Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Itäinen kumppanuus

Itäinen kumppanuus on vuonna 2009 käynnistetty yhteinen poliittinen aloite, jonka tavoitteena on syventää ja vahvistaa Euroopan unionin (EU) suhdetta sen itäisiin naapurimaihin, joita ovat Armenia, Azerbaidžan, Valko-Venäjä, Georgia, Moldova ja Ukraina.

Brysselissä vuonna 2017 pidetyssä itäisen kumppanuuden huippukokouksessa hyväksyttiin 20 tavoitetta vuodelle 2020. Näillä tavoitteilla tuetaan enemmän tuloksiin suuntautuvaa toimintamallia, jonka neljä keskeistä painopistettä ovat

  • vahvempi talous (talouskehitys ja markkinamahdollisuudet)
  • vahvempi hallintotapa (instituutioiden ja hyvän hallintotavan vahvistaminen)
  • vahvempi yhteenliitettävyys (yhteenliitettävyys, energiatehokkuus, ympäristö ja ilmastonmuutos)
  • vahvempi yhteiskunta (liikkuvuus ja ihmisten keskinäiset yhteydet).

Tässä yhteydessä saavutettua edistystä seurattiin ja siitä raportoitiin vuosina 2018 ja 2020.

18. maaliskuuta 2020 hyväksyttiin yhteinen tiedonanto ” Itäisen kumppanuuden politiikka vuoden 2020 jälkeen: Selviytymiskykyä parantava ja kaikkia hyödyttävä itäinen kumppanuus ”, jossa vahvistetaan tulevan yhteistyön pitkän aikavälin tavoitteet. Se on perustana kehitettäessä vuodelle 2020 asetettujen 20 tavoitteen jatkotoimia, joita valmistellaan seuraavaa itäisen kumppanuuden huippukokousta varten, joka järjestetään Brysselissä myöhemmin vuonna 2021.

EU ja sen itäiset kumppanit ovat sopineet tai ovat parhaillaan sopimassa kahdenvälisistä assosiaatio-ohjelmista / kumppanuuden painopisteistä Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) puitteissa. Euroopan naapuruuspolitiikan vuoden 2015 uudelleentarkastelussa keskitytään naapuruston vakauttamiseen, kumppanimaita koskevaan eriytettyyn lähestymistapaan ja kaikkien osapuolten entistä suurempaan vastuuseen tästä politiikasta.

Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline 2021–2027 tarjoaa taloudellista tukea Euroopan naapuruuspolitiikalle, ja sen talousarvio on 19 miljardia euroa naapurimaille pelkästään maantieteellisen pilarin puitteissa.

KS. MYÖS

Top