Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 31992L0040

    Neuvoston direktiivi 92/40/ETY, annettu 19 päivänä toukokuuta 1992, yhteisön toimenpiteistä avian-influenssan torjumiseksi

    EYVL L 167, 22.6.1992, p. 1–16 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT)

    Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (FI, SV, CS, ET, LV, LT, HU, MT, PL, SK, SL, BG, RO)

    Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 30/06/2007; Kumoaja 32005L0094

    ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/1992/40/oj

    31992L0040

    Neuvoston direktiivi 92/40/ETY, annettu 19 päivänä toukokuuta 1992, yhteisön toimenpiteistä avian-influenssan torjumiseksi

    Virallinen lehti nro L 167 , 22/06/1992 s. 0001 - 0016
    Suomenk. erityispainos Alue 3 Nide 42 s. 0148
    Ruotsink. erityispainos Alue 3 Nide 42 s. 0148


    NEUVOSTON DIREKTIIVI 92/40/ETY,

    annettu 19 päivänä toukokuuta 1992,

    yhteisön toimenpiteistä avian-influenssan torjumiseksi

    EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

    ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan,

    ottaa huomioon komission ehdotuksen(1),

    ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(2),

    ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

    sekä katsoo, että

    siipikarja sisältyy perustamissopimuksen liitteessä II olevaan luetteloon; siipikarjan kaupan pitäminen on tärkeä tulolähde maatalousväestölle,

    on tarpeen ottaa käyttöön yhteisön tasolla torjuntatoimenpiteet, jotka on toteutettava, jos erityisen influenssaviruksen aiheuttama erittäin patogeeninen siipikarjainfluenssan muoto, jäljempänä "avian-influenssa" puhkeaa, jotta voidaan turvata siipikarja-alan kansallinen tilanne ja edistää eläinten terveyden suojelua yhteisössä,

    avian-influenssa voi heti puhjetessaan saada epitsoottisen eläintaudin luonteen, ja aiheuttaa kuolleisuutta ja muita häiriöitä, jotka voivat vaarantaa erityisesti koko siipikarjankasvatusalan kannattavuuden,

    toimenpiteet on toteutettava heti, kun taudin esiintymistä epäillään, jotta voidaan käynnistää tehokas ja välitön torjunta heti, kun taudin esiintyminen on vahvistettu,

    taudin puhjettua on tarpeen estää sen leviäminen valvomalla tarkasti eläinten liikkumista ja mahdollisesti saastuneiden tuotteiden käyttöä, sekä turvautumalla tarvittaessa rokottamiseen,

    taudinmääritys on suoritettava vastuullisten kansallisten laboratorioiden valvonnassa, joiden yhteensovittamisen voi varmistaa yhteisön vertailulaboratorio,

    yhteisön toimenpiteet avian-influenssan torjumiseksi ovat perusta eläinten terveyden yhtenäisen tason ylläpitämiselle,

    tietyistä eläinlääkintäalan kustannuksista 26 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn neuvoston päätöksen 90/424/ETY(4) 3 artiklan määräyksiä noudatetaan avian-influenssan puhjetessa, ja

    komission tehtäväksi olisi annettava päättää tarvittavista toimenpiteistä tämän direktiivin soveltamiseksi,

    ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

    1 artikla

    Rajoittamatta yhteisön sisäistä kauppaa koskevien yhteisön säännösten soveltamista tässä direktiivissä määritellään yhteisön torjuntatoimenpiteet, jotka toteutetaan silloin, kun siipikarjassa esiintyy avian-influenssaa.

    Tätä direktiiviä ei sovelleta, kun avian-influenssa todetaan muissa linnuissa; tällaisessa tapauksessa asianomaisen jäsenvaltion on kuitenkin ilmoitettava komissiolle kaikista toteuttamistaan toimenpiteistä.

    2 artikla

    Tässä direktiivissä sovelletaan tarvittaessa eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä siipikarjan ja siitosmunien kaupassa ja tuonnissa kolmansista maista 15 päivänä lokakuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/539/ETY(5) 2 artiklassa esitettyjä määritelmiä.

    Lisäksi tarkoitetaan:

    a) `tartunnan saaneella siipikarjalla` siipikarjaa

    - jossa liitteessä I tarkoitetun avian-influenssan esiintyminen on virallisesti vahvistettu hyväksytyn laboratorion suorittamilla kokeilla, tai

    - jossa on todettu avian-influenssalle ominaisia kliinisiä oireita tai kuolemanjälkeisiä muutoksia, kun kyseessä on uusinta- tai myöhempi pesäke,

    b) `tartunnan saaneeksi epäillyllä siipikarjalla` siipikarjaa, jossa esiintyy sellaisia kliinisiä oireita tai kuolemanjälkeisiä muutoksia, että avian-influenssan esiintymistä voidaan perustellusti epäillä, tai siipikarjaa, jossa on osoitettu esiintyvän H5- tai H7-alatyypin A-influenssavirusta,

    c) `saastuneeksi epäillyllä siipikarjalla` siipikarjaa, joka on voinut suorasti tai epäsuorasti altistua avian-influenssavirukselle tai H5- tai H7-alatyypin A-influenssavirukselle,

    d) `toimivaltaisella viranomaisella` direktiivin 90/425/ETY(6) 2 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua toimivaltaista viranomaista,

    e) `virkaeläinlääkärillä` toimivaltaisen viranomaisen nimeämää eläinlääkäriä.

    3 artikla

    Jäsenvaltioiden on varmistettava, että avian-influenssan epäillystä esiintymisestä ilmoitetaan viipymättä toimivaltaiselle viranomaiselle.

    4 artikla

    1 Kun tilalla on avian-influenssatartunnan saaneeksi epäiltyä siipikarjaa, jäsenvaltioiden on varmistettava, että virkaeläinlääkäri panee viipymättä toimeen viralliset tutkimusmenettelyt kyseisen taudin esiintymisen vahvistamiseksi tai epäilyjen kumoamiseksi; hänen on erityisesti otettava tai määrättävä otettavaksi asianmukaiset näytteet laboratoriokokeita varten.

    2 Heti, kun tautiepäilystä on ilmoitettu, toimivaltaisen viranomaisen on asetettava tila viralliseen valvontaan ja määrättävä erityisesti, että:

    a) kaikki tilan siipikarjaluokat lasketaan siten, että kunkin luokan osalta kirjataan lukumäärät kuolleista linnuista, linnuista, joissa on kliinisiä oireita, ja linnuista, joissa ei ole minkäänlaisia oireita. Laskenta on saatettava ajan tasalle ottaen huomioon tarkkailuaikana syntyneet ja kuolleet linnut; laskentatiedot on pidettävä ajan tasalla, esitettävä pyydettäessä, ja ne voidaan tarkastaa kunkin käynnin yhteydessä,

    b) tilan kaikki siipikarja on pidettävä joko omissa tiloissaan tai suljettava muihin tiloihin siten, että se voidaan eristää muusta siipikarjasta,

    c) siipikarjan tuonti tilalle tai vienti tilalta pois on kielletty,

    d) toimivaltaisen viranomaisen myöntämä lupa vaaditaan:

    - kaikelle henkilöiden, muiden eläinten ja kulkuneuvojen saapumiselle tilalle ja tilalta poistumiselle,

    - kaikelle siipikarjanlihan tai -ruhojen, rehun, kaluston, jätteiden, ulosteiden, pehkun, lannan tai muiden avian-influenssaa mahdollisesti levittävien aineiden tuonnille tilalle ja tilalta pois viennille,

    e) munien vienti pois tilalta on kielletty, lukuun ottamatta munia, jotka lähetetään suoraan munavalmisteiden valmistukseen ja/tai käsittelyyn direktiivin 89/437/ETY(7) 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksyttyyn laitokseen, ja jotka kuljetetaan toimivaltaisen viranomaisen myöntämän luvan mukaisesti. Mainitun luvan on täytettävä liitteessä I olevat vaatimukset,

    f) siipikarjarakennusten sekä itse tilan sisään- ja uloskäynnit desinfioidaan asianmukaisella tavalla,

    g) epidemiologinen selvitys suoritetaan 7 artiklan mukaisesti.

    3 Ennen 2 kohdassa säädettyjen virallisten toimenpiteiden voimaantuloa taudista epäillyn siipikarjan omistajan tai pitäjän on toteutettava kaikki asianmukaiset toimenpiteet 2 kohdan säännösten noudattamiseksi g alakohtaa lukuun ottamatta.

    4 Toimivaltainen viranomainen voi panna täytäntöön 2 kohdassa säädettyjä toimenpiteitä muilla tiloilla, jos näiden sijainti, rajat tai yhteydet taudista epäiltyyn tilaan antavat aiheen epäillä mahdollista saastumista.

    5 Edellä 1 ja 2 kohdassa säädetyistä toimenpiteistä ei luovuta ennen kuin virkaeläinlääkäri kumoaa avian-influenssaa koskevan epäilyn.

    5 artikla

    1 Heti kun avian-influenssan esiintyminen tilalla on virallisesti vahvistettu, jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltainen viranomainen määrää 4 artiklan 2 kohdassa säädettyjen toimenpiteiden lisäksi, että:

    a) tilan koko siipikarja on teurastettava viipymättä paikalla. Kuolleet tai teurastetut linnut sekä kaikki munat on hävitettävä. Nämä toimet on suoritettava siten, että taudin leviämisen vaara voidaan rajoittaa mahdollisimman vähäiseksi,

    b) kaikki mahdollisesti saastuneet aineet tai jätteet, kuten rehu, pehku ja lanta, on hävitettävä tai käsiteltävä asianmukaisella tavalla. Virkaeläinlääkärin ohjeiden mukaan suoritettavan käsittelyn on taattava mahdollisesti esiintyvän avian-influenssan aiheuttajaviruksen tuhoutuminen,

    c) taudin oletetun itämisajan kuluessa teurastettu tilalta peräisin oleva siipikarjanliha on jäljitettävä mahdollisuuksien mukaan ja hävitettävä,

    d) taudin oletetun itämisajan kuluessa munitut siitosmunat, jotka on lähetetty pois tilalta, on jäljitettävä ja hävitettävä, ja kyseisistä munista jo haudotut linnut on asetettava viralliseen valvontaan; taudin oletetun itämisajan kuluessa munitut ja tilalta lähetetyt elintarvikkeeksi tarkoitetut munat on jäljitettävä mahdollisuuksien mukaan ja hävitettävä, jollei niitä ole jo aiemmin desinfioitu asianmukaisella tavalla,

    e) kun a ja b alakohdassa tarkoitetut toimet on suoritettu, siipikarjarakennukset ympäristöineen, kuljetusajoneuvot ja kaikki muu mahdollisesti saastunut kalusto on puhdistettava ja desinfioitava 11 artiklan mukaisesti,

    f) kun e alakohdassa tarkoitetut toimet on suoritettu, on odotettava vähintään 21 vuorokautta ennen siipikarjan tuontia uudelleen tilalle,

    g) epidemiologinen selvitys on suoritettava 7 artiklan mukaisesti.

    2 Toimivaltainen viranomainen voi ulottaa 1 kohdassa säädetyt toimenpiteet koskemaan muita naapuritiloja, jos näiden sijainti, rajat tai yhteys tilaan, jolla taudin esiintyminen on vahvistettu, antavat aiheen epäillä mahdollista saastumista.

    6 artikla

    Kun kyseessä on tila, jolla siipikarjaa pidetään vähintään kahdessa erillisessä parvessa, toimivaltainen viranomainen voi komission 21 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen vahvistamien perusteiden mukaisesti poiketa 5 artiklan 1 kohdan vaatimuksista tartuntatilan terveiden parvien osalta sillä edellytyksellä, että virkaeläinlääkäri on vahvistanut, että tilalla suoritettujen toimien ansiosta parvet ovat tilojen, hoidon ja ruokinnan suhteen täysin erillisiä siten, että virus ei pääse leviämään parvesta toiseen.

    7 artikla

    1 Epidemiologisen selvityksen on sisällettävä seuraavat seikat:

    - aika, jona avian-influenssaa on voinut esiintyä tilalla,

    - avian-influenssan mahdollinen alkuperä tilalla ja muiden sellaisten tilojen tunnistaminen, joilla on mahdollisesti samasta lähteestä tartunnan saanutta tai saastunutta siipikarjaa,

    - henkilöiden, siipikarjan tai muiden eläinten, kulkuneuvojen, munien, lihan ja ruhojen sekä muun kaluston tai muiden sellaisten aineiden liikkuminen, joiden mukana avian-influenssan aiheuttajavirus on voinut kulkeutua kyseessä olevalle tilalle tai sieltä pois.

    2 Avian-influenssan mahdollisimman nopean hävittämisen varmistamiseksi tarvittavien toimenpiteiden täydellistä yhteensovittamista ja epidemiologisen selvityksen suorittamista varten perustetaan kriisikeskus.

    Neuvosto antaa määräenemmistöllä komission ehdotuksesta kansallisen tason kriisikeskuksia ja yhteisön kriisikeskusta koskevat yleiset säännöt.

    8 artikla

    1 Kun virkaeläinlääkärillä on syytä epäillä, että tilan siipikarja on saastunut henkilöiden, eläinten tai kulkuneuvojen liikkumisen seurauksena tai jollakin muulla tavalla, kyseinen tila asetetaan viralliseen valvontaan 2 kohdan mukaisesti.

    2 Virallisen valvonnan tarkoituksena on paljastaa viipymättä avian-influenssaa koskevat epäilyt, suorittaa siipikarjan liikkumista koskevaa laskentaa ja valvontaa sekä tarvittaessa käynnistää 3 kohdassa säädetyt toimet.

    3 Kun tila on asetettu viralliseen valvontaan 1 ja 2 kohdan mukaisesti, toimivaltaisen viranomaisen on kiellettävä siipikarjan vienti pois tilalta, jollei kyseessä ole kuljetus suoraan teurastamoon virallisessa valvonnassa viipymättä tapahtuvaa teurastusta varten. Ennen kyseisen luvan myöntämistä virkaeläinlääkärin on suoritettava siipikarjalle kliininen tutkimus sen osoittamiseksi, että kyseisellä tilalla ei esiinny avian-influenssaa. Tässä artiklassa tarkoitetut liikkumisen rajoitukset on määrättävä 21 vuorokauden mittaiseksi ajaksi viimeisestä mahdollisesta saastumispäivästä; mainittuja liikkumisen rajoituksia on kuitenkin noudatettava vähintään seitsemän vuorokauden ajan.

    4 Jos toimivaltainen viranomainen arvioi olosuhteiden näin sallivan, se voi rajoittaa tässä artiklassa säädetyt toimenpiteet koskemaan ainoastaan osaa tilasta ja siellä olevaa siipikarjaa sillä edellytyksellä, että mainittu siipikarja on pidetty täysin erillään ja että sen hoidosta ja ruokinnasta on vastannut eri henkilöstö.

    9 artikla

    1 Kun avian-influenssan määritys on virallisesti vahvistettu, jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltainen viranomainen muodostaa tartuntatilan ympärille suojavyöhykkeen, jonka säde on vähintään kolme kilometriä ja joka kuuluu osana valvontavyöhykkeeseen, jonka säde on vähintään kymmenen kilometriä. Vyöhykkeiden muodostamisessa on otettava huomioon avian influenssaan liittyvät maantieteelliset, hallinnolliset, ekologiset ja epitsoottiset tekijät sekä valvontamahdollisuudet.

    2 Suojavyöhykkeellä toteutettavat toimenpiteet käsittävät:

    a) kaikkien vyöhykkeellä sijaitsevien tilojen, joilla pidetään siipikarjaa, tunnistamisen,

    b) määräaikaiset tarkastuskäynnit kaikilla tiloilla, joilla pidetään siipikarjaa, kyseisten siipikarjojen kliinisen tarkastuksen, joka käsittää tarvittaessa näytteenoton laboratoriotutkimuksia varten; tarkastuskäynneistä ja tehdyistä havainnoista on pidettävä kirjaa,

    c) siipikarjan pitämisen sen omissa tiloissa tai muussa sellaisessa paikassa, jossa se voidaan eristää muista eläimistä,

    d) asianmukaisen desinfioinnin käytön tilojen sisään- ja uloskäynneissä,

    e) siipikarjaa, siipikarjan ruhoja ja munia käsittelevien henkilöiden liikkumisen valvonnan sekä siipikarjaa, ruhoja ja munia vyöhykkeen sisällä kuljettavien ajoneuvojen valvonnan; yleisesti ottaen siipikarjan kuljettaminen on kielletty, lukuun ottamatta sen kauttakuljetuksia maantie- ja rautatieliikenteen pääväyliä pitkin,

    f) siipikarjan ja siitosmunien tilalta viennin kieltämisen, jollei toimivaltainen viranomainen ole sallinut:

    i) siipikarjan kuljetusta välitöntä teurastusta varten mieluiten tartuntavyöhykkeellä sijaitsevaan teurastamoon tai, jollei tämä ole mahdollista, vyöhykkeen ulkopuolella sijaitsevaa toimivaltaisen viranomaisen nimeämään teurastamoon. Tällaisen siipikarjan liha on varustettava direktiivin 91/494/ETY(8) 5 artiklan 1 kohdassa säädetyllä erityisellä terveysmerkillä,

    ii) yhden vuorokauden ikäisten untuvikkojen tai munintavalmiiden nuorten kanojen kuljetusta valvontavyöhykkeellä sijaitsevalle tilalle, jolla ei ole muuta siipikarjaa. Kyseinen tila on asetettava 8 artiklan 2 kohdassa säädettyyn viralliseen valvontaan,

    iii) siitosmunien kuljetusta toimivaltaisen viranomaisen nimeämään hautomoon sillä edellytyksellä, että munat ja niiden pakkaukset desinfioidaan ennen lähettämistä. Edellä i, ii ja iii alakohdassa tarkoitetut siirrot on suoritettava suorinta tietä virallisessa valvonnassa. Ne sallitaan vasta, kun virkaeläinlääkäri on suorittanut terveystarkastuksen tilalla. Käytettävät kuljetusajoneuvot on puhdistettava ja desinfioitava ennen käyttöä ja sen jälkeen,

    g) käytetyn pehkun ja siipikarjanlannan poisviennin tai levittämisen kieltämisen ilman lupaa,

    h) messujen, markkinoiden, näyttelyiden ja muiden sellaisten tilaisuuksien, joissa pidetään esillä siipikarjaa tai muita lintuja, kieltämisen.

    3 Suojavyöhykkeellä toteutettavat toimenpiteet peruutetaan aikaisintaan 21 vuorokautta sen jälkeen, kun tartuntatilalla on suoritettu alustavat puhdistus- ja desinfiointitoimet 11 artiklan mukaisesti. Tämän jälkeen suojavyöhyke katsotaan osaksi valvontavyöhykettä.

    4 Valvontavyöhykkeellä toteutettavat toimenpiteet käsittävät:

    a) kaikkien vyöhykkeellä sijaitsevien tilojen, joilla pidetään siipikarjaa, tunnistamisen,

    b) siipikarjan ja siitosmunien liikkumisen valvonnan vyöhykkeen sisällä,

    c) siipikarjan vyöhykkeen ulkopuolelle viennin kieltämisen 15 ensimmäisen vuorokauden ajan, lukuun ottamatta kuljetusta suoraan valvontavyöhykkeen ulkopuolella sijaitsevaan toimivaltaisen viranomaisen nimeämään teurastamoon. Tällaisen siipikarjan liha on varustettava direktiivin 91/494/ETY 5 artiklassa säädetyllä erityisellä terveysmerkillä,

    d) siitosmunien valvontavyöhykkeen ulkopuolelle viennin kieltämisen, lukuun ottamatta kuljetuksia toimivaltaisen viranomaisen nimeämiin hautomoihin. Munat ja niiden pakkaukset on desinfioitava ennen lähettämistä,

    e) käytetyn pehkun ja siipikarjanlannan vyöhykkeen ulkopuolelle siirtämisen kieltämisen,

    f) messujen, markkinoiden, näyttelyiden ja muiden sellaisten tilaisuuksien, joissa pidetään esillä siipikarjaa tai muita lintuja, kieltämisen,

    g) tämän kuitenkaan rajoittamatta sitä, mitä b ja c alakohdassa säädetään, siipikarjan kuljetusten kieltämisen, lukuun ottamatta kauttakuljetuksia maantie- ja rautatieliikenteen pääväyliä pitkin.

    5 Valvontavyöhykkeellä toteutettavat toimenpiteet peruutetaan aikaisintaan 30 vuorokautta sen jälkeen, kun tartuntatilalla on suoritettu alustavat puhdistus- ja desinfiointitoimet 11 artiklan mukaisesti.

    6 Jos vyöhykkeet sijaitsevat useamman jäsenvaltion alueella, asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on yhdessä muodostettava 1 kohdassa tarkoitetut vyöhykkeet. Tarvittaessa suojavyöhyke ja valvontavyöhyke voidaan kuitenkin muodostaa 21 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

    10 artikla

    Jäsenvaltioiden on varmistettava, että:

    a) toimivaltainen viranomainen antaa yksityiskohtaiset säännöt munien ja siipikarjan liikkumisen seuraamisesta,

    b) siipikarjan omistaja tai pitäjä on velvollinen esittämään toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä tiedot siipikarjan ja munien siirroista tilalleen tai sieltä pois,

    c) siipikarjan ja munien kuljetusta tai kauppaa harjoittavat henkilöt voivat antaa toimivaltaiselle viranomaiselle kuljettamiensa tai kaupan pitämiensä siipikarjan ja munien siirtoja koskevat tiedot ja näihin tietoihin liittyvät tositteet.

    11 artikla

    Jäsenvaltioiden on varmistettava, että:

    a) käytettävät desinfiointiaineet ja niiden pitoisuudet ovat toimivaltaisen viranomaisen virallisesti hyväksymiä,

    b) puhdistus- ja desinfiointitoimet suoritetaan virallisessa valvonnassa

    i) virkaeläinlääkärin antamien ohjeiden,

    ii) liitteessä II määrätyn saastuneen tilan puhdistus- ja desinfiointimenettelyn mukaisesti.

    12 artikla

    Näytteenotto ja laboratoriokokeet avian-influenssan viruksen havaitsemiseksi on suoritettava liitteen III mukaisesti.

    13 artikla

    Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltainen viranomainen toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta suoja- ja valvontavyöhykkeelle sijoittautuneille henkilöille annetaan tietoa voimassa olevista rajoituksista, ja huolehtii toimenpiteiden asianmukaisen täytäntöönpanon edellyttämistä järjestelyistä.

    14 artikla

    1 Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kussakin jäsenvaltiossa nimetään:

    a) kansallinen laboratorio, jolla on laitteet ja erikoistunut henkilöstö influenssaviruksen isolaattien patogeenisyyden arvioimiseksi liitteessä III olevan 7 luvun mukaisesti sekä A-influenssavirusten H5- ja H7-alatyyppien tunnistamiseksi,

    b) kansallinen laboratorio, jonka tehtävänä on alueellisten diagnostisten laboratorioiden käyttämien reagenssien valvonta,

    c) kansallinen laitos tai laboratorio, joka valvoo, että hyväksytyt rokotteet ovat markkinoille saattamista koskevassa luvassa asetettujen erityisvaatimusten mukaisia.

    2 Liitteessä IV luetellut kansalliset laboratoriot vastaavat standardien ja taudinmääritysmenetelmien, reagenssien käytön ja rokotteiden testauksen yhteensovittamisesta.

    3 Liitteessä IV luetellut kansalliset laboratoriot vastaavat jäsenvaltion yksittäisten avian-influenssan diagnostisten laboratorioiden käyttämien standardien ja taudinmääritysmenetelmien yhteensovittamisesta. Tätä varten ne:

    a) voivat toimittaa taudinmäärityksessä käytettäviä reagensseja kansallisille laboratorioille,

    b) valvovat kaikkien kyseisessä jäsenvaltiossa käytettävien diagnostisten reagenssien laatua,

    c) järjestävät säännöllisesti vertailukokeita,

    d) säilyttävät kyseisessä jäsenvaltiossa vahvistetuista tapauksista peräisin olevat avian-influenssaviruksen isolaatit,

    e) vahvistavat alueellisissa diagnostisissa laboratorioissa saadut positiiviset tulokset.

    4 Liitteessä IV luetellut kansalliset laboratoriot toimivat yhteistyössä 15 artiklassa tarkoitetun yhteisön vertailulaboratorion kanssa.

    15 artikla

    Yhteisön avian influenssan vertailulaboratorio annetaan liitteessä V. Rajoittamatta sitä, mitä päätöksessä 90/424/ETY ja erityisesti sen 28 artiklassa määrätään, laboratorion toimivaltuudet ja tehtävät annetaan mainitussa liitteessä.

    16 artikla

    Rokottaminen avian-influenssaa vastaan toimivaltaisen viranomaisen hyväksymillä rokotteilla saadaan suorittaa ainoastaan taudin puhkeamisen yhteydessä toteutettavia torjuntatoimenpiteitä täydentävänä toimenpiteenä seuraavien säännösten mukaisesti:

    a) Päätöksen torjuntatoimenpiteiden täydentämisestä rokottamalla tekee komissio yhteistyössä kyseisen jäsenvaltion kanssa 21 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Päätöksessä on otettava huomioon erityisesti seuraavat perusteet:

    - siipikarjatiheys taudin esiintymisalueella,

    - kunkin käytettävän rokotteen ominaisuudet ja koostumus,

    - rokotteiden valvontaa, jakelua, varastointia ja käyttöä koskevat yksityiskohtaiset säännöt,

    - siipikarjalajit ja -ryhmät, jotka voidaan tai jotka täytyy rokottaa,

    - alueet, joilla rokottaminen voidaan tai täytyy suorittaa.

    Ensimmäisestä alakohdasta poiketen kyseinen jäsenvaltio voi kuitenkin tehdä päätöksen hätärokotusten käyttöön ottamisesta tautipesäkkeen ympäristössä ilmoitettuaan tästä ensin komissiolle sillä edellytyksellä, että tämä ei vaaranna yhteisön perustavaa laatua olevia etuja. Pysyvä eläinlääkintäkomitea tarkastelee tätä päätöstä uudelleen viipymättä 21 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

    b) Jos jäsenvaltiolle myönnetään a alakohdan mukaisesti lupa turvautua hätärokotuksiin rajoitetussa osassa aluettaan, tämä ei vaikuta muun alueen terveydelliseen asemaan sillä edellytyksellä, että rokotetut eläimet asetetaan siirtokieltoon, jonka pituus määritetään 21 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

    17 artikla

    1 Kunkin jäsenvaltion on laadittava hätäsuunnitelma, jossa eritellään kansalliset toimenpiteet, jotka on toteutettava avian-influenssan puhkeamisen yhteydessä.

    Suunnitelman on mahdollistettava sellaisten välineiden, laitteiden ja henkilöstön sekä kaikkien muiden tarvikkeiden saanti, jotka ovat välttämättömiä tautipesäkkeen hävittämiseksi nopeasti ja tehokkaasti.

    2 Perusteet, jotka on otettava huomioon suunnitelmia laadittaessa, esitetään liitteessä VI.

    3 Liitteessä VI esitettyjen perusteiden mukaisesti laaditut suunnitelmat on esitettävä komissiolle viimeistään kuusi kuukautta tämän direktiivin täytäntöönpanon jälkeen.

    4 Komissio tutkii suunnitelmat todetakseen, voidaanko niiden avulla saavuttaa asetettu tavoite, ja tekee kyseiselle jäsenvaltiolle tarvittavat muutosehdotukset erityisesti sen varmistamiseksi, että ne ovat yhteensopivia muiden jäsenvaltioiden suunnitelmien kanssa.

    Komissio hyväksyy mahdollisesti muutetut suunnitelmat 21 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

    Suunnitelmia voidaan muuttaa tai täydentää myöhemmin samaa menettelyä noudattaen tilanteen kehityksen huomioon ottamiseksi.

    18 artikla

    1 Siinä määrin kuin se on tarpeen tämän direktiivin yhdenmukaisen soveltamisen kannalta, komission asiantuntijat voivat yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa suorittaa tarkastuksia paikalla. Tätä varten ne voivat tarkastaa edustavan prosenttimäärän laitoksia ja todeta näin, valvovatko toimivaltaiset viranomaiset sitä, että laitokset noudattavat tämän direktiivin säännöksiä. Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille suoritettujen tarkastusten tuloksista.

    Jäsenvaltion, jonka alueella tarkastus suoritetaan, on annettava asiantuntijoille kaikkea tarvittavaa apua näiden suorittaessa tehtäväänsä.

    Yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta annetaan 21 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

    19 artikla

    Yhteisön taloudellista osallistumista tämän direktiivin täytäntöönpanoon liittyviin toimiin koskevat edellytykset annetaan päätöksessä 90/424/ETY.

    20 artikla

    Neuvosto muuttaa tarvittaessa liitteitä määräenemmistöllä komission ehdotuksesta, erityisesti tutkimuksen ja taudinmääritysmenetelmien kehityksen huomioon ottamiseksi.

    21 artikla

    1 Jos tässä artiklassa säädettyä menettelyä on noudatettava, asian saattaa viipymättä päätöksellä 68/361/ETY(9) perustetun pysyvän eläinlääkintäkomitean, jäljempänä "komitea", käsiteltäväksi komitean puheenjohtaja omasta aloitteestaan tai jonkin jäsenvaltion edustajan pyynnöstä.

    2 Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa tästä ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

    3 a) Komissio päättää suunnitelluista toimenpiteistä, jos ne ovat komitean lausunnon mukaiset.

    b) Jos suunnitellut toimenpiteet eivät ole komitean lausunnon mukaisia tai lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä.

    Jos neuvosto ei ole ratkaissut asiaa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asia on tullut vireille neuvostossa, komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä, jollei neuvosto ole yksinkertaisella enemmistöllä hylännyt kyseisiä toimenpiteitä.

    22 artikla

    Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan 1 päivään tammikuuta 1993 mennessä. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

    Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niitä virallisesti julkaistaessa niihin on liitettävä viittaus tähän direktiiviin. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

    23 artikla

    Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

    Tehty Brysselissä 19 päivänä toukokuuta 1992.

    Neuvoston puolesta

    Puheenjohtaja

    Arlindo MARQUES CUNHA

    (1) EYVL N:o C 231, 5.9.1991, s. 4

    (2) EYVL N:o C 326, 16.12.1991, s. 242

    (3) EYVL N:o C 79, 30.3.1992, s. 8

    (4) EYVL N:o L 224, 18.8.1990, s. 19. Päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 91/133/ETY (EYVL N:o L 66, 13.3.1991, s. 18)

    (5) EYVL N:o L 303, 31.10.1990, s. 6. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 91/496/ETY (EYVL N:o 268, 24.9.1991, s. 56)

    (6) EYVL N:o 224, 18.8.1990, s. 29. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 91/496/ETY (EYVL N:o L 268, 24.9.1991, s. 56)

    (7) EYVL N:o L 212, 22.7.1989, s. 87. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 89/662/ETY (EYVL N:o L 395, 30.12.1989, s. 13)

    (8) EYVL N:o L 268, 24.9.1991, s. 35

    (9) EYVL N:o L 265, 18.10.1968, s. 23

    (1) EYVL N:o C 292, 22.11.1990, s. 8

    (2) EYVL N:o C 129, 20.5.1991, s. 97 ja

    EYVL N:o C 94, 13.4.1992

    (3) EYVL N:o C 102, 18.4.1991, s. 46

    (4) EYVL N:o L 307, 8.11.1991, s. 34

    (5) EYVL N:o C 20, 22.1.1985, s. 1

    (6) EYVL N:o C 241, 25.9.1986, s. 1

    (7) EYVL N:o C 183, 20.7.1989, s. 4

    (8) EYVL N:o L 52, 23.2.1978, s. 32. Direktiiviä muutettu direktiivillä 82/885/ETY (EYVL N:o L 378, 31.12.1982, s. 19).

    (9) EYVL N:o C 136, 4.6.1985, s. 1

    (10) EYVL N:o L 109, 26.4.1983, s. 8. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 90/230/ETY (EYVL N:o L 128, 18.5.1990, s. 15).

    (11) EYVL N:o L 380, 31.12.1990, s. 13

    (12) EYVL N:o L 40, 11.2.1989, s. 12

    (13) EYVL N:o L 196, 26.7.1990, s. 15

    (14) EYVL N:o L 81, 26.3.1988, s. 75

    LIITE I

    >TAULUKON PAIKKA>

    LIITE II

    >TAULUKON PAIKKA>

    LIITE III

    >TAULUKON PAIKKA>

    LIITE IV

    >TAULUKON PAIKKA>

    LIITE V

    >TAULUKON PAIKKA>

    LIITE VI

    HÄTÄSUUNNITELMIA KOSKEVAT VÄHIMMÄISPERUSTEET

    Hätäsuunnitelmissa on otettava huomioon vähintään seuraavat vaatimukset:

    1) kansallisen tason kriisikeskuksen perustaminen kaikkien hätätoimenpiteiden yhteensovittamiseksi kyseisessä jäsenvaltiossa,

    2) luettelo paikallisista valvontakeskuksista, joilla on asianmukaiset välineet valvontatoimenpiteiden yhteensovittamiseksi paikallisella tasolla,

    3) yksityiskohtaiset tiedot hätätoimenpiteistä vastaavasta henkilöstöstä, sen pätevyydestä ja velvollisuuksista,

    4) kaikille paikallisille valvontakeskuksille järjestetty mahdollisuus ottaa nopeasti yhteys henkilöihin tai järjestöihin, joita taudin puhkeaminen suoraan tai epäsuorasti koskee,

    5) hätätoimenpiteiden asianmukaisen toteuttamisen edellyttämien välineiden ja kaluston saatavuus,

    6) tarkat ohjeet niistä toimista, joihin on ryhdyttävä, kun epäillään ja todetaan, että kyseessä on tartunta tai saastuminen, mukaan luettuna keinot ruhojen hävittämiseksi,

    7) koulutusohjelmat kenttätoimenpiteitä ja hallinnollisia menettelytapoja koskevan tietämyksen pitämiseksi ajan tasalla ja sen syventämiseksi,

    8) diagnostisille laboratorioille post mortem -tarkastuspalvelu, riittävät mahdollisuudet suorittaa serologisia, histologisia ym. tutkimuksia sekä nopeiden taudinmääritystekniikoiden ajan tasalla pitäminen (tämän vuoksi on tarpeen antaa näytteiden nopeaa kuljetusta koskevia säännöksiä),

    9) täsmälliset tiedot tarpeellisiksi katsotuista avian influenssarokotteen määristä, jos joudutaan uudelleen turvautumaan hätärokotuksiin,

    10) hätäsuunnitelmien täytäntöönpanoa koskevat säädökset.

    Top