32004D0290

Neuvoston päätös,

tehty 30 päivänä maaliskuuta 2004,

luvan antamisesta Saksalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY 21 artiklasta poikkeavaa toimenpidettä

(2004/290/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon jäsenvaltioiden liikevaihtoverojärjestelmän yhdenmukaistamisesta - yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste 17 päivänä toukokuuta 1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY(1) ja erityisesti sen 27 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Saksan hallitus on pyytänyt komissiolle osoitetulla kahdella kirjeellä, jotka on kirjattu saapuneeksi komission pääsihteeristössä 1.9.2003 ja 12.11.2003, lupaa soveltaa kolmea direktiivin 77/388/ETY 21 artiklan 1 kohdan a alakohdasta poikkeavaa toimenpidettä veron kiertämisen ja välttämisen estämiseksi.

(2) Arvonlisäverojen menetykset ovat olleet huomattavia rakennusalalla ja rakennussiivousalalla, joilla arvonlisävero on avoimesti laskutettu, mutta sitä ei ole tilitetty veroviranomaisille, vaikka vastaanottaja on käyttänyt vähennysoikeuttaan. Säännösten vastaisesti käyttäytyviä toimijoita ei ole pystytty yksilöimään tai se on tapahtunut niin myöhään, että arvonlisäveroa ei enää ole voitu kantaa. Tällaisten tapausten määrä on kasvanut siinä määrin, että on syytä ryhtyä oikeudellisiin toimenpiteisiin. Ehdotettu arvonlisäveron maksuvelvollisuuden siirto vastaanottajalle koskee ainoastaan yrityksiä, jotka voivat käyttää vähennysoikeutta, eikä yksityishenkilöitä. Se on rajattu kahteen tiettyyn alaan, joilla arvonlisäveron menetykset ovat kasvaneet liian suuriksi. Samankaltainen poikkeus on jo myönnetty Itävallalle päätöksellä 2002/880/EY(2).

(3) Arvonlisäveron menetyksiä on havaittu myös 13 artiklan B kohdan g ja h alakohdan mukaisissa kiinteän omaisuuden luovutuksissa, jotka ovat erittäin otollisia arvonlisäveropetoksille ja veronkierrolle silloin, kun luovuttaja on käyttänyt valintaoikeuttaan ja tehnyt luovutuksen verollisena. Kiinteä omaisuus on arvokasta, joten verotettava määrä ja arvonlisäveron menetykset ovat yksittäisessäkin liiketapahtumassa erityisen suuria. Valintaoikeuden säilyttäminen on tarpeen, jotta arvonlisäverojärjestelmä pysyisi neutraalina. Ehdotus arvonlisäveron maksuvelvollisuuden siirtämisestä vastaanottajalle on kiinteän omaisuuden luovutusta koskeviin olosuhteisiin ja taloudellisen riskin poikkeukselliseen suuruuteen nähden tarkoituksenmukaisin. Siinä vältytään kaksinkertaiselta - sekä luovuttajaa että vastaanottajaa sitovalta - verovelvollisuudelta, joka kasvattaisi vastaanottajan taloudellista riskiä ja aiheuttaisi työläitä veronkantoprosesseja veroviranomaisille eikä siinä myöskään synny verovastuuta sivulliselle, kuten notaarille, mikä voisi lisätä luovuttajan ja vastaanottajan kustannuksia. Käytännössä poikkeus koskisi ainoastaan verovelvollisten välisiä luovutuksia, joten se on rajattu tietynlaisiin tapauksiin.

(4) Poikkeuksella ei ole vaikutusta viimeisessä kulutusvaiheessa kannettavan arvonlisäveron määrään eikä arvonlisäverosta kertyviin yhteisöjen omiin varoihin,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Poiketen siitä, mitä säädetään direktiivin 77/388/ETY 21 artiklan 1 kohdan a alakohdassa, sellaisena kuin sen sanamuoto on direktiivin 28 g artiklassa, Saksan liittotasavallalle annetaan 1 päivästä huhtikuuta 2004 lupa määrätä tämän päätöksen 2 artiklassa tarkoitettujen tavaroiden luovutusten tai palvelujen suoritusten vastaanottajat arvonlisäverovelvollisiksi.

2 artikla

Tavaroiden luovutusten tai palvelujen suoritusten vastaanottaja voidaan määrätä arvonlisäverovelvolliseksi seuraavissa tapauksissa:

1) kun rakennussiivouksen palveluja suoritetaan verovelvolliselle, ei kuitenkaan silloin kun suorituksen vastaanottaja yksinomaan antaa vuokralle enintään kaksi asuntoa tai rakennustyö suoritetaan verovelvolliselle;

2) kun 13 artiklan B kohdan g ja h alakohdan mukainen kiinteä omaisuus luovutetaan verovelvolliselle ja luovuttaja on käyttänyt oikeuttaan tehdä luovutus verollisena.

3 artikla

Tämän päätöksen voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2008.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu Saksan liittotasavallalle.

Tehty Brysselissä 30 päivänä maaliskuuta 2004.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. McDowell

(1) EYVL L 145, 13.6.1977, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2004/15/EY (EUVL L 52, 21.2.2004, s. 61).

(2) EYVL L 306, 8.11.2002, s. 24.