EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32023R0706

Neuvoston asetus (EU) 2023/706, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2023, asetuksen (EU) 2022/1369 muuttamisesta kaasun kysynnän vähentämistoimenpiteille vahvistetun kysynnän vähentämiskauden pidentämiseksi ja niiden täytäntöönpanoa koskevan raportoinnin ja seurannan tehostamiseksi

ST/7617/2023/INIT

EUVL L 93, 31.3.2023, p. 1–6 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2023/706/oj

31.3.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 93/1


NEUVOSTON ASETUS (EU) 2023/706,

annettu 30 päivänä maaliskuuta 2023,

asetuksen (EU) 2022/1369 muuttamisesta kaasun kysynnän vähentämistoimenpiteille vahvistetun kysynnän vähentämiskauden pidentämiseksi ja niiden täytäntöönpanoa koskevan raportoinnin ja seurannan tehostamiseksi

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 122 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksen (EU) 2022/1369 (1) tavoitteena on vapaaehtoisesti ja tarvittaessa pakollisesti vähentää kaasun kysyntää unionissa, helpottaa kaasuvarastojen täyttämistä ja varmistaa parempi varautuminen mahdollisiin uusiin toimitushäiriöihin. Asetus (EU) 2022/1369 hyväksyttiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 122 artiklan 1 kohdan nojalla ottaen huomioon Venäjän helmikuussa 2022 Ukrainaan kohdistaman provosoimattoman ja perusteettoman hyökkäyksen aiheuttama välitön kaasuntoimituskriisi sekä unionin tarve reagoida siihen väliaikaisilla toimenpiteillä jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun hengessä.

(2)

Asetuksen (EU) 2022/1369 mukaan jäsenvaltioiden oli parhaansa mukaan pyrittävä vähentämään kaasunkulutustaan 15 prosentilla 1 päivän elokuuta 2022 ja 31 päivän maaliskuuta 2023 välisenä aikana. Siltä varalta, että kysynnän vapaaehtoiset vähentämistoimenpiteet osoittautuisivat riittämättömäksi keinoksi torjua vakavan toimituspulan riski, neuvosto valtuutettiin julistamaan komission ehdotuksesta unionin hälytystilanne, joka käynnistäisi kysynnän pakollisen vähentämisvelvoitteen. Jäsenvaltiot ovat viime kuukausina työskennelleet uutterasti ja toteuttaneet toimenpiteitä, joiden tavoitteena on vähentää kunkin jäsenvaltion kaasun kysyntää 15 prosentilla yhteisvastuun hengessä. Tämän tuloksena kaasun tosiasiallinen kysyntä on vähentynyt koko unionissa jo yli 15 prosenttia elokuun 2022 ja tammikuun 2023 välisenä aikana.

(3)

Energian toimitusvarmuuteen liittyy kuitenkin yhä vakavia vaikeuksia. Kaasumarkkinoiden maailmanlaajuinen tilanne ei ole parantunut helmikuun 2022 jälkeen, ja unioni käyttää edelleen tiettyjä määriä venäläistä kaasua täyttääkseen kaasun kokonaiskysyntänsä asetuksen (EU) 2022/1369 nojalla saavutetusta kysynnän vähentämisestä huolimatta. Unionin kansalaisten energiankysynnän rajoittamiselta on kuluneen vuoden aikana vältytty varastojen täyttämiseen ja kysynnän vähentämiseen liittyvien tehokkaiden toimenpiteiden ansiosta. Yksitoista jäsenvaltiota pitää kuitenkin edelleen yllä ennakkovaroitustason julistamisen ja yksi jäsenvaltio hälytystason julistamisen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1938 (2) mukaisesti. Koska kaasun hinnat ovat edelleen poikkeuksellisen korkealla ja koska maailmanlaajuisen tarjonnan tilanne ei ole parantunut elokuun 2022 jälkeen, jolloin asetus (EU) 2022/1369 hyväksyttiin, kriisin hillitsemistä helpottaneita toimenpiteitä on tarpeen jatkaa kiireellisesti, erityisesti jatkamalla kysynnän vähentämistä. Kysynnän vähentämistoimenpiteiden pysäyttäminen johtaisi muutoksiin unionin tähän mennessä saavuttamassa vakaassa mutta hauraassa tilanteessa ja heikentäisi sen häiriönsietokykyä reagoitaessa todennäköisiin tuleviin kehityskulkuihin, kuten Venäjän tuonnin loppumiseen kokonaan. Sen vuoksi on äärimmäisen tärkeää jatkaa toimia sen estämiseksi, ettei unioni altistu kaasupulalle ja suurille hintavaihteluille.

(4)

Koska putkikaasun tuonti Venäjältä on vähentynyt merkittävästi kuluneen vuoden aikana, unionin kapasiteetti täyttää varastoja uudelleen on nykyisellään huomattavasti pienempi kuin aiemmin, myös kesän 2022 tilanteeseen verrattuna. Vaikka energiakriisi alkoi vuonna 2022, unioni pystyi kyseisen vuoden aikana tuomaan Venäjältä noin 60 miljardia kuutiometriä kaasua varastojen täyttämiseksi, myös NordStream 1 -kaasuputken kautta. Kesällä 2022 Venäjä kuitenkin keskeytti ja lopulta lopetti kokonaan kaasutoimitukset kyseisen putken kautta, joka vahingoittui syyskuussa 2022 tehdyssä sabotaasissa siinä määrin, ettei kaasua voida enää kuljettaa sen kautta lainkaan nyt eikä lähitulevaisuudessa. Ottaen huomioon putkikaasun nykyisen tuontitason unioni saa tuotua Venäjältä putkien kautta enintään 20 miljardia kuutiometriä, jollei tämä epäluotettava tuonti katkea kokonaan. Sen vuoksi suurena vaarana on, että unionissa esiintyy talvena 2023–2024 kaasupulaa.

(5)

Näitä vakavia vaikeuksia pahentavat vielä monet lisäriskit ja uudet tekijät, mukaan lukien nesteytetyn maakaasun Aasian-kysynnän elpyminen, joka vähentää kaasun saatavuutta maailman kaasumarkkinoilla, sääolosuhteet, jotka ovat viime aikoina heikentyneet entisestään, mikä vaikuttaa vesivoiman varastointiin ja ydinvoiman tuotantoon alhaisen vedenkorkeuden vuoksi, uusi tekninen kehitys, joka lisää nykyisen ydintuotannon saatavuuteen liittyvää epävarmuutta ja joka edellyttää kaasuvoiman tuotannon lisäämistä, ja mahdolliset muut kaasuntoimitushäiriöt, mukaan lukien kaasuntuonnin loppuminen Venäjältä kokonaan.

(6)

Nämä jatkuvat ja uudet vakavat vaikeudet vaikuttavat unionin kykyyn vastata kaasun kysyntään ja etenkin siihen, voidaanko maanalaiset varastot täyttää ajoissa ja tehokkaasti talveksi 2023–2024 ja saadaanko kysyntä ja tarjonta vastaamaan toisiaan talvella 2023–2024.

(7)

Komissio on asetuksen (EU) 2022/1369 mukaisesti tarkastellut kyseistä asetusta uudelleen, ja uudelleentarkastelun tuloksista esitettiin yhteenveto komission neuvostolle esittämässä kertomuksessa. Kertomuksessa analysoidaan erilaisia skenaarioita, joihin sisältyy asetuksen (EU) 2022/1369 mukaisten kysynnän vähentämistoimenpiteiden pidentäminen ja pidentämättä jättäminen, mukaan lukien seitsemän kuukauden pidennys huhtikuusta lokakuuhun 2023, kahdeksan kuukauden pidennys elokuusta 2023 maaliskuuhun 2024 ja yhden vuoden pidennys huhtikuusta 2023 maaliskuuhun 2024. Kertomuksessa todetaan, että ilman jatkuvaa kysynnän vähentämistä varastoinnissa saavutettaisiin 69 miljardin kuutiometrin taso vasta lokakuun 2023 loppuun mennessä, mikä on huomattavasti alle asetuksessa (EU) 2017/1938 1 päiväksi marraskuuta asetetun 90 prosentin (89,4 miljardin kuutiometrin) tavoitteen, ja että varastot ehtyisivät kokonaan helmikuuhun 2024 mennessä.

(8)

Kertomuksessa arvioiduista eri skenaarioista voidaan todeta, että jos toimenpiteitä pidennettäisiin seitsemällä kuukaudella huhtikuusta lokakuuhun 2023, varastot täyttyisivät riittävästi kesän 2023 loppuun mennessä (95 miljardia kuutiometriä lokakuun 2023 loppuun mennessä, jolloin saavutettaisiin 90 prosentin tavoite). Koska kaasun kysyntä on kuitenkin jopa normaaleina talvina kaksi kertaa niin suurta kuin kesällä, varastot ehtyisivät lähes kokonaan talven 2023–2024 loppuun mennessä (9 miljardia kuutiometriä maaliskuun 2024 loppuun mennessä). Tämä merkitsee erittäin vakavia toimitusvarmuuteen liittyviä ongelmia ja hyvin suuria vaikeuksia täyttää varastot riittävässä määrin seuraavaa talvea varten. Jos toimenpiteitä pidennettäisiin kahdeksalla kuukaudella elokuusta 2023 maaliskuuhun 2024, varastot täyttyisivät liian hitaasti ja saavuttaisivat ainoastaan 80 miljardin kuutiometrin tason lokakuun 2023 loppuun mennessä, mikä alittaisi selvästi tavoitteen, ja varastointitasot putoaisivat alle 30 prosenttiin talven 2023–2024 loppuun mennessä (alle 28 miljardia kuutiometriä), mikä aiheuttaisi vakavia toimitusvarmuuteen liittyviä ongelmia ja vaikeuttaisi varastojen täyttämistä riittävälle tasolle seuraavaa talvea varten. Vain siinä tapauksessa, että toimenpiteitä jatketaan yhdellä vuodella ja kysyntää vähennetään edelleen 15 prosenttia huhtikuusta 2023 maaliskuuhun 2024, varastoinnissa päästäisiin 1 päiväksi marraskuuta asetettuun 90 prosentin tavoitteeseen ja saavutettaisiin 89,4 miljardin kuutiometrin taso 1 päivään marraskuuta 2023 mennessä, ja jäsenvaltiot voisivat edetä suunnitellusti kaasuntoimitusten varmistamiseksi talvella 2023–2024, kun kaasua saataisiin varastoitua 43 miljardia kuutiometriä unionin tasolla maaliskuun 2024 loppuun mennessä.

(9)

Kyseisten skenaarioiden perusteella kertomuksessa todetaan, että kysynnän jatkuva vähentäminen 15 prosentilla maaliskuun 2024 loppuun kestävän 12 kuukauden jakson aikana on tarpeen sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot voivat noudattaa asetuksessa (EU) 2017/1938 asetettua 90 prosentin varastointitavoitetta, mikä on välttämätöntä kaasun toimitusvarmuudelle, ja mahdollisten toimituskatkosten estämiseksi talvella 2023–2024.

(10)

Vaikka jäsenvaltiot voivat päättää, mitkä toimenpiteet soveltuvat parhaiten varastointitavoitteiden saavuttamisen varmistamiseen, tähän ei päästä ilman kysynnän vähentämistoimenpiteitä. Kertomuksessa todetaan, ettei markkinoilla ole riittävän suuria kaasumääriä kyseisen velvoitteen täyttämiseksi kaikissa jäsenvaltioissa. Tämä tarkoittaa sitä, etteivät kaikki jäsenvaltiot pysty fyysisesti täyttämään varastoja riittävälle tasolle, mikä aiheuttaa vakavia kaasun toimitusvarmuusvaikeuksia talven 2023–2024 loppuun mennessä.

(11)

Kertomuksessa todetaan myös, että kaasunkulutuksen vähentäminen suhteessa asetuksessa (EU) 2022/1369 säädettyyn vähennykseen on tarpeen 1 päivän huhtikuuta 2023 ja 31 päivän maaliskuuta 2024 välisenä aikana. Tarvittava kulutuksen pidennetty vähentäminen tarkoittaisi 15 prosentin vähennystä 1 päivän huhtikuuta 2023 ja 31 päivän maaliskuuta 2024 välisenä aikana verrattuna 1 päivän huhtikuuta 2017 ja 31 päivän maaliskuuta 2022 väliseen viitekauteen. Kysynnän vähentämistoimenpiteiden jatkaminen ja vähentämiskauden pidentäminen antaisivat myös markkinoille joustovaraa kaasun hintavaihtelujen hillitsemiseksi ja vuonna 2022 havaittujen kaltaisten hintapiikkien ehkäisemiseksi.

(12)

Kun kysynnän ja tarjonnan tasapaino on niin tiukka kuin nykyään, jopa maltillinen kaasun tarjonnan häiriö voi vaikuttaa kaasumarkkinoihin dramaattisesti ja aiheuttaa vakavaa ja pitkäaikaista vahinkoa taloudelle ja unionin kansalaisille. Kaasuvarastojen täyttövelvoitetta sovelletaan, jollei ole julistettu alueellisen tai unionin tason hätätilannetta asetuksen (EU) 2017/1938 mukaisesti. Näin ollen, jos kymmenen prosenttia putkikaasun tuonnista unioniin häiriintyisi äkillisesti, jäsenvaltioiden olisi joko toteutettava rajuja yksittäisiä toimenpiteitä täyttääkseen varastojen täyttövelvoitteensa, tai se johtaisi alueellisen tai unionin tason hätätilanteen julistamiseen, paitsi jos vapaaehtoinen koordinoitu kysynnän vähentäminen jatkuu. Tällainen koordinoitu kysynnän vähentämisen jatkaminen kaikissa jäsenvaltioissa yhteisvastuun hengessä on olennaisen tärkeää varastointikapasiteettien täyttämiselle tehokkaasti ja mahdollisimman vähäisin markkinahäiriöin, mikä on kaasun toimitusvarmuuden kannalta välttämätöntä ennen talvea 2023–2024.

(13)

Asetuksen (EU) 2022/1369 soveltamisen jatkaminen on hätätoimenpide vastauksena jatkuviin ja uusiin vakaviin energiantoimitusvaikeuksiin, joihin liittyy välittömän kriisin riski ja jotka edellyttävät, että kaasun kysynnän vähentämiskautta mukautetaan sekä kysynnän vapaaehtoisen vähentämisen jatkamiseksi että sen varmistamiseksi, että unionin hälytystilanne on mahdollista julistaa ja vastaava kaasun kysynnän pakollinen vähentämisvelvoite ottaa käyttöön maaliskuun 2023 jälkeen.

(14)

Nykyinen kriisi altistaa koko unionin energiapulalle ja korkeille energian hinnoille. Koska unioni muodostaa sisämarkkinat, yhdessä jäsenvaltiossa esiintyvällä kaasupulalla olisi vakavia seurauksia kaikissa muissa jäsenvaltioissa kaasun fyysisen tarjonnan puutteen, hintavaihtelujen tai tiettyihin teollisuudenaloihin jossakin jäsenvaltiossa mahdollisesti kohdistuvien rajoitusten aiheuttaman teollisuusketjujen häiriintymisen vuoksi. Lisäksi kaikki jäsenvaltiot voivat yhteisvastuun hengessä auttaa edelleen vähentämään energiapulan riskiä ja hillitä kaasun hintavaihteluja vähentämällä kysyntäänsä. Tämän yhteisvastuun hengen myönteinen vaikutus on kasvanut merkittävästi kuluneen vuoden aikana, kun on kehitetty uutta yhteenliitäntäkapasiteettia itään päin ja lisätty nesteytetyn maakaasun tuontikapasiteettia, minkä ansiosta jäsenvaltiot voivat liittyä paremmin nesteytetyn maakaasun höyrystyslaitoksiin joko fyysisesti tai virtuaalisesti. Jatkuva koordinoitu toiminta unionin tasolla toteutettujen toimenpiteiden avulla kysynnän vähentämiseksi hyödyttäisi siten kaikkia jäsenvaltioita vähentämällä jäsenvaltioiden talouteen kohdistuvien merkittävämpien vaikutusten riskiä.

(15)

Toimia tarvitaan kiireellisesti, sillä kaasuvarastojen täyttökausi alkaa huhtikuussa. Ottaen huomioon edellä kuvatut jatkuvat ja uudet vakavat vaikeudet voidaan todeta, että jos koordinoitua kysynnän vähentämistä ei pidennetä ajoissa ennen varastojen täyttämistä, tämä vaikuttaisi välittömästi varastojen täyttöpolkuihin, toimitusvarmuuteen vaikuttaviin markkinaolosuhteisiin ja hintavaihteluihin.

(16)

SEUT 122 artiklan 1 kohdan mukaan neuvosto voi komission ehdotuksesta päättää jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun hengessä taloudellisen tilanteen kannalta aiheellisista toimenpiteistä erityisesti, jos ilmenee suuria vaikeuksia tiettyjen tuotteiden saatavuudessa, ennen kaikkea energia-alalla. Edellä esitetyn perusteella energiatuotteen eli kaasun toimitusten nykyinen kriisi muodostaa tällaisen tilanteen. Asetuksen (EU) 2022/1369 soveltamisen tilapäinen jatkaminen ja sen kohdennetut muutokset ovat sen vuoksi tarpeen käynnissä olevaan tilanteeseen reagoimiseksi jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun hengessä. On näin ollen perusteltua, että SEUT 122 artiklan 1 kohta on tämän asetuksen oikeusperusta.

(17)

Asetuksen (EU) 2022/1369 säännöksiä, joissa otetaan huomioon kansalliset erityisolosuhteet silloin kun unionin hälytystilanne on käynnistänyt kysynnän pakollisen vähentämisen, sovelletaan edelleen. Jäsenvaltiot voivat edelleen tilapäisesti rajoittaa kysynnän pakollista vähentämistä silloin, kun jäsenvaltiossa on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/941 (3) tarkoitettu sähkökriisi. Tällaiseen skenaarioon voi kuulua rajoitus, joka on oikeassa suhteessa sähköntuotantoon tarkoitetun kaasun kulutuksen merkittävään lisääntymiseen, joka on tarpeen, jotta naapurijäsenvaltioon voidaan viedä merkittävästi enemmän sähköä johtuen poikkeuksellista olosuhteista, kuten vesivoiman tai ydinvoiman alhainen saatavuus asianomaisessa jäsenvaltiossa tai naapurijäsenvaltiossa, johon viedään merkittävästi enemmän sähköä. Kyseinen rajoitus ei saisi ylittää edellä mainittua lisävientiä vastaavaa kaasun määrää. Jäsenvaltioiden olisi otettava kyseinen rajoitus huomioon raportoidessaan kaasunkulutuksen jakautumisesta toimialoittain.

(18)

Jäsenvaltioiden, jotka ottavat käyttöön merkittäviä hiilestä irtautumista koskevia toimenpiteitä siirtymällä kaukolämmityksessä hiilestä kaasuun, olisi voitava vähentää kyseiset kaasun määrät kysynnän vähentämisvelvoitteestaan edellyttäen, että kyseiset kaasun määrät johtuvat suoraan siirtymisestä hiilestä kaasuun.

(19)

Jäsenvaltioiden olisi raportoitava kaasunkulutuksestaan komissiolle vähintään kahden kuukauden välein ja viimeistään seuraavan kuukauden 15 päivänä Eurostatin välityksellä. Ajantasaisten lukujen tuottamiseksi jäsenvaltioita kannustetaan raportoimaan kaasunkulutuksestaan, jotta kaasun kysynnän vähentämistä voidaan arvioida joka kuukaudelta. Jos unionin hätätilanne on julistettu, tiedot olisi toimitettava kuukausittain. Jotta kysyntää vähentävät toimenpiteet voitaisiin kohdentaa paremmin ja kaasunkulutuksen seurantaa parantaa, jäsenvaltioita kannustetaan sisällyttämään raportointiinsa alakohtainen erittely kaasun kulutuksesta, mukaan lukien kaasun käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa sekä kaasun kulutus teollisuudessa ja kaasun kulutus kotitalouksissa ja palveluissa energiatilastoista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1099/2008 (4) vahvistettujen määritelmien ja tilastointikäytäntöjen mukaisesti.

(20)

Komission on asetuksen (EU) 2022/1369 mukaisesti määrä toteuttaa uudelleentarkastelu, jonka tulosten perusteella sillä on oikeus ehdottaa kyseisen asetuksen soveltamisajan pidentämistä. Asetuksen (EU) 2022/1369 soveltamisajan pidentämisen huomioimiseksi olisi uudeksi uudelleentarkastelupäiväksi vahvistettava 1 päivä maaliskuuta 2024.

(21)

Laajennettujen ja muutettujen kysynnän vähentämistoimenpiteiden olisi oltava tilapäisiä ja niiden olisi pysyttävä voimassa talven 2023–2024 loppuun saakka. Komission olisi tarvittaessa voitava ehdottaa niiden soveltamisajan pidentämistä 1 päivään maaliskuuta 2024 mennessä toteutettavan uuden uudelleentarkastelun perusteella.

(22)

Tämän asetuksen olisi tultava voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2023, jotta varmistettaisiin, että kysyntä vähenee edelleen 15 prosenttia 1 päivänä huhtikuuta 2023 alkavan ja 31 päivänä maaliskuuta 2024 päättyvän 12 kuukauden jakson aikana, ja jotta talouden toimijat, jäsenvaltiot ja komissio voisivat toteuttaa tarvittavat toimenpiteet kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

(23)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

(24)

Asetus (EU) 2022/1369 olisi näin ollen muutettava vastaavasti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) 2022/1369 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2022/1369 seuraavasti:

1)

korvataan 2 artiklan 5 ja 6 alakohta seuraavasti:

”5)

’kaasun viitekulutuksella’ jäsenvaltion keskimääräistä kaasunkulutusta viitekaudella; jäsenvaltioissa, joissa kaasunkulutus on kasvanut vähintään kahdeksan prosenttia 1 päivän huhtikuuta 2021 ja 31 päivän maaliskuuta 2022 välisellä kaudella viitekauden keskimääräiseen kaasunkulutukseen verrattuna, ’kaasun viitekulutuksella’ tarkoitetaan ainoastaan kaasunkulutuksen määrää 1 päivän huhtikuuta 2021 ja 31 päivän maaliskuuta 2022 välisellä kaudella;

6)

’viitekaudella’1 päivän huhtikuuta 2017 ja 31 päivän maaliskuuta 2022 välistä kautta;”;

2)

korvataan 3 artikla seuraavasti:

”3 artikla

Kysynnän vapaaehtoinen vähentäminen

Jäsenvaltioiden on parhaansa mukaan pyrittävä vähentämään kaasunkulutustaan 1 päivän huhtikuuta 2023 ja 31 päivän maaliskuuta 2024 välisenä aikana vähintään 15 prosentilla verrattuna keskimääräiseen kaasunkulutukseensa 1 päivän huhtikuuta 2017 ja 31 päivän maaliskuuta 2022 välisenä aikana, jäljempänä ’kysynnän vapaaehtoinen vähentäminen’. Kyseisiin kysynnän vapaaehtoisiin vähentämistoimenpiteisiin sovelletaan 6, 7 ja 8 artiklaa.”;

3)

korvataan 5 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Niin kauan kuin unionin hälytystilanne on voimassa, kaasunkulutusta on kysynnän pakollisen vähentämisen toteuttamiseksi vähennettävä kussakin jäsenvaltiossa 1 päivän huhtikuuta 2023 ja 31 päivän maaliskuuta 2024 välisenä aikana, jäljempänä ’vähentämiskausi’, 15 prosentilla verrattuna sen kaasun viitekulutukseen. Kaikki kysynnän vähentämiset, jotka jäsenvaltiot ovat saavuttaneet unionin hälytystilanteen julistamista edeltäneen kauden aikana, on otettava kysynnän pakollisessa vähentämisessä huomioon.”

;

4)

lisätään 5 artiklaan kohta seuraavasti:

”6 a.   Jäsenvaltio voi mukauttaa kaasun viitekulutusta, jota käytetään kysynnän pakollisen vähentämistavoitteen laskentaan 2 kohdan nojalla, sillä kaasunkulutuksen kasvaneella määrällä, joka johtuu siirtymisestä kaukolämmityksessä hiilestä kaasuun, jos kyseinen kasvu on 1 päivän elokuuta 2023 ja 31 päivän maaliskuuta 2024 välisenä aikana vähintään kahdeksan prosenttia viitekauden keskimääräiseen kaasunkulutukseen verrattuna ja sikäli kuin tämä kasvu johtuu suoraan kyseisestä siirtymisestä.”

;

5)

korvataan 8 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on seurattava kysynnän vähentämistoimenpiteiden täytäntöönpanoa alueellaan. Jäsenvaltioiden on raportoitava kaasunkulutuksestaan (terajouleina, TJ) komissiolle vähintään kahden kuukauden välein ja viimeistään seuraavan kuukauden 15 päivänä. Jos voimassa on 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti julistettu unionin hälytystilanne, tiedot on toimitettava kuukausittain.

Jäsenvaltiot voivat sisällyttää raportointiinsa alakohtaisen erittelyn kaasun kulutuksesta, mukaan lukien kaasun kulutus seuraavilla aloilla:

a)

kaasun käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa;

b)

kaasun kulutus teollisuudessa;

c)

kaasun kulutus kotitalouksissa ja palveluissa.

Sovellettaessa tätä kohtaa sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1099/2008 (*1) vahvistettuja määritelmiä ja tilastointikäytäntöjä.

Kaasualan koordinointiryhmä avustaa komissiota kysynnän vapaaehtoisen ja pakollisen vähentämisen seurannassa.

(*1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1099/2008, annettu 22 päivänä lokakuuta 2008, energiatilastoista (EUVL L 304, 14.11.2008, s. 1).”;"

6)

korvataan 9 artiklassa päivämäärä ”1 päivänä toukokuuta 2023” päivämäärällä ”1 päivään maaliskuuta 2024”;

7)

korvataan 10 artiklan toinen kohta seuraavasti:

”Sitä sovelletaan 31 päivään maaliskuuta 2024.”

2 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2023.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 30 päivänä maaliskuuta 2023.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. ROSWALL


(1)  Neuvoston asetus (EU) 2022/1369, annettu 5 päivänä elokuuta 2022, koordinoiduista kaasun kysynnän vähentämistoimenpiteistä (EUVL L 206, 8.8.2022, s. 1).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1938, annettu 25 päivänä lokakuuta 2017, toimista kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi ja asetuksen (EU) N:o 994/2010 kumoamisesta (EUVL L 280, 28.10.2017, s. 1).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/941, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, riskeihin varautumisesta sähköalalla ja direktiivin 2005/89/EY kumoamisesta (EUVL L 158, 14.6.2019, s. 1).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1099/2008, annettu 22 päivänä lokakuuta 2008, energiatilastoista (EUVL L 304, 14.11.2008, s. 1).


Top