EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Hankkeiden ympäristövaikutusten arviointi (YVA)

Hankkeiden ympäristövaikutusten arviointi (YVA)

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Direktiivi 2011/92/EU tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista

DIREKTIIVIN TARKOITUS

Niin kutsutulla YVA-direktiivillä pyritään varmistamaan:

  • ympäristönsuojelun korkea taso;
  • ympäristönäkökohtien ottaminen huomioon hankkeiden valmistelussa ja hyväksynnässä.

Tämä tavoite saavutetaan varmistamalla, että tiettyjen direktiivin liitteissä I ja II lueteltujen julkisten ja yksityisten hankkeiden (lentokentät, ydinvoimalaitokset, rautatiet, tiet, jätteiden käsittelylaitokset, jätevedenpuhdistamot jne.) osalta toteutetaan niiden ympäristövaikutusten arviointi.

YVA-direktiiviä sovelletaan moninaisiin julkisiin ja yksityisiin hankkeisiin.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Direktiivissä 2011/92/EU määritellään ympäristövaikutusten arviointimenettely, jolla varmistetaan, että hankkeet, joilla on todennäköisesti merkittäviä ympäristövaikutuksia, arvioidaan ennen niiden hyväksymistä.

Muuttava lainsäädäntö (direktiivi 2014/52/EU) annettiin vuonna 2014. Älykkääseen sääntelyyn pyrkimisen mukaisesti sillä:

  • autetaan vähentämään hallinnollista rasitetta;
  • parannetaan ympäristönsuojelun tasoa järkevämpien, ennakoitavampien ja kestävien julkisia ja yksityisiä investointeja koskevien elinkeinoelämän päätösten mahdollistamiseksi;
  • otetaan huomioon 30 vuotta sitten voimaan tulleiden alkuperäisten sääntöjen voimaantulon jälkeen ilmenneet uhat ja haasteet. Tämä tarkoittaa sitä, että kiinnitetään enemmän huomiota resurssitehokkuuden, ilmastonmuutoksen ja katastrofien ehkäisemisen kaltaisiin näkökohtiin, jotka otetaan nyt paremmin huomioon arviointimenettelyssä.

Merkittävimmät muutokset ovat seuraavat:

  • EU-maat voivat yksinkertaistaa erilaisia ympäristöarviointimenettelyjään.
  • Käyttöön otetaan määräaikoja ympäristöarviointien eri vaiheita varten.
  • Arviointimenettelyn tarpeellisuusselvitystä, jossa määritellään, onko ympäristövaikutusten arviointi toteutettava, yksinkertaistetaan.
  • Päätökset on perusteltava asianmukaisesti päivitettyjen tarpeellisuusselvityksen kriteerien mukaisesti.
  • Arviointiselostusten on oltava yleisölle ymmärrettäviä, erityisesti kun on kyse ympäristön nykytilan arvioinnista ja kyseisen hankkeen vaihtoehdoista.
  • Selostusten laatua ja sisältöä parannetaan. Toimivaltaisten viranomaisten on myös osoitettava puolueettomuutensa eturistiriitojen välttämiseksi.
  • Lupapäätösten* perusteiden on oltava selkeitä ja avoimia yleisölle.
  • Jos hankkeisiin liittyy merkittäviä kielteisiä vaikutuksia ympäristöön, toteuttajien on pyrittävä välttämään, ehkäisemään tai vähentämään näitä vaikutuksia. Hankkeita on seurattava.

YVA-menettely

YVA-menettely etenee seuraavasti:

  • hankkeen toteuttaja voi pyytää toimivaltaista viranomaista täsmentämään, mitä YVA-tietoja arviointiselostuksessa on annettava (arvioinnin sisällön rajaaminen);
  • hankkeen toteuttajan on annettava tiedot ympäristövaikutuksista (direktiivin liitteen IV mukaisesti laaditussa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa);
  • ympäristöviranomaisille ja yleisölle sekä paikallis- ja alueviranomaisille (sekä muille EU-maille, joihin vaikutus kohdistuu) on tiedotettava ja niitä on kuultava;
  • toimivaltainen viranomainen päättää kuulemisen tulosten huomioon ottamisesta; tähän päätökseen sisältyy myös perusteltu päätelmä hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista;
  • viranomainen ilmoittaa päätöksensä julkisesti;
  • yleisö voi saattaa päätöksen tuomioistuimen tutkittavaksi.

Julkinen kuuleminen

Yleisön kuuleminen on keskeinen ominaisuus ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Kansalaisten tehokkaan osallistumisen varmistamiseksi ympäristövaikutusten arviointiseloste ja muut tiedot on annettava mahdollisimman aikaisin. Ne voi ilmoittaa sähköisesti, julkisin ilmoituksin, jakamalla ilmoituksia tai paikallisen sanomalehden kautta.

Kansallisten viranomaisten vastuu

Viranomaisten on päätettävä kohtuullisessa ajassa, hyväksytäänkö hanke vai ei. Viranomaisten on asetettava kansalaisten sekä ympäristöjärjestöjen sekä paikallisten ja alueellisten elinten saataville myönteisen päätöksen sisältö, kuten hyväksyntään vaikuttaneet pääasialliset syyt ja mahdolliset ympäristöön tai muihin seikkoihin liittyvät ehdot. Jos lupa hylätään, on selitettävä hylkäämisen syyt.

EU-maat voivat säätää tiukempia ehtoja ja määrätä sääntöjen rikkomisesta seuraamuksia.

MISTÄ ALKAEN DIREKTIIVIÄ SOVELLETAAN?

Direktiiviä 2011/92/EY on sovellettu 17. helmikuuta 2012 alkaen. Siinä kodifioidaan neljä aiempaa direktiiviä (85/337/ETY, 97/11/EY, 2003/35/EY ja 2009/31/EY), joista ensimmäisestä tuli lainsäädäntöä EU-maissa 3. heinäkuuta 1988.

Muuttamisesta annettua direktiiviä 2014/52/EU on sovellettu 25. huhtikuuta 2014 alkaen, ja se oli saatettava osaksi EU-maiden lainsäädäntöä 16. toukokuuta 2017 mennessä.

TAUSTAA

Lisätietoja:

KESKEISET TERMIT

Lupapäätös: toimivaltaisten viranomaisten päätös hankkeen hyväksynnästä.

ASIAKIRJA

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (kodifiointi) (EUVL L 26, 28.1.2012, s. 1–21)

Direktiiviin 2011/92/EU tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

Viimeisin päivitys: 23.07.2018

Top