11.3.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 65/12

(1)

Komissio painotti 18 päivänä huhtikuuta 2012 antamassaan tiedonannossa ”Tavoitteena työllistävä elpyminen” tarvetta parantaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja ilmoitti käynnistävänsä kuulemisia, jotka koskevat pimeän työn torjumista käsittelevän, työsuojelutarkastusvirastojen ja muiden valvontaviranomaisten välisen unionin tason foorumin perustamista, jotta voidaan edistää yhteistyötä, vaihtaa parhaita käytäntöjä ja määritellä tarkastuksia koskevat yhteiset periaatteet.

(2)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 148 artiklan mukaisesti neuvosto hyväksyi päätöksellä (EU) 2015/1848 (4) jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat. Jäsenvaltiot määrittävät kansalliset uudistusohjelmansa ja toteuttavat uudistukset kyseisten suuntaviivojen perusteella. Työllisyyden suuntaviivat muodostavat perustan maakohtaisille suosituksille, joita neuvosto antaa jäsenvaltioille mainitun artiklan nojalla. Viime vuosina maakohtaiset suositukset ovat sisältäneet pimeän työn torjumista koskevia suosituksia.

(3)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 151 artiklan mukaan sosiaalipolitiikan alan tavoitteisiin kuuluvat työllisyyden edistäminen ja elin- ja työolojen kohentaminen. Kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi unioni voi tukea ja täydentää jäsenvaltioiden toimintaa työterveyden ja -turvallisuuden, työolojen, työmarkkinoilta syrjäytyneiden henkilöiden integroimisen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisen aloilla. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 153 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti unioni voi toteuttaa toimenpiteitä jäsenvaltioiden välisen yhteistyön edistämiseksi niin, että jäsenvaltioiden lakeja ja asetuksia ei yhdenmukaisteta.

(4)

Tehokkaiden työsuojelutarkastusten strategiasta työolojen parantamiseksi Euroopassa 14 päivänä tammikuuta 2014 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan parlamentti piti myönteisenä komission aloitetta eurooppalaisen foorumin perustamiseksi ja kannatti yhteistyön lisäämistä unionin tasolla pimeään työhön puuttumiseksi, sillä päätöslauselman mukaan pimeä työ vahingoittaa unionin taloutta, siitä seuraa vilpillistä kilpailua, se vaarantaa unionin sosiaalisten mallien taloudellisen kestävyyden ja se lisää työntekijöiden sosiaalisen suojelun ja työsuhdeturvan purkamista.

(5)

Komission 24 päivänä lokakuuta 2007 antamassa tiedonannossa ”Tehokkaammin pimeää työtä vastaan” pimeä työ määriteltiin ”maksetuksi toiminnaksi, joka on luonteeltaan laillista mutta josta ei ilmoiteta viranomaisille, ottaen samalla huomioon eri jäsenvaltioiden sääntelyjärjestelmien erot”. Tämän määritelmän ulkopuolelle jäi kaikki laiton toiminta.

(6)

Pimeä työ ylittää usein valtioiden rajat. Pimeän työn luonne voi vaihdella maasta toiseen taloudellisesta, hallinnollisesta ja sosiaalisesta tilanteesta riippuen. Pimeää työtä koskeva kansallinen lainsäädäntö ja pimeän työn kansalliset määritelmät ovat erilaisia. Sen vuoksi pimeän työn vastaiset toimenpiteet olisi suunniteltava nämä erot huomioon ottaen.

(7)

Arvioiden mukaan pimeän työn osuus unionin taloudesta on merkittävä. Koska pimeä työ määritellään eri tavoin eri jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä, on vaikeaa saada täsmällistä tietoa sen yleisyydestä.

(8)

Kansallisessa laissa määritellyn itsenäisen ammatinharjoittajan aseman väärinkäyttö joko jäsenvaltion tasolla tai rajat ylittävissä tilanteissa on eräs väärin ilmoitetun työn muoto, joka liittyy usein pimeään työhön. Näennäisyrittäjyydellä tarkoitetaan sitä, että tiettyjen lakisääteisten tai verovelvollisuuksien välttämiseksi henkilö ilmoitetaan itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi, vaikka hän täyttää tyypilliset työsuhteessa olevaa työntekijää koskevat edellytykset. Tällä päätöksellä perustettavan foorumin, jäljempänä ’foorumi’, olisi puututtava erilaisiin pimeän työn muotoihin ja pimeään työhön liittyvään väärin ilmoitettuun työhön, kuten näennäisyrittäjyyteen.

(9)

Pimeällä työllä on vakavia vaikutuksia sitä tekeviin työntekijöihin, joiden on hyväksyttävä epävarmat ja joskus vaaralliset työolot, huomattavasti alhaisemmat palkat, vakavat työntekijöiden oikeuksien rikkomiset ja merkittävästi vähäisempi työ- ja sosiaaliturvalainsäädännön tarjoama suojelu, minkä vuoksi he jäävät ilman asianmukaisia sosiaalietuuksia, eläkeoikeuksia ja terveydenhoitopalveluja, eivätkä he voi kehittää taitojaan eivätkä käyttää elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia.

(10)

Koska pimeällä työllä on erilaisia kielteisiä vaikutuksia yhteiskuntaan ja talouteen, foorumi pyrkii parantamaan työoloja sekä edistämään työmarkkinoille integroitumista ja sosiaalista osallisuutta. Pimeällä työllä on vakavia vaikutuksia julkiseen talouteen verotulojen ja sosiaaliturvamaksuista saatavien tulojen pienentymisen vuoksi, mikä heikentää sosiaalisen suojelun järjestelmien taloudellista kestävyyttä. Se vaikuttaa kielteisesti työllisyyteen ja tuottavuuteen sekä vääristää tasapuolisia toimintaedellytyksiä.

(11)

Pimeä työ vaikuttaa eri tavoin eri sosiaaliryhmiin, muun muassa naisiin, maahanmuuttajiin ja kotitaloustyöntekijöihin, ja jotkut pimeää työtä tekevät ovat erityisen haavoittuvassa asemassa.

(12)

Eri jäsenvaltioissa on otettu käyttöön erilaisia lähestymistapoja ja toimenpiteitä pimeään työhön puuttumiseksi. Jäsenvaltiot ovat myös tehneet kahdenvälisiä sopimuksia ja toteuttaneet monenvälisiä hankkeita tiettyjen pimeään työhön liittyvien näkökohtien osalta. Pimeä työ on monitahoinen ongelma, ja siihen puuttumista on edelleen tehostettava, mikä edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Foorumi ei saisi estää hallinnollista yhteistyötä koskevien kahden- tai monenvälisten sopimusten tai järjestelyjen soveltamista.

(13)

Foorumin tehtävien toteuttamiseen osallistuminen ei vaikuta jäsenvaltioiden toimivaltuuksiin ja velvoitteisiin, jotka koskevat pimeään työhön puuttumista, mukaan lukien niiden kansalliset tai kansainväliset vastuut, jotka perustuvat muun muassa asiaankuuluviin ja sovellettaviin Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksiin, kuten ammattientarkastusta teollisuudessa ja kaupassa koskevaan yleissopimukseen nro 81.

(14)

Jäsenvaltioiden yhteistyö unionin tasolla ei ole läheskään kattavaa sen enempää jäsenvaltioiden osallistumisen kuin käsiteltävien kysymysten suhteen. Jäsenvaltioiden asiaankuuluvien viranomaisten rajat ylittävää yhteistyötä varten ei ole olemassa virallista järjestelmää, jonka avulla voitaisiin ratkaista kokonaisvaltaisesti pimeään työhön liittyviä ongelmia.

(15)

Jäsenvaltioiden yhteistyön edistäminen unionin tasolla on tarpeen, jotta jäsenvaltioita voidaan auttaa puuttumaan pimeään työhön tehokkaammin ja tuloksellisemmin. Tältä osin foorumin olisi pyrittävä helpottamaan ja tukemaan parhaiden käytäntöjen ja tietojen vaihtoa sekä tarjoamaan unionin tason puitteet yhteisymmärryksen, asiantuntemuksen ja analyysien kehittämiseksi pimeän työn osalta. Pimeää työtä koskevien yhteisten määritelmien ja käsitteiden olisi ilmennettävä työmarkkinoiden kehitystä. Foorumin olisi myös edistettävä yhteistyötä niiden jäsenvaltioiden eri valvontaviranomaisten välillä, jotka osallistuvat vapaaehtoisesti tällaisiin rajat ylittäviin toimiin.

(16)

Tällä päätöksellä pyritään edistämään jäsenvaltioiden yhteistyötä unionin tasolla. Pimeään työhön liittyvät kysymykset vaihtelevat suuresti eri jäsenvaltioiden välillä, ja yhteistyöaloja koskevat jäsenvaltioiden asiaankuuluvien viranomaisten ja muiden toimijoiden tarpeet ovat sen vuoksi myös erilaiset. Jäsenvaltioilla on toimivalta päättää siitä, missä laajuudessa ne osallistuvat foorumin täysistunnossa hyväksyttyjen tehtävien toteuttamiseen.

(17)

Unionin tasolla olisi edistettävä jäsenvaltioiden tiivistä ja tehokasta yhteistyötä, jolla tuetaan ja täydennetään pimeään työhön puuttumista koskevia jäsenvaltioiden toimia. Kansallisen tason toiminta riippuu yksittäisten jäsenvaltioiden erityistilanteesta, eikä foorumin tehtävillä voida korvata asianmukaisten toimien toteuttamista koskevaa kansallisen tason arviointia.

(18)

Jäsenvaltioilla ja niiden asiaankuuluvilla viranomaisilla on toimivalta määrittää, analysoida ja ratkaista käytännön ongelmia, jotka liittyvät työoloja ja sosiaalista suojelua työssä koskevan unionin oikeuden valvontaan, ja päättää, mitä toimenpiteitä toteutetaan kansallisella tasolla foorumin toiminnan tulosten täytäntöönpanemiseksi.

(19)

Foorumin olisi hyödynnettävä kaikkia asiaankuuluvia tietolähteitä, etenkin tutkimuksia, jäsenvaltioiden tekemiä kahdenvälisiä sopimuksia ja monenvälisiä yhteistyöhankkeita, sekä luotava synergiaa unionin tason nykyisten välineiden ja rakenteiden välille toimenpiteiden ehkäisevän vaikutuksen maksimoimiseksi. Foorumin toimiin voisivat kuulua yhteisen koulutuksen järjestämistä koskevat rakenteet ja vertaisarvioinnit, välineiden, kuten interaktiivisen tietopankin, käyttöönotto, ottamalla huomioon olemassa olevat toteutettavuustutkimukset, muun muassa Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) työ, ja tiedonjakoratkaisut, jolloin on kuitenkin otettava huomioon tietosuojan merkitys. Tietoisuutta pimeästä työstä voitaisiin lisätä Euroopan laajuisilla kampanjoilla tai yhteisillä strategioilla, jotka perustuvat jäsenvaltioissa vaihtelevassa määrin jo käytössä oleviin, tietoisuutta pimeästä työstä lisääviin toimiin ja strategioihin. Foorumin olisi myös hyödynnettävä valtioista riippumattomia toimijoita merkittävinä tietolähteinä.

(20)

Foorumin olisi myötävaikutettava jäsenvaltioiden yhteistyön lujittamiseen muun muassa edistämällä rajat ylittävää yhteistyötä ja valvontaa koskevia innovatiivisia toimintatapoja ja arvioimalla jäsenvaltioiden kokemuksia tällaisesta yhteistyöstä. Oikea-aikainen tietojenvaihto on olennaisen tärkeää pimeän työn hillitsemiseksi.

(21)

Jos foorumin jäsen katsoo, että tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihdon kannalta foorumilla on hyödyllistä tuoda esiin yksittäisiä tapauksia, nämä tapaukset olisi esiteltävä tarvittaessa nimettöminä. Foorumi voi olla tehokas ainoastaan sellaisessa ympäristössä, jossa henkilöitä, jotka ilmoittavat pimeää työtä koskevista tapauksista, suojellaan epäsuotuisalta kohtelulta. Foorumilla olisi näin ollen voitava vaihtaa tätä koskevia parhaita käytäntöjä.

(22)

Tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihdolla olisi mahdollistettava, että foorumista saadaan hyödyllistä aineistoa mahdolliseen pimeän työn vastaiseen unionin tason toimintaan, komission toiminta mukaan luettuna. Foorumin toteuttamista tehtävistä voitaisiin saada hyödyllistä aineistoa, kun tarkastellaan pimeään työhön liittyviä toimenpiteitä talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä.

(23)

Pimeää työtä käsittelevät eri kansalliset valvontaviranomaiset, kuten työsuojelutarkastusvirastot, muut työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä käsittelevät viranomaiset, sosiaaliturva-alan tarkastusvirastot ja veroviranomaiset. Joissakin tapauksissa mukana saattavat olla myös maahanmuuttoviranomaiset ja työvoimapalvelut sekä tulliviranomaiset ja yhteisen liikennepolitiikan täytäntöönpanosta vastaavat viranomaiset, poliisi, yleisen syyttäjän virasto ja työmarkkinaosapuolet.

(24)

Jotta pimeään työhön voitaisiin puuttua kokonaisvaltaisesti ja menestyksekkäästi, jäsenvaltioissa on toteutettava toimia useilla eri aloilla. Tätä olisi edistettävä kannustamalla asiaankuuluvia viranomaisia ja muita toimijoita jäsenneltyyn yhteistyöhön. Kaikkien asiaankuuluvien kansallisten viranomaisten, erityisesti valvontaviranomaisten, joilla on johtava ja/tai aktiivinen rooli pimeään työhön puuttumisessa, olisi osallistuttava foorumiin. Jäsenvaltioilla on toimivalta päättää, mitkä viranomaiset edustavat niitä foorumin eri tehtävissä. Jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten yhteistyössä olisi noudatettava sovellettavaa unionin ja kansallista oikeutta.

(25)

Jotta foorumi voisi saavuttaa tavoitteensa, sen tukena jokaisessa jäsenvaltiossa olisi oltava johtava edustaja, jonka olisi vastattava koordinoinnista ja yhteydenpidosta pimeään työhön liittyviä moninaisia näkökohtia käsittelevien jäsenvaltioiden viranomaisten ja tilanteen mukaan muiden toimijoiden, myös työmarkkinaosapuolten, kanssa.

(26)

Unionin tason työmarkkinaosapuolten – niin alojen välisten kuin niitä aloja edustavien, joita pimeä työ koskee muita enemmän tai joilla on erityinen rooli pimeään työhön puuttumisessa – olisi osallistuttava foorumiin ja tehtävä yhteistyötä asiaankuuluvien kansainvälisten organisaatioiden, kuten ILO:n, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön ja unionin virastojen, etenkin Eurofoundin ja Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA), kanssa. Eurofoundin ja EU-OSHA:n osallistuminen foorumin työskentelyyn tarkkailijoina ei saisi laajentaa niiden nykyisiä toimivaltuuksia.

(27)

Foorumin olisi hyväksyttävä työjärjestyksensä, työohjelmansa ja säännölliset kertomuksensa.

(28)

Foorumin olisi voitava perustaa työryhmiä tutkimaan tiettyjä kysymyksiä, ja sillä olisi oltava käytössään erityisasiantuntijoiden asiantuntemus.

(29)

Foorumin olisi tehtävä unionin tasolla yhteistyötä sellaisten asiaankuuluvien asiantuntijaryhmien ja komiteoiden kanssa, joiden työskentely liittyy pimeään työhön.

(30)

Foorumia ja sen tehtäviä olisi rahoitettava työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan Euroopan unionin ohjelman (EaSI) Progress-lohkosta Euroopan parlamentin ja neuvoston vahvistamien määrärahojen puitteissa. Komission olisi varmistettava, että foorumi käyttää sille osoitettuja varoja avoimesti ja tehokkaasti.

(31)

Koska on tärkeää ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 15 artiklassa vahvistettujen periaatteiden mukainen avoimuus ja oikeus tutustua asiakirjoihin, foorumin olisi työskenneltävä avoimesti ja kyseisten periaatteiden mukaisesti.

(32)

Komission olisi toteutettava foorumin perustamisen edellyttämät hallinnolliset toimenpiteet.

(33)

Foorumin olisi kunnioitettava täysimääräisesti perusoikeuksia ja noudatettava Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita.

(34)

Tämän päätöksen puitteissa suoritettavaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 (5) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY (6) sekä asiaa koskevia kansallisia täytäntöönpanotoimenpiteitä.

(35)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EY) N:o 45/2001 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti,

a)

kunkin jäsenvaltion edustajakseen nimittämä johtava edustaja;

b)

komission edustaja;

c)

enintään neljä unionin tasolla toimivaa eri alojen välisten työmarkkinaosapuolten edustajaa, jotka nämä työmarkkinaosapuolet ovat nimittäneet ja jotka edustavat tasapuolisesti työmarkkinoiden kumpaakin osapuolta.

a)

enintään 14 työmarkkinaosapuolten edustajaa aloilta, joilla pimeä työ on yleistä; näiden edustajien on oltava kyseisten työmarkkinaosapuolten nimeämiä ja edustettava tasapuolisesti työmarkkinoiden kumpaakin osapuolta;

b)

Eurofoundin edustaja;

c)

EU-OSHA:n edustaja;

d)

ILO:n edustaja;

e)

kunkin Euroopan unionin ulkopuolisen Euroopan talousalueen valtion edustaja.

a)

edistämällä jäsenvaltioiden asiaankuuluvien viranomaisten ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä, jotta pimeän työn erilaisiin muotoihin ja pimeään työhön liittyvään väärin ilmoitettuun työhön, näennäisyrittäjyys mukaan luettuna, voidaan puuttua tehokkaammin ja tuloksellisemmin;

b)

parantamalla jäsenvaltioiden asiaankuuluvien eri viranomaisten ja toimijoiden valmiuksia puuttua pimeään työhön liittyviin rajat ylittäviin näkökohtiin ja edistämällä täten osaltaan tasapuolisia toimintaedellytyksiä;

c)

lisäämällä yleistä tietoisuutta pimeään työhön liittyvistä kysymyksistä ja kiireellisestä tarpeesta toteuttaa asianmukaisia toimia ja kannustamalla jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan pimeään työhön puuttumiseksi.

a)

vaihtamalla parhaita käytäntöjä ja tietoja;

b)

kehittämällä asiantuntemusta ja analyyseja;

c)

suosimalla ja edistämällä innovatiivisia toimintatapoja rajat ylittävässä tehokkaassa ja vaikuttavassa yhteistyössä ja arvioimalla kokemuksia;

d)

edistämällä pimeään työhön liittyvien kysymysten horisontaalista ymmärtämistä.

a)

pimeää työtä koskevan tietämyksen parantaminen myös sen syiden ja alueellisten erojen suhteen yhteisten määritelmien ja käsitteiden ja näyttöön perustuvien mittausvälineiden avulla sekä edistämällä vertailuanalyyseja ja asiaankuuluvia metodologisia välineitä tiedonkeruuta varten hyödyntäen muiden toimijoiden, kuten työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komitean, työtä;

b)

tietämyksen ja vastavuoroisen ymmärtämyksen parantaminen eri järjestelmistä ja käytännöistä, joilla puututaan pimeään työhön, mukaan lukien sen rajat ylittäviin näkökohtiin;

c)

pimeään työhön puuttumiseksi toteutettavien erilaisten toimenpiteiden, muun muassa ehkäisevien toimenpiteiden ja seuraamusten, vaikuttavuutta mittaavien analyysien kehittäminen;

d)

tehokkaaseen tietojen ja kokemusten jakamiseen käytettävien välineiden käyttöönotto, esimerkiksi tietopankki erilaisista käytännöistä ja toteutetuista toimenpiteistä, mukaan lukien kahden- tai monenväliset sopimukset, joita jäsenvaltioissa sovelletaan pimeään työhön puuttumisessa;

e)

välineiden, kuten valvontaa koskevien suuntaviivojen, hyvän käytännön oppaiden ja tarkastuksia koskevien yhteisten periaatteiden, kehittäminen pimeään työhön puuttumiseksi ja tällaisista välineistä saatujen kokemusten arviointi;

f)

jäsenvaltioiden välisten eri yhteistyömuotojen edistäminen ja tukeminen parantamalla niiden valmiuksia puuttua pimeään työhön liittyviin rajat ylittäviin näkökohtiin suosimalla ja edistämällä innovatiivisia toimintatapoja, kuten henkilöstövaihtoa, tietokantojen käyttöä sovellettavan kansallisen tietosuojalainsäädännön mukaisesti ja yhteisiä toimia, ja arvioimalla osallistuvien jäsenvaltioiden kokemuksia tällaisesta yhteistyöstä;

g)

nopean tietojenvaihtojärjestelmän toteutettavuuden tarkasteleminen ja unionin tietosuojasääntöjä noudattaen tapahtuvan tiedonjakamisen parantaminen, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1024/2012 (7) perustetun sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän (IMI) ja sosiaaliturvan sähköisen tiedonvaihdon (EESSI) käyttömahdollisuuden selvittäminen;

h)

niiden kokemusten vaihtaminen, jotka kansalliset viranomaiset ovat saaneet pimeään työhön puuttumiseen soveltuvan unionin oikeuden soveltamisesta;

i)

koulutusvalmiuksien kehittäminen asiaankuuluville viranomaisille ja tarvittaessa sen parantaminen sekä yhteisen koulutuksen järjestämistä koskevien rakenteiden kehittäminen;

j)

vertaisarviointien järjestäminen pimeään työhön puuttumisessa saavutetun edistymisen seuraamiseksi vertaisarviointeihin osallistuvissa jäsenvaltioissa;

k)

kokemusten vaihtaminen ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen jäsenvaltioiden ja tarvittaessa unionin ulkopuolisten maiden asiaankuuluvien viranomaisten välistä yhteistyötä varten, jotta voidaan tehostaa tällaista yhteistyötä pimeään työhön liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi näiden maiden kanssa;

l)

pimeän työn ongelmaa koskevan tietoisuuden lisääminen toteuttamalla yhteisiä toimia, kuten Euroopan laajuisia kampanjoita, ja koordinoimalla alueellisia tai unionin laajuisia strategioita sekä alakohtaisia lähestymistapoja;

m)

kokemusten vaihtaminen neuvojen ja tietojen antamisesta työntekijöille, joihin pimeään työhön liittyvät käytännöt vaikuttavat.

a)

sen työjärjestystä;

b)

kaksivuotisia työohjelmia, joissa esitetään muun muassa sen ensisijaiset tavoitteet ja 6 artiklassa tarkoitettujen tehtävien konkreettinen kuvaus;

c)

foorumin joka toinen vuosi antamista kertomuksista;

d)

sen työohjelmissa täsmennettyjä kysymyksiä tarkastelevien työryhmien perustamisesta, näiden työryhmien työskentelyn käytännön järjestelyt mukaan luettuina; nämä työryhmät on lakkautettava heti, kun ne ovat täyttäneet toimeksiantonsa.