30.4.2004

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 134/114

---

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2004/18/EY,

annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004,

julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 47 artiklan 2 kohdan sekä 55 ja 95 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (3),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (4) ja ottavat huomioon sovittelukomitean 9 päivänä joulukuuta 2003 hyväksymän yhteisen tekstin,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 18 päivänä kesäkuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/50/ETY (5), julkisia tavarahankintoja koskevien sopimustentekomenettelyjen yhteensovittamisesta 14 päivänä kesäkuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/36/ETY (6), julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 14 päivänä kesäkuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/37/ETY (7) uusien muutosten yhteydessä, jotka ovat välttämättömiä, jotta voidaan vastata sekä hankintaviranomaisten että taloudellisten toimijoiden Euroopan komission 27 päivänä marraskuuta 1996 hyväksymään vihreään kirjaan antamien vastaustensa yhteydessä esittämiin yksinkertaistamista ja nykyaikaistamista koskeviin vaatimuksiin, olisi direktiivit selvyyden vuoksi laadittava uudelleen yhdeksi asiakirjaksi. Tämä direktiivi perustuu yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöön, erityisesti hankintasopimusten tekemisen perusteita koskevaan oikeuskäytäntöön, joka selkeyttää hankintaviranomaisilla olevia mahdollisuuksia täyttää asianomaisen väestön tarpeet, myös ne, jotka koskevat ympäristö- ja sosiaalialaa, edellyttäen että tällaiset perusteet liittyvät sopimuksen kohteeseen, että ne eivät anna hankintaviranomaiselle rajatonta valinnan vapautta, että ne on nimenomaan mainittu ja että ne ovat sopusoinnussa johdanto-osan 2 kappaleessa mainittujen perusperiaatteiden kanssa.

(2)

Jäsenvaltioissa valtion, paikallisten yhteisöjen ja muiden julkisoikeudellisten laitosten puolesta tehtyjen hankintasopimusten osalta on noudatettava perustamissopimuksen periaatteita ja erityisesti tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatetta, sijoittautumisvapauden periaatetta ja palvelujen tarjoamisen vapauden periaatetta ja niistä johtuvia periaatteita, kuten yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, syrjimättömyyden periaatetta, vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta, suhteellisuusperiaatetta ja avoimuusperiaatetta. Tietyn arvon ylittävien julkisten hankintojen osalta on kuitenkin suotavaa laatia säännökset, joiden mukaan näitä sopimuksia koskevat kansalliset sopimuksentekomenettelyt sovitetaan yhteisössä yhteen ja jotka perustuvat edellä mainittuihin periaatteisiin, jotta voidaan varmistaa niiden vaikutus ja taata julkisten hankintojen avaaminen kilpailulle Näitä yhteensovittamista koskevia säännöksiä olisi siten tulkittava edellä mainittujen sääntöjen ja periaatteiden sekä perustamissopimuksen muiden määräysten mukaisesti.

(3)	Näissä yhteensovittamista koskevissa säännöksissä olisi noudatettava niin suuressa määrin kuin mahdollista kussakin jäsenvaltioissa voimassa olevia menettelyjä ja käytäntöjä.

(4)	Jäsenvaltioiden olisi huolehdittava siitä, että julkisoikeudellisen laitoksen osallistuminen tarjoajana julkisia hankintoja tai urakoita koskevan sopimuksen tekomenettelyyn ei aiheuta kilpailun vääristymistä yksityisiin tarjoajiin nähden.

(5)

Perustamissopimuksen 6 artiklan mukaan ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset on sisällytettävä perustamissopimuksen 3 artiklassa tarkoitetun yhteisön politiikan ja toiminnan määrittelyyn ja toteuttamiseen, erityisesti kestävän kehityksen edistämiseksi. Tässä direktiivissä selvennetään siten, kuinka hankintaviranomaiset voivat edistää ympäristön suojelua ja kestävää kehitystä samalla kuin niille taataan mahdollisuus suorittaa hankintansa parhaalla hintalaatusuhteella.

(6)

Tämän direktiivin säännökset eivät saisi estää määräämästä tai toteuttamasta toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen julkisen moraalin, yleisen järjestyksen tai turvallisuuden taikka ihmisten ja eläinten terveyden ja elämän suojelemiseksi tai kasvien säilyttämiseksi, erityisesti kestävää kehitystä silmällä pitäen, edellyttäen että nämä toimenpiteet ovat perustamissopimuksen mukaisia.

(7)

Neuvosto hyväksyi Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa (1986–1994) laadittujen sopimusten tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta yhteisön toimivaltaan kuuluvissa asioissa 22 päivänä joulukuuta 1994 tehdyllä päätöksellä 94/800/EY (8) yhteisön puolesta muun muassa Maailman kauppajärjestön (WTO) julkisia hankintoja koskevan sopimuksen, jäljempänä ”julkisia hankintoja koskeva sopimus”, jonka tarkoituksena on luoda kansainvälinen julkisia hankintoja koskeva keskenään tasapainossa olevien oikeuksien ja velvollisuuksien monenvälinen järjestelmä maailmankaupan vapauttamiseksi ja laajentamiseksi. Siltä osin kuin on kyse yhteisön kansainvälisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka johtuvat julkisia hankintoja koskevan sopimuksen hyväksymisestä, kolmansien allekirjoittajamaiden tarjoajiin ja tuotteisiin sovellettavat järjestelyt on määritelty mainitussa sopimuksessa. Julkisia hankintoja koskevalla sopimuksella ei ole välitöntä oikeusvaikutusta. Mainitussa sopimuksessa tarkoitettujen hankintaviranomaisten, jotka noudattavat tätä direktiiviä ja jotka soveltavat viimeksi mainittua julkisia hankintoja koskevan sopimuksen allekirjoittaneiden kolmansien maiden taloudellisiin toimijoihin, olisi näin ollen noudatettava mainittua sopimusta. Toisaalta tämän direktiivin yhteensovittamista koskevien säännösten avulla olisi taattava yhteisön taloudellisille toimijoille julkisiin hankintoihin osallistumisen ehdot, jotka ovat yhtä edulliset kuin ne, jotka on myönnetty julkisia hankintoja koskevan sopimuksen allekirjoittaneiden kolmansien maiden taloudellisille toimijoille.

(8)	Hankintaviranomaiset saavat ennen hankintasopimusten tekomenettelyjen aloittamista pyytää tai vastaanottaa teknistä vuoropuhelua käyden lausuntoja, joita voidaan käyttää tarjouspyyntöasiakirjojen laatimiseen edellyttäen, ettei kilpailu tällaisen lausunnon vaikutuksesta esty.

(9)

Koska rakennusurakat ovat hyvin erilaisia, hankintaviranomaisten olisi voitava tehdä rakennusurakoiden suunnittelua ja toteutusta koskevat sopimukset kummastakin erikseen tai molemmista yhdessä. Tällä direktiivillä ei pyritä säätämään joko yhteisen tai erillisen sopimuksen tekemisestä. Päätös sopimuksen tekemisestä joko erillisenä tai yhteisenä on tehtävä laadullisin ja taloudellisin perustein, jotka voidaan määrittää kansallisissa lainsäädännöissä.

(10)

Hankintasopimusta voidaan pitää yksinomaan julkisia rakennusurakoita koskevana sopimuksena, jos sen kohteena on nimenomaan liitteessä I tarkoitettujen toimintojen toteuttaminen, vaikka sopimukseen sisältyisi myös kyseisten toimintojen toteuttamisen edellyttämien muiden palvelujen toimittamista. Palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin voi joissakin olosuhteissa, erityisesti isännöinti- ja kiinteistöpalvelualalla, sisältyä rakennusurakoita. Jos tällaiset rakennusurakat kuitenkin ovat liitännäisiä sopimuksen pääkohteeseen nähden ja ovat sen mahdollista seurausta tai täydentävät sitä, niiden sisältyminen sopimukseen ei oikeuta pitämään sopimusta julkisia rakennusurakoita koskevana sopimuksena.

(11)

Olisi sovittava puitejärjestelyjä koskevasta yhteisön määritelmästä sekä tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvista hankintasopimuksista tehtyjä puitejärjestelyjä koskevista erityissäännöistä. Kun hankintaviranomainen sopii tämän direktiivin säännösten mukaisesti puitejärjestelystä, joka liittyy muun muassa tarjousten julkistamiseen, määräaikoihin ja tarjousten jättämistä koskeviin ehtoihin, se voi näiden erityissääntöjen mukaan puitejärjestelyn voimassa ollessa tehdä siihen perustuvia hankintasopimuksia joko soveltamalla puitejärjestelyssä sovittuja ehtoja tai, jos kaikkia ehtoja ei ole siinä ennalta vahvistettu, kilpailutettuaan sitä ennen uudelleen puitejärjestelyn osapuolia vahvistamattomien ehtojen osalta. Uudelleen kilpailuttamisessa olisi noudatettava tiettyjä sääntöjä, joilla pyritään takaamaan vaadittu joustavuus sekä yleisperiaatteiden noudattaminen, yhdenvertaisen kohtelun periaate mukaan lukien. Näistä syistä puitejärjestelyjen keston olisi oltava rajoitettu eikä se saisi ylittää neljää vuotta lukuun ottamatta tapauksia, jotka hankintaviranomaiset ovat asianmukaisesti perustelleet.

(12)

Erilaisia sähköisiä ostomenettelyjä kehitetään jatkuvasti. Niillä on mahdollista lisätä kilpailua ja tehostaa julkisia hankintoja erityisesti niitä käytettäessä säästyvän ajan ja kustannusten avulla. Hankintaviranomaiset voivat käyttää sähköisiä ostomenettelyjä edellyttäen, että se tapahtuu tämän direktiivin sääntöjen mukaisesti sekä yhdenvertaisen kohtelun, syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteita noudattaen. Näin ollen, erityisesti jos kilpailuttaminen tapahtuu puitejärjestelyn mukaisesti tai dynaamisen hankintajärjestelmän toteuttamiseksi, tarjoaja voi esittää tarjouksen sähköisenä luettelona, jos se käyttää hankintaviranomaisen 42 artiklan mukaisesti valitsemia viestintävälineitä.

(13)

Ottaen huomioon sähköisten ostojärjestelmien nopea leviäminen olisi jo nyt laadittava asianmukaiset säännöt, jotta hankintaviranomaiset voisivat saada täyden hyödyn näiden järjestelmien tarjoamista mahdollisuuksista. Tästä johtuen olisi määritettävä tavanomaisiin ostoihin käytettävä kokonaan sähköinen dynaaminen hankintajärjestelmä, ja vahvistettava erityiset säännöt tällaisen järjestelmän toteuttamista ja toimintaa varten, jotta voidaan taata yhdenvertainen kohtelu kaikille taloudellisille toimijoille, jotka haluavat osallistua järjestelmään. Jokaisen taloudellisen toimijan olisi voitava liittyä järjestelmään heti, kun se on tehnyt tarjouspyyntöasiakirjan mukaisen ohjeellisen tarjouksen ja täyttänyt valintaperusteet. Tämän hankintatekniikan avulla hankintaviranomaiset voivat laatimalla jo hyväksyttyjen tarjoajien luettelon ja antamalla uusille tarjoajille mahdollisuuden liittyä siihen, saada sähköisten välineiden käytön ansiosta käyttöönsä erityisen suuren määrän tarjouksia ja siten varmistaa, että julkisia varoja käytetään laajan kilpailun ansiosta parhaalla mahdollisella tavalla.

(14)

Koska sähköisten huutokauppojen käyttö todennäköisesti yleistyy, olisi annettava myös niitä koskeva yhteisön määritelmä ja niitä koskevat erityissäännöt sen varmistamiseksi, että niissä noudatetaan täysimääräisesti yhdenvertaisen kohtelun, syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteita. Olisi säädettävä tältä osin, että sähköistä huutokauppaa voidaan käyttää ainoastaan sellaisissa julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- tai palveluhankintoja koskevissa sopimuksissa, joista voidaan laatia tarkat tekniset eritelmät. Kyseessä voi erityisesti olla rakennusurakoita sekä tavara- tai palveluhankintoja koskevien hankintasopimusten uusiminen. Samasta syystä on oltava mahdollista, että tarjoajien keskinäinen järjestys voidaan määritellä sähköisen huutokaupan kaikissa vaiheissa. Sähköisten huutokauppojen käyttö antaa hankintaviranomaisille mahdollisuuden pyytää tarjoajia esittämään uudet alennetut hinnat ja, jos hankintasopimus tehdään kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella, esittämään paremman tarjouksen myös muiden tekijöiden kuin hinnan osalta. Jotta voidaan varmistaa avoimuuden periaatteen noudattaminen, ainoastaan niiden tekijöiden osalta voidaan toimittaa sähköinen huutokauppa, joita voidaan automaattisesti arvioida sähköisten välineiden avulla ilman, että hankintaviranomainen puuttuu asiaan ja/tai suorittaa arviointia, jolloin näillä tekijöillä tarkoitetaan vain niitä, jotka voidaan ilmaista määrällisinä joko lukuina tai prosenttimäärinä. Toisaalta sähköistä huutokauppaa ei olisi voitava käyttää niiden tarjousten osien osalta, jotka edellyttävät muutoin kuin määrällisinä ilmaistavien näkökohtien arviointia. Tiettyjen rakennusurakoiden ja tiettyjen palveluhankintojen, joiden sisältönä ovat immateriaaliset suoritukset, esimerkiksi rakennusurakoiden suunnittelu, ei näin ollen olisi oltava sähköisen huutokaupan kohteena.

(15)

Jäsenvaltioissa on kehitetty tiettyjä keskitettyjä hankintamenetelmiä. Useille hankintaviranomaisille on annettu tehtäväksi suorittaa hankintoja tai tehdä julkisia hankintoja koskevia sopimuksia/puitejärjestelyjä muille hankintaviranomaisille. Hankintaerien suuruuden vuoksi voidaan näiden menetelmien avulla lisätä kilpailua ja parantaa julkisten hankintojen tehokkuutta. Tämän vuoksi olisi luotava yhteisön määritelmä hankintaviranomaisia varten perustetuille yhteishankintaviranomaisille. Olisi myös määriteltävä edellytykset, joiden mukaisesti hankintaviranomaisten, jotka yhteishankintaviranomaista käyttäen hankkivat julkisia rakennusurakoita, tavaraa ja/tai palveluja, voidaan katsoa noudattaneen tätä direktiiviä syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden mukaisesti.

(16)

Jäsenvaltioissa sovellettavien erilaisten järjestelyjen huomioon ottamiseksi olisi niille jätettävä oikeus määrätä, että hankintaviranomaisilla on mahdollisuus käyttää puitejärjestelyjä, yhteishankintaviranomaisia, dynaamisia hankintajärjestelmiä, sähköisiä huutokauppoja ja kilpailuun perustuvaa neuvottelumenettelyä, sellaisina kuin ne on määritelty ja niitä säännellään tässä direktiivissä.

(17)

Yhteensovittamista koskevien sääntöjen sisältämien kynnysarvojen suuri määrä aiheuttaa hankaluuksia hankintaviranomaisille. Rahaliiton vuoksi on lisäksi aiheellista vahvistaa euromääräiset kynnysarvot. Tämän vuoksi kynnysarvot olisi vahvistettava euroina, jolloin näiden säännösten soveltaminen yksinkertaistuu, ja samalla varmistetaan julkisia hankintoja koskevassa sopimuksessa määrättyjen, erityisnosto-oikeuksina ilmaistujen kynnysarvojen noudattaminen. Tässä tarkoituksessa olisi myös säädettävä euroina ilmaistujen kynnysarvojen säännöllisestä tarkistamisesta, jotta ne voidaan tarvittaessa mukauttaa euron arvon mahdollisiin muutoksiin erityisiin nosto-oikeuksiin nähden.

(18)

Tässä direktiivissä säädettyjen menettelysääntöjen soveltamista sekä seurantaa varten voidaan palvelujen ala parhaiten hahmotella jakamalla palvelut tiettyjä yhteisen nimikkeistön nimikkeitä vastaaviin luokkiin ja yhdistämällä ne kahdeksi liitteeksi, II A ja II B, sen järjestelmän mukaan, jonka alaisia ne ovat. Liitteessä II B olevien palvelujen osalta tämän direktiivin säännösten ei tulisi estää kyseisiä palveluja koskevien yhteisön erityissääntöjen soveltamista.

(19)

Julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten osalta tämän direktiivin täysimittainen soveltaminen olisi siirtymäkauden ajaksi rajoitettava sellaisiin hankintoihin, joiden osalta sen säännökset tekevät mahdolliseksi toteuttaa kaikki valtioiden rajat ylittävän kaupan lisäämismahdollisuudet. Muita palveluja koskevia hankintasopimuksia olisi seurattava tämän siirtymäkauden ajan ennen kuin tämän direktiivin täysimittaisesta soveltamisesta päätetään. Tältä osin on tarpeen luoda seurantajärjestelmä. Tämän järjestelmän olisi samalla tarjottava asianomaisille mahdollisuus saada asiaa koskevaa tietoa.

(20)

Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen- ja postipalvelujen alalla toimivien hankintaviranomaisten tekemät ja näihin toimintoihin liittyvät julkisia hankintoja koskevat sopimukset kuuluvat vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17/EY (9) soveltamisalaan. Hankintaviranomaisten tekemät meri-, rannikko- tai sisävesiliikenteen palvelujen hyödyntämistoimiin liittyvien hankintasopimusten on kuitenkin kuuluttava tämän direktiivin soveltamisalaan.

(21)

Teletoiminnan alan vapauttamiseen tähtäävien yhteisön säännösten täytäntöönpanosta seurannut alalla vallitseva tosiasiallinen kilpailutilanne huomioon ottaen olisi tämän alan julkisia hankintoja koskevat sopimukset jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle siltä osin kuin nämä sopimukset tehdään pääasiassa siinä tarkoituksessa, että hankintaviranomaiset voivat harjoittaa tiettyjä toimintoja teletoiminnan alalla. Nämä toiminnot määritellään vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alan hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 14 päivänä kesäkuuta 1994 annetun neuvoston direktiivin 93/38/ETY (10) 1, 2 ja 8 artiklassa käytettyjen määritelmien mukaisesti, joten tätä direktiiviä ei sovelleta sopimuksiin, jotka on jätetty direktiivin 93/38/ETY soveltamisalan ulkopuolelle sen 8 artiklan nojalla.

(22)

Olisi säädettävä tapauksista, joissa toimenpiteitä menettelyjen yhteensovittamiseksi voidaan olla soveltamatta valtion turvallisuuteen tai valtionsalaisuuksiin liittyvistä syistä tai koska hankintasopimusten tekemiseen sovelletaan erityissääntöjä, jotka johtuvat kansainvälisistä sopimuksista ja jotka liittyvät joukkojen sijoittamiseen tai jotka koskevat erityisesti kansainvälisiä järjestöjä.

(23)

Perustamissopimuksen 163 artiklan mukaan tutkimuksen ja teknologian kehityksen edistämisellä voidaan vahvistaa yhteisön teollisuuden tieteellistä ja teknistä perustaa, ja julkisten palveluhankintojen avaaminen auttaa osaltaan tämän tavoitteen toteutumista. Tätä direktiiviä ei olisi sovellettava tutkimusohjelmien yhteisrahoittamiseen. Sen vuoksi direktiiviä sovelletaan tutkimus- ja kehittämispalveluja koskevista hankinnoista ainoastaan niihin, joiden hyöty koituu yksinomaan hankintaviranomaisen käytettäväksi sen omassa toiminnassa ja joiden osalta hankintaviranomainen korvaa suoritetun palvelun kokonaan.

(24)	Palvelujen osalta on kiinteän omaisuuden hankintaa tai vuokrausta taikka siihen liittyviä oikeuksia koskevilla sopimuksilla erityispiirteitä, joiden vuoksi julkisia hankintoja koskevien sääntöjen soveltaminen niihin ei ole tarkoituksenmukaista.

(25)

Tiettyjen radio- ja televisiotoiminnan audiovisuaalisia palveluja koskevien julkisten hankintojen suorittamisessa olisi otettava huomioon näkökohtia, joilla on kulttuurista ja yhteiskunnallista merkitystä ja joiden vuoksi hankintasopimusten tekemistä koskevien sääntöjen soveltaminen niihin on epätarkoituksenmukaista. Näistä syistä johtuen on säädettävä poikkeuksesta sellaisten julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten osalta, joiden tarkoituksena on käyttövalmiiden ohjelmien ja muiden valmistelevien palvelujen ostaminen, kehittäminen, tuotanto tai yhteistuotanto, kuten käsikirjoituksiin tai taiteellisiin esityksiin liittyvät palvelut, joita ohjelmien toteuttaminen edellyttää, sekä lähetysaikoja koskevat hankintasopimusten osalta. Tätä poikkeusta ei kuitenkaan olisi sovellettava tällaisten ohjelmien tuotannon, yhteistuotannon ja lähettämisen edellyttämien teknisen laitteiston toimittamiseen. Radio- ja televisiotoiminta olisi määriteltävä sähköistä verkkoa käyttäen suoritettavaksi siirroksi ja levittämiseksi.

(26)	Välimies- ja sovittelupalveluja suorittavat oikeushenkilöt tai luonnolliset henkilöt nimetään tai valitaan tavallisesti menettelyillä, joihin ei voida soveltaa julkisia hankintoja koskevia sääntöjä.

(27)

Julkisia palveluja koskevan sopimuksen mukaisesti tässä direktiivissä tarkoitettuina rahoituspalveluina ei pidetä raha- ja valuuttakurssipolitiikan tai julkista velkaa tai varantojen hallintaa koskevan taikka muun politiikan keinoja, joihin sisältyy arvopapereihin tai muihin rahoitusvälineisiin liittyviä suorituksia, erityisesti liiketoimia, joilla hankintaviranomainen hankkii rahaa tai pääomaa. Sen vuoksi tämä direktiivi ei koske arvopapereiden tai muiden rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskua, ostoa, myyntiä tai siirtoa koskevia sopimuksia. Keskuspankkien palvelut on myös suljettu pois.

(28)

Työpaikkojen luominen ja työllistäminen ovat keskeisiä tekijöitä, joilla voidaan taata yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille ja edistää yhteiskuntaan sopeuttamista. Suojatyöpaikoilla ja suojatyöohjelmilla edistetään tältä osin tehokkaasti vammaisten henkilöiden yhteiskuntaan sopeuttamista tai uudelleen sopeuttamista. Tällaiset työpaikat eivät kuitenkaan tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa voi saada hankintoja suoritettavikseen. Tämän vuoksi on aiheellista säätää, että jäsenvaltiot voivat varata tällaisille työpaikoille oikeuden osallistua julkisten hankintojen myöntämismenettelyihin tai rajata hankintojen suorittamisen suojatyöpaikkaohjelmien puitteissa tapahtuvaksi.

(29)

Hankintaviranomaisten laatimien teknisten eritelmien olisi oltava sellaisia, että julkiset hankinnat avautuvat kilpailulle. Sen vuoksi on oltava mahdollista esittää tarjouksia, jotka perustuvat erilaisiin teknisiin ratkaisuihin. Tekniset eritelmät on tätä varten voitava laatia toiminnallisen suorituskyvyn ja toiminnallisten vaatimusten mukaisesti ja, jos viitataan eurooppalaiseen tai sellaisen puuttuessa kansalliseen standardiin, hankintaviranomaisten on otettava huomioon muihin vastaaviin ratkaisuihin perustuvat tarjoukset. Vastaavuuden osoittamiseksi tarjoajien olisi voitava esittää mitä tahansa selvitystä. Jos hankintaviranomainen katsoo, ettei vastaavuutta ole, sen on perusteltava tätä koskeva päätöksensä. Hankintaviranomaiset, jotka haluavat määritellä ympäristövaatimuksia tietyn hankintasopimuksen teknisissä eritelmissä, voivat vahvistaa tiettyjen tuote- tai palveluryhmien ympäristöominaisuudet, kuten määrätyn tuotantomenetelmän, ja/tai erityiset ympäristövaikutukset. Ne voivat halutessaan käyttää asianmukaisia eritelmiä, jotka on määritelty ympäristömerkeissä, kuten Euroopan ympäristömerkissä, (moni)kansallisissa ympäristömerkeissä tai muissa ympäristömerkeissä, edellyttäen, että merkkiä koskevat vaatimukset on laadittu ja hyväksytty tieteellisiin tutkimuksiin perustuvien tietojen pohjalta käyttäen menettelyä, johon kaikki asianomaiset osapuolet, kuten viranomaiset, kuluttajat, valmistajat, vähittäiskaupan edustajat ja ympäristöjärjestöt voivat osallistua, ja edellyttäen, että merkki on kaikkien asianomaisten osapuolten saatavilla ja käytettävissä. Hankintaviranomaisten olisi aina kuin se on mahdollista vahvistettava tekniset eritelmät niin, että voidaan ottaa huomioon vammaisia henkilöitä koskevat saavutettavuusnäkökohdat tai suunnittelua koskevat vaatimukset kaikkia käyttäjiä ajatellen. Teknisten eritelmien olisi oltava niin selkeitä, että kaikki tarjoajat tietävät, mitä seikkoja hankintaviranomaisten asettamat vaatimukset koskevat.

(30)	Hankintasopimuksia koskevat lisätiedot on jäsenvaltioiden käytännön mukaisesti oltava kunkin hankintasopimuksen tarjouspyyntöasiakirjassa tai vastaavassa asiakirjassa.

(31)

Erityisen monimutkaisia hankkeita toteuttavien hankintaviranomaisten voi niistä riippumattomista syistä olla objektiivisesti mahdotonta määritellä keinoja, jotka vastaavat niiden tarpeita tai arvioida teknisiä ratkaisuja ja/tai rahoituksellisia/oikeudellisia ratkaisuja, joita markkinoilla on niille tarjolla. Tällainen tilanne voi syntyä erityisesti toteutettaessa merkittäviä integroituja liikenneinfrastruktuurihankkeita, mittavia tietoverkkoja sekä hankkeita, joihin liittyy monimuotoista rahoitusta ja joiden rahoituksellista ja oikeudellista koostumusta ei voida ennakoida. Mikäli tällaisten sopimusten tekemisessä ei voida käyttää avoimia tai rajoitettuja menettelyjä, olisi oltava tarjolla joustava menettely, joka takaa taloudellisten toimijoiden välisen kilpailun ja sen, että hankintaviranomaiset voivat neuvotella kunkin ehdokkaan kanssa kaikista hankintaan liittyvistä seikoista. Tätä menettelyä ei kuitenkaan saa käyttää kilpailua vääristävällä tai rajoittavalla tavalla, erityisesti muuttamalla tarjousten perustekijöitä tai määräämällä valitulle tarjoajalle uusia perustekijöitä tai ottamalla mukaan joku muu kuin kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella valittu tarjoaja.

(32)	Jotta voidaan helpottaa pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin, olisi annettava säännöksiä alihankinnasta.

(33)

Hankintasopimuksen toteuttamisen ehdot ovat tämän direktiivin mukaiset, jos ne eivät ole suoraan tai välillisesti syrjiviä ja jos ne on mainittu tarjouskilpailua koskevassa ilmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjassa. Niillä voidaan erityisesti pyrkiä tukemaan ammatillista koulutusta työmaalla, erityisistä työllistymisvaikeuksista kärsivien henkilöiden työllistämistä, torjumaan työttömyyttä tai edistämään ympäristönsuojelua. Esimerkkinä voidaan mainita muun ohessa velvoitteet, joita voidaan soveltaa hankintasopimusten toteuttamisessa, ja jotka koskevat pitkäaikaistyöttömien palvelukseen ottamista tai työttömien tai nuorten kouluttamista tarkoittavia toimenpiteitä, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) perustavanlaatuisten sopimusten säännösten sisällön noudattamista sikäli kuin niitä ole pantu kansallisessa lainsäädännössä täytäntöön, sekä tietyn vammaisten vähimmäismäärän palvelukseen ottamista, joka ylittää kansallisen lainsäädännön vaatimukset.

(34)

Hankintasopimusta toteutettaessa sovelletaan työolojen ja työturvallisuuden alalla voimassa olevia sekä kansallisia että yhteisön säädöksiä, sääntöjä ja työehtosopimuksia edellyttäen, että kyseiset säännöt sekä niiden soveltaminen ovat yhteisön oikeuden mukaisia. Rajat ylittävissä tapauksissa, joissa jonkin jäsenvaltion työntekijät suorittavat palveluja toisessa jäsenvaltiossa hankintasopimuksen toteuttamiseksi, on palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 96/71/EY (11) vahvistettu vähimmäisedellytykset, joita vastaanottajamaan on noudatettava tällaisten lähetettyjen työntekijöiden osalta. Jos kansallisessa lainsäädännössä on tätä koskevia säännöksiä, näiden velvoitteiden noudattamatta jättäminen voidaan katsoa taloudellisen toimijan ammatin harjoittamiseen liittyväksi vakavaksi virheeksi tai lainvastaiseksi teoksi, joka voi johtaa kyseisen taloudellisen toimijan sulkemiseen pois hankintasopimusten tekomenettelystä.

(35)

Kun otetaan huomioon uusi tieto- ja viestintätekniikan viimeaikainen kehitys ja sen antamat mahdollisuudet yksinkertaistaa hankintojen julkaisemista sekä tehostaa hankintamenettelyjä ja tehdä ne avoimemmiksi, olisi sähköiset viestintä- ja tiedonvaihtotavat asetettava yhdenvertaiseen asemaan tavanomaisten viestintä- ja tiedonvaihtotapojen kanssa. Valitun tavan ja tekniikan olisi oltava mahdollisimman pitkälti yhteensopiva muissa jäsenvaltioissa käytössä olevan tekniikan kanssa.

(36)

Tosiasiallisen kilpailun toteutuminen julkisten hankintojen alalla edellyttää sitä, että jäsenvaltioiden hankintaviranomaisten laatimat hankintailmoitukset julkistetaan koko yhteisössä. Yhteisön taloudellisten toimijoiden on voitava näissä ilmoituksissa olevien tietojen perusteella päättää, ovatko ehdotetut sopimukset niitä kiinnostavia. Tätä varten niille olisi annettava riittävät tiedot sopimuksen kohteesta ja sopimukseen liittyvistä ehdoista. Näin ollen on tärkeää varmistaa julkaistujen ilmoitusten parempi näkyvyys käyttämällä asianmukaisia välineitä, kuten esimerkiksi standardimuotoisia hankintailmoituslomakkeita ja yhteistä hankintanimikkeistöä (Common Procurement Vocabulary, CPV), joka on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2195/2002 (12) mukaan julkisia hankintoja koskevien sopimusten yhteydessä käytettävä viitenimikkeistö. Rajoitetuissa menettelyissä olisi julkaisemisen tavoitteena oltava erityisesti, että jäsenvaltioiden taloudelliset toimijat voivat ilmaista kiinnostuksensa sopimuksia kohtaan pyytämällä hankintaviranomaisilta kutsun esittää tarjous vaadituin edellytyksin.

(37)

Tietojen toimittamiseen sähköisessä muodossa olisi tämän direktiivin yhteydessä sovellettava sähköisiä allekirjoituksia koskevista yhteisön puitteista 13 päivänä joulukuuta 1999 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 1999/93/EY (13) sekä sähköistä kaupankäyntiä sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista 8 päivänä kesäkuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2000/31/EY (14) (”direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä”). Julkiset hankintamenettelyt ja palveluja koskeviin kilpailuihin sovellettavat säännöt edellyttävät mainituissa direktiiveissä vaadittua korkeampaa turvallisuuden ja luottamuksellisuuden tasoa. Tästä syystä tarjousten ja osallistumishakemusten sekä suunnitelmien ja hankkeiden sähköiseen vastaanottamiseen käytettyjen välineiden olisi täytettävä erityiset lisävaatimukset. Tätä varten olisi mahdollisuuksien mukaan rohkaistava sähköisten allekirjoitusten ja erityisesti kehittyneiden sähköisten allekirjoitusten käyttöä. Vapaaehtoisten akkreditointijärjestelmien olemassaololla voisi toisaalta olla suotuisa vaikutus kyseisiä laitteita koskevien varmennepalvelujen tason nostamiseen.

(38)	Sähköisten välineiden käyttö säästää aikaa. Näin ollen sähköisiä välineitä käytettäessä olisi asetettava lyhyemmät määräajat, kuitenkin sillä edellytyksellä, että välineet ovat yhteisön tasolla käytettyjen tiedonvälitystä koskevien järjestelyjen mukaisia.

(39)

Tarjoajien soveltuvuuden varmistaminen avoimissa menettelyissä sekä ehdokkaiden soveltuvuuden varmistaminen rajoitetuissa menettelyissä ja neuvottelumenettelyissä, johon liittyy hankintailmoituksen julkaiseminen, ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä, sekä heidän valintansa olisi suoritettava avoimissa olosuhteissa. Tätä varten olisi esitettävä syrjimättömät perusteet, joita hankintaviranomaiset voivat käyttää kilpailijoiden valinnassa, ja menettelyt, joita taloudelliset toimijat voivat käyttää osoittaakseen, että ne täyttävät nämä perusteet. Avoimuutta silmällä pitäen hankintaviranomaisen olisi julkisia hankintoja koskevan sopimuksen kilpailuttamisen yhteydessä ilmoitettava valinnassa käyttämänsä valintaperusteet sekä erityinen suorituskyvyn taso, jota se mahdollisesti taloudellisilta toimijoilta edellyttää, jotta ne voivat osallistua hankintamenettelyyn.

(40)

Hankintaviranomainen voi rajoittaa ehdokkaiden määrää rajoitetuissa ja neuvottelumenettelyissä, joihin liittyy hankintailmoituksen julkaiseminen, sekä kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä. Ehdokkaiden määrän rajoittaminen olisi suoritettava hankintailmoituksessa esitetyin objektiivisin perustein. Näihin objektiivisiin perusteisiin ei välttämättä sisälly painotuksia. Taloudellisten toimijoiden henkilökohtaista asemaa koskevien perusteiden osalta saattaa riittää, että ilmoituksessa viitataan yleisesti 45 artiklassa oleviin olettamiin.

(41)

Kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä ja neuvottelumenettelyissä, joihin liittyy hankintailmoituksen julkaiseminen, on aiheellista sallia, että hankintaviranomainen voivat määrätä menettelyn toteuttamisesta peräkkäisissä vaiheissa siten, että vähennetään ennalta ilmoitettujen sopimuksen tekemistä koskevien perusteiden pohjalta käsiteltävien tai neuvoteltavien tarjousten määrää asteittain, ottaen huomioon mahdollisesti tarvittava joustavuus ja näihin hankintamenettelyihin liittyvät liian korkeat kustannukset. Tässä vähentämisessä olisi varmistettava todellinen kilpailu, mikäli ratkaisujen tai soveltuvien ehdokkaiden määrä sen mahdollistaa.

(42)	Tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vastavuoroista tunnustamista koskevia yhteisön sääntöjä sovelletaan silloin, kun hankintamenettelyyn tai suunnittelukilpailuun osallistumiseksi on esitettävä todisteet erityisestä pätevyydestä.

(43)

Olisi vältettävä tekemästä julkisia hankintoja koskevia sopimuksia sellaisten taloudellisten toimijoiden kanssa, jotka ovat osallistuneet rikollisjärjestön toimintaan tai syyllistyneet Euroopan yhteisöjen taloudellisia etuja vahingoittavaan lahjontaan tai petokseen taikka rahanpesuun. Hankintaviranomaisten olisi tarvittaessa pyydettävä hakijoita, ehdokkaita tai tarjoajia toimittamaan asiaa koskevat asiakirjat ja ne voivat pyytää asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia toimimaan kanssaan yhteistyössä, jos ne epäilevät ehdokkaiden tai tarjoajien henkilökohtaista asemaa. Tällaiset taloudelliset toimijat olisi suljettava pois kilpailusta heti, kun hankintaviranomainen on saanut tiedon tällaisista rikoksista annetusta kansallisen lainsäädännön mukaisesta tuomiosta, joka on lainvoimainen. Jos kansallisessa lainsäädännössä on tätä koskevia säännöksiä lopulliseen tuomioon tai päätökseen, jolla on vastaavia vaikutuksia, johtanut ympäristölainsäädännön noudattamatta jättäminen tai julkisia hankintasopimuksia koskevan lainsäädännön rikkominen laittomia sopimuksia tekemällä voidaan katsoa taloudellisen toimijan ammatillisen toiminnan harjoittamiseen liittyväksi lainvastaiseksi teoksi tai vakavaksi virheeksi. Työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua koskevien neuvoston direktiivien 2000/78/EY (15) ja 76/207/ETY (16) täytäntöönpanemiseksi annettujen kansallisten säännösten noudattamatta jättäminen, joka on todettu lopullisella tuomiolla tai päätöksellä, jolla on vastaavat vaikutukset, voidaan katsoa taloudellisen toimijan ammatillisen toiminnan harjoittamiseen liittyväksi lainvastaiseksi teoksi tai vakavaksi virheeksi.

(44)

Tapauksissa, joissa rakennusurakoiden ja/tai palvelujen luonne oikeuttaa ympäristöasioiden hallintaa koskevien toimenpiteiden tai järjestelmien soveltamisen julkisia hankintoja koskevan sopimuksen mukaisia toimia suoritettaessa, voidaan vaatia tällaisten toimenpiteiden tai järjestelmien soveltamista. Ympäristöasioiden hallintaa koskevat järjestelmät voivat siitä riippumatta, onko ne rekisteröity yhteisön välineiden, kuten asetuksen (EY) N:o 761/2001 (17) (EMAS) mukaisesti, osoittaa taloudellisen toimijan tekniset edellytykset sopimuksen toteuttamiseen. Lisäksi olisi rekisteröityjen ympäristön hallintaa koskevien järjestelmien kanssa vaihtoehtoiseksi selvitykseksi hyväksyttävä taloudellisen toimijan kuvaus niistä toimenpiteistä, joita se soveltaa samantasoisen ympäristönsuojelun varmistamiseksi.

(45)

Tässä direktiivissä säädetään jäsenvaltioiden mahdollisuudesta vahvistaa virallisia luetteloja urakoitsijoista, tavarantoimittajista tai palvelujen suorittajista tai suorittaa varmentaminen yksityis- tai julkisoikeudellisten laitosten välityksellä sekä vaikutuksista, joita tällaisella luettelolla tai todistuksella on julkisia hankintoja koskevassa menettelyssä toisessa jäsenvaltiossa. Hyväksyttyjen taloudellisten toimijoiden virallisten luettelojen osalta on tärkeää, että otetaan huomioon yhteisön tuomioistuimen kehittämä oikeuskäytäntö tapauksissa, joissa konserniin kuuluva taloudellinen toimija käyttää hyväkseen konsernin muiden yhtiöiden taloudellisia voimavaroja, luottokelpoisuutta ja teknistä suorituskykyä luetteloon merkitsemistä koskevan hakemuksensa tukena. Tässä tapauksessa taloudellisen toimijan on osoitettava, että sillä on kyseiset voimavarat tosiasiallisesti käytettävissään koko sen ajan, kun merkintä luettelossa on voimassa. Tämän merkinnän tekemiseksi jäsenvaltio voi näin ollen määrittää vaatimustasoja, jotka on saavutettava, ja erityisesti vaatia, jos toimija esimerkiksi käyttää hyväkseen konsernin toisen yhtiön luottokelpoisuutta, viimeksi mainitulta yhtiöltä sitoumuksen, joka tarvittaessa on yhteisvastuullinen.

(46)

Hankintasopimukset olisi tehtävä puolueettomin perustein, joilla varmistetaan avoimuuden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden noudattaminen ja joilla taataan, että tarjous arvioidaan todellisen kilpailun olosuhteissa. Tämän vuoksi on syytä hyväksyä vain kaksi hankintasopimuksen tekoperustetta: alhaisin hinta ja kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Jotta varmistetaan yhdenvertaisen kohtelun periaatteen noudattaminen hankintasopimuksen tekemisessä olisi säädettävä oikeuskäytännössä vakiintuneesta velvoitteesta taata tarvittava avoimuus, jotta kaikki tarjoajat voivat kohtuudella saada tietoja kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen määrittämiseksi sovellettavista perusteista ja menettelyistä. Näin ollen hankintaviranomaisten on ilmoitettava hankintasopimuksen tekoperusteet ja kunkin perusteen suhteellinen painoarvo hyvissä ajoin, jotta tarjoajat ovat niistä tietoisia tarjousta laatiessaan. Hankintaviranomaiset voivat poiketa hankintasopimusten tekoperusteiden painoarvon ilmoittamisesta asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, jotka niiden on kyettävä perustelemaan, jos painoarvoa ei voida määrittää ennakolta erityisesti sopimuksen monimutkaisuuden vuoksi. Tällöin niiden on ilmoitettava perusteiden merkitys alenevassa tärkeysjärjestyksessä. Jos hankintaviranomaiset päättävät tehdä sopimuksen kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella, niiden olisi arvioitava tarjoukset hintalaatusuhteeltaan parhaan tarjouksen määrittämiseksi. Tätä varten niiden on määritettävä taloudelliset ja laadulliset perusteet, joiden nojalla olisi voitava määrittää hankintaviranomaiselle kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Nämä perusteet on määriteltävä sopimuksen kohteen mukaisesti siten, että niiden perusteella voidaan arvioida kunkin tarjouksen suoritustaso suhteessa teknisissä eritelmissä määritettyyn sopimuksen kohteeseen sekä kunkin tarjouksen hintalaatusuhde. Tasavertaisen kohtelun takaamiseksi olisi tarjouksia voitava sopimuksen tekoperusteiden ansiosta vertailla ja arvioida puolueettomasti. Jos nämä edellytykset täyttyvät, taloudelliset ja laadulliset sopimuksentekoperusteet kuten myös ympäristövaatimusten täyttämiseen liittyvät perusteet voivat antaa hankintaviranomaiselle mahdollisuuden vastata asianomaisen yleisön tarpeisiin sellaisina kuin ne ilmoitetaan hankintasopimuksen teknisissä eritelmissä. Hankintaviranomainen voi samoin edellytyksin käyttää yhteiskunnallisten vaatimusten täyttämiseksi perusteita, jotka määritellään teknisissä eritelmissä ja jotka vastaavat sellaisen erityisen heikossa asemassa olevan väestönosan tarpeisiin, johon sopimuksen kohteena olevan rakennusurakan tai tavara- tai palveluhankinnan edunsaajat tai käyttäjät kuuluvat.

(47)

Julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen tekoperusteet eivät saa vaikuttaa tietyistä palveluista perittäviä korvauksia, kuten arkkitehtien, insinöörien tai asianajajien palkkioita koskevien kansallisten säännösten ja, sikäli kuin on kyse julkisia tavarahankintoja koskevista sopimuksista, sellaisten kansallisten säännösten soveltamiseen, joilla vahvistetaan määrähinnat koulukirjoille.

(48)

Erityisesti lausuntoihin, tilastollisiin selvityksiin ja käytettyyn nimikkeistöön liittyvät tietyt tekniset edellytykset sekä tähän nimikkeistöön viittaamisen edellytykset olisi vahvistettava ja mukautettava teknisten tarpeiden muuttumisen vuoksi. Liitteissä tarkoitetut luettelot hankintaviranomaisista olisi myös saatettava ajan tasalle. Näin ollen olisi säädettävä tätä koskevasta joustavasta ja nopeasta hyväksymismenettelystä.

(49)	Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 20 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (18) mukaisesti.

(50)	Tässä direktiivissä tarkoitettujen määräaikojen laskemiseen olisi sovellettava määräaikoihin, päivämääriin ja määräpäiviin sovellettavista säännöistä 3 päivänä kesäkuuta 1971 annettua neuvoston asetusta (ETY, Euratom) N:o 1182/71 (19).

(51)	Tällä direktiivillä ei olisi oltava vaikutusta jäsenvaltioiden velvoitteeseen saattaa direktiivit 93/37/ETY, 93/36/ETY ja 92/50/ETY liitteessä XI säädetyissä määräajoissa osaksi kansallista lainsäädäntöään ja soveltaa niitä,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

SISÄLLYSLUETTELO

I OSASTO

Määritelmät ja yleiset periaatteet

1 artikla

— Määritelmät

2 artikla

— Julkisissa hankintasopimuksissa noudatettavat periaatteet

3 artikla

— Erityis- ja yksinoikeuksien myöntäminen: syrjimättömyyslauseke

II OSASTO

Julkisiin hankintoihin sovellettavat säännöt

I LUKU

Yleiset säännökset

4 artikla

— Taloudelliset toimijat

5 artikla

— Maailman kauppajärjestön puitteissa tehtyihin sopimuksiin liittyvät ehdot

6 artikla

— Luottamuksellisuus

II LUKU

Soveltamisala

1 JAKSO — Kynnysarvot

7 artikla

— Julkisten hankintojen kynnysarvot

8 artikla

— Sopimukset, joita hankintaviranomaiset rahoittavat yli 50 prosentin osuudella

9 artikla

— Julkista hankintaa koskevien sopimusten, puitejärjestelyjen ja dynaamisten hankintajärjestelmien ennakoidun arvon laskentamenetelmät

2 JAKSO — Erityistilanteet

10 artikla

— Puolustusalan hankintasopimukset

11 artikla

— Yhteishankintaviranomaisten tekemät hankintasopimukset ja puitejärjestelyt

3 JAKSO — Hankintasopimukset, jotka eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan

12 artikla

— Vesi- ja energiahuollon, liikenteen sekä postipalvelujen alalla tehdyt hankintasopimukset

13 artikla

— Erityiset poikkeukset teletoiminnan alalla

14 artikla

— Salaiset tai erityisiä turvatoimenpiteitä edellyttävät hankintasopimukset

15 artikla

— Kansainvälisten sääntöjen nojalla tehdyt hankintasopimukset

16 artikla

— Erityiset poikkeukset

17 artikla

— Palveluja koskevat käyttöoikeussopimukset

18 artikla

— Yksinoikeuden perusteella tehdyt palveluhankintoja koskevat sopimukset

4 JAKSO — Erityisjärjestelmä

19 artikla

— Varatut hankintasopimukset

III LUKU

Julkisia palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin sovellettavat järjestelyt

20 artikla

— Liitteessä II A lueteltuja palveluja koskevat hankintasopimukset

21 artikla

— Liitteessä II B lueteltuja palveluja koskevat hankintasopimukset

22 artikla

— Sekä liitteessä II A että liitteessä II B lueteltuja palveluja sisältävät hankintasopimukset

IV LUKU

Tarjouspyyntöasiakirjoja ja hankintasopimusasiakirjoja koskevat erityissäännöt

23 artikla

— Tekniset eritelmät

24 artikla

— Vaihtoehdot

25 artikla

— Alihankinta

26 artikla

— Hankintasopimuksen toteuttamisen ehdot

27 artikla

— Verotukseen, ympäristönsuojeluun sekä työsuojelua ja työoloja koskeviin säännöksiin liittyvät velvoitteet

V LUKU

Menettelyt

28 artikla

— Avointen menettelyjen, rajoitettujen menettelyjen ja neuvottelumenettelyjen sekä kilpailullisen neuvottelumenettelyn käyttö

29 artikla

— Kilpailullinen neuvottelumenettely

30 artikla

— Tapaukset, joissa on perusteltua noudattaa neuvottelumenettelyä julkaisemalla samalla hankintailmoitus

31 artikla

— Tapaukset, joissa neuvottelumenettelyä voidaan noudattaa julkaisematta hankintailmoitusta

32 artikla

— Puitejärjestelyt

33 artikla

— Dynaamiset hankintajärjestelmät

34 artikla

— Julkisia rakennusurakoita koskevat hankintasopimukset: yhteiskunnan tukemia asuntohankkeita koskevat erityissäännöt

VI LUKU

Julkisuutta ja avoimuutta koskevat säännöt

1 JAKSO — Ilmoitusten julkaiseminen

35 artikla

— Ilmoitukset

36 artikla

— Ilmoitusten laatiminen ja julkaisemistapa

37 artikla

— Ilmoitukset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

2 JAKSO — Määräajat

38 artikla

— Määräaika osallistumishakemusten ja/tai tarjousten vastaanottamiselle

39 artikla

— Avoimet menettelyt: tarjouspyyntöasiakirjat, täydentävät asiakirjat ja lisätiedot

3 JAKSO — Tietojen sisältö ja toimitustavat

40 artikla

— Tarjouspyyntö, kutsu osallistua vuoropuheluun tai neuvottelukutsu

41 artikla

— Ehdokkaille ja tarjoajille tiedottaminen

4 JAKSO — Viestintä

42 artikla

— Viestintään sovellettavat säännöt

5 JAKSO — Selvitykset

43 artikla

— Selvitysten sisältö

VII LUKU

Menettelyn kulku

1 JAKSO — Yleiset säännökset

44 artikla

— Osanottajien soveltuvuuden tarkistaminen ja valinta, hankintasopimuksen tekeminen

2 JAKSO — Laadulliset valintaperusteet

45 artikla

— Ehdokkaan tai tarjoajan henkilökohtainen asema

46 artikla

— Kelpoisuus harjoittaa ammattitoimintaa

47 artikla

— Taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat

48 artikla

— Tekninen ja/tai ammatillinen pätevyys

49 artikla

— Laadunvarmistusstandardit

50 artikla

— Ympäristöasioiden hallintaa koskevat standardit

51 artikla

— Täydentävät asiakirjat ja lisätiedot

52 artikla

— Hyväksyttyjen taloudellisten toimijoiden viralliset luettelot ja yksityis- tai julkisoikeudellisten laitosten suorittama varmentaminen

3 JAKSO — Hankintasopimuksen tekeminen

53 artikla

— Hankintasopimuksen tekoperusteet

54 artikla

— Sähköisen huutokaupan käyttäminen

55 artikla

— Poikkeuksellisen alhaiset tarjoukset

III OSASTO

Julkisten käyttöoikeusurakoiden alaa koskevat säännöt

I LUKU

Julkisia käyttöoikeusurakoita koskeviin sopimuksiin sovellettavat säännöt

56 artikla

— Soveltamisala

57 artikla

— Soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen

58 artikla

— Julkisista käyttöoikeusurakoista tehtäviä sopimuksia koskevan ilmoituksen julkaiseminen

59 artikla

— Määräajat

60 artikla

— Alihankinta

61 artikla

— Lisäurakkasopimusten tekeminen käyttöoikeusurakan saajien kanssa

II LUKU

Hankintaviranomaisina toimivien käyttöoikeusurakan saajien tekemiin sopimuksiin sovellettavat säännöt

62 artikla

— Sovellettavat säännöt

III LUKU

Muiden kuin hankintaviranomaisina toimivien käyttöoikeusurakan saajien tekemiin sopimuksiin sovellettavat säännöt

63 artikla

— Julkaisemista koskevat säännöt: kynnysarvo ja poikkeukset

64 artikla

— Ilmoituksen julkaiseminen

65 artikla

— Osallistumishakemusten ja tarjousten vastaanottamisen määräaika

IV OSASTO

Suunnittelukilpailuihin palvelujen alalla sovellettavat säännöt

66 artikla

— Yleiset säännökset

67 artikla

— Soveltamisala

68 artikla

— Soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen

69 artikla

— Ilmoitukset

70 artikla

— Kilpailuilmoitusten laatiminen ja julkaisemistapa

71 artikla

— Viestintätavat

72 artikla

— Kilpailevien tarjoajien valinta

73 artikla

— Valintalautakunnan kokoonpano

74 artikla

— Valintalautakunnan päätökset

V OSASTO

Tilastoja koskevat velvollisuudet, täytäntöönpanovalta ja loppusäännökset

75 artikla

— Tilastoja koskevat velvollisuudet

76 artikla

— Tilastoselvitysten sisältö

77 artikla

— Neuvoa-antava komitea

78 artikla

— Kynnysarvojen tarkistus

79 artikla

— Muutokset

80 artikla

— Täytäntöönpano

81 artikla

— Valvontamekanismit

82 artikla

— Kumoaminen

83 artikla

— Voimaantulo

84 artikla

— Osoitus

LIITTEET

Liite I

— Luettelo 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista toiminnoista

Liite II

— 1 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetut palvelut

Liite II A

Liite II B

Liite III

— Luettelo 1 artiklan 9 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetuista julkisoikeudellisista laitoksista ja niiden ryhmistä

Liite IV

— Keskushallinnon viranomaiset

Liite V

— Luettelo puolustusalan hankintaviranomaisten tekemiin sopimuksiin kuuluvista 7 artiklassa tarkoitetuista tuotteista

Liite VI

— Tiettyjen teknisten eritelmien määrittely

Liite VII

— Hankintailmoituksiin sisällytettävät tiedot

Liite VII A

— Julkisia hankintoja koskeviin hankintailmoituksiin sisällytettävät tiedot

Liite VII B

— Tiedot, jotka on sisällytettävä julkisia käyttöoikeusurakoita koskeviin ilmoituksiin

Liite VII C

— Tiedot, jotka on sisällytettävä sellaisten käyttöoikeusurakoiden saajien hankintasopimuksia koskeviin ilmoituksiin, jotka eivät ole hankintaviranomaisia

Liite VII D

— Tiedot, jotka on sisällytettävä palveluja koskeviin suunnittelukilpailuilmoituksiin

Liite VIII

— Julkaisemista koskevat tiedot

Liite IX

— Rekisterit

Liite IX A

— Julkisia rakennusurakoita koskevat sopimukset

Liite IX B

— Julkisia tavarahankintoja koskevat sopimukset

Liite IX C

— Julkisia palveluhankintoja koskevat sopimukset

Liite X

— Tarjousten, osallistumishakemusten tai suunnittelukilpailuja koskevien suunnitelmien ja hankkeiden sähköisiä vastaanottomenetelmiä koskevat vaatimukset

Liite XI

— Määräajat kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle ja soveltamiselle (80 artikla)

Liite XII

— Vastaavuustaulukko

I OSASTO

Määritelmät ja yleiset periaatteet

1 artikla

Määritelmät

1.   Tässä direktiivissä sovelletaan 2—15 kohdassa olevia määritelmiä.

2.

a) ”Julkisia hankintoja koskevilla sopimuksilla” tarkoitetaan rahallista vastiketta vastaan tehtyjä kirjallisia sopimuksia, jotka on tehty yhden tai useamman taloudellisen toimijan ja yhden tai useamman hankintaviranomaisen välillä ja joiden tarkoituksena on tässä direktiivissä tarkoitettu rakennusurakan toteuttaminen, tavaran hankinta tai palvelun suorittaminen. b) ”Julkisia rakennusurakoita koskevilla sopimuksilla” tarkoitetaan julkisia hankintoja koskevia sopimuksia, joiden tarkoituksena on jonkin liitteessä I tarkoitettuun toimintaan liittyvän rakennustyön tai rakennusurakan toteuttaminen tai sekä toteuttaminen että suunnittelu, taikka hankintaviranomaisen asettamia vaatimuksia vastaavan rakennusurakan toteuttaminen millä tahansa tavalla. ”Rakennusurakka” on talon- tai maan- tai vesirakennustöiden kokonaisuuden tulos, joka sellaisenaan riittää täyttämään jonkin taloudellisen tai teknisen tehtävän. c) ”Julkisia tavarahankintoja koskevilla sopimuksilla” tarkoitetaan muita kuin b alakohdassa tarkoitettuja julkisia hankintoja koskevia sopimuksia, joiden tarkoituksena on tuotteiden osto, leasing, vuokraus tai osamaksulla hankkiminen osto-optioin tai ilman niitä. Julkisia hankintoja koskevaa sopimusta, jonka tarkoituksena on tuotteiden toimittaminen ja johon tämän ohella kuuluu kokoamis- ja asennustöitä, pidetään ”julkista tavarahankintaa koskevana sopimuksena”. d) ”Julkisia palveluhankintoja koskevilla sopimuksilla” tarkoitetaan muita kuin julkisia rakennusurakoita ja julkisia tavarahankintoja koskevia julkisia hankintasopimuksia, joiden kohteena on liitteessä II tarkoitettujen palvelujen suorittaminen. Julkista hankintaa koskevaa sopimusta, jonka kohteena ovat sekä tuotteet että liitteessä II tarkoitetut palvelut, pidetään ”julkisia palveluhankintoja koskevana sopimuksena”, jos palvelujen arvo on suurempi kuin hankintasopimukseen sisältyvien tuotteiden arvo. Julkista hankintaa koskevaa sopimusta, jonka kohteena ovat liitteessä II tarkoitetut palvelut ja johon niiden ohella sisältyy lisäksi liitteessä I tarkoitettuja toimintoja, pidetään julkista palveluhankintaa koskevana sopimuksena.

3.   ”Julkisella käyttöoikeusurakalla” tarkoitetaan muutoin samanlaista sopimusta kuin julkisia rakennusurakoita koskevaa sopimusta, paitsi että toteutettavan rakennustyön vastikkeena on joko yksinomaan rakennettavan kohteen käyttöoikeus tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä.

4.   ”Palveluja koskevalla käyttöoikeussopimuksella” tarkoitetaan muutoin samanlaista sopimusta kuin julkista palveluhankintaa koskevaa sopimusta, paitsi että palvelujen suorittamisen vastikkeena on joko yksinomaan palvelun käyttöoikeus tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä.

5.   ”Puitejärjestelyllä” tarkoitetaan yhden tai useamman hankintaviranomaisen ja yhden tai useamman taloudellisen toimijan välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat ehdot erityisesti hintojen ja tarvittaessa ennakoitujen määrien osalta.

6.   ”Dynaamisella hankintajärjestelmällä” tarkoitetaan täysin sähköistä hankintaprosessia tavanomaisille ostoille, joiden markkinoilla yleisesti saatavilla olevat ominaisuudet täyttävät hankintaviranomaisen tarpeet. Tämän hankintaprosessin kesto on rajoitettu ja se on koko kestonsa ajan avoin kaikille valintaperusteet täyttäville taloudellisille toimijoille, jotka ovat esittäneet tarjouspyyntöasiakirjan mukaisen alustavan tarjouksen.

7.   ”Sähköisellä huutokaupalla” tarkoitetaan toistuvaa prosessia, jonka kuluessa uusia alennettuja hintoja ja/tai tarjouksen sisältämiä tiettyjä tekijöitä koskevia uusia arvoja esitetään sähköisesti ja joka toteutetaan sen jälkeen, kun tarjousten arviointi on saatu kokonaisuudessaan ensimmäisen kerran päätökseen, ja joka mahdollistaa tarjousten luokittelun automaattisten arviointimenetelmien pohjalta. Tietyt rakennusurakat ja tietyt palveluhankinnat, joiden sisältönä ovat immateriaaliset suoritukset, kuten rakennusurakoiden suunnittelu, eivät näin ollen voi olla sähköisen huutokaupan kohteena.

8.   ”Urakoitsijalla”, ”tavarantoimittajalla” ja ”palvelujen suorittajalla” tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä tai julkista yksikköä taikka tällaisten henkilöiden ja/tai laitosten ryhmittymää, joka tarjoaa markkinoilla rakennustöiden ja/tai -urakoiden toteuttamista, tuotteita tai palveluja.

Käsite ”taloudellinen toimija” kattaa urakoitsijan, tavarantoimittajan ja palvelujen suorittajan käsitteet. Sitä käytetään yksinomaan tekstin yksinkertaistamiseksi.

”Tarjoajalla” tarkoitetaan taloudellista toimijaa, joka on jättänyt tarjouksen. ”Ehdokas” on se, joka on pyytänyt kutsua osallistua rajoitettuun menettelyyn tai neuvottelumenettelyyn tai kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn.

9.   ”Hankintaviranomaisina” pidetään valtiota, alueellisia tai paikallisia viranomaisia, julkisoikeudellisia laitoksia sekä yhden tai useamman edellä tarkoitetun viranomaisen tai julkisoikeudellisen laitoksen muodostamia yhteenliittymiä.

”Julkisoikeudellisella laitoksella” tarkoitetaan laitosta,

a)	joka on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta,

b)	joka on oikeushenkilö, ja

c)

jota joko rahoittaa pääosin valtio, alueellinen tai paikallinen viranomainen taikka muu julkisoikeudellinen laitos tai jonka johto on näiden laitosten valvonnan alainen taikka jonka hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä valtio, alueellinen tai paikallinen viranomainen taikka muu julkisoikeudellinen laitos nimittää yli puolet.

Liitteessä III ovat ohjeelliset luettelot toisen alakohdan a, b ja c alakohdassa säädetyt edellytykset täyttävistä julkisoikeudellisista laitoksista ja niiden ryhmistä. Jäsenvaltioiden on määräajoin ilmoitettava komissiolle niiden luetteloihin tehdyt muutokset.

10.   ”Yhteishankintaviranomaisella” tarkoitetaan hankintaviranomaista, joka

—	hankkii hankintaviranomaisille tarkoitettuja tavaroita ja/tai palveluja, tai

—	tekee julkisia hankintoja koskevia sopimuksia sekä hankintaviranomaisille tarkoitettuja rakennusurakoita, tavaroita tai palveluja koskevia puitejärjestelyjä.

11.

a) ”Avoimilla menettelyillä” tarkoitetaan menettelyjä, joissa kaikki halukkaat taloudelliset toimijat voivat jättää tarjouksen. b) ”Rajoitetuilla menettelyillä” tarkoitetaan menettelyjä, joihin kaikki taloudelliset toimijat voivat pyytää saada osallistua, ja joissa ainoastaan hankintaviranomaisen kutsumat taloudelliset toimijat voivat jättää tarjouksia. c) ”Kilpailullisella neuvottelumenettelyllä” tarkoitetaan menettelyä, johon kaikki taloudelliset toimijat voivat pyytää saada osallistua ja jossa hankintaviranomainen neuvottelee menettelyyn hyväksyttyjen hakijoiden kanssa löytääkseen yhden tai useampia ratkaisuja, jotka vastaavat hankintaviranomaisen tarpeita ja joiden perusteella valittuja ehdokkaita pyydetään tekemään tarjouksensa. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun menettelyn käyttämiseksi hankintasopimuksen katsotaan olevan erityisen monimutkainen, jos hankintaviranomaiset — eivät kykene objektiivisesti määrittelemään 23 artiklan 3 kohdan b, c, tai d alakohdan mukaisesti teknisiä keinoja, joilla niiden tarpeet tai tavoitteet voidaan täyttää, ja/tai — eivät kykene objektiivisesti erittelemään hankkeen oikeudellista ja/tai taloudellista luonnetta. d) ”Neuvottelumenettelyillä” tarkoitetaan menettelyjä, joissa hankintaviranomaiset ottavat yhteyttä valitsemiinsa taloudellisiin toimijoihin ja neuvottelevat sopimuksen ehdot niistä yhden tai useamman kanssa. e) ”Suunnittelukilpailulla” tarkoitetaan menettelyä, jolla hankintaviranomainen voi hankkia pääasiassa kaavoituksen, kaupunkisuunnittelun, arkkitehtuurin ja teknisen suunnittelun taikka tietojenkäsittelyn tarpeisiin suunnitelman tai hankkeen, jonka valintalautakunta valitsee kilpailulla, jossa saatetaan antaa palkintoja.

12.   Ilmaisulla ”kirjallinen” tarkoitetaan sanojen ja/tai numeroiden yhdistelmää, joka voidaan lukea, tuottaa uudelleen ja sen jälkeen antaa tiedoksi. Tämä ilmaisu voi sisältää sähköisessä muodossa lähetettyjä ja tallennettuja tietoja.

13.   ”Sähköisellä muodolla” tarkoitetaan viestintämuotoa, jossa käytetään sähköteknisiä tietojen käsittely- ja tallennusvälineitä (myös digitaalista kompressiota) ja jossa tietoja levitetään, välitetään ja vastaanotetaan johtoja pitkin, radioteitse, optisesti tai muulla sähkömagneettisella tavalla.

14.   ”Yhteisellä hankintanimikkeistöllä” (Common Procurement Vocabulary), jäljempänä ”CPV”, tarkoitetaan julkisissa hankinnoissa käytettävää viitenimikkeistöä, joka on hyväksytty asetuksella (EY) N:o 2195/2002 ja jolla varmistetaan samalla vastaavuus muiden voimassa olevien nimikkeistöjen kanssa.

Jos tämän direktiivin soveltamisalasta on erilaisia tulkintoja, jotka johtuvat mahdollisista eroavuuksista CPV-nimikkeistön ja liitteessä I olevan NACE-luokituksen välillä tai CPV-nimikkeistön ja liitteessä II olevan (alustavan) CPC-nimikkeistön välillä, sovelletaan tapauksen mukaan ensisijaisesti joko NACE-luokitusta tai CPC-nimikkeistöä.

15.   Jäljempänä 13 artiklassa, 57 artiklan a alakohdassa ja 68 artiklan b alakohdassa tarkoitetaan:

a)	”julkisella televerkolla” julkista teletoiminnan infrastruktuuria, joka tekee mahdolliseksi viestien välittämisen määriteltyjen verkon liityntäpisteiden välillä johtoja pitkin, mikroaalloilla, optisesti tai muulla sähkömagneettisella tavalla;

b)	”verkon liityntäpisteellä” sellaista fyysistä liitäntää ja sen teknistä liitäntäeritelmää, joka on osa julkista televerkkoa ja välttämätön julkiseen televerkkoon liittymisen ja siinä tapahtuvan tehokkaan viestinnän kannalta;

c)	”julkisilla telepalveluilla” telepalveluja, joiden tarjoamisen jäsenvaltiot ovat erityisesti antaneet yhden tai useamman teletoimintayksikön tehtäväksi;

d)	”telepalveluilla” palveluja, joiden tuottaminen on kokonaan tai osittain signaalien välitystä ja reititystä julkisessa televerkossa televiestinnän menetelmillä, radio- ja televisiotoimintaa lukuun ottamatta.

2 artikla

Julkisissa hankintasopimuksissa noudatettavat periaatteet

Hankintaviranomaisten on kohdeltava taloudellisia toimijoita yhdenvertaisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti.

3 artikla

Erityis- tai yksinoikeuksien myöntäminen: syrjimättömyyslauseke

Kun hankintaviranomainen myöntää muulle yksikölle kuin toiselle hankintaviranomaiselle erityis- tai yksinoikeuksia harjoittaa tiettyä julkista palvelutoimintaa, on asiakirjassa, jolla oikeus myönnetään, määrättävä, että kyseisen yksikön on tähän toimintaan kuuluvia hankintasopimuksia kolmansien osapuolten kanssa tehdessään noudatettava kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kieltämisen periaatetta.

II OSASTO

Julkisiin hankintoihin sovellettavat säännöt

I LUKU

Yleiset säännökset

4 artikla

Taloudelliset toimijat

1.   Ehdokkaita tai tarjoajia, jotka sen jäsenvaltion lain mukaan, johon ne ovat sijoittautuneet, saavat tarjota kyseisiä palveluita, ei saa hylätä pelkästään sillä perusteella, että sen jäsenvaltion lain mukaan, jossa hankintasopimus tehdään, niiden olisi oltava joko luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä.

Oikeushenkilöt voidaan kuitenkin julkisia palveluhankintoja ja rakennusurakoita sekä sellaisten julkisia tavarahankintoja koskevien sopimusten osalta, joihin kuuluu lisäksi palveluja ja/tai sijoittamis- ja asennustoimia, velvoittaa ilmoittamaan tarjouksissaan tai osallistumishakemuksissaan kyseisen hankinnan suorittamisesta vastaavien henkilöiden nimet ja ammatillinen pätevyys.

2.   Taloudelliset toimijat saavat tehdä tarjouksia tai ilmoittautua ehdokkaiksi ryhmittyminä. Hankintaviranomaiset eivät voi edellyttää taloudellisten toimijoiden ryhmittymiltä tiettyä oikeudellista muotoa tarjouksen tai osallistumishakemuksen tekemistä varten. Sopimuspuoleksi valitulta ryhmittymältä voidaan kuitenkin edellyttää tiettyä oikeudellista muotoa sopimuksen teon jälkeen, sikäli kuin tämä on tarpeen hankintasopimuksen asianmukaiseksi toteuttamiseksi.

5 artikla

Maailman kauppajärjestön (WTO) puitteissa tehtyihin sopimuksiin liittyvät ehdot

Hankintaviranomaisten tekemien julkisia hankintoja koskevien sopimusten osalta jäsenvaltioiden on sovellettava keskinäisissä suhteissaan ehtoja, jotka ovat yhtä edullisia kuin ehdot, jotka ne Uruguayn kierroksen monenvälisissä neuvotteluissa tehtyä julkisia hankintoja koskevaa sopimusta, jäljempänä ”julkisia hankintoja koskeva sopimus”, soveltaen myöntävät kolmansien maiden taloudellisille toimijoille. Jäsenvaltioiden on tätä varten neuvoteltava keskenään mainitun sopimuksen soveltamisen edellyttämistä toimenpiteistä 77 artiklassa tarkoitetussa julkisia hankintoja käsittelevässä neuvoa-antavassa komiteassa.

6 artikla

Luottamuksellisuus

Jollei tämän direktiivin säännöksistä ja erityisesti 35 artiklan 4 kohdassa ja 41 artiklassa säädetyistä tehtyjen hankintasopimuksien julkaisemista sekä ehdokkaille ja tarjoajille tiedottamista koskevista velvoitteista muuta johdu, ja sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jonka alainen hankintaviranomainen on, hankintaviranomainen ei saa paljastaa sellaisia taloudellisten toimijoiden hankintaviranomaiselle antamia tietoja, jotka nämä ovat määritelleet luottamuksellisiksi. Tällaisia tietoja ovat erityisesti tekniset tai kaupalliset liikesalaisuudet ja tarjousten luottamukselliset näkökohdat.

II LUKU

Soveltamisala

1 JAKSO

Kynnysarvot

7 artikla

Julkisten hankintojen kynnysarvot

Tätä direktiiviä sovelletaan julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin, joita ei jätetä sen soveltamisalan ulkopuolelle 10 ja 11 artiklassa tarkoitettujen poikkeusten eikä 12—18 artiklan nojalla ja joiden ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa vastaa vähintään seuraavia kynnysarvoja:

a)

162 000 euroa sellaisten hankintaviranomaisten, jotka ovat liitteessä IV lueteltuja keskushallintoviranomaisia, tekemien muiden kuin b alakohdan kolmanteen luetelmakohtaan kuuluvien julkisia tavarahankintoja ja palveluhankintoja koskevien sopimusten osalta. Puolustuksen alalla toimivien hankintaviranomaisten tekemien julkisia tavarahankintoja koskevien sopimusten osalta tämä koskee ainoastaan liitteessä V tarkoitettuja tuotteita koskevia sopimuksia;

b)

249 000 euroa — muiden kuin liitteessä IV tarkoitettujen hankintaviranomaisten tekemien julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten osalta, — liitteessä IV lueteltujen, puolustusalanhankintaviranomaisten tekemien julkisia tavarahankintoja koskevien sopimusten osalta, kun nämä sopimukset koskevat muita kuin liitteessä V tarkoitettuja tuotteita, — hankintaviranomainen tekemien julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten osalta, kun näiden sopimusten kohteena ovat liitteen II A luokassa 8 luetellut palvelut, sellaiset luokkaan 5 kuuluvat teleliikenteen palvelut, joiden CPV-luokat vastaavat CPC-viitenumeroita 7524, 7525 ja 7526, ja/tai liitteessä II B luetellut palvelut;

c)	6 242 000 euroa julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten osalta.

8 artikla

Sopimukset, joita hankintaviranomaiset rahoittavat yli 50 prosentin osuudella

Tätä direktiiviä sovelletaan seuraavien hankintasopimusten tekoon:

a)

sopimukset, joita hankintaviranomaiset rahoittavat suoraan yli 50 prosentin osuudella ja joiden ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähintään 6 242 000 euroa, siinä tapauksessa, että kyseiset sopimukset — koskevat liitteessä I tarkoitettuja maan- tai vesirakennustöitä; — liittyvät sairaaloiden, urheilu-, virkistys- tai vapaa-ajanviettolaitosten taikka koulu- tai korkeakoulurakennusten tai hallintorakennusten rakentamiseen;

b)

palveluhankintoja koskevat sopimukset, joita hankintaviranomaiset rahoittavat suoraan yli 50 prosentin osuudella ja joiden ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähintään 249 000 euroa, siinä tapauksessa, että kyseiset hankintasopimukset liittyvät a alakohdan mukaiseen rakennusurakkaa koskevaan sopimukseen.

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että hankintasopimuksia rahoittavat hankintaviranomaiset huolehtivat tämän direktiivin noudattamisesta, jos yksi tai useampi muu yksikkö kuin hankintaviranomainen itse tekee nämä hankintasopimukset, tai noudattavat tätä direktiiviä, jos ne itse tekevät nämä hankintasopimukset muiden yksikköjen nimissä ja niiden lukuun.

9 artikla

Julkista hankintaa koskevien sopimusten, puitejärjestelyjen ja dynaamisten hankintajärjestelmienennakoidun arvon laskentamenetelmät

1.   Julkista hankintaa koskevan sopimuksen ennakoidun arvon laskentaperusteena käytetään hankintaviranomaisen arvioimaa maksettavaa kokonaismäärää ilman arvonlisäveroa. Tässä laskelmassa otetaan huomioon arvioitu kokonaismäärä, mukaan lukien mahdolliset eri vaihtoehdot ja sopimuksen uusimiset.

Jos hankintaviranomaisen on määrä suorittaa ehdokkaille tai tarjoajille palkkioita tai maksuja, se ottaa ne huomioon laskettaessa hankintasopimuksen ennakoitua arvoa.

2.   Tämän ennakoinnin on pädettävä 35 artiklan 2 kohdassa säädettyä hankintailmoitusta lähetettäessä, tai jos tällaista ilmoitusta ei vaadita, silloin kun hankintaviranomainen aloittaa hankintasopimuksen tekomenettelyn.

3.   Rakennusurakkahanketta tai suunniteltua hankintaa, jolla on tarkoitus hankkia tietty määrä tavaraa ja/tai palveluja, ei saa jakaa osiin tämän direktiivin soveltamisen välttämiseksi.

4.   Julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten osalta ennakoidun arvon laskennassa on otettava huomioon urakan arvo ja niiden tavarahankintojen ennakoitu kokonaisarvo, jotka ovat tarpeen kyseisen urakan toteuttamiseksi ja jotka hankintaviranomaiset asettavat urakoitsijan käyttöön.

5.

a) Jos suunniteltu rakennusurakka tai suunniteltu palveluhankinta voi johtaa siihen, että hankintoja tehdään samanaikaisesti erillisinä osina, on otettava huomioon kaikkien näiden osien arvioitu yhteisarvo. Jos osien yhteenlaskettu arvo on yhtä suuri tai suurempi kuin 7 artiklassa säädetty kynnysarvo, tätä direktiiviä sovelletaan kutakin osaa koskevan sopimuksen tekoon. Hankintaviranomaiset saavat kuitenkin olla soveltamatta tätä direktiiviä niiden osien osalta, joiden arvioitu arvo ilman arvonlisäveroa on palvelujen osalta alle 80 000 euroa ja rakennusurakoiden osalta alle 1 miljoona euroa, jos tällaisten osien yhteenlaskettu arvo on enintään 20 prosenttia kaikkien osien yhteisarvosta. b) Jos samanlaisten tavaroiden hankintaa koskeva suunnitelma voi johtaa siihen, että hankintasopimuksia tehdään samanaikaisesti erillisinä osina, kaikkien näiden osien ennakoitu yhteisarvo on otettava huomioon 7 artiklan a ja b alakohdan soveltamiseksi. Jos osien yhteenlaskettu arvo on yhtä suuri tai suurempi kuin 7 artiklassa säädetty kynnysarvo, tätä direktiiviä sovelletaan kutakin osaa koskevan sopimuksen tekoon. Hankintaviranomaiset saavat kuitenkin olla soveltamatta tätä direktiiviä niiden osien osalta, joiden arvioitu arvo ilman arvonlisäveroa on alle 80 000 euroa, jos tällaisten osien yhteenlaskettu arvo on enintään 20 prosenttia kaikkien osien yhteisarvosta.

6.   Julkisia tavarahankintoja koskevissa sopimuksissa, joiden tarkoituksena on tuotteiden leasing, vuokraus tai osamaksulla hankkiminen, hankintasopimuksen ennakoidun arvon laskentaperusteena on käytettävä:

a)	määräaikaisten, enintään 12 kuukautta voimassa olevien julkisten hankintasopimusten ennakoitua sopimuksen voimassaolon aikaista kokonaisarvoa tai määräaikaisten, yli 12 kuukautta voimassa olevien sopimusten kokonaisarvoa arvioitu jäännösarvo mukaan lukien;

b)	toistaiseksi voimassaolevien julkisten hankintasopimusten tai hankintasopimusten, joiden voimassaoloa ei voida määrittää, kuukausiarvoa kerrottuna luvulla 48.

7.   Säännöllisesti toistuvien tai määräajoin uudistettavien julkisten tavara- tai palveluhankintoja koskevien sopimusten ennakoidun arvon laskentaperusteena käytetään:

a)

viimeksi kuluneiden 12 kuukauden tai viimeksi kuluneen varainhoitokauden aikana peräkkäin tehtyjen vastaavien hankintasopimusten todellista yhteisarvoa mahdollisuuksien mukaan oikaistuna alkuperäisen sopimuksen alkamista seuraavien 12 kuukauden aikana odotettavissa olevien määrän tai arvon muutosten mukaisesti; tai

b)	niiden sopimusten ennakoitua yhteisarvoa, jotka tehdään ensimmäistä tavarantoimitusta seuraavien 12 kuukauden aikana tai, jos se on pitempi kuin 12 kuukautta, sitä seuraavan varainhoitokauden aikana.

Julkisen hankintasopimuksen ennakoidun arvon laskentamenetelmän valintaa ei saa tehdä tämän direktiivin soveltamisen välttämiseksi.

8.   Julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten ennakoidun arvon laskentaperusteena on tapauksen mukaan käytettävä:

a)

seuraavissa palvelutyypeissä: i) vakuutuspalvelut: suoritettavat vakuutusmaksut ja muunlaiset korvaukset; ii) pankkipalvelut ja muut rahoituspalvelut: suoritettavat maksut, palkkiot, korot ja muunlaiset korvaukset; iii) suunnittelua koskevat hankintasopimukset: suoritettavat maksut, palkkiot ja muunlaiset korvaukset.

b)

niissä palveluhankintoja koskevissa sopimuksissa, joissa ei ilmoiteta kokonaishintaa: i) määräaikaiset, enintään 48 kuukautta voimassa olevat hankintasopimukset: voimassaolon aikainen ennakoitu kokonaisarvo; ii) määräämättömäksi ajaksi tehdyt tai yli 48 kuukautta voimassa olevat hankintasopimukset: kuukausiarvo kerrottuna luvulla 48.

9.   Puitejärjestelyjen ja dynaamisten hankintajärjestelmien osalta huomioon otettava arvo on kaikkien puitejärjestelyn tai dynaamisen hankintajärjestelmän koko keston ajalle suunniteltujen hankintasopimusten ennakoitu enimmäisarvo ilman arvonlisäveroa.

2 JAKSO

Erityistilanteet

10 artikla

Puolustusalan hankintasopimukset

Tätä direktiiviä sovelletaan puolustuksen alalla toimivien hankintaviranomaisten tekemiin sopimuksiin julkisista hankinnoista, jollei perustamissopimuksen 296 artiklasta muuta johdu.

11 artikla

Yhteishankintaviranomaisten tekemät hankintasopimukset ja puitejärjestelyt

1.   Jäsenvaltiot voivat antaa hankintaviranomaisille mahdollisuuden hankkia julkisia rakennusurakoita, tavaraa ja/tai palveluja yhteishankintaviranomaista käyttäen.

2.   Hankintaviranomaisten, jotka hankkivat julkisia rakennusurakoita, tavaraa ja/tai palveluja käyttäen yhteishankintaviranomaista 1 artiklan 10 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, katsotaan noudattaneen tätä direktiiviä, jos kyseinen yhteishankintaviranomainen on noudattanut sitä.

3 JAKSO

Hankintasopimukset, jotka eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan

12 artikla

Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla tehdyt hankintasopimukset

Tätä direktiiviä ei sovelleta direktiivin 2004/17/EY alalla tehtäviin julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin, jotka ovat yhtä tai useampaa sanotun direktiivin 3—7 artiklassa tarkoitettua toimintoa harjoittavien hankintaviranomaisten tekemiä ja jotka on tehty tällaisen toiminnan harjoittamiseksi, eikä julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin, jotka on suljettu pois mainitun direktiivin soveltamisalasta sen 5 artiklan 2 kohdan ja 19, 26 ja 30 artiklan nojalla.

Tätä direktiiviä sovelletaan kuitenkin edelleen yhtä tai useampaa direktiivin 2004/17/EY 6 artiklassa tarkoitettua toimintoa harjoittavien hankintaviranomaisten tätä toimintaa varten tekemiin julkisiin hankintasopimuksiin niin kauan, kun asianomainen jäsenvaltio käyttää hyödykseen mainitun direktiivin 71 artiklan toisessa alakohdassa tarkoitettua mahdollisuutta poiketa sen soveltamisesta.

13 artikla

Erityiset poikkeukset teletoiminnan alalla

Tätä direktiiviä ei sovelleta julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin, joiden pääasiallisena tarkoituksena on se, että hankintaviranomaiset voivat saattaa yleisiä televerkkoja saataville tai pitää niitä yllä taikka tarjota yleisölle yhtä tai useampaa telepalvelua.

14 artikla

Salaiset tai erityisiä turvatoimenpiteitä edellyttävät hankintasopimukset

Tätä direktiiviä ei sovelleta julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin, jotka on julistettu salaisiksi tai joiden toteuttaminen edellyttää kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa olevien lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten mukaisia erityisiä turvatoimenpiteitä taikka jos kyseisen jäsenvaltion keskeiset turvallisuusedut sitä vaativat.

15 artikla

Kansainvälisten sääntöjen nojalla tehtävät hankintasopimukset

Tätä direktiiviä ei sovelleta julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin, joita koskevat eri menettelysäännöt ja jotka on tehty:

a)

perustamissopimuksen mukaisesti jonkin jäsenvaltion ja yhden tai useamman kolmannen maan välillä tehdyn kansainvälisen sopimuksen nojalla, joka koskee tavarahankintoja tai rakennusurakoita allekirjoittajavaltioiden yhteisen rakennusurakan toteuttamiseksi tai hyödyntämiseksi taikka palveluhankintoja allekirjoittajavaltioiden yhteisen hankkeen toteuttamiseksi tai hyödyntämiseksi; jokaisesta sopimuksesta on ilmoitettava komissiolle, joka voi kuulla asiassa 77 artiklassa tarkoitettua julkisia hankintoja käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa;

b)	sellaisen joukkojen sijoittamiseen liittyvän kansainvälisen sopimuksen nojalla, joka koskee jossakin jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa toimivia yrityksiä;

c)	jonkin kansainvälisen järjestön erityismenettelyn nojalla.

16 artikla

Erityiset poikkeukset

Tätä direktiiviä ei sovelleta julkisia palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin, jotka koskevat:

a)

maan, olemassa olevien rakennusten tai muun kiinteän omaisuuden hankintaa tai vuokrausta millä tahansa rahoitusmuodolla taikka näihin liittyviä oikeuksia koskevia sopimuksia; tätä direktiiviä sovelletaan kuitenkin missä tahansa muodossa tehdyn osto- tai vuokrasopimuksen kanssa samanaikaisesti, ennen sitä tai sen jälkeen tehtäviin rahoituspalveluja koskeviin sopimuksiin;

b)	radio- ja televisiotoiminnan harjoittajien lähetystoimintaan tarkoitettujen ohjelmien ostoa, kehittämistä, tuotantoa tai yhteistuotantoa sekä lähetysaikaa koskevia sopimuksia;

c)	välimies- ja sovittelupalveluja koskevia sopimuksia;

d)	arvopaperien tai muiden rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskuun, ostoon, myyntiin tai siirtoon liittyviä rahoituspalveluja, erityisesti liiketoimia, joilla hankintaviranomaiset hankkivat rahaa tai pääomaa, sekä keskuspankkien palveluja koskevia sopimuksia;

e)	työsopimuksia;

f)	muita tutkimus- ja kehittämispalveluja koskevia sopimuksia kuin niitä, joista saatava hyöty koituu yksinomaan hankintaviranomaiselle käytettäväksi tämän omassa toiminnassa, jos hankintaviranomainen korvaa suoritetun palvelun kokonaan.

17 artikla

Palveluja koskevat käyttöoikeussopimukset

Tätä direktiiviä ei sovelleta 1 artiklan 4 kohdassa määriteltyihin palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 artiklan säännösten soveltamista.

18 artikla

Yksinoikeuden perusteella tehdyt palveluhankintoja koskevat sopimukset

Tätä direktiiviä ei sovelleta sellaisiin julkisia palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin, jotka hankintaviranomainen tekee toisen hankintaviranomaisen tai hankintaviranomaisten yhteenliittymän kanssa ja jotka perustuvat näille viranomaisille julkaistujen lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten nojalla annettuun yksinoikeuteen edellyttäen, että nämä määräykset ovat perustamissopimuksen mukaisia.

4 JAKSO

Erityisjärjestelmä

19 artikla

Varatut hankintasopimukset

Jäsenvaltiot voivat varata oikeuden osallistua julkisiin hankintamenettelyihin suojatyökeskuksille tai rajata niiden toteuttamisen suojatyöohjelmien puitteissa, jos asianomaisten työntekijöiden enemmistö on vammaisia, jotka eivät vammojensa luonteen tai vakavuuden vuoksi voi harjoittaa ammattitoimintaa normaaliolosuhteissa.

Tarjouskilpailua koskevassa ilmoituksessa on oltava maininta tästä säännöksestä.

III LUKU

Julkisia palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin sovellettavat järjestelyt

20 artikla

Liitteessä II A lueteltuja palveluja koskevat hankintasopimukset

Liitteessä II A lueteltuja palveluja koskevat sopimukset tehdään 23—55 artiklan mukaisesti.

21 artikla

Liitteessä II B lueteltuja palveluja koskevat hankintasopimukset

Liitteessä II B lueteltuja palveluja koskevia hankintasopimuksia koskevat yksinomaan 23 artikla ja 35 artiklan 4 kohta.

22 artikla

Sekä liitteessä II A että liitteessä II B lueteltuja palveluja sisältävät hankintasopimukset

Hankintasopimukset, jotka koskevat sekä liitteessä II A että liitteessä II B lueteltuja palveluja, tehdään 23—55 artiklan säännösten mukaisesti, jos liitteessä II A lueteltujen palvelujen arvo on suurempi kuin liitteessä II B lueteltujen palvelujen arvo. Muissa tapauksissa sopimukset tehdään 23 artiklan ja 35 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

IV LUKU

Tarjouspyyntöasiakirjoja ja hankintasopimusasiakirjoja koskevat erityissäännöt

23 artikla

Tekniset eritelmät

1.   Liitteessä VI olevassa 1 kohdassa määritellyt tekniset eritelmät esitetään hankintasopimusasiakirjoissa, esimerkiksi hankintailmoituksessa, tarjouspyyntöasiakirjoissa tai täydentävissä asiakirjoissa. Nämä tekniset eritelmät olisi aina kuin se on mahdollista määriteltävä niin, että voidaan ottaa huomioon vammaisia henkilöitä koskevat saavutettavuusnäkökohdat tai suunnittelua koskevat vaatimukset kaikkia käyttäjiä ajatellen.

2.   Teknisten eritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet, eivätkä ne saa haitata perusteettomasti julkisten hankintojen avaamista kilpailulle.

3.   Rajoittamatta pakottavien kansallisten teknisten sääntöjen soveltamista, sikäli kuin ne ovat yhteisön oikeuden mukaisia, tekniset eritelmät on laadittava:

a)

viittaamalla liitteessä VI määriteltyihin teknisiin eritelmiin ja seuraavassa etusijajärjestyksessä: kansallisiin standardeihin, joilla saatetaan voimaan eurooppalaisia standardeja, eurooppalaisiin teknisiin hyväksyntöihin, yhteisiin teknisiin eritelmiin, kansainvälisiin standardeihin, muihin eurooppalaisten standardointielinten laatimiin teknisiin viittausjärjestelmiin, tai jos näitä ei ole, kansallisiin standardeihin tai kansallisiin teknisiin hyväksyntöihin tai kansallisiin suunnitteluun, laskentaan ja rakennusurakoiden toteuttamiseen sekä tuotteiden tuottamiseen liittyviin teknisiin eritelmiin. Jokaiseen viittaukseen liitetään ilmaisu ”tai vastaava”; tai

b)

suorituskykyä koskevien tai toiminnallisten vaatimusten perusteella; näihin voi sisältyä ympäristöominaisuuksia. Niiden on kuitenkin oltava riittävän täsmällisiä, jotta tarjoajat pystyvät niiden pohjalta määrittämään hankintasopimuksen kohteen ja hankintaviranomaiset tekemään kyseisen hankintasopimuksen;

c)	edellä b alakohdassa tarkoitettujen suorituskykyä koskevien tai toiminnallisten vaatimusten perusteella viittaamalla a alakohdassa mainittuihin eritelmiin pitäen olettamana, että eritelmät ovat näiden suorituskykyä koskevien tai toiminnallisten vaatimusten mukaisia; tai

d)	viittaamalla a alakohdassa tarkoitettuihin eritelmiin tiettyjen ominaisuuksien osalta ja b alakohdassa tarkoitettuun suorituskykyä koskeviin ja toiminnallisiin vaatimuksiin muiden ominaisuuksien osalta.

4.   Käyttäessään mahdollisuutta viitata 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin eritelmiin hankintaviranomainen ei saa hylätä tarjousta sillä perusteella, että tarjotut tuotteet ja palvelut eivät ole niiden eritelmien mukaisia, joihin yksikkö on viitannut, kunhan tarjoaja jollakin tarkoitukseen soveltuvalla keinolla osoittaa tarjouksessaan hankintaviranomaisen kannalta riittävällä tavalla, että ehdotetut ratkaisut täyttävät vastaavalla tavalla teknisissä eritelmissä määritetyt vaatimukset.

Tarkoitukseen soveltuvana keinona voivat olla valmistajan tekniset asiakirjat tai jonkin tunnustetun laitoksen laatima testausselostus.

5.   Käytettyään 3 kohdassa säädettyä mahdollisuutta asettaa suorituskykyä koskevia tai toiminnallisia vaatimuksia hankintaviranomainen ei saa hylätä tarjousta rakennusurakoista, tuotteista tai palveluista, jotka ovat kansallisesti voimaan saatetun eurooppalaisen standardin, eurooppalaisen teknisen hyväksynnän, yhteisen teknisen eritelmän, kansainvälisen standardin tai eurooppalaisen standardointielimen laatiman teknisen viittausjärjestelmän mukaisia, jos nämä eritelmät koskevat hankintaviranomaisen asettamia suorituskykyä koskevia tai toiminnallisia vaatimuksia.

Tarjoajan on jollakin tarkoitukseen soveltuvalla keinolla osoitettava tarjouksessaan hankintaviranomaisen kannalta riittävällä tavalla, että standardin mukainen rakennusurakka, tuote tai palvelu täyttää hankintaviranomaisen asettamat suorituskykyä koskevat tai toiminnalliset vaatimukset.

Tarkoitukseen soveltuvana keinona voivat olla valmistajan tekniset asiakirjat tai jonkin tunnustetun laitoksen laatima testausselostus.

6.   Vahvistaessaan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja suorituskykyyn liittyviä tai toiminnallisia vaatimuksia koskevia ympäristöominaisuuksia hankintaviranomaiset voivat käyttää eurooppalaisissa, (moni)kansallisissa tai muissa ympäristömerkeissä määriteltyjä yksityiskohtaisia eritelmiä tai tarvittaessa niiden osia, mikäli:

—	eritelmät soveltuvat hankintasopimuksen kohteena olevien tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksien määrittämiseen,

—	merkkiä koskevat vaatimukset kehitetään tieteellisen tiedon pohjalta,

—	ympäristömerkit hyväksytään prosessissa, johon kaikki asianomaiset osapuolet, kuten viranomaiset, kuluttajat, valmistajat, vähittäiskaupan edustajat ja ympäristöjärjestöt voivat osallistua,

—	merkit ovat kaikkien asiasta kiinnostuneiden osapuolten saatavilla.

Hankintaviranomaiset voivat ilmoittaa, että ympäristömerkillä varustettujen tuotteiden tai palvelujen oletetaan täyttävän tarjouspyyntöasiakirjassa määritellyt tekniset eritelmät; niiden on hyväksyttävä muut asianmukaiset todistuskeinot, kuten valmistajan tekniset asiakirjat tai jonkin tunnustetun laitoksen laatima testausselostus.

7.   Tässä artiklassa tarkoitetaan ”tunnustetuilla laitoksilla” testaus- ja kalibrointilaboratorioita sekä tarkastus- ja sertifiointielimiä, jotka noudattavat sovellettavia eurooppalaisia standardeja.

Hankintaviranomaisten on hyväksyttävä muissa jäsenvaltioissa tunnustettujen laitosten antamat todistukset.

8.   Teknisissä eritelmissä ei saa mainita tiettyä valmistajaa tai tiettyä alkuperää olevia tuotteita tai erityistä menetelmää eikä viitata tavaramerkkiin, patenttiin tai tyyppiin tai tiettyyn alkuperään tai tuotantoon siten, että maininta suosisi tai sulkisi menettelystä pois tiettyjä yrityksiä tai tiettyjä tuotteita, paitsi jos tämä on perusteltua hankintasopimuksen kohteen vuoksi. Maininta tai viittaus on poikkeuksellisesti sallittu siinä tapauksessa, että hankintasopimuksen kohdetta ei ole mahdollista riittävän täsmällisesti ja ymmärrettävällä tavalla kuvata 3 ja 4 kohtaa soveltamalla, jolloin mainintaan tai viittaukseen on liitettävä ilmaisu ”tai vastaava”.

24 artikla

Vaihtoehdot

1.   Jos hankintasopimuksen tekemisen perusteena on kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous, hankintaviranomaiset voivat sallia tarjoajien esittävän vaihtoehtoja.

2   Hankintaviranomaisten on ilmoitettava hankintailmoituksessa, hyväksyvätkö ne vaihtoehtoja. Jos ilmoitusta ei tehdä, vaihtoehtoja ei hyväksytä.

3.   Vaihtoehdot hyväksyvien hankintaviranomaisten on ilmoitettava tarjouspyyntöasiakirjoissa vähimmäisvaatimukset, jotka vaihtoehtojen on täytettävä, sekä niiden esittämiselle asetetut vaatimukset.

4.   Hankintaviranomaiset ottavat huomioon ainoastaan vaaditut vähimmäisvaatimukset täyttävät vaihtoehdot.

Julkisia tavara- tai palveluhankintoja koskevissa menettelyissä vaihtoehtoja hyväksyneet hankintaviranomaiset eivät saa hylätä vaihtoehtoa yksinomaan sillä perusteella, että se johtaisi valituksi tultuaan joko julkista tavarahankintaa koskevan sopimuksen asemesta palveluhankintaa koskevan sopimuksen tekemiseen tai julkista palveluhankintaa koskevan sopimuksen asemesta tavarahankintaa koskevan sopimuksen tekemiseen.

25 artikla

Alihankinta

Hankintaviranomainen voi tarjouspyyntöasiakirjoissa pyytää tai jäsenvaltio voi velvoittaa sen pyytämään tarjoajaa ilmoittamaan tarjouksessaan, minkä osan sopimuksesta tämä aikoo antaa alihankintana kolmansille sekä ehdotetut alihankkijat.

Tämä ilmoitus ei rajoita pääasiallisen taloudellisen toimijan vastuuta.

26 artikla

Hankintasopimuksen toteuttamisen ehdot

Hankintaviranomaiset voivat asettaa hankintasopimuksen toteuttamista koskevia erityisehtoja edellyttäen, että ehdot ovat yhteisön oikeuden mukaisia ja että niistä on ilmoitettu hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa. Hankintasopimuksen toteuttamisen ehdoissa voidaan käsitellä erityisesti sosiaalisia ja ympäristönäkökohtia.

27 artikla

Verotukseen, ympäristönsuojeluun sekä työsuojelua ja työoloja koskeviin säännöksiinliittyvät velvoitteet

1.   Hankintaviranomainen voi ilmoittaa tai jäsenvaltio voi velvoittaa sen ilmoittamaan tarjouspyyntöasiakirjoissa, miltä elimeltä tai elimiltä ehdokas tai tarjoaja voi saada asianmukaiset tiedot velvollisuuksista, jotka liittyvät verotukseen, ympäristönsuojeluun sekä työsuojelua ja työoloja koskeviin säännöksiin, jotka ovat voimassa siinä jäsenvaltiossa tai sillä alueella taikka paikkakunnalla, jolla suorituksen on määrä tapahtua, ja joita sovelletaan urakan yhteydessä suoritettavaan työhön tai toimitettuihin palveluihin hankintasopimuksen toteuttamisaikana.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja toimittavan hankintaviranomaisen on pyydettävä tarjoajia tai hankintamenettelyn ehdokkaita ilmoittamaan, että ne ovat tarjousta laatiessaan ottaneet huomioon siellä voimassa oleviin työsuojelua ja työoloja koskeviin säännöksiin liittyvät velvoitteet, missä suorituksen on määrä tapahtua.

Ensimmäinen alakohta ei estä poikkeuksellisen alhaisten tarjousten tarkastamista koskevien 55 artiklan säännösten soveltamista.

V LUKU

Menettelyt

28 artikla

Avointen menettelyjen, rajoitettujen menettelyjen ja neuvottelumenettelyjen sekäkilpailullisen neuvottelumenettelyn käyttö

Hankintaviranomaiset soveltavat julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekoon kansallisia menettelyjä, jotka on mukautettu tämän direktiivin tarkoituksiin.

Hankintaviranomaiset tekevät kyseiset hankintasopimukset noudattaen avointa menettelyä tai rajoitettua menettelyä. Jäljempänä 29 artiklassa nimenomaisesti säädetyissä erityisolosuhteissa hankintaviranomaiset voivat tehdä julkiset hankintasopimuksensa noudattaen kilpailullista neuvottelumenettelyä. Jäljempänä 30 ja 31 artiklassa nimenomaisesti säädetyissä erityistapauksissa ja -olosuhteissa hankintaviranomaiset voivat noudattaa neuvottelumenettelyä, joko julkaisemalla samalla hankintailmoituksen tai jättämällä sen julkaisematta.

29 artikla

Kilpailullinen neuvottelumenettely

1.   Erityisen monimutkaisten sopimusten osalta jäsenvaltiot voivat säätää, että hankintaviranomaiset voivat tämän artiklan mukaisesti noudattaa kilpailullista neuvottelumenettelyä, mikäli hankintaviranomaiset katsovat, ettei hankintasopimusta kyetä tekemään avointen tai rajoitettujen menettelyjen avulla.

Julkisen hankintasopimuksen tekemisen ainoa peruste saa olla kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valitseminen.

2.   Hankintaviranomaiset julkaisevat hankintailmoituksen, jossa ne tiedottavat tarpeistaan ja vaatimuksistaan, jotka ne määrittelevät kyseisessä ilmoituksessa ja/tai hankekuvauksessa.

3.   Hankintaviranomaiset aloittavat 44—52 artiklan asiaan kuuluvien säännösten mukaisesti valittujen ehdokkaiden kanssa neuvottelun, jonka tarkoituksena on kartoittaa ja määritellä parhaat keinot hankintaviranomaisen tarpeiden tyydyttämiseksi. Hankintaviranomaiset voivat neuvottelun kuluessa keskustella valittujen ehdokkaiden kanssa kaikista hankintasopimukseen liittyvistä näkökohdista.

Neuvottelun kuluessa hankintaviranomaiset huolehtivat tarjoajien tasapuolisesta kohtelusta. Ne eivät erityisesti saa antaa syrjivällä tavalla tietoja, jotka saattavat asettaa yhden tarjoajan muita edullisempaan asemaan.

Hankintaviranomaiset eivät saa paljastaa muille osallistujille jonkin ehdokkaan ehdottamia ratkaisuja tai muita tämän neuvottelun kuluessa antamia luottamuksellisia tietoja ilman tämän suostumusta.

4.   Hankintaviranomaiset voivat määrätä, että menettely tapahtuu vaiheittain siten, että neuvoteltavien ratkaisujen määrää rajoitetaan neuvottelun aikana soveltamalla hankintailmoituksessa tai hankekuvauksessa ilmoitettuja sopimuksen tekemistä koskevia perusteita. Tällaisen mahdollisuuden käyttämisestä on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai hankekuvauksessa.

5.   Hankintaviranomainen jatkaa neuvottelua, kunnes se kykenee ratkaisuvaihtoehtoja tarvittaessa vertailtuaan kartoittamaan ne ratkaisumallit, joilla todennäköisesti kyetään täyttämään sen tarpeet.

6.   Kun hankintaviranomainen on julistanut neuvottelun päättyneeksi ja tiedottanut siitä osallistujille, sen on pyydettävä näiltä lopullinen tarjous neuvottelun aikana esitettyjen ja määritettyjen ratkaisujen pohjalta. Tarjouksessa on oltava kaikki hankkeen toteuttamiseksi pyydetyt ja tarpeelliset osat.

Tarjouksia voidaan hankintaviranomaisen pyynnöstä selkeyttää, täsmentää ja viimeistellä. Näillä täsmennyksillä, selkeytyksillä, täydennyksillä, viimeistelyillä tai lisätiedoilla ei kuitenkaan voida muuttaa tarjouksen tai tarjouspyynnön perusosia, joiden muuttamisella olisi todennäköisesti kilpailua vääristävä tai syrjivä vaikutus.

7.   Hankintaviranomaiset arvioivat saadut tarjoukset hankintailmoituksessa tai hankekuvauksessa vahvistettujen sopimuksen tekemistä koskevien perusteiden mukaan ja valitsee kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen 53 artiklan mukaisesti.

Tarjoaja, jonka on todettu tehneen kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen, voi hankintaviranomaisen pyynnöstä joutua täsmentämään tarjoukseensa liittyviä näkökohtia tai vahvistamaan tarjouksessa olevat sitoumukset edellyttäen, että tämä ei muuta tarjouksen tai tarjouskilpailun olennaisia tekijöitä eikä vääristä kilpailua tai aiheuta syrjintää.

8.   Hankintaviranomaiset voivat myöntää neuvotteluun osallistuville raha- tai muita palkintoja.

30 artikla

Tapaukset, joissa on perusteltua noudattaa neuvottelumenettelyä julkaisemalla samalla hankintailmoitus

1.   Hankintaviranomaiset voivat julkisia hankintasopimuksia tehdessään noudattaa neuvottelumenettelyä julkaistuaan hankintailmoituksen seuraavissa tapauksissa:

a)

kun avoimella menettelyllä, rajoitetulla menettelyllä tai kilpailullisella neuvottelumenettelyllä ei ole saatu sääntöjen mukaisia tarjouksia tai tarjouksia ei voida 4, 24, 25 ja 27 artiklan sekä VII luvun säännösten mukaisten kansallisten säännösten mukaan hyväksyä edellyttäen, että alkuperäisiä hankintasopimuksen ehtoja ei olennaisesti muuteta. Hankintaviranomaiset voivat olla julkaisematta hankintailmoitusta, jos ne sisällyttävät neuvottelumenettelyyn ainoastaan ne 45—52 artiklassa säädetyt edellytykset täyttävät tarjoajat, jotka ovat jättäneet aikaisemman avoimen menettelyn, rajoitetun menettelyn tai kilpailullisen neuvottelumenettelyn aikana muotovaatimusten mukaiset tarjoukset;

b)	poikkeustapauksissa sellaisten rakennusurakoiden tai tavara- tai palveluhankintojen ollessa kyseessä, joita ei niiden luonteen tai niihin liittyvien riskien vuoksi ei voida hinnoitella yleisesti ennakolta;

c)

kun palvelujen alalla erityisesti liitteessä II A olevaan 6 pääluokkaan kuuluvien palvelujen sekä immateriaalisten palvelujen, kuten rakennusurakoiden suunnittelupalvelujen, luonteen vuoksi sopimuseritelmiä ei voida laatia niin tarkasti, että hankintasopimus voitaisiin tehdä valitsemalla paras tarjous avoimen tai rajoitetun menettelyn sääntöjä noudattaen;

d)	kun julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten rakennustyöt tehdään ainoastaan tutkimusta, kokeilua tai kehittämistä varten eikä kannattavuuden varmistamiseksi taikka tutkimus- ja kehittämiskustannusten kattamiseksi.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa hankintaviranomaisten on neuvoteltava parhaan tarjouksen löytämiseksi 53 artiklan 1 kohdan mukaisesti tarjoajien kanssa näiden tekemistä tarjouksista niiden mukauttamiseksi vaatimuksiin, jotka hankintaviranomaiset ovat ilmoittaneet hankintailmoituksessa, tarjouspyyntöasiakirjassa ja mahdollisissa täydentävissä asiakirjoissa.

3.   Neuvottelujen kuluessa hankintaviranomaisten on varmistettava kaikkien tarjoajien yhtäläinen kohtelu. Ne eivät erityisesti saa antaa syrjivällä tavalla tietoja, jotka saattavat asettaa yhden tarjoajan muita edullisempaan asemaan.

4.   Hankintaviranomaiset voivat määrätä, että neuvottelumenettely tapahtuu vaiheittain neuvoteltavien tarjousten määrän rajoittamiseksi soveltamalla hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjassa ilmoitettuja sopimuksen tekemistä koskevia perusteita. Tällaisen mahdollisuuden käyttämisestä on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjassa.

31 artikla

Tapaukset, joissa neuvottelumenettelyä voidaan noudattaa julkaisematta hankintailmoitusta

Hankintaviranomaiset voivat julkisia hankintasopimuksia tehdessään noudattaa neuvottelumenettelyä julkaisematta ennakolta hankintailmoitusta seuraavissa tapauksissa:

1)

rakennusurakoita, tavaroita ja palveluja koskevat julkiset hankintasopimukset, kun: a) avoimella tai rajoitetulla menettelyllä ei ole saatu lainkaan tarjouksia taikka ei ole saatu sopivia tarjouksia tai yhtään ehdokkuushakemusta ei ole jätetty, edellyttäen, että alkuperäisiä sopimusehtoja ei olennaisesti muuteta ja komissiolle toimitetaan sen pyynnöstä selostus asiasta; b) teknisistä tai taiteellisista taikka yksinoikeuden suojaamiseen liittyvistä syistä hankintasopimus voidaan tehdä ainoastaan tietyn taloudellisen toimijan kanssa; c) sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, eikä hankintaviranomaisille ennalta arvaamattomista syistä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi 30 artiklassa tarkoitetulle avoimelle tai rajoitetulle menettelylle taikka neuvottelumenettelylle, johon liittyy hankintailmoituksen julkaiseminen, asetettuja määräaikoja voida noudattaa. Seikat, jotka esitetään äärimmäisen kiireen perusteiksi, eivät missään tapauksessa saa johtua hankintaviranomaisista;

2)

julkisia tavarahankintoja koskevat sopimukset, kun: a) hankittavat tuotteet valmistetaan ainoastaan tutkimusta, kokeilua, kehittämistä tai tieteellistä tarkoitusta varten. Tätä säännöstä ei sovelleta massatuotantoon tuotteen taloudellisen kannattavuuden varmistamiseksi tai tutkimus- ja kehittämiskustannusten takaisinsaamiseksi; b) kyseessä ovat lisätoimitukset alkuperäiseltä tavarantoimittajalta joko tavanomaisten toimitusten taikka laitteistojen osittaiseksi korvaamiseksi taikka toimitusten tai olemassa olevien laitteistojen laajentamiseksi, ja jos hankintaviranomaiset joutuisivat tavarantoimittajan vaihtamisen vuoksi hankkimaan teknisiltä ominaisuuksiltaan erilaista materiaalia, mikä johtaisi yhteensopimattomuuteen tai suhteettomiin teknisiin vaikeuksiin käytössä ja kunnossapidossa. Näiden hankintasopimusten samoin kuin uudistettavien sopimusten voimassaoloaika saa pääsääntöisesti olla enintään kolme vuotta; c) kyseessä ovat raaka-ainemarkkinoilla noteeratut ja sieltä hankitut tavarat; d) tavarat on hankittu erityisen edullisin ehdoin joko kaupallisen toimintansa lopullisesti päättävältä tavarantoimittajalta taikka pesänhoitajalta tai selvittäjältä maksukyvyttömyysmenettelyn, akordin tai muun samantyyppisen kansallisessa lainsäädännössä säännellyn menettelyn seurauksena;

3)

julkisia palveluhankintoja koskevat sopimukset, kun sopimus tehdään suunnittelukilpailun tuloksena ja se on noudatettavien sääntöjen mukaan tehtävä suunnittelukilpailun voittajan kanssa, tai jos voittajia on useita, näistä jonkun kanssa. Jälkimmäisessä tapauksessa kaikki suunnittelukilpailun voittajat on kutsuttava osallistumaan neuvotteluihin;

4)

julkisia rakennusurakoita ja palveluhankintoja koskevat sopimukset, kun: a) kyseessä on alkuperäiseen hankkeeseen tai alkuperäiseen sopimukseen sisältymätön lisäurakka tai -palvelu, josta on ennalta arvaamattomista syistä tullut välttämätön palvelun suorittamisen tai urakan toteuttamisen kannalta sellaisena kuin se on kuvattu, jos sopimus lisäurakasta tehdään urakan toteuttavan tai palvelun suorittavan alkuperäisen taloudellisen toimijan kanssa: — jos tällaista lisäurakkaa tai -palvelua ei voida erottaa teknisesti tai taloudellisesti alkuperäisestä sopimuksesta aiheuttamatta hankintaviranomaisille huomattavaa haittaa, tai — jos lisäurakka tai -palvelu, vaikka se voitaisiin erottaa alkuperäisen sopimuksen toteuttamisesta, on ehdottoman välttämätön tämän loppuunsaattamiseksi. Lisäurakoista tai -palveluista tehtyjen hankintasopimusten yhteenlaskettu arvo saa kuitenkin olla enintään 50 prosenttia alkuperäisen sopimuksen arvosta; b) kyseessä ovat uudet rakennusurakat tai -palvelut, jotka ovat samanlaisen, saman hankintaviranomaisen alkuperäisen sopimuksen sopimuspuoleksi valitulle taloudelliselle toimijalle antaman rakennusurakan tai palvelun toistamista, jos nämä uudet rakennusurakat tai palvelut ovat samanlaisia kuin perushanke, josta alkuperäinen sopimus tehtiin avoimia tai rajoitettuja menettelyjä noudattaen. Ensimmäisen hankkeen tarjouskilpailun yhteydessä on annettava ilmoitus siitä, että tätä menettelyä saatetaan noudattaa, ja hankintaviranomaisen on otettava huomioon lisäurakan tai -palvelun arvioitu kokonaisarvo 7 artiklaa soveltaessaan. Tätä menettelyä voidaan noudattaa vain kolmen vuoden ajan alkuperäisen sopimuksen tekemisestä.

32 artikla

Puitejärjestelyt

1.   Jäsenvaltiot voivat antaa hankintaviranomaisille mahdollisuuden tehdä puitejärjestelyjä.

2.   Tehdäkseen puitejärjestelyn hankintaviranomaisen on noudatettava kaikissa menettelyn vaiheissa tässä direktiivissä tarkoitettuja sääntöjä puitejärjestelyyn perustuvien hankintasopimusten tekemiseen saakka. Puitejärjestelyn osapuolet valitaan 53 artiklan mukaisesti laadittuja hankintasopimuksen tekoperusteita soveltaen.

Puitejärjestelyyn perustuvat hankintasopimukset tehdään 3 ja 4 kohdassa säädettyjä menettelyjä noudattaen. Menettelyjä noudatetaan ainoastaan niiden hankintaviranomaisten ja taloudellisten toimijoiden välillä, jotka ovat puitejärjestelyn alkuperäisiä osapuolia.

Puitejärjestelyyn perustuvia hankintasopimuksia tehtäessä osapuolet eivät missään tapauksessa eivätkä etenkään 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa saa tehdä huomattavia muutoksia puitejärjestelyssä vahvistettuihin ehtoihin.

Puitejärjestelyn enimmäiskesto on neljä vuotta lukuun ottamatta poikkeustapauksia, joissa se on asianmukaisesti perusteltua puitejärjestelyn kohteen vuoksi.

Hankintaviranomaiset eivät saa käyttää puitejärjestelyjä väärin eivätkä siten, että estetään, rajoitetaan tai vääristetään kilpailua.

3.   Jos puitejärjestely tehdään yhden ainoan taloudellisen toimijan kanssa, puitejärjestelyyn perustuvat hankintasopimukset on tehtävä puitejärjestelyssä vahvistettujen ehtojen mukaisesti.

Kyseisten hankintasopimusten tekemistä varten hankintaviranomaiset voivat kuulla kirjallisesti puitejärjestelyn osapuolena olevaa toimijaa ja pyytää tätä tarvittaessa täydentämään tarjoustaan.

4.   Jos puitejärjestely tehdään usean taloudellisen toimijan kanssa, näitä on oltava vähintään kolme edellyttäen, että valintaperusteet täyttäviä taloudellisia toimijoita ja/tai sopimuksentekoperusteet täyttäviä tarjouksia on riittävä määrä.

Useiden taloudellisten toimijoiden kanssa tehtyihin puitejärjestelyihin perustuvat hankintasopimukset voidaan tehdä:

—	puitejärjestelyssä vahvistetuin ehdoin ilman kilpailuttamista, tai

—

jos kaikkia ehtoja ei ole järjestelyssä vahvistettu, sen jälkeen kun osapuolia on uudelleen kilpailutettu samoin ehdoin, jotka määritellään tarvittaessa yksityiskohtaisesti, ja tarvittaessa lisäksi puitejärjestelyn tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetyin ehdoin, seuraavaa menettelyä noudattaen: a) hankintaviranomaiset kuulevat kirjallisesti kunkin tehtävän hankintasopimuksen osalta taloudellisia toimijoita, joilla on edellytykset toteuttaa hankintasopimuksen kohde; b) hankintaviranomaiset vahvistavat riittävän määräajan, jossa kuhunkin erityissopimukseen liittyvät tarjoukset on esitettävä, ottaen huomioon hankintasopimuksen kohteen monimutkaisuuden ja tarjousten toimittamiseen tarvittavan ajan kaltaiset seikat; c) tarjoukset on esitettävä kirjallisesti, ja niiden sisällön on pysyttävä luottamuksellisena annetun vastausajan päättymiseen asti; d) hankintaviranomaiset tekevät kunkin hankintasopimuksen sen tarjoajan kanssa, joka on esittänyt parhaan tarjouksen puitejärjestelyn tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyjä hankintasopimuksen tekoperusteita noudattaen.

33 artikla

Dynaamiset hankintajärjestelmät

1.   Jäsenvaltiot voivat antaa hankintaviranomaisille mahdollisuuden käyttää dynaamisia hankintajärjestelmiä.

2.   Dynaamisen hankintajärjestelmän toteuttamiseksi hankintaviranomaisten on noudatettava avoimen menettelyn sääntöjä kaikissa sen vaiheissa tähän menettelyyn kuuluvaan hankintasopimuksen tekemiseen saakka. Kaikki valintaperusteet täyttävät tarjoajat, jotka ovat esittäneet tarjouspyyntöasiakirjojen ja mahdollisten täydentävien asiakirjojen mukaisen alustavan tarjouksen, on hyväksyttävä järjestelmään. Alustavaa tarjousta parempi tarjous voidaan esittää missä tahansa vaiheessa sillä ehdolla, että tarjous on edelleen tarjouspyyntöasiakirjan mukainen. Järjestelmän toteuttamiseksi ja hankintasopimusten tekemiseksi sen mukaisesti hankintaviranomaisten on käytettävä yksinomaan sähköisiä välineitä 42 artiklan 2—5 kohdan mukaisesti.

3.   Dynaamisen hankintajärjestelmän toteuttamiseksi hankintaviranomaiset:

a)	julkaisee hankintailmoituksen mainiten, että kyseessä on dynaaminen hankintajärjestelmä;

b)	ilmoittaa tarjouspyyntöasiakirjoissa muun muassa järjestelmän kohteena olevien suunniteltujen hankintojen luonteen, kaikki tarvittavat tiedot hankintajärjestelmästä ja käytettävästä sähköisestä järjestelmästä sekä viestintäyhteyttä koskevista järjestelyistä ja teknisistä eritelmistä;

c)

asettaa tarjouspyyntöasiakirjat sekä kaikki niitä täydentävät asiakirjat sähköisessä muodossa ilmoituksen julkaisemispäivästä alkaen ja järjestelmän käytön päättymiseen saakka vapaasti, suoraan ja kokonaan kaikkien saataville ja mainitsee ilmoituksessa Internet-osoitteen, jossa asiakirjat ovat saatavilla.

4.   Hankintaviranomaisten on dynaamisen hankintajärjestelmän koko keston ajan annettava kaikille taloudellisille toimijoille mahdollisuus esittää alustava tarjous ja tulla hyväksytyksi järjestelmään 2 kohdassa tarkoitettujen edellytysten mukaisesti. Hankintaviranomainen suorittaa alustavan tarjouksen arvioinnin enintään 15 päivän kuluessa sen esittämisestä. Se voi kuitenkin pidentää arviointiaikaa, mikäli sopimusta ei kilpailuteta sen aikana.

Hankintaviranomainen ilmoittaa mahdollisimman pian ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulle tarjoajalle tämän hyväksymisestä dynaamiseen hankintajärjestelmään tai tämän tekemän alustavan tarjouksen hylkäämisestä.

5.   Jokainen erillinen sopimus on kilpailutettava. Ennen kilpailuttamista hankintaviranomaisten on julkaistava lyhennetty hankintailmoitus, jossa kaikkia asianomaisia taloudellisia toimijoita pyydetään tekemään alustava tarjous 4 kohdan mukaisesti määräajassa, joka saa olla enintään 15 päivää lyhennetyn hankintailmoituksen lähettämispäivästä. Hankintaviranomaiset kilpailuttavat sopimuksen vasta arvioituaan kaikki mainitun määräajan sisällä tehdyt alustavat tarjoukset.

6.   Hankintaviranomaisten on pyydettävä kaikkia järjestelmään hyväksyttyjä tarjoajia tekemään tarjous kustakin erillisestä järjestelmän puitteissa tehtävästä sopimuksesta. Tätä varten niiden on vahvistettava riittävän pitkä määräaika tarjousten esittämiselle.

Hankintaviranomaisten on tehtävä hankintasopimus sen tarjoajan kanssa, joka on esittänyt dynaamisen hankintajärjestelmän toteuttamiseksi käytetyssä hankintailmoituksessa mainittujen perusteiden mukaisesti parhaan tarjouksen. Nämä perusteet voidaan tarvittaessa määritellä yksityiskohtaisesti ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun pyynnön yhteydessä.

7.   Dynaamisen hankintajärjestelmän kesto ei saa ylittää neljää vuotta, paitsi asianmukaisesti perustelluissa erikoistapauksissa.

Hankintaviranomaiset eivät saa käyttää tätä järjestelmää estääkseen, rajoittaakseen tai vääristääkseen kilpailua.

Asianomaisilta taloudellisilta toimijoilta tai järjestelmään osallistuvilta ei saa laskuttaa käsittelymaksuja.

34 artikla

Julkisia rakennusurakoita koskevat hankintasopimukset: yhteiskunnan tukemia asuntohankkeita koskevat erityissäännöt

Jos hankintasopimuksen kohteena on sellaisen julkisista varoista rahoitetun asuntohankkeen suunnittelu ja rakentaminen, jossa rakennusurakan laajuuden, monimutkaisuuden ja arvioidun toteuttamisajan vuoksi suunnittelun on alusta alkaen perustuttava kiinteään yhteistyöhön ryhmässä, johon kuuluvat hankintaviranomaisten edustajat, asiantuntijat ja rakennusurakasta vastaava urakoitsija, sopimusta tehtäessä voidaan noudattaa erityistä menettelyä ryhmään parhaiten soveltuvan urakoitsijan valitsemiseksi.

Hankintaviranomaisten on erityisesti sisällytettävä hankintailmoitukseen mahdollisimman tarkka kuvaus toteutettavasta rakennusurakasta, jotta asiasta kiinnostuneet urakoitsijat voivat asianmukaisesti arvioida toteutettavan hankkeen. Hankintaviranomaisten on lisäksi 45—52 artiklassa tarkoitettujen laadullisten valintaperusteiden mukaisesti mainittava hankintailmoituksessa ne ehdokkaita itseään sekä rahoitusta koskevat ja tekniset edellytykset, jotka ehdokkaiden on täytettävä.

Noudattaessaan tätä menettelyä hankintaviranomaisten on sovellettava 2, 35, 36, 38, 39, 41, 42, 43 ja 45—52 artiklaa.

VI LUKU

Julkisuutta ja avoimuutta koskevat säännöt

1 JAKSO

Ilmoitusten julkaiseminen

35 artikla

Ilmoitukset

1.   Hankintaviranomaisten on ilmoitettava ennakkotietoilmoituksella, jonka komissio tai ne itse julkaisevat, liitteessä VIII olevan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettua ”hankkijaprofiiliaan” koskevan ilmoituksen, joka sisältää:

a)

tavarahankintojen osalta tuoteryhmittäin niiden hankintasopimusten tai puitejärjestelyjen ennakoidun yhteisarvon, jotka ne aikovat tehdä seuraavien 12 kuukauden aikana, jos tämä ennakoitu yhteisarvo 7 ja 9 artikla huomioon ottaen on vähintään 750 000 euroa; Hankintaviranomaisten on muodostettava tuoteryhmät CPV:n mukaisesti.

b)	palvelujen osalta kussakin palvelujen liitteessä II A luetellussa pääluokassa niiden hankintasopimusten tai puitejärjestelyjen ennakoidun yhteisarvon, jotka ne aikovat tehdä seuraavien 12 kuukauden aikana, jos tämä ennakoitu yhteisarvo 7 ja 9 artikla huomioon ottaen on vähintään 750 000 euroa;

c)	rakennusurakoiden osalta niiden hankintasopimusten tai puitejärjestelyjen olennaiset ominaisuudet, jotka ne aikovat tehdä ja joiden ennakoitu arvo 9 artikla huomioon ottaen on vähintään 7 artiklassa ilmoitettu kynnysarvo.

Edellä a ja b alakohdassa tarkoitetut ilmoitukset on lähetettävä komissiolle tai julkaistava hankkijaprofiilia koskevalla ilmoituksella mahdollisimman pian varainhoitovuoden alettua.

Edellä c alakohdassa tarkoitettu ilmoitus on lähetettävä komissiolle tai julkaistava hankkijaprofiilia koskevalla ilmoituksella mahdollisimman pian sen jälkeen, kun on tehty päätös ohjelmasta, johon hankintaviranomaisten aikomat rakennusurakat tai puitejärjestelyt kuuluvat.

Hankintaviranomaisten, jotka julkaisevat ennakkotietoilmoituksen hankkijaprofiilistaan, on lähetettävä komissiolle sähköisesti liitteessä VIII olevan 3 kohdan mukaisessa muodossa ja sen mukaista toimitustapaa noudattaen ilmoitus hankkijaprofiilia koskevan ennakkotietoilmoituksen julkaisemisesta.

Edellä a, b ja c kohdassa tarkoitettu ilmoitusten julkaiseminen on pakollista ainoastaan silloin, kun hankintaviranomaiset käyttävät mahdollisuuttaan lyhentää tarjousten vastaanottamisen määräaikaa 38 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Tätä kohtaa ei sovelleta neuvottelumenettelyihin, joiden yhteydessä ei julkaista ennakolta hankintailmoitusta.

2.   Hankintaviranomaisten, jotka haluavat tehdä julkisen hankintasopimuksen tai puitejärjestelyn noudattaen avointa tai rajoitettua menettelyä taikka 30 artiklassa tarkoitetuin edellytyksin neuvottelumenettelyä, josta julkaistaan hankintailmoitus tai 29 artiklassa vahvistetuin edellytyksin kilpailullistaa neuvottelumenettelyä, on julkaistava hankintailmoitus.

3.   Hankintaviranomaisten, jotka haluavat toteuttaa dynaamisen hankintajärjestelmän, on julkaistava hankintailmoitus.

Hankintaviranomaisten, jotka haluavat tehdä dynaamiseen hankintajärjestelmään perustuvan julkisen hankintasopimuksen, on julkaistava lyhennetty hankintailmoitus.

4.   Hankintaviranomaisten, jotka ovat tehneet julkisen hankintasopimuksen tai puitejärjestelyn, on lähetettävä ilmoitus hankintamenettelyn tuloksista 48 päivän kuluessa hankintasopimuksen tai puitejärjestelyn tekemisestä.

Jos hankintaviranomaiset ovat tehneet puitejärjestelyn 32 artiklan mukaisesti, niiden ei tarvitse lähettää ilmoitusta hankintamenettelyn tuloksista kustakin tähän puitejärjestelyyn perustuvasta hankintasopimuksesta.

Hankintaviranomaisten on lähetettävä ilmoitus dynaamiseen hankintajärjestelmään perustuvan hankintamenettelyn tuloksista viimeistään 48 päivän kuluttua kunkin hankintasopimuksen tekemisestä. Ne voivat kuitenkin ilmoittaa tulokset yhteen koottuina vuosineljänneksittäin. Tässä tapauksessa ne voivat lähettää nämä ilmoitukset samalla kertaa viimeistään 48 päivän kuluessa kunkin vuosineljänneksen päättymisestä.

Liitteessä II B lueteltuja julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten osalta hankintaviranomaisten on mainittava ilmoituksessaan, saako sen julkaista. Komissio laatii julkisten palveluhankintojen osalta säännöt tällaisiin ilmoituksiin perustuvien tilastoselvitysten laatimisesta ja niiden julkaisemisesta 77 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Tietyt hankintasopimuksen tai puitejärjestelyn tekoa koskevat tiedot saa jättää julkaisematta, jos se estäisi lain soveltamista tai olisi muuten yleisen edun vastaista, haittaisi julkisten tai yksityisten taloudellisten toimijoiden oikeutettuja kaupallisia etuja taikka voisi haitata niiden välistä rehellistä kilpailua.

36 artikla

Ilmoitusten laatiminen ja julkaisemistapa

1.   Ilmoituksissa on oltava liitteessä VII A mainitut tiedot ja tarvittaessa muita hankintaviranomaisen hyödyllisenä pitämiä tietoja komission 77 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti hyväksymien vakiolomakkeiden muodossa.

2.   Hankintaviranomaisten on toimitettava ilmoitukset komissiolle joko sähköisesti liitteessä VIII olevan 3 kohdan mukaisessa muodossa ja siinä säädettyä toimitustapaa noudattaen tai muulla tavoin. 38 artiklan 8 kohdassa esitetyssä nopeutetussa menettelyssä ilmoitukset on lähetettävä joko telekopiona tai sähköisesti, liitteessä VIII olevan 3 kohdan mukaisessa muodossa ja siinä säädettyä toimitustapaa noudattaen.

Ilmoitukset on julkaistava julkaisemiselle liitteessä VIII olevan 1 kohdan a ja b alakohdassa asetettujen teknisten vaatimusten mukaisesti.

3.   Ilmoitukset, jotka on laadittu ja lähetetty sähköisesti liitteessä VIII olevan 3 kohdan mukaisessa muodossa ja mukaista toimitustapaa noudattaen, on julkaistava viiden päivän kuluessa niiden lähettämisestä.

Ilmoitukset, joita ei ole lähetetty sähköisesti liitteessä VIII olevan 3 kohdan mukaisessa muodossa ja siinä säädettyä toimitustapaa noudattaen, on julkaistava 12 päivän kuluessa niiden lähettämisestä tai 38 artiklan 8 kohdassa tarkoitetussa nopeutetussa menettelyssä viiden päivän kuluessa niiden lähettämisestä.

4.   Hankintailmoitukset on julkaistava kokonaisuudessaan yhdellä hankintaviranomaisen valitsemalla yhteisön virallisella kielellä, jolloin tämä alkuperäisellä kielellä julkaistu teksti on ainoana todistusvoimainen. Kunkin ilmoituksen keskeisistä kohdista on julkaistava yhteenveto muilla virallisilla kielillä.

Ilmoitusten julkaisemisesta komissiolle aiheutuvat kulut suorittaa yhteisö.

5.   Ilmoituksia ja niiden sisältöä ei saa jäsenvaltiossa julkaista ennen sitä päivää, jona ne lähetetään komissiolle.

Jäsenvaltioissa julkaistuissa ilmoituksissa ei saa olla muita tietoja kuin ne, jotka ovat komissiolle lähetetyissä ilmoituksissa tai jotka on julkaistu hankkijaprofiilia koskevalla ilmoituksella 35 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti, mutta niissä on mainittava päivä, jona ilmoitus on lähetetty komissiolle tai jona hankkijaprofiili on julkaistu.

Hankkijaprofiilia koskevia ennakkotietoilmoituksia ei saa julkaista ennen kuin niiden julkaisemista tässä muodossa koskeva ilmoitus on lähetetty komissiolle, ja niissä on mainittava tämä lähettämispäivä.

6.   Niiden ilmoitusten pituus, joita ei lähetetä sähköisesti liitteessä VIII olevan 3 kohdan mukaisessa muodossa ja siinä säädettyä toimitustapaa noudattaen, saa olla enintään noin 650 sanaa.

7.   Hankintaviranomaisten on voitava osoittaa, minä päivänä ilmoitukset on lähetetty.

8.   Komissio toimittaa hankintaviranomaiselle toimitettujen tietojen julkaisemista koskevan vahvistuksen, jossa mainitaan julkaisemispäivämäärä. Tämä vahvistus on osoitus tapahtuneesta julkaisemisesta.

37 artikla

Ilmoitukset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

Hankintaviranomaiset voivat julkaista 36 artiklan mukaisesti ilmoituksia, jotka koskevat tässä direktiivissä säädetyn julkaisemisvelvoitteen piiriin kuulumattomia julkisia hankintoja koskevia sopimuksia.

2 JAKSO

Määräajat

38 artikla

Määräaika osallistumishakemusten ja/tai tarjousten vastaanottamiselle

1.   Vahvistaessaan osallistumishakemuksia ja tarjousten vastaanottamista koskevat määräajat hankintaviranomaisten on otettava erityisesti huomioon hankintasopimuksen monitahoisuus ja tarjousten laatimiseen tarvittava aika, tämän kuitenkaan rajoittamatta tässä artiklassa vahvistettujen vähimmäismääräaikojen noudattamista.

2.   Avoimissa menettelyissä vähimmäismääräaika tarjousten vastaanottamiselle on 52 päivää hankintailmoituksen lähettämispäivästä.

3.   Rajoitetuissa menettelyissä, 30 artiklassa tarkoitetuissa neuvottelumenettelyissä, joihin liittyy hankintailmoituksen julkaiseminen, ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä:

a)	vähimmäismääräaika osallistumishakemusten vastaanottamiselle on 37 päivää hankintailmoituksen lähettämispäivästä;

b)	rajoitetuissa menettelyissä vähimmäismääräaika tarjousten vastaanottamiselle on 40 päivää kutsun lähettämispäivästä.

4.   Jos hankintaviranomaiset ovat julkaisseet ennakkotietoilmoituksen, 2 kohdan ja 3 kohdan b alakohdan mukainen vähimmäismääräaika tarjousten vastaanottamiselle voidaan yleensä lyhentää 36 päivään mutta ei missään tapauksessa alle 22 päivään.

Tämä määräaika lasketaan avoimissa menettelyissä hankintailmoituksen lähettämispäivästä ja rajoitetuissa menettelyissä tarjouspyynnön lähettämispäivästä.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut lyhennetyt määräajat sallitaan edellyttäen, että ennakkotietoilmoitus sisältää kaikki liitteessä VII A luetellut hankintailmoituksessa vaadittavat tiedot, mikäli nämä tiedot ovat saatavilla ilmoituksen julkaisemishetkellä, ja että tämä ennakkotietoilmoitus on lähetetty julkaistavaksi vähintään 52 päivää ja enintään 12 kuukautta ennen hankintailmoituksen lähettämistä.

5.   Jos ilmoitukset laaditaan ja lähetetään sähköisesti liitteessä VIII olevan 3 kohdan mukaisessa muodossa ja siinä säädettyä toimitustapaa noudattaen, 2 ja 4 kohdassa tarkoitettuja tarjousten vastaanottamisen määräaikoja avoimissa menettelyissä ja 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettua osallistumishakemusten vastaanottamisen määräaikaa rajoitetuissa menettelyissä, neuvottelumenettelyissä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä voidaan lyhentää seitsemällä päivällä.

6.   Tarjousten vastaanottamista koskevaa, edellä 2 kohdassa ja 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettua määräaikaa voidaan lyhentää viidellä päivällä, jos hankintaviranomainen asettaa tarjouspyyntöasiakirjat sekä kaikki niitä täydentävät asiakirjat liitteen VIII mukaisesti ilmoituksen julkaisemispäivästä alkaen sähköisessä muodossa vapaasti, suoraan ja kokonaan kaikkien saataville ja mainitsee ilmoituksessa Internet-osoitteen, jossa asiakirjat ovat saatavilla.

Määräaikaa voidaan tämän mukaisesti lyhentää sen lisäksi, mitä 5 kohdassa säädetään.

7.   Jos tarjouspyyntöasiakirjaa ja sitä täydentäviä asiakirjoja tai lisätietoja, jotka on pyydetty riittävän ajoissa, ei ole toimitettu 39 ja 40 artiklassa säädettyjen määräaikojen kuluessa, olipa syy siihen mikä tahansa, tai jos tarjousten tekeminen edellyttää paikalla käyntiä tai tarjouspyyntöasiakirjoihin liittyvien asiakirjojen tarkastusta paikalla, tarjousten vastaanottamisen määräaikoja on pidennettävä siten, että kaikki asianomaiset taloudelliset toimijat voivat perehtyä kaikkiin tarjousten laatimisessa tarvittaviin tietoihin.

8.   Jos tässä artiklassa säädettyjen määräaikojen noudattaminen on kiireen vuoksi käytännössä mahdotonta 30 artiklassa tarkoitetuissa rajoitetuissa menettelyissä ja neuvottelumenettelyissä, joihin liittyy hankintailmoituksen julkaiseminen, hankintaviranomaiset voivat vahvistaa määräajat seuraavasti:

a)	osallistumishakemusten vastaanottamiselle asetetun määräajan on oltava vähintään 15 päivää hankintailmoituksen lähettämispäivästä tai, jos ilmoitus lähetetään sähköisessä muodossa liitteessä VIII olevan 3 kohdan mukaisessa muodossa ja siinä säädettyä toimitustapaa noudattaen, vähintään 10 päivää;

b)	tarjousten vastaanottamiselle asetetun määräajan on oltava rajoitetuissa menettelyissä vähintään 10 päivää tarjouspyynnön lähettämispäivästä.

39 artikla

Avoimet menettelyt: tarjouspyyntöasiakirjat, täydentävät asiakirjat ja lisätiedot

1.   Jos hankintaviranomaiset eivät avoimissa menettelyissä aseta tarjouspyyntöasiakirjoja eivätkä kaikkia niitä täydentäviä asiakirjoja sähköisessä muodossa 38 artiklan 6 kohdan mukaisesti vapaasti, suoraan ja kokonaan kaikkien saataville, tarjouspyyntöasiakirjat ja niitä täydentävät asiakirjat on lähetettävä taloudellisille toimijoille kuuden päivän kuluessa osallistumishakemuksen vastaanottamisesta edellyttäen, että pyyntö on esitetty riittävän ajoissa ennen tarjousten esittämisen määräpäivää.

2.   Hankintaviranomaisten tai toimivaltaisten yksikköjen on toimitettava tarjouspyyntöasiakirjoihin ja niitä täydentäviin asiakirjoihin liittyvät lisätiedot viimeistään kuusi päivää ennen tarjousten vastaanottamiselle asetetun määräajan päättymistä, sikäli kuin niitä on pyydetty ajoissa.

3 JAKSO

Tietojen sisältö ja toimittamistavat

40 artikla

Tarjouspyyntö, kutsu osallistua vuoropuheluun tai neuvottelukutsu

1.   Rajoitetuissa menettelyissä, kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä ja neuvottelumenettelyissä, joihin liittyy 30 artiklassa tarkoitettu hankintailmoituksen julkaiseminen, hankintaviranomaisten on pyydettävä valittuja ehdokkaita esittämään samanaikaisesti ja kirjallisesti tarjouksensa tai saapumaan neuvotteluun taikka, jos on kyse kilpailullisesta neuvottelumenettelystä, osallistumaan vuoropuheluun.

2.   Ehdokkaille esitettävässä kutsussa on oltava:

—	tarjouspyyntöasiakirja tai hankekuvaus ja kaikki sitä täydentävät asiakirjat, tai

—	maininta tarjouspyyntöasiakirjan ja ensimmäisessä luetelmakohdassa mainittujen asiakirjojen saatavuudesta, jos ne on asetettu saataville suoraan 38 artiklan 6 kohdan mukaisesti sähköisessä muodossa.

3.   Jos tarjouspyyntöasiakirja, hankekuvaus ja/tai niitä täydentävät asiakirjat ovat jonkin muun yksikön kuin hankintamenettelystä vastaavan hankintaviranomaisen hallussa, kutsussa on täsmennettävä osoite, josta tätä tarjouspyyntöasiakirjaa, hankekuvausta ja niitä täydentäviä asiakirjoja voi pyytää, sekä tarvittaessa määräaika pyynnön esittämiselle sekä näistä asiakirjoista perittävän maksun suuruus ja maksutapa. Toimivaltaisten yksiköiden on lähetettävä nämä asiakirjat taloudellisille toimijoille välittömästi pyynnön saatuaan.

4.   Hankintaviranomaisten tai toimivaltaisten yksikköjen on toimitettava tarjouspyyntöasiakirjoihin, hankekuvaukseen ja sitä täydentäviin asiakirjoihin liittyvät lisätiedot viimeistään kuusi päivää ennen tarjousten vastaanottamiselle asetetun määräajan päättymistä, sikäli kuin niitä on pyydetty ajoissa. Nopeutetussa rajoitetussa tai neuvottelumenettelyssä tämä määräaika on neljä päivää.

5.   Tarjouspyynnön, vuoropuheluun osallistumista koskevan kutsun tai neuvottelukutsun on lisäksi sisällettävä ainakin seuraavat seikat:

a)	viittaus julkaistuun hankintailmoitukseen;

b)	määräaika tarjousten vastaanottamiselle, osoite, johon tarjoukset on toimitettava sekä kieli tai kielet, joilla ne on laadittava;

c)	kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä kuulemisvaiheen alkamispäivä ja osoite sekä käytettävä kieli tai kielet;

d)	maininta mahdollisesti toimitettavista asiakirjoista, joko ehdokkaan 44 artiklan mukaisesti esittämien todennettavissa olevien tietojen tueksi tai samassa artiklassa tarkoitettujen tietojen täydennykseksi 47 ja 48 artiklassa säädetyin edellytyksin;

e)	sopimuksentekoperusteiden suhteellinen painotus tai tarvittaessa näiden perusteiden soveltamisen tärkeysjärjestys, jos ne eivät ilmene hankintailmoituksesta, tarjouspyyntöasiakirjasta eivätkä hankekuvauksesta.

Jos kuitenkin on kyse 29 artiklan sääntöjen mukaisesti tehdyistä hankintasopimuksista, tämän kohdan b alakohdassa tarkoitettuja tietoja ei ilmoiteta vuoropuheluun osallistumista koskevassa kutsussa vaan ne ilmoitetaan tarjouspyynnössä.

41 artikla

Ehdokkaille ja tarjoajille tiedottaminen

1.   Hankintaviranomaisten on ilmoitettava ehdokkaille ja tarjoajille mahdollisimman nopeasti päätökset, jotka koskevat puitejärjestelystä sopimista, hankintasopimuksen tekemistä tai dynaamiseen järjestelmään hyväksymistä, mukaan lukien seikat, joiden perusteella se on päättänyt olla sopimatta puitejärjestelystä, tekemättä tarjouskilpailun kohteena ollutta sopimusta ja aloittaa menettelyn uudelleen tai panna täytäntöön dynaaminen hankintajärjestelmä. Nämä tiedot on pyydettäessä annettava kirjallisesti.

2.   Hankintaviranomaisen on asianomaisen osapuolen pyynnöstä ilmoitettava mahdollisimman nopeasti:

—	jokaiselle hylätylle ehdokkaalle seikat, joiden perusteella asianomaisen ehdokkuus on hylätty,

—

jokaiselle hylätylle tarjoajalle seikat, joiden perusteella asianomaisen tarjous on hylätty, sekä 23 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa seikat, joiden perusteella hankintaviranomainen on päättänyt, että vastaavuutta ei ole, tai että rakennusurakat, tavarantoimitukset tai palvelut eivät täytä suorituskykyä koskevia tai toiminnallisia vaatimuksia,

—	jokaiselle hyväksyttävän tarjouksen tehneelle valitun tarjouksen ominaisuudet ja suhteelliset edut sekä sopimuspuoleksi valitun tarjoajan nimi tai puitejärjestelyn osapuolet.

Tähän kuluva aika ei missään tapauksessa saa ylittää 15 päivää asiaa koskevan kirjallisen pyynnön vastaanottamisesta.

3.   Hankintaviranomainen voi kuitenkin päättää, että tiettyjä hankintasopimuksen tai puitejärjestelyn tekemistä tai dynaamiseen hankintajärjestelmään hyväksymistä koskevia 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja ei anneta, jos niiden paljastaminen olisi esteenä lainsäädännön soveltamiselle tai olisi muulla tavoin yleisen edun vastaista tai vaarantaisi julkisten tai yksityisten taloudellisten toimijoiden oikeutetut kaupalliset edut taikka voisi haitata niiden välistä rehellistä kilpailua.

4 JAKSO

Viestintä

42 artikla

Viestintään sovellettavat säännöt

1.   Kaikki tässä osassa tarkoitetut ilmoitukset ja tietojenvaihto voidaan toimittaa hankintaviranomaisen valinnan mukaan kirjeitse, telekopiolla, 4 ja 5 kohdan mukaisesti sähköisessä muodossa, 6 kohdassa tarkoitettujen edellytysten mukaisesti puhelimitse tai useammalla mainituista välineistä.

2.   Valittujen viestintävälineiden on oltava yleisesti käytettävissä eivätkä ne saa rajoittaa taloudellisten toimijoiden mahdollisuutta osallistua hankintasopimusten tekomenettelyyn.

3.   Tiedottamisessa, tietojenvaihdossa ja tietojen tallentamisessa on varmistettava, että tietojen yhtenäisyys sekä tarjousten ja osallistumishakemusten luottamuksellisuus säilyvät ja että hankintaviranomaiset saavat tietää tarjousten ja osallistumishakemusten sisällöstä vasta niiden esittämiselle asetetun määräajan päätyttyä.

4.   Sähköisessä muodossa tapahtuvaan tietojen toimittamiseen käytettävien välineiden ja niiden teknisten vaatimusten on oltava syrjimättömiä, yleisesti saatavilla ja yhteentoimivia yleisesti käytössä olevien tieto- ja viestintäteknologian tuotteiden kanssa.

5.   Tarjousten sähköiseen toimittamiseen ja vastaanottamiseen käytettäviin laitteisiin sekä osallistumishakemusten sähköiseen vastaanottamiseen käytettäviin laitteisiin sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a)

tarjousten ja osallistumishakemusten sähköiseen toimittamiseen tarvittavia eritelmiä, myös salausta, koskevien tietojen on oltava asianomaisten osapuolten käytettävissä. Lisäksi tarjousten ja osallistumishakemusten sähköiseen vastaanottamiseen käytettävien laitteiden on oltava liitteen X vaatimusten mukaiset;

b)	jäsenvaltiot voivat direktiivin 1999/93/EY 5 artiklaa noudattaen vaatia, että sähköisessä muodossa tehdyissä tarjouksissa käytetään kyseisen artiklan 1 kohdan mukaista kehittynyttä sähköistä allekirjoitusta;

c)	jäsenvaltiot voivat perustaa tai ylläpitää vapaaehtoisuuteen perustuvia akkreditointijärjestelmiä, joiden tarkoituksena on parantaa näihin laitteisiin liittyvien varmennepalvelujen tasoa;

d)	tarjoajien tai ehdokkaiden on sitouduttava toimittamaan sellaiset 45—50 ja 52 artiklassa tarkoitetut asiakirjat, todistukset ja ilmoitukset, joita ei ole saatavilla sähköisessä muodossa, ennen tarjousten ja osallistumishakemusten tekemiselle asetetun määräajan päättymistä.

6.   Osallistumishakemusten toimittamiseen sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a)	hakemukset osallistua julkisiin hankintamenettelyihin voidaan tehdä kirjallisesti tai puhelimitse;

b)	silloin kun osallistumista pyydetään puhelimitse, asiasta on lähetettävä kirjallinen vahvistus ennen hakemusten vastaanottamisen määräajan päättymistä;

c)

hankintaviranomaiset voivat edellyttää, että telekopiona lähetetyt osallistumishakemukset on vahvistettava postitse tai sähköisin keinoin, jos tämä on todistelun kannalta tarpeen. Hankintaviranomaisen on tällöin mainittava tällainen vaatimus ja määräaika vahvistuksen lähettämiselle hankintailmoituksessa.

5 JAKSO

Selvitykset

43 artikla

Selvitysten sisältö

Hankintaviranomaisten on laadittava jokaisesta hankintasopimuksesta, puitejärjestelystä ja dynaamisen hankintajärjestelmän perustamisesta kirjallinen selvitys, josta on ilmettävä ainakin:

a)	hankintaviranomaisen nimi ja osoite sekä hankintasopimuksen, puitejärjestelyn tai dynaamisen hankintajärjestelmän kohde ja arvo;

b)	hyväksyttyjen ehdokkaiden tai tarjoajien nimet sekä tämän valinnan perustelut;

c)	hylättyjen ehdokkaiden tai tarjoajien nimet sekä tämän hylkäämisen perusteet;

d)	poikkeuksellisen alhaiseksi katsottujen tarjousten hylkäämisen perusteet;

e)	sopimuspuoleksi valitun tarjoajan nimi, tämän tarjouksen valinnan perustelut ja, jos tiedossa, se osuus sopimuksesta tai puitejärjestelystä, jonka sopimuspuoleksi valittu tarjoaja mahdollisesti aikoo antaa alihankintana kolmansille;

f)	neuvottelumenettelyjen osalta 30 ja 31 artiklassa tarkoitetut olosuhteet, jotka oikeuttavat näiden menettelyjen noudattamiseen;

g)	kilpailullisen neuvottelumenettelyn osalta 29 artiklassa tarkoitetut olosuhteet, jotka oikeuttavat tämän menettelyn noudattamiseen;

h)	tarvittaessa syyt, joiden perusteella hankintaviranomainen on päättänyt olla tekemättä tarjouskilpailun kohteena ollutta hankintasopimusta, puitejärjestelyä tai olla perustamatta dynaamista hankintajärjestelmää.

Hankintaviranomaisten on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet sähköisessä muodossa toteutettujen sopimuksentekomenettelyjen kulun dokumentoimiseksi.

Selvitys tai sen pääasiallinen sisältö on toimitettava komissiolle, jos tämä sitä pyytää.

VII LUKU

Menettelyn kulku

1 JAKSO

Yleiset säännökset

44 artikla

Osanottajien soveltuvuuden tarkistaminen ja valinta, hankintasopimusten tekeminen

1.   Hankintasopimukset tehdään 53 ja 55 artiklassa säädetyin perustein ja 24 artikla huomioon ottaen sen jälkeen kun hankintaviranomaiset ovat tarkistaneet niiden taloudellisten toimijoiden soveltuvuuden, joiden osallistumista menettelyyn ei 45 ja 46 artiklan perusteella ole suljettu pois. Tällainen soveltuvuuden tarkistus on suoritettava 47—52 artiklassa tarkoitettujen taloudellista ja rahoitustilannetta, ammatillista ja teknistä tietämystä tai pätevyyttä koskevien perusteiden mukaisesti ja tarvittaessa 3 kohdassa tarkoitettujen syrjimättömien sääntöjen ja perusteiden mukaisesti.

2.   Hankintaviranomaiset voivat asettaa 47 ja 48 artiklan mukaisia soveltuvuutta koskevia vähimmäisehtoja, jotka ehdokkaiden ja tarjoajien on täytettävä.

Jäljempänä 47 ja 48 artiklassa tarkoitettujen tietojen laajuuden ja niiden soveltuvuutta tietyn hankintasopimuksen osalta koskevien vähimmäisedellytysten on liityttävä suoraan hankintasopimuksen kohteeseen ja oltava oikeassa suhteessa siihen nähden.

Vähimmäisedellytykset on ilmoitettava hankintailmoituksessa.

3.   Rajoitetuissa menettelyissä, neuvottelumenettelyissä, joihin liittyy hankintailmoitus, ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä hankintaviranomaiset voivat rajoittaa sopivien ehdokkaiden lukumäärää, joilta ne pyytävät tarjousta tai jotka kutsutaan neuvotteluihin tai osallistumaan kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn edellyttäen, että sopivia ehdokkaita on riittävä määrä. Hankintaviranomaisten on ilmoitettava hankintailmoituksessa ne objektiiviset ja syrjimättömät perusteet tai säännöt, joita ne aikovat soveltaa, niiden ehdokkaiden vähimmäismäärä, joille ne aikovat esittää tarjous- tai neuvottelupyynnön, ja soveltuvissa tapauksissa enimmäismäärä, jonka ne aikovat asettaa.

Rajoitetussa menettelyssä vähimmäismäärän on oltava viisi. Neuvottelumenettelyssä, johon liittyy hankintailmoitus, ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä vähimmäismäärän on oltava kolme. Joka tapauksessa niiden ehdokkaiden lukumäärän, joille aiotaan esittää tarjous- tai neuvottelupyyntö, on oltava riittävä, jotta varmistetaan todellinen kilpailu.

Hankintaviranomaisten on kutsuttava vähintään sama määrä ehdokkaita kuin on ennakolta vahvistettu ehdokkaiden vähimmäismääräksi. Jos valintaperusteet ja vähimmäistason täyttävien ehdokkaiden määrä on alle vähimmäismäärän, hankintaviranomainen voi jatkaa menettelyä pyytämällä vaaditut edellytykset täyttävää yhtä tai useampaa ehdokasta esittämään tarjouksen tai aloittamaan neuvottelut. Hankintaviranomainen ei saa ottaa menettelyyn muita taloudellisia toimijoita, jotka eivät ole esittäneet osallistumispyyntöä, tai ehdokkaita, jotka eivät täytä vaadittuja edellytyksiä.

4.   Kun hankintaviranomaiset käyttävät 29 artiklan 4 kohdassa ja 30 artiklan 4 kohdassa säädettyä mahdollisuutta rajoittaa neuvoteltavien ratkaisujen tai neuvoteltavien tarjousten määrää, niiden on suoritettava rajoittaminen soveltamalla hankintailmoituksessa, tarjouspyyntöasiakirjassa tai hankekuvauksessa ilmoittamiaan sopimuksen tekemistä koskevia perusteita. Viimeisessä vaiheessa tämän määrän on oltava riittävä todellisen kilpailun varmistamiseksi edellyttäen, että ratkaisuja tai vaatimukset täyttäviä ehdokkaita on riittävästi.

2 JAKSO

Laadulliset valintaperusteet

45 artikla

Ehdokkaan tai tarjoajan henkilökohtainen asema

1.   Julkisia hankintoja koskevista menettelyistä on suljettava pois kaikki ehdokkaat tai tarjoajat, joiden osalta on lainvoimaisella päätöksellä annettu hankintaviranomaisen tiedossa oleva tuomio yhdestä tai useammasta jäljempänä luetellusta syystä:

a)	osallistuminen neuvoston yhteisen toiminnan 98/773/YOS (20) 2 artiklan 1 kohdassa määritellyn rikollisjärjestön toimintaan;

b)	lahjominen 26 päivänä toukokuuta 1997 annetun neuvoston säädöksen (21) 3 artiklassa ja neuvoston yhteisen toiminnan 98/742/YOS (22) 3 artiklan 1 kohdassa määritellyllä tavalla;

c)	Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen (23) 1 artiklassa tarkoitetut petokset;

d)	rahanpesu sellaisena, kuin se on määritelty rahoitusjärjestelmän rahanpesutarkoituksiin käyttämisen estämisestä 10 päivänä kesäkuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/308/ETY (24) 1 artiklassa.

Jäsenvaltioiden on määritettävä kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti ja yhteisön lainsäädännön huomioon ottaen edellytykset, joiden mukaan tätä kohtaa sovelletaan.

Jäsenvaltiot voivat yleistä etua koskevasta pakottavasta syystä säätää poikkeuksesta ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun velvoitteeseen.

Tämän kohdan soveltamiseksi hankintaviranomaisten on tarvittaessa pyydettävä ehdokkaita tai tarjoajia toimittamaan 3 kohdassa tarkoitetut asiakirjat, ja ne voivat epäillessään kyseisten ehdokkaiden tai tarjoajien henkilökohtaista asemaa kääntyä toimivaltaisten viranomaisten puoleen saadakseen tarpeellisiksi katsomansa ehdokkaiden tai tarjoajien henkilökohtaista asemaa koskevat tiedot. Kun tiedot koskevat ehdokasta tai tarjoajaa, joka on sijoittautunut muuhun kuin hankintaviranomaisen jäsenvaltioon, hankintaviranomainen voi pyytää toimivaltaisia viranomaisia toimimaan kanssaan yhteistyössä. Sen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti, johon ehdokkaat tai tarjoajat ovat sijoittautuneet, pyynnöt voivat koskea oikeushenkilöitä ja/tai luonnollisia henkilöitä, soveltuvissa tapauksissa yritysjohtajat tai sellaiset henkilöt mukaan lukien, joilla on ehdokasta tai tarjoajaa koskeva edustus-, päätös- tai valvontavalta.

2.   Hankintamenettelystä voidaan sulkea pois taloudellinen toimija, joka

a)	on konkurssissa tai purkumenettelyn kohteena tai keskeyttänyt liiketoimintansa tai jonka asioita hallinnoi tuomioistuin tai joka on sopinut järjestelystä velkojien kanssa taikka on muun vastaavan kansalliseen lainsäädäntöön ja kansallisiin määräyksiin perustuvan menettelyn alainen;

b)	on asianosaisena oikeudenkäynnissä, jonka tarkoituksena on konkurssiin asettaminen, purkaminen tai tuomioistuimen hallinnointi tai akordikäsittely, taikka muussa vastaavassa kansalliseen lainsäädäntöön ja kansallisiin määräyksiin perustuvassa oikeudenkäyntimenettelyssä;

c)	on saanut ammattinsa harjoittamiseen liittyvästä lainvastaisesta teosta tuomion, joka on tullut maan lainsäädännön mukaisesti lainvoimaiseksi;

d)	on ammattitoiminnassaan syyllistynyt vakavaan virheeseen, jonka hankintaviranomaiset voivat näyttää toteen;

e)	on laiminlyönyt velvollisuutensa suorittaa sen maan, johon taloudellinen toimija on sijoittautunut, tai sen maan, jossa hankintaviranomainen on, lainsäädännön mukaisia sosiaaliturvamaksuja;

f)	on laiminlyönyt velvollisuutensa maksaa sijoittautumismaansa tai hankintaviranomaisen maan lainsäädännön mukaisia veroja;

g)	on tämän luvun soveltamiseksi vaadittavia tietoja ilmoittaessaan vakavalla tavalla syyllistynyt väärien tietojen antamiseen tai laiminlyönyt vaadittavien tietojen antamisen.

Jäsenvaltioiden on määritettävä kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti ja yhteisön lainsäädännön huomioon ottaen edellytykset, joiden mukaan tätä kohtaa sovelletaan.

3.   Hankintaviranomaisten on hyväksyttävä riittäväksi todisteeksi, josta käy ilmi, ettei taloudellista toimijaa koske mikään 1 kohdan ja 2 kohdan a, b, c, e tai f alakohdassa tarkoitetuista tapauksista:

a)	edellä 1 kohdan ja 2 kohdan a, b ja c alakohdan osalta ote rikosrekisteristä, tai jollei sellaista ole, sen maan, josta taloudellinen toimija on peräisin tai josta tämä tulee, toimivaltaisen oikeus- tai hallintoviranomaisen antama vastaava asiakirja, josta ilmenee, että nämä vaatimukset täyttyvät;

b)	edellä 2 kohdan e tai f alakohdan osalta kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen antama todistus.

Jos kyseisessä maassa ei anneta asiakirjoja tai todistuksia taikka jos kaikki 1 kohdassa ja 2 kohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitetut tapaukset eivät ilmene niistä, niiden sijasta voidaan antaa valaehtoinen ilmoitus, tai jos jäsenvaltiossa ei käytetä valaa, vakuutuksella vahvistettu ilmoitus, jonka asianomainen antaa sen maan, josta tämä on peräisin tai tulee, toimivaltaiselle oikeus- tai hallintoviranomaiselle, notaarille tai pätevälle ammattialan yhteisölle.

4.   Jäsenvaltioiden on nimettävä ne viranomaiset ja yhteisöt, joilla on toimivalta antaa 3 kohdassa tarkoitettuja asiakirjoja, todistuksia ja ilmoituksia, sekä ilmoitettava ne komissiolle. Tämä ilmoitus ei vaikuta tietosuojan osalta sovellettavaan lainsäädäntöön.

46 artikla

Kelpoisuus harjoittaa ammattitoimintaa

Julkisia tavarahankintoja koskevan sopimuksen sopimuspuoleksi pyrkivää taloudellista toimijaa voidaan pyytää osoittamaan olevansa siinä jäsenvaltiossa, johon tämä on sijoittautunut, säädettyjen edellytysten mukaisesti merkitty johonkin ammatti- tai kaupparekisteriin taikka antamaan valaehtoinen ilmoitus tai todistus, joka täsmennetään julkisten rakennusurakoiden osalta liitteessä IX A, julkisten palveluhankintojen osalta liitteessä IX B ja julkisten tavarahankintojen osalta liitteessä IX C.

Jos ehdokkailla tai tarjoajilla on julkista palveluhankintaa koskevissa menettelyissä oltava erityinen lupa tai niiden on oltava tietyn järjestön jäseniä voidakseen suorittaa kyseistä palvelua siinä maassa, josta ne ovat peräisin, hankintaviranomainen voi vaatia niitä osoittamaan, että niillä on tämä lupa tai jäsenyys.

47 artikla

Taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat

1.   Osoituksena taloudellisen toimijan taloudellisista ja rahoitusta koskevista voimavaroista voidaan yleensä käyttää yhtä tai useampaa seuraavista asiakirjoista:

a)	pankkien antamat asianmukaiset lausunnot tai tarvittaessa todiste asianmukaisesta ammatinharjoittajan vastuuvakuutuksesta;

b)	yrityksen taseet tai otteet niistä, jos sen valtion lainsäädännössä, johon taloudellinen toimija on sijoittautunut, edellytetään taseen julkistamista;

c)

kokonaisliikevaihtoa koskeva todistus ja tarvittaessa hankintasopimuksen kohteena olevan toimialan liikevaihto enintään kolmelta viimeiseltä saatavilla olevalta tilikaudelta sen mukaan, milloin taloudellinen toimija on perustettu tai se on aloittanut toimintansa, siltä osin kuin liikevaihtoa koskevat tiedot ovat saatavilla.

2.   Taloudellinen toimija voi tarvittaessa tiettyä hankintasopimusta varten käyttää muiden yksiköiden voimavaroja riippumatta sen ja näiden yksiköiden välisten yhteyksien oikeudellisesta luonteesta. Sen on tässä tapauksessa osoitettava hankintaviranomaisille, että sillä on käytettävissään tarvittavat keinot, esittämällä esimerkiksi todisteen näiden yksiköiden tätä koskevasta sitoumuksesta.

3.   Edellä 4 artiklassa tarkoitettu taloudellisten toimijoiden ryhmittymä voi samoin edellytyksin käyttää hyväksi ryhmittymään kuuluvien toimijoiden taikka muiden yksiköiden voimavaroja.

4.   Hankintaviranomaisten on hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä ilmoitettava, mikä tai mitkä 1 kohdassa tarkoitetuista asiakirjoista niille on esitettävä ja mitä muita asiakirjoja on toimitettava.

5.   Jos taloudellinen toimija ei hyväksyttävästä syystä voi toimittaa hankintaviranomaiselle sen pyytämiä asiakirjoja, se saa osoittaa taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavaransa jollain muulla hankintaviranomaisen hyväksymällä asiakirjalla.

48 artikla

Tekninen ja/tai ammatillinen pätevyys

1.   Taloudellisten toimijoiden tekninen ja/tai ammatillinen pätevyys arvioidaan ja todennetaan 2 ja 3 kohdan mukaisesti.

2.   Taloudellisten toimijoiden tekninen pätevyys voidaan osoittaa yhdellä tai useammalla seuraavista tavoista rakennusurakoiden, tavarahankintojen tai palvelujen luonteen, määrän tai laajuuden ja käyttötarkoituksen mukaan:

a)

i) luettelo viimeksi kuluneina viitenä vuotena toteutetuista rakennusurakoista ja sen tueksi todistukset merkittävimpien rakennusurakoiden asianmukaisesta toteuttamisesta. Näistä todistuksista on käytävä ilmi toteutettujen rakennusurakoiden arvo, ajankohta ja toteutuspaikka, ja niissä on erikseen ilmoitettava, onko urakat toteutettu ammattialan sääntöjen mukaan ja onko ne saatettu asianmukaisesti päätökseen. Tarvittaessa toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava nämä todistukset suoraan hankintaviranomaiselle. ii) luettelo viimeksi kuluneiden kolmen vuoden merkittävimmistä suoritetuista tavarantoimituksista tai palveluista sekä tiedot niiden arvosta, ajankohdasta sekä julkisesta tai yksityisestä vastaanottajasta. Osoitukseksi toimituksista ja palveluista on esitettävä: — toimivaltaisen viranomaisen antama tai vahvistama todistus, kun tuotteiden tai palvelujen vastaanottajana on ollut hankintaviranomainen, — ostajan antama todistus tai, jollei tällaista ole, pelkästään taloudellisen toimijan antama vakuutus, kun vastaanottajana on ollut yksityinen ostaja;

b)

selvitys asianomaisista taloudellisen toimijan yritykseen suoraan kuuluvista tai kuulumattomista teknisistä asiantuntijoista tai teknisistä laitoksista, erityisesti niistä, jotka vastaavat laadunvalvonnasta, ja, kun kyseessä ovat julkiset rakennusurakkasopimukset, niistä, jotka ovat urakoitsijan käytettävissä urakan toteuttamista varten;

c)	kuvaus tavarantoimittajan tai palvelujen tarjoajan laadunvarmistukseen käyttämistä teknisistä välineistä sekä kyseisen yrityksen tutkimus- ja kokeilujärjestelmistä;

d)

jos toimitettavat tuotteet tai palvelut ovat monimutkaisia tai niitä tarvitaan poikkeuksellisesti vain tiettyä tarkoitusta varten, tarkastus, jonka suorittaa hankintaviranomainen tai tämän puolesta sen maan, johon tavarantoimittaja tai palvelujen tarjoaja on sijoittautunut, toimivaltainen virallinen laitos suostumuksellaan, ja joka tarkastus koskee tavarantoimittajan tuotantokapasiteettia tai palvelujen tarjoajan teknistä pätevyyttä ja tarvittaessa sen käytössä olevia tutkimus- ja kokeilujärjestelmiä sekä laadunvalvontatoimenpiteitä;

e)	todistukset palvelujen suorittajan tai urakoitsijan ja/tai yrityksen johtohenkilöiden sekä erityisesti palvelujen tai urakan suorittamisesta vastaavan yhden tai useamman henkilön koulutuksesta ja ammatillisesta pätevyydestä;

f)	julkisten rakennusurakoiden ja julkisten palveluhankintojen osalta asiankuuluvissa tapauksissa selvitys ympäristönhoitotoimenpiteistä, jotka taloudellinen toimija voi toteuttaa sopimuksen toteuttamisen yhteydessä.

g)	ilmoitus palvelujen suorittajan tai urakoitsijan työvoiman vuotuisesta keskimäärästä ja johtohenkilöiden lukumäärästä kolmelta viimeksi kuluneelta vuodelta;

h)	selvitys työvälineistä, kalustosta tai teknisistä laitteista, jotka ovat palvelujen suorittajan tai urakoitsijan käytettävissä sopimuksen toteuttamiseksi;

i)	ilmoitus osasta, jonka palvelujen suorittaja aikoo mahdollisesti antaa alihankkijoille;

j)

toimitettavien tuotteiden osalta: i) näytteet, kuvaukset ja/tai valokuvat, joiden aitous on voitava hankintaviranomaisen pyynnöstä todistaa; ii) virallisten laadunvalvontaelinten tai toimivaltaisiksi tunnustettujen laitosten laatimat todistukset, jotka eritelmiin tai standardeihin viittaamalla osoittavat määriteltyjen tavaroiden todetun vaatimustenmukaisuuden.

3.   Taloudellinen toimija voi tiettyä hankintasopimusta varten tarvittaessa käyttää muiden yksiköiden voimavaroja riippumatta sen ja näiden yksiköiden välisten yhteyksien oikeudellisesta luonteesta. Sen on tässä tapauksessa osoitettava hankintaviranomaisille, että sillä on käytettävissään hankintasopimuksen toteuttamiseen tarvittavat keinot esittämällä esimerkiksi todisteen näiden yksiköiden antamasta sitoumuksesta antaa tarvittavat keinot taloudellisen toimijan käyttöön.

4.   Edellä 4 artiklassa tarkoitettu taloudellisten toimijoiden ryhmittymä voi samoin edellytyksin käyttää hyväksi ryhmittymään kuuluvien toimijoiden taikka muiden yksiköiden voimavaroja.

5.   Niitä julkisia hankintoja koskevissa menettelyissä, joiden tarkoituksena on sijoittamis- tai asennustoimia edellyttävien tavarahankintojen toteuttaminen, palvelujen suorittaminen ja/tai rakennusurakoiden toteuttaminen, taloudellisten toimijoiden kyky suorittaa näitä palveluja tai toteuttaa näitä asennustoimia tai rakennusurakoita voidaan arvioida erityisesti niiden ammattitaidon, tehokkuuden, kokemuksen ja luotettavuuden perusteella.

6.   Hankintaviranomaisen on ilmoituksessaan tai tarjouspyynnössään ilmoitettava, mitkä 2 kohdassa tarkoitetuista asiakirjoista sille on esitettävä.

49 artikla

Laadunvarmistusstandardit

Jos hankintaviranomaiset vaativat esitettäviksi riippumattomien laitosten antamia todistuksia siitä, että taloudellinen toimija täyttää tiettyjen laadunvarmistusstandardien vaatimukset, niiden on viitattava alan eurooppalaisiin standardisarjoihin perustuviin laadunvarmistusjärjestelmiin, jotka varmentamista koskevia eurooppalaisia standardisarjoja noudattavat laitokset ovat vahvistaneet. Hankintaviranomaisten on tunnustettava muissa jäsenvaltioissa sijaitsevien laitosten antamat vastaavat todistukset. Niiden on myös hyväksyttävä muut taloudellisten toimijoiden toimittamat todistukset vastaavien laadunvarmistustoimenpiteiden suorittamisesta.

50 artikla

Ympäristöasioiden hallintaa koskevat standardit

Jos hankintaviranomaiset vaativat 48 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa esitettäviksi riippumattomien laitosten antamia todistuksia siitä, että taloudellinen toimija täyttää tiettyjen ympäristöasioiden hallintaa koskevien standardien vaatimukset, niiden on viitattava yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS) tai alan eurooppalaisiin tai kansainvälisiin standardeihin perustuviin ympäristönhoitoa koskeviin standardeihin, jotka yhteisön lainsäädäntöä tai varmentamista koskevia eurooppalaisia tai kansainvälisiä standardeja noudattavat laitokset ovat vahvistaneet. Hankintaviranomaisten on tunnustettava muissa jäsenvaltioissa sijaitsevien laitosten antamat vastaavat todistukset. Niiden on hyväksyttävä myös muut taloudellisten toimijoiden toimittamat todistukset vastaavien ympäristönhoitotoimenpiteiden suorittamisesta.

51 artikla

Täydentävät asiakirjat ja lisätiedot

Hankintaviranomainen voi 45—50 artiklan soveltamiseksi pyytää taloudellisia toimijoita täydentämään tai täsmentämään antamiaan todistuksia ja asiakirjoja.

52 artikla

Hyväksyttyjen taloudellisten toimijoiden viralliset luettelot ja yksityis- tai julkisoikeudellisten laitosten suorittama varmentaminen

1.   Jäsenvaltiot voivat perustaa joko virallisia luetteloja hyväksytyistä urakoitsijoista, tavarantoimittajista tai palvelujen suorittajista tai suorittaa varmentamisen yksityis- tai julkisoikeudellisten laitosten välityksellä.

Jäsenvaltioiden on mukautettava luetteloihin merkitsemistä koskevat ehdot sekä varmentamislaitosten todistusten antamisen ehdot 45 artiklan 1 kohdan ja 2 kohdan a—d ja g alakohdan, 46 artiklan, 47 artiklan 1, 4 ja 5 kohdan, 48 artiklan 1, 2, 5 ja 6 kohdan sekä 49 artiklan ja tarvittaessa 50 artiklan säännöksiin.

Jäsenvaltioiden on myös mukautettava ne 47 artiklan 2 kohdan ja 48 artiklan 3 kohdan säännöksiin niiden luetteloihin merkintää koskevien hakemusten osalta, joita esittävät taloudelliset toimijat, jotka kuuluvat konserniin ja käyttävät konsernin muiden yhtiöiden näiden käyttöön asettamia keinoja. Kyseisten toimijoiden on tässä tapauksessa osoitettava virallisen luettelon laativalle viranomaiselle, että nämä keinot ovat niiden käytettävissä taloudellisen toimijan viralliseen luetteloon merkitsemistä koskevan todistuksen koko voimassaolon ajan ja että nämä yhtiöt täyttävät koko tänä aikana toisessa alakohdassa mainittujen artiklojen mukaiset laadulliset valintavaatimukset, joita toimijat käyttävät hyväkseen luetteloon merkitsemistä varten.

2.   Virallisiin luetteloihin merkityt taloudelliset toimijat tai taloudelliset toimijat, joilla on todistus, voivat kunkin hankintasopimuksen osalta toimittaa hankintaviranomaisille toimivaltaisen viranomaisen tai toimivaltaisen varmentamiselimen antaman todistuksen luetteloon merkitsemisestä. Todistuksessa on mainittava ne asiakirjat, joiden perusteella taloudellinen toimija on merkitty luetteloon, sekä luokka, johon ne on luettelossa sijoitettu.

3.   Muiden jäsenvaltioiden hankintaviranomaisten on hyväksyttävä todistettu toimivaltaisten laitosten todentama merkintä virallisiin luetteloihin tai varmentamislaitoksen antama todistus osoitukseksi taloudellisen toimijan soveltuvuudesta ainoastaan siltä osin kuin 45 artiklan 1 kohdassa ja 2 kohdan a—d ja g alakohdassa, 46 artiklassa, 47 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa sekä 48 artiklan 2 kohdan a alakohdan i alakohdassa ja b, e, g ja h alakohdassa urakoitsijoiden osalta, 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa ja b, c, d ja j alakohdassa tavarantoimittajien osalta sekä 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa ja c—I alakohdassa palvelujen suorittajien osalta säädetään.

4.   Virallisiin luetteloihin tehdyn merkinnän tai todistuksen mukaisia tietoja ei perusteetta saa kyseenalaistaa. Taloudelliselta toimijalta voidaan kunkin hankintasopimuksen tarjoamisen yhteydessä vaatia lisätodistus sosiaaliturvamaksujen ja verojen maksamisesta.

Muiden jäsenvaltioiden hankintaviranomaiset saavat soveltaa 3 kohtaa ja tämän kohdan ensimmäistä alakohtaa ainoastaan niihin taloudellisiin toimijoihin, jotka ovat sijoittautuneet virallista luetteloa pitävään jäsenvaltioon.

5.   Merkittäessä muista jäsenvaltioista olevia taloudellisia toimijoita viralliseen luetteloon tai 1 kohdassa tarkoitettujen laitosten varmentaessa kyseisiä toimijoita niiltä ei saa vaatia muita kuin kotimaisilta taloudellisilta toimijoilta vaadittavia todisteita tai ilmoituksia, eikä missään tapauksessa muita kuin niitä, joita tarkoitetaan 45—49 artiklassa ja tarvittaessa 50 artiklassa.

Muiden jäsenvaltioiden taloudellisilta toimijoilta ei kuitenkaan saa vaatia kyseistä luetteloon merkitsemistä tai todistusta edellytyksenä niiden julkiseen hankintasopimukseen osallistumiselle. Hankintaviranomaisten on hyväksyttävä muissa jäsenvaltioissa olevien laitosten antamat vastaavat todistukset. Niiden on myös hyväksyttävä muita vastaavia todistamiskeinoja.

6.   Taloudelliset toimijat voivat koska tahansa pyytää tulla merkityksi viralliseen luetteloon tai todistuksen antamista. Niille on ilmoitettava luetteloa pitävän viranomaisen tai toimivaltaisen varmentamislaitoksen päätöksestä kohtuullisen lyhyen ajan kuluessa.

7.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut varmentamislaitokset ovat eurooppalaisten varmentamisstandardien mukaisia laitoksia.

8.   Virallisia luetteloita pitävien jäsenvaltioiden tai 1 kohdassa tarkoitettujen varmentamislaitosten on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille sen laitoksen osoite, jolta merkintää luetteloihin voi hakea.

3 JAKSO

Hankintasopimuksen tekeminen

53 artikla

Hankintasopimuksen tekoperusteet

1.   Rajoittamatta tietyistä palveluista suoritettavia korvauksia koskevien kansallisten lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten soveltamista hankintaviranomaisten on käytettävä seuraavia hankintasopimusten tekoperusteita:

a)

kun hankintasopimus tehdään hankintaviranomaisen kannalta kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella, kyseessä olevan hankintasopimuksen kohteeseen liittyviä erilaisia perusteita: esimerkiksi laatua, hintaa, teknisiä ansioita, esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia, ympäristöystävällisyyttä, käyttökustannuksia, kustannustehokkuutta, myynnin jälkeistä palvelua ja teknistä tukea, toimituspäivää sekä toimitus- tai toteutusaikaa; tai

b)	yksinomaan alinta hintaa.

2.   Edellä 1 kohdan a alakohdan mukaisessa tapauksessa hankintaviranomaisen on täsmennettävä kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen määrittämiseksi valitsemansa kunkin perusteen suhteellinen painotus hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa tai, jos on kyse kilpailullisesta neuvottelumenettelystä, hankekuvauksessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kolmannen alakohdan säännösten soveltamista.

Painotukset voidaan ilmaista määrittämällä äärirajoiltaan kohtuullinen suuruusluokka.

Jos hankintaviranomainen katsoo, että painottaminen ei todistettavasti ole mahdollista, se ilmoittaa hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa tai, jos on kyse kilpailullisesta neuvottelumenettelystä, hankekuvauksessa perusteiden tärkeysjärjestyksen.

54 artikla

Sähköisen huutokaupan käyttäminen

1.   Jäsenvaltiot voivat antaa hankintaviranomaisille mahdollisuuden käyttää sähköistä huutokauppaa.

2.   Sovellettaessa avointa tai rajoitettua menettelyä tai 30 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua neuvottelumenettelyä hankintaviranomaiset voivat päättää, että ennen julkisen hankintasopimuksen tekemistä käydään sähköinen huutokauppa, jos kyseisen julkisen hankintasopimuksen tekniset eritelmät voidaan laatia riittävän tarkasti.

Sähköistä huutokauppaa voidaan käyttää samoin ehdoin silloin, kun puitejärjestelyn osapuolet kilpailutetaan uudelleen 32 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan toisen luetelmakohdan mukaisesti, sekä 33 artiklassa tarkoitetun dynaamisen hankintajärjestelmän puitteissa tehtävän hankintasopimuksen kilpailuttamisen yhteydessä.

Sähköinen huutokauppa koskee:

—	ainoastaan hintoja, jos hankintasopimus tehdään alhaisimpaan hintaan; tai

—	hintoja ja/tai tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitettujen tarjoukseen sisältyvien tekijöiden arvoja, jos hankintasopimus tehdään kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella.

3.   Hankintaviranomaisten, jotka päättävät järjestää sähköisen huutokaupan, on ilmoitettava tästä hankintailmoituksessa.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on oltava muun muassa seuraavat tiedot:

a)	tekijät, joiden arvot ovat sähköisen huutokaupan kohteena, siltä osin kuin nämä tekijät ovat määrällisesti ilmaistavissa lukuina tai prosenttimäärinä;

b)	niiden arvojen mahdolliset rajat, jotka voidaan esittää, sellaisina kuin ne ovat hankintasopimuksen kohdetta koskevien eritelmien perusteella;

c)	tiedot, jotka annetaan tarvittaessa tarjoajien käyttöön sähköisen huutokaupan aikana, sekä tietojen antamisen ajankohta;

d)	tarvittavat tiedot sähköisen huutokaupan kulusta;

e)	edellytykset, joiden mukaisesti tarjoajat voivat tehdä tarjouksen, ja erityisesti tarjouksen tekemiseen tarvittaessa vaadittavat tarjousten väliset vähimmäiserot;

f)	tarvittavat tiedot käytettävästä sähköisestä järjestelmästä sekä viestintäyhteyttä koskevista yksityiskohdista ja teknisistä eritelmistä.

4.   Ennen sähköisen huutokaupan toteuttamista hankintaviranomaisten on suoritettava tarjousten alustava kokonaisarviointi hankintasopimuksen valitun tekoperusteen/tekoperusteiden tai niille vahvistetun painotuksen mukaisesti.

Kaikkia hyväksyttävän tarjouksen tehneitä tarjoajia on pyydettävä samanaikaisesti sähköisin keinoin esittämään uusia hintoja ja/tai uusia arvoja; pyynnön on sisällettävä kaikki tarvittavat tiedot käytettävien sähköisten laitteiden edellyttämästä yksilöllisestä yhteydestä sekä täsmälliset tiedot sähköisen huutokaupan alkamispäivästä ja kellonajasta. Sähköinen huutokauppa voidaan käydä useissa peräkkäisissä vaiheissa. Sähköinen huutokauppa voi alkaa aikaisintaan kahden työpäivän kuluttua kutsujen lähettämispäivästä.

5.   Kun sopimus tehdään kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella, kutsuun on liitettävä tarjouksen tekijän tarjouksen 53 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun painotuksen mukaisesti tehdyn kokonaisarvioinnin tulokset.

Kutsussa on ilmoitettava myös matemaattinen kaava, jonka mukaan uusi järjestys määräytyy automaattisesti sähköisessä huutokaupassa esitettyjen uusien hintojen ja/tai uusien arvojen perusteella. Kaava sisältää kaikkien kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen määrittämiseksi valittujen perusteiden suhteellisen painotuksen, joka on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa. Tätä varten mahdolliset hintahaarukat on kuitenkin esitettävä ennalta määrättynä arvona.

Jos hyväksytään vaihtoehtoja, kullekin vaihtoehdolle on määriteltävä erillinen kaava.

6.   Sähköisen huutokaupan jokaisessa vaiheessa hankintaviranomaisten on toimitettava välittömästi kaikille tarjoajille vähintään ne tiedot, joiden perusteella nämä voivat milloin hyvänsä tarkistaa keskinäisen järjestyksensä. Hankintaviranomaiset voivat myös toimittaa muita tietoja muista esitetyistä hinnoista tai arvoista, edellyttäen, että tästä ilmoitetaan tarjouspyyntöasiakirjoissa. Ne voivat myös ilmoittaa milloin tahansa huutokauppavaiheeseen osallistuvien lukumäärän, mutta eivät kuitenkaan missään tapauksessa voi paljastaa tarjoajien henkilöllisyyttä sähköisen huutokaupan eri vaiheiden aikana.

7.   Hankintaviranomaiset lopettavat sähköisen huutokaupan noudattaen yhtä tai useampaa seuraavista tavoista:

a)	huutokauppaan osallistumista koskevassa pyynnössä ilmoitetaan etukäteen vahvistettu päivämäärä ja kellonaika;

b)

kun hankintaviranomaisille ei enää tarjota uusia hintoja tai arvoja, jotka vastaavat tarjottavien hintojen vähimmäiseroja koskevia vaatimuksia. Tässä tapauksessa hankintaviranomaiset täsmentävät huutokauppaan osallistumista koskevassa pyynnössä määräajan, jota noudatetaan viimeisen esityksen vastaanoton jälkeen ennen sähköisen huutokaupan lopettamista;

c)	kun huutokauppaan osallistumista koskevassa pyynnössä vahvistettu huutokaupan eri vaiheiden määrä on täyttynyt.

Kun hankintaviranomaiset ovat päättäneet lopettaa sähköisen huutokaupan c alakohdan mukaisesti soveltaen tarvittaessa niiden lisäksi b alakohdassa tarkoitettuja menettelytapoja, huutokauppaan osallistumista koskevassa hakemuksessa on ilmoitettava huutokaupan kunkin vaiheen aikataulu.

8.   Lopetettuaan sähköisen huutokaupan hankintaviranomaiset tekevät hankintasopimuksen 53 artiklan mukaisesti sähköisen huutokaupan tulosten perusteella.

Hankintaviranomaiset eivät saa käyttää sähköistä huutokauppaa väärin eikä siten, että sillä estetään, rajoitetaan tai vääristetään kilpailua tai muutetaan hankintasopimuksen kohdetta siitä, jollaisena se on kilpailutettu julkaistussa hankintailmoituksessa ja määritelty tarjouspyyntöasiakirjoissa.

55 artikla

Poikkeuksellisen alhaiset tarjoukset

1.   Jos tiettyä hankintasopimusta varten jätetyt tarjoukset vaikuttavat suoritukseen nähden poikkeuksellisen alhaisilta, hankintaviranomaisen on, ennen kuin se voi hylätä tarjoukset, pyydettävä kirjallisesti tiedot olennaisiksi katsomistaan tarjouksen pääkohdista.

Tällaiset tiedot voivat koskea erityisesti:

a)	rakennusmenetelmän, tuotteiden valmistusmenetelmän tai palvelun suorittamisen taloudellisia näkökohtia;

b)	valittuja teknisiä ratkaisuja ja/tai poikkeuksellisen edullisia, tarjoajan käytettävissä olevia urakan toteuttamisen, tuotteiden toimittamisen tai palvelun suorittamisen ehtoja;

c)	tarjoajan ehdottaman rakennusurakan, tuotteiden tai palvelujen omintakeisuutta;

d)	siellä voimassa olevien työsuojelua ja työoloja koskeviin säännöksiin liittyvien velvoitteiden noudattamista, missä suorituksen on määrä tapahtua;

e)	tarjoajan mahdollisesti saamaa valtiontukea.

2.   Hankintaviranomainen tarkistaa tarjoajaa kuullen tarjouksen pääkohdat ottamalla huomioon toimitetun näytön.

3.   Jos hankintaviranomainen toteaa, että tarjous on poikkeuksellisen alhainen tarjoajan saaman valtiontuen takia, kyseinen tarjous voidaan hylätä pelkästään tästä syystä vasta tarjoajan kuulemisen jälkeen, ja jos tämä ei pysty hankintaviranomaisen vahvistamassa riittävässä ajassa näyttämään toteen, että kyseessä oleva tuki on myönnetty laillisesti. Jos hankintaviranomainen hylkää tarjouksen näissä olosuhteissa, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle.

III OSASTO

Julkisten käyttöoikeusurakoiden alaa koskevat säännöt

I LUKU

Julkisia käyttöoikeusurakoita koskeviin sopimuksiin sovellettavat säännöt

56 artikla

Soveltamisala

Tätä lukua sovelletaan kaikkiin hankintaviranomaisten tekemiin julkisia käyttöoikeusurakoita koskeviin sopimuksiin, joiden arvo on vähintään 6 242 000 euroa.

Arvo määritellään 9 artiklassa vahvistettujen, julkisia rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

57 artikla

Soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen

Tämän osaston säännöksiä ei sovelleta julkisiin käyttöoikeusurakoihin:

a)	jotka annetaan tämän direktiivin 13, 14 ja 15 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa julkisia rakennusurakoita koskevia sopimuksia varten;

b)

jotka yhtä tai useampaa direktiivin 2004/17/EY 3—7 artiklassa tarkoitettua toimintaa harjoittava hankintaviranomainen antaa, silloin kun kyseiset käyttöoikeussopimukset annetaan tämän toiminnan harjoittamiseksi. Tätä direktiiviä sovelletaan kuitenkin edelleen yhtä tai useampaa direktiivin 2004/17/EY 6 artiklassa tarkoitettua toimintaa harjoittavien hankintaviranomaisten tätä toimintaa varten tekemiin julkisiin hankintasopimuksiin niin kauan, kun asianomainen jäsenvaltio käyttää hyödykseen mainitun direktiivin 71 artiklan toisessa alakohdassa tarkoitettua mahdollisuutta poiketa sen soveltamisesta.

58 artikla

Julkisista käyttöoikeusurakoista tehtäviä sopimuksia koskevan ilmoituksen julkaiseminen

1.   Hankintaviranomaisten, jotka haluavat tehdä sopimuksen julkisesta käyttöoikeusurakasta, on tehtävä aikeensa tiettäväksi ilmoituksella.

2.   Julkisesta käyttöoikeusurakasta tehtävää sopimusta koskevan ilmoituksen on sisällettävä liitteessä VII C mainitut tiedot ja tarvittaessa kaikki muut hankintaviranomaisen tarpeellisiksi katsomat tiedot komission 77 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen hyväksymien vakiolomakkeiden mukaisesti.

3.   Ilmoitus on julkaistava 36 artiklan 2—8 kohdan mukaisesti.

4   Ilmoitusten julkaisemista koskevaa 37 artiklaa sovelletaan myös julkisia käyttöoikeusurakoita koskeviin sopimuksiin.

59 artikla

Määräajat

Kun hankintaviranomaiset haluavat tehdä julkista käyttöoikeusurakkaa koskevan sopimuksen, määräaika sitä koskevien ehdokkuushakemusten esittämiselle on vähintään 52 päivää ilmoituksen lähettämispäivästä lukien, paitsi 38 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.

Tältä osin sovelletaan 38 artiklan 7 kohtaa.

60 artikla

Alihankinta

Hankintaviranomainen voi:

a)

edellyttää, että julkisen käyttöoikeusurakan saaja tekee kolmansien kanssa sopimuksia, joiden arvo on vähintään 30 prosenttia kyseisen urakan kohteena olevien töiden kokonaisarvosta, ja antaa samalla ehdokkaille mahdollisuuden lisätä mainittua prosenttiosuutta; tämä vähimmäisprosentti on mainittava käyttöoikeusurakkaa koskevassa sopimuksessa; tai

b)	pyytää käyttöoikeusurakan ehdokkaita itse mainitsemaan tarjouksissaan niiden urakoiden mahdollisen prosenttiosuuden kokonaisarvosta, jotka ne aikovat luovuttaa kolmansille.

61 artikla

Lisäurakkasopimusten tekeminen käyttöoikeusurakan saajien kanssa

Tätä direktiiviä ei sovelleta lisäurakoihin, jotka eivät sisälly alkuperäiseen hankkeeseen tai alkuperäiseen sopimukseen ja jotka ovat ennalta arvaamattomista syistä tulleet välttämättömiksi urakan toteuttamiseksi sellaisena kuin se on kuvattu, ja jotka hankintaviranomainen tekee käyttöoikeusurakan saajan kanssa edellyttäen että sopimus lisäurakasta tehdään työn suorittavan alkuperäisen taloudellisen toimijan kanssa:

—	jos tällaista lisäurakkaa ei voida erottaa teknisesti tai taloudellisesti alkuperäisestä sopimuksesta aiheuttamatta hankintaviranomaisille huomattavaa haittaa, tai

—	jos lisäurakka, vaikka se voitaisiin erottaa alkuperäisen sopimuksen toteuttamisesta, on ehdottoman välttämätön alkuperäisen sopimuksen loppuunsaattamiseksi.

Lisäurakoista tehtyjen sopimusten yhteenlaskettu arvo saa kuitenkin olla enintään 50 prosenttia sopimuksen kohteena olevan alkuperäisen urakkasopimuksen arvosta.

II LUKU

Hankintaviranomaisina toimivien käyttöoikeusurakan saajientekemiin sopimuksiin sovellettavat säännöt

62 artikla

Sovellettavat säännöt

Kun käyttöoikeusurakan saaja itse on 1 artiklan 9 kohdassa tarkoitettu hankintaviranomainen, sen on noudatettava kolmansien toteuttamien rakennustöiden osalta julkisia rakennusurakoita koskevien hankintasopimusten tekemiseen liittyviä tämän direktiivin säännöksiä.

III LUKU

Muiden kuin hankintaviranomaisina toimivien käyttöoikeusurakan saajien tekemiin sopimuksiin sovellettavat säännöt

63 artikla

Julkaisemista koskevat säännöt: kynnysarvo ja poikkeukset

1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että julkisen käyttöoikeusurakan saajat, jotka eivät ole hankintaviranomaisia, soveltavat 64 artiklassa määriteltyjä julkaisemista koskevia sääntöjä tehdessään vähintään 6 242 000 euron arvoisia rakennusurakoita koskevia sopimuksia kolmansien kanssa.

Julkaisemista ei kuitenkaan vaadita, jos urakka täyttää 31 artiklassa luetellut edellytykset.

Sopimusten arvo lasketaan 9 artiklassa määriteltyjen, julkisia rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

2.   Kolmansina ei pidetä yrityksiä, jotka ovat muodostaneet ryhmittymän saadakseen käyttöoikeusurakan, eikä niihin sidossuhteessa olevia yrityksiä.

”Sidossuhteessa olevalla yrityksellä” tarkoitetaan yritystä, johon käyttöoikeusurakan saaja voi suoraan tai välillisesti käyttää määräysvaltaa tai joka voi käyttää määräysvaltaa käyttöoikeusurakan saajaan taikka joka yhdessä käyttöoikeusurakan saajan kanssa on toisen yrityksen määräysvallan alainen omistuksen, rahoitusosuuden tai yritystä koskevien sääntöjen perusteella. Yrityksellä katsotaan olevan määräysvalta toisessa yrityksessä, kun se suoraan tai välillisesti:

a)	omistaa enemmistön kyseisen yrityksen merkitystä pääomasta; tai

b)	hallitsee enemmistöä yrityksen osakkeisiin perustuvasta äänioikeudesta; tai

c)	voi nimittää yli puolet yrityksen hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä.

Käyttöoikeusurakkaa koskevaan hakemukseen on liitettävä täydellinen luettelo tällaisista yrityksistä. Luetteloa on päivitettävä, jos yritysten väliset suhteet myöhemmin muuttuvat.

64 artikla

Ilmoituksen julkaiseminen

1.   Julkisen käyttöoikeusurakan saajien, jotka eivät ole hankintaviranomaisia ja jotka haluavat tehdä rakennusurakkaa koskevan hankintasopimuksen kolmannen kanssa, on ilmoitettava aikomuksestaan ilmoituksella.

2.   Ilmoituksen on sisällettävä liitteessä VII C mainitut tiedot ja tarvittaessa kaikki muut julkisen käyttöoikeusurakan saajien tarpeellisiksi katsomat tiedot komission 77 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen hyväksymän vakiolomakkeen mukaisesti.

3.   Ilmoitus on julkaistava 36 artiklan 2—8 kohdan mukaisesti.

4.   Lisäksi sovelletaan ilmoitusten vapaaehtoista julkaisemista koskevaa 37 artiklaa.

65 artikla

Osallistumishakemusten ja tarjousten vastaanottamisen määräaika

Muiden kuin hankintaviranomaisina toimivien käyttöoikeusurakan saajien tekemissä rakennusurakoita koskevissa hankintasopimuksissa käyttöoikeusurakan saajien on asetettava osallistumishakemusten vastaanottamiselle vähintään 37 päivän pituinen määräaika hankintailmoituksen lähettämispäivästä ja tarjousten vastaanottamiselle vähintään 40 päivän pituinen määräaika hankintailmoituksen tai tarjouspyynnön lähettämispäivästä.

Tältä osin sovelletaan 38 artiklan 5, 6 ja 7 kohtaa.

IV OSASTO

Suunnittelukilpailuihin palvelujen alalla sovellettavat säännöt

66 artikla

Yleiset säännökset

1.   Suunnittelukilpailun järjestämistä koskevien sääntöjen on oltava 66—74 a artiklan mukaiset, ja ne on saatettava suunnittelukilpailuun osallistumisesta kiinnostuneiden saataville.

2.   Suunnittelukilpailuun osallistumista ei saa rajoittaa:

a)	jäsenvaltion alueeseen tai alueen osaan;

b)	sillä perusteella, että sen jäsenvaltion lain mukaan, jossa kilpailu järjestetään, osallistujien on oltava joko luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä.

67 artikla

Soveltamisala

1.   Tämän osaston säännöksiä sovelletaan suunnittelukilpailuihin, joita järjestävät:

a)	hankintaviranomaiset, jotka ovat liitteessä IV lueteltuja keskushallinnon viranomaisia, kun hankinnan kynnysarvo on vähintään 162 000 euroa,

b)	muut kuin liitteessä IV luetellut hankintaviranomaiset, kun hankinnan kynnysarvo on vähintään 249 000 euroa,

c)	kaikki hankintaviranomaiset vähintään 249 000 euron kynnysarvosta lähtien, kun suunnittelukilpailu koskee liitteen II A luokkaan 8 kuuluvia palveluja, luokkaan 5 kuuluvia telepalveluja, joiden CPV-luokat vastaavat CPC-viitenumeroita 7524, 7525 ja 7526, ja/tai liitteessä II B lueteltuja palveluja.

2.   Tätä osastoa sovelletaan:

a)	suunnittelukilpailuihin, jotka järjestetään julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen tekemiseen johtavan menettelyn osana;

b)	suunnittelukilpailuihin, joissa osallistujille maksetaan osallistumispalkkioita ja/tai maksuja.

Edellä a alakohdan osalta kynnysarvolla tarkoitetaan palveluhankintoja koskevan sopimuksen arvioitua arvoa ilman arvonlisäveroa mahdolliset osallistumispalkkiot ja/tai maksut mukaan lukien.

Edellä b alakohdan osalta kynnysarvolla tarkoitetaan palkkioiden ja maksujen kokonaismäärää, mukaan lukien myöhemmin 31 artiklan 3 kohdan säännösten mukaisesti mahdollisesti tehtävän palveluhankintoja koskevan sopimuksen ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa, jos hankintaviranomainen ei sulje pois kilpailuilmoituksessa tällaista sopimuksen tekoa.

68 artikla

Soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen

Tätä osastoa ei sovelleta:

a)

direktiivissä 2004/17/EY tarkoitettuihin palveluja koskeviin suunnittelukilpailuihin, jotka ovat yhtä tai useampaa mainitun direktiivin 3—7 artiklassa tarkoitettua toimintoa harjoittavan hankintaviranomaisten järjestämiä ja jotka järjestetään kyseisen toiminnan harjoittamiseksi, eikä mainitun direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jätettyihin kilpailuihin; Tätä direktiiviä sovelletaan kuitenkin edelleen yhtä tai useampaa direktiivin 2004/17/EY 6 artiklassa tarkoitettua toimintaa harjoittavien hankintaviranomaisten tätä toimintaa varten tekemiin julkisiin hankintasopimuksiin niin kauan, kun asianomainen jäsenvaltio käyttää hyödykseen mainitun direktiivin 71 artiklan toisessa alakohdassa tarkoitettua mahdollisuutta poiketa sen soveltamisesta.

b)	suunnittelukilpailuihin, jotka järjestetään tämän direktiivin 13, 14 ja 15 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa julkisten palvelusopimusten osalta.

69 artikla

Ilmoitukset

1.   Hankintaviranomaisten, jotka haluavat järjestää suunnittelukilpailun, on julkaistava kilpailua koskeva ilmoitus.

2.   Hankintaviranomaisten, jotka ovat järjestäneet suunnittelukilpailun, on lähetettävä ilmoitus kilpailun tuloksista 36 artiklan mukaisesti, ja niiden on voitava osoittaa, minä päivänä ilmoitukset on lähetetty.

Jos suunnittelukilpailun tuloksia koskevan tiedon julkaiseminen estäisi lain soveltamista tai olisi muuten yleisen edun vastaista taikka vaarantaisi tietyn julkisen tai yksityisen yrityksen oikeutettuja kaupallisia etuja taikka voisi haitata palvelujen suorittajien välistä rehellistä kilpailua, tällaista tietoa ei tarvitse julkaista.

3.   Ilmoitusten julkaisemista koskevaa 37 artiklaa sovelletaan myös suunnittelukilpailuihin.

70 artikla

Kilpailuilmoitusten laatiminen ja julkaisemistapa

1.   Edellä 69 artiklassa tarkoitetuissa ilmoituksissa on oltava liitteessä VII D mainitut tiedot komission 77 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vahvistaman vakiolomakkeen mukaisesti.

2.   Ilmoitus on julkaistava 36 artiklan 2—8 kohdan säännösten mukaisesti.

71 artikla

Viestintätavat

1.   Kaikkien suunnittelukilpailuja koskevien ilmoitusten osalta sovelletaan 42 artiklan 1, 2 ja 4 kohtaa.

2.   Tiedottamisessa, tietojenvaihdossa ja tietojen tallentamisessa on varmistettava, että kaikkien kilpailuun osallistujien toimittamien tietojen eheys ja luottamuksellisuus säilyy ja että valintalautakunta saa tietää suunnitelmien ja hankkeiden sisällöstä vasta niiden esittämiselle asetetun määräajan päätyttyä.

3.   Suunnitelmien ja hankkeiden sähköiseen vastaanottamiseen käytettäviin laitteisiin sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a)	suunnitelmien ja hankkeiden sähköiseen toimittamiseen tarvittavia eritelmiä, myös salausta, koskevien tietojen on oltava asianomaisten käytettävissä. Suunnitelmien ja hankkeiden sähköiseen vastaanottamiseen käytettävien laitteiden on lisäksi oltava liitteen X vaatimusten mukaisia;

b)	jäsenvaltiot voivat perustaa tai ylläpitää vapaaehtoisuuteen perustuvia akkreditointijärjestelmiä, joiden tarkoituksena on parantaa kyseisiin laitteisiin liittyvien varmennepalvelujen tasoa.

72 artikla

Kilpailevien tarjoajien valinta

Jos suunnittelukilpailun osallistujien määrä on rajoitettu, hankintaviranomaisten on vahvistettava selvät ja syrjimättömät valintaperusteet. Kaikissa tapauksissa on suunnittelukilpailuun kutsuttava osallistumaan riittävä määrä ehdokkaita todellisen kilpailun varmistamiseksi.

73 artikla

Valintalautakunnan kokoonpano

Valintalautakuntaan voi kuulua vain luonnollisia henkilöitä, jotka ovat riippumattomia suunnittelukilpailuun osallistujista. Jos suunnittelukilpailuun osallistujilta vaaditaan tiettyä ammatillista pätevyyttä, vähintään kolmasosalla valintalautakunnan jäsenistä on oltava sama tai vastaava pätevyys.

74 artikla

Valintalautakunnan päätökset

1.   Valintalautakunnan on oltava päätöksissään tai lausunnoissaan riippumaton.

2.   Sen on tarkasteltava hakijoiden esittämiä ehdotuksia nimettöminä ja yksinomaan kilpailuilmoituksessa esitetyillä perusteilla.

3.   Sen on merkittävä määrittelemänsä hankkeiden paremmuusjärjestys pöytäkirjaan, jonka sen jäsenet allekirjoittavat ja joka on laadittu kunkin hankkeen ansioiden perusteella, ja lisättävä siihen huomautuksensa ja mahdolliset selventämistä vaativat seikat.

4.   Nimettömyyden suojaa on noudatettava siihen saakka, kun valintalautakunta on antanut lausuntonsa tai tehnyt päätöksensä.

5.   Hakijoita voidaan tarvittaessa pyytää vastaamaan valintalautakunnan pöytäkirjaansa merkitsemiin kysymyksiin hankkeisiin liittyvien näkökohtien selventämiseksi.

6.   Valintalautakunnan jäsenten ja hakijoiden välisestä vuoropuhelusta on laadittava täydellinen pöytäkirja.

V OSASTO

Tilastoja koskevat velvollisuudet, täytäntöönpanovalta ja loppusäännökset

75 artikla

Tilastoja koskevat velvollisuudet

Tämän direktiivin soveltamisen tuottamien tulosten arvioimiseksi jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle joka vuosi viimeistään 31 päivänä lokakuuta erilliset 76 artiklan mukaisesti laaditut tilastoselvitykset hankintaviranomaisten edellisenä vuonna tekemistä tavarahankintoja, palveluhankintoja ja rakennusurakoita koskevista sopimuksista.

76 artikla

Tilastoselvitysten sisältö

1.   Kunkin liitteessä IV luetellun hankintaviranomaisen osalta tilastoselvityksessä on täsmennettävä ainakin:

a)	tehtyjen ja tämän direktiivin piiriin kuuluvien hankintasopimusten lukumäärä ja arvo;

b)	niiden hankintasopimusten lukumäärä ja kokonaisarvo, jotka on tehty julkisia hankintoja koskevan sopimuksen sisältämien poikkeusten nojalla.

Ensimmäisen kohdan a alakohdan tiedot ryhmitellään mahdollisuuksien mukaan seuraavasti:

a)	käytetyt hankintamenettelyt; ja

b)	kunkin menettelyn osalta CPV-nimikkeistön luokkien avulla kuvatut liitteessä I esitetyt rakennusurakat ja liitteessä II esitetyt tuotteet ja palvelut;

c)	sen taloudellisen toimijan kansalaisuus, jonka kanssa sopimus on tehty.

Jos hankintasopimukset on tehty neuvottelumenettelyllä, ensimmäisen kohdan a alakohdassa tarkoitetut tiedot ryhmitellään lisäksi 30 ja 31 artiklassa tarkoitettujen olosuhteiden mukaan ja niissä täsmennetään tehtyjen sopimusten lukumäärä ja arvo kunkin jäsenvaltion ja kolmannen maan osalta, josta sopimuksen tehnyt urakoitsija on peräisin.

2.   Kunkin muun kuin liitteessä IV mainitun hankintaviranomaisen luokan osalta tilastoselvityksessä on täsmennettävä ainakin:

a)	tehtyjen hankintasopimusten lukumäärä ja arvo 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti ryhmiteltynä;

b)	julkisia hankintoja koskevan sopimuksen sisältämien poikkeusten nojalla tehtyjen hankintasopimusten kokonaisarvo.

3.   Tilastoselvityksessä on täsmennettävä kaikki muut julkisia hankintoja koskevan sopimuksen mukaan vaadittavat tilastotiedot.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot on määritettävä 77 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

77 artikla

Neuvoa-antava komitea

1.   Komissiota avustaa neuvoston päätöksen 71/306/ETY 1 artiklalla perustettu julkisia hankintoja käsittelevä neuvoa-antava komitea (25), jäljempänä ”komitea”.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

3.   Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

78 artikla

Kynnysarvojen tarkistus

1.   Komissio tarkastaa 7 artiklassa vahvistetut kynnysarvot kahden vuoden välein tämän direktiivin voimaantulosta ja tarkistaa ne tarvittaessa 77 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Näiden kynnysarvojen laskeminen perustuu euron erityisnosto-oikeuksina ilmaistuun ja 1 päivänä tammikuuta voimaan tulevaa tarkistusta edeltävän elokuun viimeisenä päivänä päättyvän 24 kuukauden jakson keskimääräiseen päivänkurssiin. Tällä tavoin tarkistettu kynnysarvo pyöristetään tarvittaessa alaspäin lähimpään tuhanteen euroon laskennan tuloksena saadusta luvusta, jotta varmistetaan julkisia hankintoja koskevassa sopimuksessa määrättyjen voimassa olevien, erityisnosto-oikeuksina ilmaistujen kynnysarvojen noudattaminen.

2.   Edellä 1 kohdassa säädetyn tarkistuksen yhteydessä komissio mukauttaa 77 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen:

a)	8 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdassa, 56 artiklassa ja 63 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyt kynnysarvot julkisia rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin sovellettavan tarkistetun kynnysarvon mukaisiksi;

b)	8 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdassa ja 67 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyt kynnysarvot liitteessä IV tarkoitettujen hankintaviranomaisten tekemiin julkisia palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin sovellettavan tarkistetun kynnysarvon mukaisiksi;

c)	67 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa säädetyt kynnysarvot muiden kuin liitteessä IV tarkoitettujen hankintaviranomaisten tekemiin julkisia palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin sovellettavan tarkistetun kynnysarvon mukaisiksi.

3.   Edellä 1 kohdan mukaisesti vahvistettujen kynnysarvojen vasta-arvoja niiden jäsenvaltioiden kansallisina valuuttoina, jotka eivät osallistu rahaliittoon, tarkistetaan periaatteessa joka toinen vuosi 1 päivästä tammikuuta 2004 lukien. Näiden vasta-arvojen laskeminen perustuu kyseisten valuuttojen 1 päivänä tammikuuta voimaan tulevaa tarkistusta edeltävän elokuun viimeisenä päivänä päättyvän 24 kuukauden jakson keskimääräiseen euroina ilmaistavaan päivänkurssiin.

4.   Komissio julkaisee 1 kohdassa tarkoitetut tarkistetut kynnysarvot ja niiden 3 kohdassa tarkoitetut vasta-arvot kansallisina valuuttoina Euroopan unionin virallisessa lehdessä niiden tarkistusta seuraavan marraskuun alussa.

79 artikla

Muutokset

Komissio voi 77 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen muuttaa:

a)	78 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa ja 3 kohdassa tarkoitettujen laskentamenetelmien teknisiä yksityiskohtia;

b)	35, 58, 64 ja 69 artiklassa tarkoitettujen ilmoitusten sekä 35 artiklan 4 kohdan neljännessä alakohdassa sekä 75 ja 76 artiklassa tarkoitettujen tilastoselvitysten laatimista, lähettämistä, vastaanottamista, kääntämistä, kokoamista ja jakelua koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä;

c)	ilmoituksissa käytettävän CPV-nimikkeistön yksittäisiin nimikkeisiin tehtävissä viittauksissa noudatettavia yksityiskohtaisia sääntöjä;

d)	liitteessä III tarkoitettuja julkisoikeudellisista laitoksista tai niiden ryhmistä laadittuja luetteloja silloin, kun nämä osoittautuvat jäsenvaltioiden ilmoitusten perusteella tarpeellisiksi;

e)	liitteessä IV tarkoitettuja keskushallinnon viranomaisista laadittuja luetteloja niiden mukautusten mukaan, jotka ovat tarpeellisia julkisia hankintoja koskevan sopimuksen noudattamiseksi;

f)	liitteessä I olevan nimikkeistön viitenumeroita siltä osin kuin tämän direktiivin aineellinen soveltamisala ei siitä muutu, sekä yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat ilmoituksissa olevia viittauksia kyseisen nimikkeistön yksittäisiin nimikkeisiin;

g)

liitteessä II olevan nimikkeistön viitenumeroita siltä osin kuin tämän direktiivin aineellinen soveltamisala ei siitä muutu, sekä yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat ilmoituksissa olevia viittauksia kyseisen nimikkeistön yksittäisiin nimikkeisiin mainitussa liitteessä lueteltujen palvelujen luokissa;

h)	liitteessä VIII tarkoitettuja, tietojen toimittamista ja julkaisemista koskevia menettelytapoja tekniseen kehitykseen liittyvistä tai hallinnollisista syistä;

i)	liitteessä X olevassa a, f ja g kohdassa tarkoitettuja sähköisten vastaanottojärjestelmien teknisiä yksityiskohtia ja ominaisuuksia.

80 artikla

Täytäntöönpano

1.   Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2006. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

81 artikla

Valvontamekanismit

Jäsenvaltioiden on julkisia tavaranhankintoja ja rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen soveltamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 21 päivänä joulukuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/665/ETY (26) mukaisesti taattava tämän direktiivin täytäntöönpano tehokkain, helposti saatavilla olevin ja avoimin mekanismein.

Tätä varten ne voivat muun muassa nimetä tai perustaa riippumattoman viraston.

82 artikla

Kumoaminen

Kumotaan direktiivi 92/50/ETY, lukuun ottamatta sen 41 artiklaa, sekä direktiivit 93/36/ETY ja 93/37/ETY 80 artiklassa säädetystä päivästä alkaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta liitteessä XI olevia kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen ja soveltamisen määräaikoja koskevia jäsenvaltioiden velvoitteita.

Viittauksia kumottuihin direktiiveihin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä XII olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

83 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

84 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

---

(1)  EYVL C 29 E, 30.1.2001, s. 11 ja EYVL C 203 E, 27.8.2002, s. 210.

(2)  EYVL C 193, 10.7.2001, s. 7.

(3)  EYVL C 144, 16.5.2001, s. 23.

(4)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 17. tammikuuta 2002 (EYVL C 271 E, 7.11.2002, s. 176), neuvoston päätös, tehty 20. maaliskuuta 2003 (EUVL C 147 E, 24.6.2003, s. 1) ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 2. heinäkuuta 2003 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma, annettu 29. tammikuuta 2004 ja neuvoston päätös, tehty 2. helmikuuta 2004.

(5)  EYVL L 209, 24.7.1992, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2001/78/EY (EYVL L 285, 29.10.2001, s. 1).

(6)  EYVL L 199, 9.8.1993, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2001/78/EY.

(7)  EYVL L 199, 9.8.1993, s. 54, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2001/78/EY.

(8)  EYVL L 336, 23.12.1994, s. 1.

(9)  Katso tämän virallisen lehden sivu 1.

(10)  EYVL L 199, 9.8.1993, s. 84, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2001/78/EY.

(11)  EYVL L 18, 21.1.1997, s. 1.

(12)  EYVL L 340, 16.12.2002, s. 1.

(13)  EYVL L 13, 19.1.2000, s. 12.

(14)  EYVL L 178, 17.7.2000, s. 1.

(15)  Neuvoston direktiivi 2000/78/EY, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista (EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16).

(16)  Neuvoston direktiivi 76/207/ETY, annettu 9 päivänä helmikuuta 1976, miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta ja mahdollisuuksista työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa (EYVL L 39, 14.2.1976, s. 40), direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/73/EY (EYVL L 269, 5.10.2002, s. 15).

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 761/2001, annettu 19 päivänä maaliskuuta 2001, organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) (EYVL L 114, 24.4.2001, s. 1).

(18)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(19)  EYVL L 124, 8.6.1971, s. 1.

(20)  EYVL L 351, 29.1.1998, s. 1.

(21)  EYVL C 195, 25.6.1997, s. 1.

(22)  EYVL L 358, 31.12.1998, s. 2.

(23)  EYVL C 316, 27.11.1995, s. 48.

(24)  EYVL L 166, 28.6.1991, s. 77, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2001/97/EY (EYVL L 344, 28.12.2001, s. 76).

(25)  EYVL L 185, 16.8.1971, s. 15, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 77/63/ETY (EYVL L 13, 15.1.1977, s. 15).

(26)  EYVL L 395, 30.12.1989, s. 33, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 92/50/ETY.

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---