljon markkinoilla todettuja tuottoasteita suurempi, sisältää mahdollisuuden, johon on varauduttava, nimittäin että ohjelma ei sujukaan odotetusti ja että tosiasiallinen tuotto onkin loppujen lopuksi sitä alhaisempi. Kyseinen vähimmäistuotto ei sitä paitsi voi olla suurempi kuin omien pääomakustannusten määrä, koska jälkimmäisessä ei ole otettu huomioon kaikkia yhtiöön liittyviä riskejä. Kuitenkin siitä huolimatta, että lähes kaikki riskit Arsaan liittyvästä sitoumuksesta ovat poistuneet ja liiketoiminnan tuotto on merkittävästi parantunut vuoden 1994 ja vuoden 1995 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana, Iberia on yritys, johon liittyvä eristyisriski on edelleen hyvin suuri. Yhtiön tervehtymiseen, sen kannattavuuteen pitkällä aikavälillä ja vuoteen 1999 asti laadittuihin rahoitussuunnitelmiin, joihin laskelmat yrityksen arvosta kyseisenä vuonna perustuvat, vaikuttavat erityisesti seuraavat epävarmuustekijät:

- mukauttamisohjelmaa ei ole vielä saatu päätökseen; varsinkaan aiottuja henkilöstövähennyksiä ei ole vielä aloitettu;

- yhtiöllä on viime aikoina ollut sosiaalisia ongelmia, jotka ovat ilmenneet erityisesti lentäjien lakkoiluna. Tämä sosiaalinen liikehdintä paitsi aiheuttaa suoria kustannuksia Iberian kirjanpidossa pilaa asiakaskunnan yhtiöstä samaa kuvaa ja saattaa haitata mahdollisuuksia päästä ohjelmassa suunniteltuihin tuottavuuden paranemisesta johtuviin voittoihin;

- ohjelma päättyy nykyisessä muodossaan vuoden 1996 lopussa. Iberia ei vielä siihen mennessä ole päässyt tuottavuudessa ja tehokkuudessa samalle tasolle kuin sen pääasialliset kilpailijat yhteisössä. Sen vuoksi on laadittava uusi kustannustason alentamista koskeva suunnitelma ja neuvoteltava siitä työmarkkinaosapuolten kanssa. Neuvottelujen tulosta on tällä hetkellä vaikea ennustaa;

- ulkopuolisten yhtiökumppaneiden, jota ei vielä ole valittu, olemassaoloa ja osallistumistapoja koskevat epäilykset;

- Euroopan ilmaliikenteen ja maapalvelujen (handling) vapauttamisen vaikutuksia Iberian pitkän aikavälin kannattavuuteen ei vielä voida kokonaan arvoida.

Myös komission nimeämä konsultti arvioi, että investoijan tässä tapauksessa vaatima vuotuinen vähimmäistuotto on jäljempänä arvioidulla tavalla vähintään 30 prosenttia, sillä konsultin ehdottama vaihteluväli on 30 prosenttista 40 prosenttiin. Komissio on sitä mieltä, että puhtaasti kaupalliselta pohjalta lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä toimiva investoija saattaisi saada suuremman kuin 30 prosentin tuoton. Edellä mainitun yhteisön tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti komission on kuitenkin otettava huomioon, että holding-yhtiö Teneo ei pyri lisäämään pääomansa tuottavuutta lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä, vaan noudattaa tässä tapauksessa pitkän aikavälin talouspolitiikkaan kuuluvaa strategiaa ja tavoitteita yrityksessä, jonka valtteja ja potentiaalia se yrittää hyödyntää tällä jatkuvasti laajenevalla alalla erityisesti liittymällä yhteen ulkopuolisen osakkaan kanssa. Näitä valtteja ovat pääasiassa tekninen ja kaupallinen osaaminen, maailmanlaajuisesti tunnettu merkki, Eurooppaan ja Latinalaiseen Amerikkaan keskittynyt liikennöintiverkko sekä vahva markkina-asema Espanjassa, jossa lomaliikenteen osuus on Euroopan suurin. Lisäksi nyt kaksi vuotta jatkunut Iberian liiketoiminnan tuloksen paraneminen on osoitus sen noudattaman, pääasiallisesti toimintakustannusten alentamiseen perustuvan uudelleenjärjestelyohjelman tehokkuudesta ja vakavuudesta. Tältä osin on erityisen merkityksellinen se Espanjan hallituksen vakuutus, jonka mukaan Iberia ja Teneo pitävät mukauttamisohjelman päätavoitteena kustannusten alentamista ja katsovat lisäksi, että kustannustason alentamistoimia on olennaisen tärkeätä jatkaa myös vuoden 1996 jälkeen. Komission käytettävissä olevien tietojen mukaan Iberian tuottavuutensa lisäämiseksi ja kustannustasonsa alentamiseksi toteuttamien ponnistelujen pitäisi vuoteen 1998 mennessä kaventaa merkittävästi sitä eroa, joka vielä tähän mennessä on sen ja seuraavien yritysten keskiarvon välillä: British Airways, KLM, Lufthansa, Air France. Lisäksi vaikuttaa tekijältä, joka entisestään vähentää riskejä, Espanjan viranomaisten sitoumus, jonka mukaan silloin, jos mukauttamisohjelman tavoitteisiin ei päästä, Teneo ja Iberia pyrkivät täyttämään mahdollisen lisäpääoman tarpeen tehostamalla kustannustason alentamista, purkamalla pääomasijoituksia tai turvautumalla yksityisiin investoijiin.

Kyseinen 87 000 miljoonan pesetan investointi sijoittuu loppujen lopuksi sen haarukan alempaan päähän, joksi Iberian oman pääoman arvo vuonna 1999 edellä selostetulla menetelmällä arvioituna ja laskettuna nelivuotiskaudelta 30 prosentin vuosituoton mukaisesti on arvioitu. Markkinatalouden mukaisen järkiperäistämisen investoinnin periaate on siten katsottava täyttyneeksi kyseisen pääomahuollon osalta.

Toissijaisesti ja analyysinsa täydennykseksi komissio käsitteli tässä tapauksessa myös Iberian oman pääoman tarvetta. Tältä osin komission käytettävissä olevien tietojen perusteella Iberia joutuu tulevina kuukausina selviytymään henkilöstönsä vähentämisestä aiheutuvista kustannuksista sekä useista lainanlyhennyksistä. Liiketoiminnasta johtuvasta kassavirran jatkuvasta paranemisesta huolimatta yhtiön käteisvarat eivä riitä kaikkien näiden velvoitteiden täyttämiseen ja Iberian käteisvarojen tarve on lyhyellä aikavälillä vähintään 48 miljardia pesetaa. Lisäksi velkaantumisen ja omien varojen suhde on yhtiössä paljon korkeampi kuin muissa eurooppalaisissa yhtiöissä, kuten edellä kohdassa I on osoitettu. Tässä yhteydessä on huomattava, että vaikka omaisuuden luovutukset, jotka Iberia teki luovuttamalla tietyt rahoitusosuutensa Andes Holding B.V.:lle, vapauttivatkin nettotuottona käteisvaroja, ne eivät kuitenkaan merkittävästi muuttaneet yhtiön taseen vastattavaa-puolta, vaan päinvastoin johtivat kirjanpidolliseen nettotappioon. Nyt kuitenkin Iberian ylivelkaantuminen ja sen oman pääoman vähäisyys vaativat ainakin kolmesta syystä terveemmän rahoitusrakenteen luomista omien varojen määrää korottamalla. Ensiksikin olisi rauhoitettava yhtiön nykyiset ja tulevat velkojat, erityisesti pankit, joilta saatava rahoitus on yrityksen selviytymisen kannalta elintärkeää ja jotka saattavat tuntea kiusausta yhtäkkiseen irrottautumiseen tai korkeiden korkojen vaatimiseen tilanteessa, jossa oman pääoman osuus on vähäinen. Komissio muistuttaa tässä yhteydessä, että se pitää laittomana valtion tukena kaikkia ilmoittamatta jätettyjä takuita, jotka Teneo tai mikä tahansa muu julkinen yhteisö on nimenomaisesti tai epäsuorasti myöntänyt Iberian velkojille (7). Toiseksi Iberian taseen vastattavaa-puolta on parannettava yksityisten osakkaiden houkuttelemiseksi lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä yhtiön ja sen osakkaan Teneon kannalta tyydyttävillä edellytyksillä. Lopuksi käteisvarojen lyhyen aikavälin tarvetta suurempi pääomahuollon määrä on selvä osoitus Teneon luottavaisesta suhtautumisesta Iberian tulevaisuuteen erityisesti yhtiön henkilöstön kannalta, jota useita vuosia kestäneet vaikeudet ovat huolestuttaneet. Näissä olosuhteissa ja ottaen huomioon, että Espanjan hallitus on nimenomaisesti ilmoittanut, että maksetut varat on tarkoitettu yksinomaan henkilöstön vähentämisestä aiheutuvien kustannusten kattamiseen tai velkaantumisen vähentämiseen kaupalliselta pohjalta, kyseinen 87 miljardin pesetan suuruinen summa, joka täysin kattaa Iberian lyhyen aikavälin käteisvarojen tarpeen, vaikuttaa myös Teneon pidemmällä aikavälillä tytäryhtiönsä osalta noudattaman strategian mukaiselta.

Myös on huomattavaa, että 87 000 miljoonan pesetan pääomankorotuksesta huolimatta Iberian rahoituskustannusten ja liikevaihdon suhde pysyy vuoteen 1998 asti hieman British Airwaysin, KLM:n ja Lufthansan keskiarvoa korkeampana. Samaten Iberian "gearing", jolla tarkoitetaan toisaalta pankkivelkojen ja leasing-kustannusten summan ja toisaalta omien varojen summan suhdetta, pysyy saman ajanjakson aikana selvästi korkeasmpana kuin näiden kolmen kilpailevan yhtiön keskiarvo.

Edellä olevasta seuraa, että Andes Holding B.V. -yhtiöön liittyvät eri liiketoimet sekä holding-yhtiö Teneon suorittama 87 miljardin pesetan pääomahuolto Iberia-yhtiön hyväksi eivät ole valtion tukea perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohdan ja ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan merkityksessä. Sen vuoksi näitä toimia ei ole tarpeen vastustaa ja menettely voidaan lopettaa. Tässä päätöksessä on otettu huomioon erityisesti Espanjan hallituksen seuraavat sitoumukset:

- siinä tapauksessa, että Iberia pystyisi käyttämään takaisinosto-oikeuttaan Andes Holding B.V.:lle myytyjen Latinalaisessa Amerikassa olevien omistusosuuksien osalta niiden luovutusta seuraavien kahden vuoden aikana, "due diligence" -jakso mukaan lukien, yhtiö sitoutuu käyttämään sitä yksinomaan, jos a) koko yritysryhmän oman päoman rahallinen arvo kasvaa suuremmaksi tai yhtä suureksi kuin 30 prosenttia yritysryhmän yritysarvosta (Group's enterprise value, joka on yhtä kuin yritysryhmän koko voittoa tuottavan omaisuuden arvo) ja jos b) joku yksityisistä investoijista suoraan tai välillisesti osallistuu merkittävällä osuudella kyseiseen toimeen. Samoja ehtoja noudatetaan myös luovutusta seuraavan kolmannen vuoden aikana, jos Iberia esittää edullisimman ostotarjouksen. Niitä ei kuitenkaan sovelleta, jos Iberia käyttää takaisinnosto-oikeuttaan tarkoituksenaan myydä edelleen kyseinen omaisuus heti kolmannelle;

- Teneolla on Andes Holding B.V.:n osapuolena samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin Andes Holding B.V.:n osakkailla ja rahoittajilla kaupallisten periaatteiden mukaisesti. Andes Holding B.V.:tä koskevat päätökset tehdään osakkaiden määräenemmistöllä noudattaen osapuolten kesken tehtyjä sopimuksia Alankomaiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Jos Teneo tulevaisuudessa joutuu Andes Holding B.V.:hen vaikuttavista kaupallisista syistä tilanteeseen, jossa sillä on hallussaan kaikki tai osa Andes Holding B.V.:n omaisuudesta, Espanjan hallitus sitoutuu varmistamaan, että Teneo luovuttaa tämän omaisuuden jälkeenpäin jollekin kolmannelle. Muissa tapauksissa kuin niissä, jotka johtuvat sen Andes Holding B.V.:hen liittyvissä sopimuksissa selostetuista oikeuksista tai velvollisuuksista, Teneo ei hanki mitään Andes Holding B.V.:n omaisuutta;

- mikään muu Espanjan julkinen yhteisö tai yritys kuin Iberia ja Teneo ei voi olla osallisena Andes Holding B.V.:ssä tai hankkia sen omaisuutta;

- pääomanlisäys, sellaisena kuin se on hyväksyttynä, on tarkoitettu ainoastaan a) henkilöstön vähentämisestä aiheutuviin kustannuksiin tai b) velkojen vähentämiseen. Velkojen vähentämissuunnitelman täytäntöönpanosta toimitetaan komissiolle kertomus. Tässä kertomuksessa annetaan yksityiskohtainen selvitys takaisinmaksettavista lainoista sekä rahoituskustannusten vähentämisestä vapautuneiden varojen käytöstä vuoteen 1999 asti. Pääomahuollosta saatavat varat eivät millään tavalla saa haitata Iberian kustannustason alentamista koskevaa ohjelmaa tai mahdollistaa sitä, että sen hinnoittelun kokonaisstrategia tai lentokaluston kapasiteetti muuttuu merkittävästi;

- henkilöstön vähentämisestä aiheutuvien kustannusten kattamiseen tarvittavat varat (36 685 miljoonaa pesetaa) siirretään Iberialle välittömästi tämän komission päätöksen hyväksymisen jälkeen. Loput pääomahuollosta maksetaan Iberialle vasta, kun Interinvestin ja Ladecon myynnistä Andes Holding B.V.:lle saadun tuoton toinen erä on maksettu (katso edellä);

- Iberia ja Teneo ovat yhtä mieltä siitä, että mukauttamisohjelman pääasiallisena tavoitteena on kustannustason alentaminen, ja pitävät olennaisen tärkeänä kustannustason alentamisen jatkamista vuoden 1996 jälkeen;

- jos mukauttamisohjelman tavoitteita ei saavuteta ja jos Iberia tarvitsee lisäpääomaa, Teneo ja Iberia tutkivat keskenään mahdollisuuksia täyttää tämä tarve alentamalla kustannustasoa vieläkin entisestään, purkamalla pääomasijoituksia tai pääomahuollolla, johon merkittävällä osuudella osallistuu yksityisiä investoijia.

Komissio pani myös merkille Espanjan viranomaisten halukkuuden suorittaa 20 miljardin pesetan ylimääräinen pääomahuolto vuoden 1997 ensimmäisen vuosineljänneksen kuluessa sekä suorittaa tämä uusi pääomahuolto vasta, kun kohdassa VI luetellut kahdeksan määrällisesti ilmaistua vaatimusta ja tavoitetta ovat täyttyneet. Näiden vaatimusten ja tavoitteiden noudattaminen tarkistetaan Iberia-yritysryhmän vuosien 1995 ja 1996 kirjanpidon perusteella, joka on tarkastettu ja hyväksytty Espanjan lainsäädännön mukaisesti. Ylimääräisestä pääomahuollosta on ilmoitettava komissiolle. Komissio tutkii sen markkinatalouden mukaisen investoinnin periaatteen mukaisesti ottaen ensisijaisesti huomioon, onko edellä mainittuja tavoitteita ja vaatimuksia noudatettu. Komissio ottaa kuitenkin huomioon myös muut mahdolliset arviointiin vaikuttavat tekijät, erityisesti siltä osin kuin on kyse ajanjaksoksi 1997-2001 laadituista rahoitussuunnitelmista, Iberian ja yritysryhmän tilanteesta sen tärkeimpiin kilpailijoihin verrattuna sekä muista olennaisista riskitekijöistä.

YLEISIÄ HUOMIOITA

Komissio muistuttaa yleisesti, että sille on perustamissopimuksen 93 artiklan 3 kohdan nojalla ilmoitettava ennakolta kaikista sellaisista toimista, jotka voivat sisältää tukiosan. Lisäksi komissio korostaa, että jos komissiolle vastaisuudessa toimitettaisiin ilmoitus tukihankkeesta, sen olisi otettava huomioon kaikki asiaan vaikuttavat tekijät sekä erityisesti se tosiseikka, että yhtiö on jo saanut valtiontukea. Tässä tapauksessa komissio ei salli myöntää lisätukea paitsi yhtiöstä riippumattomissa poikkeuksellisissa ja ennakoimattomissa olosuhteissa (8),

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Andes Holding B.V. -yhtiöön liittyvät eri liiketoimet ja Teneo-yhtiön Iberian hyväksi suorittama 87 miljardin pesetan pääomanlisäys eivät ole valtion tukea Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohdan ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan merkityksessä ottaen erityisesti huomioon Espanjan hallituksen sitoumus noudattaa edellä VII kohdan kolmanneksi viimeisen kappaleen lopussa lueteltuja ehtoja.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Espanjan kuningaskunnalle.

Tehty Brysselissä 31 päivänä tammikuuta 1996.

Komission puolesta

Neil KINNOCK

Komission jäsen

(1) EYVL N:o C 114, 6.5.1995, s. 7

(2) EYVL N:o L 240, 24.8.1992, s. 1, 8 ja 15

(3*) Tästä julkaistavaksi tarkoitetusta päätöksestä on poistettu liiketoimintaa koskevat luottamukselliset tiedot.

(4) Komission tiedonanto perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan soveltamisesta julkisiin omistusosuuksiin, Euroopan yhteisöjen tiedote n:o 9-1984; ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa 296/82 ja 318/82, Alankomaat ja Leeuwarder Papierwarenfabriek BV vastaan komissio. Kok. 1985, s. 809, 17 kohta.

(5) Kok. 1991, s. I-1603, 20 kohta.

(6) Komission tiedonanto EY:n perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan soveltamisesta julkisten yhteisöjen omistusosuuksiin, Euroopan yhteisöjen tiedote n:o 9 - 1984.

(7) Ks. komission kirje jäsenvaltioille 5 päivältä huhtikuuta 1989. Viite SG(89)D/4328.

(8) EY:n perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan ja ETA-sopimuksen 61 artiklan soveltamisesta ilmailualalla myönnettäviin valtion tukiin, I.3 ja V.2 kohta; EYVL N:o C 350, 10.12.1994, s. 5.