1.

Verwaltungsgerichtshof Baden-Württembergin (Saksa) ennakkoratkaisupyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat Saksan kansalainen U ja Stadt Karlsruhe (Saksa) ja jossa on kyse siitä, että viimeksi mainittu kieltäytyi muuttamasta tapaa, jolla U:n syntymänimi on merkitty hänen saksalaiseen passiinsa.

2.

Sovellettavan Saksan lainsäädännön mukaan passissa on mainittava erityisesti haltijan ”sukunimi ja syntymänimi”, ”etunimet” sekä ”tohtorin arvonimi”. Tästä seuraa, että kantajan syntymänimi on nyt tarkasteltavassa tapauksessa merkitty hänen passiinsa sukunimen yhteyteen, vaikka oikeudellisesti syntymänimi ei ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan ole osa sukunimeä.

3.

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on epävarma jäsenvaltioiden myöntämien passien ja matkustusasiakirjojen turvatekijöitä ja biometriikkaa koskevista vaatimuksista 13.12.2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2252/2004, ( 2 ) sellaisena kuin se on muutettuna 6.5.2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 444/2009 ( 3 ) (jäljempänä asetus N:o 2252/2004), tulkinnasta tässä asiayhteydessä. Mainitussa asetuksessa viitataan Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) asiakirjaan 9303 ja tarkemmin sanottuna sen koneellisesti luettavia passeja käsittelevään osaan 1 (jäljempänä ICAOn asiakirjan 9303 osa 1), ( 4 ) jossa annetaan passin tietojen esittämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

4.

Unionin tuomioistuinta pyydetään ratkaisemaan kysymys siitä, onko syntymänimi, joka ei enää ole osa henkilön nimeä, merkittävä passiin ensisijaisena tunnisteena (passin kenttä 06), toissijaisena tunnisteena (kenttä 07) vai valinnaisena henkilötietona (kenttä 13), ja jos on, kuinka tällainen merkintä olisi tehtävä, kun vielä otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) ja Roomassa 4.11.1950 allekirjoitetun, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (jäljempänä Euroopan ihmisoikeussopimus) 8 artiklan määräykset.

5.

Asetuksella N:o 2252/2004 tehdään yhteisön säädökseksi neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden edustajien 17.10.2000 antama päätöslauselma, jolla otettiin käyttöön passien turvallisuutta koskevat vähimmäisvaatimukset. Asetuksen tavoitteena on parantaa ja yhdenmukaistaa passien ja matkustusasiakirjojen turvavaatimuksia ja suojata ne väärentämiseltä. ( 5 )

6.

Sen johdanto-osan kahdeksannessa ja yhdeksännessä perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

7.

Mainitun asetuksen liitteessä määritetään jäsenvaltioiden myöntämien passien ja matkustusasiakirjojen turvallisuutta koskevat vähimmäisvaatimukset. Liitteen säännöksissä käsitellään pääasiassa passien henkilötietosivua. ( 6 ) Liitteessä saatetaan ICAOn asiakirjan 9303 osa 1 sovellettavaksi unionissa seuraavalla viittauksella: ( 7 )

”Passissa tai matkustusasiakirjassa on oltava koneellisesti luettava henkilötietosivu, jonka on noudatettava koneellisesti luettavia passeja koskevaa [ICAOn asiakirjaa 9303 (osa 1)], ja passi on yksilöitävä koneellisesti luettaville passeille tässä asiakirjassa asetettujen teknisten eritelmien mukaisella tavalla.”

8.

ICAOn asiakirjan 9303 osa 1 koskee koneellisesti luettavia passeja. ( 8 ) Se jakautuu neljään jaksoon, joista viimeisessä eli IV jaksossa esitetään tällaisiin passeihin sovellettavat tekniset eritelmät. IV jakso sisältää pääpiirteittäin seuraavat määräykset.

9.

Koneellisesti luettavan passin henkilötietosivun etupuoli koostuu alueista I–V, jotka yhdessä muodostavat ”visuaalisesti tarkastettavan alueen”, sekä alueesta VII, joka on passin ”automaattisesti luettava alue”. ( 9 ) Alueella II esitetään tiettyjä henkilötietoja. ( 10 )

10.

Henkilötietosivun alueen II kenttiin 06 ja 07 merkitään passinhaltijan nimi.

11.

Kenttä 06 on ”ensisijaista tunnistetta”varten ja kenttä 07 ”toissijaista tunnistetta” varten.

12.

Kentässä 13 voidaan esittää ”valinnaiset henkilötiedot, esimerkiksi passinhaltijan henkilötunnus tai sormenjäljet passin myöntävän jäsenvaltion tai organisaation harkinnan mukaan”. ( 11 )

13.

Syntymänimi (Geburtsname) on henkilön syntymätodistukseen merkitty nimi, joka on hänen vanhempiensa tai toisen vanhempansa sukunimi.

14.

Sukunimi (Familienname) voi olla joko syntymänimi tai nimenmuutoksen kautta otettu nimi.

15.

Sukunimen voi muuttaa joko siviililain (Bürgerliches Gesetzbuch, jäljempänä BGB) ( 12 ) mukaisesti avioliiton yhteydessä tai nimenmuutoksesta 5.1.1938 annetun lain (Namensänderungsgesetz) ( 13 ) nojalla tehdyllä muutoshakemuksella. Ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että ilman erityistä mainintaa syntymänimeä ei enää nimenmuutoksen jälkeen pidetä osana henkilön virallista nimeä, ( 14 ) toisin kuin säädetään eräiden muiden jäsenvaltioiden voimassa olevassa lainsäädännössä. ( 15 ) Ennakkoratkaisukysymysten sanamuodosta ilmenee, että nyt käsiteltävässä asiassa on kyse juuri nimenmuutoksesta.

16.

Huomattakoon vielä, että Saksan oikeudessa edellytetään, että jokaisella on sukunimi ja vähintään yksi etunimi (Vorname) henkilöoikeudellisesta asemasta 19.2.2007 annetun lain (Personenstandsgesetz) ( 16 ) 21 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetyn mukaisesti. Weimarin tasavallan perustuslain mukaan aatelisarvonimiä on pidettävä sukunimen osana. ( 17 ) Sen sijaan akateemiset oppiarvot (kuten ”Doktor”) eivät ole varsinaisia nimen osia, vaan ainoastaan sen liitännäisiä, jotka rekisteröidään väestötietojärjestelmään ja mainitaan passissa sukunimen yhteydessä. Oikeus nimeen on suojattu BGB:n 12 §:ssä.

17.

Passeista 19.4.1986 annetun lain (passilaki) ( 18 ) 1 §:n 1 momentin ensimmäisestä virkkeestä ilmenee, että tämän lain soveltamisalueelta poistuvilla tai sinne saapuvilla Saksan kansalaisilla on oltava mukanaan voimassa oleva passi, jolla he pystyvät todistamaan henkilöllisyytensä.

18.

Passilain 4 §:n 1 momentin toisen virkkeen mukaan ”passissa on oltava passinhaltijan kuva ja allekirjoitus, passin myöntäneen viranomaisen nimi, passin myöntämispäivä ja voimassaolon päättymispäivä sekä yksinomaan seuraavat passinhaltijaa koskevat tiedot:

1.   Sukunimi ja syntymänimi

2.   Etunimet

3.   Tohtorin arvonimi

4.   Uskonnollinen nimi, taiteilijanimi. – –”

19.

Passilain täytäntöönpanosta 19.10.2007 annetun asetuksen (Passverordnung) ( 19 ) liitteessä 11 olevan huomautuksen 6 mukaan ”mahdollisen syntymänimen esittämiseen varataan vähintään yksi kokonainen rivi. Rivin alkuun merkitään kolmikirjaiminen lyhenne ’GEB.’ tai ’geb.’”. Tätä ilmausta, joka on saksankielinen lyhenne sanasta ”syntynyt”, ei esitetä passissa muilla kielillä.

20.

Kantaja U vaatii pääasiassa, että muutetaan sitä, miten hänen syntymänimensä on merkitty hänen saksalaiseen passiinsa. ( 20 ) Hänen sukunimensä on F ja hänen etunimensä ovat S ja P. Hänellä on tohtorin arvonimi. Hänen syntymänimensä, joka ei ole osa hänen sukunimeään, on E. Hänen passinsa kenttään ”Name/Surname/Nom” tehdyt merkinnät on esitetty kahdella rivillä seuraavasti:

”DR F.

GEB. E.”

21.

Pääasian kantaja väittää, että hänen nimensä esitetään passissa virheellisesti ja se johtaa väärinkäsityksiin, kun hän joutuu liikkumaan liikeasioissa ulkomailla. Kantaja selittää, että hänen passinsa sukunimelle varattuun kenttään on merkitty hänen syntymänimensä ja lyhenne ”GEB”, joka ei ole osa hänen sukunimeään, ja väittää tämän johtaneen siihen, että hänet on mainittu liikesuhteissa yksityisiin ja merkitty rekisteriin viisumeita myönnettäessä esimerkiksi nimellä ”Mr. Geb E.”, ”Mr. E. F.”, ”DR. F. GEB E.” tai ”S. E. Dr F”.

22.

Kantaja vaatii tämän vuoksi passissaan olevien tietojen muuttamista siten, että väitetysti virheellinen merkintä poistetaan, jotta myös muille kuin saksalaisille käy yksiselitteisesti ilmi, että hänen nimensä on ”Dr. F”. Hän ei kuitenkaan esitä, kuinka tämä toteutettaisiin: poistamalla passista syntymänimi, luomalla sille oma kenttä (”Geburtsname/Birthname/Nom de naissance”) vai jollakin muulla tavalla. Kantaja ei siis vaadi itse syntymänimen, vaan ainoastaan virheellisen merkinnän poistamista passista.

23.

Näiden seikkojen perusteella Verwaltungsgerichtshof Baden‑Württemberg päätti 26.2.2013 tekemällään päätöksellä, joka saapui unionin tuomioistuimeen 28.2.2013, lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

24.

Kirjallisia huomautuksia ovat esittäneet pääasian kantaja sekä Saksan hallitus ja Euroopan komissio, jotka kaikki olivat edustettuina 15.1.2014 pidetyssä istunnossa.

25.

Aluksi on todettava, että nimi on osa henkilön identiteettiä ja yksityiselämää, jonka suoja vahvistetaan perusoikeuskirjan 7 artiklassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa. Vaikka mainitussa 8 artiklassa ei nimenomaisesti viitata nimiin, henkilön nimi liittyy hänen yksityis- ja perhe-elämäänsä, koska sen avulla hänet voidaan tunnistaa henkilönä ja koska se osoittaa hänen siteitään tiettyyn perheeseen. ( 21 )

26.

Syntymänimen mainitsemisen on kulloisessakin yhteydessä oltava objektiivisesti perusteltua sovellettaessa perusoikeuskirjan 8 artiklaa, jossa vahvistetaan perusoikeus henkilötietojen suojaan. Nähdäkseni niin on, jos tällainen maininta on välttämätön henkilön tunnistamiseksi. Tästä seikasta on huomautettava, ettei Saksassa ole käytössä täydellistä, sosiaaliturvatunnukseen tai henkilötunnukseen perustuvaa henkilötunnistusjärjestelmää, joten siellä syntymänimi on nimen ainoa ”pysyvä” osa, jonka perusteella samannimiset ja samana päivänä samassa kaupungissa tai kunnassa syntyneet henkilöt voidaan erottaa toisistaan.

27.

Siitä erityiskysymyksestä, minkätyyppisiä henkilötietoja passiin voidaan sisällyttää, on todettava unionin tuomioistuimen ottaneen jo asiassa Schwarz antamassaan tuomiossa ( 22 ) kantaa asetuksen N:o 2252/2004 1 artiklan 2 kohdan – joka koskee biometristen tunnisteiden tallentamista passiin – pätevyyteen perusoikeuskirjan määräysten näkökulmasta.

28.

Nyt käsiteltävässä asiassa ei siis ole tarpeen tutkia perusteellisemmin yleistä kysymystä siitä, sallitaanko perusoikeuskirjassa syntymänimen merkitseminen passiin, jos se sovellettavien oikeussääntöjen mukaan ei ole osa henkilön nimeä. Huomautan kuitenkin, että tällainen maininta on omiaan tekemään tyhjäksi tavoitteen antaa asianomaiselle henkilölle mahdollisuus luopua aiemmasta nimestään ja mahdollisesti myös lisäämään kansalaisuuteen tai etniseen alkuperään perustuvan välillisen syrjinnän riskiä.

29.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön osalta on toiseksi täsmennettävä, että nyt käsiteltävä asia poikkeaa tietyistä muista unionin tuomioistuimen viime aikoina tutkimista henkilöiden nimiin liittyneistä, erityisesti rajat ylittäviä tilanteita käsitelleistä oikeustapauksista, kuten asioista Garcia Avello, ( 23 ) Grunkin ja Paul, ( 24 ) Sayn-Wittgenstein ( 25 ) ja Runevič-Vardyn ja Wardyn. ( 26 ) Nämä asiat koskivat lähinnä henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen tai Euroopan unionin kansalaisuuteen liittyviä yleisiä kysymyksiä, joten niissä annetut ratkaisut eivät tarjoa suoraa vastausta nyt tarkasteltavassa asiassa esitettyihin ennakkoratkaisukysymyksiin. Vaikeudet, joita U nyt väittää itselleen aiheutuneen, voisivat kuitenkin ilmetä Euroopan unionissa, mikäli U käyttää passiaan matkustusasiakirjana Schengenin alueen ulkopuolisissa jäsenvaltioissa.

30.

Unionin tuomioistuimella on nyt käsiteltävässä asiassa kolmanneksi tilaisuus täsmentää, voidaanko jokin tietty Saksan lainsäädännössä edellytetty tieto, tässä tapauksessa syntymänimi, merkitä passiin, ja jos voidaan, millä tavalla merkintä on tehtävä, kun otetaan huomioon asetuksen N:o 2252/2004 säännökset ja ne ICAOn asiakirjan 9303 osan 1 määräykset, joihin asetuksessa viitataan.

31.

Muistettakoon, ettei U sinänsä vastusta syntymänimensä merkitsemistä passiin, vaan vaatii ainoastaan, että passin maininnat ovat täysin selkeät ja yksiselitteiset.

32.

On huomattava, että nyt tarkasteltavassa asiassa unionin tuomioistuimen on annettava ratkaisunsa sellaisen kansainvälisen järjestön hyväksymän asiakirjan pohjalta, joka on saatettu sovellettavaksi unionissa asetuksessa N:o 2252/2004 tehdyllä viittauksella. ICAOn hyväksymien asiakirjojen, kuten ICAOn asiakirjan 9303 osan 1 tarkoituksena on auttaa tietyssä määrin yhdenmukaistamaan kansallisia käytäntöjä. Tämä erityinen asiayhteys on syytä pitää mielessä kyseistä asiakirjaa tulkittaessa.

33.

Matkustusasiakirjojen tapauksessa on lisäksi tehtävä ero passien ja henkilökorttien välillä, sillä toisin kuin henkilökorteista, passeista on annettu unionin lainsäädäntöä. Vaikka neuvosto on hyväksynyt sekä henkilökortteja että passeja koskevia päätöslauselmia, ainoastaan passeista vahvistetaan sitovat säännökset asetuksessa N:o 2252/2004. Henkilökortteja käsitellään ainoastaan neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien vuonna 2006 antamassa päätöslauselmassa. ( 27 ) Asetuksen N:o 2252/2004 1 artiklan 3 kohdan toisessa virkkeessä mainitaan nimenomaisesti, ettei asetusta sovelleta henkilökortteihin. Tämä selittää jäsenvaltioiden väliset erot syntymänimen esittämisessä passeissa ja henkilökorteissa. ( 28 )

34.

Lopuksi on tuotava esille, että kolmas ja kuudes ennakkoratkaisukysymys ovat tosiasiassa ainoastaan hypoteettisia, koska niissä viitataan sellaisiin lainsäädännöllisiin vaihtoehtoihin, joita Saksan lainsäätäjä ei ole valinnut. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen voi kuitenkin olla hyödyllistä saada vastaus näihinkin kysymyksiin siltä varalta, että se tarvitsee asiaa koskevien unionin oikeussääntöjen tulkintaa voidakseen tulkita passilakia unionin oikeuden mukaisesti. Tästä syystä katson, että myös kolmas ja kuudes kysymys on otettava tutkittavaksi.

35.

Ensimmäisessä kysymyksessään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin lähinnä tiedustelee, onko jäsenvaltioiden myöntämien passien osittain koneellisesti luettavan henkilötietosivun oltava asetuksen N:o 2252/2004 liitteen mukaan kaikkien ICAOn asiakirjan 9303 osan 1 pakollisten eritelmien mukaiset ja täytettävä nämä.

36.

Tästä kysymyksestä ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin aivan oikein huomauttaa, että asetuksen N:o 2252/2004 tavoitteena on ennen kaikkea parantaa matkustusasiakirjojen turvallisuutta unionissa ottamalla käyttöön biometriset tunnisteet (kasvonkuvan ja sormenjälkien biometrinen esittäminen). Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo mainitun asetuksen liitteen sanamuodon puoltavan sitä, että jäsenvaltioilla on velvollisuus ottaa huomioon kaikki ICAOn asiakirjan 9303 osassa 1 olevat eritelmät.

37.

Mainitusta liitteestä ilmenee mielestäni selvästi, että koneellisesti luettavan henkilötietosivun on oltava ICAOn asiakirjan 9303 osan 1 mukainen. Nimen esittämistavalla on lisäksi ratkaisevaa merkitystä siltä kannalta, että passi on tarkoitettu ennen kaikkea todisteeksi henkilöllisyydestä ja että se myös vaikuttaa asiakirjan turvallisuuteen. Tähän liittyy turvallisuuden kannalta olennainen näkökohta passien yhdenmukaistamisesta kansainvälisissä suhteissa. Sukunimeä ja etunimeä on siten pidetty ulkoasultaan yhtenäisen passin osina useissa vuodesta 1981 lähtien annetuissa päätöslauselmissa. ( 29 )

38.

On tietenkin totta, että ICAOn asiakirjan 9303 osa 1 on kansainvälisesti pelkkä suositus, jolla ei ole velvoittavaa vaikutusta. Asetuksen N:o 2252/2004 1 artiklan 1 kohdasta ja sen liitteestä kuitenkin ilmenee, että unioni on hyväksynyt nämä suositukset ja sisällyttänyt ne sitovina säännöksinä johdettuun oikeuteensa. ( 30 ) Unionin lainsäätäjä on toisin sanoen pyrkinyt lisäämään yhdenmukaisuutta, mikä selittyy asetuksessa tavoitelluilla sisämarkkinoiden sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toteuttamiseen liittyvillä päämäärillä. Tämä yhdenmukaistamistavoite näkyy myös siinä, että säädösmuodoksi on valittu asetus eikä esimerkiksi direktiivi tai suositus.

39.

Tämä merkitsee, että ICAOn asiakirjan 9303 osassa 1 esitetyt koneellisesti luettavia passeja koskevat eritelmät sisältyvät siihen osaan asetuksesta N:o 2252/2004, joka on sitova, ja ovat siten unionin oikeuden nojalla velvoittavia sääntöjä olematta kuitenkaan osa unionin oikeutta. Tämä ei suinkaan ole ainoa tapaus, jossa kansainvälisen oikeuden asiakirjoihin sisältyville määräyksille tai kansainvälisille tai eurooppalaisille standardeille on annettu unionin oikeudessa sitova oikeusvaikutus. ( 31 )

40.

Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen ensimmäiseen kysymykseen siten, että jäsenvaltioiden myöntämien passien koneellisesti luettavan henkilötietosivun on asetuksen N:o 2252/2004 liitteen mukaan oltava kaikkien ICAOn asiakirjan 9303 osan 1 nojalla sovellettavien eritelmien mukainen.

41.

Toisella ja kolmannella kysymyksellään, jotka on syytä käsitellä yhdessä, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin haluaa selvittää, voidaanko kantajan syntymänimi merkitä ensisijaisena tunnisteena passin henkilötietosivun kenttään 06 (kysymys 2) tai toissijaisena tunnisteena kenttään 07 (kysymys 3), jos syntymänimi ei jäsenvaltion sovellettavan lainsäädännön mukaan ole osa henkilön virallista nimeä.

42.

ICAOn asiakirjan 9303 1 osassa esitetään standardoidut puitteet, jotka koskevat passiin merkittäviä tietoja ja niiden esittämistapaa.

43.

Henkilön nimi merkitään kenttiin 06 ja 07. Kentän 06 (ensisijainen tunniste) ( 32 ) ja kentän 07 (toissijainen tunniste) ( 33 ) sisältö kuvaillaan mainitussa asiakirjassa.

44.

Havainnollistan tätä käytännön esimerkillä: jos henkilön nimi on Anna Maria Eriksson, kenttään 06 merkittäisiin sukunimi (Eriksson) ja kenttään 07 etunimet (Anna Maria). On kuitenkin huomattava, että mainittu asiakirja sisältää vielä muita esimerkkejä lukuisista ICAOn 191 jäsenvaltiossa esiintyvistä nimistä, jotka on merkittävä passeihin kyseisen asiakirjan ohjeiden mukaisesti. ( 34 )

45.

ICAOn asiakirjan 9303 osaan 1 sisältyvässä taulukossa ( 35 ) luetellaan tiedot, jotka on esitettävä passin koneellisesti luettavan henkilötietosivun ”visuaalisesti tarkastettavalla alueella”. Taulukko sisältää nimeä koskevat määräykset, jotka sisältyvät nimikkeisiin 06/07/II, 06/II ja 07/II. Nimi on jaettava mahdollisuuksien mukaan kahteen osaan siten, että ensimmäisessä osassa esitetään nimen se osa, jonka passin myöntävä valtio määrittelee ensisijaiseksi tunnisteeksi (”esimerkiksi sukunimi, tyttönimi, johon on lisätty puolison nimi, tai isännimi”), ja toisessa osassa ne nimen muut osatekijät, joita passin myöntävä valtio pitää toissijaisina tunnisteina (”esimerkiksi etunimet, nimikirjaimet”). Ensisijainen tunniste muodostuu nimen hallitsevista osatekijöistä. Nimen tämä osa on merkittävä kenttään 06. Toissijainen tunniste koostuu nimen muista osatekijöistä, jotka on esitettävä kentässä 07. ( 36 )

46.

Nähdäkseni asetuksella N:o 2252/2004 ja ICAOn asiakirjan 9303 osalla 1 pyritään tosiasiallisesti yhtenäistämään nimien esittämistapoja, joita koskevat säännöt vaihtelevat merkittävästi valtioiden välillä. Passin tarkoituksena on ennen kaikkea auttaa viranomaisia varmentamaan ulkomaan kansalaisten henkilöllisyys, joskin passia käytetään usein tunnistusasiakirjana myös kansallisesti. Tällainen henkilöllisyyden varmentaminen voi olla tarpeen useista syistä, etenkin kansalaisuuden myöntämisen, maahanmuuton tai turvapaikkahakemuksen tapauksessa. ( 37 )

47.

Jäsenvaltion on mahdollista säätää, että syntymänimi säilyy oikeudellisesti osana henkilön nimeä silloinkin, kun henkilö on ottanut avioliiton kautta toisen nimen tai tehnyt nimenmuutoksen. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan Saksan liittotasavallassa ei kuitenkaan ole tällainen tilanne. Sellainen jäsenvaltio, joka ei ole antanut tämänsuuntaisia säännöksiä, ei siis voi mainita syntymänimeä sukunimelle varatussa kentässä 06 eikä nähdäkseni myöskään kentässä 07. Vaikka jäsenvaltioilla onkin tietty harkintavalta määrittää, mitkä virallisen nimen osat ovat ensisijaisia ja mitkä toissijaisia tunnisteita, niillä ei kuitenkaan ole oikeutta esittää ensisijaisen tunnisteen tai toissijaisten tunnisteiden seassa sellaisia osatekijöitä, jotka eivät jäsenvaltion oikeusjärjestyksen mukaan kuulu henkilön viralliseen nimeen. Tämä koskee tapauksen mukaan sekä itse syntymänimeä että lyhennettä ”GEB.”, joka Saksan oikeussääntöjen mukaan merkitään nykyisin ensisijaiselle tunnisteelle varattuun kenttään.

48.

ICAOn asiakirjan 9303 osassa 1 esitetyt akateemisten arvonimien ja muiden vastaavien tietojen merkintää koskevat säännöt tukevat tätä tulkintaa. Ainoana sallittuna poikkeuksena ovat tapaukset, joissa ”etu- tai jälkiliite on kyseisen jäsenvaltion lainsäädännössä määritetty osaksi virallista nimeä” ( 38 ) (kursivointi tässä).

49.

On syytä lisätä, ettei asetus N:o 2252/2004 estä jäsenvaltiota hyväksymästä useita virallisen nimen käsitteitä, joiden avulla tehdään ero esimerkiksi siviilioikeudellisen nimen ja hallinto-oikeudellisen nimen välillä. Tällainen ratkaisu voisi lisätä jäsenvaltion harkintavaltaa valittaessa, mitkä osat muodostavat ensisijaisen tunnisteen. Saksan liittotasavallan tapauksessa ei kuitenkaan vaikuta olevan näin.

50.

Kentän 06 tapauksessa kysymys jäsenvaltioiden harkintavallasta ensisijaisen tunnisteen muodostavan osan määrittämisessä tulee esille silloin, kun kyseessä on moniosainen sukunimi, joka ei mahdu passissa kyseiselle kentälle varattuun tilaan.

51.

Avioliitossa olevista naisista on lisäksi tässä yhteydessä mainittava tyttönimi, jos kansallisessa lainsäädännössä sallitaan vaimon ottaa yhdistelmänimi eli pitää oma tyttönimensä ja liittää siihen puolison sukunimi tai jos vaimon sukunimen katsotaan oikeudellisesti muodostuvan hänen tyttönimestään ja avioliiton kautta saadusta nimestä. Tämä lähestymistapa ei kuitenkaan oikeuta sisällyttämään kyseiseen kenttään sellaisia osatekijöitä, jotka eivät oikeudellisesti ole osa nimeä.

52.

Nähdäkseni myös kenttä 07 on varattu ainoastaan virallisen nimen osille ja etenkin etunimille tai, jos etunimet ovat hyvin pitkiä, niiden alkukirjaimille, kuten ICAOn asiakirjan 9303 osassa 1 nimenomaisesti mainitaan.

53.

Lisättäköön, että rajoittavan lähestymistavan omaksuminen kenttiin 06 ja 07 sisällytettäviin osatekijöihin on perusteltua myös siksi, että näiden kahden kentän sisältö on – edellyttäen, että se on translitteroitu mainitussa asiakirjassa yhdenmukaistettujen sääntöjen mukaisesti – toistettava passin sivun alaosassa olevalla koneellisesti luettavalla alueella. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Saksan lainsäädännössä määritetään kentille 06 ja 07 toisenlainen sisältö kuin passin koneellisesti luettavalle alueelle ja vieläpä tavalla, joka ei vastaa ICAOn asiakirjan 9303 osan 1 vaatimuksia. ( 39 )

Välipäätelmä

54.

Näiden seikkojen perusteella ehdotan, että toiseen ja kolmanteen ennakkoratkaisukysymykseen vastataan niin, että asetuksen N:o 2252/2004 liitettä ja ICAOn asiakirjan 9303 osan 1 IV jakson 8.6 kohdan määräyksiä on tulkittava siten, että jos jäsenvaltion lainsäädännön mukaan henkilön nimi muodostuu hänen etu- ja sukunimestään, tällä jäsenvaltiolla ei ole oikeutta merkitä syntymänimeä ensisijaisena tunnisteena passin koneellisesti luettavan henkilötietosivun kenttään 06 eikä toissijaisena tunnisteena kenttään 07.

55.

Kansallinen tuomioistuin esittää neljännen ennakkoratkaisukysymyksensä vain siinä tapauksessa, että toiseen tai kolmanteen kysymykseen vastataan myöntävästi. Koska näin ei ole, neljänteen kysymykseen ei ole tarpeen vastata.

56.

Samoin viides ennakkoratkaisukysymys esitetään vain, jos neljänteen kysymykseen vastataan kieltävästi. Koska ehdotan, että neljänteen kysymykseen jätetään vastaamatta, myöskään viidenteen kysymykseen ei ole aiheellista antaa vastausta.

57.

Kuudennella ennakkoratkaisukysymyksellään kansallinen tuomioistuin haluaa selvittää, voidaanko kantajan syntymänimi merkitä ”valinnaisena henkilötietona” passin henkilötietosivun kenttään 13, jos jäsenvaltion lainsäädännön mukaan henkilön nimi muodostuu hänen etu- ja sukunimestään. ( 40 )

58.

Kuten komissio aivan oikein huomauttaa, kuudes ennakkoratkaisukysymys on ymmärrettävä siten, että kansallinen tuomioistuin haluaa siihen vastattavan vain, jos syntymänimen ei katsota kuuluvan henkilön viralliseen nimeen ja jos sitä ei siten voida merkitä kenttään 07 ”toissijaisena tunnisteena”. ( 41 )

59.

ICAOn asiakirjan 9303 osasta 1 ilmenee, että kentän 13 sisältö on jätetty pitkälti passin myöntävän valtion harkintaan, ( 42 ) jollei asetuksen N:o 2252/2004 johdanto-osan kahdeksannessa ja yhdeksännessä perustelukappaleessa esitetyistä passiin tallennettavien tietojen rajoituksista muuta johdu. ICAOn asiakirjan 9303 osassa 1 mainituissa esimerkeissä on kyse lähinnä tiedoista, jotka jostakin yleistä etua koskevista pakottavasta syystä ovat välttämättömiä henkilön tunnistamiseksi. ( 43 )

60.

Komission tapaan katson, että syntymänimi, joka ei ole osa henkilön virallista nimeä, voidaan merkitä valinnaisena henkilötietona passin henkilötietosivun kenttään 13 silloin, kun tähän on jokin yleistä etua koskeva pakottava syy, mutta siinä tapauksessa kyseiseen tietokenttään on liitettävä useille kielille käännetty selite.

61.

Kuten jo totesin, kun otetaan huomioon Saksan kansalaisille tarjottu nimenmuutosmahdollisuus ja se, ettei Saksassa ole käytössä täydellistä henkilöntunnistusjärjestelmää, tällainen yleistä etua koskeva pakottava syy voisi olla esimerkiksi tarve mahdollistaa tietojen haku tietokannasta (esim. luottotietorekisteristä tai rikosrekisteristä) käyttämällä hakukriteerinä syntymänimeä, joka on suhteellisen pysyvä. ( 44 )

62.

Kun kuitenkin otetaan huomioon asetuksen N:o 2252/2004 johdanto-osan kahdeksannen perustelukappaleen toinen virke ja intressi siihen, että passin sisältö ymmärrettäisiin kaikkialla maailmassa, syntymänimen merkitsemisessä kenttään 13 olisi aina noudatettava ICAOn asiakirjan 9303 osan 1 selitteitä ja monikielisyyttä koskevia muodollisia vaatimuksia. Kyseisessä asiakirjassa edellytetään, että visuaalisesti tarkastettavan alueen pakollisille tiedoille varatuilla kentillä on ranskan-, englannin- tai espanjankieliset selitteet. ( 45 )

63.

Lisäksi on todettava, että – kuten jo tämän ratkaisuehdotuksen 26 kohdassa totesin – syntymänimen merkitseminen kenttään 13 voidaan sallia, kunhan se on perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklan nojalla perusteltua. ( 46 ) Tässä tapauksessa kentän otsikossa on kuitenkin selitettävä ranskaksi, englanniksi tai espanjaksi, että kenttä sisältää passinhaltijan syntymänimen. Selitettä ei pidä sijoittaa itse kenttään, koska se voi aiheuttaa sekaannuksia.

64.

Ehdotan siis, että kuudenteen ennakkoratkaisukysymykseen vastataan siten, että jos syntymänimeä ei saa merkitä passin kenttään 06 tai 07, jäsenvaltiolla on kuitenkin oikeus merkitä syntymänimi valinnaisena henkilötietona passin koneellisesti luettavan henkilötietosivun kenttään 13 edellyttäen, että tähän on jokin yleistä etua koskeva pakottava syy ja että merkintä varustetaan kentän 13 otsikkoon liitettävällä ranskan-, englannin tai espanjankielisellä selitteellä.

65.

Ylimääräisenä seikkana on lopuksi huomautettava, että passissa on henkilötietosivun lisäksi toinenkin sopiva paikka, jossa tämä tieto voitaisiin esittää sikäli kuin se on perusteltua. Henkilötietosivun kääntöpuolen tai sen viereisen sivun alueella VI on nimittäin ”valinnaisille lisätiedoille”varattu kenttä 20, johon syntymänimi useille kielille käännettyine selitteineen voitaisiin tarvittaessa merkitä. Tällöin syntymänimeä käsiteltäisiin ”valinnaisena lisätietona”. ( 47 ) Nyt käsiteltävässä asiassa tästä seikasta ei kuitenkaan ole esitetty ennakkoratkaisukysymystä.

66.

Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa Verwaltungsgerichtshof Baden-Württembergin (Saksa) esittämiin ennakkoratkaisukysymyksiin seuraavasti: