4.12.2009

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 318/1

---

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1187/2009,

annettu 27 päivänä marraskuuta 2009,

neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista erityissäännöistä maidon ja maitotuotteiden vientitodistusten ja vientitukien osalta

(uudelleenlaadittu)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) ja erityisesti sen 161 artiklan 3 kohdan, 170 artiklan ja 171 artiklan 1 kohdan yhdessä sen 4 artiklan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1234/2007 muun muassa vahvistetaan maito- ja maitotuotealan vientitukien myöntämistä koskevat yleiset säännöt erityisesti tukien arvoa ja määrää koskevien rajoitusten valvonnan mahdollistamiseksi. Yksityiskohtaiset säännöt näiden yleisten sääntöjen soveltamisesta vahvistetaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista erityissäännöistä maidon ja maitotuotteiden vientitodistusten ja vientitukien osalta 17 päivänä elokuuta 2006 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1282/2006 (2).

(2)	Asetukseen (EY) N:o 1282/2006 on tehty useaan otteeseen merkittäviä muutoksia (3). Koska on tehtävä lisää muutoksia, kyseinen asetus olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen.

(3)

GATT-neuvottelujen Uruguayn kierroksen aikana tehdyn ja neuvoston päätöksellä 94/800/EY (4) hyväksytyn maatalousalan sopimuksen, jäljempänä ’maataloussopimus’ (5), mukaisesti maataloustuotteiden, myös maitotuotteiden, viennissä myönnetään vientitukia 1 päivästä heinäkuuta 1995 alkaen kunkin 12 kuukauden pituisen ajanjakson osalta tavaramäärinä ja arvona ilmaistuissa rajoissa. Jotta näiden rajojen noudattaminen voidaan varmistaa, vientitodistusten myöntämistä olisi valvottava ja menettelyt hyväksyttävä vientitukeen oikeutettujen määrien jakamiseksi.

(4)

Vientituen myöntämiseksi tuotteiden olisi täytettävä elintarvikehygieniasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 852/2004 (6) ja eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 (7) asiaa koskevat vaatimukset erityisesti siltä osin kuin ne koskevat hyväksytyssä laitoksessa tapahtuvaa valmistamista ja asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä II olevassa I jaksossa tarkoitettujen tunnistusmerkintävaatimusten noudattamista.

(5)	Vientitukea ei tulisi maksaa todistuksessa ilmoitetun määrän ylittävälle määrälle, jotta rajoitusten noudattamista voitaisiin valvoa tehokkaasti.

(6)	Vientitodistusten voimassaoloaika olisi vahvistettava.

(7)	Vientituotteiden tarkan valvonnan varmistamiseksi ja keinottelun vaaran minimoimiseksi olisi rajoitettava mahdollisuutta vaihtaa tuote, jolle todistus on myönnetty.

(8)

Maataloustuotteiden vientitukijärjestelmän soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 7 päivänä heinäkuuta 2009 annetun komission asetuksen (EY) N:o 612/2009 (8) 4 artiklan 2 kohdassa säädetään tuen ennakkovahvistuksen sisältävien vientitodistusten käytöstä muiden kuin todistuksen 16 kohdassa mainittuun kaksitoistanumeroiseen tuotekoodiin kuuluvien tuotteiden viennissä. Tätä säännöstä sovelletaan johonkin erityisalaan ainoastaan, jos tuoteluokat on määritelty maataloustuotteiden tuonti-, vienti- ja ennakkovahvistustodistusmenettelyn soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 23 päivänä huhtikuuta 2008 annetun komission asetuksen (EY) N:o 376/2008 (9) 13 artiklan ja tuoteryhmät asetuksen (EY) N:o 612/2009 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan toisen luetelmakohdan mukaisesti.

(9)

Maito- ja maitotuotealan tuoteluokat on jo määritelty viittaamalla maataloussopimuksessa määrättyihin luokkiin. Järjestelmän moitteettoman hallinnon varmistamiseksi olisi käytettävä näitä luokkia. Yksinkertaistamisen ja täydellisyyden vuoksi asetuksen (EY) N:o 612/2009 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetut tuoteryhmät olisi korvattava, ja niiden olisi perustuttava yhdistetyn nimikkeistön koodeihin. Jos tosiasiallisesti viety tuote on eri kuin vientitodistuksen 16 kohdassa esitetty tuote, olisi sovellettava asetuksen (EY) N:o 612/2009 4 artiklan yleisiä säännöksiä. Jotta nykyisen järjestelmän mukaisesti ja tämän asetuksen mukaisesti vientiä harjoittavia toimijoita kohdeltaisiin tasaveroisesti, kyseistä säännöstä voidaan soveltaa takautuvasti todistuksen haltijan pyynnöstä.

(10)

Jotta toimijat voisivat osallistua kolmansien maiden avaamiin tarjouskilpailuihin ilman, että määrällisten rajoitusten noudattamista silti vaarannetaan, olisi otettava käyttöön väliaikaisten todistusten järjestelmä, jossa tarjouskilpailun voittajille annetaan oikeus saada lopullinen todistus. Jotta tällaisten todistusten moitteeton käyttö varmistettaisiin, eräissä tukea saavissa vientitapahtumissa määrämaan ilmoittamisen olisi oltava pakollista.

(11)

Jotta varmistetaan, että jäsenvaltioiden komissiolle toimittamiin tietoihin perustuvia todistuksia valvotaan tehokkaasti, olisi säädettävä määräajasta ennen todistuksen antamista. Järjestelmän moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ja erityisesti sen varmistamiseksi, että määrät jaetaan tasapuolisesti maataloussopimuksessa määrättyjä rajoituksia noudattaen, olisi säädettävä eri hallintotoimenpiteistä ja tarvittaessa erityisesti todistusten myöntämisen keskeyttämisestä ja jakokertoimen soveltamisesta haettuihin määriin.

(12)	Elintarvikeaputoimitukset olisi vapautettava eräistä vientitodistusten myöntämistä koskevista säännöksistä.

(13)

Lisättyä sokeria sisältävien maitotuotteiden, joiden hinnat määräytyvät niiden ainesosien hintojen perusteella, osalta olisi täsmennettävä tuen vahvistamismenetelmää siten, että tuki määräytyy ainesosien prosentuaalisen osuuden perusteella. Näitä tuotteita koskevien tukien hallinnoinnin helpottamiseksi ja erityisesti maataloussopimuksen mukaisten vientisitoumusten noudattamista koskevien toimenpiteiden helpottamiseksi olisi kuitenkin vahvistettava enimmäismäärä lisätylle sakkaroosille, jolle tukea voidaan myöntää. Näiden tuotteiden edustavaksi sakkaroosipitoisuudeksi olisi katsottava 43 painoprosenttia koko tuotteesta.

(14)

Asetuksen (EY) N:o 612/2009 12 artiklan 5 kohdan c alakohdassa säädetään mahdollisuudesta myöntää tukea yhteisöstä peräisin oleville sisäisessä jalostusmenettelyssä valmistetun sulatejuuston ainesosille. Olisi säädettävä erityissääntöjä tämän erityistoimenpiteen moitteettoman toiminnan ja tehokkaan valvonnan varmistamiseksi.

(15)

Neuvoston päätöksellä 95/591/EY (10) hyväksytyn Euroopan yhteisön ja Kanadan sopimuksen (11) mukaan yhteisön myöntämä vientitodistus on esitettävä sellaisista juustoista, joiden tuonti Kanadaan oikeuttaa etuuskohteluun. Olisi säädettävä tällaisten todistusten myöntämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

(16)

Yhteisöllä on mahdollisuus nimetä maahantuojat, jotka saavat tuoda yhteisöstä peräisin olevaa juustoa Yhdysvaltoihin maataloussopimuksessa määrätyssä lisäkiintiössä. Jotta yhteisö voisi saada mahdollisimman suuren hyödyn tästä kiintiöstä, olisi säädettävä kyseisten tuotteiden vientitodistusten jakoon perustuvasta menettelystä, jota noudattaen maahantuojat nimetään.

(17)

CARIFORUM-valtioiden sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden talouskumppanuussopimuksen (12), jonka allekirjoittaminen ja väliaikainen soveltaminen hyväksyttiin neuvoston päätöksellä 2008/805/EY (13), mukaan yhteisö hallinnoi tariffikiintiöosuuttaan vientitodistusjärjestelmällä. Sen vuoksi olisi vahvistettava todistusten myöntämismenettely. Jotta varmistetaan, että Dominikaaniseen tasavaltaan tuodut tuotteet luetaan kiintiöön ja että tuontituotteet ja todistuksessa mainittavat tuotteet vastaavat toisiaan, viejän on tuonnin yhteydessä esitettävä oikeaksi todistettu jäljennös vienti-ilmoituksesta, jonka on sisällettävä tietyt tiedot.

(18)

Asetuksen (EY) N:o 1282/2006 30 artiklassa säädetään kyseisen kiintiön osalta kelpoisuusperusteet, joita sovelletaan todistushakemusten jättämiseen kiintiön kahdessa osassa. Kiintiön b-osassa voidaan jättää kiinteämääräisiä hakemuksia riippumatta kaupankäynnin määrästä. Kiintiön a-osassa todistuksia hakevien määrä kasvaa tasaisesti, ja määrä, jonka osalta hakemuksia voidaan jättää, riippuu aiempien vuosien vientikaupan määrästä. Koska maitojauheesta on viime vuosina ollut ylitarjontaa maailmanmarkkinoilla, yhteisöstä peräisin oleva Dominikaanisen tasavallan tuoma määrä on vähentynyt, mikä on johtanut siihen, että vientimäärät, joista a-osassa voidaan jättää hakemuksia, ovat pieniä. Sen vuoksi on aiheellista sallia, että a-osan kelpoisuusperusteet täyttävät hakijat voivat jättää hakemuksen b-osassa. Hakemuksia kiintiön molemmissa osissa ei pitäisi kuitenkaan sallia.

(19)

Jotta kiintiötä käytettäisiin mahdollisimman paljon ja helpotettaisiin viejän hallinnollista taakkaa, poikkeusta, jolla sallitaan vientitodistuksen käyttäminen myös muuhun kuin 16 kohtaan merkittyyn kaksitoistanumeroiseen tuotekoodiin kuuluvalle tuotteelle, jos molemmille tuotteille myönnetään yhtä suuri vientituki ja molemmat tuotteet kuuluvat samaan tuoteluokkaan, olisi sovellettava myös Dominikaaniseen tasavaltaan suuntautuvaan vientiin.

(20)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

JOHDANTOSÄÄNNÖT

1 artikla

Tässä asetuksessa säädetään

a)	yleiset säännöt yhteisöstä vietävien asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä I olevassa XVI osassa lueteltujen tuotteiden todistuksista ja vientituista;

b)	erityissäännöt a alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden viennistä yhteisöstä eräisiin kolmansiin maihin.

2 artikla

Asetusten (EY) N:o 376/2008 ja (EY) N:o 612/2009 säännöksiä sovelletaan, jollei tämän asetuksen säännöksistä muuta johdu.

II   LUKU

YLEISET SÄÄNNÖT

3 artikla

Jotta asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä I olevassa XVI osassa luetelluille tuotteille voidaan myöntää tukea, niiden on täytettävä asetuksessa (EY) N:o 852/2004 ja asetuksessa (EY) N:o 853/2004 säädetyt vaatimukset erityisesti siltä osin kuin ne koskevat hyväksytyssä laitoksessa tapahtuvaa valmistamista ja asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä II olevassa I jaksossa tarkoitettujen tunnistusmerkintävaatimusten noudattamista.

4 artikla

1.   Maksettava tukimäärä on vientitodistushakemuksen tai soveltuvin osin väliaikaista todistusta koskevan hakemuksen jättöpäivänä voimassa oleva tuen määrä.

2.   Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä I olevassa XVI osassa tarkoitettujen tuotteiden tuen ennakkovahvistuksen sisältävää todistusta koskevat hakemukset, jotka on asetuksen (EY) N:o 376/2008 16 artiklan mukaisesti jätetty kunkin komission asetuksen (EY) N:o 619/2008 (14) 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tarjouskilpailujakson päättymistä seuraavana keskiviikkona ja torstaina, katsotaan jätetyiksi kyseistä torstaita seuraavana työpäivänä.

3.   Todistushakemusten ja todistusten 7 kohdassa on mainittava määrämaa ja määrämaan tai -alueen koodi, sellaisena kuin se mainitaan komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (15) säädetyssä yhteisön ulkomaankauppatilastojen ja jäsenvaltioiden välisen kaupan tilastojen maa- ja alueluokituksessa.

5 artikla

1.   GATT-neuvottelujen Uruguayn kierroksen aikana tehdyssä maataloussopimuksessa, jäljempänä ”maataloussopimus”, tarkoitetut tuoteluokat vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä I.

2.   Asetuksen (EY) N:o 612/2009 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetut tuoteryhmät vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä II.

6 artikla

1.   Todistushakemusten ja todistusten 16 kohdassa on oltava tukinimikkeistön kaksitoistanumeroinen tuotekoodi silloin, kun tukea haetaan, tai kahdeksannumeroinen yhdistetyn nimikkeistön koodi silloin, kun tukea ei haeta. Todistus on voimassa ainoastaan kyseiselle tuotteelle lukuun ottamatta 2 ja 3 kohdassa määriteltyjä poikkeuksia.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, vientitodistus on voimassa myös muuhun kuin 16 kohtaan merkittyyn kaksitoistanumeroiseen tuotekoodiin kuuluvalle tuotteelle, jos molemmille tuotteille myönnetään yhtä suuri vientituki ja molemmat tuotteet kuuluvat samaan liitteessä I tarkoitettuun tuoteluokkaan.

3.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, vientitodistus on voimassa myös muuhun kuin 16 kohtaan merkittyyn kaksitoistanumeroiseen tuotekoodiin kuuluvalle tuotteelle, jos molemmat tuotteet kuuluvat samaan liitteessä II tarkoitettuun tuoteryhmään.

Tällaisissa tapauksissa tuki lasketaan asetuksen (EY) N:o 612/2009 4 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.

7 artikla

Vientitodistukset ovat voimassa niiden asetuksen (EY) N:o 376/2008 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta antamispäivästä

a)	todistuksen antamiskuukautta seuraavan neljännen kuukauden loppuun CN-koodiin 0402 10 kuuluvien tuotteiden osalta;

b)	todistuksen antamiskuukautta seuraavan neljännen kuukauden loppuun CN-koodiin 0405 kuuluvien tuotteiden osalta;

c)	todistuksen antamiskuukautta seuraavan neljännen kuukauden loppuun CN-koodiin 0406 kuuluvien tuotteiden osalta;

d)	todistuksen antamiskuukautta seuraavan neljännen kuukauden loppuun muiden asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä I olevassa XVI osassa tarkoitettujen tuotteiden osalta;

e)	siihen päivään, johon mennessä tämän asetuksen 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta tarjouskilpailusta johtuvat velvoitteet on täytettävä, ja enintään tämän asetuksen 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun lopullisen vientitodistuksen antamiskuukautta seuraavan kahdeksannen kuukauden loppuun.

8 artikla

1.   Kun kyseessä on asetuksen (EY) N:o 376/2008 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kolmannessa maassa sijaitsevan julkisen elimen avaama tarjouskilpailu, joka ei koske CN-koodiin 0406 kuuluvia tuotteita, toimijat voivat hakea väliaikaista vientitodistusta tarjouksensa mukaiselle tavaramäärälle edellyttäen, että ne asettavat vakuuden.

Väliaikaisten todistusten vakuuden suuruus on 75 prosenttia tämän asetuksen 9 artiklan mukaisesti laskettavasta määrästä, mutta vähintään 5 euroa 100:aa kilogrammaa kohti.

Toimijoiden on esitettävä todiste tarjouskilpailun avaavan elimen julkisesta tai julkisoikeudellisesta luonteesta.

2.   Väliaikaiset todistukset annetaan hakemuksen jättöpäivää seuraavana viidentenä työpäivänä, jollei 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä ole toteutettu.

3.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 376/2008 47 artiklan 5 kohdassa säädetään, kyseisessä kohdassa tarkoitettu ilmoituksen toimittamisen määräaika on 60 päivää.

Ennen tämän määräajan päättymistä toimijoiden on haettava lopullista vientitodistusta, joka annetaan heti kun esitetään todiste tarjouskilpailun voittamisesta.

Esitettäessä todiste tarjouksen hylkäämisestä tai siitä, että tarjouskilpailu on ratkaistu pienemmän kuin väliaikaisessa todistuksessa ilmoitetun määrän osalta, vakuus vapautetaan tapauksen mukaan joko kokonaan tai osittain.

4.   Edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut todistushakemukset on jätettävä asetuksen (EY) N:o 376/2008 12 artiklan säännösten mukaisesti.

5.   Tämän luvun säännöksiä, 10 artiklan säännöksiä lukuun ottamatta, sovelletaan lopullisiin vientitodistuksiin.

6.   Edellä 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määrämaa on asetuksen (EY) N:o 612/2009 26 artiklan 5 kohtaa sovellettaessa pakollinen määräpaikka tämän artiklan mukaisesti annetuille todistuksille.

9 artikla

Asetuksen (EY) N:o 376/2008 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun vakuuden suuruudeksi vahvistetaan jokaiselle tuotekoodille vahvistetun ja vientitodistushakemuksen jättöpäivänä voimassa olevan tuen määrän perusteella seuraava prosenttimäärä:

a)	15 prosenttia CN-koodiin 0405 kuuluville tuotteille;

b)	15 prosenttia CN-koodiin 0402 10 kuuluville tuotteille;

c)	15 prosenttia CN-koodiin 0406 kuuluville tuotteille;

d)	15 prosenttia muille asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä I olevassa XVI osassa tarkoitetuille tuotteille.

Vakuuden määrä ei saa kuitenkaan olla pienempi kuin 5 euroa 100:aa kilogrammaa kohti.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu tukimäärä on kyseessä olevan tuotteen kokonaismäärän perusteella laskettava tuen määrä, paitsi kun kyseessä ovat lisättyä sokeria sisältävät maitotuotteet.

Lisättyä sokeria sisältävien maitotuotteiden ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu tukimäärä on yhtä suuri kuin koko kyseessä olevan tuotteen kokonaismäärä, joka kerrotaan kilogrammalle maitotuotteita maksettavalla tuen määrällä.

10 artikla

1.   Tuen ennakkovahvistuksen sisältävät vientitodistukset annetaan hakemuksen jättöpäivää seuraavana viidentenä työpäivänä, edellyttäen että määrät, joille todistusta haetaan, on annettu tiedoksi komission asetuksen (EY) N:o 562/2005 (16) 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja että tämän artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä ei ole toteutettu.

2.   Jos vientitodistusten antaminen johtaisi tai uhkaisi johtaa käytettävissä olevien talousarviovarojen ylittymiseen tai siihen, että vientitukeen oikeutetut enimmäismäärät ylittyvät kyseisenä 12 kuukauden ajanjaksona tai tämän asetuksen 11 artiklan nojalla vahvistettuna lyhyempänä ajanjaksona asetuksen (EY) N:o 1234/2007 169 artikla huomioon ottaen, taikka estäisi viennin jatkumisen kyseisen ajanjakson jäljellä olevana aikana, komissio voi ilman mainitun asetuksen 195 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun komitean apua

a)	soveltaa jakokerrointa haettuihin määriin;

b)	hylätä kaikki sellaiset käsiteltävinä olevat hakemukset tai osan niistä, joiden perusteella ei vielä ole annettu vientitodistuksia;

c)	keskeyttää todistushakemusten vastaanottamisen enintään viideksi työpäiväksi; keskeyttämistä voidaan jatkaa asetuksen (EY) N:o 1234/2007 195 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Kun ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettu kerroin on alle 0,4, hakijat voivat kertoimen vahvistamispäätöksen julkaisemispäivää seuraavien kolmen työpäivän kuluessa pyytää todistushakemuksensa peruuttamista ja vakuutensa vapauttamista.

Ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa keskeyttämisaikana jätettyjä todistushakemuksia ei hyväksytä.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä voidaan toteuttaa tai mukauttaa tuoteluokan ja määräpaikan tai määräpaikkaryhmän mukaan.

Ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa otetaan huomioon kyseessä olevan tuotteen kaupan kausiluonteisuus, markkinatilanne ja erityisesti markkinahintojen kehitys ja siitä johtuvat vientiedellytykset.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä voidaan toteuttaa myös silloin, kun vientitodistushakemukset koskevat määriä, jotka ylittävät tai uhkaavat ylittää tavanomaisesti käytettävissä olevat määrät tietyn määräpaikan tai määräpaikkaryhmän osalta ja kun todistusten myöntäminen saattaisi aiheuttaa keinottelun vaaran tai kilpailun vääristymistä toimijoiden välillä taikka häiriöitä kyseisessä kaupassa tai yhteisön markkinoilla.

4.   Jos todistushakemukset hylätään tai haettuja määriä vähennetään, vakuus on vapautettava viipymättä niiden määrien osalta, joita koskevaa hakemusta ei ole hyväksytty.

11 artikla

Jos todistushakemuksissa haettu kokonaismäärä on niin suuri, että kyseessä olevana 12 kuukauden ajanjaksona vientitukeen oikeutetut enimmäismäärät ovat vaarassa täyttyä ennenaikaisesti, nämä enimmäismäärät voidaan päättää jakaa myöhemmin vahvistetuille ajanjaksoille asetuksen (EY) N:o 1234/2007 195 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

12 artikla

Jos vientimäärä ylittää todistuksessa ilmoitetun määrän, ylittävälle osuudelle ei makseta tukea.

Tätä varten todistuksen 22 kohdassa on oltava seuraava ilmaisu: ”Tuki maksetaan ainoastaan 17 ja 18 kohdassa mainitulle määrälle”.

13 artikla

Edellä olevaa 10 artiklaa ei sovelleta sellaisten vientitodistusten antamiseen, joita haetaan maataloussopimuksen 10 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin elintarvikeaputoimituksiin.

14 artikla

1.   Lisättyä sokeria sisältäville maitotuotteille myönnettävä tuki koostuu seuraavien tekijöiden summasta:

a)	maitotuotteen määrän perusteella määräytyvä osa;

b)	lisätyn sakkaroosin määrän perusteella määräytyvä osa enintään 43 painoprosenttiin asti koko tuotteesta.

2.   Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu osa lasketaan kertomalla tuen vahvistettu määrä koko tuotteen maitotuotepitoisuudella.

3.   Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä I olevan III osan c alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu osa lasketaan kertomalla koko tuotteen sakkaroosipitoisuus enintään 43 prosenttiin asti todistushakemuksen jättöpäivänä voimassa oleva tuen perusmäärällä.

15 artikla

1.   Asetuksen (EY) N:o 612/2009 12 artiklan 5 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen CN-koodiin 0406 30 kuuluvina tuotteina vietävien maidon ja maitotuotteiden vientitodistushakemusten mukana on seurattava jäljennös luvasta, jolla asianomaisen tullimenettelyn käyttö sallitaan.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen maidon ja maitotuotteiden vientitodistushakemusten ja vientitodistusten 20 kohdassa on oltava viittaus tähän artiklaan.

3.   Jäsenvaltioiden on toteutettava 1 kohdassa tarkoitetun tullimenettelyn puitteissa toimenpiteet mainitussa kohdassa tarkoitettujen tuotteiden, joille tukea on haettu, tunnistamiseksi ja niiden laadun ja määrän tarkastamiseksi, sekä sovellettava säännöksiä, jotka koskevat oikeutta saada tukea.

III   LUKU

ERITYISSÄÄNNÖT

1   JAKSO

Vienti Kanadaan

16 artikla

1.   Päätöksellä 95/591/EY hyväksytyssä Euroopan yhteisön ja Kanadan välisessä sopimuksessa tarkoitetussa kiintiössä tapahtuvassa Kanadaan suuntautuvassa juuston viennissä vaaditaan vientitodistus.

2.   Todistushakemukset hyväksytään ainoastaan, jos hakija

a)	antaa kirjallisen selvityksen siitä, että kaikki yhdistetyn nimikkeistön 4 ryhmään kuuluvat ainekset, joita on käytetty hakemuksen kohteena olevien tuotteiden valmistuksessa, on kokonaisuudessaan tuotettu yhteisössä;

b)

sitoutuu kirjallisesti toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä toimittamaan kaikki kyseisten viranomaisten todistuksen antamiseksi tarpeellisina pitämät lisäselvitykset ja hyväksymään kaikki näiden viranomaisten tarvittaessa tekemät kyseisten tuotteiden kirjanpitoa ja valmistusolosuhteita koskevat tarkastukset.

17 artikla

Todistushakemukseen ja todistukseen on tehtävä seuraavat merkinnät:

a)	7 kohtaan ilmaisu ”KANADA – CA”;

b)

15 kohtaan yhdistetyn nimikkeistön mukainen kuusinumeroinen tavaran kuvaus CN-koodiin 0406 10, 0406 20, 0406 30 ja 0406 40 kuuluvien tuotteiden osalta ja kahdeksannumeroinen tavaran kuvaus CN-koodiin 0406 90 kuuluvien tuotteiden osalta. Todistushakemuksen ja todistuksen 15 kohdassa saa olla enintään kuusi tällä tavoin kuvattua tuotetta;

c)	16 kohtaan kahdeksannumeroinen CN-koodi sekä kilogrammoina ilmoitettava määrä kunkin 15 kohdassa mainitun tuotteen osalta. Todistus on voimassa ainoastaan tällä tavoin kuvatuille tuotteille ja määrille;

d)	17 ja 18 kohtaan 16 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden kokonaismäärä;

e)

20 kohtaan tapauksen mukaan jokin seuraavista maininnoista: — ”Suoraan Kanadaan vietäviksi tarkoitettuja juustoja. Asetuksen (EY) N:o 1187/2009 16 artikla. Vuoden (…) kiintiö)”. — ”Suoraan/New Yorkin kautta Kanadaan vietäviksi tarkoitettuja juustoja. Asetuksen (EY) N:o 1187/2009 16 artikla. Vuoden (…) kiintiö)”. Jos juusto kuljetetaan Kanadaan kolmansien maiden kautta, nämä maat on merkittävä New Yorkin asemesta tai sen kanssa;

f)	22 kohtaan sanat ”ilman vientitukea”.

18 artikla

1.   Todistukset annetaan heti kun hyväksyttävä hakemus on jätetty. Hakijan pyynnöstä todistuksesta annetaan oikeaksi todistettu jäljennös.

2.   Todistus on voimassa asetuksen (EY) N:o 376/2008 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta antamispäivästä seuraavan joulukuun 31 päivään asti.

Todistukset, jotka annetaan 20 päivän joulukuuta ja 31 päivän joulukuuta välisenä aikana, ovat kuitenkin voimassa seuraavan vuoden 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta välisen ajan. Tällaisessa tapauksessa kyseinen seuraava vuosi on merkittävä todistushakemusten ja todistusten 20 kohtaan tämän asetuksen 17 artiklan e alakohdan mukaisesti.

19 artikla

1.   Asetuksen (EY) N:o 376/2008 23 artiklan mukaisesti kiintiöön lukemista ja toimivaltaisen viranomaisen vahvistusta varten esitettyä vientitodistusta saa käyttää ainoastaan yhtä vienti-ilmoitusta varten. Vienti-ilmoituksen esittämisen jälkeen todistus on käytetty.

2.   Vientitodistuksen haltijan on varmistettava, että vientitodistuksen oikeaksi todistettu jäljennös esitetään Kanadan toimivaltaiselle viranomaiselle tuontitodistusta haettaessa.

3.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 376/2008 8 artiklassa säädetään, todistuksia ei voida siirtää.

20 artikla

Edellä olevan II luvun säännöksiä ei sovelleta.

2   JAKSO

Vienti yhdysvaltoihin

21 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 195 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen voidaan päättää viedä CN-koodiin 0406 kuuluvia tuotteita Amerikan yhdysvaltoihin seuraavissa kiintiöissä:

a)	maataloussopimuksessa määrätty lisäkiintiö;

b)	alun perin Tokion kierrokselta johtuvat ja Yhdysvaltojen Itävallalle, Suomelle ja Ruotsille Uruguayn kierroksen luettelossa XX myöntämät tariffikiintiöt;

c)	alun perin Uruguayn kierrokselta johtuvat ja Yhdysvaltojen Tšekille, Unkarille, Puolalle ja Slovakialle Uruguayn kierroksen luettelossa XX myöntämät tariffikiintiöt.

22 artikla

1.   Juuston vienti Yhdysvaltoihin 21 artiklassa tarkoitetuissa kiintiöissä edellyttää vientitodistuksen esittämistä tämän jakson säännösten mukaisesti.

Todistushakemusten ja todistusten 16 kohdassa on oltava yhdistetyn nimikkeistön kahdeksannumeroinen tuotekoodi. Todistukset ovat kuitenkin voimassa myös CN-koodiin 0406 kuuluvia muita koodeja varten.

2.   Toimijat voivat hakea 21 artiklassa tarkoitetulla päätöksellä vahvistettavan määräajan kuluessa vientitodistusta viedäkseen kyseisessä artiklassa tarkoitettuja tuotteita seuraavana kalenterivuotena, edellyttäen että ne antavat 9 artiklan mukaisen vakuuden.

3.   Edellä 21 artiklassa tarkoitetun päätöksen mukaisia tuoteryhmiä ja kiintiöitä (16-, 22-Tokio, 16-, 17-, 18-, 20-, 21- ja 22-Uruguay, 25-Tokio ja 25-Uruguay) koskevien vientitodistusten hakijoiden on osoitettava vieneensä kyseiseen kiintiöön kuuluvia tuotteita Yhdysvaltoihin vähintään yhtenä vuotena kolmen edeltävän vuoden aikana ja että nimetty maahantuoja on hakijan tytäryhtiö.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu todiste käydystä kaupasta on esitettävä komission asetuksen (EY) N:o 1301/2006 (17) 5 artiklan toisen kohdan mukaisesti.

4.   Vientitodistusten hakijoiden on merkittävä hakemukseen

a)	kuvaus Yhdysvaltojen kiintiön kattamasta tuoteryhmästä Yhdysvaltojen yhtenäistetyn tullitariffin (Harmonized Tariff Schedule of the United States) 4 ryhmän 16–23 ja 25 lisähuomautuksen mukaisesti;

b)	Yhdysvaltojen yhtenäistetyn tullitariffin (Harmonized Tariff Schedule of the United States) mukaiset tuotteiden nimet;

c)	hakijan nimeämän maahantuojan nimi ja osoite Yhdysvalloissa.

5.   Vientitodistushakemuksen mukana on oltava nimetyn maahantuojan todistus siitä, että maahantuojalle voidaan Yhdysvalloissa tuontitodistusten antamista koskevien voimassa olevien sääntöjen mukaan antaa tuontitodistus 21 artiklassa tarkoitetuille tuotteille.

23 artikla

1.   Jos jotakin tuoteryhmää tai jotakin 21 artiklassa tarkoitettua kiintiötä koskevat vientitodistushakemukset ylittävät kyseisenä vuonna käytettävissä olevan määrän, komissio soveltaa haettuihin määriin yhtenäistä jakokerrointa.

Kertoimen soveltamisen tuloksena saatava määrä pyöristetään alaspäin lähimpään kilogrammaan.

Hylättyjen hakemusten ja myönnetyt määrät ylittävien määrien vakuudet vapautetaan kokonaan tai osittain.

2.   Kun jakokertoimen soveltaminen johtaisi siihen, että todistuksia myönnettäisiin hakemusta kohden alle 10 tonnille, asianomaiset jäsenvaltiot jakavat käytettävissä olevat määrät kunkin kiintiön osalta arpomalla todistuseriä. Jäsenvaltiot arpovat 10 tonnin suuruisia todistuseriä sellaisten hakijoiden joukosta, joille olisi jakokertoimen soveltamisen vuoksi myönnetty alle 10 tonnia.

Jos eriä muodostettaessa jäljelle jää alle 10 tonnin määrä, tämä määrä on lisättävä tasapuolisesti 10 tonnin eriin ennen arpomista.

Jos jakokertoimen soveltamisen vuoksi jäljelle jää alle 10 tonnin määrä, tätä määrää on pidettävä yhtenä eränä.

Arvonnassa hävinneisiin hakemuksiin liittyvä vakuus on vapautettava viipymättä.

3.   Kun todistuksia haetaan tuotemäärille, jotka eivät ylitä 21 kohdassa tarkoitettuja kiintiöitä kyseessä olevana vuotena, komissio voi jakaa jäljellä olevat määrät hakijoiden kesken suhteessa haettuihin määriin jakokerrointa käyttäen.

Tällaisessa tapauksessa toimijoiden on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle hyväksymänsä lisämäärä viikon kuluessa mukautetun jakokertoimen julkaisemisesta, ja asetettua vakuutta korotetaan tällöin vastaavasti.

24 artikla

1.   Komissio ilmoittaa 22 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen nimettyjen maahantuojien nimet Yhdysvaltojen toimivaltaisille viranomaisille.

2.   Jos kyseessä olevaa määrää koskevaa tuontitodistusta ei myönnetä nimetylle maahantuojalle olosuhteissa, jotka eivät kyseenalaista 22 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun todistuksen jättäneen toimijan vilpittömyyttä, jäsenvaltio voi antaa toimijalle luvan nimetä toinen maahantuoja edellyttäen, että maahantuoja on Yhdysvaltojen toimivaltaisille viranomaisille tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoitetussa luettelossa.

Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle nimetyn maahantuojan muuttumisesta mahdollisimman nopeasti, ja komissio ilmoittaa siitä Yhdysvaltojen toimivaltaisille viranomaisille.

25 artikla

Vientitodistukset on annettava viimeistään sen vuoden 15 päivänä joulukuuta, joka edeltää todistuksissa myönnettyjen määrien kiintiövuotta.

Todistukset ovat voimassa kiintiövuoden 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta välisen ajan.

Todistushakemuksen ja todistuksen 20 kohdassa on oltava seuraava ilmaisu:

Tämän artiklan mukaisesti annettavat todistukset koskevat ainoastaan 21 artiklassa tarkoitettua vientiä.

Vientitodistusten vakuudet on vapautettava esitettäessä asetuksen (EY) N:o 376/2008 32 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu todiste sekä asetuksen (EY) N:o 612/2009 17 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu kuljetusasiakirja, jossa määräpaikaksi mainitaan Yhdysvallat.

26 artikla

Sovelletaan II luvun säännöksiä, lukuun ottamatta 7 ja 10 artiklan säännöksiä.

3   JAKSO

Vienti Dominikaaniseen tasavaltaan

27 artikla

1.   CARIFORUM-valtioiden sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen talouskumppanuussopimuksen liitteessä III olevassa 2 lisäyksessä määrätyssä kiintiössä tapahtuva maitojauheen vienti Dominikaaniseen tasavaltaan edellyttää, että Dominikaanisen tasavallan toimivaltaisille viranomaisille esitetään kustakin lähetyksestä oikeaksi todistettu jäljennös tämän jakson mukaisesti annetusta vientitodistuksesta ja asianmukaisella vahvistusmerkinnällä varustettu jäljennös vienti-ilmoituksesta.

2.   Kun vientitodistuksia annetaan, etusijalle on asetettava seuraaviin tukinimikkeistön koodeihin kuuluva maitojauhe:

—	0402 10 11 9000,

—	0402 10 19 9000,

—	0402 21 11 9900,

—	0402 21 19 9900,

—	0402 21 91 9200,

—	0402 21 99 9200.

Tuotteiden on oltava kokonaan yhteisössä tuotettuja. Hakijan on toimitettava toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä kaikki kyseisten viranomaisten todistuksen antamisen kannalta tarpeellisina pitämät lisäselvitykset ja hyväksyttävä kaikki näiden viranomaisten tarvittaessa tekemät kyseisten tuotteiden kirjanpitoa ja valmistusolosuhteita koskevat tarkastukset.

28 artikla

1.   Edellä 27 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kiintiö on 22 400 tonnia 1 päivänä heinäkuuta alkavana 12 kuukauden jaksona. Kiintiö jaetaan kahteen osaan:

a)	ensimmäinen osa, joka on 80 prosenttia tai 17 920 tonnia, jaetaan sellaisten yhteisön viejien kesken, jotka voivat osoittaa vieneensä 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tuotteita Dominikaaniseen tasavaltaan vähintään kolmena hakemusten jättämistä edeltävien neljän kalenterivuoden aikana;

b)

toinen osa, joka on 20 prosenttia tai 4 480 tonnia, varataan muille kuin a alakohdassa tarkoitetuille hakijoille, jotka voivat osoittaa hakemusten jättämishetkenä harjoittaneensa vähintään 12 kuukauden ajan yhdistetyn nimikkeistön 4 ryhmään kuuluvien maitotuotteiden kauppaa kolmansien maiden kanssa ja jotka on merkitty jonkin jäsenvaltion alv-rekisteriin.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu todiste käydystä kaupasta on esitettävä asetuksen (EY) N:o 1301/2006 5 artiklan toisen kohdan mukaisesti.

2.   Vientitodistushakemukset saavat koskea enintään seuraavia määriä hakijaa kohti:

a)	kun kyse on 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta osasta, 110 prosenttia 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden kokonaismäärästä, joka on viety Dominikaaniseen tasavaltaan yhden hakemusten jättämistä edeltävien kolmen kalenterivuoden aikana;

b)	kun kyse on 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta osasta, yhteensä enintään 600 tonnia.

A-osan kelpoisuusperusteet täyttävät hakijat voivat kuitenkin jättää a-osan asemesta hakemuksen b-osassa.

Sellaiset hakemukset hylätään, jotka ylittävät a ja b alakohdassa säädetyt enimmäismäärät.

3.   Hylkäämisen uhalla ainoastaan yksi vientitodistushakemus hyväksytään tukinimikkeistön tuotekoodia kohti, ja kaikki hakemukset on jätettävä yhtä aikaa yhden jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

Vientitodistushakemukset hyväksytään ainoastaan, jos hakemusten esittämishetkenä hakija

a)	asettaa vakuuden 9 artiklan mukaisesti;

b)

kun kyse on 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta osasta, ilmoittaa 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden määrät, jotka hakija on vienyt Dominikaaniseen tasavaltaan yhden tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua jaksoa edeltävien kolmen kalenterivuoden aikana, ja esittää tästä todisteen kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia tyydyttävällä tavalla. Tässä yhteydessä viejänä pidetään toimijaa, jonka nimi mainitaan kyseessä olevassa vienti-ilmoituksessa;

c)	kun kyse on 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta osasta, osoittaa toimivaltaisia viranomaisia tyydyttävällä tavalla täyttävänsä vahvistetut edellytykset.

29 artikla

Todistushakemukset on jätettävä kunkin vuoden 1 ja 10 päivän huhtikuuta välisenä aikana silloin, kun kyseessä on 1 päivän heinäkuuta ja seuraavan vuoden 30 päivän kesäkuuta välisen ajan kattava kiintiö.

Edellä 4 artiklan 1 kohtaa sovellettaessa kaikkien määräajassa jätettyjen hakemusten jättöpäivänä pidetään todistushakemusten jättämistä koskevan määräajan ensimmäistä päivää.

30 artikla

Todistushakemuksissa ja todistuksissa on oltava

a)	7 kohdassa maininta ”Dominikaaninen tasavalta – DO”;

b)	17 ja 18 kohdassa määrä, jota hakemus tai todistus koskee;

c)	20 kohdassa jokin liitteessä III luetelluista maininnoista.

Tämän jakson mukaisesti annettavat todistukset velvoittavat viemään tuotteet Dominikaaniseen tasavaltaan.

31 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään viidentenä työpäivänä todistushakemusten jättämisen määräajan päättymisestä liitteessä IV olevaa mallia käyttäen todistushakemuksissa haetut määrät kiintiön molempien osien ja kunkin tukinimikkeistön tuotekoodin osalta tai se, ettei hakemuksia ole jätetty.

Jäsenvaltioiden on tarkastettava erityisesti 27 artiklan 2 kohdassa sekä 28 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot ennen todistusten antamista.

Jos todetaan, että todistuksen saaneen toimijan toimittamat tiedot ovat virheellisiä, todistus mitätöidään ja vakuus menetetään.

2.   Komissio päättää mahdollisimman pian, missä määrin se voi antaa todistuksia haetuille määrille, ja ilmoittaa tästä jäsenvaltioille.

Jos kokonaismäärä, jolle todistuksia on haettu, ylittää jommassakummassa kiintiön osassa sille 28 artiklan 1 kohdassa vahvistetun määrän, komissio vahvistaa jakokertoimen. Kertoimen soveltamisen tuloksena saatava määrä pyöristetään alaspäin lähimpään kilogrammaan.

Jos jakokertoimen soveltaminen johtaa siihen, että hakijakohtainen tuotemäärä olisi alle 20 tonnia, hakija voi perua hakemuksensa. Tällaisissa tapauksissa hakijan on ilmoitettava tästä toimivaltaiselle viranomaiselle kolmen työpäivän kuluessa komission päätöksen julkaisemisesta. Vakuus vapautetaan välittömästi. Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava komissiolle kahdeksan työpäivän kuluessa komission päätöksen julkaisemisesta määrät, joita koskevat hakemukset on peruutettu ja joita koskevat vakuudet vapautettu.

Jos haettu kokonaismäärä on alhaisempi kuin kyseisenä ajanjaksona käytettävissä oleva määrä, komissio jakaa jäljellä olevan määrän puolueettomin perustein ottaen huomioon erityisesti kaikkien CN-koodeihin 0402 10, 0402 21 ja 0402 29 kuuluvien tuotteiden todistushakemukset.

32 artikla

1.   Todistukset annetaan toimijan pyynnöstä aikaisintaan 1 päivänä kesäkuuta ja viimeistään seuraavan vuoden 15 päivänä helmikuuta. Niitä annetaan ainoastaan toimijoille, joiden todistushakemukset on ilmoitettu 31 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle helmikuun loppuun mennessä liitteessä V olevaa mallia käyttäen kiintiön molemmista osista määrät, joille todistuksia ei ole annettu.

2.   Tämän jakson mukaisesti annetut vientitodistukset ovat voimassa niiden asetuksen (EY) N:o 376/2008 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta tosiasiallisesta antamispäivästä alkaen sen kiintiövuoden 30 päivään kesäkuuta, jolle todistusta haettiin.

3.   Vakuus vapautetaan ainoastaan jommassakummassa seuraavista tapauksista:

a)	esitettäessä asetuksen (EY) N:o 376/2008 32 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu todiste sekä asetuksen (EY) N:o 612/2009 17 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu kuljetusasiakirja, jossa määräpaikaksi mainitaan Dominikaaninen tasavalta;

b)	vakuus vapautetaan niiden haettujen määrien osalta, joille todistusta ei voitu antaa.

Viemättä jääneiden määrien vakuus menetetään.

4.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 376/2008 8 artiklassa säädetään, todistuksia ei voida siirtää.

5.   Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä elokuuta komissiolle liitteessä VI olevaa mallia käyttäen 28 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua edellistä 12 kuukauden jaksoa koskevat seuraavat määrät, jotka on jaettu tukinimikkeistön tuotekoodin perusteella:

—	jaettu määrä,

—	määrät, joille todistuksia on annettu,

—	viety määrä.

33 artikla

1.   Sovelletaan II luvun säännöksiä, lukuun ottamatta 7, 9 ja 10 artiklan säännöksiä.

2.   Jäsenvaltioiden toimittamat tämän jakson mukaiset ilmoitukset on tehtävä sähköisesti komission jäsenvaltioille ilmaisemalla tavalla.

IV   LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

34 artikla

1.   Kumotaan asetus (EY) N:o 1282/2006.

Sitä sovelletaan kuitenkin edelleen ennen 1 päivää tammikuuta 2010 haettuihin vientitodistuksiin.

2.   Viittauksia asetukseen (EY) N:o 1282/2006 pidetään viittauksina tähän asetukseen, ja ne luetaan liitteessä VIII olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

35 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2010 alkaen haettuihin vientitodistuksiin.

Jos toimija esittää tämän asetuksen voimaantulopäivästä alkaen ja ennen 1 päivää toukokuuta 2010 asiaa koskevan pyynnön, 6 artiklaa sovelletaan 30 päivästä tammikuuta 2009 alkaen annettuihin todistuksiin.

---

(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 234, 29.8.2006, s. 4.

(3)  Ks. liite VII.

(4)  EYVL L 336, 23.12.1994, s. 22.

(5)  EYVL L 336, 23.12.1994, s. 1.

(6)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 1.

(7)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55.

(8)  EUVL L 186, 17.7.2009, s. 1.

(9)  EUVL L 114, 26.4.2008, s. 3.

(10)  EYVL L 334, 30.12.1995, s. 33.

(11)  EYVL L 334, 30.12.1995, s. 25.

(12)  EUVL L 289, 30.10.2008, s. 3.

(13)  EUVL L 289, 30.10.2008, s. 1.

(14)  EUVL L 168, 28.6.2008, s. 20.

(15)  EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19.

(16)  EUVL L 95, 14.4.2005, s. 11.

(17)  EUVL L 238, 1.9.2006, s. 13.

---

---

---

---

---

---

---

---

---