This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Syrjäisimmät alueet
Seuraavia yhdeksää aluetta kutsutaan ˮsyrjäisimmiksi alueiksiˮ: Guadeloupe, Guyana, Martinique, Mayotte, Réunion ja Saint Martin (Ranskan neljä merentakaista departementtia) sekä Kanariansaaret (Espanja), Azorit ja Madeira (Portugali). Syrjäisimmät alueet ovat erottamaton osa Euroopan unionia (EU), ja niiden on pantava täytäntöön siitä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet.
Syrjäisimmille alueille tyypillisiä piirteitä ovat syrjäinen sijainti Manner-Eurooppaan nähden, eristäytyneisyys ja pieni koko (Guyanaa lukuun ottamatta), vaikea pinnanmuodostus ja ilmasto sekä taloudellinen riippuvuus muutamista harvoista tuotteista.
Vuosien saatossa komissio on antanut useita syrjäisimpiä alueita koskevia tiedonantoja. Viimeisin on vuodelta 2012 (KOM(2012) 287: ˮEuroopan unionin syrjäisimmät alueet: tavoitteena älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun kumppanuusˮ), jossa tuetaan syrjäisimpiä alueita, jotta ne voivat hyödyntää kaikkia älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun mahdollisuuksia omien voimavarojensa ja sisäsyntyisen potentiaalinsa pohjalta; varmistetaan, että EU:n toimintapuitteilla vähennetään niitä esteitä, jotka erityisesti haittaavat syrjäisimpien alueiden täysimittaista integroitumista sisämarkkinoille; ja tunnustetaan entistä paremmin syrjäisimpien alueiden merkitys voimavarana kaikkien kannalta ja tarve ottaa niiden erityispiirteet ja rajoitteet huomioon.
EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklan nojalla syrjäisimpiin alueisiin voidaan soveltaa niihin soveltuvia erityistoimenpiteitä, joissa otetaan huomioon näiden alueiden erityispiirteet ja erityiset haasteet perussopimusten mukaisesti. EU:hun kuuluvilla syrjäisimmillä alueilla on oikeus hakea rahoitusta Euroopan rakenne- ja investointirahastoilta toisin kuin merentakaisilla mailla ja alueilla.
KS. MYÖS