(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/95/EY (3) säädetään vaatimuksesta, jonka mukaan kuluttajatuotteiden on oltava turvallisia ja jäsenvaltioiden markkinavalvontaviranomaisten on toteutettava toimia vaarallisten tuotteiden suhteen ja vaihdettava tätä koskevia tietoja unionin nopean tietojenvaihtojärjestelmän (RAPEX) kautta.

(2)

Kun otetaan huomioon uusiin teknologioihin ja verkkomyyntiin liittyvä kehitys, direktiiviä 2001/95/EY on tarpeen tarkistaa ja päivittää, jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus unionin yhdenmukaistamislainsäädännön ja standardointilainsäädännön kehityksen kanssa, varmistaa tuoteturvallisuuteen liittyvien palautusmenettelyjen parempi toimivuus ja varmistaa selkeämpi kehys elintarvikkeita jäljitteleville tuotteille, joita on tähän mennessä säännelty neuvoston direktiivillä 87/357/ETY (4). Direktiivit 2001/95/EY ja 87/357/ETY olisi selkeyden vuoksi kumottava ja korvattava tällä asetuksella.

(3)

Asetus on tarkoituksenmukainen säädös, koska sillä otetaan käyttöön selkeät ja yksityiskohtaiset säännöt, jotka eivät anna jäsenvaltioille mahdollisuutta saattaa niitä osaksi kansallista lainsäädäntöään eri tavoin. Kun valitaan asetus direktiivin sijaan, voidaan myös paremmin saavuttaa tavoite varmistaa johdonmukaisuus unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden markkinavalvontaa koskevan lainsäädäntökehyksen kanssa, sillä niihin sovellettava säädös on myös asetus, nimittäin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1020 (5). Lisäksi tällaisella valinnalla kevennetään sääntelytaakkaa, kun sen myötä tuoteturvallisuussääntöjä sovelletaan johdonmukaisesti kaikkialla unionissa.

(4)

Tämän asetuksen tarkoituksena on myötävaikuttaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 169 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamiseen. Sillä olisi erityisesti pyrittävä varmistamaan kuluttajien terveys ja turvallisuus sekä sisämarkkinoiden toiminta kuluttajille tarkoitettujen tuotteiden osalta.

(5)

Tällä asetuksella olisi pyrittävä suojelemaan kuluttajia ja heidän turvallisuuttaan yhtenä unionin oikeudellisen kehyksen perusperiaatteista, jollaisena se on myös vahvistettu Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’. Vaarallisilla tuotteilla voi olla erittäin kielteisiä seurauksia kuluttajille ja kansalaisille. Kaikilla kuluttajilla, myös heikoimmassa asemassa olevilla, kuten lapsilla, ikäihmisillä ja vammaisilla henkilöillä, on oikeus turvallisiin tuotteisiin. Kuluttajilla olisi oltava käytettävissään riittävät keinot kyseisen oikeuden toteuttamiseksi, ja jäsenvaltioilla olisi oltava käytettävissään asianmukaiset välineet ja toimenpiteet tämän asetuksen täytäntöönpanon valvomiseksi.

(6)

Tiettyjen tuotteiden tai tuoteluokkien turvallisuusnäkökohdista on laadittu alakohtaista unionin yhdenmukaistamislainsäädäntöä, mutta käytännössä on mahdotonta antaa unionin lainsäädäntöä kaikista kuluttajatuotteista, joita on olemassa tai joita voidaan kehittää. Sen vuoksi tarvitaan laajapohjainen horisontaalinen lainsäädäntökehys, jolla korjataan puutteita ja täydennetään voimassa olevan tai tulevan alakohtaisen unionin yhdenmukaistamislainsäädännön säännöksiä ja varmistetaan kuluttajansuoja, jota tuolla lainsäädännöllä ei muutoin varmisteta, erityisesti kuluttajien terveyden ja turvallisuuden suojelun korkean tason saavuttamiseksi SEUT 114 ja 169 artiklassa edellytetyllä tavalla.

(7)

Samalla olisi selkeästi määritettävä tämän asetuksen eri osien soveltamisala alakohtaisen unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden osalta, jotta vältetään päällekkäiset säännökset ja varmistetaan selkeä oikeudellinen kehys.

(8)

Unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin ei olisi sovellettava joitakin tämän asetuksen säännöksiä, kuten useimpia talouden toimijoiden velvoitteista, mutta tietyt muut tämän asetuksen säännökset täydentävät unionin yhdenmukaistamislainsäädäntöä ja niitä olisi sen vuoksi sovellettava tällaisiin tuotteisiin. Varsinkin yleistä tuoteturvallisuusvaatimusta ja siihen liittyviä säännöksiä olisi sovellettava unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamisalaan kuuluviin kuluttajatuotteisiin silloin, kun kyseinen unionin yhdenmukaistamislainsäädäntö ei kata tietyntyyppisiä riskejä. Verkkomarkkinapaikkojen tarjoajien velvoitteita, talouden toimijoiden velvoitteita onnettomuuksien sattuessa, kuluttajien oikeutta tiedonsaantiin ja oikeussuojakeinoihin sekä tuoteturvallisuuteen liittyviä palautusmenettelyjä koskevia tämän asetuksen säännöksiä olisi sovellettava unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin, siltä osin kuin tällaisessa unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä ei ole erityissäännöksiä, joilla on sama tavoite. RAPEXia käytetään jo unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamiseksi, kuten asetuksen (EU) 2019/1020 20 artiklassa säädetään, ja sen vuoksi unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin olisi sovellettava Safety Gate -järjestelmää ja sen toimintaa koskevia tämän asetuksen säännöksiä.

(9)

Tuotteiden, jotka on suunniteltu yksinomaan ammattikäyttöön mutta jotka ovat sittemmin siirtyneet kuluttajamarkkinoille, olisi kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan, koska ne voisivat kohtuudella ennakoitavissa olevissa olosuhteissa käytettyinä aiheuttaa riskejä kuluttajien terveydelle ja turvallisuudelle.

(10)

Lääkkeille tehdään markkinoille saattamista edeltävä arviointi, johon kuuluu erityinen riski-hyötyanalyysi. Kyseiset tuotteet olisi sen vuoksi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

(11)

Elintarvikkeita, rehuja ja niihin liittyviä aloja koskevalla unionin lainsäädännöllä on perustettu järjestelmä sen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden turvallisuuden varmistamiseksi. Elintarvikkeilla ja rehuilla onkin erityinen oikeudellinen kehys, joka on vahvistettu etenkin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 178/2002 (6). Elintarvikkeita ja rehutuotteita säännellään myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2017/625 (7), jolla varmistetaan yhdenmukainen toimintamalli virallisessa valvonnassa elintarvike- ja rehulainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen noudattamisen osalta. Elintarvikkeet ja rehutuotteet olisi sen vuoksi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, lukuun ottamatta elintarvikkeen kanssa kosketuksiin joutuvia materiaaleja ja tarvikkeita, siltä osin kuin on kyse riskeistä, jotka eivät kuulu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1935/2004 (8) tai muun, ainoastaan kemialliset ja biologiset elintarvikkeisiin liittyvät riskit kattavan elintarvikkeita koskevan erityislainsäädännön soveltamisalaan.

(12)

Eläviin kasveihin sovelletaan varsinkin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/2031 (9) säädettyä erityistä oikeudellista kehystä, jossa otetaan huomioon kyseisten tuotteiden erityispiirteet kuluttajien turvallisuuden varmistamiseksi.

(13)

Eläimistä saatavat sivutuotteet ovat eläinperäisiä aineksia, joita ihmiset eivät kuluta. Kyseisiin tuotteisiin, kuten rehuihin, sovelletaan varsinkin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1069/2009 (10) säädettyä erityistä oikeudellista kehystä.

(14)

Kasvinsuojeluaineisiin eli torjunta-aineisiin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 (11) perusteella erityissäännöksiä, jotka koskevat lupien myöntämistä niille kansallisella tasolla, joten nekin olisi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

(15)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1139 (12) 2 artiklan 3 kohdan d alakohdassa tarkoitetut ilma-alukset kuuluvat jäsenvaltioiden sääntelyvalvonnan piiriin, koska niiden siviili-ilmailun turvallisuudelle aiheuttama riski on vähäinen. Kyseiset ilma-alukset olisi sen vuoksi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

(16)

Tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia olisi sovellettava käytettyihin tuotteisiin tai tuotteisiin, jotka korjataan, kunnostetaan tai kierrätetään ja jotka palaavat toimitusketjuun liiketoiminnan yhteydessä, lukuun ottamatta tuotteita, joiden kuluttaja ei voi kohtuudella odottaa täyttävän uusimpia turvallisuusvaatimuksia, kuten tuotteita, jotka nimenomaisesti esitetään sellaisina, että ne on korjattava tai kunnostettava, tai jotka asetetaan saataville markkinoilla historiallisesti merkittävinä keräilyesineinä.

(17)

Palvelujen ei pitäisi kuulua tämän asetuksen soveltamisalaan. Jotta voitaisiin suojella kuluttajien terveyttä ja turvallisuutta, sellaisten tuotteiden, jotka toimitetaan kuluttajille tai asetetaan kuluttajien saataville palvelujen tarjoamisen yhteydessä, mukaan lukien tuotteet, joiden kanssa kuluttajat ovat suoraan kosketuksissa palvelun tarjoamisen aikana, olisi kuitenkin kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan. Tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle olisi kuitenkin jätettävä laitteet, joilla kuluttajat liikkuvat tai matkustavat, kun tällaisia laitteita käyttää suoraan palveluntarjoaja liikennepalvelun yhteydessä, sillä tätä on käsiteltävä suoritetun palvelun turvallisuuden yhteydessä.

(18)

Antiikkiesineet, kuten taide- tai keräilyantiikkiesineet ovat erityisiä tuoteluokkia, joiden ei voida odottaa täyttävän tässä asetuksessa säädettyjä turvallisuusvaatimuksia, joten ne olisi jätettävä sen soveltamisalan ulkopuolelle. Jotta voitaisiin kuitenkin estää se, että muita tuotteita pidetään virheellisesti näihin luokkiin kuuluvina, on tarpeen ottaa huomioon, että taide-esineiden ovat yksinomaan taiteellisiin tarkoituksiin luotuja tuotteita, että keräilyesineiden ovat riittävän harvinaisia ja historiallisesti tai tieteellisesti riittävän merkityksellisiä, jotta niiden kerääminen ja säilyttäminen on perusteltua, ja että antiikkiesineiden ovat iältään poikkeuksellisia, jolleivat ne jo ole taide- tai keräilyesineitä tai molempia. Neuvoston direktiivin 2006/112/EY (13) liite IX voitaisiin ottaa huomioon arvioitaessa, onko tuote antiikkiesine, kuten taide- tai keräilyesine.

(19)

Maailman terveysjärjestö määrittelee ’terveyden’ täydellisen ruumiillisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaksi eikä ainoastaan taudin tai raihnaisuuden puuttumiseksi.

(20)

Myös etämyynnin, mukaan lukien verkkomyynti, olisi kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan. Verkkomyynti on kasvanut jatkuvasti ja tasaisesti, mikä on luonut uusia liiketoimintamalleja, synnyttänyt tuoteturvallisuuteen liittyviä uusia haasteita ja tuonut markkinoille uusia toimijoita, kuten verkkomarkkinapaikkojen tarjoajia.

(21)

Jos tuotetta tarjotaan myytäväksi verkossa tai muun etämyynnin kautta, tuotteen olisi katsottava olevan asetettu saataville markkinoilla, jos myyntitarjous on kohdennettu kuluttajille unionissa. Kansainvälisen yksityisoikeuden alalla sovellettavien unionin sääntöjen mukaisesti olisi tehtävä tapauskohtainen analyysi sen määrittämiseksi, onko tarjous kohdennettu kuluttajille unionissa. Myyntitarjouksen olisi katsottava olevan kohdennettu kuluttajille unionissa, jos asianomainen talouden toimija suuntaa millä tahansa tavalla toimintaansa jäsenvaltioon. Tapauskohtaisissa analyyseissa olisi otettava huomioon asiaankuuluvat tekijät, kuten maantieteelliset alueet, joille toimitus on mahdollista, saatavilla olevat kielet, joita käytetään tarjouksen tekemiseen tai tilaamiseen, maksuvaihtoehdot, jäsenvaltion rahayksikön käyttö tai jossakin jäsenvaltiossa rekisteröity verkkotunnus. Verkkomyynnin tapauksessa pelkästään se, että talouden toimijoiden tai verkkomarkkinapaikkojen tarjoajien rajapinnat ovat saatavilla jäsenvaltiossa, johon kuluttaja on sijoittautunut tai jossa kuluttajalla on kotipaikka, ei riitä.

(22)

Tässä asetuksessa säädetyn yleisen turvallisuusvaatimuksen mukaisesti talouden toimijat olisi velvoitettava saattamaan markkinoille ainoastaan turvallisia tuotteita. Tällainen korkea turvallisuustaso olisi ensisijaisesti saavutettava tuotteen suunnittelun ja ominaisuuksien avulla, tuotteen suunniteltu ja ennakoitavissa oleva käyttö ja käyttöolosuhteet huomioon ottaen. Mahdollisia jäljellä olevia riskejä olisi lievennettävä tietyillä suojatoimilla, kuten varoituksilla ja ohjeilla.

(23)

Tuotteen turvallisuus olisi arvioitava ottaen huomioon kaikki asiaa koskevat näkökohdat, erityisesti sen ominaisuudet, kuten fyysiset, mekaaniset ja kemialliset ominaisuudet, ja sen esitystapa sekä erityistarpeet ja -riskit, joita tuotteeseen liittyy tietyissä kuluttajaryhmissä, jotka todennäköisesti käyttävät kyseisiä tuotteita, erityisesti lasten, ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden keskuudessa. Näihin riskeihin voi sisältyä myös ympäristöriski, siinä määrin kuin se aiheuttaa riskin kuluttajien terveydelle ja turvallisuudelle. Kyseisessä arvioinnissa olisi otettava huomioon digitaalisesti verkkoon liitettyjen tuotteiden aiheuttama terveysriski, mukaan lukien riski varsinkin haavoittuvassa asemassa olevien kuluttajien, erityisesti lasten, mielenterveydelle. Kun valmistajat arvioivat sellaisten digitaalisesti verkkoon liitettyjen tuotteiden turvallisuutta, joilla todennäköisesti on vaikutusta lapsiin, niiden olisi sen vuoksi varmistettava, että niiden markkinoilla saataville asettamat tuotteet täyttävät sisäänrakennettua turvallisuutta ja yksityisyyttä koskevat mahdollisimman korkeatasoiset vaatimukset lapsen edun mukaisesti. Jos erityiset tiedot ovat tarpeen, jotta tuotteista voidaan tehdä turvallisia tietylle henkilöryhmälle, tuotteiden turvallisuuden arvioinnissa olisi tämän lisäksi otettava huomioon myös kyseisten tietojen olemassaolo ja niiden saavutettavuus. Kaikkien tuotteiden turvallisuus olisi arvioitava ottaen huomioon, että tuotteen on oltava turvallinen koko elinkaarensa ajan.

(24)

Esineet, jotka on liitetty muihin esineisiin, tai muut kuin sulautetut esineet, jotka vaikuttavat toisen esineen toimintatapaan, voivat aiheuttaa riskin tuotteen turvallisuudelle. Kyseinen seikka olisi otettava asianmukaisesti huomioon mahdollisena riskinä. Liitännät ja keskinäiset suhteet, joita esineellä voi olla ulkoisiin esineisiin, eivät saisi vaarantaa sen turvallisuutta.

(25)

Uudet teknologiat voivat aiheuttaa uusia riskejä kuluttajien terveydelle ja turvallisuudelle tai muuttaa tapaa, jolla olemassa olevat riskit voivat toteutua, kuten ulkopuolinen interventio, jossa hakkeroidaan tuote tai muutetaan sen ominaisuuksia. Uusilla teknologioilla voitaisiin esimerkiksi ohjelmistopäivitysten kautta merkittävästi muuttaa alkuperäistä tuotetta, josta olisi silloin tehtävä uusi riskinarviointi, jos tällä merkittävällä muutoksella olisi vaikutusta tuotteen turvallisuuteen.

(26)

Kuluttajien turvallisuuteen vaikuttavia erityisiä kyberturvallisuusriskejä sekä protokollia ja sertifiointeja voidaan käsitellä alakohtaisella lainsäädännöllä. Olisi kuitenkin varmistettava, että kun tällaista alakohtaista lainsäädäntöä ei sovelleta, asianomaiset talouden toimijat tuotteita suunnitellessaan ja kansalliset viranomaiset niitä arvioidessaan ottavat huomioon uusiin teknologioihin liittyvät riskit, jotta voidaan varmistaa, etteivät tuotteeseen tehdyt muutokset vaaranna sen turvallisuutta.

(27)

Tässä asetuksessa säädetyn yleisen turvallisuusvaatimuksen tehokkaan ja johdonmukaisen soveltamisen helpottamiseksi on tärkeää hyödyntää eurooppalaisia standardeja, jotka kattavat tietyt tuotteet ja riskit. Eurooppalaisten standardien, joiden viitetiedot on julkaistu direktiivin 2001/95/EY mukaisesti, olisi jatkossakin luotava olettama tässä asetuksessa säädetyn yleisen turvallisuusvaatimuksen mukaisuudesta. Komission direktiivin 2001/95/EY mukaisesti esittämiä standardointipyyntöjä olisi pidettävä tämän asetuksen mukaisesti esitettyinä standardointipyyntöinä. Jos sama standardi kattaa eri riskejä tai riskiluokkia, tuotteen vaatimustenmukaisuus standardin asianomaisen riskin tai riskiluokan kattavan osan kanssa synnyttäisi myös itse tuotteelle turvallisuusolettaman asianomaisen riskin tai riskiluokan osalta.

(28)

Kun komissio katsoo, että tarvitaan eurooppalainen standardi varmistamaan, että tietyt tuotteet ovat tässä asetuksessa säädetyn yleisen turvallisuusvaatimuksen mukaisia, sen olisi sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012 (14) asiaa koskevia säännöksiä pyytääkseen yhtä tai useampaa eurooppalaista standardointiorganisaatiota joko laatimaan tai yksilöimään standardi, jolla varmistetaan, että sen mukaisten tuotteiden oletetaan olevan turvallisia.

(29)

Tuotteet voivat aiheuttaa eri sukupuolille erilaisia riskejä, ja tämä olisi otettava huomioon standardointitoiminnassa, jotta vältetään poikkeamat turvallisuuden suhteen ja siten sukupuolikohtaiset turvallisuuserot. Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission sukupuoliresponsiivisia standardeja koskevassa julistuksessa esitetään useita toimia, joita kansallisten standardointielinten ja standardeja kehittävien organisaatioiden olisi sisällytettävä sukupuolten tasa-arvoa koskevaan toimintasuunnitelmaansa sukupuoliresponsiivisia standardeja ja standardien kehittämistä varten, jotta voidaan saada aikaan sukupuolen kannalta tasapainoisia, edustavia ja osallistavia standardeja.

(30)

Asetuksen (EU) N:o 1025/2012 mukauttamisen yhteydessä olisi otettava käyttöön erityinen menettely erityisten turvallisuusvaatimusten hyväksymiseksi tässä asetuksessa säädetyn erityiskomitean avustuksella.

(31)

Eurooppalaisten standardien puuttuessa sen jäsenvaltion terveys- ja turvallisuusvaatimuksia koskevan kansallisen lainsäädännön, jossa tuote on asetettu saataville markkinoilla, olisi oltava unionin oikeuden ja erityisesti SEUT 34 ja 36 artiklan mukaista.

(32)

Talouden toimijoilla olisi niillä toimitusketjussa olevan roolin mukaisesti oltava tuotteiden turvallisuutta koskevia oikeasuhteisia velvoitteita, jotta voidaan varmistaa kuluttajien terveyden ja turvallisuuden suojelun korkea taso siten, että samalla varmistetaan myös sisämarkkinoiden tehokas toiminta. Kaikkien toimitus- ja jakeluketjuun kuuluvien talouden toimijoiden olisi toteutettava aiheellisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että ne asettavat saataville markkinoilla ainoastaan turvallisia ja tämän asetuksen mukaisia tuotteita. On tarpeen säätää selkeästä ja oikeasuhteisesta velvoitteiden jakautumisesta, joka vastaa kunkin toimijan roolia toimitus- ja jakeluprosessissa. Kun esimerkiksi tarkastetaan, ovatko valmistaja ja tapauksen mukaan maahantuoja noudattaneet velvoitteitaan, jakelijoita olisi vaadittava suorittamaan ainoastaan tosiseikkoja koskevia tarkastuksia eikä niille toimitettujen tietojen arviointia. Talouden toimijat voisivat antaa tiedot tuotteen ja talouden toimijoiden tunnistamiseksi sekä ohjeita ja turvallisuustietoja myös digitaalisessa muodossa käyttäen sähköisiä ratkaisuja, kuten QR- tai tietomatriisikoodia.

(33)

Valmistajien olisi laadittava markkinoille saattamistaan tuotteista tekniset asiakirjat, joissa olisi oltava tarvittavat tiedot sen osoittamiseksi, että kyseiset tuotteet ovat turvallisia. Teknisten asiakirjojen olisi perustuttava valmistajan suorittamaan sisäiseen riskianalyysiin. Teknisissä asiakirjoissa annettavien tietojen määrän olisi oltava oikeassa suhteessa tuotteen monimutkaisuuteen ja valmistajan tunnistamiin mahdollisiin riskeihin. Valmistajien olisi erityisesti esitettävä yleinen kuvaus tuotteesta ja seikoista, jotka ovat tarpeen sen turvallisuuden arvioimiseksi. Siinä tapauksessa, että tuotteet ovat monimutkaisia tai niihin liittyy mahdollisia riskejä, annettavissa tiedoissa voisi olla tarpeen esittää kattavampi kuvaus tuotteesta. Tällaisissa tapauksissa olisi esitettävä analyysi kyseisistä riskeistä sekä riskien vähentämiseksi tai poistamiseksi käyttöön otetuista teknisistä keinoista. Jos tuote on eurooppalaisten standardien tai muiden tässä asetuksessa säädettyjen yleisen turvallisuusvaatimuksen täyttämiseksi sovellettavien seikkojen mukainen, olisi esitettävä myös luettelo asianomaisista eurooppalaisista standardeista tai muista seikoista.

(34)

Kun luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö joko saattaa tuotteen markkinoille omalla nimellään tai tavaramerkillään tai merkittävästi muuttaa tuotetta tavalla, joka voi vaikuttaa tämän asetuksen vaatimusten mukaisuuteen, häntä tai sitä olisi pidettävä valmistajana ja hänen tai sen olisi otettava hoitaakseen valmistajan velvoitteet.

(35)

Tuotteen muuttamisella fyysisesti tai digitaalisesti voisi olla tuotteen luonteeseen ja ominaisuuksiin nähden seurauksia tavalla, jota ei ole ennakoitu tuotteen alkuperäisessä riskinarvioinnissa ja joka voisi vaarantaa tuotteen turvallisuuden. Tällaista muuttamista olisi siten pidettävä merkittävänä muutoksena, ja kun sitä ei tee kuluttaja tai sitä ei tehdä kuluttajan puolesta, tuotetta olisi sen perusteella pidettävä uutena tuotteena, jolla on eri valmistaja. Jotta tässä asetuksessa säädetyn yleisen turvallisuusvaatimuksen mukaisuus voidaan varmistaa, merkittävän muutoksen toteuttavaa henkilöä olisi pidettävä valmistajana ja häneen olisi sovellettava samoja velvoitteita. Kyseistä vaatimusta olisi sovellettava vain tuotteen muutettuun osaan, edellyttäen, ettei muutos vaikuta tuotteeseen kokonaisuutena. Jotta voitaisiin välttää tarpeeton ja kohtuuton rasite, merkittävän muutoksen toteuttavan henkilön ei pitäisi edellyttää tekevän testejä uudelleen ja laativan uusia asiakirjoja tuotteen niistä seikoista, joihin muutos ei vaikuta. Merkittävän muutoksen toteuttavan henkilön vastuulla olisi oltava osoittaa, ettei muutoksella ole vaikutusta tuotteeseen kokonaisuutena.

(36)

Talouden toimijoiden itsensä olisi otettava käyttöön sisäiset vaatimustenmukaisuusmenettelyt, joiden avulla ne varmistavat sisäisesti velvoitteidensa tehokkaan ja nopean täyttämisen sekä olosuhteet, joissa vaaralliseen tuotteeseen voidaan reagoida ajoissa.

(37)

Jotta vaarallisten tuotteiden saattaminen markkinoille voitaisiin estää, talouden toimijoille olisi oltava pakollista sisällyttää tuotanto- tai markkinointitoimiinsa sisäisiä prosesseja, joilla varmistetaan tämän asetuksen asiaan liittyvien vaatimusten noudattaminen. Talouden toimijoiden itsensä olisi niillä toimitusketjussa olevan roolin ja kyseessä olevien tuotteiden tyypin mukaan määritettävä tällaiset sisäiset prosessit esimerkiksi toiminnan järjestämistä koskevien menettelyjen, suuntaviivojen, standardien tai väliaikaisen johtajan nimittämisen perusteella. Tällaisten sisäisten prosessien laatimisen ja muodon olisi oltava yksinomaan asianomaisten talouden toimijoiden vastuulla.

(38)

Kaikkien talouden toimijoiden ja verkkomarkkinapaikkojen tarjoajien yhteistyö markkinavalvontaviranomaisten kanssa on olennaisen tärkeää, jotta voidaan poistaa tai vähentää riskejä asianomaisten markkinoilla saataville asetettujen tuotteiden osalta. Markkinavalvontaviranomaisten niille esittämät pyynnöt olisi kuitenkin mukautettava siihen, millainen rooli niillä on toimitusketjussa, ja niiden oikeudelliset velvoitteet huomioon ottaen.

(39)

Unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden talouden toimijoiden suoramyynti verkkokanavien kautta vaikeuttaa markkinavalvontaviranomaisten työtä vaarallisten tuotteiden torjumiseksi unionissa, sillä monissa tapauksissa talouden toimijat eivät välttämättä ole sijoittautuneet unioniin eikä niillä ole laillista edustajaa unionissa. Sen vuoksi on tarpeen varmistaa, että markkinavalvontaviranomaisilla on riittävät valtuudet ja keinot puuttua tehokkaasti vaarallisten tuotteiden myyntiin verkossa. Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen tehokas täytäntöönpano, asetuksen (EU) 2019/1020 4 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa säädetty velvoite olisi ulotettava koskemaan unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle jääviä tuotteita sen varmistamiseksi, että on olemassa unioniin sijoittautunut vastuussa oleva talouden toimija, jolle on annettu tällaisia tuotteita koskevia tehtäviä, joka toimii markkinavalvontaviranomaisten yhteyshenkilönä ja joka, soveltuvin osin tuotteeseen liittyvien mahdollisten riskien osalta, suorittaa tiettyjä tehtäviä oikea-aikaisesti sen varmistamiseksi, että tuotteet ovat turvallisia. Kyseisiin tiettyihin tehtäviin olisi sisällyttävä säännöllisiä tarkastuksia sen osalta, ovatko tuotteet teknisten asiakirjojen, tuote- ja valmistajatietojen, ohjeiden ja turvallisuustietojen mukaisia.

(40)

Tuotteen yhteydessä olisi ilmoitettava unioniin sijoittautuneen ja tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista tuotteista vastaavan talouden toimijan yhteystiedot, jotta voidaan helpottaa tarkastuksia kaikkialla toimitusketjussa.

(41)

Jotta talouden toimijat, jotka ovat pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä), mukaan lukien mikroyritykset, pystyisivät selviytymään tällä asetuksella asetetuista uusista velvoitteista, komission olisi niiden hallinnollisten rasitteiden yksinkertaistamisen ja rajoittamisen tarpeen huomioon ottaen tarjottava käytännön suuntaviivoja ja räätälöityä opastusta, kuten suora kanava, jonka kautta ne saavat yhteyden asiantuntijoihin, jos niillä on kysyttävää.

(42)

Varmistamalla tuotteen tunnistaminen sekä valmistajaa ja muita asianomaisia talouden toimijoita koskevien tietojen antaminen koko toimitusketjussa voidaan auttaa tunnistamaan talouden toimijat ja tapauksen mukaan toteuttaa vaarallisten tuotteiden suhteen tehokkaita ja oikeasuhteisia korjaavia toimenpiteitä, kuten kohdennettuja palautusmenettelyjä. Tuotteen tunnistamisella sekä valmistajaa ja muita asianomaisia talouden toimijoita koskevien tietojen antamisella varmistetaan siten, että kuluttajat, myös vammaiset henkilöt, ja markkinavalvontaviranomaiset saavat paikkansapitävää tietoa vaarallisista tuotteista, jolloin lisätään luottamusta markkinoihin ja vältetään tarpeettomat kaupan häiriöt. Tuotteissa olisi siksi oltava tiedot, joiden avulla voidaan tunnistaa tuotteet sekä tunnistaa valmistaja ja tapauksen mukaan maahantuoja ja muut asianomaiset talouden toimijat. Tällaisia vaatimuksia voitaisiin tiukentaa tietyntyyppisten, kuluttajien terveydelle ja turvallisuudelle todennäköisesti vakavan riskin aiheuttavien tuotteiden osalta järjestelmällä, johon kerätään ja tallennetaan tietoja, joiden avulla voidaan paitsi tunnistaa tuote myös tunnistaa sen komponentit tai sen toimitusketjuun kuuluvat talouden toimijat. Tämä ei saisi vaikuttaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2011/83/EU (15) säädettyihin tiedonantovaatimuksiin, jotka koskevat esimerkiksi tavaroiden pääominaisuuksia, siinä määrin kuin se on välineen ja tavaroiden luonteen kannalta tarkoituksenmukaista. Kuvana olisi pidettävä valokuvaa, kuvitusta tai muuta piktografista elementtiä, jonka avulla tuote tai mahdollinen tuote voidaan helposti tunnistaa.

(43)

Kun varmistetaan, että valmistajat ilmoittavat markkinoilla saataville asettamansa tuotteen aiheuttamista onnettomuuksista, voidaan parantaa markkinavalvontaviranomaisten saatavilla olevia tietoja ja tunnistaa paremmin mahdollisesti vaaralliset tuoteluokat. Säännöt, jotka koskevat talouden toimijoiden tuotevastuuta viallisista tuotteista, on vahvistettu unionin erityislainsäädännössä, joten tällaista ilmoitusta ja tiedonkeruuta ei saisi pitää viallista tuotetta koskevan vastuun myöntämisenä tai vastuun vahvistamisena asiaa koskevan unionin tai kansallisen lainsäädännön nojalla.

(44)

Jotta kehittyvät uudet riskit ja muut tuoteturvallisuuteen liittyvät markkinasuuntaukset olisi mahdollista havaita varhaisessa vaiheessa, kaikkia asianosaisia, mukaan lukien kuluttajajärjestöt tai elinkeinoelämän järjestöt, olisi kannustettava välittämään markkinavalvontaviranomaisille ja komissiolle niiden saatavilla olevat tiedot tämän asetuksen säännösten rikkomisten havaitsemiseksi ja tutkimiseksi.

(45)

Verkkomarkkinapaikkojen tarjoajilla on keskeinen rooli toimitusketjussa, sillä niiden kautta talouden toimijat voivat tavoittaa suuremman määrän kuluttajia, ja siten myös tuoteturvallisuusjärjestelmässä.

(46)

Verkkomyyntiin liittyvien uusien monimutkaisten liiketoimintamallien mukaisesti sama yhteisö voi tarjota monenlaisia palveluja. Sama yhteisö voi tietyn tuotteen osalta tarjottavien palvelujen luonteen mukaan kuulua tämän asetuksen nojalla eri liiketoimintamallien luokkiin. Kun yhteisö tarjoaa vain verkossa toimivia välityspalveluja tietyn tuotteen osalta, sitä pidettäisiin tuon tuotteen osalta vain verkkomarkkinapaikan tarjoajana. Jos sama yhteisö tarjoaa tietyn tuotteen myynnin osalta verkkomarkkinapaikan palveluja ja myös toimii talouden toimijana tämän asetuksen nojalla, sitä pidettäisiin myös asianomaisena talouden toimijana. Kyseisen yhteisön olisi tällaisessa tapauksessa noudatettava velvoitteita, joita asianomaiselle talouden toimijalle on asetettu. Jos esimerkiksi verkkomarkkinapaikan tarjoaja myös jakelee jotakin tuotetta, se katsottaisiin jaellun tuotteen myynnin osalta jakelijaksi. Vastaavasti jos kyseinen yhteisö myy omalla tuotemerkillään varustettuja tuotteita, se toimisi valmistajana ja sen olisi noudatettava valmistajiin sovellettavia vaatimuksia. Joitakin yhteisöjä voidaan pitää myös huolintapalvelun tarjoajina, jos ne tarjoavat huolintapalveluja. Tällaiset tapaukset olisi näin ollen arvioitava tapauskohtaisesti.

(47)

Kun otetaan huomioon verkkomarkkinapaikkojen tarjoajien tärkeä rooli tuotteiden myynnin välittäjinä elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välillä, näillä toimijoilla olisi oltava enemmän velvollisuuksia puuttua vaarallisten tuotteiden myyntiin verkossa. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/31/EY (16) säädetään sähköisen kaupankäynnin yleisistä puitteista ja vahvistetaan verkkoalustoille tiettyjä velvoitteita. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2022/2065 (17) säännellään verkossa toimivien välityspalvelujen tarjoajien vastuuvelvollisuutta laittomasta sisällöstä, mukaan lukien vaaralliset tuotteet. Kyseisellä asetuksella ei rajoiteta kuluttajansuojaa ja tuoteturvallisuutta koskevassa unionin lainsäädännössä vahvistettujen sääntöjen soveltamista. Kyseisessä asetuksessa säädetyn horisontaalisen oikeudellisen kehyksen pohjalta olisi siten sen 2 artiklan 4 kohdan f alakohdan mukaisesti otettava käyttöön erityisvaatimuksia, jotka ovat olennaisen tärkeitä puututtaessa tehokkaasti vaarallisten tuotteiden myyntiin verkossa. Siinä määrin kuin tässä asetuksessa täsmennetään tuoteturvallisuuden osalta vaatimukset, joita verkkomarkkinapaikkojen tarjoajien on noudatettava asetuksen (EU) 2022/2065 tiettyjen säännösten noudattamisen varmistamiseksi, nämä vaatimukset eivät saisi vaikuttaa asetuksen (EU) 2022/2065 soveltamiseen, vaan kyseistä asetusta sovelletaan edelleen kyseisiin verkkomarkkinapaikkojen tarjoajiin.

(48)

Tuoteturvallisuussitoumus, joka allekirjoitettiin ensimmäisen kerran vuonna 2018 ja johon useat verkkomarkkinapaikkojen tarjoajat ovat sittemmin liittyneet, sisältää eräitä tuoteturvallisuutta koskevia vapaaehtoisia sitoumuksia. Tuoteturvallisuussitoumus on osoittautunut hyväksi keinoksi parantaa kuluttajien suojelua verkossa myytäviltä vaarallisilta tuotteilta. Jotta voitaisiin vahvistaa kuluttajien suojelua siten, että vältetään heidän henkeensä, terveyteensä ja turvallisuuteensa kohdistuva vahinko, ja varmistaa reilu kilpailu sisämarkkinoilla, verkkomarkkinapaikkojen tarjoajia kannustetaan tekemään kyseisiä vapaaehtoisia sitoumuksia, joiden avulla voidaan estää markkinoilta jo poistettuja vaarallisia tuotteita ilmestymästä uudelleen niiden tuotelistauksiin. Teknologioiden ja digitaalisten prosessien käytön sekä hälytysjärjestelmiin, erityisesti Safety Gate -portaaliin, tehtyjen parannusten avulla voidaan automaattisesti tunnistaa vaaralliset tuotteet, joista on ilmoitettu, ja viestiä niistä sekä toteuttaa automatisoituja satunnaistarkastuksia Safety Gate -portaalissa.

(49)

Verkkomarkkinapaikkojen tarjoajien olisi tässä asetuksessa säädettyjen erityisvelvoitteiden mukaisesti noudatettava asianmukaista huolellisuutta niiden verkkorajapinnoilla säilytettävän sellaisen sisällön suhteen, joka liittyy tuoteturvallisuuteen. Tässä asetuksessa olisi vastaavasti säädettävä kaikkien verkkomarkkinapaikkojen tarjoajien huolellisuusvelvoitteista niiden verkkorajapinnoilla säilytettävän sellaisen sisällön suhteen, joka liittyy tuoteturvallisuuteen.

(50)

Verkkomarkkinapaikkojen tarjoajien olisi tehokkaan markkinavalvonnan varmistamiseksi rekisteröidyttävä Safety Gate -portaaliin ja ilmoitettava Safety Gate -portaalissa tiedot keskitetystä yhteyspisteestään, joka on tarkoitettu helpottamaan tuoteturvallisuusongelmia koskevien tietojen ilmoittamista. Komission olisi varmistettava, että rekisteröityminen on helppoa ja käyttäjäystävällistä. Tämän asetuksen mukainen keskitetty yhteyspiste voisi olla sama kuin asetuksen (EU) 2022/2065 11 artiklan mukainen yhteyspiste, kunhan ei vaaranneta tavoitetta käsitellä tuoteturvallisuuteen liittyviä ongelmia nopeasti ja täsmällisesti.

(51)

Verkkomarkkinapaikkojen tarjoajien olisi nimettävä kuluttajia varten keskitetty yhteyspiste. Kyseisen keskitetyn yhteyspisteen olisi otettava keskitetysti vastaan tuoteturvallisuusongelmia koskevat kuluttajien ilmoitukset, jotka voidaan sitten ohjata edelleen verkkomarkkinapaikan varsinaiseen palvelupisteeseen. Tämä ei saisi estää asettamasta kuluttajien saataville muita yhteyspisteitä tiettyjä palveluja varten. Tämän asetuksen mukainen keskitetty yhteyspiste voisi olla sama kuin asetuksen (EU) 2022/2065 12 artiklan mukainen yhteyspiste.

(52)

Verkkomarkkinapaikkojen tarjoajilla olisi oltava käytössä sisäinen mekanismi tuoteturvallisuusongelmien käsittelyä varten, jotta ne voisivat noudattaa tämän asetuksen mukaisia velvoitteitaan, jotka koskevat erityisesti viranomaisten määräysten oikea-aikaista ja tehokasta noudattamista, muiden kolmansien osapuolten ilmoitusten käsittelyä ja yhteistyötä markkinavalvontaviranomaisten kanssa pyynnöstä toteutettavissa korjaavissa toimenpiteissä.

(53)

Asetuksen (EU) 2019/1020 14 artiklan 4 kohdassa annetaan markkinavalvontaviranomaisille, jos ei ole muita tehokkaita keinoja vakavan riskin poistamiseksi, valtuudet vaatia sellaisen sisällön poistamista verkkorajapinnalta, jossa viitataan kyseisiin tuotteisiin, tai vaatia selkeän loppukäyttäjille suunnatun varoituksen laittamista esille, kun nämä käyttävät verkkorajapintaa. Markkinavalvontaviranomaisille asetuksen (EU) 2019/1020 14 artiklan 4 kohdassa annettuja valtuuksia olisi sovellettava myös tähän asetukseen. Tämän asetuksen mukaista tehokasta markkinavalvontaa varten ja sen välttämiseksi, että unionin markkinoilla on vaarallisia tuotteita, kyseisiä valtuuksia olisi sovellettava kaikissa tarpeellisissa ja oikeasuhteisissa tapauksissa ja myös vakavaa lievemmän riskin aiheuttavien tuotteiden osalta. On ehdottoman tärkeää, että verkkomarkkinapaikkojen tarjoajat noudattavat tällaisia määräyksiä kiireellisesti. Tällä asetuksella olisikin otettava käyttöön tätä koskevat sitovat määräajat. Kyseisiä valtuuksia olisi käytettävä asetuksen (EU) 2022/2065 9 artiklan mukaisesti.

(54)

Määräyksissä, joilla verkkomarkkinapaikan tarjoajaa vaaditaan myös poistamaan verkkorajapinnaltaan kaikki määräyksessä täsmennetyn vaarallisen tuotteen tarjoamiseen viittaava samanlainen sisältö, olisi yksilöitävä seikat, joiden mukaisesti ja avulla verkkomarkkinapaikan tarjoaja voi poistaa samanlaiset tarjoukset elinkeinonharjoittajien esittämien tietojen perusteella, siinä määrin kuin verkkomarkkinapaikan tarjoajalta ei edellytetä kyseisen sisällön itsenäistä arviointia.

(55)

Silloinkin, kun Safety Gate -pikahälytysjärjestelmästä saaduissa tiedoissa ei ole tarkkaa URL-osoitetta ja tarvittaessa lisätietoja, joiden avulla vaarallisen tuotteen tarjoamiseen viittaava sisältö voidaan tunnistaa, verkkomarkkinapaikkojen tarjoajien olisi otettava huomioon toimitetut tiedot, kuten tuotetunnisteet, kun niitä on saatavilla, ja muut jäljitettävyyttä koskevat tiedot osana omasta aloitteestaan toteuttamiaan toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tapauksen mukaan havaita, tunnistaa tai poistaa tällaiset vaarallisten tuotteiden tarjoamiset niiden verkkorajapinnoilla tai estää pääsy niihin. Safety Gate -portaali olisi joka tapauksessa nykyaikaistettava ja päivitettävä, jotta verkkomarkkinapaikkojen tarjoajien olisi helpompi havaita tuotteita, jotka eivät ole turvallisia, ja tätä varten olisi oltava mahdollista panna täytäntöön tämän asetuksen säännökset, jotka koskevat vaarallisten tuotteiden tarjoamiseen viittaavan sisällön poistamista verkkorajapinnoilta Safety Gate -portaalin yhteyteen suunniteltavan ja kehitettävän ilmoitusjärjestelmän avulla.

(56)

Verkkomarkkinapaikkojen tarjoajille tällä asetuksella asetetut velvoitteet eivät saisi merkitä niille yleistä velvoitetta valvoa siirtämiään tai tallentamiaan tietoja, eikä niillä saisi velvoittaa verkkomarkkinapaikkojen tarjoajia pyrkimään aktiivisesti saamaan selville laitonta toimintaa osoittavia tosiasioita tai olosuhteita, kuten vaarallisten tuotteiden myyntiä verkossa. Jotta verkkomarkkinapaikkojen tarjoajien hyväksi voidaan soveltaa säilytyspalveluja koskevaa vastuusta vapautumista direktiivin 2000/31/EY ja asetuksen (EU) 2022/2065 nojalla, niiden olisi kuitenkin poistettava verkkorajapinnoiltaan vaarallisten tuotteiden tarjoamiseen viittaava sisältö ripeästi saatuaan tosiasiallisen tiedon tai, vahingonkorvausvaatimuksen kyseessä ollessa, tultuaan tietoiseksi vaarallisten tuotteiden tarjoamiseen viittaavasta sisällöstä, etenkin tapauksissa, joissa verkkomarkkinapaikan tarjoaja on saanut tiedon tosiasioista tai olosuhteista, joiden perusteella huolellisen talouden toimijan olisi pitänyt tunnistaa kyseinen laittomuus. Verkkomarkkinapaikkojen tarjoajien olisi käsiteltävä vaarallisten tuotteiden tarjoamiseen viittaavaa sisältöä koskevat, asetuksen (EU) 2022/2065 16 artiklan mukaisesti saadut ilmoitukset tässä asetuksessa vahvistettujen lisämääräaikojen kuluessa. Verkkomarkkinapaikkojen tarjoajia kannustetaan lisäksi tarkistamaan tuotteet Safety Gate -portaalista ennen niiden asettamista rajapinnoilleen.

(57)

Asetuksen (EU) 2022/2065 22 artiklan soveltamiseksi ja verkossa myytävien tuotteiden turvallisuuden osalta digitaalisten palvelujen koordinaattorin olisi pidettävä erityisesti kuluttajajärjestöjä ja kuluttajien etua ajavia yhdistyksiä sekä muita asiaankuuluvia sidosryhmiä näiden pyynnöstä luotettuina ilmoittajina edellyttäen, että kyseisessä artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

(58)

Tuotteiden jäljitettävyys on olennaisen tärkeää vaarallisten tuotteiden tehokkaan markkinavalvonnan ja korjaavien toimenpiteiden kannalta. Kuluttajia olisi myös suojeltava vaarallisilta tuotteilta samalla tavoin verkon ulkopuolisilla ja verkossa toimivilla myyntikanavilla, myös silloin, kun he ostavat tuotteita verkkomarkkinapaikoilla. Elinkeinonharjoittajien jäljitettävyyttä koskevien asetuksen (EU) 2022/2065 säännösten perusteella verkkomarkkinapaikkojen tarjoajien ei pitäisi sallia tietyn tuotteen tarjoamista tuotelistauksessa alustoillaan, ellei elinkeinonharjoittaja ole antanut kaikkia tässä asetuksessa täsmennettyjä tuoteturvallisuuteen ja jäljitettävyyteen liittyviä tietoja. Tällaiset tiedot olisi esitettävä yhdessä tuotelistauksen kanssa, jotta kuluttajat voivat saada käyttöönsä samat tiedot verkossa ja sen ulkopuolella. Verkkomarkkinapaikkojen tarjoajien ei pitäisi kuitenkaan olla vastuussa itse tietojen täydellisyyden, oikeellisuuden ja paikkansapitävyyden tarkistamisesta, sillä velvoite varmistaa tuotteiden jäljitettävyys kuuluu asianomaiselle elinkeinonharjoittajalle.

(59)

On myös tärkeää, että verkkomarkkinapaikkojen tarjoajat tekevät tiivistä yhteistyötä markkinavalvontaviranomaisten, elinkeinonharjoittajien ja asianomaisten talouden toimijoiden kanssa tuotteiden turvallisuuden osalta. Asetuksen (EU) 2019/1020 7 artiklan 2 kohdassa asetetaan tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajille velvoite tehdä markkinavalvontaviranomaisten kanssa yhteistyötä mainitun asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden yhteydessä. Kyseinen velvoite olisi siten ulotettava koskemaan kaikkia kuluttajatuotteita. Markkinavalvontaviranomaiset esimerkiksi parantavat jatkuvasti teknisiä välineitä, joita ne käyttävät verkossa suorittamassaan markkinavalvonnassa tunnistaakseen verkossa myytävät vaaralliset tuotteet. Jotta kyseiset välineet toimisivat, verkkomarkkinapaikkojen tarjoajien olisi sallittava pääsy rajapinnoilleen. Tuoteturvallisuuden varmistamiseksi markkinavalvontaviranomaisilla olisi myös oltava mahdollisuus perustellusta pyynnöstä haravoida tietoja verkkorajapinnalta, jos verkkomarkkinapaikkojen tarjoajat tai verkkomyyjät ovat ottaneet käyttöön teknisiä esteitä. Verkkomarkkinapaikkojen tarjoajien olisi tehtävä yhteistyötä myös tuotteiden palautusmenettelyissä ja onnettomuuksia koskevissa ilmoituksissa.

(60)

Asetuksessa (EU) 2019/1020 säädetyn, unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden markkinavalvontaa koskevan oikeudellisen kehyksen ja tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden markkinavalvontaa koskevan oikeudellisen kehyksen olisi oltava niin yhtenäiset kuin mahdollista. Sen vuoksi nämä kaksi säännöstöä on tarpeen sovittaa yhteen markkinavalvontatoimien, -velvoitteiden, -valtuuksien ja -toimenpiteiden sekä markkinavalvontaviranomaisten kesken tehtävän yhteistyön osalta. Tätä varten asetuksen (EU) 2019/1020 10 artiklaa, 11 artiklan 1–7 kohtaa, 12–15 artiklaa, 16 artiklan 1–5 kohtaa, 18, 19 ja 21–24 artiklaa olisi sovellettava myös tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin.

(61)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 (18) (unionin tullikoodeksi) nojalla kolmansista maista peräisin olevat tuotteet, jotka on tarkoitus asettaa saataville unionin markkinoilla tai saattaa yksityiseen käyttöön tai kulutukseen unionin tullialueella, on asetettava tullimenettelyyn ”luovutus vapaaseen liikkeeseen”. Kyseisen menettelyn tavoitteena on suorittaa tavaroiden tuontia koskevat muodollisuudet, mukaan lukien unionin lainsäädännön sovellettavien säännösten täytäntöönpanon valvonta, jotta kyseiset tavarat voidaan asettaa saataville unionin markkinoille kuten mikä tahansa unionissa valmistettu tuote. Kun kyse on kuluttajien turvallisuudesta, kyseisten tuotteiden on oltava tämän asetuksen ja erityisesti tässä asetuksessa säädetyn yleisen turvallisuusvaatimuksen mukaisia.

(62)

Asetuksen (EU) 2019/1020 VII lukua, jossa vahvistetaan unionin markkinoille tulevien tuotteiden valvontaa koskevat säännöt, sovelletaan jo sellaisenaan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin. Näistä tarkastuksista vastaavien viranomaisten olisi suoritettava tarkastukset asetuksen (EU) N:o 952/2013 46 ja 47 artiklassa, täytäntöönpanolainsäädännössä ja vastaavassa ohjeistuksessa tarkoitetun riskianalyysin perusteella. Sen vuoksi tällä asetuksella ei muuteta millään tavoin asetuksen (EU) 2019/1020 VII lukua eikä tapaa, jolla unionin markkinoille tulevien tuotteiden valvonnasta vastaavat viranomaiset järjestävät ja toteuttavat toimintansa.

(63)

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden toimivaltaisten viranomaisten tämän asetuksen nojalla toteuttamiin toimenpiteisiin sovelletaan tehokkaita oikeussuojakeinoja perusoikeuskirjan 47 artiklan mukaisesti.

(64)

Kansallisten viranomaisten olisi voitava täydentää tuotteiden turvallisuuteen keskittyviä perinteisiä markkinavalvontatoimia markkinavalvontatoimilla, joissa keskitytään talouden toimijoiden tuoteturvallisuuden varmistamiseksi käyttöön ottamiin sisäisiin vaatimustenmukaisuusmenettelyihin. Markkinavalvontaviranomaisten olisi voitava vaatia valmistajaa ilmoittamaan, mihin muihin tuotteisiin – tuotteisiin, jotka on tuotettu samalla menetelmällä tai sisältävät samat komponentit, joiden katsotaan aiheuttavan riskin, tai kuuluvat samaan tuotantoerään – liittyy sama riski.

(65)

Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että markkinavalvontaviranomaisilla on riittävästi asiantuntemusta ja resursseja kaikkia täytäntöönpanotoimiaan varten.

(66)

Tämän asetuksen soveltamista koskeva jäsenvaltioiden ja komission välinen tietojenvaihto olisi perustettava tuotosindikaattoreihin, joiden avulla voidaan mitata unionin tuoteturvallisuuslainsäädännön vaikuttavuutta.

(67)

Vaarallisia tuotteita koskevan tietojenvaihdon olisi oltava tehokasta, nopeaa ja täsmällistä, jotta voidaan varmistaa, että näiden tuotteiden osalta toteutetaan aiheellisia toimenpiteitä, ja suojella näin kuluttajien terveyttä ja turvallisuutta.

(68)

RAPEXia olisi nykyaikaistettava, jotta voitaisiin tehostaa korjaavia toimenpiteitä koko unionissa yksittäisen jäsenvaltion alueen ulkopuolelle ulottuvan riskin aiheuttavien tuotteiden osalta. Lyhytnimi RAPEX on aiheellista muuttaa muotoon Safety Gate, jotta voidaan lisätä selkeyttä ja tavoittaa paremmin kuluttajat. Safety Gate -järjestelmässä on kolme osaa: ensiksikin vaarallisia muita tuotteita kuin elintarvikkeita koskeva pikahälytysjärjestelmä, jossa kansalliset viranomaiset ja komissio voivat vaihtaa tietoja tällaisista tuotteista (Safety Gate -pikahälytysjärjestelmä); toiseksi verkkoportaali, jossa yleisölle annetaan tietoa ja jonka kautta he voivat tehdä valituksia (Safety Gate -portaali); ja kolmanneksi verkkoportaali, jonka avulla yritykset voivat täyttää velvoitteensa antaa viranomaisille ja kuluttajille tietoa vaarallisista tuotteista ja onnettomuuksista (Safety Business Gateway). Safety Gate -järjestelmän eri osien välillä olisi oltava rajapintoja. Safety Gate -pikahälytysjärjestelmä on sisäinen järjestelmä, jonka kautta viranomaiset ja komissio vaihtavat tietoja vaarallisia tuotteita koskevista toimenpiteistä ja joka voi sisältää luottamuksellisia tietoja. Safety Gate -portaalissa olisi julkaistava lyhennelmä hälytyksistä, jotta yleisölle voidaan tiedottaa vaarallisista tuotteista. Safety Business Gateway on verkkoportaali, jonka kautta yritykset antavat jäsenvaltioiden markkinavalvontaviranomaisille tietoa vaarallisista tuotteista ja onnettomuuksista. Komission olisi kehitettävä tekninen ratkaisu sen varmistamiseksi, että yritysten Safety Business Gateway -portaaliin tallentamat tiedot, joiden tarkoituksena on varoittaa kuluttajia, voidaan asettaa kuluttajien saataville Safety Gate -portaalissa ilman aiheetonta viivytystä. Komission olisi lisäksi kehitettävä yhteentoimiva rajapinta niin, että verkkomarkkinapaikkojen tarjoajat voivat helposti, nopeasti ja luotettavasti yhdistää rajapintansa Safety Gate -portaaliin.

(69)

Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava Safety Gate -pikahälytysjärjestelmässä sekä pakollisista että vapaaehtoisista korjaavista toimenpiteistä, joilla estetään tuotteen mahdollinen kaupan pitäminen, rajoitetaan sitä tai asetetaan sille erityisehtoja sen vuoksi, että se aiheuttaa vakavan riskin kuluttajien terveydelle ja turvallisuudelle tai asetuksen (EU) 2019/1020 soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden osalta myös loppukäyttäjien muille asiaan liittyville yleisille eduille.

(70)

Asetuksen (EU) 2019/1020 34 artiklan nojalla jäsenvaltioiden viranomaisten on ilmoitettava mainitun asetuksen soveltamisalaan kuuluvien, vakavaa lievemmän riskin aiheuttavien tuotteiden suhteen toteutetuista toimenpiteistä kyseisessä artiklassa tarkoitetun tieto- ja viestintäjärjestelmän kautta, kun taas tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien, vakavaa lievemmän riskin aiheuttavien tuotteiden suhteen toteutetuista korjaavista toimenpiteistä voitaisiin ilmoittaa myös Safety Gate -pikahälytysjärjestelmän kautta. Jäsenvaltioiden ja komission olisi asetettava yleisön saataville tiedot, jotka koskevat tuotteiden kuluttajien terveydelle ja turvallisuudelle aiheuttamia riskejä. Kuluttajien ja yritysten kannalta on suotavaa, että kaikki tiedot vakavan riskin aiheuttavien tuotteiden suhteen toteutetuista korjaavista toimenpiteistä sisältyvät Safety Gate -pikahälytysjärjestelmään, jolloin vaarallisia tuotteita koskevat olennaiset tiedot voidaan asettaa yleisön saataville Safety Gate -portaalin kautta. On tärkeää varmistaa, että kaikki nämä tiedot ovat saatavilla kuluttajan asuinjäsenvaltion virallisella kielellä (virallisilla kielillä) ja että ne on laadittu selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla. Jäsenvaltioita kannustetaan siten ilmoittamaan Safety Gate -pikahälytysjärjestelmässä kaikki korjaavat toimenpiteet, jotka koskevat kuluttajien terveydelle ja turvallisuudelle riskin aiheuttavia tuotteita.

(71)

Jos tiedot on ilmoitettava asetuksen (EU) 2019/1020 mukaisessa tieto- ja viestintäjärjestelmässä, tällaiset ilmoitukset on mahdollista tehdä suoraan Safety Gate -pikahälytysjärjestelmässä tai tuottaa asetuksen (EU) 2019/1020 34 artiklassa säädetystä, markkinavalvontaan tarkoitetusta tieto- ja viestintäjärjestelmästä. Komission olisi tätä varten ylläpidettävä ja kehitettävä edelleen kyseisten tietojen siirtämiseksi tieto- ja viestintäjärjestelmän ja Safety Gate -pikahälytysjärjestelmän välillä luotua rajapintaa, jotta vältetään tietojen syöttäminen kahteen kertaan ja helpotetaan tällaista siirtoa.

(72)

Komission olisi ylläpidettävä ja kehitettävä edelleen Safety Business Gateway -verkkoportaalia, jotta talouden toimijat voivat täyttää velvoitteensa antaa markkinavalvontaviranomaisille ja kuluttajille tietoa markkinoilla saataville asettamistaan vaarallisista tuotteista. Safety Business Gateway -verkkoportaalin avulla olisi voitava toteuttaa nopea ja tehokas tietojenvaihto talouden toimijoiden ja kansallisten viranomaisten välillä ja helpottaa tiedottamista talouden toimijoilta kuluttajille.

(73)

Joissakin tapauksissa vakavaa riskiä voi olla tarpeen käsitellä unionin tasolla, kun tällaista riskiä ei voida tyydyttävällä tavalla hallita asianomaisen jäsenvaltion toteuttamilla toimenpiteillä tai muulla unionin lainsäädännön mukaisella menettelyllä. Tämä voisi koskea erityisesti kehittyviä uusia riskejä tai riskejä, jotka vaikuttavat haavoittuvassa asemassa oleviin kuluttajiin. Komission olisi tästä syystä voitava toteuttaa toimenpiteitä joko omasta aloitteestaan tai jäsenvaltioiden pyynnöstä. Tällaiset toimenpiteet olisi sovitettava tilanteen vakavuuteen ja kiireellisyyteen. Lisäksi on tarpeen säätää asianmukaisesta mekanismista, jonka avulla komissio voisi toteuttaa välittömästi sovellettavia väliaikaisia toimenpiteitä.

(74)

Tuotteeseen liittyvä riski ja sen taso määritetään asianomaisten toimijoiden suorittaman riskinarvioinnin perusteella. Jäsenvaltiot voivat tällaista riskinarviointia suorittaessaan päätyä erilaisiin tuloksiin riskin olemassaolon tai sen tason suhteen. Tämä voisi vaarantaa sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja tasapuoliset toimintaedellytykset sekä kuluttajien että talouden toimijoiden kannalta. Sen vuoksi olisi otettava käyttöön mekanismi, jonka avulla komissio voisi antaa lausunnon ongelmasta, jota kiista koskee.

(75)

Komission olisi laadittava määräaikaiskertomus mekanismin soveltamisesta 29 artiklan nojalla ja esitettävä se tuoteturvallisuudesta vastaavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten eurooppalaiselle verkostolle, jäljempänä ’kuluttajaturvallisuusverkosto’. Kyseisessä kertomuksessa olisi yksilöitävä tärkeimmät kriteerit, joita jäsenvaltiot soveltavat riskinarvioinnissa, ja niiden vaikutus sisämarkkinoihin ja kuluttajansuojan yhtäläiseen tasoon, jotta jäsenvaltiot ja komissio voisivat yhdenmukaistaa riskinarvioinnissa käytetyt lähestymistavat ja kriteerit.

(76)

Kuluttajaturvallisuusverkosto edistää tuoteturvallisuuden täytäntöönpanoa koskevaa yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä. Se helpottaa erityisesti tietojenvaihtoa, yhteisten markkinavalvontatoimien järjestämistä sekä asiantuntemuksen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa. Sen olisi myös autettava yhdenmukaistamaan tuoteturvallisuutta koskevien tietojen keruumenetelmiä sekä lisäämään yhteentoimivuutta tuoteturvallisuutta koskevien alueellisten, alakohtaisten, kansallisten ja eurooppalaisten tietojärjestelmien välillä. Kuluttajaturvallisuusverkoston olisi oltava asianmukaisesti edustettuna asetuksessa (EU) 2019/1020 säädetyssä tuotteiden vaatimustenmukaisuutta käsittelevässä unionin verkostossa ja osallistuttava sen koordinointi- ja yhteistyötoimiin aina, kun kummankin asetuksen soveltamisalaan kuuluvien toimien koordinointi on tarpeen niiden vaikuttavuuden varmistamiseksi.

(77)

Jotta voidaan säilyttää markkinavalvontaa koskevan oikeudellisen kehyksen yhtenäisyys ja samalla varmistaa tehokas yhteistyö kuluttajaturvallisuusverkoston ja asetuksessa (EU) 2019/1020 säädetyn, toimeenpanevien jäsenvaltioiden viranomaisten ja komission väliseen jäsenneltyyn koordinointiin ja yhteistyöhön tarkoitetun tuotteiden vaatimustenmukaisuutta käsittelevän unionin verkoston välillä, kuluttajaturvallisuusverkosto on tarpeen ottaa mukaan asetuksen (EU) 2019/1020 11, 12, 13 ja 21 artiklassa tarkoitettuihin tuotteiden vaatimustenmukaisuutta käsittelevän unionin verkoston toimiin.

(78)

Markkinavalvontaviranomaisten olisi toteutettava yhteisiä toimia muiden viranomaisten tai talouden toimijoita tai kuluttajia edustavien järjestöjen kanssa, jotta voidaan edistää tuotteiden turvallisuutta ja tunnistaa vaaralliset tuotteet, myös tuotteet, joita tarjotaan myytäviksi verkossa. Markkinavalvontaviranomaisten ja tapauksen mukaan komission olisi tällöin varmistettava, että tuotteiden ja tuottajien valinta sekä suoritetut toimet eivät johda tilanteisiin, jotka voisivat vääristää kilpailua tai vaikuttaa osapuolten objektiivisuuteen, riippumattomuuteen ja puolueettomuuteen. Markkinavalvontaviranomaisten olisi asetettava yhteisistä toimista tehdyt sopimukset yleisön saataville mahdollisimman pian edellyttäen, ettei tällainen julkaiseminen vaaranna toteutettavien toimien vaikuttavuutta.

(79)

Komission olisi säännöllisesti järjestettävä yhteinen toimi, jossa markkinavalvontaviranomaisten olisi tehtävä tarkastuksia verkossa tai sen ulkopuolella valehenkilöllisyyden turvin hankituille tuotteille ja erityisesti niille tuotteille, joista tehdään useimmiten ilmoituksia Safety Gate -järjestelmässä.

(80)

Samanaikaiset koordinoidut valvontatoimet (tehotarkastukset) ovat erityisiä täytäntöönpanotoimia, joilla voitaisiin edelleen parantaa tuoteturvallisuutta, ja niitä olisi sen vuoksi toteutettava verkossa ja sen ulkopuolella tapahtuvien tämän asetuksen säännösten rikkomisten havaitsemiseksi. Tehotarkastuksia olisi toteutettava erityisesti silloin, kun markkinasuuntaukset, kuluttajien valitukset tai muut merkit viittaavat siihen, että tiettyjen tuotteiden tai tuoteluokkien havaitaan usein aiheuttavan vakavan riskin.

(81)

Viranomaisten saatavilla olevien tuoteturvallisuutta koskevien tietojen julkisuus olisi pääsääntöisesti varmistettava. Kun yleisön saataville asetetaan tuoteturvallisuutta koskevia tietoja, SEUT 339 artiklassa tarkoitettua salassapitovelvollisuutta olisi kuitenkin suojeltava tavalla, joka on yhteensopiva markkinavalvontatoimien ja suojatoimenpiteiden tehokkuuden varmistamisen tarpeen kanssa.

(82)

Valitukset ovat tärkeitä, koska niiden avulla lisätään kansallisten viranomaisten tietoisuutta vaarallisiin tuotteisiin liittyvien valvontatoimien turvallisuudesta ja vaikuttavuudesta. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi annettava kuluttajille ja muille asianosaisille, kuten kuluttajajärjestöille ja talouden toimijoille, mahdollisuus tehdä tällaisia valituksia.

(83)

Safety Gate -pikahälytysjärjestelmän julkinen rajapinta, Safety Gate -portaali, antaa suurelle yleisölle, myös kuluttajille, talouden toimijoille ja verkkomarkkinapaikkojen tarjoajille, mahdollisuuden saada tietoa unionin markkinoilla olevien vaarallisten tuotteiden suhteen toteutetuista korjaavista toimenpiteistä. Kuluttajat voivat ilmoittaa komissiolle Safety Gate -portaalin erillisessä osiossa markkinoilla olevista, kuluttajien terveydelle ja turvallisuudelle riskin aiheuttavista tuotteista. Komission olisi tapauksen mukaan huolehdittava asianmukaisista jatkotoimista, etenkin toimittamalla tällaiset tiedot asianomaisille kansallisille viranomaisille. Safety Gate -järjestelmän tietokannan ja verkkosivuston olisi oltava helposti vammaisten henkilöiden saavutettavissa.

(84)

Komission olisi kuluttajilta ja muilta asianosaisilta saatujen tietojen paikkansapitävyyden tarkistettuaan varmistettava asianmukaiset jatkotoimet. Komission olisi erityisesti välitettävä tiedot edelleen asianomaisille jäsenvaltioille, jotta toimivaltainen markkinavalvontaviranomainen voi toimia tapauksen mukaan ja tarvittaessa. On tärkeää, että komission toimista ilmoitetaan asianmukaisesti kuluttajille ja muille asianosaisille.

(85)

Kun kuluttajille jo myyty tuote osoittautuu vaaralliseksi, voi olla tarpeen käynnistää sen palautusmenettely kuluttajien suojelemiseksi unionissa. Kuluttajat eivät välttämättä ole tietoisia siitä, että he omistavat palautusmenettelyn kohteena olevan tuotteen. Palautusmenettelyn tehokkuuden lisäämiseksi onkin tärkeää tavoittaa paremmin asianomaiset kuluttajat. Suora yhteydenotto on tehokkain keino lisätä kuluttajien tietoisuutta palautusmenettelyistä ja kannustaa heitä toimimaan. Se on myös suosituin viestintäkanava kaikissa kuluttajaryhmissä. Kuluttajien turvallisuuden varmistamiseksi on tärkeää, että heille annetaan tietoa nopeasti ja luotettavasti. Talouden toimijoiden ja tapauksen mukaan verkkomarkkinapaikkojen tarjoajien olisi sen vuoksi hyödynnettävä käytettävissään olevia asiakastietoja tiedottaakseen kuluttajille näiden ostamiin tuotteisiin liittyvistä palautusmenettelyistä ja turvallisuusvaroituksista. Sen vuoksi tarvitaan oikeudellinen velvoite, jolla vaaditaan talouden toimijoita ja verkkomarkkinapaikkojen tarjoajia hyödyntämään mitä tahansa niiden käytettävissä jo olevia asiakastietoja tiedottaakseen kuluttajille palautusmenettelyistä ja turvallisuusvaroituksista. Talouden toimijoiden ja verkkomarkkinapaikkojen tarjoajien olisi tältä osin varmistettava, että ne sisällyttävät olemassa oleviin kanta-asiakasohjelmiin ja tuoterekisteröintijärjestelmiin, joiden kautta asiakkaita pyydetään tuotteen ostettuaan ilmoittamaan valmistajalle vapaaehtoisesti joitakin tietoja, kuten nimensä, yhteystietonsa, tuotteen malli tai sarjanumero, mahdollisuuden ottaa suoraan yhteyttä asiakkaisiin, jos palautusmenettely tai turvallisuusvaroitus koskee heitä. Pelkästään se, että palautusmenettelyt kohdennetaan kuluttajille, ei saisi estää talouden toimijoita ja verkkomarkkinapaikkojen tarjoajia tuomasta kaikkien asiakkaiden tietoon tuotteiden palautusmenettelyilmoitusta tai tarjoamasta oikaisukeinoja muille loppukäyttäjille. Talouden toimijoita ja verkkomarkkinapaikkojen tarjoajia olisi kannustettava toteuttamaan tällaisia toimia, etenkin kuluttajien tavoin toimivien mikro- ja pienyritysten tapauksessa.

(86)

Kuluttajia olisi kannustettava rekisteröimään tuotteet, jotta he voisivat saada tietoa palautusmenettelyistä ja turvallisuusvaroituksista. Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä sen täsmentämiseksi, että tiettyjen tuotteiden tai tuoteluokkien osalta kuluttajilla olisi aina oltava mahdollisuus rekisteröidä ostamansa tuote ja saada näin suoraan ilmoitus kyseiseen tuotteeseen liittyvästä palautusmenettelystä tai turvallisuusvaroituksesta. Se, mitä tuotteita tai tuoteluokkia kyseinen vaatimus koskee, olisi määritettävä ottaen huomioon kyseessä olevien tuotteiden tai tuoteluokkien elinkaari sekä tuotteiden aiheuttamat riskit, palautusmenettelyjen toistuvuus ja tuotteiden käyttäjäryhmä, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat kuluttajat.

(87)

Kuluttajista kolmasosa käyttää vaarallisia tuotteita vielä palautusmenettelyilmoituksen nähtyäänkin, mikä johtuu etenkin siitä, että ilmoitukset on laadittu monimutkaisesti tai niissä vähätellään kyseessä olevaa riskiä. Palautusmenettelyilmoituksen olisi sen vuoksi oltava selkeä ja läpinäkyvä, ja siinä olisi selkeästi kuvattava kyseessä oleva riski siten, että vältetään termejä, ilmauksia tai muita seikkoja, jotka voivat heikentää kuluttajien käsitystä riskistä. Kuluttajien olisi myös voitava saada tarvittaessa enemmän tietoja maksuttoman puhelinnumeron tai muun interaktiivisen välineen kautta.

(88)

Jotta kuluttajat saataisiin reagoimaan palautusmenettelyihin, on myös tärkeää, että kuluttajilta vaaditut toimet ovat mahdollisimman yksinkertaisia ja että tarjotut oikaisukeinot ovat tehokkaita, maksuttomia ja oikea-aikaisia. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2019/771 (19) säädetään kuluttajien sopimusperusteisista oikeussuojakeinoista siinä tapauksessa, että fyysisessä tavarassa on toimitusajankohtana olemassa oleva virhe, joka ilmenee jäsenvaltioiden kyseisen direktiivin 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti säätämänä vastuuaikana. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/770 (20) 14 artiklaa sovelletaan myös digitaalisen sisällön toimittamiseen käytettyyn aineelliseen välineeseen, kuten DVD- ja CD-levyihin, muistitikkuihin ja muistikortteihin. Tilanteisiin, joissa markkinoilta vedetään takaisin vaarallisia tuotteita, on kuitenkin perusteltua kehittää erityinen säännöstö, jota olisi sovellettava sopimusperusteisia oikeussuojakeinoja rajoittamatta siksi, että niillä on eri tavoitteet. Sopimusperusteisten oikeussuojakeinojen tarkoituksena on korjata tavarassa oleva virhe, kun taas palautusmenettelyn yhteydessä sovellettavilla oikeussuojakeinoilla pyritään varmistamaan sekä vaarallisten tuotteiden poistaminen markkinoilta että asianmukainen oikeussuojakeino kuluttajalle. Näiden kahden mahdollisten oikeussuojakeinojen kokonaisuuden välillä on siten merkittäviä eroja: tämän asetuksen mukaisessa tuotteiden palautusmenettelyssä oikeussuojakeinojen käyttämiselle ei ensinnäkään pitäisi asettaa määräaikaa, ja toiseksi kuluttajalla olisi oltava oikeus pyytää oikaisua asianomaiselta talouden toimijalta, joka ei välttämättä ole elinkeinonharjoittaja. Palautusmenettelyn yhteydessä kuluttajan ei myöskään pitäisi joutua osoittamaan, että tuote on vaarallinen.

(89)

Koska vaarallisen tuotteen palautusmenettelyä varten säädetyillä oikeussuojakeinoilla ja tavaran virheen korjaamiseksi sovellettavilla oikeussuojakeinoilla on eri tavoitteet, kuluttajien olisi käytettävä kulloiseenkin tilanteeseen soveltuvaa järjestelmää. Jos kuluttaja esimerkiksi saa palautusmenettelyilmoituksen, jossa on kuvaus kuluttajan saatavilla olevista oikaisukeinoista, kuluttajan olisi toimittava palautusmenettelyilmoituksessa olevien ohjeiden mukaisesti. Kuluttajalta ei kuitenkaan saisi evätä mahdollisuutta pyytää oikaisua myyjältä sen perusteella, että vaaralliset tuotteet eivät ole sopimuksenmukaisia.

(90)

Kun kuluttajalle on tarjottu oikaisua palautusmenettelyn seurauksena, kuluttajalla ei voi olla oikeutta oikaisuun tavaran virheen osalta siihen seikkaan liittyvistä syistä, että tuote oli vaarallinen, sillä virhettä ei enää ole olemassa. Vastaavasti siinä tapauksessa, että kuluttaja vetoaa kuluttajan oikeuksiin saada oikeussuojaa direktiivin (EU) 2019/770 tai direktiivin (EU) 2019/771 nojalla, kuluttajalla ei ole oikeutta oikaisuun tämän asetuksen nojalla saman turvallisuusongelman osalta. Jos muut sopimuksenmukaisuutta koskevat vaatimukset eivät kuitenkaan saman tavaran kohdalla täyty, myyjä olisi edelleen vastuussa tällaisesta tavaran sopimuksenvastaisuudesta silloinkin, kun kuluttajalle on tarjottu oikaisua vaarallisen tuotteen palautusmenettelyn seurauksena.

(91)

Kun talouden toimijat käynnistävät tuotteen palautusmenettelyn, niiden olisi tarjottava kuluttajille vähintään kaksi vaihtoehtoa korjaamisen, vaihtamisen tai palautusmenettelyn kohteena olevan tuotteen arvon asianmukaisen hyvittämisen välillä, paitsi jos se on mahdotonta tai kohtuutonta. Palautusmenettelyn vaikuttavuutta voidaan parantaa antamalla kuluttajien tehdä valinta oikaisukeinojen välillä. Palautusmenettelyjen vaikuttavuuden lisäämiseksi olisi myös edistettävä kannustimia, joilla kuluttajia rohkaistaan osallistumaan palautusmenettelyyn, kuten hinnanalennuksia tai arvoseteleitä. Tuotteen korjaamista olisi pidettävä mahdollisena oikaisukeinona vain, jos korjatun tuotteen turvallisuus voidaan varmistaa. Hyvityksen määrän olisi oltava vähintään yhtä suuri kuin kuluttajan maksama hinta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisessa lainsäädännössä säädetyn lisäkorvauksen soveltamista. Vaikka maksetusta hinnasta ei olisi saatavilla todisteita, palautusmenettelyn kohteena olevan tuotteen hinta olisi hyvitettävä asianmukaisesti. Direktiivin (EU) 2019/770 2 artiklan 1 alakohdassa tarkoitettua digitaalisten tuotteiden aineellista välinettä koskevissa palautusmenettelyissä hyvityksen olisi katettava kaikki kuluttajan sopimuksen mukaisesti maksamat suoritukset, kuten mainitun direktiivin 16 artiklan 1 kohdassa säädetään. Mikään oikeussuojakeino ei saisi rajoittaa kuluttajien oikeutta vaatia vahingonkorvausta kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(92)

Tuoteturvallisuuteen liittyvässä palautusmenettelyssä tarjotut oikaisukeinot eivät saisi aiheuttaa kuluttajille liiallista rasitetta eivätkä aiheuttaa heille riskiä. Jos oikeussuojakeino sisältää myös palautusmenettelyn kohteena olevan tuotteen hävittämisen, tällainen hävittäminen olisi toteutettava ottaen asianmukaisesti huomioon unionin ja kansallisella tasolla asetetut ympäristö- ja kestävyystavoitteet. Kuluttajien suorittamaa korjaamista saisi pitää mahdollisena oikaisukeinona vain, jos kuluttaja voi toteuttaa sen helposti ja turvallisesti, esimerkiksi vaihtamalla pariston tai leikkaamalla lastenvaatteesta liian pitkät kiristysnyörit, kun tämä todetaan palautusmenettelyilmoituksessa. Kuluttajan suorittama korjaaminen ei myöskään saisi rajoittaa direktiivien (EU) 2019/770 ja (EU) 2019/771 mukaisten kuluttajien oikeuksien soveltamista. Talouden toimijoiden ei sen vuoksi pitäisi tällaisissa tilanteissa velvoittaa kuluttajia korjaamaan vaarallista tuotetta.

(93)

Tällä asetuksella olisi myös kannustettava talouden toimijoita ja verkkomarkkinapaikkojen tarjoajia tekemään vapaaehtoisia yhteisymmärryspöytäkirjoja toimivaltaisten viranomaisten, komission tai kuluttajia tai talouden toimijoita edustavien järjestöjen kanssa, jotta voitaisiin tehdä tuoteturvallisuuteen liittyviä vapaaehtoisia sitoumuksia, jotka menevät unionin lainsäädännössä säädettyjä oikeudellisia velvoitteita pidemmälle.

(94)

Kuluttajilla olisi oltava oikeus valvoa oikeuksiensa toteutumista talouden toimijoille tai verkkomarkkinapaikkojen tarjoajille tämän asetuksen nojalla asetettujen velvoitteiden osalta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2020/1828 (21) mukaisten edustajakanteiden avulla. Tässä asetuksessa olisi tätä varten säädettävä, että direktiiviä (EU) 2020/1828 sovelletaan edustajakanteisiin, jotka on nostettu tämän asetuksen rikkomisista, jotka vahingoittavat tai voivat vahingoittaa kuluttajien yhteisiä etuja. Kyseisen direktiivin liitettä I olisi sen vuoksi muutettava. Jäsenvaltioiden tehtävänä on varmistaa, että muutos otetaan huomioon niiden kyseisen direktiivin mukaisesti hyväksytyissä toimenpiteissä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, vaikkakaan kyseisten kansallisten toimenpiteiden hyväksyminen tältä osin ei ole edellytys kyseisen direktiivin soveltamiselle kyseisiin edustajakanteisiin. Kyseistä direktiiviä olisi alettava soveltaa tämän asetuksen soveltamispäivästä edustajakanteisiin, jotka on nostettu talouden toimijoita tai verkkomarkkinapaikkojen tarjoajia vastaan johtuen tämän asetuksen säännösten rikkomisista, jotka vahingoittavat tai voivat vahingoittaa kuluttajien yhteisiä etuja. Kuluttajien olisi voitava kyseiseen päivämäärään saakka vedota direktiivin (EU) 2020/1828 sovellettavuuteen kyseisen direktiivin liitteessä I olevan 8 kohdan mukaisesti.

(95)

Unionin olisi voitava tehdä yhteistyötä ja vaihtaa tuoteturvallisuuteen liittyviä tietoja kolmansien maiden sääntelyviranomaisten tai kansainvälisten järjestöjen kanssa unionin ja kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen välillä tehtyjen sopimusten tai komission ja kolmansien maiden viranomaisten tai kansainvälisten järjestöjen välillä tehtyjen järjestelyjen puitteissa, myös vaarallisten tuotteiden markkinoilla liikkumisen estämiseksi. Tällaisessa yhteistyössä ja tietojenvaihdossa olisi noudatettava luottamuksellisuutta ja henkilötietojen suojaa koskevia unionin sääntöjä. Henkilötietoja olisi siirrettävä vain siinä määrin kuin tällainen tietojenvaihto on tarpeen yksinomaan kuluttajien terveyden tai turvallisuuden suojelemiseksi.

(96)

Kuluttajatuotteiden turvallisuutta sekä ehkäiseviä, rajoittavia ja korjaavia toimenpiteitä koskevan järjestelmällisen tietojenvaihdon komission ja kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen välillä olisi perustuttava vastavuoroisuuteen, mikä edellyttää vastaavaa muttei välttämättä samanlaista tietojenvaihtoa kumpaakin osapuolta hyödyttäen. Tietojenvaihtoa unionin markkinoille tarkoitettuja tavaroita tuottavan kolmannen maan kanssa voitaisiin toteuttaa niin, että komissio lähettää Safety Gate -pikahälytysjärjestelmästä valikoituja tietoja, jotka liittyvät kyseisestä kolmannesta maasta peräisin oleviin tuotteisiin. Kyseinen kolmas maa voisi vastineeksi lähettää tietoja saatujen ilmoitusten perusteella toteutetuista jatkotoimista. Tällainen yhteistyö voisi edesauttaa tavoitetta pysäyttää vaaralliset tuotteet niiden lähteellä ja estää niiden pääsy unionin markkinoille.

(97)

Jotta seuraamuksilla olisi merkittävä pelotevaikutus niin, että talouden toimijat ja tapauksen mukaan verkkomarkkinapaikkojen tarjoajat estäisivät vaarallisten tuotteiden markkinoille saattamisen, niiden olisi oltava riittäviä suhteessa rikkomisen tyyppiin, talouden toimijan tai verkkomarkkinapaikan tarjoajan mahdollisesti saamaan etuun sekä kuluttajalle aiheutuneen vahingon tyyppiin ja vakavuuteen. Seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

(98)

Seuraamuksia määrättäessä olisi otettava asianmukaisesti huomioon kyseisen rikkomisen luonne, vakavuus ja kesto. Seuraamukset olisi määrättävä oikeasuhteisella tavalla ja noudattaen unionin ja kansallista lainsäädäntöä, mukaan lukien sovellettavat menettelytakeet, ja perusoikeuskirjan periaatteita.

(99)

Kuluttajien terveyden ja turvallisuuden korkean tason säilyttämiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat kuluttajien terveydelle ja turvallisuudelle mahdollisen vakavan riskin aiheuttavien tuotteiden tunnistamista ja jäljitettävyyttä sekä Safety Gate -pikahälytysjärjestelmän toimintaa, jotta voidaan erityisesti hyväksyä yksityiskohtaiset säännöt ja menettelyt Safety Gate -pikahälytysjärjestelmän kautta ilmoitettuja toimenpiteitä koskevalle tietojenvaihdolle ja kriteerit riskitason arvioimiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (22) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(100)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa hyväksyä erityiset turvallisuusvaatimukset, määrittää tuotosindikaattorit, joiden perusteella jäsenvaltioiden on ilmoitettava tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevat tiedot, täsmentää keskitettyjen kansallisten yhteyspisteiden tehtävät ja roolit, toteuttaa toimenpiteitä, kun on kyse vakavan riskin aiheuttavien tuotteiden suhteen toteutetuista unionin toimista, hyväksyä yksityiskohtaiset säännöt, joiden mukaisesti kuluttajat lähettävät tietoja Safety Gate -portaaliin, täsmentää yhteentoimivan rajapinnan käyttöönottoa Safety Gate -portaalissa, vahvistaa vaatimukset tuotteiden rekisteröinnille tuoteturvallisuuteen liittyviä palautusmenettelyjä varten ja hyväksyä palautusmenettelyilmoituksen malli. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (23) mukaisesti.

(101)

Komission olisi hyväksyttävä välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä, kun tämä on tarpeen asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa, jotka liittyvät kuluttajien terveyteen ja turvallisuuteen.

(102)

Komission olisi tehtävä arviointi tässä asetuksessa säädettyjen seuraamusten täytäntöönpanosta niiden vaikuttavuuden ja pelotevaikutusten suhteen ja tapauksen mukaan esitettävä lainsäädäntöehdotus niiden täytäntöönpanon valvonnan osalta.

(103)

Joitakin asetuksen (EU) N:o 1025/2012 säännöksiä olisi muutettava, jotta voidaan ottaa huomioon tämän asetuksen erityispiirteet ja erityisesti tarve määrittää tämän asetuksen mukaiset erityiset turvallisuusvaatimukset ennen pyynnön esittämistä eurooppalaiselle standardointiorganisaatiolle.

(104)

Direktiivi 87/357/ETY, joka kattaa kuluttajatuotteet, jotka eivät ole elintarvikkeita mutta jotka muistuttavat elintarvikkeita ja joita voidaan helposti erehtyä pitämään elintarvikkeina sellaisella tavalla, että kuluttajat, varsinkin lapset, voivat panna suuhunsa, imeskellä taikka niellä tai vetää henkeensä niitä, mikä saattaa aiheuttaa esimerkiksi tukehtumisen tai myrkytyksen taikka ruoansulatuskanavan puhkeamisen tai tukkeutumisen, on johtanut kiistanalaisiin tulkintoihin. Kyseinen direktiivi on myös hyväksytty aikana, jona kuluttajatuotteiden turvallisuutta koskeva oikeudellinen kehys oli soveltamisalaltaan hyvin suppea. Tästä syystä direktiivi 87/357/ETY olisi kumottava ja korvattava tällä asetuksella, erityisesti niillä tämän asetuksen säännöksillä, joilla varmistetaan, että tuotteet, jotka voivat suuhun pantuina, imeskeltyinä taikka nieltyinä tai henkeen vedettyinä olla haitallisia ja joita voidaan helposti erehtyä pitämään elintarvikkeina niiden muodon, tuoksun, värin, ulkonäön, pakkauksen, merkintöjen, tilavuuden, koon tai muiden ominaisuuksien takia, olisi riskinarvioinnin jälkeen katsottava vaarallisiksi. Markkinavalvontaviranomaisten olisi arviointiaan tehdessään otettava huomioon muun muassa se, että Euroopan unionin tuomioistuimen tulkinnan mukaan ei ole tarpeen osoittaa objektiivisilla ja perustelluilla tiedoilla, että se, että suuhun pannaan, imeskellään taikka niellään tai vedetään henkeen elintarvikkeita jäljitteleviä tuotteita, saattaa aiheuttaa esimerkiksi tukehtumisen tai myrkytyksen taikka ruoansulatuskanavan puhkeamisen tai tukkeutumisen kaltaisen vaaran. Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten olisi silti tapauskohtaisesti arvioitava, ovatko tällaiset tuotteet vaarallisia, ja perusteltava, miksi näin on.

(105)

Jotta talouden toimijoilla ja verkkomarkkinapaikkojen tarjoajilla olisi riittävästi aikaa mukautua tämän asetuksen vaatimuksiin, mukaan lukien tiedonantovaatimukset, on tarpeen säätää tämän asetuksen voimaantulopäivän jälkeisestä riittävästä siirtymäajasta, jonka aikana markkinoille voidaan vielä saattaa direktiivin 2001/95/EY soveltamisalaan kuuluvia, mainitun direktiivin vaatimusten mukaisia tuotteita. Jäsenvaltiot eivät sen vuoksi saisi estää tällaisten tuotteiden asettamista saataville markkinoilla, mukaan lukien myyntitarjoukset.

(106)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli parantaa sisämarkkinoiden toimintaa ja huolehtia samalla kuluttajansuojan korkeasta tasosta, koska se edellyttää jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välistä tiivistä yhteistyötä ja yhtenäistä toimintaa sekä mekanismia, jonka avulla voidaan nopeasti ja tehokkaasti vaihtaa tietoja vaarallisista tuotteista unionissa, vaan se voidaan ongelman unioninlaajuisen luonteen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

(107)

Jos tämän asetuksen soveltamiseksi on tarpeen käsitellä henkilötietoja, tällainen käsittely olisi tehtävä henkilötietojen suojaa koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti. Kaikkeen tämän asetuksen nojalla suoritettavaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan tapauksen mukaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksia (EU) 2016/679 (24) ja (EU) 2018/1725 (25) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2002/58/EY (26). Kun kuluttajat ilmoittavat tuotteesta Safety Gate -portaalissa, ainoastaan ne henkilötiedot olisi tallennettava, jotka ovat tarpeen vaarallista tuotetta koskevan ilmoituksen tekemiseksi, ja tallennus olisi tehtävä enintään viiden vuoden ajaksi siitä, kun kyseiset tiedot on tallennettu. Valmistajien ja maahantuojien olisi pidettävä kuluttajien valituksista rekisteriä vain niin kauan kuin on tarpeen tämän asetuksen soveltamiseksi. Valmistajien ja maahantuojien, jotka ovat luonnollisia henkilöitä, olisi ilmoitettava nimensä sen varmistamiseksi, että kuluttaja pystyy tunnistamaan tuotteen jäljitettävyyttä varten.

(108)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan mukaisesti,