32000R1623

Komission asetus (EY) N:o 1623/2000

annettu 25. heinäkuuta 2000

viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä markkinamekanismien osalta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999(1) ja erityisesti sen 24, 25, 26, 33, 34, 35, 36 ja 80 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 III osastossa vahvistetaan viinin markkinamekanismien yleiset säännöt ja viitataan muilta osin yksityiskohtaisiin soveltamissääntöihin, jotka komissio antaa.

(2) Tähän asti yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä on säädetty lukuisissa yhteisön eri asetuksissa. Yhteisön elinkeinonharjoittajien ja yhteisön lainsäädännön soveltamisesta vastaavan hallinnon edun mukaista on koota nämä säännökset yhteen asetukseen.

(3) Kyseiseen asetukseen on sisällytettävä nykyinen lainsäädäntö mukautettuna asetuksen (EY) N:o 1493/1999 uusiin vaatimuksiin. Kyseiseen sääntelyyn on kuitenkin syytä tehdä muutoksia sen johdonmukaisuuden lisäämiseksi, sen yksinkertaistamiseksi ja puuttuvien osien täydentämiseksi, jotta tällä alalla voidaan vahvistaa kattava yhteisön sääntely. On myös syytä täsmentää eräitä sääntöjä oikeusvarmuuden parantamiseksi niitä sovellettaessa.

(4) Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 35 artiklan 1 kohdan a alakohdassa perustetaan tukijärjestelmä, joka koskee yhteisössä tuotetuista rypäleistä valmistettujen rypäleen puristemehujen ja tiivistettyjen rypäleen puristemehujen käyttöä viinirypälemehujen tai viinirypälemehusta saatavien muiden elintarviketuotteiden valmistusta varten.

(5) Olisi määriteltävä nämä muut elintarviketuotteet.

(6) Kyseisen tukijärjestelmän taloudellisena tavoitteena on edistää tuontituotteiden asemesta yhteisön alkuperää olevasta viiniköynnöksestä saatujen raaka-aineiden käyttöä viinirypälemehujen ja muiden viinirypälemehusta saatavien elintarviketuotteiden valmistuksessa. Tämän vuoksi olisi myönnettävä tukea raaka-aineiden käyttäjille eli jalostajille.

(7) Olisi täsmennettävä, että tukea myönnetään ainoastaan raaka-aineille, joilla on viinirypälemehuksi jalostamista varten vaaditut laadulliset ominaisuudet. Tämän vuoksi on välttämätöntä säätää erityisesti, että ilmoituksen kohteena olevien rypäleiden ja rypäleen puristemehujen tiheyden 20 celsiusasteessa on oltava 1,055-1,100 grammaa kuutiosenttimetriä kohti.

(8) Tukijärjestelmän soveltaminen edellyttää hallintojärjestelmää, jolla voidaan valvoa tuen piiriin kuuluvan tuotteen alkuperää ja käyttötarkoitusta.

(9) Tuki- ja valvontajärjestelmän moitteettoman toiminnan varmistamiseksi olisi säädettävä, että asianomaisten jalostajien on toimitettava kirjallinen ilmoitus, joka sisältää tarvittavat tiedot toimenpiteiden valvonnan mahdollistamiseksi.

(10) Asianomaisten jalostajien ja hallinnon liiallisen hallinnollisen taakan välttämiseksi ei ole suotavaa säätää tästä kirjallisesta ennakkoilmoituksesta niiden jalostajien osalta, jotka käyttävät viinivuotta kohden rajoitetun määrän rypäleitä tai rypäleen puristemehua. Kyseinen määrä on syytä vahvistaa. Kyseisten jalostajien on kuitenkin ilmoitettava viinivuoden alussa jäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille aikomuksestaan jalostaa tietty määrä rypäleitä tai rypäleen puristemehua.

(11) Jos jalostaja ei ole kyseessä olevan tuotteen käyttäjä, valvontaviranomaiset eivät aina välttämättä tiedä - varsinkin jos ne ovat toisessa jäsenvaltiossa kuin jalostaja - onko kyseessä rypäleen puristemehu, joka ei ole vielä saanut tässä asetuksessa säädettyä tukea tai viinirypälemehu, josta on jo tehty tukihakemus. On syytä säätää, että kyseessä olevan tuotteen kuljetuksessa mukana seuraavaan saateasiakirjaan on merkittävä, onko tukihakemus tehty.

(12) Jotta tukijärjestelmällä olisi huomattava määrällinen vaikutus yhteisön raaka-aineiden käyttöön, olisi vahvistettava vähimmäismäärä kullekin tuotteelle, josta voidaan tehdä ilmoitus.

(13) Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 35 artiklan 5 kohdassa säädetään, että osa tuesta on varattava viinirypälemehujen kulutusta edistävien kampanjoiden järjestämiseen. Tuen prosenttiosuus olisi kyseisten kampanjoiden rahoitustarpeen huomioon ottamiseksi vahvistettava tasolle, joka mahdollistaa riittävät käytettävissä olevat varat tuotteen tehokkaan menekinedistämisen toteuttamiseksi.

(14) Jalostusta harjoittavat sekä satunnaiset jalostajat että jatkuvasti toimivat yritykset. Tukijärjestelmää koskevissa yksityiskohtaisissa soveltamissäännöissä on otettava huomioon tämä ero.

(15) Olisi täsmennettävä jalostajan velvoitteet varastokirjanpidon osalta, jotta jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat tehdä tarvittavat tarkastukset.

(16) Aiheettomien kulujen välttämiseksi sekä valvontasyistä on tarpeen määrätä käytettyjen raaka-aineiden ja saadun viinirypälemehun välinen enimmäissuhde tavanomaisen jalostustekniikan pohjalta.

(17) Eräät toimijat joutuvat kaupallisista syistä varastoimaan saatua viinirypälemehua pitkään ennen pakkaamista. Näissä olosuhteissa on syytä ottaa käyttöön ennakkomaksujärjestelmä tuen maksamiseksi ennakkoon toimijoille siten, että asianmukaisen vakuuden avulla ehkäistään toimivaltaisten laitosten suorittamiin perusteettomiin maksuihin liittyvät riskit. Tämän vuoksi olisi täsmennettävä ennakon maksuajat sekä vakuuden vapauttamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

(18) Saadakseen tukea asianomaisten jalostajien on jätettävä hakemus, johon on liitetty tietty määrä todisteita. Olisi säädettävä hakemuksen jättämisen sekä jalostajalle maksettavan tuen maksamisen määräajoista järjestelmän yhdenmukaisen toiminnan varmistamiseksi jäsenvaltioissa.

(19) Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 44 artiklan 5 kohdassa kielletään viiniyttäminen ja viinirypälemehun lisääminen viiniin. Tämän säännöksen noudattamisen varmistamiseksi olisi täsmennettävä rypäleen puristemehun jalostajia ja pullottajia koskevat erityiset velvoitteet ja tarkastukset.

(20) Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 34 artiklassa perustetaan tukijärjestelmä yhteisössä tuotetuille, viinien alkoholipitoisuuden lisäämiseen käytettäville tiivistetyille rypäleen puristemehuille ja puhdistetuille tiivistetyille rypäleen puristemehuille.

(21) Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 36 artiklassa säädetään, että yksityiskohtaiset soveltamissäännöt voivat koskea erityisesti tämän tuen myöntämisedellytyksiä. Pientuottajiin sovellettava toimenpide olisi täsmennettävä tämän perusteella. Olisi myös säädettävä, että toimenpidettä voidaan soveltaa ainoastaan tuottajiin, jotka ovat täyttäneet yhteisön velvoitteensa tietyn ajan.

(22) Toimivaltaisille laitoksille on ilmoitettava väkevöimisestä tiivistettyjä rypäleen puristemehuja ja puhdistettuja tiivistettyjä rypäleen puristemehuja lisäämällä sekä kyseisten tuotteiden käytetyistä määristä. Väkevöimiseen käytettävien tai käytettyjen tuotteiden määristä on pidettävä kirjaa asetuksen (EY) N:o 1493/1999 70 artiklan 2 kohdassa säädetyllä tavalla. Tämän vuoksi ei ole syytä säätää ylimääräisten asiakirjojen esittämisestä tuen saamiseksi.

(23) Kyseisen tukijärjestelmän yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi olisi yhdenmukaistettava yhteisön tasolla rypäleen puristemehujen potentiaalisen alkoholipitoisuuden vahvistaminen.

(24) Tiivistettyjen rypäleen puristemehujen ja puhdistettujen tiivistettyjen rypäleen puristemehujen valmistukseen käytettävien rypäleen puristemehujen valmistushinta määräytyy niiden luonnollisen alkoholipitoisuuden mukaan. Tämän tilanteen huomioon ottamiseksi sekä kaupan häiriöiden estämiseksi on ilmeisen välttämätöntä säätää tuen eriyttämisestä varaamalla korkeampi tukitaso yhteisön eteläisimmiltä viinitiloilta peräisin oleville tiivistetyille rypäleen puristemehuille ja puhdistetuille tiivistetyille rypäleen puristemehuille. Kyseisillä tiloilla tuotetaan perinteisesti rypäleen puristemehuja, joiden luonnollinen alkoholipitoisuus on kaikkein korkein.

(25) Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 35 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa perustetaan tukijärjestelmä toisaalta C III a- ja( C III b -viininviljelyvyöhykkeillä tuotettujen rypäleen puristemehujen ja tiivistettyjen rypäleen puristemehujen käytölle eräiden yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 220600 kuuluvien tuotteiden Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Irlannissa valmistusta varten ja toisaalta yhteisössä tuotettujen tiivistettyjen rypäleen puristemehujen käytölle sellaisten Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Irlannissa kaupan pidettävien tuotteiden valmistusta varten, joihin liittyy viinin kaltaisen juoman valmistusta koskevia selkeitä ohjeita kuluttajille.

(26) Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 35 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 220600 kuuluvia tuotteita saadaan nykyisin käyttämällä yksinomaan tiivistettyä rypäleen puristemehua. Tämän vuoksi on suotavaa vahvistaa tällä hetkellä tuki ainoastaan tiivistetyn rypäleen puristemehun käytön osalta.

(27) Tukijärjestelmän soveltaminen edellyttää hallintojärjestelmää, jolla voidaan valvoa tuen piiriin kuuluvan tuotteen alkuperää ja käyttötarkoitusta.

(28) Tuki- ja valvontajärjestelmän moitteettoman toiminnan takaamiseksi on syytä säätää, että asianomaisten toimijoiden on tehtävä kirjallinen hakemus, joka sisältää tarvittavat tiedot tuotteen tunnistamiseksi ja toimenpiteiden valvomiseksi.

(29) Jotta tukijärjestelmällä olisi huomattava määrällinen vaikutus yhteisön tuotteiden käyttöön, olisi vahvistettava kullekin tuotteelle vähimmäismäärä, josta voidaan tehdä hakemus.

(30) Olisi myös täsmennettävä, että tukea myönnetään ainoastaan tuotteille, joilla on asetuksen (EY) N:o 1493/1999 35 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuja käyttötarkoituksia varten vaaditut laadulliset vähimmäisominaisuudet.

(31) Olisi täsmennettävä toimijoiden velvoitteet varastokirjanpidon osalta, jotta jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat tehdä tarvittavat tarkastukset.

(32) Olisi säädettävä, että oikeus tukeen saavutetaan silloin, kun jalostustoimenpiteet ovat päättyneet. Teknisen hävikin huomioon ottamiseksi on syytä sallia tosiasiallisesti käytetyn määrän osalta 10 prosentin poikkeama alaspäin suhteessa hakemuksessa esiintyvään määrään.

(33) Toimijat joutuvat teknisistä syistä varastoimaan kaupan pidettyjä tuotteita pitkään ennen valmistusta. Näissä olosuhteissa on syytä ottaa käyttöön ennakkomaksujärjestelmä tuen maksamiseksi ennakkoon toimijoille siten, että asianmukaisen vakuuden avulla ehkäistään toimivaltaisten laitosten suorittamiin perusteettomiin maksuihin liittyvät riskit. Tämän vuoksi olisi täsmennettävä ennakon maksuajat sekä vakuuden vapauttamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

(34) Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 III osaston I luvussa säädetään tukien myöntämisestä pöytäviinien, rypäleen puristemehujen, tiivistettyjen rypäleen puristemehujen ja puhdistettujen tiivistettyjen rypäleen puristemehujen yksityiselle varastoinnille. Mainitun asetuksen 24 artiklan 2 kohdan mukaan tukien myöntäminen edellyttää varastointisopimusten tekemistä. On syytä antaa soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt näiden sopimusten tekemisestä, sisällöstä, voimassaoloajasta ja vaikutuksista.

(35) On syytä määritellä tuottaja ja säätää, että tuottajalle kuuluvien velvollisuuksien vuoksi hänen on oltava varastointisopimuksessa tarkoitetun tuotteen omistaja.

(36) On tarpeen laatia tehokas varastointisopimuksissa tarkoitettujen tuotteiden valvontajärjestelmä. Tässä tarkoituksessa on tarpeen säätää erityisesti, että jonkin jäsenvaltion interventioelin voi tehdä sopimuksia ainoastaan kyseisen jäsenvaltion alueella varastoiduista määristä ja että sille on ilmoitettava kaikista tuotetta tai sen varastopaikkaa koskevista muutoksista.

(37) Sopimusten tekemisen yksityiskohtaisten sääntöjen yhdenmukaistamiseksi ne olisi tehtävä saman mallin mukaan koko yhteisössä ja niiden olisi oltava tarpeeksi täsmällisiä, jotta kyseiset tuotteet voidaan tunnistaa.

(38) Eri yksityisistä maataloustuotteiden varastojärjestelmistä saadun kokemuksen perusteella on syytä tarkentaa, missä määrin neuvoston asetusta (ETY, Euratom) N:o 1182/71 sovelletaan näissä järjestelmissä tarkoitettujen määräaikojen, päivämäärien ja määräpäivien vahvistamiseen, ja määritellä tarkasti sopimusvarastoinnin alkamis- ja päättymispäivämäärät.

(39) Asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1182/71 3 artiklan 4 kohdassa säädetään, että määräajat, joiden viimeinen päivä on yleinen vapaapäivä, sunnuntai tai lauantai, päättyvät seuraavan työpäivän viimeisen tunnin päätyttyä. Tämän säännöksen soveltaminen varastointisopimuksiin saattaa olla toimijoiden etujen vastaista. Se voi saattaa kyseiset toimijat eriarvoiseen asemaan silloin kun viimeistä varastointipäivää siirretään myöhäisemmäksi. Tämän vuoksi on tarpeen tehdä poikkeus sopimusvarastoinnin viimeisen päivän määrittämisessä.

(40) Markkinoiden hintakehitykseen vaikuttamiseksi sopimusten tekemisen kautta olisi säädettävä, että sopimus voidaan tehdä ainoastaan merkittävistä määristä.

(41) On tarpeen rajoittaa varastointituki markkinoiden hintakehitykseen vaikuttaviin tuotteisiin. Tämän vuoksi tukea olisi myönnettävä ainoastaan irtotavarana oleville tavaroille. Samoin sopimusten on koskettava yksinomaan riittävän hyvälaatuisia tuotteita. Lisäksi on tärkeää toisaalta rajoittaa pöytäviinejä koskevien sopimusten tekeminen jo pitkälle valmistuksessa edenneisiin viineihin, ja toisaalta sallia sopimuskauden aikana tehtävät, tuotteen säilyvyyden kannalta välttämättömät viininvalmistusmenetelmät ja -käsittelyt.

(42) Tuotannon laadun parantamiseksi olisi vahvistettava sellaisen viinin ja rypäleen puristemehun vähimmäisalkoholipitoisuus, jota voidaan varastoida. Samasta syystä olisi lisäksi säädettävä mahdollisuudesta vahvistaa varastointisopimuksissa tarkoitetuille pöytäviineille tiukemmat edellytykset niiden sadon laadun mukaan.

(43) Väärinkäytön estämiseksi on tarpeen tarkentaa, ettei varastointisopimuksessa tarkoitettua pöytäviiniä voida hyväksyä tma-laatuviiniksi.

(44) Jotta sopimuksessa tarkoitetut tuotteet eivät vaikuttaisi markkinatilanteeseen, niiden kaupan pitäminen tai tähän tähtäävät valmistelut olisi kiellettävä sopimuskauden ajan.

(45) Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 26 artiklan 1 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa säädetään mahdollisuudesta sallia rypäleen puristemehun, josta on tehty pitkäaikainen varastointisopimus, jalostaminen tiivistetyksi rypäleen puristemehuksi tai puhdistetuksi tiivistetyksi rypäleen puristemehuksi sopimuksen voimassaoloaikana. Koska kyseinen jalostaminen on tavanomainen toimenpide, se on syytä sallia pysyvästi.

(46) Interventioelimen on saatava tieto kaikesta varastointisopimusten alaisten rypäleen puristemehujen jalostamisesta, jotta se voi toteuttaa tarvittavan valvonnan.

(47) Tiivistettyjen rypäleen puristemehujen ja puhdistettujen tiivistettyjen rypäleen puristemehujen jalostaminen vähentää varastoidun tuotteen määrää ja täten myös varastointikuluja. Toisaalta varastointikulujen pienenemisen kompensoi korkojen nousu, koska saadun tuotteen arvo on suurempi. Kun tuote jalostetaan, on perusteltua säilyttää tuen määrä sopimuksen voimassaoloajan sillä tasolla, jota laskettaessa laskuperusteena ovat olleet sopimuksen alaiset rypäleen puristemehun määrät ennen jalostamista. Saaduilla tuotteilla on lisäksi oltava yhteisön säännöissä edellytetyt ominaisuudet.

(48) Yksityisen varastoinnin tukimäärä on määritettävä varastoinnin teknisten kulujen ja korkojen perusteella. Nämä kulut eivät vaihtele tuotetyypin mukaan, kun taas korot vaihtelevat kyseisen tuotteen arvon mukaan. Tämän tilanteen huomioon ottamiseksi ja tehtyjen sopimusten hallinnon yksinkertaistamiseksi tuen määrä olisi vahvistettava päivää ja hehtolitraa kohti pöytäviiniryhmien ja rypäleen puristemehuryhmien mukaan. Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 25 artiklan 4 kohdan mukaisesti on syytä vahvistaa tiivistettyjen rypäleen puristemehujen tuen määrä soveltamalla rypäleen puristemehujen tukeen kerrointa 1,5. Tässä asetuksessa vahvistettuja määriä voidaan kuitenkin muuttaa, jos tuotteiden markkinahinnat tai korot vaihtelevat huomattavasti.

(49) Lisäksi olisi säädettävä mahdollisuudesta lyhentää varastointiaikaa, jos varastosta poistetut tuotteet on tarkoitettu vietäviksi. Todisteet tuotteiden viennistä on toimitettava samalla tavalla kuin vientitukien yhteydessä maataloustuotteiden vientitukijärjestelmän soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 15 päivänä huhtikuuta 1999 annetun komission asetuksen (EY) N:o 800/1999(2) säännösten mukaisesti.

(50) Tuen maksamisen määräajoista olisi säädettävä toimenpiteen tehokkuuden varmistamiseksi ottaen samalla huomioon interventioelinten hallinnolliset vaatimukset. Tuottajien kassavirtavaatimusten helpottamiseksi on kuitenkin suotavaa sallia, että jäsenvaltiot voivat pitkäaikaisten sopimusten osalta perustaa ennakkomaksujärjestelmän, johon sisältyvät asianmukaiset vakuudet.

(51) Sopimuksentekomuodollisuuksia voidaan tuottajan pyynnöstä yksinkertaistaa, jos samaa tuotetta koskevan uuden sopimuksen tekemisen edellytykset täyttyvät pöytäviinin varastointisopimuksen umpeutuessa.

(52) Olisi säädettävä, että rypäleen puristemehua ja tiivistettyä rypäleen puristemehua, josta on tehty varastointisopimus ja joka on tarkoitettu viinirypälemehun valmistukseen, saa pitää kaupan viidennestä sopimuskuukaudesta alkaen tuottajan interventioelimelle tekemän ilmoituksen perusteella, koska viinirypälemehun valmistukseen tarkoitetun rypäleen puristemehun ja tiivistetyn rypäleen puristemehun markkinat kehittyvät ja jotta edistettäisiin viiniköynnöksestä saatavien tuotteiden käyttöä muuhun kuin viiniyttämiseen. Olisi säädettävä samasta mahdollisuudesta näiden tuotteiden viennin edistämiseksi.

(53) On syytä määrittää tuotteet, joita voidaan valmistaa tislaamalla, ja erityisesti määrittää neutraalin alkoholin laadulliset vähimmäisominaisuudet. Näitä ominaisuuksia määritettäessä on otettava huomioon tekniikan nykykehitys ja tarve turvata sellaisen alkoholin tuotanto, joka voidaan myydä tavanomaisesti markkinoilla eri käyttötarkoituksiin.

(54) Tislattavaksi tarkoitettujen tuotteiden valvontaa olisi vahvistettava.

(55) Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 29 ja 30 artiklassa säädetyn tislauksen osalta olisi syytä säätää, että tuottajien on tehtävä tislaajien kanssa toimitussopimuksia, jotka interventioelin hyväksyy, jotta toimien etenemistä ja osapuolten velvoitteiden noudattamista voidaan valvoa. Tämän järjestelmän avulla voidaan lisäksi seurata paremmin tislauksen määrällisiä vaikutuksia markkinoilla. Sopimusjärjestelmää on kuitenkin mukautettava, koska toiset tuottajat aikovat toteuttaa tislauksen toimeksiantona ja toisilla tuottajilla on omat tislauslaitteet.

(56) On syytä säätää erityisistä säännöistä sen varmistamiseksi, että vapaaehtoiseen tislaukseen toimitettava viini on tuottajan omaa tuotantoa. Tässä tarkoituksessa on syytä säätää, että kyseisen tuottajan on toimitettava todisteet siitä, että toimitettavaksi tarkoitettu viini on tosiasiallisesti hänen tuottamaansa ja hänen hallussaan. Lisäksi on vahvistettava säännöt, joilla varmistetaan tislaussopimusten keskeisten kohtien riittävä valvonta.

(57) Saatujen kokemusten perusteella olisi säädettävä toimitussopimukseen merkityn viinin määrän ja todellisen alkoholipitoisuuden sallituista poikkeamista.

(58) On aiheellista säätää määräajasta, jonka kuluessa interventioelimen on maksettava tuki tislaajille. Lisäksi olisi säädettävä, että tislaajalle myönnettävästä tuesta voidaan maksaa ennakkoa. On tarpeen säätää vakuusjärjestelmästä sen varmistamiseksi, että interventioelimelle ei aiheudu perusteettomia riskejä.

(59) Kokemus on osoittanut, että tuottajien ei ole aina helppoa laskea täsmällisesti asetuksen (EY) N:o 1493/1999 27 ja 28 artiklassa tarkoitetun tislauksen tuotemääriä, jotka heidän on toimitettava velvoitteensa täyttämiseksi. Olisi pyrittävä välttämään sitä, että toimitukselle asetetun määräajan päättyminen aiheuttaa tuottajille, jotka ovat toimittaneet vaadittavat määrät lähes kokonaan ja joiden on tehtävä vain vähäisiä mukautuksia, seurauksia, jotka eivät ole oikeassa suhteessa rikkomiseen. Tässä tarkoituksessa on aiheellista katsoa, että tuottajat ovat täyttäneet ensisijaisen velvoitteensa määräajassa, jos he toimittavat myöhemmin vielä puuttuvat tuotemäärät.

(60) Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 27 ja 28 artiklassa tarkoitettu tislaus on olennaisen tärkeä pöytäviinimarkkinoiden tasapainon kannalta ja välillisesti mukautettaessa viinintuotantokykyä rakenteellisesti tarpeisiin. Tällaista tislausta on siis sovellettava hyvin tiukasti, ja kaikkien asianomaisten, joita velvollisuus koskee, on tosiasiallisesti toimitettava tislausvelvoitettaan vastaavat määrät. On ilmennyt, että interventiotoimenpiteistä poissulkeminen ei joissakin tapauksissa riitä siihen, että asianomainen, jota velvollisuus koskee, täyttäisi velvoitteensa. On siis tarpeen säätää mahdollisuudesta toteuttaa yhteisön lisätoimenpiteitä niiden tuottajien osalta, jotka eivät täytä velvoitteitaan asetetussa määräajassa, mutta täyttävät ne ennen vahvistettavaa toista päivämäärää.

(61) Viinialalla voidaan eri tislausmenetelmin valmistaa tämän asetuksen liitteessä määriteltyä neutraalia alkoholia koostumukseen liittyvien kriteerien perusteella. Jotta näiden kriteerien noudattaminen voitaisiin tarkistaa, olisi vahvistettava yhteisön määritysmenetelmät.

(62) Tämän vuoksi näiden menetelmien on oltava pakollisia kaikissa liiketoimissa ja kaikessa valvonnassa. Kaupan rajoitettujen mahdollisuuksien vuoksi olisi hyväksyttävä rajoitettu määrä tavanomaisia menetelmiä, joilla voidaan tehdä nopea ja tarpeeksi varma tutkittavien aineiden määritys.

(63) On syytä valita yhteisön määritysmenetelmiksi yleisesti hyväksytyt menetelmät ja varmistaa, että niitä sovelletaan yhdenmukaisesti.

(64) Näillä menetelmillä saatujen tulosten toistettavuuteen ja uusittavuuteen liittyvät edellytykset olisi määriteltävä, jotta varmistettaisiin vertailukelpoisuus asetuksessa (EY) N:o 1493/1999 tarkoitetuilla menetelmillä saatujen tulosten kanssa.

(65) Viininvalmistuksen sivutuotteiden ostohintaa olisi sovellettava tavaraan vapaasti tislaajan laitoksessa. Eräissä tapauksissa kuljetuksesta vastaa käytännön syistä tislaaja. Olisi täsmennettävä, että tällaisissa tapauksissa ostohinnasta vähennetään kuljetuskustannukset, jotta tätä usein välttämätöntä käytäntöä ei estettäisi.

(66) Tislausvelvoite aiheuttaa huomattavan taakan syrjäseutujen tuottajille, jotka tuottavat vain vähäisen määrän viiniä. Niille aiheutuisi velvoitteen täyttämisestä sellaiset puristejäännöksen ja viinisakan kuljetuskustannukset, jotka eivät olisi oikeassa suhteessa niistä valmistetusta alkoholista saataviin tuloihin. Tällaisten tuottajien olisi sallittava pidättyä toimituksista.

(67) Olisi täsmennettävä, että tuottajien on asetuksen (EY) N:o 1493/1999 28 artiklassa säädettyyn tislaukseen tosiasiallisesti toimitetun viinin tuotannon osalta toimitettava ainoastaan kyseisen asetuksen 27 artiklassa säädetyn tislauksen yhteydessä syntyneet viiniyttämisen sivutuotteet.

(68) Eräillä tuotantoalueilla sivutuotteiden tislaus aiheuttaa suhteettoman taakan eräille vähäisiä määriä tuottaville tuottajille, joita velvollisuus koskee. Heille olisi myönnettävä mahdollisuus vapautua velvoitteesta poistamista koskevaa valvottua järjestelmää soveltaen sen jäsenvaltion pyynnöstä, jonka kansalaisia he ovat.

(69) Tuottajat, jotka toimittavat puristejäännöksensä enosyaniinin valmistukseen toimittavat sen yleensä käymättömänä puristejäännöksenä. Puristejäännöstä ei voida enää käyttää eikä tislata niiden menetelmien vuoksi, joilla enosyaniini uutetaan. Tämän vuoksi kyseiset tuottajat on syytä vapauttaa kyseiseen valmistukseen toimitettavan puristejäännöksen osalta.

(70) Sellaisten viinien käyttö viinietikan valmistuksessa, jotka toimitettaisiin viininvalmistuksen sivutuotteina, vähentää interventioelimille toimitettavan alkoholin määrää. Tuottajilla olisi siis oltava mahdollisuus vapautua velvoitteesta tislata viini, jota mahdollisesti tarvittaisiin viininvalmistuksen sivutuotteiden täydentämiseksi, toimittamalla viini viinietikkateollisuuteen.

(71) Poistettaessa viininvalmistuksen sivutuotteita valvonnan alaisena asetuksen (EY) N:o 1493/1999 27 artiklan 7 ja 8 kohdan mukaisesti on syytä varmistaa, että kaiken rypäleiden jalostuksen sivutuotteet poistetaan kokonaan ennen sen viinivuoden loppua, jona ne on saatu. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on syytä säätää asianmukaisesta valvontajärjestelmästä, joka ei kuitenkaan aiheuta suhteetonta hallinnollista taakkaa erityisesti jäsenvaltioille, joissa viinin tuotanto on hyvin vähäistä.

(72) Olisi säädettävä niiden todistusten myöntämisestä, jotka koskevat puristejäännöksen, viinisakan ja viinien toimittamista tislaajalle ja eriteltävä ne sen mukaan, sijaitseeko tislaaja samassa vai eri jäsenvaltiossa kuin tuottaja.

(73) Tislaajat voivat asetuksen (EY) N:o 1493/1999 27 artiklan 11 kohdan ja 28 artiklan 5 kohdan mukaisesti joko saada tukea tislattavalle tuotteelle tai toimittaa interventioelimelle tislauksesta saadun tuotteen. Tuen määrä on vahvistettava ottaen huomioon niiden eri tuotteiden markkinahinnat, joita voidaan saada tislaamalla.

(74) Saadakseen tukea asianomaisten jalostajien on jätettävä hakemus, johon on liitetty tietty määrä todisteita. Todisteiden laadussa ja lukumäärässä on otettava huomioon toisaalta viinien ja viinisakkojen ja toisaalta puristejäännösten määrien suhde. Järjestelmän yhdenmukaisen toiminnan takaamiseksi jäsenvaltioissa olisi säädettävä, että hakemus jätetään ja jalostajille maksettava tuki maksetaan vahvistettavassa määräajassa. On myös aiheellista säätää suhteellistamistoimenpiteestä silloin kun tislaaja toimittaa todisteet myöhässä, mutta on täyttänyt ensisijaiset velvoitteensa.

(75) Interventioelinten niille toimitetuista tuotteista maksamat hinnat on vahvistettava kyseisten tuotteiden keskimääräisten kuljetus- ja tislauskustannusten perusteella.

(76) Interventioelimille asetuksen (EY) N:o 1493/1999 27 artiklassa tarkoitetun tislauksen osalta toimitetuille tuotteille on syytä vahvistaa yksi kiinteämääräinen hinta, jota sovelletaan tuotteisiin niiden raaka-aineesta riippumatta.

(77) Eräillä yhteisön alueilla puristejäännöksen sekä viinien ja viinisakkojen määrien suhde aiheuttaa sen, että keskimääräiset tislauskustannukset eroavat kiinteämääräistä hintaa vahvistettaessa huomioon otetuista kustannuksista. Tällainen tilanne johtaa tai saattaa johtaa eräillä näistä alueista siihen, että viininvalmistuksen sivutuotteiden tislausvelvoitteen lopullista tavoitetta ei ole mahdollista taloudellisesti saavuttaa. On siis tarpeen vahvistaa samanaikaisesti kiinteämääräisen hinnan kanssa hinnat, jotka vaihtelevat tislauksesta saadun tuotteen raaka-aineen mukaan, ja jättää jäsenvaltioille mahdollisuus päättää kyseisten hintojen soveltamisesta alueilla, joilla kiinteämääräisen hinnan soveltaminen aiheuttaisi edellä tarkoitettuja vaikeuksia.

(78) Tämän mahdollisuuden käyttö ei saa lisätä interventioelimen ja sitä kautta EMOTR:n menoja. On tarpeen vahvistaa vastaavuussuhde alkoholin alkuperän mukaan eriytettyjen hintojen ja kiinteämääräisen hinnan välille. Vastaavuussuhteessa alkoholin alkuperän mukaan eriytettyjen hintojen painotettu keskiarvo ei saa olla suurempi kuin kiinteämääräisesti vahvistettu hinta.

(79) Jos yhteisön tasolla ei ole etyylialkoholin järjestäytyneitä markkinoita, interventioelinten, jotka vastaavat sellaisen alkoholin myynnistä, joka niiden on otettava haltuunsa asetuksen (EY) N:o 1493/1999 27 ja 28 artiklassa tarkoitettujen tislausten osalta, on myytävä kyseinen alkoholi ostohintaa alhaisemmalla hinnalla. On tarpeen säätää, että kyseisen alkoholin ostohinnan ja myyntihinnan välisestä erotuksesta vastaa EMOTR:n tukiosasto.

(80) Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 29 artiklassa säädetään viinimarkkinoita tukevasta tislaustoimenpiteestä, jolla myös edistetään viinintislaustuotteiden toimittamista juotavaksi tarkoitetun alkoholin markkinoille. Kyseinen toimenpide olisi otettava käyttöön kunkin viinivuoden 1 päivästä syyskuuta, jotta viinivuoden lopun ylijäämät otettaisiin huomioon.

(81) Eräiden viinialkoholien myynnin osalta komissiolle kuuluvien velvollisuuksien vuoksi alkoholimarkkinoilla toteutetuista liiketoimista on saatava enemmän tietoja. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden olisi pakollisen tislauksen osalta komissiolle toimittamiensa tietojen lisäksi toimitettava tietoja myös vapaaehtoisesta tislauksesta saatavista ja interventioelinten hallussa olevista alkoholeista.

(82) On aiheellista täsmentää niiden tuotteiden ominaisuudet, jotka voidaan tislata.

(83) Olisi säädettävä, että tislaamoon saapuvien tuotteiden fyysinen tarkastus on tehtävä noudattaen yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka takaavat asianmukaisen edustavuuden.

(84) Olisi määriteltävä seuraamukset, jotka aiheutuvat tuottajalle näiden velvoitteiden noudattamatta jättämisestä. On kuitenkin aiheellista säätää, että komissio vahvistaa säännöt, joita sovelletaan erityisesti suhteellisuusperiaatteen huomioon ottamiseksi sellaisten tuottajien tukioikeuteen, jotka eivät ole noudattaneet eräitä hallinnollisia määräaikoja.

(85) On syytää säätää säännöksistä, joilla voidaan ottaa huomioon ylivoimaiset esteet, jotka voivat estää tislauksen.

(86) Tislaustoimenpiteiden asianmukaisen valvonnan varmistamiseksi tislaajiin olisi sovellettava hyväksymisjärjestelmää.

(87) Tislattavaksi tarkoitettujen viinien markkinoiden todellisten olosuhteiden huomioon ottamiseksi on aiheellista sallia, että tislaaja tai jalostaja voi jalostaa kyseiset viinit tislausta varten väkevöidyksi viiniksi, ja säätää yleisjärjestelmään tehtävistä tarvittavista mukautuksista.

(88) Jäsenvaltioiden on asianmukaisimpien valvontatapojen takaamiseksi voitava rajoittaa niiden paikkojen lukumäärää, joissa tislausta varten väkevöityjä viinejä voidaan valmistaa.

(89) On syytä täsmentää edellytykset, jotka koskevat viinin ostohinnan maksamista, tislausta varten väkevöityjen viinien valmistajalle maksettavan tuen maksamista, kyseisen tuen ennakkoa sekä vakuuden asettamista ja vapauttamista.

(90) Merkintäaineen lisääminen tislattavaksi tarkoitettuun viiniin on tehokas valvontakeino, ja on syytä täsmentää, ettei tällainen merkintäaine saa estää kyseisten viinien ja niistä saatujen tuotteiden liikkumista.

(91) Eräiden jäsenvaltioiden tuotteiden tislaamoon kuljetukseen liittyvien käytäntöjen huomioon ottamiseksi erityisesti kun kyseessä ovat vähäiset määrät, jäsenvaltioiden olisi voitava sallia yhteiskuljetukset.

(92) Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 32 artiklan mukaisesti olisi säädettävä, että alennetaan tietyille sellaisen viinin tislauksille vahvistettua sisäänostohintaa, jonka alkoholipitoisuutta tuottaja on kohottanut lisäämällä sakkaroosia tai rypäleen puristemehua, josta on tehty kyseisen asetuksen 34 artiklassa tarkoitettua tukea koskeva hakemus tai joka on saanut kyseistä tukea.

(93) On hyvin vaikeaa määrittää kunkin toimijan viinin alkoholipitoisuuden lisäämistä ja tislattavaksi toimitetun viinin välistä suhdetta. Tämän vuoksi kunkin tuottajan saaman taloudellisen hyödyn täsmälliseen määrittämiseen tarvittaisiin kohtuuttoman paljon hallinnollista työtä, joka saattaisi hidastaa tuen maksamista ja vaarantaa kaikki interventiotoimenpiteet. Viinin ostohintaa on syytä alentaa kullakin viininviljelyvyöhykkeellä luonnollisen alkoholipitoisuuden keskimääräisen lisäämisen perusteella. Jotta vältettäisiin kohtuuttoman suuri hallinnollinen taakka, joka aiheutuisi valvottaessa järjestelmällisesti kaikkia tuottajia alkoholipitoisuuden lisäämisen osalta, on tarpeen säätää kullakin vyöhykkeellä tai sen osassa tislattavaksi toimitetun viinin ostohinnan alentamisesta kiinteämääräisesti.

(94) On oikeudenmukaista säätää, että sellaiset tuottajat voivat saada koko hinnan, jotka eivät ole lisänneet viininsä alkoholipitoisuutta lisäämällä sakkaroosia tai asetuksen (EY) N:o 1493/1999 34 artiklassa säädettyä tukea saanutta tiivistettyä rypäleen puristemehua pöytäviinin tuotantonsa missään vaiheessa. Lisäksi olisi säädettävä, että tuottajat, jotka soveltavat tätä menetelmää vain sellaiseen tuotantonsa osuuteen, joka on pienempi kuin heidän tislattavaksi toimittamansa osuus, voivat saada koko hinnan siitä määrästä, joka vastaa toimitetun ja väkevöidyn määrän välistä eroa.

(95) Tislauksesta saadulle tuotteelle myönnettyä tukea ja interventioelimen asetuksen (EY) N:o 1493/1999 28 artiklassa tarkoitettujen tislausten yhteydessä haltuunsa ottamien tuotteiden hintaa on mukautettava viinin ostohinnan alennuksen huomioon ottamiseksi.

(96) Yhteisön alkoholimarkkinoille ovat ominaisia asetuksen (EY) N:o 1493/1999 27, 28 ja 30 artiklan mukaisista interventioista peräisin olevat varastot.

(97) Ostajien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi olisi määritettävä näitä tarjouskilpailuja koskevat yksityiskohtaiset erityissäännöt.

(98) Olisi säädettävä, että alkoholivarastot voidaan myydä eri tarjouskilpailujärjestelmillä kyseisen alkoholin käytön ja käyttötarkoituksen sekä niiden 100 tilavuusprosentin vahvuisen alkoholin määrien mukaan, joita tarjouskilpailut koskevat,

(99) Koska tarjouskilpailun tarkoituksena on saada edullisin hinta, sopimus olisi tehtävä korkeimman hinnan tarjonneen kanssa, jos komissio päättää hyväksyä tarjoukset. Lisäksi on tarpeen vahvistaa säännökset silloin kun useissa samaa erää koskevissa tarjouksissa on sama hinta.

(100) Jotta jotkut toimijat voisivat tehdä testejä keskikokoisissa teollisuuslaitoksissa alkoholin uusien käyttötapojen selvittämiseksi ja jotta pitkällä aikavälillä kehitettäisiin mahdollisuuksia myydä huomattavia määriä yhteisön alkoholia alkoholijuomamarkkinoita vääristämättä, olisi säädettävä mahdollisuudesta tehdä tietyin edellytyksin tarjouksia enintään 5000 hehtolitrasta.

(101) On tarpeen määrittää sisäisellä jalostuksella toteutettujen vientitavaroiksi jalostamisten joukosta todellista teollisuuskäyttöä vastaavat jalostustoimet.

(102) Näissä tarjouskilpailuissa tehtyihin tarjouksiin on merkittävä täsmällisesti tuleva käyttötapa, jotta voitaisiin varmistaa, että myyty alkoholi käytetään tosiasiallisesti alkoholimarkkinoita vääristämättömiin tarkoituksiin.

(103) On suotavaa säätää, että tarjouksen tekijä voi tehdä tarjouksensa alkoholityypin, lopullisen käyttötarkoituksen ja tarjouskilpailun mukaan. Lisäksi olisi tarkennettava oikeudelliset vaikutukset useamman kuin yhden tarjouksen tekijälle.

(104) Komissiolle olisi annettava mahdollisuus hylätä saamansa tarjoukset, jottei vaikutettaisi alkoholin kilpailuun niiden tuotteiden kanssa, jotka alkoholi voi korvata.

(105) Jotta sopimus voitaisiin tehdä mahdollisimman monen sellaisen tarjouksen perusteella, jossa ehdotettu hintataso on katsottu riittäväksi ja jossa alkoholille ehdotetun lopullisen käyttötarkoituksen on toisaalta katsottu soveltuvan tämän tuotteen uusien teollisuuskäyttöjen kehittelyyn, on syytä säätää tietyin rajoituksin mahdollisuudesta osoittaa korvaava erä tällaisia tarjouksia jättäneelle tarjouksentekijälle. Tällainen menettely saattaa lisätä yhteisön alkoholin myyntiä ja tällä tavoin pienentää varastoja, joiden hallinta kasvattaa talousarviokustannuksia.

(106) Tarjouskilpailutetun alkoholin kokonaismäärän vaihteluvälistä huolimatta ennen siirtomääräystä maksettu hinta on laskettava 100 tilavuusprosentin alkoholimäärästä, joka on määritetty lähimpään hehtolitraan.

(107) Tarjouskilpailutettua alkoholia olisi säännöllisesti myytävä tarjouskilpailulla Karibian alueelle yksinomaan polttoainealan lopulliseen käyttöön, jotta taattaisiin näiden maiden tavaratoimitusten parempi jatkuvuus. Kokemus on osoittanut, että tällaisen myynnin markkinoita vääristävä vaikutus on epätodennäköinen ja että se tarjoaa merkittäviä markkinointimahdollisuuksia.

(108) Karibian alueen maihin tarjouskilpailulla myytävien erien määrä on syytä liittää tavanomaiseen merikuljetuskapasiteettiin ja tämän vuoksi alentaa asianomaisten toimijoiden maksamia suoritusvakuuksia. Tästä syystä on tarpeen mukauttaa tarjouskilpailutetun alkoholin siirtämiselle säädettyjä määräaikoja.

(109) On syytä laatia tietyt huutokaupalla myyntiä koskevat edellytykset viininvalmistuksesta peräisin olevan alkoholin käyttämiseksi polttoainealalla yhteisössä, jotta varmistettaisiin tietyssä määrin tavaratoimitukset yrityksille ja otettaisiin huomioon tätä käyttöä varten jalostuslaitoksissa tehtyjen investointien kulut, ilman että estetään myyntiin saatetun alkoholimäärän liikkuvuus.

(110) Olisi säädettävä, että tämän tyyppinen huutokauppa voi koskea useampaa alkoholierää silloin kun huomattavia määriä on varattu tämäntyyppiseen huutokauppaan ja että kyseisissä sammioissa olevaa alkoholia ei saa siirtää ennen sitä koskevan siirtomääräyksen toimittamista.

(111) Kun kyseessä on tarjouskilpailu tai huutokauppa, joka koskee alkoholin käyttöä polttoainealalla ja edellyttää sen siirtämistä ja jalostamista useamman vuoden ajan, tarjouskilpailun voittajan 100 tilavuusprosentin alkoholin hehtolitraa kohti tarjoamaa hintaa on tarkistettava kolmen kuukauden välein kyseisessä tarjouskilpailuilmoituksessa esitetyllä kertoimella, jotta vahvistettaisiin sellaiset alkoholista maksettavat hinnat, jotka seuraavat tarkasti polttoaineiden hintavaihteluja kansainvälisillä markkinoilla.

(112) Kun otetaan huomioon tiettyjen sellaisten sammioiden koko, joihin sijoitetaan osa pakollisesta tislauksesta peräisin olevasta alkoholista, ja eräiden näiden alkoholien pitkä varastointiaika, on käytännössä mahdotonta tietää tarkalleen kussakin varastointisammiossa olevan kaupan pidettävissä olevan alkoholin määrä.

(113) Tämän vuoksi on syytä säätää, että tarjouskilpailu, jonka loppuvaiheessa kaupan pidetty alkoholimäärä on 99-101 prosenttia alkuperäisestä kaupan saatetusta alkoholimäärästä, katsotaan päättyneeksi.

(114) Olisi tarkennettava, että tarjouksen tekijöiden ilmoitus luopua kaikista heille luovutetun alkoholin laatuun tai ominaispiirteisiin liittyvistä vaatimuksista ei koske mahdollisesti piileviä vikoja, joita ei voida niiden laadun vuoksi huomata missään tarjoajan tekemissä ennakkotarkastuksissa ja jotka tekevät tuotteen sopimattomaksi aiottuun käyttötarkoitukseen.

(115) On tarpeen säätää tarvittaessa tiettyjen tarjouskilpailulla myytävien alkoholien denaturoinnista, jotta estettäisiin niiden käyttö muihin tarkoituksiin. Denaturointi olisi tehtävä lisäämällä polttoainetta tarjouskilpailulla myytävään alkoholimäärään.

(116) Olisi otettava käyttöön vakuusjärjestelmä, jotta varmistettaisiin tarjouskilpailumenettelyn tehokas toiminta ja se, että alkoholi tosiasiassa käytetään kyseisessä tarjouskilpailussa tarkoitetulla tavalla. Vakuudet olisi vahvistettava tasolle, joka estää yhteisössä tuotetun alkoholin ja alkoholipitoisten juomien aiotun vastaisesta käytöstä markkinoilla aiheutuneet häiriöt asetuksen (EY) N:o 1493/1999 31 artiklan mukaisesti. Olisi otettava huomioon maataloustuotteiden vakuusjärjestelmän soveltamista koskevien yhteisten yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta 22 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa komission asetuksessa (ETY) N:o 2220/85 säädetyt säännöt, viinejä koskevat säännöt mukaan luettuina. Tämän vuoksi olisi määritettävä taattaviin velvoitteisiin liittyvät ensisijaiset vaatimukset.

(117) Maa- ja merikuljetusten aikana sekä loppukäyttöä edeltävien jalostustoimenpiteiden yhteydessä saattaa syntyä alkoholin hävikkiä. Asiaa koskevat tekniset standardit olisi otettava huomioon arvioitaessa alkoholin kokonaismäärän vaihtelua, joka todetaan alkoholin lastauksen ja purkamisen yhteydessä, ja lisäksi olisi vahvistettava erityinen suurin sallittu vaihtelu jokaista edellä mainittua hävikkilajia kohti.

(118) Yksittäisen tarjouskilpailun osalta olisi vahvistettava alkoholin kokonaismäärän suurin sallittu vaihteluväli useista maa- ja merikuljetuksista johtuvalle hävikille, joka koskee tässä asetuksessa tarkoitettuun kolmanteen maahan jalostettavaksi vietävää alkoholia. Lisäksi olisi vahvistettava tätä korkeampi suurin sallittu vaihteluväli alkoholin hävikille, joka johtuu jossakin tällaisessa kolmannessa maassa toteutettujen jalostustoimenpiteiden sekä yhteisössä toteutettujen samojen toimenpiteiden välisistä eroista, ottaen huomioon toimintaa, ilmastoa ja muita tekijöitä koskevat edellytykset sekä se, että tietyt laitteet eivät ole yhtä tehokkaita näissä kolmansissa maissa.

(119) Vahvistetun suurimman sallitun vaihtelun ylittävälle alkoholin hävikille olisi vahvistettava seuraamus, jonka suoritusvakuudesta laskettava kiinteämääräinen summa kattaa interventioelimille asetuksen (EY) N:o 1493/1999 27, 28 ja 30 artiklan mukaisesti toimitetun alkoholin omakustannushinnan. Sen varmistamiseksi, että vakuus kattaa laittomasta alkoholin hävikistä aiheutuvat seuraamukset, on aiheellista vapauttaa osa suoritusvakuudesta vasta kun tarjouskilpailun voittaja on esittänyt kullekin interventioelimelle todisteet tarjouskilpailun yhteydessä mahdollisesti syntyneestä alkoholin hävikistä.

(120) Tietyt tarjouskilpailulla myydylle alkoholille suunnitellut lopulliset käyttötarkoitukset edellyttävät tarjouskilpailutetun alkoholin jalostamista osittain tai kokonaan puhdistetuksi alkoholiksi. Eräät myydyn alkoholin käyttötarkoitukset edellyttävät puhdistamista tai veden poistamista ennalta. Näiden käsittelyjen vuoksi alkoholiin tulee myös epämiellyttävä maku, joka estää sen käytön alun perin näitä tarjouskilpailuja varten säädettyihin tarkoituksiin. Tämän vuoksi on syytä mukauttaa olosuhteet, joissa suoritusvakuudet vapautetaan.

(121) On syytä säätää, että alkoholin myynnin valvonta tarjouskilpailussa säädettyihin tarkoituksiin sisältää ainakin kotimaisten alkoholien valvonnassa sovellettavia tarkastuksia vastaavat tarkastukset. Eräiden käyttötapojen ja käyttötarkoitusten osalta voidaan tarjouskilpailun asianmukaisen toteutuksen valvontaan käyttää kansainvälistä valvontayritystä. Sisämarkkinoiden vahvistamiseksi ja kehittämiseksi on suotavaa tehdä fyysiset tarkastukset alkoholikuljetuksen lähtö- tai määräpaikassa.

(122) Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viinin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tämän asetuksen tarkoitus

Viinin markkinamekanismeja koskevan yhteisön säännöstön muodostavat asetuksen (EY) N:o 1493/1999 III osasto ja tämä asetus.

Tässä asetuksessa vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1493/1999 yksityiskohtaiset soveltamissäännöt erityisesti rypäleiden, rypäleen puristemehujen ja tiivistettyjen rypäleen puristemehujen käyttöä koskevalle tukijärjestelmälle (I osasto), yksityisen varastoinnin tuelle (II osasto) ja tislaukselle (III osasto).

2 artikla

Yleiset säännökset

1. Jäsenvaltiot voivat säätää, että toimijoille, jotka aloittavat toimintansa ensimmäisen kerran tiettynä viinivuonna, voidaan myöntää tässä asetuksessa säädettyjä tukia ainoastaan niiden tuotteiden osalta, jotka saadaan jalostamalla kyseisten toimijoiden omasta tuotannosta saatuja rypäleitä.

2. Toimijat, joihin edellisenä viinivuonna sovellettiin asetuksen (EY) N:o 1493/1999 27 ja 28 artiklassa säädettyjä velvoitteita, voivat kuulua tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden soveltamisalaan ainoastaan, jos ne todistavat täyttäneensä kyseisenä viinivuonna toimitusvelvoitteensa tai sivutuotteiden valvonnan alaisena poistamiseen liittyvät velvoitteensa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 30 artiklan soveltamista.

I OSASTO

VIINIRYPÄLEIDEN, RYPÄLEEN PURISTEMEHUN, TIIVISTETYN RYPÄLEEN PURISTEMEHUN JA PUHDISTETUN TIIVISTETYN RYPÄLEEN PURISTEMEHUN KÄYTTÖÄ KOSKEVAT TUET

I LUKU

VIINIRYPÄLEMEHUN VALMISTUS

3 artikla

Tuen tarkoitus

1. Tässä luvussa vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1493/1999 35 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun tukijärjestelmän yksityiskohtaiset säännöt. Kyseistä tukea myönnetään jalostajille, jotka

a) ovat itse tuottajia tai mukana tuottajien yhteenliittymissä ja jalostavat tai jalostuttavat sadostaan saadut rypäleet sekä kokonaan omasta rypälesadostaan saadun rypäleen puristemehun ja tiivistetyn rypäleen puristemehun viinirypälemehuksi tai muuksi kyseisestä viinirypälemehusta saatavaksi elintarviketuotteeksi, tai

b) ostavat suoraan tai välillisesti tuottajilta tai tuottajien yhteenliittymiltä yhteisössä tuotettuja rypäleitä sekä rypäleen puristemehua ja tiivistettyä rypäleen puristemehua niiden jalostamiseksi viinirypälemehuksi tai muiksi kyseisestä viinirypälemehusta saataviksi elintarviketuotteiksi.

Käytettävien raaka-aineiden on oltava peräisin yksinomaan yhteisössä tuotetuista rypäleistä.

2. Viinirypälemehun on siitä elintarvikkeita valmistettaessa täytettävä direktiivin 93/77/ETY säännökset.

4 artikla

Tuen määrä

Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 35 artiklassa tarkoitetut rypäleiden, rypäleen puristemehujen ja tiivistettyjen rypäleen puristemehujen käyttöä koskevat tuet vahvistetaan seuraavasti:

a) Rypäleet (100 kiloa kohden): 4,952 euroa

b) Rypäleen puristemehu (hehtolitraa kohden): 6,193 euroa

c) Tiivistetty rypäleen puristemehu (hehtolitraa kohden): 21,655 euroa.

5 artikla

Jalostusta koskevat tekniset vaatimukset

Tämän artiklan 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden on oltava laadultaan virheettömiä, aitoja ja myyntikelpoisia sekä soveltuvia jalostettavaksi viinirypälemehuksi. Rypälemehujen sekä käytetyistä rypäleistä saatujen mehujen tiheyden 20 celsiusasteessa on oltava 1,055-1,100 grammaa kuutiosenttimetriä kohti.

6 artikla

Jalostajiin sovellettavat hallinnolliset yksityiskohtaiset säännöt

1. Jalostajan, joka suorittaa jalostustoimenpiteitä pitkin viinivuotta ja haluaa saada asetuksen (EY) N:o 1493/1999 35 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua tukea, on toimitettava ohjelma sen jäsenvaltion toimivaltaiselle laitokselle, jossa jalostus tapahtuu, ennen viinivuoden alkua tai, jos jalostaja aloittaa viinirypälemehun valmistustoiminnan ensimmäistä kertaa, ennen kyseisen toiminnan aloittamista. Ohjelmaan on sisällyttävä vähintään seuraavat tiedot:

a) jalostajan nimi tai toiminimi ja osoite;

b) seuraavat tekniset tiedot:

i) raaka-aineiden luonne (rypäleet, rypäleen puristemehu, tiivistetty rypäleen puristemehu);

ii) jalostukseen tarkoitettujen rypäleen puristemehujen ja tiivistettyjen rypäleen puristemehujen varastointipaikka;

iii) jalostuspaikka.

Jäsenvaltiot voivat vaatia valvontaa varten neljännesvuosittaisia ilmoituksia ja lisätietoja.

2. Jalostajan, joka suorittaa jalostustoimenpiteitä määriteltyinä ajankohtina ja haluaa saada asetuksen (EY) N:o 1493/1999 35 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua tukea, on toimitettava toimivaltaiselle laitokselle vähintään kolme työpäivää ennen kyseisten toimenpiteiden alkamista kirjallinen ilmoitus, joka sisältää erityisesti

a) tämän artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa vaaditut tiedot;

b) maininnan asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteen III mukaisesti määritellystä viininviljelyvyöhykkeestä, jolta raaka-aineet on saatu;

c) seuraavat tekniset tiedot:

i) määrä (desitonneina rypäleitä tai hehtolitroina rypäleen puristemehua tai tiivistettyä rypäleen puristemehua),

ii) rypäleen puristemehujen ja tiivistettyjen rypäleen puristemehujen tiheys,

iii) jalostustoimenpiteiden aloituspäivä ja arvioitu kesto.

Ilmoitus koskee seuraavia vähimmäismääriä:

a) 1300 kiloa viinirypäleitä,

b) 10 hehtolitraa rypäleen puristemehuja,

c) 3 hehtolitraa tiivistettyjä rypäleen puristemehuja.

Jäsenvaltiot voivat vaatia lisätietoja tuotteen tunnistamiseksi.

3. Jalostajan, joka käyttää viinivuotta kohden enintään 50 tonnia rypäleitä tai 800 hehtolitraa rypäleen puristemehua tai 150 hehtolitraa tiivistettyä rypäleen puristemehua, on toimitettava toimivaltaiselle laitokselle viinivuoden alussa ilmoitus, johon sisältyvät tämän artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa vaaditut tiedot. Tällaisen jalostajan ei tarvitse toimittaa muita tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja ilmoituksia.

4. Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset ja ohjelmat on toimitettava vähintään kahtena kappaleena, joista toimivaltaisen laitoksen on palautettava jalostajalle ainakin toinen asianmukaisella hyväksymismerkinnällä varustettuna.

5. Jalostajan on pidettävä varastokirjanpitoa, josta ilmenevät erityisesti seuraavat asetuksen (EY) N:o 1493/1999 70 artiklassa tarkoitettujen saateasiakirjojen tai rekisterien mukaiset tiedot:

a) hänen laitoksilleen päivittäin saapuneet raaka-aineiden määrät, niiden tiheys ja viininviljelyvyöhyke, jolta ne ovat peräisin, sekä tarvittaessa myyjän tai myyjien nimi ja osoite,

b) päivittäin käytettyjen raaka-aineiden määrät ja tiheys,

c) päivittäin jalostuksen jälkeen saadut viinirypälemehun määrät,

d) päivittäin jalostajan laitoksista lähteneet viinirypälemehun määrät sekä vastaanottajan tai vastaanottajien nimi ja osoite.

Jos jalostaja suorittaa itse mehunjalostamossa jonkin tämän asetuksen 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen, tarvittaessa sekoittamalla muiden tuotteiden kanssa, edellisen alakohdan d alakohdassa säädettyä tietoa ei vaadita. Tällaisessa tapauksessa varastokirjanpidosta on käytävä ilmi myös päivittäin pakatut viinirypälemehun määrät.

6. Edellä 5 kohdassa tarkoitettuun varastokirjanpitoon liittyvät todisteet on annettava valvontaelinten käyttöön kaikkien tarkastusten yhteydessä.

7 artikla

Käyttäjiin sovellettavat hallinnolliset yksityiskohtaiset säännöt

1. Tässä artiklassa "käyttäjillä" tarkoitetaan toimijoita, jotka ovat muita kuin viinirypälemehun jalostajia ja jotka suorittavat jonkin seuraavista toimenpiteistä: pullotus, pakkaus, varastointi aiempia tai myöhempiä toimenpiteitä suorittavalle yhdelle tai useammalle yritykselle myyntiä varten, tai elintarviketuotteiden valmistus muiden kuin viinirypälemehun kanssa sekoittamalla.

2. Jos jalostaja ei itse suorita 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä, jalostajan on merkittävä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 70 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun saateasiakirjaan, onko jalostaja jo tehnyt tai aikooko tehdä viinirypälemehun valmistamisesta tukihakemuksen tämän asetuksen mukaisesti.

3. Kun jalostaja lähettää viinirypälemehun yhteisössä käyttäjälle, joka varastoi sen ennen pullotusta tai käyttöä muiden elintarviketuotteiden valmistuksessa,

a) varastointiyrityksen on lähetettävä viinirypälemehun saateasiakirja viidentoista päivän kuluessa tuotteen vastaanottamisesta purkamispaikan toimivaltaiselle laitokselle,

b) toimivaltainen laitos saa tehdä hyväksymismerkinnän a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettuun saateasiakirjaan vasta kun se on varmistanut, että vähintään tässä tarkoitettua lähetystä vastaava määrä on lähetetty asiaankuuluvine saateasiakirjoineen pullottajalle tai tässä asetuksessa tarkoitettuja elintarviketuotteita valmistavalle yritykselle ja että kyseiset käyttäjät ovat sen saaneet.

Jos tämän kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät, purkamispaikan toimivaltainen laitos lähettää a alakohdassa tarkoitetun saateasiakirjan jäljennöksen asianmukaisella hyväksymismerkinnällä varustettuna kyseiselle viinirypälemehun jalostajalle/lähettäjälle.

4. Jos jalostaja lähettää yhteisössä viinirypälemehua sen pullottavalle käyttäjälle, kyseisen käyttäjän on viidentoista päivän kuluessa tuotteen vastaanottamisesta toimitettava jäljennös saateasiakirjasta purkamispaikan toimivaltaiselle laitokselle.

Purkamispaikan toimivaltaisen laitoksen on lähetettävä kyseinen jäljennös asianmukaisella hyväksymismerkinnällä varustettuna takaisin asianomaisen viinirypälemehun jalostajalle/lähettäjälle 30 päivän kuluessa jäljennöksen vastaanottamisesta.

Pullotuksen suorittavan käyttäjän tai jalostajan pyynnöstä purkamispaikan toimivaltaisen laitoksen tai valtuutetun laitoksen asianmukaisella hyväksymismerkinnällä varustetun jäljennöksen mukana seuraavasta asiakirjasta voi kuitenkin lähettää hänelle takaisin suoraan kyseinen laitos.

5. Jos jalostaja lähettää viinirypälemehua kyseisestä mehusta saatavia muita elintarviketuotteita valmistavalle käyttäjälle,

a) kyseisten tuotteiden valmistajan on lähetettävä viinirypälemehun saateasiakirja toimivaltaiselle viranomaiselle viidentoista päivän kuluessa tuotteen vastaanottamisesta,

b) toimivaltainen laitos saa tehdä hyväksymismerkinnän a alakohdassa tarkoitettuun saateasiakirjaan vasta kun se on saanut riittävät takeet siitä, että viinirypälemehut on tosiasiallisesti tarkoitettu kyseisten elintarviketuotteiden valmistukseen.

Kun tällaiset takeet saadaan, purkamispaikan toimivaltainen laitos lähettää kyseisen saateasiakirjan jäljennöksen asianmukaisella hyväksymismerkinnällä varustettuna takaisin asianomaisen viinirypälemehun jalostajalle/lähettäjälle 30 päivän kuluessa tässä kohdassa tarkoitetun saateasiakirjan vastaanottamisesta.

6. Tässä artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa käyttäjän on pidettävä varastokirjanpitoa, josta ilmenevät erityisesti

a) päivittäin jalostajan laitoksiin saapuneet pakkaamattomat viinirypälemehun määrät sekä lähettäjän tai jalostajan nimi ja osoite,

b) päivittäin jalostajan laitoksista lähteneet pakkaamattomat viinirypälemehun määrät sekä vastaanottajien nimet ja osoitteet,

c) viinirypälemehun ja/tai viinirypälemehun ja muiden tuotteiden sekoitusten päivittäin pakatut määrät; kyseisten tuotteiden valmistuksessa käytetyn viinirypälemehun määrät on mainittava.

7. Tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitettuun varastokirjanpitoon liittyvät todisteet on annettava valvontaelinten käyttöön kaikkien tarkastusten yhteydessä.

8 artikla

Tukihakemus

1. Saadakseen tukea tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun jalostajan on jätettävä toimivaltaiselle laitokselle kuuden kuukauden kuluessa viinivuoden päättymisestä yksi tai useampi tukihakemus, johon on liitettävä:

a) jäljennös hänen hallussaan olevista vuosi- tai neljännesvuosi-ilmoituksista tai yhteenveto niistä,

b) jäljennös tai yhteenveto tämän asetuksen 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitetusta kirjanpidosta. Jäsenvaltiot voivat vaatia, että valvontaelin tekee hyväksymismerkinnän kyseiseen jäljennökseen tai yhteenvetoon.

2. Saadakseen tukea 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun jalostajan on jätettävä toimivaltaiselle laitokselle kuuden kuukauden kuluessa jalostustoimenpiteiden päättymisestä tukihakemus, johon on liitettävä:

a) jäljennös jalostajan hallussa olevasta ilmoituksesta,

b) jäljennös tai yhteenveto 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuista kirjanpitoasiakirjoista. Jäsenvaltiot voivat vaatia, että kyseinen jäljennös tai yhteenveto on varustettu valvontaelimen hyväksymismerkinnällä.

c) jäljennös saateasiakirjasta, joka liittyy raaka-aineiden kuljetukseen kyseisen jalostajan jalostuslaitoksiin, tai yhteenveto kyseisistä asiakirjoista. Jäsenvaltiot voivat vaatia, että kyseinen jäljennös tai yhteenveto on varustettu valvontaelimen hyväksymismerkinnällä.

Tukihakemuksessa on esitettävä tosiasiallisesti jalostettu raaka-ainemäärä sekä päivä, jolloin jalostustoimenpiteet ovat päättyneet.

3. Asianomaisten jalostajien on lisäksi toimitettava kuuden kuukauden kuluessa 7 artiklassa tarkoitetun hyväksymismerkinnän antamispäivästä tai viinirypälemehun vientipäivästä tapauksen mukaan:

a) jäljennös 7 artiklassa säädetyn toimivaltaisen laitoksen hyväksymismerkinnällä varustetusta saateasiakirjasta,

b) jäljennös saateasiakirjasta, jossa tulliviranomaisen leima vahvistaa vientitapahtuman.

4. Tuen myöntämisen edellytyksenä olevat asiakirjat on toimitettava kuuden kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä. Jos todisteet toimitetaan kuuden kuukauden kuluessa kyseisestä määräpäivästä, tukea vähennetään 30 prosentilla. Tämän määräajan umpeuduttua tukea ei enää makseta.

9 artikla

Tuen myöntämisedellytykset

1. Ylivoimaista estettä lukuun ottamatta, tukea maksetaan ainoastaan tosiasiallisesti käytettyjen raaka-ainemäärien rajoissa, jotka eivät saa ylittää seuraavaa tuotteen ja saadun viinirypälemehun välistä suhdetta:

a) 1,3 100 kilogrammalta rypäleitä hehtolitraa kohti,

b) 1,05 hehtolitralta rypäleen puristemehuja hehtolitraa kohti,

c) 0,30 hehtolitralta tiivistettyjä rypäleen puristemehuja hehtolitraa kohti.

Tiivistettyä rypäleen puristemehua tuotettaessa kyseiset kertoimet kerrotaan 5:llä.

2. Ylivoimaista estettä lukuun ottamatta, maksettavasta tuesta vähennetään rikkomisen vakavuuden mukaan toimivaltaisen laitoksen vahvistama määrä, jos jalostaja ei täytä jotakin tämän asetuksen mukaisesti tälle kuuluvista velvoitteista, lukuun ottamatta velvoitetta jalostaa tukihakemuksessa tarkoitetut raaka-aineet viinirypälemehuksi.

3. Ylivoimaisen esteen sattuessa toimivaltaisen laitoksen on vahvistettava välttämättömiksi katsomansa toimenpiteet tilanteen mukaan.

10 artikla

Tuen maksaminen

Toimivaltaisen laitoksen on maksettava tuki tosiasiallisesti jalostetuille raaka-aineille kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut kaikki 8 artiklassa tarkoitetut todisteet, muttei kuitenkaan

- ylivoimaisen esteen sattuessa,

- silloin kun oikeudesta tukeen on aloitettu hallinnollinen tutkinta. Tässä tapauksessa maksu suoritetaan vasta sen jälkeen, kun oikeus tukeen on todettu.

11 artikla

Ennakon myöntäminen

1. Jalostaja voi pyytää ennakkona määrää, joka vastaa tukea laskettuna niiden raaka-aineiden osalta, joiden saapumisesta omiin laitoksiinsa jalostaja on toimittanut todisteet, sillä edellytyksellä, että jalostaja antaa vakuuden toimivaltaiselle laitokselle. Vakuuden suuruus on 120 prosenttia mainitusta määrästä. Tällaisessa tapauksessa ei vaadita tämän asetuksen 8 artiklassa tarkoitettujen asiakirjojen esittämistä.

Jos jalostaja esittää useampia tukihakemuksia tämän asetuksen mukaisesti, toimivaltainen laitos tai tätä varten valtuutettu laitos voi sallia, että hän antaa yhden yhteisen takuun. Tällaisessa tapauksessa takuu on 120 prosenttia ensimmäisen alakohdan mukaisesti laskettujen määrien yhteissummasta.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu ennakko maksetaan kolmen kuukauden kuluessa vakuuden asettamista koskevan todisteen esittämisestä. Ennakkoa ei kuitenkaan makseta ennen kyseessä olevan viinivuoden 1 päivää tammikuuta.

3. Sen jälkeen kun toimivaltainen laitos tai valtuutettu laitos on tarkastanut tämän asetuksen 8 artiklassa tarkoitetut asiakirjat, 1 kohdassa tarkoitettu vakuus vapautetaan kokonaan tai tarvittaessa osittain komission asetuksen (ETY) N:o 2220/85 19 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Paitsi ylivoimaisen esteen sattuessa, vakuus menetetään jos käytetty määrä on vähemmän kuin 95 prosenttia määrästä, jolle ennakkoa on maksettu.

Jos käytetty määrä on vähemmän kuin 95 prosenttia määrästä, jolle ennakkoa on maksettu, jalostajalla on oikeus tukeen tosiasiallisesti jalostetun määrän osalta.

Jos käytetty määrä on 95-99,9 prosenttia määrästä, jolle ennakkoa on maksettu, vakuus menetetään viinivuonna jalostamattomalta osuudelta.

II LUKU

TUET, JOTKA KOSKEVAT PURISTEMEHUN KÄYTTÖÄ VIINIALAN TUOTTEIDEN ALKOHOLIPITOISUUDEN LISÄÄMISEKSI

12 artikla

Tuen tarkoitus

1. Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea myönnetään pöytäviinien tai määritetyillä alueilla tuotettujen laatuviinien (tma-laatuviinien) tuottajille, jotka käyttävät yhteisössä tuotettua tiivistettyä rypäleen puristemehua ja puhdistettua tiivistettyä rypäleen puristemehua asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä V olevassa C kohdassa tarkoitettujen tuotteiden tilavuusprosentteina ilmoitetun luonnollisen alkoholipitoisuuden lisäämiseksi.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat päättää, että tuki voidaan maksaa valmistajalle kunakin viinivuonna käytetyn alle 10 hehtolitran tiivistetyn rypäleen puristemehumäärän tai puhdistetun tiivistetyn rypäleen puristemehumäärän osalta silloin kun ostaja on yksittäinen viinintuottaja, joka käyttää tuotteen yksinomaan väkevöittääkseen oman tuotantonsa.

Jäsenvaltioiden on vahvistettava tämän toimenpiteen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja ilmoitettava niistä komissiolle.

13 artikla

Tuen määrä

1. Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuen määrä vahvistetaan tilavuusprosentteina (til- %) ilmoitetun potentiaalisen alkoholipitoisuuden mukaan hehtolitraa kohden seuraavien tuoteryhmien osalta:

a) Tiivistetty rypäleen puristemehu, joka on saatu seuraavilla alueilla korjatuista rypäleistä:

- CIII a- ja CIII b -viininviljelyvyöhykkeet 1,699 euroa hehtolitralta til-%:na ilmoitettua alkoholia

- muut 1,446 euroa hehtolitralta til-%:na ilmoitettua alkoholia;

b) Puhdistettu tiivistetty rypäleen puristemehu, joka on saatu seuraavilla alueilla korjatuista rypäleistä:

- CIII a- ja CIII b -viininviljelyvyöhykkeet 2,206 euroa hehtolitralta til-%:na ilmoitettua alkoholia

- muut 1,955 euroa hehtolitralta til-%:na ilmoitettua alkoholia.

Viinivuosina 2000/2001-2002/2003 CIII a- ja CIII b -viininviljelyvyöhykkeiden ulkopuolella korjatuista rypäleistä saadun puhdistetun tiivistetyn rypäleen puristemehun, joka on valmistettu sellaisessa laitoksessa, joka on aloittanut puhdistetun tiivistetyn rypäleen puristemehun tuotannon Espanjassa ennen 1 päivää tammikuuta 1986 ja muualla ennen 30 päivää kesäkuuta 1982, osalta määrä on CIII-viininviljelyvyöhykkeelle säädetty määrä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden potentiaalinen alkoholipitoisuus määritetään soveltamalla tämän asetuksen liitteessä I olevan vastaavuustaulukon tietoja lukuihin, jotka on saatu refraktometrillä 20 celsiusasteessa viininvalmistusmenetelmiä ja -käsittelyjä koskevista yhteisön säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 1622/2000 liitteessä XVIII säädettyä menetelmää soveltaen.

14 artikla

Tukihakemus

Tuottajien, jotka haluavat saada asetuksen (EY) N:o 1493/1999 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea, on jätettävä toimivaltaiselle interventioelimelle kaikkia kyseisessä 34 artiklassa tarkoitettuja alkoholipitoisuuden lisäämistoimenpiteitä koskeva hakemus. Kyseisen hakemuksen on oltava interventioelimellä kahden kuukauden kuluessa päivästä, jolloin viimeinen kyseisistä toimenpiteistä on suoritettu.

Tukihakemuksessa tarkoitettuja toimenpiteitä koskevat asiakirjat on liitettävä hakemukseen.

15 artikla

Tuen myöntämisedellytykset

1. Ylivoimaista estettä lukuun ottamatta tukea ei makseta tuottajalle, jos tämä ei toteuta asetuksen (EY) N:o 1493/1999 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua toimenpidettä mainitun asetuksen liitteessä V olevan C ja D kohdan mukaisesti.

2. Ylivoimaista estettä lukuun ottamatta, maksettavasta tuesta vähennetään rikkomisen vakavuuden mukaan toimivaltaisen laitoksen vahvistama määrä, jos tuottaja ei täytä jotakin tämän asetuksen mukaisesti tälle kuuluvista, muista kuin 1 kohdassa tarkoitetuista velvoitteistaan.

3. Ylivoimaisen esteen sattuessa toimivaltaisen laitoksen on vahvistettava välttämättömiksi katsomansa toimenpiteet tilanteen mukaan.

16 artikla

Tuen maksaminen

Interventioelimen on maksettava tuki tuottajalle ennen kyseisen viinivuoden loppua seuraavaa 31 päivää elokuuta, muttei kuitenkaan

a) ylivoimaisen esteen sattuessa,

b) silloin kun oikeudesta tukeen on aloitettu hallinnollinen tutkinta. Tässä tapauksessa maksu suoritetaan vasta sen jälkeen, kun oikeus tukeen on todettu.

17 artikla

Ennakon myöntäminen

1. Tuottaja voi kunkin viinivuoden 1 päivästä tammikuuta alkaen pyytää, että tukea vastaava määrä, joka on laskettu alkoholipitoisuuden lisäämiseksi käytettäville tuotteille, maksetaan ennakolta sillä edellytyksellä, että tuottaja on asettanut interventioelimelle vakuuden. vakuus on 120 prosenttia haetusta tuesta.

Hakemukseen on liitettävä 14 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetut saatavilla olevat asiakirjat. Loput asiakirjat on toimitettava ennen viinivuoden loppua.

2. Interventioelin maksaa ennakon kolmen kuukauden kuluessa vakuuden asettamista koskevan todisteen esittämisestä.

3. Sen jälkeen kun toimivaltainen tai valtuutettu laitos on tarkastanut asiakirjat ja maksettava määrä huomioon ottaen vakuus vapautetaan kokonaan tai tarvittaessa osittain komission asetuksen (ETY) N:o 2220/85 19 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

III LUKU

TUKI ERÄIDEN TUOTTEIDEN VALMISTUKSEEN YHDISTYNEESSÄ KUNINGASKUNNASSA JA IRLANNISSA

18 artikla

Tukien tarkoitus ja määrä

1. Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 35 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuja tukia myönnetään

a) jalostajille, jotka käyttävät ainoastaan C III a ja C III b -viininviljelyvyöhykkeillä tuotetuista rypäleistä saatua tiivistettyä rypäleen puristemehua Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Irlannissa yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 220600 kuuluvien sellaisten tuotteiden valmistukseen, joiden osalta kyseiset jäsenvaltiot voivat sallia asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevan C kohdan 3 kohdan mukaisesti sanan "viini" sisältävän yhdistetyn nimikkeen käytön (jäljempänä 'jalostajat'); tuen määrä on 0,2379 euroa kilogrammaa kohden,

b) toimijoille, jotka käyttävät ainoastaan yhteisössä tuotetuista rypäleistä saatuja tiivistettyjä rypäleen puristemehuja pääasiallisena ainesosana kyseisten toimijoiden Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Irlannissa markkinoille saattamissa tuotteissa, joissa on selkeät ohjeet siitä, miten kuluttaja saa kyseisistä tuotteista viiniä jäljittelevää juomaa, (jäljempänä 'toimijat'); tuen määrä on 0,3103 euroa kilogrammaa kohden.

2. Tiivistetyn rypäleen puristemehun, jolle tukea haetaan, on oltava virheetön, aito ja myyntikelpoinen ja sen on sovelluttava asetuksen (EY) N:o 1493/1999 35 artiklan 1 kohdan b tai c alakohdassa tarkoitettuihin käyttötarkoituksiin.

19 artikla

Tukihakemus

1. Jalostajan tai toimijan, joka haluaa saada asetuksen (EY) N:o 1493/1999 35 artiklan 1 kohdan b tai c alakohdassa tarkoitettuja tukia, on jätettävä kyseisen viinivuoden 1 päivän elokuuta ja 31 päivän heinäkuuta välisenä aikana kirjallinen hakemus sen jäsenvaltion toimivaltaiselle laitokselle, jossa tiivistetty rypäleen puristemehu käytetään.

Hakemus on tehtävä vähintään seitsemän työpäivää ennen valmistustoimenpiteiden alkamista.

Seitsemän työpäivän määräaikaa voidaan kuitenkin lyhentää sillä edellytyksellä, että toimivaltainen laitos antaa tähän kirjallisen luvan.

2. Tukihakemuksen on koskettava vähintään 50 kilogrammaa tiivistettyä rypäleen puristemehua.

3. Tukihakemuksen on sisällettävä erityisesti:

a) jalostajan tai toimijan nimi tai toiminimi ja osoite;

b) maininta asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteen III mukaisesti määritellystä viininviljelyvyöhykkeestä, jolta tiivistetty rypäleen puristemehu on saatu;

c) seuraavat tekniset tiedot:

i) varastointipaikka,

ii) määrä (kilogrammoina tai, jos asetuksen (EY) N:o 1493/1999 35 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tiivistetty rypäleen puristemehu on pakattu säiliöihin, joiden sisältö on enintään viisi kilogrammaa, säiliöiden lukumäärä),

iii) tiheys,

iv) maksetut hinnat,

v) paikka, jossa asetuksen (EY) N:o 1493/1999 35 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet on toteutettu.

Jäsenvaltiot voivat vaatia lisätietoja tiivistetyn rypäleen puristemehun tunnistamiseksi.

4. Tukihakemukseen on liitettävä jäljennös jäsenvaltion toimivaltaisen laitoksen laatimasta/laatimista saateasiakirjasta/saateasiakirjoista, joka seuraa/jotka seuraavat tiivistetyn rypäleen puristemehun mukana, kun se kuljetetaan jalostajan tai toimijan laitoksiin.

Viininviljelyvyöhyke, jolta valmistuksessa käytetyt tuoreet rypäleet on korjattu, merkitään asiakirjan sarakkeeseen 8.

20 artikla

Tukien myöntämisedellytykset

1. Jalostajan tai toimijan on käytettävä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 35 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuihin käyttötarkoituksiin kokonaan se määrä tiivistettyä rypäleen puristemehua, jolle tukea on haettu. Hakemuksessa esiintyvästä tiivistetyn rypäleen puristemehun määrästä hyväksytään kymmenen prosentin poikkeama alaspäin.

2. Jalostajan tai toimijan on pidettävä varastokirjanpitoa, josta ilmenevät erityisesti

a) tämän laitoksille ostetut ja päivittäin saapuneet tiivistetyn rypäleen puristemehun erät sekä tämän asetuksen 19 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetut tiedot ja myyjän tai myyjien nimi ja osoite,

b) tiivistetyn rypäleen puristemehun määrät, jotka on käytetty päivittäin asetuksen (EY) N:o 1493/1999 35 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuihin käyttötarkoituksiin,

c) päivittäin saadut ja laitoksilta lähteneet asetuksen (EY) N:o 1493/1999 35 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen lopputuotteiden erät sekä vastaanottajan tai vastaanottajien nimi ja osoite.

3. Jalostajan tai toimijan on ilmoitettava toimivaltaiselle laitokselle kirjallisesti yhden kuukauden kuluessa päivämäärä, johon mennessä hakemuksessa tarkoitettu tiivistetty rypäleen puristemehu on kokonaisuudessaan käytetty asetuksen (EY) N:o 1493/1999 35 artiklan 1 kohdan b tai c alakohdassa tarkoitettuihin käyttötarkoituksiin, ottaen huomioon tämän artiklan 1 kohdassa säädetty poikkeama.

4. Ylivoimaista estettä lukuun ottamatta, tukea ei makseta, ellei jalostaja tai toimija täytä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua velvoitetta.

5. Ylivoimaista estettä lukuun ottamatta, maksettavasta tuesta vähennetään rikkomisen vakavuuden mukaan toimivaltaisen laitoksen vahvistama määrä, jos jalostaja tai toimija ei täytä jotakin tämän asetuksen mukaisesti tälle kuuluvista, muista kuin tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista velvoitteista.

6. Ylivoimaisen esteen sattuessa toimivaltaisen laitoksen on vahvistettava välttämättömiksi katsomansa toimenpiteet tilanteen mukaan.

21 artikla

Tuen maksaminen

Toimivaltaisen laitoksen on maksettava tuki tosiasiallisesti käytetylle tiivistetyn rypäleen puristemehun määrälle viimeistään kolme kuukautta sen jälkeen, kun se on vastaanottanut tämän asetuksen 20 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen.

22 artikla

Ennakon myöntäminen

1. Tämän asetuksen 18 artiklassa tarkoitetut jalostaja ja toimija voivat pyytää, että tukea vastaava määrä maksetaan heille ennakkona sillä edellytyksellä, että he ovat asettaneet toimivaltaiselle laitokselle vakuuden, jonka suuruus on 120 prosenttia mainitusta määrästä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu ennakko maksetaan kolmen kuukauden kuluessa vakuuden asettamista koskevan todisteen esittämisestä sillä edellytyksellä, että on osoitettu, että tiivistetty rypäleen puristemehu on maksettu.

3. Sen jälkeen kun toimivaltainen laitos on vastaanottanut tämän asetuksen 20 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen ja maksettava tuki huomioon ottaen 1 kohdassa tarkoitettu vakuus vapautetaan kokonaan tai tarvittaessa osittain komission asetuksen (ETY) N:o 2220/85 19 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

II OSASTO

YKSITYISEN VARASTOINNIN TUKI

23 artikla

Tämän osaston tarkoitus

Tässä osastossa vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1493/1999 III osaston I luvussa tarkoitetun varastoinnin tukijärjestelmän soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

24 artikla

Määritelmät

Tämän osaston soveltamiseksi "tuotteilla" tarkoitetaan tuotantovuodesta riippumatta rypäleen puristemehuja, tiivistettyjä rypäleen puristemehuja ja puhdistettuja tiivistettyjä rypäleen puristemehuja ja pöytäviinejä.

25 artikla

Tuen määrä

Varastointituen koko yhteisössä voimassa oleva määrä vahvistetaan kiinteämääräisesti päivää ja hehtolitraa kohti seuraavasti:

a) rypäleen puristemehu: 0,01837 euroa

b) tiivistetty rypäleen puristemehu: 0,06152 euroa

c) puhdistettu tiivistetty rypäleen puristemehu: 0,06152 euroa

d) pöytäviinit: 0,01544 euroa.

26 artikla

Tuensaajia koskevat säännöt

1. Interventioelimet tekevät yksityistä varastointia koskevia sopimuksia ainoastaan tuottajien kanssa.

Tämän osaston mukaisesti tuottajalla tarkoitetaan kaikkia niitä luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä tai näiden ryhmittymiä, jotka jalostavat tai jalostuttavat:

a) tuoreita rypäleitä rypäleen puristemehuiksi,

b) rypäleen puristemehua tiivistetyksi rypäleen puristemehuksi tai puhdistetuksi tiivistetyksi rypäleen puristemehuksi,

c) tuoreita rypäleitä, rypäleen puristemehua tai osittain käynyttä rypäleen puristemehua pöytäviiniksi.

Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 39 artiklassa tarkoitettuja tuottajaorganisaatioita pidetään tuottajina kyseisen organisaation jäseninä olevien tuottajien saamien määrien osalta. Tämän asetuksen 2 artiklassa tarkoitetut velvoitteet kuuluvat jäsenille, jotka toimittavat sopimuksessa tarkoitettuja viinejä.

2. Tuottaja voi tehdä sopimuksen ainoastaan tuotteesta,

- jonka hän on itse valmistanut

- tai joka on valmistettu hänen vastuullaan ja joka on hänen omistuksessaan

- tai kun kyseessä ovat 1 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetut tuottajaorganisaatiot, joka on valmistettu kyseisen organisaation jäsenten vastuulla.

3. Tietyn jäsenvaltion interventioelin voi tehdä sopimuksen ainoastaan alueellaan varastoidusta tuotteesta.

4. Samoja tuotteita ei voi samanaikaisesti koskea yksityinen varastointisopimus ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 565/80 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu järjestelmä.

27 artikla

Tukea saavien tuotteiden ominaisuudet

Sopimusta tehtäessä

a) rypäleen puristemehujen on oltava peräisin yksinomaan viininvalmistukseen käytettäviin rypälelajikkeisiin asetuksen (EY) N:o 1493/1999 19 artiklan mukaisesti luokitelluista lajikkeista, eikä niiden luonnollinen alkoholipitoisuus saa olla pienempi kuin sille viininviljelyvyöhykkeelle, jolta ne ovat peräisin, säädetty luonnollisen alkoholin vähimmäispitoisuus;

b) pöytäviinien on täytettävä seuraavat edellytykset:

i) niiden on täytettävä tämän asetuksen liitteessä II vahvistetut vähimmäislaatuvaatimukset sen luokan osalta, josta sopimus tehdään,

ii) niiden pelkistävien sokereiden pitoisuuden on oltava enintään 2 grammaa litrassa, lukuun ottamatta Portugalista peräisin olevia pöytäviinejä, joiden pelkistävien sokereiden pitoisuus voi olla enintään 4 grammaa litrassa,

iii) niiden on kestettävä hyvin ilman vaikutusta 24 tunnin ajan,

iv) niissä ei saa olla epämiellyttävää makua;

c) tämän asetuksen 24 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden radioaktiivisuuspitoisuus ei saa ylittää yhteisön lainsäädännössä vahvistettuja radioaktiivisuuden sallittuja enimmäistasoja. Tuotteen radioaktiivisen saastunnan määrä tarkastetaan ainoastaan, jos tilanne niin vaatii, ja vain tarpeellisen ajanjakson ajan.

28 artikla

Määrät, joille tukea voidaan myöntää

1. Tuotteiden kokonaismäärä, josta tuottaja tekee varastointisopimuksia, ei voi ylittää määrää, josta on kyseisenä viinivuonna jätetty asetuksen (EY) N:o 1493/1999 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti tuotantoilmoitus ja johon lisätään tuottajan kyseisen ilmoituksen jättämisen jälkeen saamat määrät, jotka johtuvat asetuksen (EY) N:o 1493/1999 70 artiklassa tarkoitetuista eristä, joista on pidettävä kirjaa.

2. Sopimukset tehdään vähintään 50 hehtolitran määrästä pöytäviinin osalta, vähintään 30 hehtolitran määrästä rypäleen puristemehun osalta ja vähintään 10 hehtolitran määrästä tiivistetyn rypäleen puristemehun ja puhdistetun tiivistetyn rypäleen puristemehun osalta.

29 artikla

Sopimusten tekeminen

1. Tuottajan on sopimuksen tekemiseksi ilmoitettava kunkin sellaisen säiliön osalta, johon kyseistä tuotetta on varastoitu

a) tiedot tuotteen tunnistamiseksi;

b) seuraavat määritystulokset:

i) väri ja

ii) rikkidioksidipitoisuus

iii) ilmoitus siitä, että punaisista rypäleistä saaduissa tuotteissa ei ole todettu hybridejä, mikä on osoitettu määrittämällä malvidolidiglukosidit.

Kun kyseessä on rypäleen puristemehu, tiivistetty rypäleen puristemehu tai puhdistettu tiivistetty rypäleen puristemehu, on lisäksi mainittava

c) luku, joka on saatu komission asetuksen (ETY) N:o 558/93 liitteessä tarkoitetun menetelmän mukaisesti käytetyllä refraktometrillä 20 celsiusasteen lämpötilassa; Viranomaisten tekemässä tarkastuksessa sallitaan 0,2:n asteen poikkeama.

Kun kyseessä on pöytäviini, on toimitettava lisäksi seuraavat määritystulokset:

d) kokonaisalkoholipitoisuus tilavuusprosentteina;

e) todellinen alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina;

f) kokonaishappoisuus grammoina viinihappoa litrassa tai milliekvalentteina litrassa; valkoviinien osalta jäsenvaltiot voivat kuitenkin olla edellyttämättä tätä merkintää;

g) haihtuvien happojen pitoisuus grammoina etikkahappoa litrassa tai milliekvalentteina litrassa; valkoviinien osalta jäsenvaltiot voivat kuitenkin olla edellyttämättä tätä merkintää;

h) pelkistävien sokereiden pitoisuus;

i) ilman vaikutus 24 tunnin ajan;

j) epämiellyttävien makujen puuttuminen.

Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 72 artiklassa tarkoitetun virallisen laboratorion on tehtävä edellä tarkoitetut määritykset sopimuksen tekoa edeltävien 30 päivän kuluessa.

2. Jäsenvaltiot voivat rajoittaa niiden sopimusten lukumäärää, jotka tuottaja voi tehdä kunakin viinivuonna.

3. Pöytäviinistä ei voi tehdä sopimusta ennen kyseisen viinin ensimmäistä juoksuttamista toiseen astiaan.

4. Tuottajien, jotka haluavat tehdä varastointisopimuksia jostakin pöytäviinistä, on ilmoitettava interventioelimelle sopimusten tekoa koskevan hakemuksen yhteydessä kuluvana viinivuonna tuottamansa pöytäviinin kokonaismäärä.

Tuottajan on tässä tarkoituksessa toimitettava jäljennös asetuksen (EY) N:o 1493/1999 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta tuotantoilmoituksesta/tarkoitetuista tuotantoilmoituksista ja tarvittaessa tämän asetuksen 28 artiklassa tarkoitetuista tiedoista. Jos ilmoitusta ei ole vielä saatavilla, voidaan toimittaa väliaikainen todistus.

5. Rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1493/1999 25 artiklan 2 kohdan soveltamista sopimukseen on merkittävä vähintään seuraavat tiedot:

a) asianomaisten tuottajien nimet ja osoitteet;

b) interventioelimen nimi ja osoite;

c) tuotteen luonne tämän asetuksen 25 artiklassa tarkoitettujen luokkien mukaan;

d) määrä,

e) varastointipaikka;

f) varastointiajan ensimmäinen päivä;

g) tuen määrä euroina.

Kun kyseessä on pöytäviini, sopimuksessa on oltava lisäksi

h) ilmoitus ensimmäisen juoksuttamisen tekemisestä;

i) lauseke, jonka mukaan määrästä voidaan vähentää komission asetuksen (EY) N:o 1493/1999 75 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen vahvistama prosenttiosuus silloin kun tehdyissä sopimuksissa tarkoitetut kokonaismäärät ovat huomattavasti kolmen viime viinivuoden keskimäärää suurempia. Varastoidut määrät eivät vähennyksen jälkeen saa olla 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja vähimmäismääriä pienempiä. Vähennystä sovellettaessa tuki voidaan maksaa kokonaisuudessaan vähennystä edeltävältä ajanjaksolta.

6. Jäsenvaltiot voivat vaatia lisätietoja kyseisen tuotteen tunnistamiseksi.

30 artikla

Poikkeukset tämän asetuksen 2 artiklasta

Jäsenvaltiot voivat sallia, että sopimus tehdään ennen kuin tuottaja on toimittanut tämän asetuksen 2 artiklassa tarkoitetun todisteen, jos sopimukseen liitetään tuottajan ilmoitus, jossa tuottaja todistaa täyttävänsä kyseisessä 2 artiklassa tarkoitetut velvoitteet tai täyttävänsä tämän asetuksen III osaston 58 artiklassa tarkoitetun edellytyksen ja sitoutuu toimittamaan muut tarvittavat määrät täyttääkseen täysimääräisesti velvoitteensa kansallisen toimivaltaisen viranomaisen vahvistamassa määräajassa.

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu todiste on toimitettava ennen seuraavan viinivuoden 31 päivää elokuuta.

31 artikla

Varastointiajan alkaminen

1. Varastointiajan ensimmäinen päivä on sopimuksen tekoa seuraava päivä.

2. Jos sopimus tehdään sopimuksen tekoa seuraavan päivän jälkeen alkavalle varastointiajalle, varastoinnin ensimmäinen päivä ei kuitenkaan voi olla myöhäisempi kuin 16 päivä helmikuuta.

32 artikla

Varastointiajan päättyminen

1. Rypäleen puristemehujen, tiivistettyjen rypäleen puristemehujen ja puhdistettujen tiivistettyjen rypäleen puristemehujen varastointisopimukset päättyvät sopimuksentekopäivää seuraavan 1 päivän elokuuta ja 30 päivän marraskuuta välisenä aikana.

2. Pöytäviinien varastointisopimukset päättyvät sopimuksentekopäivää seuraavan 1 päivän syyskuuta ja 30 päivän marraskuuta välisenä aikana.

3. Tuottajan on päättymispäivän vahvistamiseksi toimitettava interventioelimelle ilmoitus sopimuksen viimeisestä voimassaolopäivästä. Jäsenvaltioiden on vahvistettava kyseisen ilmoituksen toimittamista koskevat edellytykset.

Jos ilmoitusta ei tehdä, sopimuksen päättymispäivä on 30 päivä marraskuuta.

4. Tuottajat, jotka eivät ole tehneet ennakkomaksuhakemusta tämän asetuksen 38 artiklan mukaisesti, voivat pitää rypäleen puristemehuja ja tiivistettyjä rypäleen puristemehuja kaupan vientiä tai viinirypälemehun valmistusta varten viidennen varastointikuukauden ensimmäisestä päivästä alkaen.

Tällöin tuottajien on ilmoitettava tästä interventioelimelle 3 kohdan mukaisesti.

Interventioelimen on varmistettava, että tuote käytetään lopullisesti ilmoitettuun tarkoitukseen.

33 artikla

Tuottajan pyytämä sopimuksen irtisanominen

1. Tuottajat, jotka eivät ole hakeneet tämän asetuksen 38 artiklassa tarkoitettua ennakkoa, voivat päättää varastointisopimuksen 1 päivästä kesäkuuta alkaen, jos komissio sallii sen markkinoiden kehityksen, varastojen tilanteen ja satoennusteiden perusteella.

2. Lisäksi jos komissio päättää vähentää määriä tämän asetuksen 29 artiklan 5 kohdan i alakohdan mukaisesti, tuottajat voivat yksipuolisesti irtisanoa sopimuksen kokonaan tai osittain kyseisen päätöksen julkaisemista seuraavan kuukauden aikana.

34 artikla

Varastoinnin toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt

1. Varastoitujen tuotteiden on varastointiajan ja sopimuksen viimeiseen voimassaolopäivään asti täytettävä seuraavat edellytykset:

a) niiden on vastattava asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä I esitettyjä määritelmiä;

b) niiden vähimmäisalkoholipitoisuuden on täytettävä vähintään sopimusta tehtäessä kyseiselle pöytäviiniluokalle vaadittava taso;

c) niitä ei varastoida alle 50 litran säiliöihin;

d) niiden on oltava irtotavaraa; ja

e) viinien on sovelluttava tarjottaviksi tai toimittaviksi sellaisenaan nautittavaksi varastointiajan päättyessä.

2. Sopimuksessa tarkoitetuille tuotteille voidaan tehdä ainoastaan niiden säilyvyyden kannalta välttämättömät viininvalmistusmenetelmät ja -käsittelyt, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 artiklan soveltamista. Viinien osalta määrän vaihtelu voi olla enintään 2 prosenttia sopimukseen merkityistä määristä. Rypäleen puristemehun osalta vaihtelu voi olla enintään 3 prosenttia. Jos sammioita vaihdetaan, prosenttimääriä korotetaan 1 prosentilla. Jos kyseisiä prosenttilukuja ei ylitetä koko sopimuksen osalta, tuki voidaan maksaa kokonaisuudessaan. Jos ne ylitetään, tukea ei enää makseta.

3. Tuottaja ei voi sopimuksen voimassaoloaikana myydä tai pitää muilla tavoin kaupan sopimuksessa tarkoitettua tuotetta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 33 artiklan soveltamista.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, tuottaja voi sopimuksen voimassaoloaikana sitoutua toimittamaan sopimuksen umpeuduttua siinä tarkoitettua pöytäviiniä tämän asetuksen III osastossa tarkoitettuun tislaukseen.

4. Tuottajan on jäsenvaltion vahvistamassa määräajassa annettava interventioelimelle ennakolta tieto kaikista sopimuksen voimassaoloaikana tapahtuneista muutoksista, jotka koskevat

a) varastointipaikkaa, tai

b) tuotteen pakkaustapaa. Tällöin tuottajan on ilmoitettava, millaisiin säiliöihin tuote varastoidaan lopullisesti.

5. Jos tuottaja aikoo kuljettaa sopimuksessa tarkoitetun tuotteen varastointipaikkaan, joka sijaitsee muualla tai tiloissa, jotka eivät kuulu kyseiselle tuottajalle, kuljetus voidaan tehdä ainoastaan, jos siitä on ilmoitettu interventioelimelle 4 kohdan mukaisesti ja kyseinen interventioelin on antanut siihen suostumuksensa.

6. Rypäleen puristemehuista yksityisen varastoinnin sopimuksen tehneet tuottajat voivat osittain tai kokonaan jalostaa ne tiivistetyiksi rypäleen puristemehuiksi tai puhdistetuiksi tiivistetyiksi rypäleen puristemehuiksi sopimuksen voimassaoloaikana.

Tiivistetyistä rypäleen puristemehuista yksityisen varastoinnin sopimuksen tehneet tuottajat voivat jalostaa osittain tai kokonaan kyseiset tuotteet puhdistetuiksi tiivistetyiksi rypäleen puristemehuiksi sopimuksen voimassaoloaikana.

Tuottajat voivat suorituttaa kolmansilla osapuolilla kahdessa edellisessä alakohdassa tarkoitetut jalostustoimenpiteet, jos jalostetut tuotteet ovat kyseisten tuottajien omaisuutta ja kyseiset tuottajat ovat toimittaneet etukäteisilmoituksen. Kyseessä olevan jäsenvaltion on valvottava näitä toimenpiteitä.

7. Asianomaisten tuottajien on ilmoitettava interventioelimelle kirjallisesti 6 kohdassa tarkoitettujen jalostustoimenpiteiden alkamispäivä, varastointipaikka ja pakkaustapa.

Ilmoituksen on saavuttava interventioelimelle vähintään 15 päivää ennen jalostustoimenpiteiden alkamista.

Tuottajien on jalostustoimenpiteiden päättymispäivää seuraavan kuukauden aikana lähetettävä interventioelimelle saadun tuotteen määritysseloste, jossa mainitaan ainakin tämän asetuksen 29 artiklassa tarkoitetut tiedot.

8. Kun jokin tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitetuista jalostustoimista tehdään, sopimuksessa tarkoitetun tuotteen varastointituen määrä on

a) tämän asetuksen 25 artiklan a alakohdassa tarkoitettu määrä 6 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun jalostuksen osalta,

b) tämän asetuksen 25 artiklan b alakohdassa tarkoitettu määrä 6 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun jalostuksen osalta,

Tuki lasketaan koko varastointiajalta sopimuksessa tarkoitetuille tuotemäärille ennen jalostusta.

35 artikla

Tuotteen muuttaminen varastointiaikana

1. Jos sopimuksessa tarkoitettu tuote ei sopimuksen voimassaoloaikana enää vastaa kokonaan tai osittain tämän asetuksen 34 artiklan 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä, tuottajan on ilmoitettava siitä viipymättä interventioelimelle. Ilmoituksen mukana lähetetään määritysseloste. Interventioelin irtisanoo sopimuksen kyseisen tuotemäärän osalta määritysselosteen päivämääränä.

2. Jos interventioelimen tai muun valvontaelimen tekemän tarkastuksen yhteydessä havaitaan, että sopimuksessa tarkoitettu tuote ei sopimuksen voimassaoloaikana kokonaan tai osittain täytä tämän asetuksen 34 artiklan 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä, interventioelin irtisanoo kyseisen tuotemäärän osalta sopimuksen valitsemanaan päivänä.

36 artikla

Tuen myöntämisedellytykset

1. Lukuun ottamatta ylivoimaista estettä

a) tukea ei makseta, jos tuottaja ei täytä tämän asetuksen 34 artiklan 1, 2, 3, 4, 5 ja 7 kohdan mukaisesti tälle kuuluvia velvoitteita tai kieltäytyy tarkastuksista;

b) tuesta vähennetään rikkomisen vakavuuden mukaan toimivaltaisen viranomaisen vahvistama määrä, jos tuottaja ei täytä tämän asetuksen tai sopimuksen mukaisesti tälle kuuluvia, muita kuin a alakohdassa tarkoitettuja velvoitteita.

2. Hyväksytyn ylivoimaisen esteen sattuessa interventioelimen on vahvistettava välttämättömiksi katsomansa toimenpiteet tilanteen mukaan.

37 artikla

Tuen maksaminen

1. Tuki maksetaan kolmen kuukauden kuluessa sopimuksen päättymispäivästä.

a) ylivoimaisen esteen sattuessa,

b) silloin kun oikeudesta tukeen on aloitettu hallinnollinen tutkinta. Tässä tapauksessa maksu suoritetaan vasta sen jälkeen, kun oikeus tukeen on todettu.

2. Jos sopimus irtisanotaan tämän asetuksen 33 tai 36 artiklan mukaisesti, tuki maksetaan suhteessa sopimuksen tosiasialliseen kestoon. Tämä tuki maksetaan kolmen kuukauden kuluessa sopimuksen irtisanomisesta.

38 artikla

Ennakon myöntäminen

1. Pitkän aikavälin varastointisopimuksen tehneet tuottajat voivat pyytää, että tukea vastaava määrä maksetaan heille ennakkona sopimusta tehtäessä sillä edellytyksellä, että he ovat asettaneet interventioelimelle vakuuden, jonka suuruus on 120 prosenttia mainitusta määrästä.

Ennakko maksetaan kolmen kuukauden kuluessa vakuuden asettamista koskevan todisteen esittämisestä.

Loppuerä maksetaan kolmen kuukauden kuluessa sopimuksen päättymispäivästä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut vakuudet asetetaan sen jäsenvaltion, johon interventioelin kuuluu, vahvistamat ehdot täyttävän laitoksen asettamana vakuutena.

Vakuus vapautetaan, kun tuen loppuerä on maksettu.

Jos tukea ei tämän asetuksen 36 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti makseta, vakuus menetetään kokonaisuudessaan.

Jos tämän asetuksen 36 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttaminen johtaa tuen määrän määrittämiseen pienemmäksi kuin jo maksettu määrä, vähennetään vakuusmäärästä 120-prosenttisesti se maksettu määrä, joka ylittää maksettavan tuen. Tällä tavoin vähennetty vakuus vapautetaan kolmen kuukauden kuluessa sopimuksen päättymispäivästä.

3. Jäsenvaltioiden on tehtävä tarvittavat mukautukset soveltaessaan 29 artiklan 5 kohdan i alakohdassa tarkoitettua säännöstä.

39 artikla

Laatuviinit

Varastointisopimuksessa tarkoitettuja pöytäviinejä ei voida myöhemmin hyväksyä tma-laatuviiniksi eikä käyttää asetuksen (EY) N:o 1493/1999 54 artiklan 1 kohdassa määritellyn tma-laatuviinin, tma-laatukuohuviinin, väkevän tma-laatuviinin tai helmeilevän tma-laatuviinin valmistukseen.

III OSASTO

TISLAUS

Johdanto

40 artikla

Tämän osaston tarkoitus

Tässä osastossa vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1493/1999 III osaston II luvussa tarkoitettujen tislausten soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

41 artikla

Määritelmät

1. Tässä osastossa tarkoitetaan

a) "tuottajalla"

i) tämän osaston I luvun soveltamiseksi: luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä taikka näiden ryhmittymiä, jotka ovat tuottaneet viiniä itse saamistaan tai ostamistaan tuoreista rypäleistä, rypäleen puristemehusta, käymistilassa olevasta rypäleen puristemehusta tai käymistilassa olevasta uudesta viinistä, sekä luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä taikka näiden ryhmittymiä, joita koskevat asetuksen (EY) N:o 1493/1999 27 artiklassa tarkoitetut velvollisuuden;

ii) tämän osaston II ja III luvun soveltamiseksi: luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä taikka näiden ryhmittymiä, jotka ovat tuottaneet viiniä itse saamistaan tai ostamistaan tuoreista rypäleistä, rypäleen puristemehusta tai käymistilassa olevasta rypäleen puristemehusta;

b) "tislaajalla" luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä taikka näiden ryhmittymiä, jotka

i) tislaavat viinejä, tislausta varten väkevöityjä viinejä, viiniyttämisen tai muun rypäleiden jalostuksen sivutuotteita ja

ii) ovat sen jäsenvaltion, jonka alueella tislaamot sijaitsevat, toimivaltaisten viranomaisten hyväksymiä;

c) "tislausta varten väkevöidyn viinin valmistajilla" luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä taikka näiden ryhmittymiä tislaajaa lukuun ottamatta, jotka

i) jalostavat viinin tislausta varten väkevöidyksi viiniksi, ja

ii) ovat sen jäsenvaltion, jonka alueella laitokset sijaitsevat, toimivaltaisten viranomaisten hyväksymiä;

d) "toimivaltaisella interventioelimellä"

i) tislattavaksi toimittamista koskevien sopimusten ja ilmoitusten sekä tislausta varten väkevöidyn viinin valmistamiseksi tehtyjen toimitussopimusten vastaanottamisen ja hyväksymisen yhteydessä: sen jäsenvaltion nimeämää interventioelintä, jonka alueella viini on sopimuksen tai ilmoituksen toimittamishetkellä,

ii) 69 artiklassa säädetyn tislausta varten väkevöidyn viinin valmistajalle myönnettävän tuen maksamisen yhteydessä: sen jäsenvaltion nimeämää interventioelintä, jonka alueella tislausta varten väkevöity viini valmistetaan,

iii) kaikissa muissa tapauksissa: sen jäsenvaltion nimeämää interventioelintä, jonka alueella tislaus toteutetaan.

2. Tämän osaston soveltamiseksi tislaajana pidetään luonnollista tai oikeushenkilöä taikka tällaisten henkilöiden ryhmittymää, joka on muu kuin tislausta varten väkevöidyn viinin valmistaja ja joka

a) on sen jäsenvaltion, jonka alueelle tämä on sijoittautunut, toimivaltaisten viranomaisten hyväksymä,

b) ostaa 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetulta tuottajalta viiniä tai viiniyttämisen tai muun rypäleiden jalostamisen sivutuotteita tislauttaakseen niitä omaan lukuunsa hyväksytyllä tislaajalla, ja

c) maksaa tuottajalle ostamastaan tuotteesta vähintään kyseiselle tislaukselle vahvistetun vähimmäisostohinnan.

Tislaajana pidettyä henkilöä tai ryhmittymää koskevat samat velvollisuudet ja oikeudet kuin tislaajaa.

3. Jäsenvaltiot voivat säätää vahvistamiensa yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti, että osuustoiminnallisten viininvalmistamojen ryhmittymän jäseninä olevien osuustoiminnallisten viininvalmistamojen tuottamien ja toimittamien viinimäärien osalta tuottajana pidetään pyynnöstä osuustoiminnallisten viininvalmistamojen ryhmittymää sopimusten tekemiseksi ja viinin toimittamiseksi tislattavaksi. Jäseninä olevat osuustoiminnalliset viininvalmistamot ovat aina yhteisön sääntelyssä säädettyjä oikeudenhaltijoita ja vastuussa siinä säädetyistä velvoitteista.

Jos ryhmittymä aikoo asianomaisten osuuskunnallisten viininvalmistamojen suostumuksella jonakin viinivuonna toteuttaa jonkin tässä osastossa tarkoitetun tislauksen, sen on ilmoitettava siitä kirjallisesti interventioelimelle. Tällöin

a) jäseninä oleva osuuskunnalliset viininvalmistamot eivät voi yksittäisesti tehdä tislaussopimuksia eivätkä toteuttaa toimituksia kyseiseen tislaukseen,

b) ryhmittymän tislaukseen toimittamat viinimäärät lasketaan kuuluviksi jäseninä oleville osuuskunnallisille viininvalmistamoille, joiden lukuun toimitus toteutetaan.

Jos yksi tai useampi jäsenenä oleva osuuskunnallinen viininvalmistamo jättää noudattamatta tämän asetuksen 2 artiklassa esitettyjä velvoitteita, ryhmittymä ei enää saa toimittaa kyseiseen tislaukseen viinimääriä, jotka on toimitettu rikkomisen tehneiden osuuskunnallisten viininvalmistamojen lukuun, rajoittamatta niille johtuvia seuraamuksia.

Jäsenvaltiot, jotka käyttävät edellisessä kohdassa tarkoitettua mahdollisuutta, on ilmoitettava siitä komissiolle ja annettava komissiolle tiedoksi tässä tarkoituksessa toteuttamansa toimenpiteet. Komissio toimittaa tiedot muille jäsenvaltioille.

42 artikla

Tislaajien hyväksyminen

1. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on hyväksyttävä alueelleen sijoittautuneet tislaajat, jotka aikovat toteuttaa tässä osastossa tarkoitettuja tislaustoimenpiteitä, ja laadittava luettelo hyväksytyistä tislaajista. Kyseiset viranomaiset eivät kuitenkaan voi sisällyttää luetteloon hyväksyttyjä tislaajia, jotka eivät voi valmistaa tämän osaston I luvussa tarkoitetuissa tislauksissa tuotteita, joiden alkoholipitoisuus on vähintään 92 tilavuusprosenttia.

Toimivaltaisten viranomaisten on vastattava siitä, että luettelo on ajantasalla, ja jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista myöhemmistä muutoksista. Komissio huolehtii kyseisen luettelon ja sen muutosten julkaisemisesta.

2. Toimivaltainen viranomainen voi peruuttaa tislaajan hyväksynnän väliaikaisesti tai lopullisesti, jos tislaaja ei täytä yhteisön säännöksistä hänelle johtuvia velvoitteita.

43 artikla

Tislaamalla saatu alkoholi

Tässä osastossa tarkoitetulla tislauksella voidaan saada ainoastaan

a) tämän asetuksen liitteessä III olevaa määritelmää vastaavaa neutraalia alkoholia;

b) viinistä tai rypäleen puristejäännöksestä tislattua alkoholijuomaa, joka vastaa tislattujen alkoholijuomien määritelmää, kuvausta ja esittelyä koskevista yleisistä säännöistä 29 päivänä toukokuuta 1989 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1576/89(3) 1 artiklan 4 kohdan d tai f alakohdassa esitettyjä määritelmiä;

c) tislettä tai raakaa alkoholia, jonka alkoholipitoisuus on vähintään 52 tilavuusprosenttia.

Jos valmistetaan ensimmäisen kohdan c alakohdassa tarkoitettua tuotetta, saatua tuotetta voi käyttää ainoastaan virallisessa valvonnassa

i) alkoholijuoman tuotantoon;

ii) jalostukseen yhdeksi a tai b alakohdassa tarkoitetuista tuotteista, rypäleiden puristejäännöksestä tislattua alkoholijuomaa lukuun ottamatta;

iii) teolliseen käyttöön tarkoitetun alkoholin tuotantoon.

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet toisessa alakohdassa säädettyjen velvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi.

44 artikla

Neutraalin alkoholin määritysmenetelmä

Tämän asetuksen liitteessä V esitetään tämän asetuksen liitteessä IV määritellyn neutraalin alkoholin yhteisön määritysmenetelmät.

I LUKU

PAKOLLINEN TISLAUS

I jakso: Viininvalmistuksen sivutuotteet

45 artikla

Velvoite toimittaa sivutuotteita tislattavaksi

1. Tuottajat, joita koskee jompi kumpi asetuksen (EY) N:o 1493/1999 27 artiklassa tarkoitetuista tislausvelvoitteista, täyttävät velvoitteensa toimittaessaan tislaajalle kyseisen viinivuoden 15 päivään heinäkuuta mennessä

a) rypäleen puristejäännöksen ja viinisakan kokonaisuudessaan hyväksytylle tislaajalle ja

b) mahdollisesti viinit hyväksytylle tislaajalle tai tislausta varten väkevöidyn viinin hyväksytylle valmistajalle.

Kun tuottaja toimittaa tislaajalle, jonka hyväksyntä on peruutettu, toimitetut määrät voidaan viedä kirjanpitoon, mutta yhteisön tukea ei makseta.

2. Toimituksia eivät voi toteuttaa tuottajat, jotka eivät ole suorittaneet rypäleiden viiniyttämistä tai muuta jalostustoimenpidettä osuuskunnan laitoksissa ja jotka eivät ole kyseisenä viinivuonna saaneet yli 25:tä hehtolitraa viiniä tai rypäleen puristemehua.

C-viininviljelyvyöhykkeiden Italian puoleisilla osilla ja Portugalin viininviljelyvyöhykkeellä tuottajat, joita 1 kohdassa tarkoitettu velvoite koskee, voivat vapautua velvoitteesta asetuksen (EY) N:o 1493/1999 27 artiklan 8 kohdassa säädettyä mahdollisuutta käyttäen silloin jos ne ovat viiniyttäneet tai muulla tavoin jalostaneet rypäleitä määrän, joka vastaa yli 25:ttä mutta alle 40 hehtolitraa viiniä.

46 artikla

Tislattavaksi toimitettavien sivutuotteiden ominaisuudet

1. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 27 artiklan 4 kohdassa säädetään, tislattavaksi toimitettavien tuotteiden alkoholipitoisuus on vähintään 5 prosenttia viinin alkoholipitoisuudesta niiden tuottajien osalta, jotka toimittavat rypäleen puristejäännöksen enosyaniinin valmistukseen. Tma-laatuvalkoviinien osalta kyseinen määrä on vähintään 7 prosenttia.

2. Tämän asetuksen 48 artiklassa tarkoitettuina tuotteina tislattavaksi toimitettavan alkoholimäärän määrittämiseksi eri viininviljelyvyöhykkeillä huomioon otettavaksi kiinteämääräiseksi, tilavuusprosentteina ilmoitetuksi luonnolliseksi alkoholipitoisuudeksi vahvistetaan

a) B-viininviljelyvyöhykkeellä 8,5 prosenttia

b) C I-viininviljelyvyöhykkeellä 9,0 prosenttia

c) C II-viininviljelyvyöhykkeellä 9,5 prosenttia

d) C III-viininviljelyvyöhykkeellä 10,0 prosenttia

3. Jotta tislauskustannukset säilyisivät kohtuullisina, viiniyttämisen sivutuotteilla on tislaamoon toimitettaessa oltava keskimäärin vähintään seuraavat ominaisuudet:

a) Rypäleen puristejäännös:

i) B-viininviljelyvyöhyke: 2 litraa puhdasta alkoholia 100 kilogrammaa kohden,

ii) C-viininviljelyvyöhyke: 2 litraa puhdasta alkoholia 100 kilogrammaa kohden silloin kun puristejäännös saadaan sellaisen lajikkeen rypäleistä, jonka kyseinen hallintoyksikkö on luokitellut kuuluvaksi viininvalmistukseen käytettävien rypäleiden lajikkeisiin; 2,8 litraa puhdasta alkoholia 100 kilogrammaa kohden silloin kun puristejäännös saadaan sellaisen lajikkeen rypäleistä, jonka kyseinen hallintoyksikkö on luokitellut kuuluvaksi yksinomaan viininvalmistukseen käytettävien rypäleiden lajikkeisiin;

b) viinisakka:

i) B-viininviljelyvyöhyke: 3 litraa puhdasta alkoholia 100 kilogrammaa kohden, kosteuspitoisuus 45 prosenttia,

ii) C-viininviljelyvyöhyke: 4 litraa puhdasta alkoholia 100 kilogrammaa kohden, kosteuspitoisuus 45 prosenttia,

4. Jos tuottaja toimittaa tuottamaansa viiniä viinietikkateollisuudelle, tällä tavoin toimitettujen viinien sisältämästä, puhtaana alkoholina ilmoitetusta alkoholimäärästä vähennetään puhtaana alkoholina ilmoitettu sellaisen viinin sisältämä alkoholimäärä, joka on toimitettava tislattavaksi asetuksen (EY) N:o 1493/1999 27 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun velvoitteen täyttämiseksi.

Tuottajiin, jotka toimittavat viiniään tai tuotantonsa sivutuotteita jäsenvaltioiden valvomiin kokeilutarkoituksiin, sovelletaan 47 artiklassa tarkoitettuja ostohintaa koskevia säännöksiä, ja tislaajalle maksettava tuki on 0,277 euroa hehtolitralta til- %:na ilmoitettua alkoholia.

Jos kyse on kokeilutarkoituksesta, jäsenvaltio saa käyttää kuhunkin kokeeseen enintään 100 tonnia rypäleen puristejäännöstä ja 100 tonnia viinisakkaa.

47 artikla

Ostohinta

1. Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 27 artiklan 9 kohdassa tarkoitettua ostohintaa sovelletaan pakkaamattomaan tavaraan vapaasti tislaajan laitoksessa.

2. Tislaaja maksaa 1 kohdassa tarkoitetun ostohinnan tuottajalle toimitetusta määrästä kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona kyseinen määrä toimitetaan tislaamoon.

Tislaaja voi kuitenkin tuottajan suostumuksella

a) maksaa ostohinnasta 80 prosenttia olevan ennakon kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun tuottaja on toimittanut tuotteet, tai

b) maksaa a alakohdassa tarkoitetun ennakon tuotteiden toimituksen jälkeen mutta kuitenkin kuukauden kuluttua sen laskun esittämisestä, joka kyseessä olevista tuotteista on laadittava ennen kyseistä viinivuotta seuraavaa 31 päivää elokuuta.

Tislaajan on maksettava loppuerä tuottajalle viimeistään seuraavana 31 päivänä lokakuuta.

48 artikla

Tislaajalle maksettava tuki

1. Määrä, joka maksetaan tislaajalle jonkin asetuksen (EY) N:o 1493/1999 27 artiklassa säädetyn tislauksen yhteydessä tislatuista tuotteista niiden tilavuusprosentteina ilmoitetun todellisen alkoholipitoisuuden mukaan hehtolitralle tislattua tuotetta vahvistetaan seuraavasti:

a) neutraali alkoholi:

i) kiinteämääräinen tuki 0,6279 euroa

ii) tuki rypäleen puristejäännökselle 0,8453 euroa

iii) tuki viineille ja viinisakalle 0,4106 euroa;

b) rypäleiden puristejäännöksestä valmistettu alkoholijuoma ja tisle 0,3985 euroa

tai raaka alkoholi, jonka alkoholipitoisuuson vähintään 52 tilavuusprosenttia

c) viinistä valmistettu alkoholijuoma: 0,2777 euroa

d) viinistä ja viinisakasta valmistettu raaka alkoholi: 0,2777 euroa.

Jos tislaaja esittää todisteet siitä, että tisle tai raaka alkoholi, jonka hän on valmistanut puristejäännöstä tislaamalla, on käytetty muutoin kuin rypäleen puristejäännöksestä tislattuna alkoholijuomana, tälle voidaan maksaa lisämäärä, joka on 0,3139 euroa hehtolitralta til- %:na ilmoitettua alkoholia.

2. Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen rypäleiden puristejäännöksestä valmistetun alkoholijuoman sekä viinistä ja viinisakasta valmistetun alkoholijuoman eriytettyjä tukia

a) voidaan vahvistaa jäsenvaltiossa silloin kun i alakohdassa tarkoitetun kiinteämääräisen tuen soveltaminen johtaisi tai saattaisi johtaa siihen, että joillakin yhteisön alueilla olisi mahdotonta tislauttaa yhtä tai useampaa viiniyttämisen sivutuotetta,

b) on sovellettava tislaajiin, jotka yhden viinivuoden aikana ovat tislanneet jompaa kumpaa raaka-ainetta määrän, joka on yli 60 prosenttia koko tislauksesta.

3. Tukea ei makseta lainkaan niistä tislattavaksi toimitetuista viinimääristä, jotka ylittävät yli 2 prosentilla tämän asetuksen 45 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuottajan velvoitteen.

49 artikla

Poikkeukset tislausvelvoitteesta

1. Seuraaviin ei sovelleta asetuksen (EY) N:o 1493/1999 27 artiklan velvoitteita:

a) tuottajat, jotka poistavat viiniyttämisen sivutuotteita valvonnan alaisina ja tämän asetuksen 50 artiklan 1 kohdassa säädetyin edellytyksin,

b) aromaattisten tma-laatukuohuviinien sekä määritellyillä alueilla tuotettujen aromaattisten tma-laatukuohuviinien ja helmeilevien tma-laatuviinien tuottajat, jotka ovat valmistaneet kyseiset viinit ostetusta rypäleen puristemehusta tai käymistilassa olevasta rypäleen puristemehusta, jolle on tehty stabilointikäsittely viinisakan poistamiseksi.

2. Toimituksia eivät voi toteuttaa tuottajat, jotka eivät ole suorittaneet rypäleiden viiniyttämistä tai muuta jalostustoimenpidettä osuuskunnan laitoksissa ja jotka eivät ole kyseisenä viinivuonna saaneet yli 25:tä hehtolitraa viiniä tai rypäleen puristemehua.

3. Tuottajien on asetuksen (EY) N:o 1493/1999 28 artiklassa säädetyn tislauksen yhteydessä tislaamoon tosiasiallisesti toimitetun viinintuotannon osalta toimitettava kyseisen asetuksen 27 artiklan 3 kohdassa säädetyn tislauksen yhteydessä ainoastaan viiniyttämisen sivutuotteet.

50 artikla

Poistot

1. Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 27 artiklan 8 kohdassa tarkoitettua mahdollisuutta voivat käyttää ainoastaan

a) tuottajat, jotka ovat sijoittautuneet sellaiselle tuotantoalueelle, jolla tislaus aiheuttaisi niille kohtuuttoman taakan. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on laadittava luettelo näistä tuotantoalueista ja annettava se tiedoksi komissiolle.

b) tuottajat, jotka eivät ole suorittaneet rypäleiden viiniyttämistä tai muuta jalostustoimenpidettä osuuskunnan laitoksissa ja joille vähäinen tuotantomäärä tai tuotannon erityisominaisuudet ja tislaamoiden sijainti aiheuttaisi suhteettomia tislauskustannuksia.

2. Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 27 artiklan 7 ja 8 kohdan soveltamiseksi sivutuotteet on poistettava viipymättä ja viimeistään sen viinivuoden lopussa, jona ne on saatu. Poistot ja arvioidut määrät on joko merkittävä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 70 artiklan mukaisesti perustettuihin rekistereihin tai toimivaltaisen viranomaisen on ne varmennettava.

Viinisakka katsotaan poistetuksi, jos se denaturoidaan siten, että sen käyttö viiniyttämisessä on mahdotonta ja jos näin denaturoidun viinisakan toimituksesta kolmansille osapuolille on tehty merkintä edellisessä alakohdassa tarkoitettuihin rekistereihin. Jäsenvaltioiden on toteutettava näiden toimien valvomisen varmistamiseksi tarvittavat toimenpiteet.

Jäsenvaltioiden, joiden vuotuinen viinintuotanto ylittää 25000 hehtolitraa, on pistokokein tarkastettava ainakin, noudatetaanko 51 artiklassa tarkoitettua alkoholin keskimääräistä vähimmäispitoisuutta ja onko sivutuotteet poistettu kokonaisuudessaan ja vahvistetussa määräajassa.

51 artikla

Poistettavien sivutuotteiden ominaisuudet

Puhtaan alkoholin vähimmäispitoisuudet niissä viiniyttämisen sivutuotteissa, jotka poistetaan valvonnan alaisuudessa asetuksen (EY) N:o 1493/1999 27 artiklan 7 ja 8 kohdan mukaisesti, ovat seuraavat:

a) rypäleen puristejäännös:

i) tma-laatuvalkoviini: 2,1 litraa 100 kilogrammaa kohden

ii) muut: 3 litraa 100 kilogrammaa kohden

b) viinisakka:

i) tma-laatuvalkoviini: 3,5 litraa 100 kilogrammaa kohden

ii) muut: 5 litraa 100 kilogrammaa kohden.

II jakso: Kaksinkertaiseen luokitukseen kuuluvista rypäleistä saatujen viinien tislaus

52 artikla

Viinien toimitusvelvoite

Tuottajat, joihin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1493/1999 28 artiklassa tarkoitettua tislausvelvoitetta, täyttävät velvoitteensa toimittaessaan viininsä hyväksytylle tislaajalle kyseisen viinivuoden 15 päivään heinäkuuta mennessä.

Tämän asetuksen 71 artiklassa tarkoitetussa tapauksessa velvoite täyttyy, kun viinit toimitetaan hyväksytylle tislausta varten väkevöidyn viinin valmistajalle viimeistään kyseisen viinivuoden 15 päivänä kesäkuuta.

53 artikla

Toimitettavan viinin määrä

1. Kunkin tuottajan on asetuksen (EY) N:o 1493/1999 28 artiklassa tarkoitettujen viinien osalta toimitettava tuottamaansa määrää vastaava määrä. Kyseistä määrästä vähennetään

a) määrä, joka vastaa tavanomaisesti viiniytettyä määrää ja joka lasketaan tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti,

b) määrä, josta tuottaja on esittänyt todisteen siitä, että se on viety maasta viimeistään kyseisen viinivuoden 15 päivänä heinäkuuta.

Lisäksi tuottaja voi vähentää toimitettavasta määrästä enintään 10 hehtolitraa.

2. Jos viini on valmistettu sellaisen lajikkeen rypäleistä, joka on luokiteltu kuuluvaksi samanaikaisesti sekä viininvalmistukseen käytettävien rypäleiden lajikkeisiin että muihin käyttötarkoituksiin tarkoitettuihin lajikkeisiin, kussakin hallintoyksikössä tavanomaisesti viiniytetty kokonaismäärä on seuraavien viinivuosien aikana keskimäärin viiniytetty määrä:

- 1974/1975-1979/1980 kymmenen jäsenvaltion muodostamassa yhteisössä,

- 1978/1979-1983/1984 Espanjassa ja Portugalissa,

- 1988/1989-1993/1994 Itävallassa.

Jos viini on kuitenkin valmistettu sellaisen lajikkeen rypäleistä, jonka sama hallintoyksikkö on luokitellut kuuluvaksi samanaikaisesti sekä viininvalmistukseen käytettävien rypäleiden lajikkeeseen että viinistä tislatun alkoholijuoman valmistukseen tarkoitettuihin lajikkeisiin, kyseisestä määrästä vähennetään määrät, jotka on tislattu muuten kuin alkuperämerkinnällä varustettujen viinistä tislattujen alkoholijuomien valmistamiseksi.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen viinien osalta tavanomaisesti viiniytettävä määrä hehtaaria kohden vahvistetaan kyseisissä jäsenvaltioissa niin, että tässä alakohdassa mainitulle viiteajalle määrätään osuudet sellaisten viinien osalta, jotka ovat peräisin tässä samassa hallintoyksikössä samanaikaisesti viininvalmistuksessa käytettäviin rypälelajikkeisiin ja muuhun käyttöön tarkoitettuihin rypälelajikkeisiin luokitelluista lajikkeista.

3. Kunkin tuottajan tuottama kokonaismäärä on seuraavien kahden määrän yhteissumma: 53 artiklassa tarkoitetut, asetuksen (EY) N:o 1493/1999 18 artiklassa tarkoitettuun tuotantoilmoitukseeen merkityt viinimäärät ja asetuksen (EY) N:o 1493/1999 70 artiklassa tarkoitettuun rekisteriin merkityt määrät, jotka tuottaja on itse valmistanut asetuksen (EY) N:o 1493/1999 28 artiklassa tarkoitetuista rypälelajikkeista saaduista rypäleistä tai rypäleen puristemehuista tuotantoilmoituksen jättämispäivän jälkeen ja jotka on merkitty kyseiseen ilmoitukseen.

4. Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat viinivuodesta 1998/1999 alkaen sallia sellaisten viinien osalta, jotka ovat peräisin tässä samassa hallintoyksikössä samanaikaisesti viininvalmistuksessa käytettäviin rypälelajikkeisiin ja viinistä tislatun alkoholijuoman valmistukseen tarkoitettuihin rypälelajikkeisiin luokitelluista lajikkeista, että sellaisten tuottajien kohdalla, joille on viinivuodesta 1997/1998 myönnetty neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 8 artiklassa tarkoitettua lopullisesta viininviljelystä luopumisesta maksettavaa palkkiota osalle tilan viininviljelyalasta, tavanomaisesti viiniytetty määrä säilytetään raivausta seuraavien viiden viinivuoden ajan tasolla, jolla se oli ennen raivausta.

54 artikla

Poikkeukset tislausvelvoitteesta

Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 28 artiklan 1 kohdassa säädettyä poikkeusta sovellettaessa kyseisessä artiklassa tarkoitetut viinit voivat liikkua

a) tullitoimipaikkaan vientiin liittyvien tullimuodollisuuksien täyttämiseksi ja yhteisön tullialueelta poistumiseksi, tai

b) hyväksytyn tislausta varten väkevöityjen viinien valmistajan laitoksiin tislausta varten väkevöidyn viinin valmistamiseksi.

55 artikla

Ostohinta

1. Tuottaja maksaa asetuksen (EY) N:o 1493/1999 28 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun ostohinnan toimitetusta määrästä kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona toimitus tislaamoon toteutetaan. Hintaa sovelletaan pakkaamattomaan tavaraan sen lähtiessä tuottajan tilalta.

2. Ranska voi asetuksen (EY) N:o 1493/1999 28 artiklan 3 kohdan mukaisesti eritellä 53 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettujen viinien ostohinnan hehtaarituotoksen mukaan niiden osalta, joita koskee tislausvelvoite. Jäsenvaltion vahvistamissa säännöksissä on varmistettava, että kaikista tislatuista viineistä tosiasiallisesti maksettu keskihinta on 1,34 euroa hehtolitralta til-%:na ilmoitettua alkoholia.

56 artikla

Tislaajalle maksettava tuki

Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 28 artiklan 5 kohdan alakohdassa tarkoitetun tuen määrä vahvistetaan tilavuusprosentteina ilmoitetun alkoholipitoisuuden mukaan hehtolitralle tislauksesta saatua tuotetta seuraavasti:

a) neutraali alkoholi 0,7728 euroa

b) viinistä tislattu alkoholijuoma, raaka alkoholi ja tisle 0,6401 euroa tai raaka alkoholi, jonka alkoholipitoisuus on vähintään 52 tilavuusprosenttia.

57 artikla

Eräistä tislauksista saadun alkoholin ominaisuudet

Sellaisen lajikkeen rypäleistä, jonka sama hallintoyksikkö on luokitellut kuuluvaksi samanaikaisesti sekä viininvalmistukseen käytettävien rypäleiden lajikkeeseen että viinistä tislatun alkoholijuoman valmistukseen tarkoitettuihin lajikkeisiin, saatuja viinejä suoraan tislaamalla voidaan valmistaa ainoastaan tuotetta, jonka alkoholipitoisuus on vähintään 92 tilavuusprosenttia.

III jakso: Tämän osaston I ja II jaksoa koskevat yhteiset säännökset

58 artikla

Osittaiset toimitukset

Tuottajat, joita koskee jompi kumpi tämän asetuksen 45 ja 52 artiklassa tarkoitettu velvoite ja jotka ovat ennen asianomaisen viinivuoden 15 päivää heinäkuuta toimittaneet vähintään 90 prosenttia tuotemäärästä, joka vastaa heidän velvoitettaan, voivat täyttää velvoitteensa toimittamalla loppumäärän ennen toimivaltaisen kansallisen viranomaisen vahvistamaa päivämäärää, joka ei voi olla myöhäisempi kuin seuraavan viinivuoden 31 päivä elokuuta.

Tällöin

a) ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta loppumäärän ostohinnasta ja kyseisestä loppumäärästä saadun, interventioelimelle toimitettavan alkoholin hinnasta vähennetään kyseiselle tislaukselle tämän asetuksen 48 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan ja 56 artiklan a alakohdan mukaisesti vahvistettua tukea vastaava määrä,

b) tukea ei makseta tislaustuotteista, joita ei toimiteta interventioelimelle;

c) velvoite katsotaan täytetyksi ensimmäisen alakohdan mukaisesti vahvistetussa määräajassa;

d) toimivaltainen viranomainen mukauttaa tislauksen määräajat, a alakohdassa tarkoitetun hinnan maksamista koskevan todisteen esittämiselle vahvistettavat määräajat ja alkoholin interventioelimelle toimituksen määräajat toimituksen määräajan pidennykseen.

59 artikla

Toimitusta koskevat todisteet

Tislaaja toimittaa tuottajalle todisteena toimituksista ennen seuraavan viinivuoden 31 päivää elokuuta todistuksen, johon merkitään ainakin toimitettujen tuotteiden laatu, määrä, tilavuusprosentteina ilmoitettu alkoholipitoisuus ja toimituspäivät.

Jos tuottaja toimittaa tuotteita, jotka hänen on tislautettava muussa kuin siinä jäsenvaltiossa sijaitsevassa tislaamossa, jossa kyseiset tuotteet on saatu, tislaajan on saatava sen jäsenvaltion, jossa tislaus suoritetaan, interventioelimeltä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 70 artiklassa säädettyyn, kuljetuksen mukana seuraavaan asiakirjaan, hyväksymismerkintä siitä, että tislaamo on ottanut kyseiset tuotteet haltuunsa. Tislaajan on lähetettävä tuottajalle jäljennös kyseisestä näin täydennetystä asiakirjasta kuukauden kuluessa tislattavien tuotteiden vastaanottamispäivästä.

60 artikla

Tislaajan interventioelimelle toimittamat todisteet

1. Tislaajan on tukea saadakseen jätettävä viimeistään asianomaista viinivuotta seuraavana 30 päivänä marraskuuta interventioelimelle hakemus, johon on liitettävä niiden määrien osalta, joille tukea haetaan

a) i) viinien ja viinisakan osalta kunkin tuottajan toimituksista yhteenveto, johon on merkittävä ainakin

- laatu, määrä, väri ja tilavuusprosentteina ilmoitettu alkoholipitoisuus,

- asetuksen (EY) N:o 1493/1999 70 artiklan 1 kohdassa säädetyn asiakirjan numero silloin kun kyseisen asiakirjan on seurattava tuotteiden kuljetuksen mukana tislaajan laitoksiin saakka, tai päin vastaisessa tapauksessa viittaus kansallisten säännösten mukaisesti käytettävään asiakirjaan,

ii) rypäleen puristejäännöksen osalta luettelo tuottajista, jotka ovat toimittaneet tislaajalle puristejäännöstä, sekä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 27 artiklassa tarkoitetun tislauksen yhteydessä toimitetun rypäleen puristejäännöksen sisältämä alkoholimäärä;

b) jäsenvaltion nimeämän toimivaltaisen laitoksen varmentama ilmoitus, johon on merkitty ainakin

i) tislauksesta saatujen tuotteiden määrä tämän asetuksen 43 artiklan mukaisten luokkien mukaan eriteltynä,

ii) kyseisten tuotteiden valmistuspäivä;

c) todisteet siitä, että tislaaja on maksanut tuottajalle kyseiselle tislaukselle säädetyn vähimmäisostohinnan säädetyssä määräajassa.

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin komission etukäteissuostumuksen saatuaan säätää yksinkertaisista yksityiskohtaisista säännöistä, jotka liittyvät todisteisiin viiniyttämisen sivutuotteiden tislauksen osalta säädetyn vähimmäisostohinnan maksamisesta.

2. Jos tuottaja suorittaa tislauksen itse, 1 kohdassa säädetyt asiakirjat korvataan jäsenvaltion toimivaltaisen laitoksen hyväksymismerkinnällä varustamalla ilmoituksella, johon merkitään ainakin

a) tislattavan tuotteen laatu, määrä, väri ja tilavuusprosentteina ilmoitettu alkoholipitoisuus,

b) tislauksesta saatujen tuotteiden määrä tämän asetuksen 43 artiklan mukaisten luokkien mukaan eriteltynä,

c) kyseisten tuotteiden valmistuspäivä.

3. Vähimmäishinnan maksamista koskeva todiste voidaan korvata interventioelimelle asetettavalla vakuudella. vakuus on 120 prosenttia haetusta tuesta.

Tällöin todisteet siitä, että tislaaja on maksanut asetuksen (EY) N:o 1493/1999 27 artiklan 9 kohdassa tai 28 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun ostohinnan kokonaisuudessaan, on toimitettava interventioelimelle viimeistään asianomaista viinivuotta seuraavan helmikuun viimeisenä päivänä.

4. Tämän asetuksen 47 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa ostohinnan maksamista koskeva todiste korvataan todisteella ennakon maksamisesta.

5. Interventioelin maksaa tuen tislaajalle, tai 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa tuottajalle, kolmen kuukauden kuluessa vaadittavin asiakirjoin täydennetyn hakemuksen jättämispäivästä.

6. Jos todetaan, että tislaaja ei ole maksanut ostohintaa tuottajalle, interventioelin maksaa tuottajalle ennen asianmukaista viinivuotta seuraavaa 1 päivää kesäkuuta tukea vastaavan määrän tarvittaessa tuottajajäsenvaltion interventioelimen välityksellä.

61 artikla

Tislaustoimenpiteiden päivämäärät

1. Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 27 artiklassa säädetyn velvoitteen täyttämiseksi mahdollisesti toimitettua viiniä voidaan tislata asianomaisen viinivuoden 1 päivästä tammikuuta.

2. Tislaajien on toimitettava interventioelimelle viimeistään kunkin kuukauden 10 päivänä edelliseltä kuukaudelta selvitys tislatuista tuotemääristä ja tislauksesta saatujen tuotteiden määristä tämän asetuksen 43 artiklassa tarkoitettujen luokkien mukaan eriteltyinä.

3. Tislaustoimenpiteitä ei voida toteuttaa asianomaisen viinivuoden 31 päivän heinäkuuta jälkeen.

62 artikla

Alkoholin toimittaminen interventioelimelle

1. Tislaaja voi toimittaa alkoholipitoisuudeltaan vähintään 92 tilavuusprosenttia olevan tuotteen interventioelimelle asianmukaista viinivuotta seuraavaan 30 päivään marraskuuta mennessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1493/1999 27 artiklan 12 kohdan ja 28 artiklan 6 kohdan soveltamista.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun tuotteen saamiseksi tarvittavat toimenpiteet voidaan toteuttaa joko tuotteen interventioelimelle toimittavan tislaajan tai toimeksiannon saaneen tislaajan laitoksissa.

Interventioelimelle toimittava tislaaja ei voi säilyttää toimitettua alkoholia omissa laitoksissaan, lukuun ottamatta tilannetta, jossa sovelletaan tämän artiklan 2 kohdan toista alakohtaa. Kyseinen alkoholi on varastoitava interventioelimen hallinnoimiin laitoksiin.

2. Hinta, jonka interventioelin maksaa tislaajalle toimitetusta raa'asta alkoholista, vahvistetaan tilavuusprosentteina ilmoitetun alkoholipitoisuuden mukaan hehtolitralle seuraavasti:

a) asetuksen (EY) N:o 1493/1999 27 artiklassa säädetty tislaus:

i) kiinteämääräinen hinta: 1,654 euroa

ii) rypäleen puristejäännöksestä valmistettu alkoholijuoma: 1,872 euroa

iii) viinistä ja viinisakasta valmistettu alkoholijuoma: 1,437 euroa

b) asetuksen (EY) N:o 1493/1999 28 artiklassa säädetty tislaus:

- hinta 1,799 euroa.

Kun alkoholi varastoidaan laitokseen, jossa se on saatu, edellä tarkoitetuista hinnoista vähennetään 0,5 euroa hehtolitralta til- %:na ilmoitettua alkoholia.

3. Edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen rypäleiden puristejäännöksestä valmistettujen alkoholijuomien sekä viinistä ja viinisakasta valmistettujen alkoholijuomien eriytettyjä hintoja

a) voidaan vahvistaa jäsenvaltiossa silloin kun kiinteämääräisen hinnan soveltaminen johtaisi tai saattaisi johtaa siihen, että joillakin yhteisön alueilla olisi mahdotonta tislauttaa yhtä tai useampaa viiniyttämisen sivutuotetta,

b) on sovellettava tislaajiin, jotka yhden viinivuoden aikana ovat tislanneet jompaa kumpaa raaka-ainetta määrän, joka on yli 60 prosenttia koko tislauksesta.

4. Jos tislaajalle on myönnetty tämän asetuksen 48 ja 56 artiklassa säädettyä tukea, 2 kohdassa tarkoitetusta hinnasta vähennetään kyseistä tukea vastaava määrä.

5. Interventioelin maksaa hinnan tislaajalle kolmen kuukauden kuluessa alkoholin toimituspäivästä, jos 60 artiklassa tarkoitetut asiakirjat ja todisteet on esitetty.

II LUKU

VAPAAEHTOINEN TISLAUS

63 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 29 artiklassa säädetyn tislauksen aloittaminen

1. Kunkin viinivuoden 1 päivästä syyskuuta aloitetaan asetuksen (EY) N:o 1493/1999 29 artiklassa tarkoitettu pöytäviinien ja pöytäviinin valmistukseen soveltuvien viinien tislaus.

2. Ne pöytäviinien ja pöytäviinin valmistukseen soveltuvien viinien määrät, jotka kukin tuottaja voi tislauttaa, ovat 40 prosenttia kyseisen tuottajan näiden viinien suurimmasta tuotannosta kolmen viime viinivuoden aikana, mukaan luettuna kuluva viinivuosi, jos sitä koskeva ilmoitus on jo tehty. Edellä mainittua prosenttiosuutta sovellettaessa tuotettu pöytäviinin määrä on asetuksen (EY) N:o 1493/1999 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuotantoilmoituksen kohtaan "pöytäviini" viiniksi merkitty määrä.

3. Kukin pöytäviiniä tai pöytäviinin valmistukseen soveltuvaa viiniä tuottanut tuottaja voi tehdä tämän asetuksen 65 artiklassa tarkoitetun sopimuksen tai ilmoituksen. Sopimukseen kuuluu vakuus, jonka suuruus on 5 euroa hehtolitralta. Kyseisiä sopimuksi ei voi siirtää.

4. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kunkin kuukauden 5 tai sitä seuraavana ensimmäisenä työpäivänä kyseisestä tislauksesta edellisen kuun 16-30 päivänä tehtyjen sopimusten kokonaismäärä ja kunkin kuukauden 20 päivänä tai sitä seuraavana ensimmäisenä työpäivänä kyseisestä tislauksesta kuluvan kuun 1-15 päivänä tehtyjen sopimusten kokonaismäärä.

5. Jäsenvaltiot voivat hyväksyä kyseiset sopimukset 10 päivän kuluttua 4 kohdassa tarkoitetusta tiedonannosta komissiolle, jollei komissio toteuta kyseisenä aikana erityistoimenpiteitä. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle näin hyväksyttyjen sopimusten kokonaismäärä viimeistään toimittaessaan seuraavan 4 kohdassa tarkoitetun tiedonannon.

6. Jos määrät, joista on tehty sopimukset ja jotka on annettu komissiolle tiedoksi 4 kohdan säännösten mukaisesti vahvistettuna päivänä, ylittävät tai saattavat ylittää käytettävissä olevat budjettivarat taikka ylittävät tai saattavat ylittää huomattavasti juotavaksi tarkoitetun alkoholin alan vastaanottokyvyn, komissio vahvistaa kiinteän hyväksymisprosentin kyseisissä sopimuksissa tarkoitetuille määrille ja/tai keskeyttää uusista sopimuksista ilmoittamisen. Tällöin 3 kohdassa tarkoitettu vakuus vapautetaan niiden määrien osalta, joista on tehty sopimus mutta joita ei ole hyväksytty.

Komissio voi lisäksi vahvistaa hyväksymisprosentin tehdyille sopimuksille tai keskeyttää uusista sopimuksista ilmoittamisen, jos sopimusten tekeminen kehittyy epätavallisesti tai tislaustuotteiden perinteisten toimitusten jatkuminen on vakavassa vaarassa vääristyä.

7. Tehtyjä sopimuksia, joita ei ole ilmoitettu komissiolle 4 kohdan mukaisesti, ei voi hyväksyä.

8. Edellä 3 kohdassa tarkoitettu vakuus vapautetaan suhteessa toimitettuihin määriin, jos tuottaja toimittaa todisteen toimituksesta tislaamoon.

9. Sopimuksessa tarkoitetut määrät on toimitettava tislaamoon viimeistään kunkin viinivuoden 30 päivänä kesäkuuta.

64 artikla

Tukien määrät

1. Tässä luvussa tarkoitetun tislauksen yhteydessä tislatusta viinistä tislaajalle, tai tämän asetuksen 65 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tuottajalle, maksettavat tuet vahvistetaan tilavuusprosentteina ilmoitetun alkoholipitoisuuden mukaan hehtolitralle tislauksesta saatua tuotetta seuraavasti:

a) asetuksen (EY) N:o 1493/1999 29 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu perustuki:

- raaka alkoholi ja viinistä tislattu alkoholijuoma: 1,751 euroa hehtolitralta til- %:na ilmoitettua alkoholia,

- neutraali alkoholi: 1,884 euroa hehtolitralta til- %:na ilmoitettua alkoholia;

b) asetuksen (EY) N:o 1493/1999 29 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu toissijainen tuki: 0,0336 euroa päivässä hehtolitralta.

2. Tislaajan, joka haluaa saada yhteisön toissijaista tukea, on ilmoitettava interventioelimelle sen tuotteen, jota hän haluaa varastoida, määrä ja ominaisuudet sekä varastoinnin säädetty aloittamispäivä. Tiedoksianto on tehtävä vähintään 30 päivää ennen varastoinnin aloittamispäivää.

Varastoinnin säädettyä aloittamispäivää pidetään todellisena alkamispäivänä, jollei interventioelin esitä vastalausetta edellä mainitussa 30 päivän määräajassa.

3. Tämän kohdan b alakohdassa tarkoitettua toissijaista tukea voidaan maksaa ainoastaan

- vähintään 100 hehtolitran suuruiselle alkoholimäärälle, joka on varastoitu vähintään 100 hehtolitran säiliöihin,

- enintään 12 kuukauden ajan 1 päivästä joulukuuta alkaen.

- vähintään 6 kuukauden ajan.

Tislaajat voivat 1 päivästä kesäkuuta lopettaa alkoholin varastoinnin, jos komissio sallii sen alan tilanteen perusteella.

4. Interventioelin maksaa perustukena tislaajalle, tai 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa tuottajalle, tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti lasketun tuen kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona tämän asetuksen 65 artiklan 10 kohdassa tarkoitetut todisteet on esitetty.

Interventioelin maksaa toissijaisen tuen kolmen kuukauden kuluessa varastointiajan päättymisestä.

5. Viranomaiset eivät voi myöhemmin ostaa tässä artiklassa tarkoitettuja tukia saanutta alkoholia. Jos tislaaja kuitenkin haluaa myydä alkoholinsa viranomaisille, hänen on ensin maksettava asianomaiset tuet takaisin.

6. Poiketen siitä, mitä 5 kohdassa säädetään, kyseinen kohta ei koske viranomaisia, joilla on alkoholinmyyntiohjelma, joka ei vaikuta perinteiseen käyttöön - kuten maatalouden ympäristöohjelma alkoholin myymiseksi polttoainealalla - tällaisen ohjelman yhteydessä myydyn alkoholin osalta.

III LUKU

I ja II LUKUA KOSKEVAT YHTEISET SÄÄNNÖKSET

I jakso: Yleistä

65 artikla

Toimitussopimus

1. Tuottajan, joka aikoo toimittaa tuottamaansa viiniä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 29 tai 30 artiklassa tarkoitettuun tislaukseen, on tehtävä yhden tai useamman tislaajan kanssa yksi tai useampi toimitussopimus, jäljempänä 'sopimus'. Kyseinen sopimus on jätettävä interventioelimelle hyväksyntää varten ennen vahvistettavaa päivämäärää jäsenvaltion vahvistamien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

Interventioelimelle on samanaikaisesti sopimuksen kanssa toimitettava todisteet siitä, että tuottaja on tosiasiallisesti tuottanut toimitettavaksi tarkoitetun viinimäärän ja että se on kyseisen tuottajan hallussa. Kyseistä todistetta ei ole välttämätöntä vaatia jäsenvaltioissa, joissa hallinnolla on asianomaiset todisteet muista yhteyksistä.

Tuottajien, joita asetuksen (EY) N:o 1493/1999 27 ja 28 artiklassa säädetyt velvoitteet koskevat, on lisäksi toimitettava tislaajille todiste siitä, että ne ovat täyttäneet kyseiset velvoitteet tämän asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa vahvistettuna ajanjaksona.

2. Sopimuksessa on mainittava asianomaisen viinin osalta ainakin

a) määrä, joka ei voi olla alle 10 hehtolitraa

b) ominaisuudet, erityisesti väri.

Tuottaja voi toimittaa viinin tislattavaksi vain, jos toimivaltainen interventioelin on hyväksynyt sopimuksen. Toimivaltainen viranomainen voi rajoittaa kunkin tuottajan sopimusten lukumäärää.

Jos tislaus suoritetaan muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa sopimus on hyväksytty, sopimuksen hyväksyneen interventioelimen on toimitettava siitä jäljennös ensimmäisen jäsenvaltion interventioelimelle.

3. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tuottajien,

a) joilla on itsellään tislaamo ja jotka aikovat suorittaa tässä luvussa tarkoitetun tislauksen

b) jotka aikovat suorituttaa tislauksen toimeksiannon saaneen hyväksytyn tislaajan tislaamossa

on toimitettava ennen vahvistettavaa päivämäärää toimivaltaiselle interventioelimelle hyväksyntää varten tislattavaksi toimittamista koskeva ilmoitus, jäljempänä "ilmoitus".

Tuottajien, joita asetuksen (EY) N:o 1493/1999 28 ja 28 artiklassa tarkoitetut velvoitteet koskevat, on lisäksi toimitettava toimivaltaiselle interventioelimelle todiste siitä, että ne ovat täyttäneet kyseiset velvoitteet tämän asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa vahvistettuna viiteajanjaksona.

4. Sovellettaessa 3 kohtaa sopimus korvataan

a) 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa ilmoituksella,

b) 3 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa ilmoituksella, johon on liitettävä tuottajan ja tislaajan välinen tislauksen toimeksiantamiseen liittyvä toimitussopimus.

5. Tislattavan viinin ominaisuudet eivät saa erota tässä artiklassa tarkoitettuun sopimukseen tai ilmoitukseen merkityistä ominaisuuksista.

Tukea ei makseta

a) jos tislaukseen tosiasiallisesti toimitetun viinin määrä on alle 95 prosenttia sopimukseen tai ilmoitukseen merkitystä määrästä;

b) sen viinimäärän osalta, joka ylittää 105 prosenttia sopimukseen tai ilmoitukseen merkityistä määristä;

c) sen viinimäärän osalta, joka ylittää kyseisen tislauksen osalta noudatettavan enimmäismäärän.

6. Tislaajan on maksettava tuottajalle toimitetusta viinistä hinta, joka vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1493/1999 29 tai 30 artiklan mukaisesti tilavuusprosentteina ilmoitetun alkoholipitoisuuden mukaan hehtolitralle. Hintaa sovelletaan pakkaamattomaan tavaraan sen lähtiessä tuottajan tilalta.

7. Tislaaja maksaa 6 kohdassa tarkoitetun vähimmäisostohinnan tuottajalle kolmen kuukauden kuluessa toimituksesta, jos tuottaja on esittänyt toimivaltaiselle viranomaiselle kahden kuukauden kuluessa viinin toimituksesta tämän artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetun todisteen. Jos todiste toimitetaan kahden kuukauden määräajan umpeuduttua, tislaaja suorittaa maksun yhden kuukauden kuluessa.

8. Tislaajan on toimitettava interventioelimelle säädetyssä määräajassa

a) kunkin viiniä toimittavan tuottajan osalta kustakin toimituksesta viinin määrä, väri ja tilavuusprosentteina ilmoitettu todellinen alkoholipitoisuus sekä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 70 artiklassa säädetyn sellaisen asiakirjan numero, joka seuraa mukana kuljetettaessa viiniä tislaajan laitoksiin.

b) todisteet siitä, että sopimukseen tai ilmoitukseen merkitty viinimäärä on tislattu kokonaan säädetyssä määräajassa;

c) todisteet siitä, että hän on maksanut tuottajalle tämän artiklan 7 kohdassa säädetyn ostohinnan säädetyssä määräajassa.

Edellä 9 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa interventioelimelle toimitetaan ainoastaan b alakohdassa tarkoitettu todiste.

Tislaajien on toimitettava interventioelimelle viimeistään kunkin kuukauden 10 päivänä edelliseltä kuukaudelta selvitys tislatuista tuotemääristä ja tislauksesta saatujen tuotteiden määristä tämän asetuksen 43 artiklassa tarkoitettujen luokkien mukaan eriteltyinä.

9. Jos tuottaja suorittaa tislauksen itse tislaajana tai tuottajan lukuun toimivana tislaajana, hänen on toimitettava toimivaltaiselle interventioelimelle 8 kohdassa tarkoitetut tiedot.

10. Jäsenvaltioiden on todennettava edustavin pistokokein sopimuksissa tarkoitetut viinit tarkastamalla erityisesti

a) onko tuottaja tosiasiallisesti tuottanut ja pitää hallussaan toimitettavaksi tarkoitetun viinimäärän,

b) kuuluuko sopimuksessa tarkoitettu viini luokkaan, jota koskeva tislaus on aloitettu.

Tarkastus voidaan tehdä milloin tahansa siitä hetkestä alkaen kun sopimus toimitetaan hyväksyttäväksi siihen asti kun viini saapuu tislaamoon. Jäsenvaltiot, joilla on tehokkaampi valvontajärjestelmä tämän kohdan a alakohdan tarkastamiseksi, voivat toteuttaa valvonnan vain tislaamoon saapumisvaiheessa.

66 artikla

Ennakko

1. Tislaaja, tai tämän asetuksen 65 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa tuottaja, voi pyytää, että hänelle maksetaan ennakkona kyseiselle tislaukselle vahvistettua tukea vastaava määrä sillä edellytyksellä, että hän on asettanut interventioelimelle vakuuden. Vakuuden suuruus on 120 prosenttia mainitusta määrästä.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu määrä lasketaan toimitussopimukseen tai -ilmoitukseen merkityn viinin osalta tilavuusprosentteina ilmoitetun alkoholipitoisuuden mukaan hehtolitralle kyseistä viiniä tai tämän asetuksen 64 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun toissijaisen tuen yhteydessä hehtolitralle puhdasta alkoholia. Interventioelin maksaa ennakon kolmen kuukauden kuluessa vakuuden asettamista koskevan todisteen esittämisestä sillä edellytyksellä, että sopimus on hyväksytty.

2. Interventioelin vapauttaa vakuuden sen jälkeen kun 65 artiklan 10 kohdassa tarkoitetut todisteet on esitetty määräajassa.

67 artikla

EMOTR:n osallistuminen tislaustoimenpiteiden kustannuksiin

1. Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosasto osallistuu interventioelimille alkoholin haltuunotosta aiheutuneisiin menoihin.

Rahoitusosuuden määrä on tämän asetuksen 48 ja 56 artiklan ja 68 artiklan a alakohdan sekä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 3 artiklan mukaisesti vahvistetun tuen määrä.

2. Rahoitusosuuteen sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1258/1999(4) 4 ja 6 artiklaa.

II jakso: Tislausta varten väkevöidyt viinit

68 artikla

Jalostaminen tislausta varten väkevöidyksi viiniksi

1. Johonkin tässä asetuksessa tarkoitetuista tislauksista tarkoitettu viini voidaan jalostaa tislausta varten väkevöidyksi viiniksi. Tällöin tislausta varten väkevöityä viiniä tislaamalla voidaan valmistaa ainoastaan viinistä tislattuja alkoholijuomia.

2. Tislausta varten väkevöidyn viinin valmistus tapahtuu virallisessa valvonnassa.

Tässä tarkoituksessa

a) asetuksen (EY) N:o 1493/1999 70 artiklan mukaisissa asiakirjoista tai rekistereistä on ilmettävä tilavuusprosentteina ilmaistu todellisen alkoholipitoisuuden lisääntyminen; niihin on merkittävä alkoholipitoisuus ennen tisleen lisäämistä viiniin ja sen jälkeen;

b) viinistä otetaan näyte virallisen laitoksen valvonnassa ennen sen jalostamista tislausta varten väkevöidyksi viiniksi todellisen alkoholipitoisuuden määrittämiseksi virallisessa laboratoriossa tai virallisessa valvonnassa toimivassa laboratoriossa;

c) kaksi määritysselostetta b alakohdassa tarkoitetusta määrityksestä toimitetaan tislausta varten väkevöidyn viinin valmistajalle, joka toimittaa niistä toisen sen jäsenvaltion interventioelimelle, jossa tislausta varten väkevöidyn viinin valmistus tapahtuu.

3. Tislausta varten väkevöity viini on valmistettava saman ajanjakson aikana, joka on vahvistettu kyseessä olevalle tislaukselle.

4. Jäsenvaltiot voivat rajoittaa niiden paikkojen lukumäärää, joissa tislausta varten väkevöityä viiniä voidaan valmistaa, jos se on tarpeen asianmukaisimpien valvontaa koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen varmistamiseksi.

69 artikla

Tislausta varten väkevöidyn viinin valmistaminen

1. Kun käytetään 68 artiklan 1 kohdassa säädettyä mahdollisuutta ja tislausta varten väkevöidyn viinin valmistusta ei toteuta tislaaja eikä sitä toteuteta tislaajan lukuun tuottajan on tehtävä toimitussopimus hyväksytyn valmistajan kanssa ja toimitettava se toimivaltaisen interventioelimen hyväksyttäväksi.

Jos tuottaja on hyväksytty tislausta varten väkevöidyn viinin valmistajaksi ja hän aikoo itse valmistaa tislausta varten väkevöidyn viinin, ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu sopimus korvataan toimitusilmoituksella.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin sopimuksiin ja ilmoituksiin sovelletaan jäsenvaltion vahvistamia säännöksiä.

3. Tislausta varten väkevöidyn viinin valmistajan on maksettava toimitetusta viinistä tuottajalle vähintään asetuksen (EY) N:o 1493/1999 27, 28, 29 ja 30 artiklassa tarkoitetulle tislaukselle vahvistettu vähimmäisostohinta. Hintaa sovelletaan

a) pakkaamattomaan tavaraan vapaasti tislaajan laitoksessa silloin kun kyseessä on asetuksen (EY) N:o 1493/1999 27 artiklan 9 kohdassa säädetty tislaus;

b) muissa tapauksissa pakkaamattomaan tavaraan sen lähtiessä tuottajan tilalta.

Tislausta varten väkevöidyn viinin valmistajalle kuuluvat samat tästä osastosta johtuvat velvoitteet kuin tislaajalle, jollei välttämättömistä mukautuksista muuta johdu.

Tislausta varten väkevöidyn viinin valmistajalle maksettavan tuen määrä vahvistetaan todellisen alkoholipitoisuuden tilavuusprosentin mukaan hehtolitralle viiniä seuraavasti:

- asetuksen (EY) N:o 1493/1999 27 artiklassa tarkoitettu tislaus: 0,2657 euroa.

- asetuksen (EY) N:o 1493/1999 28 artiklassa tarkoitettu tislaus: 0,6158 euroa.

- asetuksen (EY) N:o 1493/1999 29 artiklassa tarkoitettu tislaus: 0,1715 euroa.

Toimivaltainen interventioelin maksaa tuen tislausta varten väkevöidyn viinin valmistajalle, jos tämä asettaa vakuuden, jonka määrä on 120 prosenttia maksettavasta tuesta. Vakuutta ei kuitenkaan vaadita, jos tuen maksamista koskevat edellytykset jo täyttyvät.

Valmistaja voi asettaa vain yhden vakuuden, jos hän valmistaa tislausta varten väkevöityä viiniä useiden sellaisten tislausten yhteydessä, joita koskevat asetuksen (EY) N:o 1493/1999 eri säännökset. Tällöin vakuus on 120 prosenttia kaikista tuista, jotka maksetaan valmistukselle kyseisiä tislauksia soveltamalla.

Interventioelin vapauttaa vakuuden sen jälkeen kun säädetyssä määräajassa on esitetty

a) todisteet siitä, että sopimukseen tai ilmoitukseen merkitty tislausta varten väkevöidyn viinin määrä on tislattu kokonaan määräajassa,

b) todisteet siitä, että asetuksen (EY) N:o 1493/1999 27, 28, 29 ja 30 artiklassa tarkoitettu vähimmäisostohinta on maksettu määräajassa.

Edellä 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa tuottaja toimittaa interventioelimelle ainoastaan a alakohdassa tarkoitetun todisteen.

70 artikla

Tislaus toisessa jäsenvaltiossa

1. Jos tislausta varten väkevöidyn viinin tislaus tehdään jossakin muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, missä sopimus tai ilmoitus on hyväksytty, ja poiketen tämän asetuksen 69 artiklan 4 kohdan säännöksistä eri tislausten osalta saatava tuki voidaan maksaa tislaajalle sillä edellytyksellä, että tämä esittää kahden kuukauden kuluessa kyseiselle tislaukselle säädetystä määräpäivästä hakemuksen sen jäsenvaltion interventioelimelle, jonka alueella tämä toimenpide tehdään.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun hakemukseen on liitettävä

a) asiakirja, jossa on sen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten tekemä hyväksymismerkintä, jonka alueella tislausta varten väkevöity viini on valmistettu, joka sisältää tislausta varten väkevöidyn viinin valmistajan sopimuksen tislaajan tukioikeuden siirrosta ja johon on merkitty kyseiset tislausta varten väkevöidyn viinin määrät ja niitä vastaavan tuen määrä;

b) jäljennös 69 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta sopimuksesta tai ilmoituksesta, jonka toimivaltainen interventioelin on hyväksynyt;

c) jäljennös 68 artiklassa tarkoitetusta määritysselosteesta;

d) todiste tuottajalle maksetusta viinin vähimmäisostohinnasta;

e) asetuksen (EY) N:o 1493/1999 70 artiklassa säädetty asiakirja, joka seuraa mukana kuljetettaessa väkevöity viini tislaamoon ja josta on ilmettävä tilavuusprosentteina ilmaistu todellisen alkoholipitoisuuden lisääntyminen; asiakirjaan on merkittävä alkoholipitoisuus ennen tisleen lisäämistä viiniin ja sen jälkeen;

f) todiste siitä, että kyseinen tislausta varten väkevöity viini on tislattu.

3. Edellä 1 kohdassa säädetyssä tapauksessa tislausta varten väkevöidyn viinin valmistajan ei tarvitse asettaa 69 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua vakuutta.

4. Interventioelin maksaa tuen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun on esitetty hakemus, johon on liitetty 2 kohdassa säädetyt asiakirjat.

71 artikla

Erityiset säännöt

1. Tämän asetuksen 69 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa tislausta varten väkevöidyn viinin valmistamista koskeva toimitussopimus tai -ilmoitus on toimitettava hyväksyntää varten toimivaltaiselle interventioelimelle viimeistään asianomaisen viinivuoden 31 päivänä joulukuuta. Interventioelin ilmoittaa tuottajalle hyväksymismenettelyn tuloksesta viidentoista päivän kuluessa sopimuksen tai ilmoituksen jättämispäivästä.

2. Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 27 artiklassa säädetyn tislauksen osalta valmistus voidaan suorittaa vasta asianomaisen viinivuoden 1 päivästä tammikuuta ja joka tapauksessa sopimuksen tai ilmoituksen hyväksymisen jälkeen.

3. Valmistajan on toimitettava interventioelimelle viimeistään kunkin kuukauden 10 päivänä selvitys sille edellisessä kuussa toimitetuista viinimääristä.

4. Valmistajan on tukea saadakseen jätettävä viimeistään asianomaista viinivuotta seuraavana 30 päivänä marraskuuta toimivaltaiselle interventioelimelle hakemus, johon on liitettävä todisteet tämän asetuksen 69 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun vakuuden asettamisesta.

Tuki maksetaan kolmen kuukauden kuluessa edellisessä alakohdassa tarkoitetun vakuuden asettamista koskevan todisteen esittämispäivästä ja joka tapauksessa sopimuksen tai ilmoituksen hyväksymispäivän jälkeen.

5. Vakuus vapautetaan ainoastaan, jos toimivaltaiselle interventioelimelle toimitetaan tämän asetuksen 69 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tiedot hakemuksen jättämistä seuraavien 12 kuukauden kuluessa, jollei tämän asetuksen 69 artiklan 4 kohdasta muuta johdu.

6. Jos todetaan, että tislausta varten väkevöidyn viinin valmistaja ei ole maksanut ostohintaa tuottajalle, interventioelin maksaa tuottajalle ennen sitä viinivuotta, jona viini on toimitettu, seuraavaa 1 päivää kesäkuuta tukea vastaavan määrän tarvittaessa tuottajajäsenvaltion interventioelimen välityksellä.

III jakso: Hallinnolliset säännökset

72 artikla

Ylivoimainen este

1. Jos tislattavaa tuotetta ei ylivoimaisen esteen vuoksi voida tislata kokonaan tai osittain

a) tuottajan on ilmoitettava viipymättä sen jäsenvaltion interventioelimelle, jonka alueella hänen viinikellarinsa sijaitsee, jos ylivoimainen este on kohdistunut tislattavaan tuotteeseen siinä vaiheessa, kun se on ollut tuottajan oikeudellisessa määräysvallassa;

b) kaikissa muissa tapauksissa tislaajan on ilmoitettava siitä viipymättä sen jäsenvaltion interventioelimelle, jonka alueella hänen tislaamonsa sijaitsevat.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tiedon saanut interventioelin vahvistaa kyseisen tilanteen johdosta tarpeellisiksi katsomansa toimenpiteet. Se voi erityisesti myöntää lykkäystä säädettyihin määräaikoihin.

2. Edellä 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa ja jos tuottajan viinikellari ja tislaamot sijaitsevat kahdessa eri jäsenvaltiossa, kyseisten kahden jäsenvaltion interventioelimet tekevät yhteistyötä vaihtaakseen suoraan tietoja 1 kohdan soveltamiseksi.

Edellä 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa tiedon saanut interventioelin voi myös sallia, että tislaaja siirtää toiselle tislaajalle oikeutensa ja velvoitteensa vielä tislaamattoman tuotemäärän osalta; jos kysymyksessä on toimeksiantona suoritettava tislaus, interventioelimen on saatava siihen tuottajan suostumus.

73 artikla

Tislaustoimenpiteiden valvonta

1. Tislaukseen toimitettujen tuotteiden ominaisuuksien ja erityisesti määrän, värin ja alkoholipitoisuuden valvonta toteutetaan seuraavien asiakirjojen ja määritysten pohjalta:

a) asetuksen (EY) N:o 1493/1999 70 artiklassa säädetty kuljetuksen mukana seuraava asiakirja;

b) määritys, joka tehdään näytteistä, jotka on otettu tuotteen saapuessa tislaamoon sen jäsenvaltion virallisen laitoksen valvonnassa, jonka alueella tislaamo sijaitsee. Näytteiden ottaminen voi tapahtua edustavin pistokokein;

c) tarvittaessa tämän osaston mukaisesti tehdyt sopimukset.

Määritykset suoritetaan asetuksen (EY) N:o 1493/1999 72 artiklassa tarkoitetuissa hyväksytyissä laboratorioissa, jotka toimittavat tulokset sen jäsenvaltion interventioelimelle, jonka alueella tislaus tapahtuu.

Jos ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettua asiakirjaa ei ole laadittu voimassa olevien yhteisön säännösten mukaisesti, tislaukseen tarkoitetun tuotteen ominaisuuksien valvonta toteutetaan mainitun kohdan b alakohdassa tarkoitettujen määritysten pohjalta.

Virallisen laitoksen edustaja tarkastaa tislatun tuotteen määrän ja tislausajankohdan sekä saatujen tuotteiden määrät ja ominaisuudet.

2. Sopimuksessa tarkoitetun viinin osalle tehdyn tutkimuksen tulosten katsotaan edustavan koko sitä määrää, josta kyseinen sopimus on tehty.

3. Jäsenvaltiot voivat myös säätää merkintäaineen käytöstä. Jäsenvaltiot eivät voi estää tislattavaksi tarkoitetun tuotteen tai tästä tuotteesta saatujen tislattujen tuotteiden liikkumista alueellaan sen vuoksi, että ne sisältävät merkintäainetta.

Jäsenvaltiot voivat säätää, että kuljetus usean tuottajan tässä asetuksessa tarkoitettujen tuotteiden tislattavaksi toimittamiseksi voidaan toteuttaa yhteiskuljetuksena. Tässä tapauksessa tämän asetuksen 65 artiklassa tarkoitettu tuotteiden ominaisuuksien tarkastus tehdään kyseessä olevien jäsenvaltioiden vahvistamien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan.

4. Jäsenvaltiot, jotka käyttävät 3 kohdassa tarkoitettua mahdollisuutta, ilmoittavat siitä komissiolle ja antavat komissiolle tiedoksi tässä tarkoituksessa vahvistamansa säännökset. Mainitun kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa komissio vastaa asiasta ilmoittamisesta muille jäsenvaltioille.

74 artikla

Tämän osaston rikkominen

1. Jos asiakirjojen tarkastuksessa ilmenee, että tuottaja ei täytä kaikkien toimitettujen tuotteiden tai osan niistä osalta yhteisön säännöksissä kyseessä olevalle tislaukselle säädettyjä edellytyksiä, toimivaltainen interventioelin ilmoittaa tästä tislaajalle ja tuottajalle.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tuotemäärien osalta tislaajan ei tarvitse noudattaa asetuksen (EY) N:o 1493/1999 27, 28, 29 ja 30 artiklassa tarkoitettua hintaa.

3. Rajoittamatta tämän asetuksen 2 artiklan soveltamista jos tuottaja tai tislaaja ei täytä kaikkien tislaukseen toimitettujen tuotteiden tai osan niistä osalta yhteisön säännöksissä kyseiselle tislaukselle säädettyjä edellytyksiä

a) tukea ei makseta kyseessä oleville määrille;

b) tislaaja ei voi toimittaa interventioelimelle kyseessä olevien määrien tislauksesta saatuja tuotteita.

Jos tuki on jo maksettu, interventioelin perii tuen takaisin tislaajalta.

Jos tislauksesta saadut tuotteet on jo tislattu, interventioelin perii tislaajalta kyseiselle tislaukselle säädettyä tukea vastaavan summan.

Jos kuitenkin tässä asetuksessa säädetyt eri määräajat ylittyvät, voidaan päättää tuen alentamisesta.

4. Interventioelin perii takaisin tuottajalta tislaajalle maksettua määrää vastaavan määrän, jos tuottaja ei täytä kyseisen tislauksen osalta yhteisön säännöksissä säädettyjä edellytyksiä jostain seuraavista syistä:

a) kyseinen tuottaja ei ole toimittanut sato-, tuotanto- tai varastoilmoitusta vahvistetussa määräajassa;

b) tuottaja on toimittanut jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle puutteellisen tai virheellisen sato-, tuotanto- tai varastoilmoituksen ja puuttuvat tai virheelliset tiedot ovat olennaisia kyseessä olevan toimenpiteen soveltamiseksi;

c) tuottaja ei ole täyttänyt asetuksen (EY) N:o 1493/1999 37 artiklassa vahvistettuja velvoitteita, ja rikkominen on todettu tai siitä on ilmoitettu tislaajalle aiempiin ilmoituksiin perustuvan vähimmäishinnan maksamisen jälkeen.

75 artikla

Seuraamukset

1. Lukuun ottamatta ylivoimaista estettä

a) tukea ei makseta, jos tislaaja ei täytä hänelle tämän osaston mukaisesti kuuluvia velvoitteita tai kieltäytyy tarkastuksista;

b) tuesta vähennetään rikkomisen vakavuuden mukaan toimivaltaisen viranomaisen vahvistama määrä, jos tislaaja ei täytä tälle kuuluvia, muita kuin a alakohdassa tarkoitettua velvoitetta.

2. Hyväksyttyjen ylivoimaisten esteiden sattuessa interventioelin määrittää olosuhteet huomioon ottaen tarpeelliseksi katsomansa toimenpiteet.

3. Jos tislaaja ei täytä velvoitteitaan säädetyssä määräajassa, tukea alennetaan seuraavasti:

a) tämän asetuksen 47 artiklan 2 kohdassa ja 55 artiklassa sekä 65 artiklan 7 kohdassa säädetyn tuottajalle maksettavan ostohinnan osalta tuesta vähennetään 1 prosentti kultakin määräajan ylittävältä päivältä yhden kuukauden ajan. Kuukauden kuluttua tukea ei enää makseta.

b) Kun kyseessä ovat

i) 60 artiklan 1 kohdassa ja 65 artiklan 8 kohdassa säädetty ostohinnan maksamista koskevan todisteen toimittaminen,

ii) 60 artiklan 1 kohdassa ja 64 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa säädetty tukihakemuksen jättäminen,

iii) 62 artiklan 1 kohdan iv alakohdassa säädetty alkoholin toimittaminen,

iv) 61 artiklan 2 kohdassa säädetty tislattuja tuotemääriä ja tislauksesta saatuja tuotteiden määriä koskevan selvityksen toimittaminen,

v) 71 artiklan 3 kohdassa säädetty tislausta varten väkevöidyn viinin valmistukseen toimitettuja määriä koskevan selvityksen toimittaminen,

tuesta vähennetään 0,5 prosenttia kultakin määräajan ylittävältä päivältä kahden kuukauden ajan.

Kahden kuukauden kuluttua tukea ei enää makseta.

Jos tuesta on maksettu ennakkoa, vastaava vakuus vapautetaan suhteessa tosiasiallisesti maksettuun tukeen. Jos tukea ei makseta, vakuus menetetään.

4. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tapaukset, joissa on sovellettu 1 kohdan säännöksiä, sekä päätökset, jotka on tehty ylivoimaista estettä koskevan lausekkeen soveltamista koskevien pyyntöjen osalta.

IV jakso: Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 32 artiklassa tarkoitettujen viinien ostohinnan alentaminen

76 artikla

Eräiden väkevöityjen viinien ostohinnan alentaminen

1. Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 29 ja 30 artiklassa tarkoitettuun tislaukseen toimitetun viinin ostohinnasta vähennetään määrät seuraavasti:

- A-vyöhyke: 0,3626 euroa

- B-vyöhyke: 0,3019 euroa

- C-vyöhyke: 0,1811 euroa.

Edellä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua vähennystä ei sovelleta

a) viiniin, jonka ovat toimittaneet asianomaisena viinivuonna asetuksen (EY) N:o 1493/1999 34 artiklan mukaisesti vahvistetusta tuesta kieltäytyvät tuottajat, jotka ovat sijoittautuneet sellaisille alueille, joilla alkoholipitoisuutta voidaan kohottaa vain lisäämällä rypäleen puristemehuja. Näiden tuottajien on esitettävä tislaajalle jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen asianmukaisella hyväksymismerkinnällä varustama jäljennös asiakirjasta, jolla ne kieltäytyvät kyseisistä tuista;

b) viiniin, joka tulee tislattavaksi asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä V olevan G kohdan 7 alakohdassa eri viininviljelyalueiden osalta säädettyjen päivämäärien jälkeen ja jonka toimittaa tuottaja, joka esittää toimivaltaisille viranomaisille todisteen siitä, että hän ei viinivuoden aikana ole lisännyt pöytäviinituotantonsa alkoholipitoisuutta lisäämällä sakkaroosia eikä ole esittänyt tälle tuotannolle mainitun asetuksen 34 artiklassa tarkoitettua tukea koskevaa hakemusta;

c) viineihin ja viiniluokkiin, joiden alkoholipitoisuuden lisäämistä jäsenvaltio ei salli tai ei ole sallinut asianomaisena viinivuonna.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua alennusta vastaava määrä maksetaan mainitussa kohdassa tarkoitettuihin tislauksiin toimitetusta viinimäärästä tuottajalle, joka esittää sitä koskevan hakemuksen toimivaltaiselle viranomaiselle ennen 1 päivää elokuuta joko suoraan tai tislaajan välityksellä ja joka ei ole viinivuoden aikana lisännyt pöytäviinituotantonsa alkoholipitoisuutta lisäämällä sakkaroosia eikä ole esittänyt tälle tuotannolle asetuksen (EY) N:o 1493/1999 34 artiklassa tarkoitettua tukea koskevaa hakemusta.

Tuottajalle, joka esittää tukihakemuksen ennen 1 päivää elokuuta, joka ei ole viinivuoden aikana lisännyt viinituotantonsa alkoholipitoisuutta lisäämällä sakkaroosia tai joka on hakenut mainittua tukea vain pöytäviinituotantonsa sille osalle, joka on pienempi kuin kaikkiin mainittuihin tislauksiin viinivuoden aikana toimitettu määrä, maksetaan tuottajan tislauksiin toimittaman pöytäviinimäärän ja sen pöytäviinimäärän, jonka alkoholipitoisuutta on lisätty, erotusta vastaava, ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu summa.

Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia tuottajia esittämään kaikki hakemukseen liittyvät todisteet.

77 artikla

81 artiklassa tarkoitettujen tukien alentaminen

Kun viini on toimitettu johonkin tämän asetuksen 76 artiklassa tarkoitetuista tislauksista ja kun siihen on sovellettu vähennystä,

a) tislaajille maksettavasta tuesta,

b) interventioelimelle asetuksen (EY) N:o 1493/1999 30 artiklan mukaisesti toimittamisesta tislaajille maksettavasta hinnasta,

c) EMOTR:n (Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto) osallistumisesta asetuksen (EY) N:o 1493/1999 30 artiklan mukaisesta alkoholin haltuunotosta interventioelimille aiheutuviin kustannuksiin

vähennetään 76 artiklassa tarkoitettua vähennystä vastaava määrä.

IV LUKU

TÄMÄN OSASTON I LUVUSSA JA TARVITTAESSA ASETUKSEN (EY) N:o 1493/1999 30 ARTIKLASSA TARKOITETUISTA TISLAUKSISTA SAATUJEN ALKOHOLIEN MYYNTI

78 artikla

Tämän jakson tarkoitus ja määritelmät

1. Tässä jaksossa vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1493/1999 27, 28 ja 30 artiklassa tarkoitetuista tislauksista saatujen alkoholien, jäljempänä "alkoholit", myyntiä koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

Myynti voidaan toteuttaa uusiin teollisiin käyttötarkoituksiin (I alajakso), yksinomaan polttoainealan käyttöön kolmansissa maissa (II alajakso) tai bioetanolin käyttöön yhteisössä (III alajakso).

2. Tässä asetuksessa "tarjouskilpailulla" tarkoitetaan kilpailun järjestämistä asianomaisille tarjouspyyntöjen tai niistä johdetun menettelyn muodossa, ja sopimus tehdään tämän asetuksen mukaisen edullisimman tarjouksen tehneen henkilön kanssa.

I alajakso: alkoholin myynti uusiin teollisiin käyttötarkoituksiin

79 artikla

Uusien teollisten käyttötarkoitusten määritelmä

Rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1493/1999 31 artiklan 2 kohdan soveltamista komissio voi järjestää pysyvän tarjouskilpailun yhteisössä sellaisten pienimuotoisten hankkeiden toteuttamiseksi, jotka tähtäävät muun muassa seuraavanlaisten uusien teollisten käyttötarkoituksien varmistamiseen:

a) kasvihuoneiden lämmittäminen,

b) rehun kuivaus,

c) lämmitysjärjestelmien, erityisesti sementtitehtaiden, polttoaineet,

sekä ainakin kahden viime vuoden aikana sisäisen jalostuksen järjestelmästä hyötyneen toimijan teollisuustarkoituksiin viemien tavaroiden jalostukseen, joka on ollut muuta jalostusta kuin yksinomaan alkoholin uudelleentislaus, puhdistaminen, veden poistaminen tai denaturointi.

Jos alkoholille suunniteltu käyttötarkoitus on sen vienti kolmansiin maihin tavaroina, on esitettävä todisteet siitä, että kolmansissa maissa on annettu kahden edeltävän vuoden aikana lupa käyttää kolmansien maiden alkoholia samojen tavaroiden kuin vietyjen tavaroiden valmistuksessa sisäisen jalostuksen järjestelmällä.

80 artikla

Tarjouskilpailun avaaminen

Komissio avaa asetuksen (EY) N:o 1493/1999 75 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen tarjouskilpailun mainitun asetuksen 27, 28 ja 30 artiklassa tarkoitetuista tislauksista peräisin olevan alkoholin myymiseksi uusiin teollisiin käyttötarkoituksiin. Tällä tarjouskilpailulla myydyt alkoholimäärät eivät saa ylittää 400000 hehtolitraa 100 tilavuusprosentin alkoholia vuodessa.

81 artikla

Tarjouskilpailuilmoitus

Tarjouskilpailuilmoitus julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tähän ilmoitukseen merkitään

a) tarjouskilpailun erityisehdot sekä asianomaisten interventiotoimielinten nimet ja osoitteet;

b) tarjouskilpailussa kilpailutetun alkoholin määrä ilmaistuna hehtolitroina 100 tilavuusprosentin alkoholia;

c) yksi tai useampia sammioita, joista jäsenvaltio kokoaa erän;

d) tarjousten vähimmäishinnat, jotka on mahdollisesti eritelty lopullisten käyttötarkoitusten mukaan;

e) tämän asetuksen 82 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun osallistumisvakuuden määrä ja 84 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetun suoritusvakuuden määrä.

82 artikla

Tarjouksia koskevat edellytykset

1. Tämän asetuksen 97 artiklassa tarkoitettujen merkintöjen lisäksi tarjouksessa on mainittava

a) tarjottu alkoholimäärä sammioittain hehtolitroina 100 tilavuusprosentin alkoholia;

b) niiden sammioiden numero, joihin tarjottu alkoholi on varastoitu; kaikkien näiden sammioiden on oltava samassa jäsenvaltiossa;

c) alkoholin täsmällinen teollinen käyttötarkoitus;

d) vietävän tavaran laatu, jos alkoholi on suunniteltu vietävän kolmansiin maihin tavaroina.

2. Tarjoukseen voidaan merkitä, että se tehdään vain, jos tarjouskilpailun ratkaiseminen koskee tarjoajan tarjoukseen merkitsemää määrää kokonaisuudessaan.

3. Tarjouksen tekijä voi esittää ainoastaan yhden tarjouksen alkoholityyppiä, lopullista käyttötarkoitusta ja tarjouskilpailua kohti. Jos tarjoaja tekee useampia tarjouksia alkoholityyppiä, lopullista käyttötarkoitusta ja osittaista tarjouskilpailua kohti, kaikki tarjoukset hylätään.

4. Tarjouksen on oltava asianomaisen jäsenvaltion interventioelimellä viimeistään kello 12 (Brysselin aikaa) tarjouskilpailua koskevassa ilmoituksessa vahvistettuna tarjousten jättämisen määräpäivänä. Tämän päivän on oltava tarjouskilpailuilmoituksen julkaisupäivää seuraavien viidennentoista ja kahdennenkymmenennenviidennen päivän välillä.

5. Tarjous on voimassa vain, jos ennen tarjousten esittämisen määräajan päättymistä esitetään todisteet siitä, että osallistumisvakuus on asetettu asianmukaiselle interventioelimelle.

6. Kyseisen interventioelimen on annettava komissiolle tiedoksi sille esitettyjen tarjousten jättämisen määräaikaa seuraavien kahden työpäivän aikana luettelo, joka sisältää niiden tarjouksen tekijöiden nimet, joiden tarjoukset voidaan ottaa huomioon tämän asetuksen 97 artiklan mukaisesti, sekä tarjotut hinnat, pyydetyt määrät, niiden sijainti ja alkoholityyppi sekä alkoholille suunniteltu täsmällinen käyttötarkoitus.

83 artikla

Tarjousten hyväksyminen

1. Komissio voi päättää tarjousten hyväksymisestä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 75 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen jätettyjen tarjousten ja tarvittaessa alkoholille suunnitellun lopullisen käyttötarkoituksen perusteella.

2. Komissio laatii luettelon hyväksytyistä tarjouksista alenevassa järjestyksessä alkaen korkeimmista tarjouksista kunnes hyväksytyt tarjoukset kattavat kokonaan tarjouskilpailuilmoituksessa esitetyn alkoholimäärän.

3. Kun useammat hyväksymiskelpoiset tarjoukset koskevat kokonaan tai osittain samoja sammioita, komissio luovuttaa kyseisen alkoholimäärän tarjoajalle, joka on tehnyt korkeimman tarjouksen absoluuttisesti ilmaistuna.

Kun kyseessä on tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu päätös, komissio voi ehdottaa tarjoajalle, jonka tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja tarjouksia ei pystytä ottamaan huomioon, kyseisen alkoholimäärän korvaamista samaa tyyppiä olevalla alkoholimäärällä. Tällöin vastaavat tarjoukset katsotaan hyväksytyiksi, jolleivät tarjoajat esitä eriävää mielipidettä tästä siirrosta kirjallisesti kyseiselle interventioelimelle kymmenen työpäivän määräajassa, joka lasketaan tämän artiklan 5 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta komission päätösten ilmoituspäivästä.

Tämän vuoksi komission päätöksessä mainitaan sammio, johon korvaava alkoholimäärä on varastoitu kyseisen interventioelimen suostumuksella.

4. Jos samansuuruisten tarjousten vuoksi tarjouskilpailulla myydyt alkoholimäärät ylittyvät, kyseinen interventioelin luovuttaa kyseisen määrän joko

a) suhteessa kyseisissä tarjouksissa oleviin määriin tai

b) jakaen mainitun erän tarjoajien kesken näiden suostumuksella tai

c) arpomalla.

5. Komissio

a) ilmoittaa tämän artiklan mukaisesti tehdyistä päätöksistä ainoastaan niille alkoholia hallussaan pitäville jäsenvaltioille ja interventioelimille, joiden tarjous on hyväksytty,

b) julkaisee tarjouskilpailun tulokset yksinkertaistetussa muodossa Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

84 artikla

Ratkaisuilmoitus

1. Interventioelimen on ilmoitettava tarjoajille viipymättä saantitodistusta vastaan kirjallisesti näiden tarjouksesta tehty päätös.

2. Interventioelimen on pidettävä tarjouskilpailun kunkin voittajan saatavilla ratkaisuilmoitus, josta käy ilmi, että tämän tarjous on valittu.

Jos komissio ehdottaa tämän asetuksen 83 artiklan 3 kohdan mukaisesti korvaamista, josta tarjoaja ei esitä eriävää mielipidettä, kyseisen interventioelimen on laadittava ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu ratkaisuilmoitus 83 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan viimeisessä virkkeessä tarkoitettua määräaikaa seuraavana työpäivänä.

3. Kahden viikon kuluessa edellä 1 kohdassa tarkoitetusta tiedoksiannosta ja tämän artiklan 2 kohdan toista alakohtaa sovellettaessa kahden viikon kuluessa ratkaisuilmoituksen laatimisesta kukin tarjouskilpailun voittaja

a) saa interventioelimeltä 2 kohdassa tarkoitetun ratkaisuilmoituksen,

b) esittää kyseiselle interventioelimelle todisteet siitä, että hän on asettanut suoritusvakuuden, jonka tarkoituksena on taata kyseisen alkoholin käyttö tarjouksessa tarkoitettuihin käyttötarkoituksiin.

85 artikla

Alkoholin siirtäminen

1. Alkoholin siirtämisestä on esitettävä siirtomääräys, jonka interventioelin antaa, kun kyseistä määrää vastaavaa summa on maksettu. Tämä määrä pyöristetään lähimpään hehtolitraan 100 tilavuusprosentin alkoholia.

2. Siirtomääräyksessä tarkoitetun alkoholin omistusoikeus siirretään siihen merkittynä päivänä, joka ei voi olla yli 5 päivää siirtomääräyksen antamisesta, ja kyseinen määrä katsotaan lähteneeksi tuona päivänä. Siitä hetkestä lähtien ostaja on vastuussa siirtoa odottavan alkoholin mahdollisista varkauksista, hävikeistä tai tuhoutumisesta sekä varastointikustannuksista.

3. Siirtomääräyksessä vahvistetaan määräpäivä, johon mennessä alkoholi on siirrettävä kyseisen interventioelimen varastoista.

4. Alkoholi on siirrettävä tiedonannon vastaanottamista seuraavien neljän kuukauden aikana.

5. Tarjouskilpailulla myyty alkoholi on käytettävä kokonaisuudessaan kahden vuoden kuluessa ensimmäisestä siirrosta.

II alajakso: Alkoholin myynti yksinomaan polttoainealan käyttöön kolmansissa maissa

86 artikla

Tässä alajaksossa tarkoitettua tarjouskilpailua koskevat edellytykset

Komissio avaa asetuksen (EY) N:o 1493/1999 75 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen neljän kuukauden jaksoissa useita yksittäisiä tarjouskilpailuja, jotka koskevat kukin vähintään 50000 hehtolitraa viinistä tislattua alkoholia ja yhteensä enintään 600000 hehtolitraa 100 tilavuusprosentin alkoholia, tiettyihin kolmansiin maihin vientiä varten yksinomaan polttoainealalla käytettäväksi.

Kyseinen alkoholi on

1. tuotava ja siitä on poistettava vesi jossakin seuraavista kolmansista maista:

a) Costa Rica,

b) Guatemala,

c) Honduras, Islas del Cisne mukaan luettuina

d) El Salvador,

e) Nicaragua,

f) Saint Kitts ja Nevis,

g) Bahama,

h) Dominikaaninen tasavalta,

i) Antigua ja Barbuda,

j) Dominica,

k) Brittiläiset neitsytsaaret ja Montserrat,

l) Jamaika,

m) Saint Lucia,

n) Saint Vincent, Pohjois-Grenadiinit mukaan luettuina,

o) Barbados,

p) Trinidad ja Tobago,

q) Belize,

r) Grenada, Etelä-Grenadiinit mukaan luettuina,

s) Aruba,

t) Alankomaiden Antillit (Curaçao, Bonaire, Saint Eustatius, Saba ja Saint Martinin eteläosa),

u) Guyana,

v) Yhdysvaltain Neitsytsaaret,

w) Haiti,

2. käytettävä yksinomaan polttoainealalla kolmannessa maassa.

87 artikla

Tarjouskilpailuilmoitus

1. Tarjouskilpailuilmoitus julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tähän ilmoitukseen merkitään

a) tarjousten tekemistä koskevat muodollisuudet;

b) alkoholille aiottu lopullinen käyttötarkoitus ja/tai määräpaikka;

c) tarjousten vähimmäishinta;

d) tarjousten vastaanottamiseen toimivaltainen komission yksikkö;

e) tämän asetuksen 91 artiklan 10 kohdassa tarkoitettu siirron määräaika;

f) näytteiden saamista koskevat muodollisuudet;

g) maksuehdot;

h) onko alkoholi denaturoitava.

2. Kukin tarjouskilpailu koskee ainoastaan yhtä erää, jonka sisältämä alkoholi voi olla useammassa jäsenvaltiossa.

3. Tarjouskilpailuilmoituksessa voidaan sulkea pois jotkin 86 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista määräpaikoista.

88 artikla

Tarjoukset

1. Tarjouksen tekijä voi tehdä ainoastaan yhden tarjouksen tässä alajaksossa tarkoitettua tarjouskilpailua kohti; jos tarjouksia tehdään useampia, yhtään tarjousta ei hyväksytä.

2. Jotta tarjous voitaisiin ottaa huomioon, siihen on merkittävä paikka, jossa tarjouskilpailutettu alkoholi on tarkoitus lopullisesti käyttää, ja tarjouksen tekijän sitoumus noudattaa kyseistä määräpaikkaa.

3. Tarjoukseen on myös merkittävä tarjouskilpailuilmoituksen jälkeen saadut todisteet siitä, että tarjouksen tekijällä on tämän asetuksen 86 artiklassa mainitussa kolmannessa maassa sitovia velvoitteita sellaiseen polttoainealan toimijaan nähden, joka sitoutuu poistamaan tarjouskilpailutetusta alkoholista veden kyseisessä maassa ja viemään sen yksinomaan polttoainealalla käytettäväksi.

4. Tarjousten on oltava komission toimivaltaisella yksiköllä viimeistään kello 12 (Brysselin aikaa) tarjouskilpailuilmoituksessa vahvistettuna tarjousten jättämisen määräpäivänä.

5. Tarjous on voimassa vain, jos ennen tarjousten tekemiselle asetetun määräajan umpeutumista esitetään todisteet siitä, että osallistumisvakuus on asetettu kullekin interventioelimelle.

Kyseinen osallistumisvakuus on neljä euroa hehtolitralta 100 tilavuusprosentin alkoholia, ja se on asetettava koko myytävälle määrälle.

6. Edellä olevan 5 kohdan mukaisesti kyseisten interventioelinten on

a) toimitettava tarjousten tekijöille välittömästi todistus osallistumistakuista niille määrille, joista kukin interventioelin vastaa,

b) annettava komissiolle tiedoksi tarjousten jättämisen määräpäiviä seuraavina kahtena työpäivänä luettelo tarkastetuista ja hyväksytyistä osallistumisvakuuksista.

7. Asetuksen (ETY) N:o 2220/85 20 artiklassa tarkoitettuja ensisijaisia vaatimuksia ovat tarjouksen pitäminen voimassa tarjousten esittämisen määräajan päätyttyä ja vientiä koskevan vakuuden ja/tai suoritusvakuuden asettaminen.

89 artikla

Tarjousten hyväksyminen

1. Komissio päättää mahdollisimman pian asetuksen (EY) N:o 1493/1999 75 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen jätettyjen tarjousten hyväksymisestä.

2. Kun tarjoukset päätetään hyväksyä, komissio valitsee edullisimman tarjouksen, ja kahden samansuuruisen tarjouksen kohdalla kyseinen määrä ratkaistaan arpomalla.

3. Komissio

a) antaa tarjouskilpailun hävinneille tiedon kirjallisesti saantitodistusta vastaan,

b) ilmoittaa päätöksestään alkoholia hallussaan pitäville jäsenvaltioille sekä tarjouskilpailun voittajalle,

c) julkaisee tarjouskilpailun tulokset yksinkertaistetussa muodossa Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

4. Tämän asetuksen 88 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu osallistumisvakuus vapautetaan, jos tarjousta ei hyväksytä tai jos tarjouskilpailun voittaja on asettanut vientiä koskevan vakuuden ja kyseisen tarjouskilpailun suorittamista koskevan vakuuden.

90 artikla

Ratkaisuilmoitus

Interventioelimen on pidettävä kunkin tarjouskilpailun voittajan saatavilla ratkaisuilmoitus, josta käy ilmi, että tämän tarjous on hyväksytty.

Kyseinen ilmoitus on toimitettava kahdenkymmenen päivän kuluessa tämän asetuksen 89 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun tiedoksiannon vastaanottamisesta.

91 artikla

Alkoholin siirtäminen

1. Alkoholia hallussaan pitävän interventioelimen ja tarjouskilpailun voittajan on laadittava yhdessä aikataulu alkoholin siirtämiselle.

2. Tarjouskilpailun voittajan on ennen alkoholin siirtämistä ja viimeistään siirtomääräyksen antopäivänä asetettava interventioelimelle vientiä säädetyssä määräajassa koskeva vakuus ja sitoumusten täyttämistä koskeva suoritusvakuus.

3. Suoritusvakuus on 30 euroa hehtolitralta 100 tilavuusprosentin alkoholia.

4. Vientiä säädetyssä määräajassa koskeva vakuus on 3 euroa hehtolitralta 100 tilavuusprosentin alkoholia, ja se asetetaan kunkin siirtomääräykseen merkityn alkoholimäärän osalta.

5. Ennen tarjouskilpailutetun alkoholin siirtämistä interventioelin ja tarjouskilpailun voittaja ottavat näytteen ja analysoivat sen tarkistaakseen kyseisen alkoholin tilavuusprosentteina ilmaistun alkoholipitoisuuden.

Jos kyseisen näytteen määrityksen lopulliset tulokset osoittavat, että siirrettävän alkoholin tilavuusprosentteina ilmaistu alkoholipitoisuus ja tarjouskilpailuilmoitukseen merkitty alkoholin tilavuusprosentteina ilmaistu vähimmäispitoisuus eroavat toisistaan, sovelletaan seuraavia säännöksiä:

a) interventioelin ilmoittaa siitä samana päivänä komission yksiköille, varastoijalle ja tarjouskilpailun voittajalle,

b) tarjouskilpailun voittaja voi

i) joko ottaa komission suostumuksella haltuunsa erän, jolla on todetut ominaisuudet,

ii) tai kieltäytyä ottamasta kyseistä erää haltuunsa.

Molemmissa tapauksissa tarjouskilpailun voittajan on ilmoitettava siitä samana päivänä interventioelimelle ja komissiolle tämän asetuksen liitteen V mukaisesti.

Tarjouskilpailun voittaja, joka kieltäytyy ottamasta kyseistä erää haltuunsa, vapautetaan välittömästi sitoumuksista erän osalta, kun kyseinen velvoite on täytetty.

6. Kun tarjouskilpailun voittaja 5 kohdan mukaisesti kieltäytyy ottamasta erää haltuunsa, asianomaisen interventioelimen on toimitettava hänelle kahdeksan päivän kuluessa ilman lisäkustannuksia toinen alkoholimäärä, jonka laatu on säädetynlainen.

7. Alkoholin siirtämisestä on esitettävä siirtomääräys, jonka interventioelin antaa, kun tätä siirrettävää määrää vastaava summa on maksettu. Tämä määrä pyöristetään lähimpään hehtolitraan 100 tilavuusprosentin alkoholia.

Siirtomääräys annetaan 2500 hehtolitran vähimmäismäärästä, paitsi kun kyseessä on viimeinen siirto kussakin jäsenvaltiossa.

Siirtomääräyksessä vahvistetaan määräpäivä, johon mennessä alkoholi on siirrettävä kyseisen interventioelimen varastoista. Kyseinen määräpäivä ei voi olla 5:ttä päivää myöhäisempi.

8. Siirtomääräyksessä tarkoitetun alkoholin omistusoikeus siirretään siihen merkittynä päivänä, joka ei voi olla 5:ttä päivää myöhäisempi, ja vastaava määrä katsotaan lähteneeksi tuona päivänä. Siitä hetkestä lähtien ostaja on vastuussa siirtoa odottavan alkoholin mahdollisista varkauksista, hävikeistä tai tuhoutumisesta sekä varastointikustannuksista.

9. Jos alkoholin siirto tapahtuu yli viisi työpäivää sen päivän jälkeen, jona tarjouskilpailun voittaja on hyväksynyt erän, ja tämä johtuu interventioelimeen liittyvistä syistä, jäsenvaltion on vastattava vahingonkorvauksista.

10. Alkoholi on siirrettävä asianmukaisen interventioelimen varastoista kuuden kuukauden kuluessa.

11. Alkoholi on käytettävä kokonaisuudessaan kahden vuoden kuluessa ensimmäisestä siirrosta.

12. Alkoholin hallussaan pitävä interventioelin vapauttaa alkoholin vientiin liittyvän vakuuden kunkin sellaisen alkoholimäärän osalta, jonka viennistä säädetyssä määräajassa on esitetty todisteet. Poiketen siitä, mitä asetuksen (ETY) N:o 2220/85 23 artiklassa säädetään ja ylivoimaista estettä lukuun ottamatta viennin määräajan umpeutuessa vientiä koskeva vakuus, joka on viisi euroa hehtolitralta 100 tilavuusprosentin alkoholia, menetetään seuraavasti:

a) 15 prosenttia kaikissa tapauksissa,

b) 0,33 prosenttia loppumäärästä sen jälkeen kun siitä on vähennetty 15 prosenttia, kultakin kyseisen viennin määräajan ylittävältä päivältä.

13. Suoritusvakuus vapautetaan tämän asetuksen 100 artiklan 3 kohdan b alakohdan säännösten mukaisesti.

III alajakso: Myynti bioetanolin käyttöä varten yhteisössä

92 artikla

Tässä alajaksossa tarkoitettua myyntiä koskevat edellytykset

1. Komissio voi kolmen kuukauden kuluessa tämän asetuksen 89 artiklassa tarkoitetusta päätöksestä avata alkoholin myymiseksi huutokaupan asetuksen (EY) N:o 1493/1999 75 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

2. Alkoholi myönnetään Euroopan yhteisöön sijoittautuneelle yritykselle, ja alkoholi on käytettävä polttoainealalla.

3. Tässä tarkoituksessa laaditaan luettelo hyväksytyistä yrityksistä. Luettelo julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisen lehden C-sarjassa ja sitä päivitetään säännöllisesti.

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle niiden yritysten nimet, jotka voidaan niiden mielestä ottaa huomioon ja jotka ovat jättäneet hakemuksen, jossa on seuraavat tiedot:

- yrityksen ilmoitus siitä, että se voi käyttää vähintään 50000 hehtolitraa alkoholia vuodessa,

- paikka, jossa sijaitsevat yrityksen hallinnollinen keskus ja alkoholin jalostuslaitokset,

- jäljennös bioetanolin polttoainealan tuotantolaitosten kaavoista; maininta laitosten kapasiteetista ja tuotantotyypistä,

- jäljennös kansallisten viranomaisten luvista laitosten toiminnalle,

- kansallisten viranomaisten todistus siitä, että laitoksessa käytetään bioetanolina yksinomaan alkoholia ja että kyseistä bioetanolia käytetään yksinomaan polttoainealalla,

- niiden jalostusyritysten hallinnolliset keskukset, joilla on lupa suorittaa polttoainejakelua kulutusvaiheeseen saakka, paitsi jos hyväksytty yritys suorittaa itse jakelun.

Komissio arvioi tietojen perusteella, voidaanko yritys ottaa huomioon, ja ilmoittaa hakemuksen tehneille yrityksille arvioinnin tuloksesta.

93 artikla

Huutokauppamenettely

1. Alkoholin huutokauppailmoitus julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tähän ilmoitukseen merkitään

a) myyntiin saatetun alkoholin määrä,

b) sammiot ja niiden sijainti,

c) myyntihinta,

d) suoritusvakuuden määrä; yritykset voivat kuitenkin korvata tarjouskilpailukohtaisen suoritusvakuuden pysyvällä vakuudella,

e) näytteiden saamisesta koskevat muodollisuudet;

f) maksuehdot.

2. Myyntiin saatetun alkoholin määrä yhdistetään samansuuruisiksi eriksi. Komissio muodostaa erät. Eriä on yhtä monta kuin hyväksytyssä luettelossa on yrityksiä, ja erät jaetaan kaikille hyväksytyssä luettelossa oleville yrityksille, jollei komissio asetuksen (EY) N:o 1493/1999 75 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen muuta päätä. Jos jokin yritys ei hyväksy myyntiin saatettua alkoholia, sen on ilmoitettava siitä komissiolle ja asianomaiselle interventioelimelle 30 päivän kuluessa alkoholin huutokauppailmoituksen julkaisemisesta. Tämän asetuksen 95 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu fyysistä siirtoa koskeva kielto perutaan kieltäytymisilmoituksen päivämäärästä alkaen sellaisen alkoholin osalta, josta on kieltäydytty, ja se voidaan myydä seuraavassa huutokaupassa.

3. Alkoholin myyntihinta on tämän osaston II alajaksossa tarkoitetussa viimeisimmässä tarjouskilpailussa saatu korkein hinta, johon lisätään hehtolitraa kohden asetuksen (EY) N:o 1493/1999 75 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen vahvistettu määrä.

4. Komissio ilmoittaa alkoholia koskevan huutokaupan ratkaisemisesta alkoholia hallussaan pitäville jäsenvaltioille ja asianomaisille yrityksille.

5. Tarjouskilpailun voittaneiden yritysten on 30 päivän kuluessa 3 kohdassa tarkoitetun tiedonannon päivämäärästä toimitettava todisteet siitä, että ne ovat asettaneet kullekin interventioelimelle vakuuden kyseisen alkoholin käyttämisestä bioetanolina polttoainealalla, paitsi jos kyseiset yritykset ovat asettaneet pysyvän vakuuden.

6. Alkoholi on siirrettävä kolmen kuukauden kuluessa komission tarjouskilpailun ratkaisemista koskevan päätöksen tiedoksiantamisen päivämäärästä.

94 artikla

Alkoholin siirtäminen

Tähän huutokauppaan sovelletaan tämän asetuksen 91 artiklan 1, 7, 8 ja 11 kohtaa.

IV alajakso: Yleiset ja valvontaa koskevat säännökset

95 artikla

Alkoholia koskevat edellytykset

1. Jotta komissio voisi laatia tarjouskilpailu- tai huutokauppailmoitukset, se pyytää asianomaisilta jäsenvaltioilta selvitystä seuraavista seikoista:

a) se alkoholimäärä ilmaistuna hehtolitroina 100 tilavuusprosentin alkoholia, joka voidaan myydä tarjouskilpailulla,

b) kyseinen alkoholityyppi,

c) alkoholierien laatu; vahvistetaan vähimmäisarvo ja enimmäisarvo tämän asetuksen 96 artiklan 4 kohdan d alakohdan i ja ii alakohdassa tarkoitetuille ominaispiirteille.

Kyseisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kyseisen pyynnön vastaanottamista seuraavien kahdentoista päivän aikana sellaisten alkoholisammioiden tarkat sijainnit ja viitteet, jotka täyttävät vaaditut laadun ominaispiirteet ja sisältävät vähintään tämän artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdassa tarkoitetun kokonaismäärän alkoholia.

2. Kun jäsenvaltiot ovat antaneet 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut tiedot, kyseistä sammioissa olevaa alkoholia ei voida siirtää ennen sitä koskevan siirtomääräyksen toimittamista.

Tämä kielto ei koske sellaista sammioissa olevaa alkoholia, jota ei tarkoiteta kyseisissä tarjouskilpailu- tai huutokauppailmoituksissa tai jota ei eritellä tämän asetuksen 83-90 artiklassa tarkoitetussa komission päätöksessä.

Interventioelimet, jotka pitävät hallussaan tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa jäsenvaltioiden tiedonannossa ilmoitettua sammiossa olevaa alkoholia, voivat erityisesti logistisista syistä korvata sen komission suostumuksella samantyyppisellä alkoholilla tai interventioelimelle toimitettujen muiden alkoholien sekoituksella kunnes sitä koskeva siirtomääräys annetaan.

3. Jäsenvaltioiden, jotka pitävät hallussaan tarjouskilpailulla tai huutokaupalla myytyä alkoholia, on ilmoitettava komissiolle kuukausittain kyseisen tarjouskilpailutetun alkoholin siirron edistymisestä.

96 artikla

Eriä koskevat edellytykset

1. Alkoholi myydään erinä.

2. Erä koostuu riittävän tasalaatuisesta alkoholimäärästä, joka voidaan jakaa useampiin sammioihin, useampiin paikkoihin ja useampiin jäsenvaltioihin.

3. Kukin erä numeroidaan. Erien numeroiden eteen merkitään tunnus "EY".

4. Kukin erä kuvaillaan. Kuvauksen on sisällettävä ainakin seuraavat merkinnät:

a) erän sijaintipaikka mukaan luettuna kunkin alkoholia sisältävän sammion tunnistamisen mahdollistava viite, ja niiden sisältämä alkoholimäärä;

b) alkoholin kokonaismäärä ilmaistuna hehtolitroina 100 tilavuusprosentin alkoholia. Tämä määrä voi vaihdella 1 prosenttia;

c) kunkin sammion vähimmäisalkoholipitoisuus, ilmaistuna tilavuusprosentteina;

d) mahdollisuuksien mukaan erän laatu ilmoittaen seuraavien enimmäis- ja vähimmäisarvot:

i) happoisuus etikkahappona ilmaistuna grammoina happoa hehtolitrassa 100 tilavuusprosentin alkoholia,

ii) metanolipitoisuus ilmaistuna grammoina hehtolitrassa 100 tilavuusprosentin alkoholia,

e) viittaus interventiotoimenpiteeseen, jonka vuoksi alkoholi on tuotettu; asetuksen (EY) N:o 1493/1999 kyseinen artikla on mainittava.

5. Kun tarjouskilpailu koskee useampaa erää, 4 kohdan mukaisesti kuvaillaan ainoastaan ensimmäinen erä tai ensimmäiset kaksi erää, joiden suuruus on miljoona hehtolitraa 100 tilavuusprosentin alkoholia.

97 artikla

Tarjouksia koskevat yleiset edellytykset

1. Jotta tarjous voitaisiin ottaa huomioon, sen on oltava kirjallinen ja sisällettävä I tai II alajaksossa tarkoitettujen erityisten merkintöjen lisäksi

a) viittaus tarjouskilpailuilmoitukseen;

b) tarjouksen tekijän nimi ja osoite;

c) ehdotettu hinta euroina hehtolitralle 100 tilavuusprosentin alkoholia;

d) tarjouksen tekijän sitoumus noudattaa kyseistä tarjouskilpailua koskevia säännöksiä;

e) tarjouksen tekijän ilmoitus, jonka mukaan hän

i) luopuu kaikista mahdollisesti luovutettavan tuotteen laatua ja ominaispiirteitä koskevista vaateista,

ii) suostuu kaikkeen alkoholin käyttöä ja määräpaikkaa koskevaan valvontaan,

iii) suostuu esittämään todisteet siitä, että alkoholi käytetään tarjouskilpailuilmoituksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

2. Tarjous on pätevä ainoastaan, jos

a) tarjouksen tekijä on sijoittautunut yhteisöön;

b) se koskee koko erää.

3. Hyväksyttävää tarjousta ei voida peruuttaa.

4. Tarjous voidaan hylätä, jos tarjouksen tekijä ei esitä kaikkia sitoumusten täyttämistä koskevia vakuuksia.

98 artikla

Näytteet

1. Jokainen asianomainen voi saada tarjouskilpailuilmoituksen julkaisemisen jälkeen ja sitä koskevien tarjousten jättämisen määräajan umpeutumiseen asti näytteitä myyntiin tarjotusta alkoholista maksamalla niistä kaksi euroa litraa kohti. Asianomaisen saama määrä ei saa olla yli viisi litraa sammiota kohti. Samanhintainen näyte voidaan saada III alajaksossa tarkoitettua myyntiä varten 30 päivän kuluessa huutokauppailmoituksesta.

2. Tarjousten jättämisen määräajan umpeuduttua

a) tarjouksen tekijä tai 92 artiklassa tarkoitettu hyväksytty yritys voi saada näytteitä tarjouskilpailulla myydystä alkoholista;

b) tarjouksen tekijä tai 92 artiklassa tarkoitettu hyväksytty yritys, jolle on tarjottu korvaavaa alkoholia tämän asetuksen 83 artiklan 3 kohdan mukaisesti, voi saada näytteitä korvauksena ehdotetusta alkoholista.

Nämä näytteet voi saada interventioelimeltä maksamalla kymmenen euroa litralta, ja niiden määrä rajoitetaan viiteen litraan sammiota kohti.

3. Sen jäsenvaltion interventioelimen, jonka alueella alkoholi on, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta asianomaisilla on mahdollisuus käyttää 2 kohdassa tarkoitettua oikeutta.

4. Jos tarjouksen tekijä tai 91 artiklassa tarkoitettu hyväksytty yritys toteaa ennen kyseisen alkoholin siirtämiselle tapauksen mukaan tämän asetuksen 85, 91 tai 94 artiklassa säädetyn määräajan päättymistä ja kyseinen interventioelin sen vahvistaa, että tarjouskilpailun perusteella myyty alkoholimäärä ei sovellu sille aiottuun käyttöön sellaisen piilevän vian vuoksi, jota ei luonteensa vuoksi voida havaita alkoholien luovutusta edeltävässä ennakkotarkastuksessa, komissio voi päättää ehdottaa tarjouskilpailun voittajalle korvaavaa alkoholimäärää. Sammio, johon korvaava alkoholimäärä on varastoitu, määritetään yhdessä kyseisen interventioelimen kanssa. Jos tarjouskilpailun voittaja ei esitä eriävää mielipidettään kyseiselle interventioelimelle kirjallisesti kymmenen työpäivän aikana, jotka lasketaan komission korvaavan alkoholimäärän ilmoittavan päätöksen tiedoksiantamisesta, tarjouskilpailun voittajan katsotaan hyväksyneen tämän korvaamisen.

99 artikla

Denaturointia ja/tai merkintäaineiden käyttöä koskevat vaatimukset

1. Jos alkoholi on denaturoitava, denaturointi on tehtävä siirtomääräyksen antamisen ja tämän alkoholin siirron välisenä aikana siirretylle määrälle kyseisten jäsenvaltioiden viranomaisten valvonnassa. Tästä syntyvät kulut maksaa tarjouskilpailun voittaja.

2. Denaturointi suoritetaan lisäämällä 100 tilavuusprosentin alkoholiin bensiiniä 1:n prosentin suhteessa.

3. Denaturointi voidaan suorittaa tähän tarkoitukseen varatussa sammiossa.

100 artikla

Vakuuksia koskevat vaatimukset

Tässä asetuksessa

1) a) asetuksen (ETY) N:o 2220/85 20 artiklassa tarkoitetut osallistumisvakuuteen liittyvät ensisijaiset vaatimukset ovat tarjouksen pitäminen voimassa tarjousten esittämisen määräajan päätyttyä ja suoritusvakuuden asettaminen;

b) asetuksen (ETY) N:o 2220/85 20 artiklassa tarkoitetut suoritusvakuuteen liittyvät ensisijaiset vaatimukset ovat siirretyn alkoholin tehokas käyttö kyseisessä tarjouskilpailussa vahvistettuihin tarkoituksiin ja alkoholin siirtäminen kokonaan kunkin kyseisen interventioelimen varastoista ennen määräaikaa.

2) a) Tarjouskilpailutettu alkoholi on käytettävä kokonaisuudessaan kyseisessä tarjouskilpailussa vahvistettuihin käyttötarkoituksiin, lukuun ottamatta kuljetuksen ja alkoholin loppukäyttöä varten tarvittavien toimenpiteiden aikana mahdollisesti tapahtunutta hävikkiä.

Mahdollinen alkoholin hävikki hyväksytään vain, jos se on tarkastettu loppukäyttöpaikassa tai vientiin tarkoitetun alkoholin osalta paikassa, josta se on viety yhteisön tullialueen ulkopuolelle, ja jos hävikin vahvistaa toimivaltainen tarkastusviranomainen ja/tai kansainvälinen valvontayritys, silloin kun tällaisen käyttämisestä on säädetty tämän asetuksen 102 artiklan mukaisesti, siltä osin kuin hävikki ei ylitä b alakohdassa säädettyjä rajoja.

b) Silloin kun jäljempänä mainittujen toimenpiteiden yhteydessä tapahtunut alkoholin hävikki ylittää seuraavat rajat, suoritusvakuudesta menetetään 96 euroa hehtolitraa kohden, ylivoimaista estettä lukuun ottamatta:

i) 0,05 prosenttia varastoiduista alkoholimääristä varastointikuukautta kohden silloin kun alkoholin hävikki johtuu haihtumisesta,

ii) 0,4 prosenttia varastoista siirretystä alkoholimäärästä silloin kun alkoholin hävikki johtuu yhdestä tai useammasta maatiekuljetuksesta,

iii) 1 prosentti varastoista siirretystä alkoholimäärästä silloin kun alkoholin hävikki johtuu yhdestä tai useammasta maatiekuljetuksesta yhdistettynä yhteen tai useampaan meri- tai sisävesikuljetukseen,

iv) 2 prosenttia varastoista siirretystä alkoholimäärästä silloin kun alkoholin hävikki johtuu maantie- ja merikuljetuksista, jotka ovat välttämättömiä tarjouskilpailun yhteydessä tapahtuvalle alkoholin viennille johonkin tämän asetuksen 86 artiklassa mainituista kolmansista maista,

v) 0,9 prosenttia puhdistettavaksi osoitetusta alkoholimäärästä silloin kun alkoholin hävikki johtuu yhteisössä suoritetusta puhdistamisesta,

vi) 0,9 prosenttia vedenpoistokäsittelyyn osoitetusta alkoholimäärästä silloin kun alkoholin hävikki johtuu yhteisössä suoritetusta veden poistamisesta

vii) 1,2 prosenttia puhdistettavaksi osoitetusta alkoholimäärästä silloin kun alkoholin hävikki johtuu jossakin tämän asetuksen 86 artiklassa mainitussa kolmannessa maassa suoritetusta puhdistamisesta,

viii) 1,2 prosenttia vedenpoistokäsittelyyn osoitetusta alkoholimäärästä silloin kun alkoholin hävikki johtuu jossakin tämän asetuksen 86 artiklassa mainitussa kolmannessa maassa suoritetusta veden poistamisesta.

Neljäs ja/tai viides prosenttimäärä voidaan lisätä kahteen ensimmäiseen prosenttimäärään.

Kuudes ja/tai seitsemäs prosenttimäärä voidaan lisätä kolmanteen prosenttimäärään.

Edellä mainittuja prosenttimääriä sovellettaessa alkoholimäärät määritetään mittaustodistusten tai toimivaltaisten tarkastusviranomaisten toimittamien muiden vastaavien todistusten perusteella.

c) Jos kyseessä on uutta teollista käyttötarkoitusta koskevassa tarjouskilpailussa kilpailutettu alkoholi, joka on puhdistettava ennen aiottua loppukäyttöä, siirretty alkoholi katsotaan käytetyksi kokonaisuudessaan vahvistettuihin tarkoituksiin, jos vähintään 90 prosenttia tarjouskilpailun mukaisesti siirretystä alkoholimäärästä käytetään näihin tarkoituksiin; tarjouskilpailun voittajan on ilmoitettava komissiolle puhdistamisessa syntyneiden sivutuotteiden määrä, määräpaikka ja käyttötarkoitus. Hävikki ei kuitenkaan saa ylittää b alakohdassa säädettyjä rajoja.

3) a) Osallistumisvakuus vapautetaan välittömästi, jos tarjousta ei ole hyväksytty tai jos tarjouskilpailun voittaja täyttää 1 kohdan a alakohdassa säädetyt edellytykset;

b) Kukin alkoholia hallussaan pitävä interventioelin vapauttaa suoritusvakuuden välittömästi, jos tarjouskilpailun voittaja esittää kullekin interventioelimelle tätä koskevan siirretyn määrän osalta 2 ja 3 kohdassa ja asetuksen (ETY) N:o 2220/85 V osastossa vaaditut todisteet.

c) Asetuksen (ETY) N:o 2220/85 27 artiklasta poiketen 10 prosenttia suoritusvakuudesta vapautetaan vasta, kun tarjouskilpailun voittaja esittää kullekin interventioelimelle ja kutakin elintä koskevan siirretyn alkoholimäärän osalta alkoholin käyttöä koskevat todisteet, joista käy ilmi kyseisen tarjouskilpailun yhteydessä mahdollisesti syntynyt alkoholin hävikki. Jos näitä todisteita ei ole esitetty kahdentoista kuukauden kuluessa alkoholin loppukäytölle säädetystä päivämäärästä, jokaiselta hehtolitralta peritään 96 euron suuruinen maksu sen menetetyn alkoholimäärän osalta, joka ylittää edellä 2 kohdassa ilmoitetut rajat.

101 artikla

Valvontatoimenpiteet

1. Kyseisten jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tässä luvussa säädettyjen toimien helpottamiseksi ja sovellettavien yhteisön säännösten noudattamisen varmistamiseksi. Niiden on nimettävä yksi tai useampi laitos vastaamaan näiden säännösten noudattamisen valvonnasta.

Valvonnan on sisällettävä tarkastukset, jotka vastaavat kotimaisten alkoholien valvontaa, mutta vähintään on toteutettava

a) kuljetetun alkoholin määrän fyysinen tarkastus;

b) alkoholin käytön tarkastus pistokokein vähintään kerran kuussa;

c) tilien, rekistereiden, käyttömenetelmien ja varastojen tarkastus.

Jos alkoholi on denaturoitu, tarkastus tehdään vähintään kerran kahdessa kuukaudessa.

2. Jäsenvaltioiden on määritettävä ne asiakirjat, rekisterit ja muut todisteet tai tiedot, jotka tarjouskilpailun voittajan on esitettävä. Ne antavat komissiolle tiedoksi 1 kohdan mukaisesti säädetyt valvontatoimenpiteet. Komissio toimittaa tarvittaessa kyseiselle jäsenvaltiolle tarpeelliset huomautukset tehokkaan valvonnan takaamiseksi.

3. Jäsenvaltioiden toteuttamat toimenpiteet on ilmoitettava komissiolle ennen valvontatoimien aloittamista.

102 artikla

Valvontayrityksen käyttö

Tarjouskilpailuilmoituksessa voidaan määrätä kansainvälisen valvontayrityksen käyttämisestä tarjouskilpailun suorittamisen ja erityisesti alkoholin aiotun määräpaikan ja/tai käyttötarkoituksen tarkastamiseksi. Tästä aiheutuneista kuluista samoin kuin tämän asetuksen 99 artiklan mukaisesta määrityksestä ja valvonnasta aiheutuneista kuluista vastaa tarjouskilpailun voittaja.

IV OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

103 artikla

Tiedonannot komissiolle

1. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle:

a) asetuksen (EY) N:o 1493/1999 29 artiklassa säädetyn tislauksen osalta joka kuukausi

i) tislatut viinimäärät,

ii) alkoholimäärät, joille maksetaan toissijaista tukea;

b) joka toinen kuukausi kunkin asetuksen (EY) N:o 1493/1999 27, 28 ja 30 artiklassa tarkoitetun tislauksen osalta

i) tislatut viini- ja viinisakkamäärät sekä tislausta varten väkevöidyn viinin määrät,

ii) tarvittaessa eriteltynä neutraalin alkoholin, raa'an alkoholin ja tislattujen alkoholijuomien mukaan

- edellisen jakson aikana tuotetut määrät,

- interventioelinten yhteisön tai kansallisten sääntöjen mukaisesti edellisen jakson aikana haltuunsa ottamat määrät,

- kyseisten samojen interventioelinten edellisen jakson aikana myymät määrät,

- kyseisten samojen interventioelinten edellisen jakson lopussa hallussaan pitämät määrät.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava myös kyseisten interventioelinten myymien määrien osalta käytetyt hinnat sekä annettava tieto siitä, että tuotteet on lähetetty yhteisön sisällä tai viety yhteisöstä.

c) 10 päivää ennen kunkin vuosineljänneksen loppua

- toimivaltaisten laitosten tekemät päätökset ylivoimaista estettä koskevaan lausekkeeseen liittyvistä hakemuksista ja niiden tässä tarkoituksessa toteuttamat toimenpiteet tämän asetuksen seuraavissa säännöksissä tarkoitetuissa tapauksissa:

i) 9 artikla,

ii) 10 artikla,

iii) 11 artiklan 3 kohta,

iv) 15 artikla,

v) 16 artikla,

vi) 20 artiklan 4, 5 ja 6 kohta,

vii) 36 artikla,

viii) 37 artikla,

ix) 72 artikla,

x) 75 artiklan 1 kohta,

xi) 100 artiklan 2 kohdan b alakohta

d) viimeistään kuluvan viinivuoden 31 päivänä joulukuuta asetuksen (EY) N:o 1493/1999 III osaston I luvussa ja tämän asetuksen II osastossa tarkoitettujen yksityisen varastoinnin tukien osalta

- niiden rypäleen puristemehujen määrät, jotka on jalostettu tiivistetyksi rypäleen puristemehuksi tai puhdistetuksi tiivistetyksi rypäleen puristemehuksi sopimuksen voimassaoloaikana, sekä tällä tavoin saadut määrät;

e) viimeistään kuluvan viinivuoden 5 päivänä maaliskuuta

- asetuksen (EY) N:o 1493/1999 III osaston I luvussa ja tämän asetuksen II osastossa tarkoitettujen yksityisen varastoinnin tukien osalta

- sopimusten alaiset tuotemäärät 16 päivänä helmikuuta;

- asetuksen (EY) N:o 1493/1999 34 artiklassa ja tämän asetuksen I osaston II luvussa tarkoitettujen tukien osalta

- tukea saaneiden tuottajien lukumäärä,

- väkevöitetyt viinimäärät,

- tässä tarkoituksessa käytettyjen tiivistettyjen rypäleen puristemehujen ja puhdistettujen tiivistettyjen rypäleen puristemehujen määrät ilmoitettuna alkoholipitoisuuden tilavuusprosentteina ja hehtolitraa kohden;

f) edellisen viinivuoden osalta viimeistään 30 päivänä huhtikuuta

i) asetuksen (EY) N:o 1493/1999 35 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja tämän asetuksen I osaston I luvussa tarkoitettujen tukien osalta

- raaka-aineiden määrät, joille on haettu tukea, eriteltyinä niiden luonteen ja sen viininviljelyvyöhykkeen mukaan, jolta ne on saatu;

- raaka-aineiden määrät, joille on myönnetty tukea, eriteltyinä niiden luonteen ja sen viininviljelyvyöhykkeen mukaan, jolta ne on saatu;

ii) asetuksen (EY) N:o 1493/1999 35 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa ja tämän asetuksen I osaston II luvussa tarkoitettujen tukien osalta

- rypäleen puristemehun ja tiivistetyn rypäleen puristemehun määrät, joille on haettu tukea, eriteltyinä sen viininviljelyvyöhykkeen mukaan, jolta ne on saatu,

- rypäleen puristemehun ja tiivistetyn rypäleen puristemehun määrät, joille on haettu tukea, eriteltyinä sen viininviljelyvyöhykkeen mukaan, jolta ne on saatu,

- jalostajien ja toimijoiden rypäleen puristemehusta ja tiivistetystä rypäleen puristemehusta maksamat hinnat.

iii) tapaukset, joissa tislaajat tai tislausta varten väkevöidyn viinin valmistajat eivät ole noudattaneet velvoitteitaan, sekä tämän vuoksi toteutetut toimenpiteet.

104 artikla

Määräajat ja päivämäärät

Tässä asetuksessa tarkoitetut määräajat, päivämäärät ja määräpäivät vahvistetaan asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1182/71 mukaisesti. Mainitun asetuksen 3 artiklan 4 kohtaa ei kuitenkaan sovelleta vahvistettaessa tämän asetuksen II osastossa tarkoitettu varastointiaika.

105 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetukset (ETY) N:o 2682/77, (ETY) N:o 1059/83, (ETY) N:o 3461/85, (ETY) N:o 441/88, (ETY) N:o 2598/88, (ETY) N:o 2640/88, (ETY) N:o 2641/88, (ETY) N:o 2721/88, (ETY) N:o 2728/88, (ETY) N:o 3105/88, (ETY) N:o 1238/93, (EY) N:o 377/93 ja (ETY) N:o 2192/93.

106 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä elokuuta 2000.

Seuraavia asetuksia sovelletaan kuitenkin viinivuoden 1999/2000 tuotteisiin 31 päivään elokuuta 2000:

- asetus (ETY) N:o 1059/83,

- asetus (ETY) N:o 2640/88,

- asetus (ETY) N:o 2641/88,

- asetus (ETY) N:o 2721/88,

- asetus (ETY) N:o 2728/88,

- asetus (ETY) N:o 3105/88.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 25. heinäkuuta 2000.

Komission puolesta

Franz Fischler

Komission jäsen

(1) EYVL L 179, 14.7.1999, s. 1.

(2) EYVL L 102, 17.4.1999, s. 11.

(3) EYVL L 160, 27.6.1989, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 3378/94 (EYVL L 366, 31.12.1994, s. 1).

(4) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 103.

LIITE I

Vastaavuustaulukko potentiaalisen alkoholipitoisuuden ja niiden lukujen välillä, jotka on saatu refraktometrillä 20°:ssa yhteisön annetun asetuksen (EY) N:o 1622/2000 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä markkinamekanismien osalta

(tämän asetuksen 13 artikla)

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE II

Tämän asetuksen 27 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdan i alakohdassa säädetyt pöytäviinien laadulliset vähimmäisominaisuudet

I Valkoviini

a) Todellinen vähimmäisalkoholipitoisuus:10,5 til-%

b) Haihtuvien happojen enimmäispitoisuus:9 milliekvivalenttia litrassa

c) Rikkidioksidin enimmäispitoisuus:155 milligrammaa litrassa.

II Punaviinit

a) Todellinen vähimmäisalkoholipitoisuus:10,5 til-%

b) Haihtuvien happojen enimmäispitoisuus:11 milliekvivalenttia litrassa

c) Rikkidioksidin enimmäispitoisuus:115 milligrammaa litrassa.

Roseeviinien on täytettävä edellä punaviineille vahvistetut vaatimukset muutoin kuin rikkidioksidin osalta, jonka enimmäispitoisuus on valkoviineille vahvistetun enimmäispitoisuuden suuruinen.

Edellä a ja c alakohdassa tarkoitettuja edellytyksiä ei kuitenkaan sovelleta pöytäpunaviineihin, jotka on saatu Portugieser-tyyppisistä viiniköynnöksistä, eikä pöytävalkoviineihin, jotka on saatu Sylvaner-, Müller-Thurgaus tai Riesling-tyyppisistä viiniköynnöksistä.

LIITE III

Tämän asetuksen 43 artiklassa tarkoitetun neutraalin alkoholin määritelmä

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE IV

Neutraalin alkoholin yhteisön määritysmenetelmä

Tämän liitteen soveltamiseksi

a) toistettavuusraja on arvo, jota pienempi on tietyllä todennäköisyydellä kahden samoissa olosuhteissa (sama suorittaja, sama välineistö, sama laboratorio ja lyhyt aikaväli) saadun yksittäisen tuloksen välisen erotuksen itseisarvo;

b) uusittavuusraja on arvo, jota pienempi tietyllä todennäköisyydellä kahden erilaisissa olosuhteissa (eri suorittaja, eri välineistö ja/tai eri laboratorio ja/tai eri ajankohta) saadun yksittäisen tuloksen välisen erotuksen itseisarvo.

"Yksittäisellä tuloksella" tarkoitetaan arvoa, joka saadaan käyttämällä yhteen näytteeseen yhden kerran täydellisesti standardisoitua koemenetelmää. Jos muuta ei ilmoiteta, todennäköisyys on 95 prosenttia.

LIITE V

Tiedonanto, joka koskee erästä kieltäytymistä tai sen hyväksymistä viinistä tislatun alkoholin vientiä koskevassa tarjouskilpailussa

- Tarjouskilpailun voittajaksi valitun tarjouksen tekijän nimi:

- Tarjouskilpailun päivämäärä:

- Päivämäärä, jona tarjouskilpailun voittaja kieltäytyy erästä tai hyväksyy sen:

>TAULUKON PAIKKA>