52004DC0416

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE - Euroopan ympäristöterveystoimintasuunnitelma (2004-2010) {SEK(2004) 729}

Parempi ympäristö parantaa terveyttä - tulevaisuuden haaste

Toimintasuunnitelman tausta

Jokainen haluaa hyvää terveyttä - itselleen, lapsilleen ja yhteiskunnan siitä saamien laajempien taloudellisten ja sosiaalisten hyötyjen vuoksi. Terveydellä on merkittävä asema pitkän aikavälin talouskasvun ja kestävän kehityksen saavuttamisessa. On saatu yhä enemmän todisteita siitä, että terveydenhoitokustannukset eivät sinällään ole erityisen suuria, sairastelusta aiheutuvat kustannukset sen sijaan ovat (sairaanhoito, lääkkeet, sairauslomat, tuottavuuden aleneminen, työkyvyttömyys- ja varhaiseläkkeet) [1].

[1] Esimerkki: Keuhkosairauksista aiheutuvat vuosittaiset kokonaiskustannukset Euroopassa ovat arviolta 102 miljardia euroa, eli Irlannin BKT:ta vastaava summa. Kallein hengityselinsairaus Euroopassa on krooninen keuhkoahtaumatauti, jonka vuosikustannusten arvioidaan olevan 38,7 miljardia euroa. Kustannuksista 74 % (28,6 miljardia euroa) aiheutuu menetetyistä työpäivistä. Tuottavuuden menetysten välillisten kustannusten arvioidaan olevan kolme kertaa niin suuret kuin välittömien sairaanhoitokustannusten. European Lung White Book, European Respiratory Society (ERS) and the European Lung Foundation (ELF), November 2003.

Euroopan kansalaiset ovat huolissaan ympäristön mahdollisista vaikutuksista terveyteensä ja odottavat poliittisten päättäjien toimia. Kansalaisten huolenaiheiden johdosta ja EY:n perustamissopimuksen velvoitteiden [2] nojalla komissiolla on vastuu parantaa ympäristön kielteisten terveysvaikutusten kartoittamista, jotta niihin voitaisiin vaikuttaa tehokkaammin. Hyvinvoinnin parantamisen lisäksi toimintasuunnitelman tavoitteena on maksimoida mahdolliset taloudelliset hyödyt, koska sairaanhoitokustannukset ja tuottavuuden alenemisen aiheuttamat tappiot ovat usein suuremmat kuin sairauksien ehkäisyn kustannukset.

[2] EY:n perustamissopimuksen 152 ja 174 artikla.

Yksilöinä voimme tehdä tiettyjä terveyteemme vaikuttavia elämäntyylivalintoja. Odotamme myös, että viranomaiset antavat meille luotettavaa tietoa päätöstemme tueksi ja suojelevat meitä niiltä terveyttämme ja hyvinvointiamme uhkaavilta tekijöiltä, joihin emme voi itse vaikuttaa. Emme voi valita hengittämämme ilman laatua emmekä aina voi suojella itseämme altistumasta epäpuhtauksille, jotka voivat kerääntyä elimistöömme, joskus jopa ennen syntymäämme. Ympäristön ja terveyden vuorovaikutusta koskevissa tuoreissa tutkimuksissa arvioidaan, että vuosittain 6 000--9 000 kaupungeissa asuvaa ranskalaista kuolee ennenaikaisesti ilmansaasteiden [3] vuoksi ja että noin kuudesosa lasten kuoleman- ja sairastapauksista johtuu ympäristötekijöistä [4].

[3] Tiedot saatu raportista, jonka on vuonna 2004 laatinut Agence francaise de sécurité sanitaire environmentale (http:// www.afsse.fr/documents/Rapport_1.pdf).

[4] Valent, F., Little, D., Barbone, F., Tamburlini, G., Burden of Disease and Injuries Attributable to Selected Environmental Factors among Europe's Children and Adolescents, WHO, Geneva 2004 (painossa).

Herkkien ryhmien altistuminen ympäristövaikutuksille on erityinen huolenaihe. Toimintasuunnitelmassa painotetaan erityisesti lasten tilannetta, koska he altistuvat ja herkistyvät ympäristövaikutuksille enemmän kuin aikuiset. Tässä toimintasuunnitelmassa, lapsen oikeuksista tehdyssä yleissopimuksessa ja kestävän kehityksen huippukokouksessa on tunnustettu lasten oikeus kasvaa ja elää terveellisessä ympäristössä. Haasteena on nyt muuttaa tämä lupaus konkreettisiksi toimiksi.

Sekä kansallisen että EU:n tason tutkimus on merkittävästi parantanut tietämystämme joistakin ympäristön stressitekijöiden ja terveyden välisistä yhteyksistä ja mahdollistanut toimien toteuttamisen, kuten esimerkiksi lyijyä sisältävän polttonesteen vähittäisen käytöstä poistamisen. Useiden ympäristön uhkatekijöiden terveysvaikutukset johtuvat kuitenkin monimutkaisesta vuorovaikutuksesta, joita ei vielä ymmärretä hyvin.

Tutkimus on ensiarvoisen tärkeää tietopohjaa muodostettaessa ja ehdotettaessa toimenpiteitä, joilla Euroopan ympäristö- ja terveystutkimuksen tulokset saatetaan poliittisten päätöksentekijöiden käyttöön eurooppalaisten ympäristö- ja terveystoimien analysoimiseksi ja niissä olevien puutteiden korjaamiseksi. Työympäristöön liittyvät politiikat vaikuttavat myös terveyteen, sekä työpaikalla että sen ulkopuolella. Tästä syystä olisi saatava aikaan synergiaa yhteisön työterveys- ja työturvallisuusstrategian kanssa. [5] Näistä syistä komissio käynnisti kesäkuussa 2003 ympäristöterveysstrategian (strategiaa kutsutaan myös SCALE-aloitteeksi [6]). Siinä ehdotetaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, johon kuuluu terveys-, ympäristö- ja tutkimusalojen kiinteä yhteistyö. Sen lisäarvona on yhteisön järjestelmän kehittäminen ympäristön tilaa, ekosysteemiä ja ihmisten terveyttä koskevien tietojen yhdistämiseksi. Näin ympäristön ihmisten terveydelle aiheuttamien kokonaisvaikutusten arviointi tehostuu, koska voidaan ottaa huomioon myös esimerkiksi useiden aineiden yhteisvaikutus, yhteisaltistuminen ja kumulatiiviset vaikutukset. Strategian tärkeimpänä tavoitteena on kehittää ympäristön ja terveyden syy-seuraus-kaavio, josta saadaan tarvittavat tiedot terveyttä rasittavien tekijöiden lähteitä ja vaikutusteitä käsittelevän yhteisön politiikan kehittämiselle.

[5] Esimerkkinä voidaan mainita neuvoston direktiivi 92/85/ETY toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä, jolla suojellaan äitien terveyden lisäksi myös lapsia.

[6] Komission tiedonanto Euroopan ympäristöterveysstrategiasta, KOM(2003) 338 lopullinen.

Ottaen huomioon asian laajuus ja monimutkaisuus strategiassa otetaan käyttöön pitkän aikavälin lähestymistapa, joka pannaan täytäntöön vaiheittain ja jonka soveltamisalaa laajennetaan tietopohjamme parantuessa. Neuvosto, Euroopan parlamentti ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitea pitivät strategiaa tervetulleena. Ne korostivat nykyisiin politiikkoihin ja ohjelmiin perustuvan toimintasuunnitelman tarvetta ja läheistä yhteistyötä asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen kanssa.

Vuosia 2004-2010 koskevan toimintasuunnitelman avulla saadaan EU:n käyttöön tieteellisesti perusteltuja tietoja, jotka auttavat EU:n 25 jäsenvaltiota vähentämään tiettyjen ympäristötekijöiden kielteisiä terveysvaikutuksia ja edistämään parempaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä ympäristö-, terveys- ja tutkimusaloilla. Ehdotettuja toimia yksilöitäessä otetaan huomioon muiden toimielinten huolenaiheet. Toimet ovat yhteensopivia nykyisten alueellisen, kansallisen, Euroopan ja kansainvälisen tason, erityisesti WHO:n yleiseurooppalaisen ympäristö- ja terveysprosessin toimien ja turvallisen ympäristön varmistamista lapsille koskevan sitoumuksen kanssa.

Toimintasuunnitelman keskeiset osat

Toimintasuunnitelma kattaa strategian ensimmäisen vaiheen. Se on laadittu läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden asiantuntijoiden ja tärkeimpien sidosryhmien edustajien kanssa, mukaan luettuina uusien jäsenvaltioiden edustajat, jotka ovat olleet prosessissa mukana sen alusta alkaen (liitteessä II on tietoa kuulemismenettelyn yksityiskohdista). Toimintasuunnitelmassa on kolme teemaa:

* Tietoketjun parantaminen pilaantumisen lähteiden ja terveysvaikutusten välisten yhteyksien ymmärtämiseksi (toimet 1-4).

* Tiedon puutteiden korjaaminen vahvistamalla tutkimusta ja käsittelemällä esille tulevia uusia ympäristöä ja terveyttä koskevia kysymyksiä (toimet 5-8).

* Politiikkojen uudelleentarkastelu ja tiedottamisen parantaminen (toimet 9-13).

Konkreettisia "reagointi"-toimia määritellään tarkemmin ja kehitetään edelleen ymmärryksen lisääntyessä. Ensimmäisenä on arvioitava ympäristötekijöiden vaikutus terveysongelmiin. Tähän sisältyy tietämys- ja tietoketjun täydentäminen ympäristötekijöiden, mukaan luettuina pilaantumisen lähteet, vaikutusteiden terveysvaikutusten osalta. Ympäristön ja terveyden seurantaa on kehitettävä, jotta voidaan varmistaa molempien politiikkojen asianmukainen yhteensovittaminen. Lisäksi EU:n tutkimuksen puiteohjelmassa vahvistetaan tieteellisiä tutkimuspyrkimyksiä ympäristötekijöiden ja ihmisten terveyden välisten syy-seuraussuhteiden analysoimiseksi ja niitä koskevan tietämyksen parantamiseksi. Tarvitaan riittävän selkeitä ja ennalta varautumisen periaatteen [7] mukaisia todisteita, jotta voidaan kehittää aiheellisia poliittisia vaihtoehtoja nykyisten poliittisten toimien tarvittavaa uudelleentarkastelua ja uusien toimien kehittämistä varten.

[7] Ennalta varautumisen periaatteen soveltamista koskevat perusteet on määritelty komission tiedonannossa KOM(2000) 1 lopullinen.

Seuraavassa esitetään toimintasuunnitelman tiivistelmä. Yksityiskohtaisempia tietoja on asiakirjassa "Technical Annexes to the European Environment and Health Action Plan 2004-2010, Volume II".

1 - TIETOKETJUN PARANTAMINEN kokonaisvaltaisen ympäristötiedon avulla pilaantumisen lähteiden ja terveysvaikutusten välisen yhteyden ymmärtämiseksi.

Toimi 1: Ympäristöterveysindikaattoreiden kehittäminen.

Toimi 2: Ympäristön, mukaan luettuina elintarvikkeet, kokonaisvaltaisen seurannan kehittäminen merkityksellisen altistumisen määrittämiseksi.

Toimi 3: Yhdenmukaisen lähestymistavan kehittäminen Euroopan biomonitorointia varten.

Toimi 4: Ympäristöä ja terveyttä koskevien yhteisten toimien ja yhteensovittamisen parantaminen.

2 - TIEDON PUUTTEIDEN KORJAAMINEN vahvistamalla ympäristöterveystutkimusta ja yksilöimällä havaittuja ongelmia.

Toimi 5: Euroopan ympäristöä ja terveyttä koskevan tutkimuksen yhdistäminen ja vahvistaminen.

Toimi 6: Tutkimuksen kohdistaminen tauteihin, sairauksiin ja altistumiseen.

Toimi 7: Metodologisten järjestelmien kehittäminen ympäristön ja terveyden vuorovaikutuksen analysoimiseksi.

Toimi 8: Ympäristöä ja terveyttä koskevien mahdollisten uhkatekijöiden yksilöimisen ja käsittelyn varmistaminen.

3 - REAGOINTI: POLITIIKKOJEN UUDELLEENTARKASTELU JA TIEDOTTAMISEN PARANTAMINEN kehittämällä tietoisuuden lisäämistä, riskiviestintää ja koulutusta, jotta kansalaiset saisivat tarvitsemansa tiedot parempien ympäristövalintojen tekemiseksi. Lisäksi tarkoituksena on varmistaa, että eri alojen ammattilaiset ovat tietoisia ympäristön ja terveyden välisistä yhteyksistä. Toimi 9: Kansanterveystoimien kehittäminen ja ympäristöterveyteen vaikuttavien tekijöiden verkottaminen kansanterveysalan toimintaohjelman avulla.

Toimi 10: Ammattilaisten koulutuksen edistäminen ja ympäristöterveysalan organisointikyvyn parantaminen

riskientorjuntapolitiikan uudelleen tarkastelun ja mukauttamisen avulla.

Toimi 11: Käynnissä olevien riskintorjuntatoimenpiteiden yhteensovittaminen ja niiden kohdistaminen ensisijaisiin sairauksiin.

Toimi 12: Sisäilman laadun parantaminen.

Toimi 13: Sähkömagneettisiin kenttiin liittyvän tutkimuksen seuraaminen.

Ensimmäisessä vaiheessa toimintasuunnitelmassa keskitytään erityisesti saamaan lisää tietoja ympäristötekijöiden ja hengityselinsairauksien, neurologisten kehityshäiriöiden, syövän sekä hormonaalisten haittavaikutusten välisistä yhteyksistä. Näiden monien tekijöiden aiheuttamien sairauksien osalta on saatu ensimmäisiä todisteita siitä, että ympäristötekijät voivat vaikuttaa niiden kehittymiseen ja pahenemiseen. Tarvitaan kuitenkin lisätietoja, jotta ympäristötekijöiden vaikutus voidaan määritellä tarkemmin ja keskittyä näiden sairausryhmien merkittävimpiin sairauksiin. Toimintasuunnitelmassa on kohdennettuja tutkimustoimia, joilla pyritään saamaan lisää ja tarkempia tietoja asiaan kuuluvista syy-seuraus-suhteista. Samalla pyritään parantamaan ihmisten terveydentilan seurantaa, jotta saataisiin parempi kuva yhteisön alueella esiintyvistä sairauksista.

Tiedon lisäämisen kannalta on myös tärkeää seurata ympäristön ja elintarvikkeiden kautta tapahtuvaa altistumista tekijöille, jotka useimmin yhdistetään näiden sairauksien esiintymiseen.n Altistumisen kokonaisvaltaisen seurannan yhdenmukaisen kehyksen kehittämiseksi on toteutettu kolme kokeiluhanketta. Hankkeet koskivat aineita, joita koskeva tietojen keräys- ja seurantajärjestelmä on jo perustettu (dioksiinit ja PCB-yhdisteet [8], raskasmetallit ja hormonitoimintaan vaikuttavat aineet). Toimintasuunnitelmassa sovelletaan tätä toimintakehystä altistumisen arviointiin. Kokeiluhankkeissa mukana olleiden aineiden lisäksi arvioidaan kaikki tärkeimmät terveysongelmiin liittyvät ympäristötekijät. Lisäksi mukautetaan tarvittaessa ympäristön ja elintarvikkeiden seurantaa. [9]

[8] Polyklooratut bifenyylit.

[9] Yleisen metodologian kehittämisen lisäksi työryhmät antoivat useita tiettyihin aineisiin liittyviä suosituksia. Suositukset otetaan huomioon näihin aineisiin liittyvissä komission aloitteissa, kuten dioksiineja, furaaneja ja polykloorattuja bifenyylejä koskevassa yhteisön strategiassa (KOM(2001) 593), hormonaalisia haitta-aineita koskevassa yhteisön strategiassa (KOM(1999) 706) ja tulevassa elohopeastrategiassa.

Kun tarvittavat riskeihin liittyvät tiedot ovat saatavilla, voivat yksittäiset henkilöt tai viranomaiset tehdä tarvittavat riskinhallintapäätökset. Molemmissa tapauksissa tiedottaminen ja tietoisuuden lisääminen ovat tärkeitä varmistettaessa, että tehtävät päätökset perustuvat tietoon ja tieteeseen.

Lapsiin liittyvät huolenaiheet sisällytetään toimintasuunnitelman kaikkiin osiin. Seurannan piiriin kuuluu useita merkittäviä lasten terveyteen liittyviä kysymyksiä, kuten altistuminen ympäristön stressitekijöille, joille lapset ovat erityisen herkkiä. Herkistymistä koskeva tutkimus on erityisen tärkeää, jotta poliittisia toimia voidaan mukauttaa lasten tarpeisiin niissä tapauksissa, joissa lapset ovat erityisen haavoittuvaisia. Toimintasuunnitelmaan sisältyvät sisäilman pilaantumisen liittyvät ehdotukset ovat hyvä esimerkki, koska tieteelliset todisteet osoittavat, että esimerkiksi ympäristön tupakansavun aiheuttamat terveysvaikutukset ovat erityisen selkeitä lapsilla.

Komission kesäkuussa 2003 antamassa tiedonannossa korostettiin ympäristöterveysongelmiin liittyviä alueellisia eroja Euroopassa. Esimerkiksi uusissa jäsenvaltioissa esiintyy enemmän veden välityksellä leviäviä tauteja. Näissä jäsenvaltioissa altistutaan myös enemmän ulkoilman pilaantumiselle. Toisissa jäsenvaltioissa taas esiintyy enemmän esimerkiksi astmaa. Alueellisten erojen vähentämiseksi on jo tehty paljon, ja tehdään myös parhaillaan. Ilman pilaantumisen vähentämistä koskevien toimien seurauksena hengityselinsairauksista johtuvat kuolemantapaukset ja sairaudet ovat vähentyneet merkittävästi. Toimintasuunnitelmalla pyritään myös lisäämään tietoa ja parantamaan tietämystä laajentuneen unionin alueiden ja valtioiden välisistä eroista ottaen huomioon uusissa jäsenvaltioissa käynnissä olevien EU:n rahoittamien päästöjä koskevien hankkeiden (esimerkiksi dioksiineja koskeva hanke) tulokset.

Miten toimintasuunnitelma pannaan täytäntöön?

Ympäristöön liittyvien terveysongelmien ymmärtäminen ja ratkaiseminen edellyttää useiden eri toimijoiden pitkäaikaista yhteistyötä. Näitä toimijoita ovat jäsenvaltiot; kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset; ympäristö, terveys- ja tutkimusyhteisöt; teollisuus; maatalous ja sidosryhmät. Vastuun tällä monisyisellä alalla tapahtuvasta kehityksestä jakavat seuraavat tahot:

* Jäsenvaltiot, joilla on vastuu seurantaa ja riskinhallintaa koskevien toimenpiteiden täytäntöönpanosta. Lisäksi ne ovat vastuussa tutkimuksesta ja koulutuksesta, jotka ovat keskeisiä ympäristöterveyden alalla ja joilla on merkittävä tehtävä varmistettaessa, että kansallisen tason tulokset siirretään EU:n tason keskusteluun ja että EU:n tason tietoa jaetaan kansallisella ja paikallisella tasolla.

* Sidosryhmät, kuten teollisuus ja yhteiskunta, joilla on merkittävä tehtävä muunnettaessa tunnistettuja uhkia koskevat tiedot ehkäiseviksi toimiksi ja innovatiivisiksi torjuntatoimiksi.

* Komissio, joka jatkaa yhteistyötä kaikkien päätoimijoiden kanssa ja edistää sitä EU:n tasolla toimivaltaansa kuuluvilla aloilla. Komissio toimii yhteistyössä Euroopan ympäristökeskuksen, Euroopan elintarviketurvallisuusviraston ja muiden asiaankuuluvien elinten kanssa. Sidosryhmät osallistuvat täytäntöönpanoprosessiin neuvoa-antavassa ryhmässä, joka koostuu jäsenvaltioiden, sidosryhmien ja kansainvälisten järjestöjen edustajista. Tarvittaessa kuullaan asiaankuuluvia tieteellisiä komiteoita ja työryhmiä. Vuonna 2007 komissio laatii väliarvion toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta. Komissio panee toimet täytäntöön sellaisten nykyisten aloitteiden ja ohjelmien avulla, joille se on jo myöntänyt rahoitusta. Esimerkkeinä voidaan mainita yhteisön kansanterveysalan ohjelma ja tutkimuksen kuudes puiteohjelma. Toimia toteutetaan myös asiasta vastaavien yksikköjen toimintamäärärahoilla.

* Kansainväliset järjestöt, kuten WHO, OECD ja YK:n elimet, joilla on pitkä kokemus ympäristöterveyskysymyksistä. Yhteistyön jatkaminen näiden tahojen kanssa on tärkeää, jotta voidaan varmistaa niiden asiantuntemuksen hyödyntäminen tulevien toimien valmistelussa.

Kansainvälinen ulottuvuus - Budapestin ympäristö- ja terveysministerien kokous

Toimintasuunnitelma on komission panos WHO:n Budapestissa kesäkuussa 2004 järjestämään neljänteen ympäristö- ja terveysministerien konferenssiin. Toimintasuunnitelma on laadittu yhdenmukaiseksi Budapestissa hyväksyttävän ministerijulistuksen ja Euroopan lasten ympäristöterveyden toimintasuunnitelman (Children's Environment and Health Action Plan for Europe, CEHAPE) kanssa.

Budapestin päätelmien täytäntöönpanon yhteydessä komissio jatkaa läheistä yhteistyötä WHO:n kanssa kaikkien ympäristön ja terveyden vuorovaikutukseen liittyvien näkökohtien osalta.