EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 31976L0756

Neuvoston direktiivi 76/756/ETY, annettu 27 päivänä heinäkuuta 1976, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennusta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä

EYVL L 262, 27.9.1976, p. 1–31 (DA, DE, EN, FR, IT, NL)

Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (EL, ES, PT, FI, SV, CS, ET, LV, LT, HU, MT, PL, SK, SL, BG, RO, HR)

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 31/10/2014; Kumoaja 32009R0661

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/1976/756/oj

31976L0756

Neuvoston direktiivi 76/756/ETY, annettu 27 päivänä heinäkuuta 1976, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennusta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä

Virallinen lehti nro L 262 , 27/09/1976 s. 0001 - 0031
Suomenk. erityispainos Alue 13 Nide 5 s. 0030
Kreikank. erityispainos: Luku 13 Nide 3 s. 0229
Ruotsink. erityispainos Alue 13 Nide 5 s. 0030
Espanjank. erityispainos: Luku 13 Nide 5 s. 0040
Portugalink. erityispainos: Luku 13 Nide 5 s. 0040


NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 27 päivänä heinäkuuta 1976,

moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennusta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (76/756/ETY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 100 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(1),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

sekä katsoo että,

tekniset vaatimukset, jotka moottoriajoneuvojen on kansallisen lainsäädännön mukaan täytettävä, liittyvät muun muassa valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennukseen,

nämä vaatimukset eroavat jäsenvaltioittain; sen vuoksi on tarpeen, että jäsenvaltiot antavat samat vaatimukset joko voimassa olevien määräystensä lisäksi tai niiden sijasta, erityisesti jotta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 6 päivänä helmikuuta 1970 annetussa neuvoston direktiivissä 70/156/ETY(3) säädetty ETY-tyyppihyväksyntämenettely voidaan ottaa käyttöön kaikkien ajoneuvotyyppien osalta,

yhteiset vaatimukset valaisimien ja merkkivalolaitteiden rakenteesta annetaan myöhemmin erityisdirektiiveissä, ja

moottoriajoneuvoja koskevan kansallisen lainsäädännön lähentäminen edellyttää, että jäsenvaltioiden yhteisten vaatimusten mukaisesti suorittamat tarkastukset tunnustetaan vastavuoroisesti; tällaisen järjestelmän tarkoituksenmukainen toimiminen edellyttää, että näitä vaatimuksia sovelletaan samasta päivämäärästä alkaen,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Tässä direktiivissä "ajoneuvolla" tarkoitetaan kaikkia tieliikenteeseen tarkoitettuja, korilla varustettuja tai ilman sitä olevia, vähintään nelipyöräisiä moottoriajoneuvoja, joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 25 km/h, ja niiden perävaunuja, lukuun ottamatta kiskoilla kulkevia ajoneuvoja, maa- ja metsätaloustraktoreita ja -koneita sekä moottorityökoneita.

2 artikla

Jäsenvaltiot eivät saa evätä ajoneuvotyypiltä ETY-tyyppihyväksyntää tai kansallista tyyppihyväksyntää liitteessä I olevassa 1.5.7-1.5.20 kohdassa lueteltujen, pakollisten tai vapaaehtoisten valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennukseen liittyvistä syistä, jos ne on asennettu liitteessä I vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.

3 artikla

Jäsenvaltiot eivät saa kieltää tai estää ajoneuvon myyntiä, rekisteröintiä, liikkeelle laskemista tai käyttöä liitteessä I olevassa 1.5.7-1.5.20 kohdassa lueteltujen, pakollisten tai vapaaehtoisten valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennukseen liittyvistä syistä, jos ne on asennettu liitteessä I vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.

4 artikla

ETY-tyyppihyväksynnän antaneen jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että se saa tiedon kaikista liitteessä I olevassa 1.1 kohdassa tarkoitettujen osien tai ominaisuuksien muutoksista. Kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on päätettävä, onko muutetulle ajoneuvotyypille suoritettava uusia testejä ja laadittava uusi seloste. Jos uudet testit osoittavat, ettei tässä direktiivissä säädettyjä vaatimuksia ole noudatettu, ei muutosta saa hyväksyä.

5 artikla

Tarvittavat muutokset liitteiden mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen annetaan direktiivin 70/156/ETY 13 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

6 artikla

1. Jäsenvaltioiden on 1 päivään heinäkuuta 1977 mennessä annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät säännökset ja ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Niiden on sovellettava näitä säännöksiä viimeistään 1 päivästä lokakuuta 1977 alkaen. Jäsenvaltiot eivät kuitenkaan saa ennen 1 päivää lokakuuta 1979 evätä ETY-tyyppihyväksyntää tai kansallista tyyppihyväksyntää valaisimiin ja merkkivalolaitteisiin liittyvistä syistä, jos ainoastaan liitteessä I olevan 4.2.6 kohdan vaatimuksia ei ole noudatettu. Jos kuitenkin 4.2.6 kohdassa tarkoitetut laitteet on asennettu, laitteiden on oltava kyseisessä kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaiset.

2. Kun tämä direktiivi on annettu tiedoksi, jäsenvaltioiden on huolehdittava, että ehdotukset niistä tässä direktiivissä tarkoitettuja kysymyksiä koskevista laeista, asetuksista tai hallinnollisista määräyksistä, jotka jäsenvaltiot aikovat antaa, toimitetaan komissiolle riittävän ajoissa, jotta se voi esittää huomautuksensa.

7 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 27 päivänä heinäkuuta 1976.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. van der STOEL

(1) EYVL N:o C 55, 13.5.1974, s. 14

(2) EYVL N:o C 109, 19.9.1974, s. 22

(3) EYVL N:o L 42, 23.2.1970, s. 1

LIITE I

VALAISIMIEN JA MERKKIVALOLAITTEIDEN ASENNUS

1 MÄÄRITELMÄT

1.1 Ajoneuvotyyppi koskien valaisin- ja merkkivalolaitteiden asennusta

`Ajoneuvotyyppi koskien valaisin- ja merkkivalolaitteiden asennusta` tarkoittaa ajoneuvoja, jotka eivät eroa toisistaan sellaisissa olennaisissa seikoissa, kuten:

1.1.1 ajoneuvon mitoiltaan ja ääriviivoiltaan,

1.1.2 laitteiden lukumäärä ja sijainti;

seuraavien ajoneuvojen ei myöskään katsota olevan `erityyppisiä ajoneuvoja`: ajoneuvot, jotka eroavat 1.1.1 ja 1.1.2 kohdassa tarkoitetuin tavoin, mutta eivät sillä tavoin, että se aiheuttaisi muutoksia kyseessä olevalle ajoneuvotyypille tarkoitettujen valaisimien tyyppiin, lukumäärään, sijaintiin ja geometriseen näkyvyyteen, ja ajoneuvot, joihin joko on asennettu tai ei ole asennettu vapaaehtoisia valaisimia.

1.2 Poikittainen taso

`Poikittaisella tasolla` tarkoitetaan pystysuoraa tasoa, joka on kohtisuorassa ajoneuvon pituussuuntaista keskiviivaa vastaan.

1.3 Kuormaamaton ajoneuvo

`Kuormaamaton ajoneuvo` tarkoittaa käyttökuntoista ajoneuvoa, sellaisena kuin se on määriteltynä direktiivin 70/156/ETY I liitteen 2.6 kohdassa esitetyssä tiedoksiantoasiakirjan mallissa.

1.4 Kuormattu ajoneuvo

`Kuormatulla ajoneuvolla` tarkoitetaan ajoneuvoa, joka on kuormattu sen teknisesti sallitulla, valmistajalla ilmoittamalla enimmäispainolla; valmistajan on myös määriteltävä tämän painon jakautuminen akseleiden kesken noudattaen lisäyksessä 1 esitettyä menetelmää.

1.5 Valaisin

`Valaisimella` tarkoitetaan laitetta, joka on suunniteltu tien valaisemiseen (ajovalaisin) tai lähettämään merkkivaloa. Takarekisterikilven valaisimet ja heijastimet katsotaan myös valaisimiksi.

1.5.1 Vastaavat valaisimet

`Vastaavilla valaisimilla` tarkoitetaan valaisimia, joilla on sama tehtävä kuin varsinaisilla valaisimilla ja jotka on hyväksytty ajoneuvon rekisteröintimaassa; tällaisilla valaisimilla voi olla erilaiset ominaisuudet kuin ajoneuvoon asennetuilla valaisimilla sillä edellytyksellä, että ne täyttävät tässä liitteessä vahvistetut vaatimukset.

1.5.2 Erilliset valaisimet

`Erillisillä valaisimilla` tarkoitetaan valaisimia, joilla on erilliset linssit, erilliset valonlähteet ja erilliset valaisinrungot.

1.5.3 Ryhmitetyt valaisimet

`Ryhmitetyt valaisimet` tarkoittavat valaisimia, joilla on erilliset linssit, erilliset valolähteet, mutta yhteinen valaisinrunko.

1.5.4 Yhdistetyt valaisimet

`Yhdistetyt valaisimet` tarkoittavat valaisimia, joilla on erilliset linssit, mutta yhteinen valonlähde ja yhteinen valaisinrunko.

1.5.5 Rakenteellisesti yhdistetyt valaisimet

`Rakenteellisesti yhdistetyillä valaisimilla` tarkoitetaan valaisimia, joilla on erilliset valonlähteet (tai eri käyttötiloissa toimiva yksi valonlähde), kokonaan tai osittain yhteiset linssit ja yhteinen valaisinrunko.

1.5.6 Kätkettävä valaisin

`Kätkettävällä valaisimella` tarkoitetaan ajovalaisinta, jonka voi osittain tai kokonaan piilottaa, kun sitä ei käytetä. Tämä voidaan tehdä liikuteltavan suojakuoren avulla, ajovalaisinta siirtämällä tai millä tahansa muulla sopivalla tavalla. Ilmaisua "sisäänvedettävä" käytetään erityisesti kuvaamaan kätkettävän valaisimen siirtämistä tavalla, joka mahdollistaa sen työntämisen korirakenteen sisään.

1.5.7 Kaukovalaisin

`Kaukovalaisimella` tarkoitetaan valaisinta, jota käytetään ajoneuvon edessä olevan ajoradan valaisemiseen pitkälle eteenpäin.

1.5.8 Lähivalaisin

`Lähivalaisimella` tarkoitetaan valaisinta, jota käytetään ajoneuvon edessä olevan ajoradan valaisemiseen aiheuttamatta häiritsevää häikäisyä tai epämukavuutta vastaantulevalle liikenteelle ja muille tienkäyttäjille.

1.5.9 Etusumuvalaisin

`Etusumuvalaisimella` tarkoitetaan valaisinta, jota käytetään parantamaan ajoradan valaisemista sumussa, lumisateella, rankkasateella ja pölyisellä säällä.

1.5.10 Peruutusvalaisin

`Peruutusvalaisimella` tarkoitetaan valaisinta, jota käytetään ajoneuvon takana olevan ajoradan valaisemiseen ja varoittamaan muita tienkäyttäjiä siitä, että ajoneuvo on peruuttamassa tai juuri lähdössä peruuttamaan.

1.5.11 Suuntavalaisin

`Suuntavalaisimella` tarkoitetaan valaisinta, jota käytetään osoittamaan muille tienkäyttäjille, että kuljettaja aikoo muuttaa suuntaa joko oikealle tai vasemmalle.

1.5.12 Hätävilkkukytkentä

`Hätävilkkukytkennällä` tarkoitetaan ajoneuvon kaikkien suuntavalaisinten samanaikaista toimintaa, jolla osoitetaan ajoneuvon muodostavan tilapäisesti erityisen vaaran muille tienkäyttäjille.

1.5.13 Jarruvalaisin

`Jarruvalaisimella` tarkoitetaan valaisinta, jota käytetään ilmoittamaan muille ajoneuvon takana oleville tienkäyttäjille, että ajoneuvon kuljettaja käyttää käyttöjarrua.

1.5.14 Takarekisterikilven valaisin

`Takarekisterikilven valaisimella` tarkoitetaan laitetta, jota käytetään takarekisterikilvelle tarkoitetun alueen valaisemiseen; se voi koostua erilaisista optisista osista.

1.5.15 Etuvalaisin

`Etuvalaisimella` tarkoitetaan valaisinta, jota käytetään ilmaisemaan ajoneuvon paikallaolo ja leveys ajoneuvoa edestä katsottaessa.

1.5.16 Takavalaisin

`Takavalaisimella` tarkoitetaan valaisinta, jota käytetään ilmaisemaan ajoneuvon paikallaolo ja leveys ajoneuvoa takaa katsottaessa.

1.5.17 Takasumuvalaisin

`Takasumuvalaisimella` tarkoitetaan valaisinta, jota käytetään saamaan ajoneuvo näkyvämmäksi takaapäin tiheässä sumussa.

1.5.18 Pysäköintivalaisin

`Pysäköintivalaisimella` tarkoitetaan valaisinta, jota käytetään ilmaisemaan paikallaan oleva ajoneuvo taajama-alueella. Tällaisissa olosuhteissa se korvaa etu- ja takavalaisimet.

1.5.19 Äärivalaisin

`Äärivalaisimella` tarkoitetaan valaisinta, joka on asennettu ajoneuvon uloimpaan reunaan mahdollisimman lähelle ajoneuvon yläreunaa ja joka on tarkoitettu selvästi ilmaisemaan ajoneuvon kokonaisleveys. Tietyissä ajoneuvoissa ja perävaunuissa tämä merkkivalo on tarkoitettu täydentämään ajoneuvon etu- ja takavalaisimia ja osoittamaan erityisesti ajoneuvon kokoa.

1.5.20 Paluuheijastin

`Paluuheijastimella` tarkoitetaan laitetta, joka ilmaisee ajoneuvon läsnäolon heijastamalla valoa, joka on peräisin ajoneuvoon kuulumattomasta valonlähteestä havaitsijan ollessa lähellä valonlähdettä.

Tässä direktiivissä seuraavia laitteita ei katsota paluuheijastimiksi:

- paluuheijastavat rekisterikilvet;

- ADR:ssä mainitut paluuheijastavat merkit;

- muut kilvet ja heijastavat merkit,

joita on käytettävä tiettyjä ajoneuvoluokkia tai tiettyjä ajoneuvojen toimintatapoja koskevien jäsenvaltioiden erityisvaatimusten noudattamiseksi.

1.6 Valaisimen valaiseva pinta

1.6.1 `Valaisinlaitteen valaisevalla pinnalla` (1.5.7-1.5.10 kohta) tarkoitetaan heijastimen täyden valoaukon kohtisuoraa projektiota poikittaisella tasolla. Jos valaisimen lasista (tai laseista) ulottuu (ulottuvat) vain osa heijastimen valoaukon ylle, otetaan vain sen osan projektio huomioon. Kun kyseessä on lähivalo, valaiseva pinta rajoitetaan valorajan reunaan käyttäen linssin pinnalla olevaa valorajan reunan projektiota. Jos heijastin ja lasi ovat säädettäviä, tulisi käyttää säädön keskiasentoa.

1.6.2 Muun merkkivalon kuin heijastimen valaiseva pinta

`Muun merkkivalon kuin heijastimen valaisevalla pinnalla` (1.5.11-1.5.19 kohta) tarkoitetaan valaisimen valoa lähettävän pinnan sen osan projektiota vertailuakselia vastaan kohtisuoralla valaisevaa pintaa sivuavalla tasolla, jota rajoittavat tässä tasossa olevat varjostimien reunat, joista jokainen päästää ohitse 98 % valaisimen vertailuakselin suuntaisesta valovoimasta. Määritettäessä valaisevan pinnan ala-, ylä- ja sivurajoja, on käytettävä varjostimia, joissa on vain vaaka- ja pystysuuntaisia reunoja.

1.6.3 Heijastimen valaiseva pinta

`Heijastimen valaisevalla pinnalla` (1.5.20 kohta) tarkoitetaan heijastimen valaisevaa pintaa, joka on kohtisuorassa vertailuakselia vastaan olevassa tasossa ja jota ympäröivät vertailuakselin suuntaiset valoa lähettävän pinnan reunoja sivuavat tasot. Ala-, ylä- ja sivurajojen määrittämiseksi on käytettävä vain pysty- ja vaakasuoria tasoja.

1.6.4 Valoa lähettävä pinta

`Valoa lähettävällä pinnalla`, määrättyyn havaintosuuntaan, tarkoitetaan valoa säteilevän pinnan kohtisuoraa projektiota tasolla, joka on kohtisuorassa havaintosuuntaa vastaan (ks. piirustusta 2 lisäyksessä).

1.7 Vertailuakseli

`Vertailuakselilla` tarkoitetaan merkkivalolle ominaista valmistajan määräämää vertailusuuntaa (H = 0°, V = 0°) valoteknisissä mittauksissa ja valaisinta asennettaessa ajoneuvoon.

1.8 Vertailukeskipiste

`Vertailukeskipisteellä` tarkoitetaan valaisimien valmistajan määrittämää referenssiakselin ja valoa lähettävän pinnan leikkauspistettä.

1.9 Geometrisen näkyvyyden kulmat

`Geometrisen näkyvyyden kulmilla` tarkoitetaan kulmia, jotka määrittävät sen vähimmäisavaruuskulman alueen, jossa valaisimen valoa lähettävän pinnan tulee olla nähtävissä. Tämä avaruuskulman alue määritetään pallon avulla, jonka keskipiste on valaisimen vertailukeskipisteessä ja jonka ekvaattori on samansuuntainen maanpinnan kanssa. Vaakasuorat kulmat â vastaavat pituusasteita ja pystysuorat kulmat á leveysasteita. Geometrisen näkyvyyden kulmien sisällä ei saa olla mitään estettä mistä tahansa valaisimen valoa lähettävästä pinnasta lähtevän valon etenemiselle. Tämä ei koske esteitä, jotka ovat olemassa silloin, kun lamppu hyväksytään, jos hyväksyntää tarvitaan.

1.10 Uloin reuna

`Uloimmalla reunalla` tarkoitetaan kummallakin ajoneuvon puolella, tasoa, joka on samansuuntainen ajoneuvon pituussuuntaisen keskiviivan kanssa ja joka osuu yhteen sen sivureunan kanssa, lukuun ottamatta:

1.10.1 renkaiden ulkonemaa lähellä niiden yhtymispistettä maanpinnan kanssa ja rengaspaineliitäntöjen ulkonemia;

1.10.2 pyöriin asennettujen luistonestolaitteiden muodostamia ulkonemia;

1.10.3 taustapeilien ulkonemia;

1.10.4 sivusuuntavalojen, äärivalojen, etu- ja takavalojen ja seisontavalojen muodostamia ulkonemia;

1.10.5 ajoneuvoon kiinnitettyjen tullisinettien ja näitä sinettejä turvaavien ja suojaavien laitteiden muodostamia ulkonemia.

1.11 Kokonaisleveys

`Kokonaisleveydellä` tarkoitetaan 1.10 kohdassa määritellyn kahden pystytason välistä etäisyyttä.

1.12 Yksi valaisin

`Yhdellä valaisimella` tarkoitetaan mitä tahansa kahden tai useamman samanlaisen tai erilaisen valaisimen yhdistelmää, joilla on sama toiminta ja jotka lähettävät samanväristä valoa, jos se koostuu laitteista, joiden valoa lähettävien pintojen projektio annetulla pystytasolla käsittää 60 % tai enemmän pienimmän näiden valoa lähettävien pintojen projektioita ympäröivän suorakaiteen alasta edellyttäen, että tällainen yhdistelmä on hyväksyntää vaadittaessa hyväksytty yhdeksi valaisimeksi. Tälläista yhdistelmää ei sovelleta kaukovaloihin, lähivaloihin eikä sumuetuvaloihin.

1.13 Kaksi valaisinta tai parillinen määrä valaisimia

`Kahdella valaisimella` tai `parillisella määrällä valaisimia` tarkoitetaan nauhan muotoista yhtenäistä valaisevaa pintaa, jos se on sijoitettu symmetrisesti ajoneuvon pituussuuntaiseen keskiviivaan nähden ja ulottuu ajoneuvon molemmille puolille enintään 400 mm etäisyydelle ajoneuvon uloimmasta reunasta ja on vähintään 800 mm pituinen. Tällainen valaiseva pinta on saavutettava vähintään kahdella valonlähteellä, jotka on sijoitettu mahdollisimman lähelle sen päitä. Valaiseva pinta voidaan muodostaa lukuisista rinnan sijoitetuista osista, jos useiden valaisevien pintojen projektiot samalla pystytasolla käsittävät vähintään 60 % pienimmän näiden erillisten valaisevien pintojen projektioita ympäröivän suorakulmion alasta.

1.14 Kahden valaisimen välinen etäisyys

`Kahden valaisimen välisellä etäisyydellä` tarkoitetaan samaan suuntaan näyttävien valaisimien valaisevien pintojen reunojen projektioiden välistä etäisyyttä tasolla, joka on kohtisuorassa referenssiakseleita vastaan siten, kuin valaisevat pinnat on määritelty 1.6 kohdassa.

1.15 Vapaaehtoinen valaisin

`Vapaaehtoisella valaisimella` tarkoitetaan valaisinta, jonka mukanaolo on jätetty valmistajan harkintaan.

1.16 Toimintaa osoittava ilmaisin

`Toimintaa osoittavalla ilmaisimella` tarkoitetaan valoa tai ääntä antavaa laitetta, joka osoittaa, toimiiko käytettävä laite oikein vai ei.

1.17 Suljetun piirin ilmaisin

`Suljetun piirin ilmaisimella` tarkoitetaan valoa antavaa laitetta, joka palaessaan osoittaa, että jokin laite on toiminnassa, mutta ei osoita toimiiko se oikein vai ei.

2 ETY-TYYPPIHYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

2.1 Ajoneuvon valmistajan tai tämän edustajan on haettava ajoneuvon valaisimia ja merkkivalolaitteita koskevaa ETY-tyyppihyväksyntää.

2.2 Hakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat kolmena kappaleena sekä seuraavat tiedot:

2.2.1 edellä 1.1 kohdassa tarkoitetun ajoneuvotyypin kuvaus sekä sen kuormitusta koskevat rajoitukset, erityisesti tavaratilan suurin sallittu kuormitus;

2.2.2 luettelo ajoneuvon valmistajan ajoneuvoon tarkoittamista valaisin- ja merkkivalolaitteista. Luettelossa voidaan mainita kutakin toimintaa varten käytettävissä olevat vaihtoehdot. Jokainen laitetyyppi on oltava helposti tunnistettavissa (varustettava ajoneuvon osia koskevalla hyväksyntämerkinnällä, valmistajan nimellä jne.). Luetteloon voidaan myös sisällyttää seuraavat kutakin toimintoa tai "vastaavaa valaisinta" koskevat tiedot:

2.2.3 valaisimien ja merkkivalolaitteiden pohjapiirustus, josta ilmenee eri valaisimien sijainti ajoneuvossa;

2.2.4 jokaisen valaisimen pohjapiirustus (pohjapiirustukset), josta käyvät esille 1.6 kohdassa määritellyt valaisevat pinnat.

2.3 Hyväksyttäväksi haettavaa tyyppiä oleva kuormittamaton ajoneuvo, jossa on 2.2.2 kohdassa tarkoitetut valaisimet ja merkkivalolaitteet, on toimitettava hyväksyntätestejä suorittavalle tutkimuslaitokselle.

2.4 Jäljempänä liitteessä II vahvistetun mallin mukainen asiakirja on liitettävä tyyppihyväksyntätodistukseen.

3 YLEISET VAATIMUKSET

3.1 Valaisimien ja merkkivalolaitteiden on oltava siten asennettuja, että tavanomaisessa käytössä ja niihin mahdollisesti kohdistuvasta tärinästä huolimatta ne säilyttävät tässä liitteessä vahvistetut ominaisuudet siten, että ajoneuvo täyttää tässä liitteessä vahvistetut vaatimukset. Erityisesti on huolehdittava siitä, ettei valaisimia voida tahattomasti säätää niin, että niiden valaistusominaisuudet muuttuvat.

3.2 Edellä 1.5.7, 1.5.8 ja 1.5.9 kohdassa tarkoitettujen valaisimien on oltava siten asennettuja, että ne voidaan helposti kohdistaa oikein.

3.3 Kaikkien merkkivalolaitteiden, mukaan lukien ajoneuvon sivupelteihin asennetut laitteet, vertailuakselin on ajoneuvoon asennettuna oltava tiellä kulkevan ajoneuvon kantavan tason suuntainen; lisäksi kaikkien merkkivalolaitteiden ja sivuheijastimien vertailuakseleiden on oltava kohtisuorassa ajoneuvon pituussuuntaiseen keskiviivaan nähden. Jokaiseen suuntaan sallitaan ± 3° poikkeama. Lisäksi laitteiden on oltava asennettu kaikkien valmistajan antamien erityisohjeiden mukaisesti.

3.4 Jos erityisiä vaatimuksia ei ole, valaisimien valokeilan korkeus ja suuntaus on tarkastettava siten, että ajoneuvo on sijoitettuna tasaiselle vaakasuoralle alustalle.

3.5 Jos erityisiä vaatimuksia ei ole, valaisinparin muodostavien valaisimien on:

3.5.1 oltava asennettu ajoneuvoon symmetrisesti ajoneuvon pituussuuntaiseen keskiviivaan nähden;

3.5.2 oltava symmetrisesti asennettu toistensa ja ajoneuvon pituussuuntaiseen keskiviivaan nähden;

3.5.3 täytettävä samat väritekniset ominaisuudet;

3.5.4 oltava valoteknisiltä ominaisuuksiltaan mahdollisimman samanlaisia.

3.6 Ajoneuvoissa, joiden ulkomuoto ei ole symmetrinen, edellä tarkoitetut vaatimukset on täytettävä niin hyvin kuin mahdollisista.

3.7 Eri toimintoihin tarkoitetut valaisimet voivat olla erillisiä, ryhmitettyjä, yhdistettyjä tai rakenteellisesti yhdistettyjä yhdeksi valaisimeksi, jos jokainen valaisin täyttää sitä koskevat vaatimukset.

3.8 Enimmäiskorkeus maanpinnasta on mitattava valaisevan pinnan korkeimmasta pisteestä ja matalamman pisteen vähimmäiskorkeudelta.

3.9 Jos erityisiä vaatimuksia ei ole, mitkään valaisimet, lukuun ottamatta suuntavalaisimia ja hätävilkkukytkentöjä, eivät saa antaa vilkkuvaa valoa.

3.10 Mikään valaisin ei saa antaa eteenpäin näkyvää punaista valoa eikä mikään muu kuin peruutusvalo taaksepäin näkyvää valkoista valoa.

Tämä vaatimus täyttyy, jos:

3.10.1 25 m etäisyydellä ajoneuvon edessä olevan vyöhykkeen 1 poikittaistasolla liikkuva tarkkailija ei pysty näkemään suoraan eteenpäin suuntautuvaa punaista valoa (ks. 3 lisäyksen kuva 1).

3.10.2 25 m etäisyydellä ajoneuvon takana olevan vyöhykkeen 2 poikittaistasolla liikkuva tarkkailija ei pysty näkemään suoraan taaksepäin suuntautuvaa valkoista valoa (ks. 3 lisäyksen kuva 2).

3.10.3 Alueita 1 ja 2 rajaa tarkkailijan näkökentässä:

3.10.3.1 korkeussuunnassa kaksi 1 ja 2,2 metrin korkeudella olevaa vaakatasoa,

3.10.3.2 leveyssuunnassa kaksi pystytasoa, jotka ovat 15° kulmassa ajoneuvon keskiviivan suuntaisesti ajoneuvon etu- ja takapintaan nähden ja jotka lävistävät ajoneuvon keskiviivan suuntaisten pystytasojen leikkauspisteen (-t) ja ulottuvat koko ajoneuvon leveydelle.

Jos leikkauspisteitä on useita, edestä katsottuna niistä kauimpana sijaitsevan on vastattava ajoneuvon etupinnan tasoa ja takaa katsottuna kauimpana sijaitsevan ajoneuvon takapinnan tasoa.

3.11 Sähköliitäntöjen on oltava sellaiset, että etu- ja takavalot ja mahdolliset äärivalot sekä takarekisterikilven valo on mahdollista kytkeä toimintaan ja sammuttaa ainoastaan samanaikaisesti.

3.12 Sähköliitäntöjen on oltava sellaiset, ettei kauko- ja lähivalaisimia eikä etu- tai takasumuvalaisimia voida kytkeä palamaan kytkemättä 3.11 kohdassa tarkoitettuja valaisimia. Tätä vaatimusta ei kuitenkaan sovelleta kauko- ja lähivalaisimiin silloin, kun niillä kummallakin voidaan antaa nopeasti vilkkuva varoitusvalomerkki tai nopeasti vilkkuva varoitusvalomerkki niitä vuorotellen päälle ja pois kytkemällä.

3.13 Valaisimien tai heijastimien antaman valon värit ovat seuraavat:

>TAULUKON PAIKKA>

Jollei ETY-tyyppihyväksyntää koskevia vaatimuksia kuitenkaan sovelleta, kauko- ja lähivalaisimien sekä etusumuvalaisimien valon värit ovat jäsenvaltioiden valittavissa.

3.14 Suljetun piirin ilmaisimien toimintoihin voidaan käyttää toimintaa osoittavia ilmaisimia.

3.15 Kätkettävät valaisimet

3.15.1 Lukuun ottamatta kauko- ja lähivalaisimia sekä etusumuvalaisimia, jotka voidaan peittää, silloin kun ne eivät ole käytössä, valaisimien peittäminen on kielletty.

3.15.2 Käyttöasennossaan olevan valaisimen on pysyttävä tässä asennossa 3.15.2.1 kohdassa tarkoitetun vian sattuessa tai, kun tällaiseen vikaan liittyy jokin 3.15.2.2 kohdassa tarkoitettu vika.

3.15.2.1 Valaisimen toimilaite ei saa käyttövoimaa:

3.15.2.2 virtapiirin johdinkatkoksen, oiko- tai maasulun, hydrauli- tai paineilmajohtojen, Bowden-kaapeleiden, sähkömagneettiventtiilien tai muiden kätkettävän valaisimen hallintalaitteeseen ohjaus- tai käyttövoimaa välittävän osan vian sattuessa.

3.15.3 Kun kätkettävän valaisimen hallintalaitteeseen tulee vika, on kätkettävä valaisin pystyttävä siirtämään käyttöasentoon ilman työkalujen apua.

3.15.4 Valaisimet on pystyttävä siirtämään käyttöasentoonsa ja kytkemään toimintaan yhtä hallintalaitetta käyttämällä ja myös siten, että ne voidaan siirtää käyttöasentoonsa niitä toimintaan kytkemättä. Jos kauko- ja lähivalaisimet kuitenkin ovat samaa kombinaatiorakennetta, edellä tarkoitettu hallintalaite vaaditaan ainoastaan lähivalaisimien käyttöön.

3.15.5 Kuljettajan paikalta ei saa olla mahdollista tahallisesti pysäyttää toimintaan kytkettyjen ajovalaisimien liikettä ennen kuin ne ovat saavuttaneet käyttöasentonsa. Jos ajovalaisimet voivat liikkuessaan häikäistä muita tiellä liikkuvia, ne on voitava sytyttää ainoastaan vasta, kun ne ovat saavuttaneet käyttöasentonsa.

3.15.6 Kun ympäristön lämpötila on -30-+50 °C, on valaisimen oltava täydellisessä aukiasennossaan kolmen sekunnin kuluessa hallintalaitteen käytön alkuhetkestä laskettuna.

4 ERITYISET VAATIMUKSET

4.1 Kaukovalaisimet

4.1.1 Nykytilanne

Pakolliset moottoriajoneuvoissa.

Kielletty perävaunuissa.

4.1.2 Lukumäärä

Kaksi tai neljä.

4.1.3 Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.1.4 Sijainti

4.1.4.1 Leveys:

Valaisevan pinnan ulkoreunat eivät missään tapauksessa saa ulottua lähemmäksi ajoneuvon uloimmasta reunaa kuin lähivalaisimien valaisevan pinnan ulkoreunat.

4.1.4.2 Korkeus:

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.1.4.3 Pituus:

Ajoneuvon etuakselista eteenpäin ja asennettu siten, ettei lähtevä valo aiheuta epämukavuutta kuljettajalle suorasti eikä epäsuorasti taustapeilien ja/tai ajoneuvon muiden heijastavien pintojen kautta.

4.1.5 Geometrinen näkyvyys

Valaisevan pinnan näkyvyys, mukaan luettuna valaisevan pinnan ne alueet, jotka eivät ole valaistuja havaintosuunnassa, on varmistettava avauskulmassa, jonka määrittävät valaisevan pinnan kehältä lähtevät ajovalaisimen vertailuakselin kanssa vähintään 5° kulman muodostavat suorat. Geometrisen näkyvyyden kulmien alkupisteet ovat valaisevan pinnan projektiokehän poikittaisella tasolla, joka sivuaa ajovalaisimen linssin ulointa etuosaa.

4.1.6 Suuntaus

Eteenpäin.

Lukuun ottamatta valaisimen oikean säädön ylläpitoon käytettäviä laitteita ja silloin, kun ajovalaisimia on kaksi paria, ainoastaan yksi pari, joka toimii kaukovalaisimina, saa kääntyä, ajoneuvon ohjauslaitteen lukituskulman mukaan ja akseliltaan mahdollisimman pystytasossa.

4.1.7 Voidaan ryhmittää

lähivalaisimien ja muiden etuosan valaisimien kanssa.

4.1.8 Ei voida yhdistää

minkään muun valaisimen kanssa.

4.1.9 Voidaan rakenteellisesti yhdistää

4.1.9.1 lähivalaisimien kanssa, ei kuitenkaan jos kaukovalaisin kääntyy ajoneuvon ohjauslaitteen lukituskulman mukaan;

4.1.9.2 etuvalaisimen kanssa;

4.1.9.3 etusumuvalaisimen kanssa;

4.1.9.4 pysäköintivalaisimen kanssa.

4.1.10 Sähköliitännät

4.1.10.1 Kaukovalaisimet voidaan kytkeä toimintaan joko samanaikaisesti tai pareittain. Vaihdettaessa lähivalaisimet kaukovalaisimiin vähintään toisen kaukovalaisinparin on kytkeydyttävä päälle. Vaihdettaessa kaukovalaisimista lähivalaisimiin kaikkien kaukovalaisimien on kytkeydyttävä pois samanaikaisesti.

4.1.10.2 Lähivalaisimet saavat olla kytkettyinä päälle samaan aikaan kuin kaukovalaisimet.

4.1.11 Suljettua piiriä osoittava ilmaisin

Pakollinen.

4.1.12 Muut vaatimukset

4.1.12.1 Ajovalaisimien suurin yhteinen kytkettävissä oleva voimakkuus saa olla enintään 225 000 cd.

4.1.12.2 Tämä enimmäisvoimakkuus määritetään laskemalla yhteen osan tyyppihyväksynnän yhteydessä mitatut ja asianmukaisissa tyyppihyväksyntätodistuksissa esitetyt eri valaisimien enimmäisvoimakkuudet.

4.2 Lähivalaisimet

4.2.1 Nykytilanne

Pakolliset moottoriajoneuvoissa.

Kielletty perävaunuissa.

4.2.2 Lukumäärä

Kaksi.

4.2.3 Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.2.4 Sijainti

4.2.4.1 Leveys:

Kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskiviivasta oleva valaisevan pinnan ulkoreuna saa olla enintään 400 mm etäisyydellä ajoneuvon uloimmasta reunasta.

Valaisevien pintojen sisäreunojen välisen etäisyyden on oltava vähintään 600 mm.

4.2.4.2 Korkeus:

Vähintään 500 mm ja enintään 1 200 mm maanpinnan yläpuolella.

4.2.4.3 Pituus:

Ajoneuvon edessä; tämä vaatimus täyttyy, jos lähtevä valo ei aiheuta epämukavuutta kuljettajalle suorasti eikä epäsuorasti taustapeilien tai ajoneuvon muiden heijastavien pintojen kautta.

4.2.5 Geometrinen näkyvyys

Määritellään kulmilla á ja â 1.9 kohdan mukaisesti.

á = 15° ylöspäin ja 10° alaspäin,

â = 45° ulospäin ja 10° sisäänpäin.

Tällä alueella valaisimen valoa lähettävän pinnan on oltava lähes kokonaisuudessaan näkyvissä.

Valon läheisyydessä olevat paneelit tai muut varusteosat eivät saa aiheuttaa muita tienkäyttäjiä haittaavia heijastuksia.

4.2.6 Suuntaus

4.2.6.1 Lähivalon kaltevuuskulma pystytasossa on mitattava staattisissa ja kaikissa 1 lisäyksessä määritellyissä kuormitusolosuhteissa.

Ajoneuvon ollessa "kuormittamaton" ja yhden henkilön istuessa kuljettajan paikalla, valaisimen ensimmäiseksi mitatun alaspäin suuntautuvan valonsädekimpun kaltevuuden on oltava 1-1,5 %. Sen jälkeen kaltevuuden pysyttävä arvojen 0,5 ja 2,5 % välillä ilman valaisimen käsinsäätöä.

Valmistajan on selvästi ilmoitettava jokaisessa ajoneuvotyypissä käytettävät alkusäätöarvot ja ne on merkittävä jokaiseen ajoneuvoon kiinnitettyyn kilpeen.

4.2.6.2 Edellä olevan vaatimuksen täyttyminen voidaan tarkastaa laitteella, joka mittaa ajovalaisimen ja ajoneuvon suhteellisen aseman. Vian tullessa tähän laitteeseen valonsädekimppu ei saa suuntautua alemmaksi kuin se oli vian tapahtumahetkellä.

4.2.6.2.1 Edellä 4.2.6.2 kohdassa tarkoitetun laitteen on oltava automaattinen.

4.2.6.2.2 Jatkuvasti tai portaittain käsinsäädettävien laitteiden käyttö on sallittu edellyttäen, että niissä on ääriasento, josta valaisimet voidaan säätää 4.2.6.1 kohdan mukaiseen alkuasentoon käyttämällä tavallisia asetusruuveja. Näitä käsinsäädettäviä laitteita on voitava käyttää kuljettajan paikalta. Jatkuvasti säädettävissä laitteissa on oltava ohjemerkit, jotka osoittavat tärkeimmät kuormitusolosuhteet.

Portaittain säädettävien laitteiden portaiden määrän on oltava riittävä taatakseen, alkaen 1-1,5 % alaspäin suuntautuvasta kaltevuudesta, että kaltevuusarvot pysyvät 0,5 ja 2,5 % välillä liitteessä 1 esitetyissä kuormitusolosuhteista. Näissä laitteissa on kuormitusolosuhteita osoittavien ohjemerkkien oltava selvästi merkittyinä säätölaitteen läheisyydessä.

4.2.7 Voidaan ryhmittää

kaukovalaisimen ja muiden etuosan valaisimien kanssa.

4.2.8 Ei voida yhdistää

minkään muun valaisimen kanssa.

4.2.9 Voidaan rakenteellisesti yhdistää

4.2.9.1 kaukovalaisimen kanssa, paitsi jos kaukovalaisin kääntyy ajoneuvon ohjauslaitteen lukituskulman mukaan;

4.2.9.2 muiden etuosan valaisimien kanssa;

4.2.10 Sähköliitännät

Vaihtoa kaukovalaisimista lähivalaisimiin ohjaavan laitteen on kytkettävä pois kaikki kaukovalaisimet samanaikaisesti.

Lähivalaisimet saavat olla kytkettynä päälle samaan aikaan kuin kaukovalaisimet.

4.2.11 Suljettua piiriä osoittava ilmaisin

Vapaaehtoinen.

4.2.12 Muut vaatimukset

Edellä 3.5.2 kohdan vaatimuksia ei sovelleta lähivalaisimiin.

4.3 Etusumuvalaisin

4.3.1 Nykytilanne

Vapaaehtoinen moottoriajoneuvoissa.

Kielletty perävaunuissa.

4.3.2 Lukumäärä

Kaksi.

4.3.3 Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.3.4 Sijainti

4.3.4.1 Leveys:

Kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskiviivasta oleva valaisevan pinnan piste saa olla enintään 400 mm etäisyydellä ajoneuvon uloimmasta reunasta.

4.3.4.2 Korkeus:

Vähintään 250 mm maanpinnan yläpuolella.

Mikään valaisevan pinnan piste ei saa olla lähivalaisimen valaisevan pinnan korkeimmalla olevaa pistettä korkeammalla.

4.3.4.3 Pituus:

Ajoneuvon edessä; tämä vaatimus täyttyy, jos lähtevä valo ei aiheuta epämukavuutta kuljettajalle suorasti eikä epäsuorasti taustapeilien tai ajoneuvon muiden heijastavien pintojen kautta.

4.3.5 Geometrinen näkyvyys

Määritellään kulmilla á ja â 1.9 kohdassa tarkoitetuin tavoin.

á = 5° ylöspäin ja alaspäin,

â = 45° ulospäin ja 10° sisäänpäin.

4.3.6 Suuntaus

Etusumuvalaisimien suuntaus ei saa muuttua ohjauslaitteen lukituskulman mukaan.

Etusumuvalaisinten on oltava suunnattuina eteenpäin, eivätkä ne saa häikäistä tai muuten haitata vastaantulijoita tai muita tiellä liikkuvia.

4.3.7 Voidaan ryhmittää

muiden etuosan valaisimien kanssa.

4.3.8 Ei voida yhdistää

muiden etuosan valaisimien kanssa.

4.3.9 Voidaan rakenteellisesti yhdistää

4.3.9.1 kaukovalaisimien kanssa, jotka eivät käänny ajoneuvon ohjauslaitteen lukituskulman mukaan, kun kaukovalaisimia on neljä.

4.3.9.2 etuvalaisimien kanssa;

4.3.9.3 pysäköintivalaisimen kanssa.

4.3.10 Sähköliitännät

Sumuvalaisimet on voitava kytkeä päälle ja pois kauko- ja lähivalaisimista riippumatta ja päinvastoin.

4.3.11 Suljettua piiriä osoittava ilmaisin

Vapaaehtoinen.

4.4 Peruutusvalaisin

4.4.1 Määräystenmukaisuus

Vapaaehtoinen moottoriajoneuvoissa.

Kielletty perävaunuissa.

4.4.2 Lukumäärä

Kaksi.

4.4.3 Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.4.4 Sijainti

4.4.4.1 Leveys:

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.4.4.2 Korkeus:

Vähintään 250 mm ja enintään 1 200 mm maanpinnan yläpuolella.

4.4.4.3 Pituus:

Ajoneuvon takana.

4.4.5 Geometrinen näkyvyys

Määritellään kulmilla á ja â 1.9 kohdassa tarkoitetuin tavoin

á = 15° ylöspäin ja 5° alaspäin,

â = 45° oikealle ja vasemmalle, jos valaisimia on vain yksi,

â = 45° ulospäin ja 30° sisäänpäin, jos valaisimia on kaksi.

4.4.6 Suuntaus

Taaksepäin.

4.4.7 Voidaan ryhmittää

muiden takaosan valaisimien kanssa.

4.4.8 Ei voida yhdistää

muiden valaisimien kanssa.

4.4.9 Ei voida rakenteellisesti yhdistää

muiden valaisimien kanssa.

4.4.10 Sähköliitännät

Peruutusvalaisin saa syttyä ainoastaan peruutusvaihteen ollessa kytkettynä ja moottorin sammutusta ja käynnistystä ohjaavan laitteen ollessa moottorin käytön mahdollistavassa asennossa.

Peruutusvalaisin ei saa syttyä eikä palaa, jos jompikumpi edellä tarkoitetuista vaatimuksista ei täyty.

4.4.11 Ilmaisin

4.5 Suuntavalaisin

4.5.1 Nykytilanne (ks. lisäys 4)

Pakollinen. Suuntavalaisimille on määritetty tietyt luokat (1, 2 ja 5), joissa suuntavalaisimet voidaan järjestellä kahdella tavalla (A ja B).

Järjestelyä A sovelletaan kaikkiin moottoriajoneuvoihin.

Järjestelyä B sovelletaan ainoastaan perävaunuihin.

4.5.2 Lukumäärä

Laitteiden lukumäärän on oltava sellainen, että ne antavat 4.5.3 kohdassa tarkoitettuja järjestelyjä vastaavat valomerkit.

4.5.3 Järjestely

>TAULUKON PAIKKA>

4.5.4 Sijainti

4.5.4.1 Leveys:

Kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskiviivasta oleva valaisevan pinnan ulkoreuna saa olla enintään 400 mm etäisyydellä ajoneuvon uloimmasta reunasta.

Valaisevien pintojen sisäreunojen välisen etäisyyden on oltava vähintään 600 mm.

Kun takasuuntavalon ja vastaavan takasivuvalon välinen pystysuora etäisyys on vähemmän kuin 300 mm, ei ajoneuvon uloimman reunan ja takasuuntavalon valaisevan pinnan ulkoreunan välinen etäisyys saa ylittää enempää kuin 50 mm ajoneuvon uloimman reunan ja vastaavan takasivuvalon valaisevan pinnan ulkoreunan välistä etäisyyttä.

Etusuuntavalojen valaisevien pintojen on oltava vähintään 40 mm:n etäisyydellä lähivalaisimien tai etusumuvalaisimien, mikäli sellaiset on, valaisevista pinnoista. Tätä pienempi etäisyys sallitaan, mikäli valonvoimakkuus etusuuntavalon vertailuakselilla on vähintään 400 cd.

4.5.4.2 Korkeus:

>TAULUKON PAIKKA>

4.5.4.3 Pituus:

Suuntavalaisimen (järjestely A) valaisevan pinnan vertailukeskipisteen ja ajoneuvon kokonaispituutta osoittavaa uloimpaa etureunaa sivuavan pystytason välinen etäisyys ei saa olla enempää kuin 1 800 mm. Jos ajoneuvon rakenteen vuoksi vähimmäisnäkyyskulmille määrättyjä vaatimuksia ei voida täyttää, tämä etäisyys voidaan lisätä 2 500 mm:iin, jos ajoneuvo on varustettu järjestelyn A mukaisilla suuntavalaisimilla.

4.5.5 Geometrinen näkyvyys

Vaakakulmat: ks. lisäys 4.

Pystykulmat: 15° vaakatason ylä- ja alapuolella. Kulma vaakatasosta alaspäin saa järjestelyn `A` mukaisilla suuntavaloilla olla 5°, jos ne sijaitsevat alle 750 mm korkeudella maanpinnasta.

4.5.6 Suuntaus

Jos valmistaja on antanut asennusta koskevia erityisiä vaatimuksia, niitä on noudatettava.

4.5.7 Voidaan ryhmittää

yhden tai useamman valaisimen kanssa.

4.5.8 Ei voida yhdistää

muun valaisimen kanssa.

4.5.9 Voidaan rakenteellisesti yhdistää

ainoastaan pysäköintivalaisimen kanssa.

4.5.10 Sähköliitännät

Suuntavalaisimien on kytkeydyttävä päälle muista valaisimista riippumattomasti. Kaikkien ajoneuvon samalla puolella olevien suuntavalaisimien on kytkeydyttävä päälle ja pois yhtä hallintalaitetta käyttämällä ja niiden on vilkuttava samanaikaisesti.

4.5.11 Toimintaa osoittava ilmaisin

Toimintaa osoittava ilmaisin on pakollinen kaikille etu- ja takasuuntavaloille, joita kuljettaja ei voi nähdä suoraan. Se voi olla optinen tai äänimerkki tai molempia.

Optisen ilmaisimen on näytettävä vilkkuvaa valoa, joka joko sammuu tai muuttuu kiinteäksi ja vilkkumattomaksi tai jonka vilkkutaajuus selvästi muuttuu etu- ja takasuuntavalojen vioittuessa. Jos se on ainoastaan äänimerkki, sen äänitaajuuden on selvästi muututtava minkä tahansa vian sattuessa.

Jos moottoriajoneuvo on suunniteltu vetämään perävaunua, siinä on oltava erityinen optinen toimintaa osoittava ilmaisin perävaunun suuntavaloille, jollei vetävän ajoneuvon ilmaisimesta näy muodostetun ajoneuvoyhdistelmän minkä tahansa suuntavalon viat.

4.5.12 Muut vaatimukset

Suuntavalon tulee olla vilkkuvaa valoa, joka vilkkuu 90 ± 30 kertaa minuutissa. Suuntavalon hallintalaitteen käytöstä valomerkin näkymiseen saa kulua enintään yksi sekunti ja valomerkin on lakattava näkymästä puolentoista sekunnin kuluessa hallintalaitteen käytöstä.

Jos moottoriajoneuvo on suunniteltu vetämään perävaunua, vetoajoneuvon suuntavalojen hallintalaitteella on myös voitava käyttää perävaunun suuntavaloja.

Jos yhdessä suuntavalossa sattuu vika, joka on muu kuin oikosulku, muiden suuntavalojen on edelleen vilkuttava, mutta niiden vilkkutaajuus saa poiketa määrätystä taajuudesta.

4.6 Hätävilkkukytkentä

4.6.1 Nykytilanne

Pakollinen.

>TAULUKON PAIKKA>

4.6.10 Sähköliitännät

Varoitusmerkin on toimittava erillisellä käyttökytkimellä, joka tekee mahdolliseksi kaikkien suuntavalojen vilkkumisen samassa tahdissa.

4.6.11 Suljettua piiriä osoittava ilmaisin

Pakollinen. Ilmaisin on vilkkuva varoitusvalo, joka voi toimia yhdessä 4.5.11 kohdassa määriteltyjen ilmaisimen (ilmaisimien) kanssa.

4.6.12 Muut vaatimukset

Noudatetaan 4.5.12 kohdan mukaisia vaatimuksia. Jos moottoriajoneuvo on suunniteltu vetämään perävaunua, huomiovalaisimen hallintalaitteella on voitava kytkeä myös perävaunun suuntavalaisimet toimintaan. Hätävilkkukytkennän on toimittava, vaikka ajoneuvon käynnistys-/sammutuskatkaisin on sellaisessa asennossa, jossa moottorin toiminta ei ole mahdollinen.

4.7 Jarruvalaisimet

4.7.1 Nykytilanne

Pakollinen.

4.7.2 Lukumäärä

Kaksi.

4.7.3 Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.7.4 Sijainti

4.7.4.1 Leveys:

Valaisinten välisen etäisyyden on oltava vähintään 600 mm. Tämä etäisyys voidaan alentaa 400 mm:iin, jos ajoneuvon kokonaisleveys on vähemmän kuin 1 300 mm.

4.7.4.2 Korkeus:

Maanpinnan yläpuolella: vähintään 350 mm, enintään 1 500 mm tai enintään 2 100 mm, jos korirakenteen muodon takia 1 500 mm rajaa ei voida noudattaa.

4.7.4.3 Pituus:

Ajoneuvon takana.

4.7.5 Geometrinen näkyvyys

Vaakakulma: 45° ulos- ja sisäänpäin.

Pystykulma: 15° vaakatason ylä- ja alapuolella. Kulma vaakatasosta alaspäin saa olla 5°, jos valaisimet sijaitsevat alle 750 mm korkeudella maanpinnasta.

4.7.6 Suuntaus

Taaksepäin ajoneuvosta.

4.7.7 Voidaan ryhmittää

yhden tai useamman takaosan valaisimen kanssa.

4.7.8 Ei voida yhdistää

muun valaisimen kanssa.

4.7.9 Voidaan rakenteellisesti yhdistää

takavalaisimen tai pysäköintivalaisimen kanssa.

4.7.10 Sähköliitännät

Jarruvalojen on sytyttävä käyttöjarrua käytettäessä.

4.7.11 Toimintaa osoittava ilmaisin

Vapaaehtoinen. Jos sellainen on, sen on oltava vilkkumaton varoitusvalo, joka syttyy peruutusvalojen viottuessa.

4.7.12 Muut vaatimukset

Peruutusvalaisimien valonvoimakkuuden tulee olla selvästi suurempi kuin takasuuntavalojen.

4.8 Takarekisterikilven valaisin

4.8.1 Nykytilanne

Pakollinen

>TAULUKON PAIKKA>

4.8.7 Voidaan ryhmittää

yhden tai useamman takaosan valaisimen kanssa.

4.8.8 Voidaan yhdistää

takavalaisimen kanssa.

4.8.9 Ei voida rakenteellisesti yhdistää

muun valaisimen kanssa.

4.8.10 Sähköliitännät

Takarekisterikilven valaisimen on sytyttävä ainoastaan samaan aikaan kuin takavalot.

4.8.11 Suljettua piiriä osoittava ilmaisin

Vapaaehtoinen. Jos sellainen on, sen toimintaan on käytettävä etu- ja takavaloille vaadittavaa ilmaisinta.

4.9 Etuvalaisin

4.9.1 Nykytilanne

Pakollinen kaikissa moottoriajoneuvoissa.

Pakollinen perävaunuissa, joiden leveys ylittää 1 600 mm.

Vapaaehtoinen perävaunuissa, joiden leveys on 1 600 mm tai vähemmän.

4.9.2 Lukumäärä

Kaksi.

4.9.3 Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.9.4 Sijainti

4.9.4.1 Leveys:

Kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskiviivasta oleva valaisevan pinnan piste saa olla enintään 400 mm etäisyydellä ajoneuvon uloimmasta reunasta.

Perävaunuissa kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskiviivasta oleva valaisevan pinnan piste saa olla enintään 150 mm etäisyydellä ajoneuvon uloimmasta reunasta.

Kahden valaisevan pinnan sisäreunojen välisen etäisyyden on oltava vähintään 600 mm.

4.9.4.2 Korkeus:

Maanpinnan yläpuolella: vähintään 350 mm, enintään 1 500 mm tai enintään 2 100, jos korirakenteen muodon vuoksi 1 500 mm rajaa ei voi noudattaa.

4.9.4.3 Pituus:

Ajoneuvon edessä.

4.9.5 Geometrinen näkyvyys

Kumpaakin etuvalaisinta koskevat vaakakulmat:

joko 45° sisäänpäin ja 80° ulospäin,

tai 80° sisäänpäin ja 45° ulospäin.

Pystykulma:

15° vaakatason ylä- ja alapuolella. Kulma vaakatasosta alaspäin saa olla 5°, jos valaisimet sijaitsevat alle 750 mm korkeudella maanpinnasta.

4.9.6 Suuntaus

Eteenpäin.

4.9.7 Voidaan ryhmittää

minkä tahansa muun etuosan valaisimen kanssa.

4.9.8 Ei voida yhdistää

muun valaisimen kanssa.

4.9.9 Voidaan rakenteellisesti yhdistää

minkä tahansa muun etuosan valaisimen kanssa.

4.9.10 Sähköliitännät

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.9.11 Ilmaisin

Pakollinen. Ilmaisin ei saa näyttää vilkkuvaa valoa ja sitä ei vaadita, jos kojetaulun valaistus voidaan kytkeä päälle ainoastaan samanaikaisesti etuvalojen kanssa.

4.10 Takavalaisin

4.10.1 Nykytilanne

Pakollinen

4.10.2 Lukumäärä

Kaksi.

4.10.3 Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.10.4 Sijainti

4.10.4.1 Leveys:

Kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskiviivasta oleva valaisevan pinnan piste saa olla enintään 400 mm:n etäisyydellä ajoneuvon uloimmasta reunasta.

Kahden valaisevan pinnan sisäreunojen välisen etäisyyden on oltava vähintään 600 mm. Tämä etäisyys voidaan alentaa 400 mm:iin, jos ajoneuvon kokonaisleveys on vähemmän kuin 1 300 mm.

4.10.4.2 Korkeus:

Maanpinnan yläpuolella: vähintään 350 mm, enintään 1 500 mm tai enintään 2 100, jos korirakenteen muodon vuoksi 1 500 mm rajaa ei voida noudattaa.

4.10.4.3 Pituus:

Ajoneuvon takana.

4.10.5 Geometrinen näkyvyys

Kumpaakin taka(sivu)valaisinta koskevat vaakakulmat:

joko 45° sisäänpäin ja 80° ulospäin,

tai 80° sisäänpäin ja 45° ulospäin.

Pystykulma:

15° vaakatason ylä- ja alapuolella. Kulma vaakatasosta alaspäin saa pienentyä 5°:n kulmaan asti, jos valaisimet sijaitsevat alle 750 mm korkeudella maanpinnasta.

4.10.6 Suuntaus

Taaksepäin.

4.10.7 Voidaan ryhmittää

minkä tahansa muun takaosan valaisimen kanssa.

4.10.8 Voidaan yhdistää

takarekisterikilven valaisimen kanssa.

4.10.9 Voidaan rakenteellisesti yhdistää

jarruvalaisimen tai takasumuvalaisimen tai pysäköintivalaisimen kanssa.

4.10.10 Sähköliitännät

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.10.11 Ilmaisin

Pakollinen.

Ilmaisin on yhdistettävä etuvalojen ilmaisimeen.

4.11 Takasumuvalaisin

4.11.1 Nykytilanne

Pakollinen.

4.11.2 Lukumäärä

Yksi, toinen on vapaaehtoinen.

4.11.3 Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.11.4 Sijainti

4.11.4.1 Leveys:

Jos sumutakavaloja on vain yksi, sen on sijaittava vastapäätä ajoneuvon pituussuuntaista keskiviivaa suunnattuna kohti ajoneuvon rekisteröintimaassa määrättyä liikennesuuntaa.

Kaikissa tapauksissa sumutakavalon ja jarruvalon välisen etäisyyden tulee olla yli 100 mm.

4.11.4.2 Korkeus:

Vähintään 250 mm ja enintään 1 000 mm maanpinnan yläpuolella.

4.11.4.3 Pituus:

Ajoneuvon takana.

4.11.5 Geometrinen näkyvyys

Vaakakulma: 25° sisäänpäin ja ulospäin,

Pystykulma: 5° vaakatason ylä- ja alapuolella.

4.11.6 Suuntaus

Taaksepäin.

4.11.7 Voidaan ryhmittää

minkä tahansa muun takaosan valaisimen kanssa.

4.11.8 Ei voida yhdistää

muiden valaisimien kanssa.

4.11.9 Voidaan rakenteellisesti yhdistää

takavalaisimen tai pysäköintivalaisimen kanssa.

4.11.10 Sähköliitännät

Sähköliitäntöjen tulee olla sellaiset, että sumutakavalo voi palaa ainoastaan silloin, kun lähivalot tai sumuetuvalot ovat käytössä.

Mikäli ajoneuvossa on etusumuvalaisimet, on takasumuvalaisin voitava sammuttaa itsenäisesti, etusumuvalaisimista riippumatta.

4.11.11 Suljettua piiriä osoittava ilmaisin

Pakollinen. Erillinen varoitusvalo, jonka valonvoimakkuus on muuttumaton.

4.12. Pysäköintivalaisin

4.12.1 Nykytilanne

Vapaaehtoinen moottoriajoneuvoissa, joiden pituus on enintään 6 m ja leveys on enintään 2 m.

Kaikissa muissa ajoneuvoissa kielletty.

4.12.2 Lukumäärä

Riippuu järjestelystä.

4.12.3 Järjestely

- joko kaksi valaisinta edessä ja kaksi takana,

- tai yksi valaisin molemmilla puolilla.

4.12.4 Sijainti

4.12.4.1 Leveys:

Kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskiviivasta oleva valaisevan pinnan piste saa olla enintään 400 mm etäisyydellä ajoneuvon uloimmasta reunasta.

Parivalaisimia käytettäessä valaisimet on sijoitettava ajoneuvon sivuille.

4.12.4.2 Korkeus:

Maanpinnan yläpuolella: vähintään 350 mm,

enintään 1 500 mm tai enintään 2 100, jos korirakenteen muodon vuoksi 1 500 mm rajaa ei voida noudattaa.

4.12.4.3 Pituus:

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.12.5 Geometrinen näkyvyys

Vaakakulma: 45° ulospäin, eteen- ja taaksepäin.

Pystykulma: 15° vaakatason ylä- ja alapuolella. Kulma vaakatasosta alaspäin saa olla 5°, jos valaisimet sijaitsevat alle 750 mm korkeudella maanpinnasta.

4.12.6 Suuntaus

Suuntauksen on oltava sellainen, että valaisimet täyttävät näkyvyyttä eteen- ja taaksepäin koskevat erityiset vaatimukset.

4.12.7 Voidaan ryhmittää

minkä tahansa valaisimen kanssa.

4.12.8 Ei voida yhdistää

muiden valaisimien kanssa.

4.12.9 Voidaan rakenteellisesti yhdistää

- edessä: etuvalaisimen, lähivalaisimen, kaukovalaisimen ja sumuvalaisimen kanssa;

- takana: takavalaisimen, jarruvalaisimen ja sumuvalaisimen kanssa;

- luokkaan 5 kuuluvan suuntavalaisimen kanssa.

4.12.10 Sähköliitännät

Sähköliitäntöjen tulee olla sellaiset, että ajoneuvon samalla puolella oleva seisontavalo(t) voidaan sytyttää riippumattomana muista valaisimista.

4.12.11 IImaisin

Vapaaehtoinen. Jos sellainen on, sitä ei saa olla mahdollista sekoittaa etu- ja takavalojen ilmaisimen kanssa.

4.12.12 Muut vaatimukset

Tämän valon toiminta voidaan saada aikaan sytyttämällä samanaikaisesti ajoneuvon samalla puolella sijaitsevat etu- ja takavalot.

4.13 Äärivalaisin

4.13.1 Nykytilanne

Pakollinen moottoriajoneuvoissa, joiden leveys ylittää 2,10 m.

4.13.2 Lukumäärä

Kaksi eteenpäin ja kaksi taaksepäin näkyvää.

4.13.3 Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.13.4 Sijainti

4.13.4.1 Leveys:

Mahdollisimman lähellä ajoneuvon ulointa reunaa.

4.13.4.2 Korkeus:

Suurin korkeus, jolle valaisimet voidaan sijoittaa ottaen huomioon sijaintia ja symmetriaa koskevat vaatimukset.

4.13.4.3 Pituus:

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.13.5 Geometrinen näkyvyys

Vaakakulma: 80° ulospäin.

Pystykulma: 5° vaakatason ylä- ja 20° alapuolella.

4.13.6 Suuntaus

Suuntauksen on oltava sellainen, että valaisimet täyttävät näkyvyyttä eteen- ja taaksepäin koskevat vaatimukset.

>TAULUKON PAIKKA>

4.13.10 Sähköliitännät

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.13.11 Ilmaisin

Vapaaehtoinen.

4.13.12 Muut vaatimukset

Jos valaisimet täyttävät kaikki muut vaatimukset, ajoneuvon samalla puolella oleva eteenpäin näkyvä valaisin ja taaksepäin näkyvä valaisin saavat olla yhdistettynä yhdeksi laitteeksi.

Äärivalaisimen sijainti saman puolen etu-/takavalaisimeen nähden on oltava sellainen, että näiden kahden valaisimen lähimpänä niiden valaisevia pintoja olevien projektioiden välinen etäisyys on vähintään 200 mm poikittaisella pystytasolla.

4.14 Takaosan heijastin, ei-kolmiomainen

4.14.1 Nykytilanne

Pakollinen moottoriajoneuvoissa.

Kielletty perävaunuissa.

4.14.2 Lukumäärä

Kaksi.

4.14.3 Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.14.4 Sijainti

4.14.4.1 Leveys:

Kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskiviivasta oleva valaisevan pinnan piste saa olla enintään 400 mm:n etäisyydellä ajoneuvon uloimmasta reunasta.

Heijastimien sisäreunojen välisen etäisyyden on oltava vähintään 600 mm. Jos ajoneuvon kokonaisleveys on vähemmän kuin 1 300 mm, tämä etäisyys voidaan alentaa 400 mm:iin.

4.14.4.2 Korkeus:

Maanpinnan yläpuolella: vähintään 350 mm ja enintään 900 mm.

4.14.4.3 Pituus:

Ei erityisvaatimuksia.

4.14.5 Geometrinen näkyvyys

Vaakakulma: 30° sisäänpäin ja ulospäin.

Pystykulma: 15° vaakatason ylä- ja alapuolella. Kulma vaakatasosta alaspäin saa olla 5°, jos heijastin sijaitsee alle 750 mm korkeudella maanpinnasta.4.14.6 Suuntaus

Taaksepäin.

4.14.7 Voidaan ryhmittää

minkä tahansa muun valaisimen kanssa.

4.14.8 Muut vaatimukset

Heijastimen valaisevalla pinnalla saa olla yhteisiä osia minkä tahansa muun takaosan valaisimen valaisevan pinnan kanssa.

4.15 Takaosan heijastin, kolmiomainen

4.15.1 Nykytilanne

Pakollinen perävaunuissa.

Kielletty moottoriajoneuvoissa.

4.15.2 Lukumäärä

Kaksi.

4.15.3 Järjestely

Kolmion kärjen on oltava ylimpänä.

4.15.4 Sijainti

4.15.4.1 Leveys:

Kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskiviivasta oleva valaisevan pinnan piste saa olla enintään 400 mm etäisyydellä ajoneuvon uloimmasta reunasta.

Heijastimien sisäreunojen välisen etäisyyden on oltava vähintään 600 mm. Jos ajoneuvon kokonaisleveys on vähemmän kuin 1300 mm, tämä etäisyys voidaan alentaa 400 mm:iin.

4.15.4.2 Korkeus:

Maanpinnan yläpuolella: vähintään 350 mm ja enintään 900 mm.

4.15.4.3 Pituus:

Ei erityisvaatimuksia.

4.15.5 Geometrinen näkyvyys

Vaakakulma: 30° sisäänpäin ja ulospäin.

Pystykulma: 15° vaakatason ylä- ja alapuolella. Kulma vaakatasosta alaspäin saa olla 5°, jos heijastin sijaitsee alle 750 mm korkeudella maanpinnasta.

4.15.6 Suuntaus

Taaksepäin.

4.15.7 Ei voida ryhmittää

minkään muun valaisimen kanssa.

4.15.8 Muut vaatimukset

Kolmion sisälle ei saa sijoittaa valaisinta.

4.16 Etuosan heijastin, ei-kolmiomainen

4.16.1 Nykytilanne

pakollinen perävaunuissa.

4.16.2 Lukumäärä

Kaksi.

4.16.3 Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.16.4 Sijainti

4.16.4.1 Leveys:

Kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskiviivasta oleva valaisevan pinnan piste saa olla enintään 400 mm:n etäisyydellä ajoneuvon uloimmasta reunasta.

Perävaunuissa kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskiviivasta oleva valaisevan pinnan piste saa olla enintään 150 mm:n etäisyydellä ajoneuvon uloimmasta reunasta.

Heijastimien sisäreunojen välisen etäisyyden on oltava vähintään 600 mm. Jos ajoneuvon kokonaisleveys on vähemmän kuin 1300 mm, tämä etäisyys voidaan alentaa 400 mm:iin.

4.16.4.2 Korkeus:

Maanpinnan yläpuolella: vähintään 350 mm ja enintään 900 mm tai enintään 1 500 mm, jos ajoneuvon rakenteen vuoksi 900 mm rajaa ei voi noudattaa.

4.16.4.3 Pituus:

Ei erityisvaatimuksia.

4.16.5 Geometrinen näkyvyys

Vaakakulma: 30° sisäänpäin ja ulospäin.

Pystykulma: 15° vaakatason ylä- ja alapuolella. Kulma vaakatasosta alaspäin saa olla 5°, jos heijastin sijaitsee alle 750 mm korkeudella maanpinnasta.

4.16.6 Suuntaus

Eteenpäin.

4.16.7 Voidaan ryhmittää

etuvalaisimen kanssa.

4.16.8 Muut vaatimukset

Heijastimen valaisevalla pinnalla saa olla yhteisiä osia etuvalaisimen valaisevan pinnan kanssa.

4.17 Sivulla oleva heijastin, ei-kolmiomainen

4.17.1 Nykytilanne

Pakollinen:

- kaikissa moottoriajoneuvoissa, joiden pituus ylittää 6 m, lukuun ottamatta M1-luokan ajoneuvoja,

- kaikissa perävaunuissa.

Vapaaehtoinen:

- M1-luokan moottoriajoneuvoissa,

- moottoriajoneuvoissa, joiden pituus on enintään 6 m, lukuun ottamatta M1-luokan ajoneuvoja.

4.17.2 Vähimmäislukumäärä kummallakin sivulla

Heijastimien on lukumäärältään täytettävä jäljempänä annettavat pituutta koskevat säännökset.

4.17.3 Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.17.4 Sijainti

4.17.4.1 Leveys:

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.17.4.2 Korkeus:

Maanpinnan yläpuolella: vähintään 350 mm ja enintään 900 mm tai jos ajoneuvon rakenteen vuoksi 900 mm rajaa ei voida noudattaa, se voidaan nostaa 1 500 mm:iin.

4.17.4.3 Pituus:

Ajoneuvon keskikolmannekseen on sijoitettava vähintään yksi heijastin siten, että etummaisin heijastin on enintään 3 m:n etäisyydellä ajoneuvon etupäästä. Perävaunuissa tähän luetaan mukaan vetoaisa.

Kahden peräkkäisen heijastimen välinen etäisyys saa olla enintään 3 m.

Takimmaisen heijastimen ja ajoneuvon takapään välinen etäisyys saa olla enintään 1 m.

4.17.5 Geometrinen näkyvyys

Vaakakulma: 45° eteen- ja taaksepäin.

Pystykulma: 15° vaakatason ylä- ja alapuolella. Kulma vaakatasosta alaspäin saa olla 5°, jos heijastin sijaitsee alle 750 mm korkeudella maanpinnasta.

4.17.6 Suuntaus

Heijastimen vertailuakselin on oltava vaakatasossa ja kohtisuorassa ajoneuvon pituussuuntaista keskiviivaa vastaan ja ulospäin suunnattuna.

4.17.7 Voidaan ryhmittää

muiden valaisimien kanssa.

5 TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

5.1 Kaikkien sarjoina valmistettavien ajoneuvojen on oltava sen ajoneuvotyypin mukaisia, jolle annettiin valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennusta ja ominaisuuksia, siten kuin ne eritellään tässä direktiivissä, koskeva tyyppihyväksyntä.

Lisäys 1

Edellä 4.2.6.1 kohdassa tarkoitetut akselikuormitukset

1 Seuraavia testejä varten matkustajien painona käytetään arvoa 75 kg henkilöä kohti.

2 Kuormitusolosuhteet eri ajoneuvotyypeillä:

2.1 M1-luokan ajoneuvot.

2.1.1 Lähivalaisimien valonsädekimpun kulma määritetään seuraavissa kuormitusolosuhteissa:

2.1.1.1 yksi henkilö kuljettajan istuimella;

2.1.1.2 kuljettaja sekä yksi henkilö kauimpana kuljettajan paikalta olevalla etuistuimella;

2.1.1.3 kuljettaja sekä yksi henkilö kauimpana kuljettajan paikalta olevalla etuistuimella, yksi henkilö jokaisella takimmaisella istuimella.

2.1.1.4 yksi henkilö jokaisella istuimella.

2.1.1.5 yksi henkilö jokaisella istuimella sekä tasaisesti jakautunut kuorma tavaratilassa siten, että taka-akseliin tai etuakseliin, jos tavaratila sijaitsee edessä, kohdistuu sallittu kuormitus. Jos ajoneuvossa on tavaratila sekä edessä että takana, kuormaa on lisättävä sopivasti jaettuna sallittujen akselikuormitusten aikaansaamiseksi. Jos suurin sallittu kuormituspaino kuitenkin saavutetaan ennen sallittua akselikuormitusta, tavaratilan (tilojen) kuormitusta on rajoitettava niin, että sallittu akselikuormitus saavutetaan.

2.1.1.6 kuljettaja sekä tasaisesti jakautunut kuorma tavaratilassa niin, että vastaavaan akseliin kohdistuu sallittu kuormitus.

Jos suurin sallittu kuormituspaino kuitenkin saavutetaan ennen sallittua akselikuormitusta, tavaratilan (tilojen) kuormitusta on rajoitettava niin, että sallittu akselikuormitus saavutetaan.

2.1.2 Edellä tarkoitettuja kuormitusolosuhteita määriteltäessä on otettava huomioon valmistajan mahdollisesti ilmoittamat kuormitusrajoitukset.

2.2 M2- ja M3-luokan ajoneuvot.

Lähivalaisimien valonsädekimpun kulma määritetään seuraavissa kuormitusolosuhteissa:

2.2.1 ajoneuvo kuormaamaton;

2.2.2 ajoneuvo kuormattuna siten, että jokaiseen akseliin kohdistuu teknisesti suurin sallittu kuormitus.

2.3 N-luokan ajoneuvot, joissa on kuormalava.

2.3.1 Lähivalaisimien valonsädekimpun kulma määritetään seuraavissa kuormitusolosuhteissa:

2.3.1.1 ajoneuvo kuormaamaton;

2.3.1.2 yksi henkilö kuljettajan istuimella, kuorma jaettuna siten, että taka-akseliin kohdistuu suurin teknisesti sallittu kuormitus ja etuakseli on kuormittamaton. Menetelmä on sama, jos kuormalava sijaitsee edessä.

2.4 N-luokan ajoneuvot, joissa ei ole kuormalavaa.

2.4.1 Puoliperävaunujen vetoautot:

2.4.1.1 kuormaamaton ajoneuvo vetokytkintä kuormittamatta;

2.4.1.2 yksi henkilö kuljettajan istuimella; vetokytkimeen kohdistuu teknisesti suurin sallittu kuormitus kytkimen ollessa suurinta taka-akselin kuormitusta vastaavassa asennossa.

2.4.2 Perävaunujen vetoautot:

2.4.2.1 ajoneuvo kuormaamaton;

2.4.2.2 yksi henkilö kuljettajan istuimella, yksi henkilö jokaisella muulla ohjaamon istuimella.

Lisäys 2

>VIITTAUS KAAVIOON>

Lisäys 3

>VIITTAUS KAAVIOON>

Lisäys 4

SUUNTAVALAISIMEN GEOMETRISEN NÄKYVYYDEN KULMAT

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

LIITE II

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

Top