Vahvistettu Schengenin tietojärjestelmä

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJOISTA:

Asetus (EU) 2018/1860 Schengenin tietojärjestelmän käytöstä laittomasti oleskelevien muiden kuin EU:n kansalaisten palauttamiseksi

Asetus (EU) 2018/1861 Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä rajatarkastuksissa ja Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta

Asetus (EU) 2018/1862 Schengenin tietojärjestelmän perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä

ASETUSTEN TARKOITUS

Schengenin tietojärjestelmä (SIS), joka perustettiin vuonna 1995 sen jälkeen kun sisärajatarkastukset oli poistettu Euroopan unionissa (EU), on laaja-alainen tietokanta, joka tukee ulkorajojen valvontaa sekä Schengenin sopimukseen liittyneiden jäsenvaltioiden (nykyisin 26 EU:n jäsenvaltiota ja neljä assosioitunutta maata) välistä lainvalvontayhteistyötä.

Kolme asetusta on suunniteltu vahvistamaan vuonna 2006 perustettua ja vuodesta 2013 alkaen käytössä olevaa SIS II -järjestelmää erityisesti muuttoliikkeeseen ja turvallisuuteen liittyvien uusien haasteiden osalta. Niillä korvataan lainsäädäntö, joka on vahvistettu asetuksessa (EY) N:o 1986/2006 ja asetuksessa (EY) N:o 1987/2006 sekä päätöksessä 2007/533/YOS.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Järjestelmäarkkitehtuuri

SIS muodostuu seuraavista:

• Keskusjärjestelmä (SIS-keskusjärjestelmä), johon kuuluu
  • tekninen tukitoiminto (CS-SIS-keskus), johon sisältyy tietokanta (SIS-tietokanta) ja joka huolehtii teknisistä valvonta- ja hallintotoiminnoista, sekä CS-SIS:n varakeskus
  • yhdenmukainen kansallinen käyttöliittymä (NI-SIS)
• kunkin maan kansallinen tietojärjestelmä (N.SIS), joka sisältää SIS-keskusjärjestelmään yhteydessä olevat kansalliset tietojärjestelmät, mukaan lukien ainakin yksi kansallinen tai yhteinen varayksikkö kussakin N.SIS-järjestelmässä. N.SIS voi sisältää rekisterin (”kansallinen jäljennös”), joka sisältää täydellisen tai osittaisen jäljennöksen SIS-tietokannasta. Toisesta N.SIS-järjestelmästä ei ole mahdollista tehdä hakuja, elleivät kyseiset maat ole sopineet yhteisestä kopiosta.
• CS-SIS-keskuksen, sen varakeskuksen ja NI-SIS-liittymän välinen viestintäinfrastruktuuri, joka on SIS-tiedoille ja kansallisella tasolla esitettyjen lisätietopyynnöistä (SIRENE) vastaavien toimistojen väliselle tietojenvaihdolle tarkoitettu salattu virtuaalinen verkko.

Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava Euroopan unionin virasto (eu-LISA):

• vastaa keskusjärjestelmän operatiivisesta hallinnoinnista
• suorittaa SIS-keskusjärjestelmän sujuvan toiminnan kannalta tarpeellisia huoltotöitä ja teknisiä kehitystöitä
• toteuttaa teknisiä ratkaisuja, joilla vahvistetaan SIS-keskusjärjestelmän keskeytymätöntä käytettävyyttä
• voi väliaikaisesti luoda lisäkopion SIS-tietokannasta, jos se on tarpeen poikkeuksellisissa olosuhteissa
• julkaisee N.SIS-toimistojen ja SIRENE-toimistojen luettelon.

Menettelysääntöjen mukaan:

• kuulutukset* säilytetään SIS-järjestelmässä ainoastaan niiden erityistä tarkoitusta varten ja poistetaan tarkoituksen täytyttyä
• kuulutuksia on tarkasteltava määrätyin väliajoin; jäsenvaltio voi tarkistuksen jälkeen päättää säilyttää kuulutuksen. Muutoin se poistetaan automaattisesti. Tarkistusjaksot ovat:
  • 5 vuotta: sellaisia henkilöitä koskevien kuulutusten osalta, joita etsitään kiinniottoa ja luovuttamista varten, sekä sellaisia kadonneita henkilöitä koskevien kuulutusten osalta, jotka on sijoitettava tai joita ei ole tarpeen sijoittaa turvasäilöön
  • 3 vuotta sellaisia henkilöitä koskevien kuulutusten osalta, joita etsitään oikeudelliseen menettelyyn osallistumista varten, tuntemattomien etsintäkuulutettujen henkilöiden, palauttamista koskevien kuulutusten sekä maahantulon ja oleskelun epäämistä koskevien kuulutusten osalta; jos kansallinen päätös, johon palauttamista koskeva kuulutus tai maahantulon ja oleskelun epäämistä koskeva kuulutus perustuu, kuitenkin antaa pidemmän voimassaoloajan kuin kolme vuotta, kuulutusta on tarkasteltava uudelleen viiden vuoden kuluessa,
  • 1 vuosi: sellaisten lasten osalta, joihin kohdistuu vaara, haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden osalta, joiden matka olisi estettävä, ja salaista tarkkailua, tiedustelutarkastuksia ja erityistarkastuksia varten
  • 10 vuotta sellaisten esineiden osalta, joihin kohdistetaan salaista tarkkailua, tiedustelutarkastuksia ja erityistarkastuksia tai takavarikointia tai rikosprosessin todisteena käyttämistä varten; Euroopan komissio on hyväksynyt täytäntöönpanosäännöksiä tiettyjen esineitä koskevien kuulutusluokkien tarkistusjaksojen lyhentämiseksi
• järjestelmään tallennettavat tietoluokat on suunniteltava siten, että ne auttavat loppukäyttäjiä tunnistamaan henkilön ja tekemään päätöksiä nopeasti; ne sisältävät vähimmäistiedot (sukunimi, syntymäaika, kuulutuksen syy ja toteutettavat toimenpiteet) ja muut tiedot, kuten rikostyypit, valokuvat ja sormenjälkitiedot*, jos ne ovat saatavilla
• biometristen tietojen ja sormenjälkitietojen käytössä on noudatettava EU:n lainsäädäntöä ja kunnioitettava perusoikeuksia sekä täytettävä laatua koskevat vähimmäisvaatimukset ja tekniset eritelmät
• tapauksen on oltava niin vakava, merkityksellinen ja tärkeä, että siitä tarvitaan kuulutus SIS-järjestelmässä. Esimerkiksi terrorismirikos täyttää nämä vaatimukset
• ainoastaan kuulutuksen tehneellä jäsenvaltiolla on lupa muuttaa, täydentää, oikaista, päivittää tai poistaa SIS-järjestelmään tallentamiaan tietoja
• maa, joka katsoo, että kuulutuksen perusteella toteutettavat toimenpiteet olisivat vastoin sen kansallista lakia, kansainvälisiä velvoitteita tai keskeisiä etuja, voi lisätä liputuksen* kuulutukseen. Tämä tarkoittaa, ettei se toteuta alueellaan toimenpiteitä.

Kustannukset

• SIS-keskusjärjestelmän ja viestintäinfrastruktuurin toiminnasta, ylläpidosta ja jatkokehityksestä aiheutuvat kustannukset katetaan EU:n talousarviosta.
• Jäsenvaltiot vastaavat itse oman kansallisen N.SIS-järjestelmänsä perustamisesta, toiminnasta, ylläpidosta ja jatkokehityksestä.

Kunkin asetuksen pääkohdat

Asetus (EU) 2018/1860 vahvistaa EU:n palautuspolitiikan täytäntöönpanoa ja tehokkuutta.

• Siinä vahvistetaan yhteiset edellytykset ja menettelyt, jotka koskevat kuulutusten tallentamista ja käsittelyä sekä lisätietojen vaihtamista sellaisten EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten osalta, joista on tehty palauttamispäätös*.
• Siinä velvoitetaan kansalliset viranomaiset tekemään kuulutukset heti palauttamispäätöksen tekemisen jälkeen.
• Siinä vahvistetaan kuulutukseen sisällytettävät tietoluokat.
• Siinä vahvistetaan yhdenmukaistetut menettelyt, jotka koskevat
  • palauttamisen vahvistamista – palauttamispäätöksen noudattamisen tarkistamista, ja jos päätöstä ei ole noudatettu, asianomaisten viranomaisten välisiä jatkotoimia
  • kuulutusten poistamista sen varmistamiseksi, että tarvittaessa maahantulokielto aktivoidaan SIS-järjestelmässä viipymättä sen jälkeen, kun EU:n ulkopuolisen maan kansalainen on poistunut alueelta
  • kansallisten viranomaisten välistä pakollista neuvottelemista
    • ennen sellaisen EU:n ulkopuolisen maan kansalaisen oleskeluluvan tai pitkäaikaisen viisumin myöntämistä tai voimassaolon jatkamista, josta toinen jäsenvaltio on voinut tehdä maahantulokieltoa koskevan kuulutuksen
    • ennen palauttamispäätöstä koskevan kuulutuksen tekemistä sellaisen kolmannen maan kansalaisen osalta, jolla on toisen jäsenvaltion myöntämä voimassa oleva oleskelulupa tai pitkäaikainen viisumi, tai kun tämä tapahtuu myöhemmin.

Asetus (EU) 2018/1861 kattaa SIS-järjestelmän käytön maahantulokieltojen osalta:

• Siinä vahvistetaan ehdot ja menettelyt, jotka koskevat sellaisten EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia koskevien kuulutusten tekemistä ja käsittelyä sekä näitä koskevien lisätietojen* vaihtoa, joilta on evätty alueelle saapuminen ja siellä oleskelu.
• Sillä otetaan käyttöön kuulutukseen sisällytettävät tietoluokat.
• Sillä otetaan käyttöön vahvistetaan yhdenmukaistetut menettelyt, jotka koskevat
  • pakollista kuulutuksen tekemistä, kun EU:n ulkopuolisen maan kansalaiselta on evätty maahantulo tai oleskeluoikeus, koska hän muodostaa turvallisuusuhan tai häneen sovelletaan rajoittavaa toimenpidettä, jonka tarkoituksena on estää pääsy EU-maan alueelle tai kauttakulku jäsenvaltion alueen kautta
  • kuulutusten tallentamista EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisista, joilla on oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EU:ssa
  • kansallisten viranomaisten välistä pakollista neuvottelemista ennen sellaisen EU:n ulkopuolisen maan kansalaisen oleskeluluvan tai pitkäaikaisen viisumin myöntämistä tai voimassaolon jatkamista, jolta toinen EU-maa on evännyt oikeuden maahantuloon tai oleskeluun; ennen maahantulon ja oleskelun epäämistä koskevan kuulutuksen tekemistä EU:n ulkopuolisen maan kansalaiselle, jolla on toisen jäsenvaltion myöntämä voimassa oleva oleskelulupa tai pitkäaikainen viisumi, tai sen jälkeen.
• siinä taataan EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisille oikeus saada kirjallinen ilmoitus, jos heistä on tehty kuulutus.

Asetuksella (EU) 2018/1862 parannetaan ja laajennetaan SIS-järjestelmän käyttöä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä.

• Siinä vahvistetaan ehdot ja menettelyt, jotka koskevat etsintäkuulutettuihin ja kadonneisiin henkilöihin ja esineisiin liittyvien kuulutusten tallentamista SIS-järjestelmään ja niiden käsittelyä siinä sekä lisätietojen vaihtoa rikosasioissa tehtävää poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä varten.
• Se kattaa menettelyt, kun kuulutukset koskevat:
  • henkilöitä, joita etsitään kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen tai luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten;
  • kadonneita henkilöitä;
  • haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä, joiden matka olisi estettävä heidän turvallisuutensa varmistamiseksi tai yleiseen järjestykseen tai yleiseen turvallisuuteen kohdistuvan uhan estämiseksi;
  • lapsia, joihin kohdistuu erityisesti lapsikaappauksen riski tai riski joutua ihmiskaupan tai terrorismin uhriksi;
  • henkilöitä, joita etsitään todistajana oikeudelliseen menettelyyn osallistumista varten tai jotka on haastettu rikosprosessissa;
  • tuntemattomia etsintäkuulutettuja henkilöitä tunnistamista varten;
  • salaista tarkkailua, tiedustelutarkastuksia ja erityistarkastuksia rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja tutkimiseksi tai rikoksiin liittyvien syytetoimien toteuttamiseksi, rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten tai yleisen turvallisuuden uhkien ehkäisemiseksi;
  • takavarikoitavia tai todisteena rikosoikeudellisessa menettelyssä käytettäviä esineitä, erityisesti helposti tunnistettavia esineitä, kuten ajoneuvoja, veneitä, ilma-aluksia, ampuma-aseita, henkilöasiakirjoja ja seteleitä.

EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia koskevat tiedottavat kuulutukset

• Asetuksella (EU) 2022/1190 muutetaan asetusta (EU) 2018/1862 vahvistamalla sellaisia kolmansien maiden kansalaisia koskevia tiedottavia kuulutuksia, joita epäillään terrorismista ja muista vakavista rikoksista, jotka luetellaan Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) annetun asetuksen liitteessä I (asetus (EU) 2016/794 – ks. tiivistelmä). Näin varmistetaan, että jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaiset voivat seurata heidän liikkumistaan ja saada heistä helposti ja välittömästi kaikki asiaankuuluvat tiedot.
• Jäsenvaltiot voivat EU:n edun vuoksi tallentaa EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia koskevia tiedottavia kuulutuksia SIS-järjestelmään Europolin ehdotuksesta tehdä tiedottava kuulutus EU:n ulkopuolisten maiden tai kansainvälisten järjestöjen viranomaisilta saatujen tietojen perusteella. Europolin on ilmoitettava tietosuojasta vastaavalle henkilölle, jos se tekee tällaisen ehdotuksen.
• Europol voi ehdottaa tiedottavien kuulutusten tallentamista SIS-järjestelmään, jos se arvioi, että
  • on olemassa selviä viitteitä siitä, että henkilö aikoo tehdä tai tekee terrorismirikoksia tai muita vakavia rikoksia; tai
  • yleinen arvio henkilöstä erityisesti aiempien rikosten perusteella antaa aihetta uskoa, että kyseinen henkilö voi tehdä tällaisen rikoksen.
• Ennen tietojen tallentamista SIS-järjestelmään Europolin on varmistettava, että kuulutus on tarpeellinen ja perusteltu, että tiedot ovat luotettavia ja paikkansapitäviä ja että järjestelmässä ei ole vielä muuta kuulutusta asianomaisesta henkilöstä. Tämän jälkeen se välittää hallussaan olevat tiedot kyseisestä tapauksesta ja arvioinnin tulokset jäsenvaltioille ja ehdottaa, että yksi tai useampi jäsenvaltio tallentaa tiedottavan kuulutuksen SIS-järjestelmään. Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön tarvittavat menettelyt tiedottavien kuulutusten tallentamiseksi, päivittämiseksi SIS-järjestelmässä ja sieltä poistamiseksi.

Rekisteröityjen oikeudet

Henkilöillä on oikeus:

• saada SIS-järjestelmässä käsiteltyjä itseään koskevia tietoja;
• virheellisten tietojen korjaamiseen;
• saattaa toimivaltaisen tuomioistuimen tai viranomaisen käsiteltäväksi vaatimus tutustua tietoihin, saada ne oikaistuiksi tai poistetuiksi tai saada tietoja tai korvausta itseään koskevan kuulutuksen osalta.

Jäsenvaltiot:

• sitoutuvat panemaan täytäntöön tietosuojaoikeuksia koskevat päätökset;
• raportoivat vuosittain Euroopan tietosuojaneuvostolle niille esitettyjen tiedonsaantipyyntöjen määrän ja virheellisten tietojen oikaisemista koskevien pyyntöjen määrän sekä oikeudenkäyntien määrän ja niiden tulokset.

Riippumattomat valvontaviranomaiset valvovat SIS-järjestelmässä olevien henkilötietojen kansallisen käsittelyn lainmukaisuutta; asetuksella (EU) 2018/1725 perustettu Euroopan tietosuojavaltuutettu puolestaan valvoo eu-LISA:n suorittamaa henkilötietojen käsittelyä. Ne tekevät keskinäistä yhteistyötä varmistaakseen SIS-järjestelmän koordinoidun valvonnan.

• SIS-järjestelmässä käsiteltyjä tietoja tai niihin liittyviä lisätietoja ei saa siirtää kolmansiin maihin tai kansainvälisille järjestöille eikä antaa niiden saataville.
• Asetusta (EU) 2018/1725 sovelletaan eu-LISA:n, Euroopan raja- ja merivartioviraston ja Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) henkilötietojen käsittelyyn.
• Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ja yksiköiden käsittelemiin henkilötietoihin sovelletaan asetusta (EU) 2016/679 (ks. tiivistelmä) ja direktiiviä (EU) 2016/680 (ks. tiivistelmä).

Seuraavilla viranomaisilla on pääsy SIS:n tietoihin.

• Kansalliset viranomaiset, jotka vastaavat
  • rajavalvonnasta, poliisi- ja tullitarkastuksista;
  • terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten ennalta estämisestä, paljastamisesta tai tutkimisesta tai näihin rikoksiin liittyvien syytetoimien toteuttamisesta;
  • kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa ja oleskelua ja palauttamista, oleskeluluvat ja pitkäaikaiset viisumit mukaan luettuina, koskevien edellytysten tutkimisesta ja niitä koskevien päätösten tekemisestä;
  • turvatarkastuksista, jotka tehdään kansainvälistä suojelua hakeville kolmansien maiden kansalaisille;
  • viisumihakemusten käsittelystä (vain tiettyjen kuulutusluokkien osalta);
  • kansalaisuuden myöntämistä koskevista päätöksistä;
  • kansallisista oikeusviranomaisista, mukaan lukien syytetoimista rikosoikeudellisissa menettelyissä ja oikeudellisissa tutkimuksissa vastaavat viranomaiset;
  • ajoneuvojen, veneiden, ilma-alusten ja ampuma-aseiden rekisteröintitodistusten myöntämisestä;
• Jäljempänä mainituilla EU:n virastoilla on oikeus päästä SIS-tietoihin ja tehdä niihin hakuja hoitaessaan tehtäviään toimeksiantonsa mukaisesti:
  • Europolilla on pääsy kaikkiin tietoihin, ei vain joihinkin, kuten aiemmin. SIS-järjestelmään osallistuvien maiden on ilmoitettava lainvalvontavirastolle mahdollisista terrorismirikoksiin liittyvistä osumista;
  • Eurojust huolehtii oikeudellisesta yhteistyöstä rikosoikeudellisissa asioissa;
  • Euroopan raja- ja merivartioryhmät, palauttamiseen liittyviin tehtäviin osallistuvan henkilöstön ryhmät ja muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmät.

Edellä mainitut EU:n virastot ilmoittavat kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle, kun haku paljastaa kuulutuksen. Ne eivät saa yhdistää SIS-järjestelmän osia tai siirtää niissä olevia tietoja omaan järjestelmäänsä.

Komissio arvioi viiden vuoden välein näiden tahojen SIS-järjestelmän käyttöä.

Vastuut

Kukin SIS-järjestelmään osallistuva maa:

• varmistaa, että tiedot ovat paikkansapitäviä ja ajantasaisia, että ne tallennetaan SIS-järjestelmään lainmukaisesti ja että yleisiä tietojenkäsittelysääntöjä noudatetaan
• vastaa N.SIS-järjestelmänsä perustamisesta, toiminnasta, ylläpidosta ja jatkokehityksestä yhteisten standardien, yhteyskäytäntöjen ja teknisten menettelyjen mukaisesti sekä sen yhdistämisestä NI-SIS-liittymään
• varmistaa SIS-tietojen keskeytymättömän käytettävyyden loppukäyttäjille
• toimittaa kuulutuksensa N.SIS-järjestelmänsä välityksellä
• nimeää N.SIS-toimiston, jolla on keskitetty vastuu, vastaamaan N.SIS-järjestelmän moitteettomasta toiminnasta ja turvallisuudesta, huolehtimaan kansallisten viranomaisten pääsystä SIS-järjestelmään ja varmistamaan asetuksen yleisen noudattamisen sekä varmistamaan, että SIS-järjestelmän toiminnot ovat asianmukaisesti loppukäyttäjien saatavilla
• nimeää ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa toiminnassa olevan kansallisen viranomaisen (SIRENE-toimisto), joka vastaa kaikkien kuulutuksiin liittyvien lisätietojen vaihdosta ja saatavuudesta ja helpottaa jatkotoimia
• hyväksyy turvallisuussuunnitelman, toiminnan jatkuvuussuunnitelman ja palautumissuunnitelman tietojen suojaamiseksi ja luvattoman pääsyn estämiseksi
• soveltaa vaitiolovelvollisuutta ja luottamuksellisuutta koskevia sääntöjä, mukaan lukien ulkopuolisten toimeksisaajien toimien tiivis seuranta; N.SIS-järjestelmän operatiivista hallinnointia ei saa antaa yksityisten yritysten tai organisaatioiden tehtäväksi;
• pitää kuulutuksista, henkilötietojen käsittelytapahtumista ja vaihtotapahtumista sähköistä lokitiedostoa, jonka tiedot on poistettava kolmen vuoden kuluttua, jotta voidaan tarkistaa hakujen lainmukaisuus ja varmistaa tietojen eheys ja tietoturvallisuus;
• toteuttaa kansallista SIS-järjestelmää koskevaa koulutusohjelmaa henkilöstölle, jolla on pääsy SIS-järjestelmään. Koulutus koskee tietoturvaa, perusoikeuksia tietosuojasäännöt mukaan luettuina sekä tietojenkäsittelymenettelyjä ja säännöksiä.

Komissio:

• antaa täytäntöönpanosäädöksiä ja delegoituja säädöksiä, jotka koskevat SIS-järjestelmän teknisiä näkökohtia, ja päivittää niitä tarvittaessa
• huolehtii asetuksen (EU) N:o 2022/922 (ks. tiivistelmä) mukaisesti yleisestä koordinoivasta roolista EU-maiden hallitusten kanssa täytäntöönpanemansa arviointi- ja valvontamekanismin osalta varmistaakseen, että Schengen-sääntöjä noudatetaan kansallisella tasolla täysimääräisesti.
• laatii yleisarvioinnin SIS-keskusjärjestelmän toiminnasta sekä jäsenvaltioiden kahden- ja monenvälisestä lisätietojen vaihdosta, mukaan lukien AFIS-järjestelmän ja SIS-tiedotuskampanjoiden arvioinnin, kolmen vuoden kuluttua siitä, kun asetusta aletaan soveltaa, ja tämän jälkeen neljän vuoden välein.

eu-LISA vastaa seuraavista tehtävistä:

• SIS-keskusjärjestelmä ja sen operatiivinen hallinnointi, myös sen sisältämien tietojen laaduntarkastus, sekä kaikki tehtävät SIS-keskusjärjestelmän pitämiseksi toiminnassa ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa ympäri vuoden
• viestintäinfrastruktuuri ja sen keskeiset näkökohdat, erityisesti valvonta, turvallisuus, jäsenvaltioiden ja viestintäinfrastruktuurin tarjoajan välisten suhteiden koordinointi sekä talousarvion toteuttamiseen liittyvät tehtävät ja sopimusasiat
• SIRENE-toimistot: testauksen koordinointi-, hallinta- ja tukitoimet, lisätietojen vaihtoa SIRENE-toimistojen välillä koskevien teknisten eritelmien sekä viestintäinfrastruktuurin ylläpito ja päivittäminen sekä teknisten muutosten hallinta
• hyväksyy tarvittavat toimenpiteet suojatakseen tiedot ja estääkseen tietojen luvattoman lukemisen tai käytön, mukaan lukien SIS-keskusjärjestelmän ja viestintäinfrastruktuurin turvallisuussuunnitelman, toiminnan jatkuvuussuunnitelman ja palautumissuunnitelman
• soveltaa vaitiolovelvollisuutta ja salassapitovelvollisuutta koskevia sääntöjä ja pitää yllä sähköisiä lokitiedostoja samoin edellytyksin kuin kansalliset viranomaiset
• julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä luettelon kansallisista viranomaisista, joilla on lupa hakea SIS-tietoja
• tuottaa päivittäin, kuukausittain ja vuosittain tilastoja, joissa esitetään tietueiden määrä kuulutusluokittain, ilman henkilötietoja, ja sen jälkeen sen raportit julkistetaan.

Tiedotuskampanja

• Komissio toteuttaa kampanjan yhteistyössä valvontaviranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa. Kampanja käynnistettiin, kun lainsäädäntöä alettiin soveltaa, ja sen jälkeen kampanjoita järjestetään säännöllisesti tavoitteena tiedottaa yleisölle
  • SIS-järjestelmän tavoitteista
  • järjestelmään tallennetuista tiedoista
  • sen käyttöön oikeutetuista viranomaisista ja
  • rekisteröityjen oikeuksista.
• Komissio ylläpitää yleisön käytettävissä olevaa verkkosivustoa, joka sisältää kaikki keskeiset tiedot SIS-järjestelmästä.
• Jäsenvaltioiden on yhteistyössä valvontaviranomaistensa tiedotettava yleisesti SIS-järjestelmästä.

MISTÄ ALKAEN ASETUKSIA SOVELLETAAN?

Uusia sääntöjä on alettu soveltaa vaiheittain, jotta tarvittaville oikeudellisille, toiminnallisille ja teknisille toimenpiteille ja järjestelyille jää riittävästi aikaa.

Komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2023/201 mukaan asetusten (EU) 2018/1861 ja (EU) 2018/1862 mukaiset SIS-järjestelmän toimet aloitettiin 7. maaliskuuta 2023. Nyt asetuksia (EU) 2018/1860, (EU) 2018/1861 ja (EU) 2018/1862 sovelletaan täysimääräisesti.

TAUSTAA

• Vaikka SIS-järjestelmä perustuu eri säädöksiin, se on yhtenäinen järjestelmä tietojen ja pyyntöjen jakamiseksi siihen kuuluvien maiden kesken.
• Se on Euroopan laajimmin käytetty ja laajin turvallisuus- ja rajavalvontatietojen jakojärjestelmä. Vuonna 2022 sitä käytettiin yli 12 miljardia kertaa ja ulkomaisista kuulutuksista saatiin 263 452 osumaa.
• Järjestelmä on käytössä 30:ssa Euroopan maassa: kaikissa jäsenvaltioissa (Kyprosta lukuun ottamatta) sekä neljässä Schengenin säännöstöön osallistuvassa maassa (Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi).

KESKEISET TERMIT

ASIAKIRJAT

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1860, annettu 28 päivänä marraskuuta 2018, Schengenin tietojärjestelmän käytöstä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi (EUVL L 312, 7.12.2018, s. 1–13).

Asetukseen (EU) 2018/1860 tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1861, annettu 28 päivänä marraskuuta 2018, Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä rajatarkastuksissa, Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1987/2006 muuttamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 312, 7.12.2018, s. 14–55).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1862, annettu 28 päivänä marraskuuta 2018, Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä, neuvoston päätöksen 2007/533/YOS muuttamisesta ja kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1986/2006 ja komission päätöksen 2010/261/EU kumoamisesta (EUVL L 312, 7.12.2018, s. 56–106).

Ks. konsolidoitu toisinto.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Neuvoston asetus (EU) 2022/922, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2022, arviointi- ja valvontamekanismin perustamisesta ja toiminnasta Schengenin säännöstön soveltamisen varmistamista varten ja asetuksen (EU) N:o 1053/2013 kumoamisesta (EUVL L 160, 15.6.2022, s. 1–27).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1726, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavasta Euroopan unionin virastosta (eu-LISA) sekä asetuksen (EY) N:o 1987/2006 ja neuvoston päätöksen 2007/533/YOS muuttamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1077/2011 kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 99–137).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/541, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2017, terrorismin torjumisesta sekä neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS korvaamisesta sekä neuvoston päätöksen 2005/671/YOS muuttamisesta (EUVL L 88, 31.3.2017, s. 6–21).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/794, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 135, 24.5.2016, s. 53–114).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1–88).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016 luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89–131).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/399, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) (kodifikaatio) (EUVL L 77, 23.3.2016, s. 1–52).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/115/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 98–107).

Schengenin säännöstö sellaisena kuin siitä säädetään 20 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/435/EY 1 artiklan 2 kohdassa (EYVL L 239, 22.9.2000, s. 1–473).

Neuvoston päätös 1999/435/EY, tehty 20 päivänä toukokuuta 1999, Schengenin säännöstön määrittelemisestä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaisen oikeusperustan vahvistamiseksi kullekin Schengenin säännöstöön kuuluvalle määräykselle tai päätökselle (EUVL L 176, 10.7.1999, s. 1–16).

Viimeisin päivitys: 26.04.2023