Asia C-382/09

Stils Met SIA

vastaan

Valsts ieņēmumu dienests

(Augstākās Tiesas Senātsin esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

Yhteinen tullitariffi – Tariffiluokittelu – Yhdistetty nimikkeistö – 73 ryhmä – Teräksestä valmistettu säikeislanka, köysi ja kaapeli – Nimike 7312 – Taric-koodi – Virhe tariffiluokittelussa – Tavaroiden luovuttaminen vapaaseen liikkeeseen – Asetus (EY) N:o 384/96 – Polkumyyntitullit – Sakko, jonka määrä vastaa polkumyyntitullien kokonaismäärää

Tuomion tiivistelmä

1.        Yhteinen tullitariffi – Tullinimikkeet

(Neuvoston asetuksen N:o 2658/87 2 artikla ja liite I; komission asetus N:o 1789/2003)

2.        Yhteinen kauppapolitiikka – Polkumyynniltä suojautuminen

(Neuvoston asetuksen N:o 384/96 14 artiklan 1 kohta)

1.        Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annetun asetuksen N:o 2658/87 2 artiklalla käyttöön otettua Euroopan yhteisöjen yhtenäistetyn tullitariffin vuosina 2004 ja 2005 sovellettua versiota on tulkittava siten, että pinnoittamattomat tai pelkästään sinkillä pinnoitetut muusta kuin ruostumattomasta teräksestä valmistetut teräsköydet ja -kaapelit, joiden poikkileikkauksen läpimitta enimmillään on suurempi kuin 3 mm mutta enintään 48 mm ja jotka eivät ole peräisin Moldovasta tai Marokosta, kuuluvat Taric-koodeihin 7312 10 82 19, 7312 10 84 19 tai 7312 10 86 19 niiden poikkileikkauksen läpimitan mukaisesti.

(ks. 40 kohta ja tuomiolauselman 1 kohta)

2.        Polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen N:o 384/96 14 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, ettei se ole esteenä jäsenvaltion säännöstölle, jossa säädetään, että jos unionin tullialueelle tuodun tavaran tariffiluokittelussa on tehty virhe, tämän johdosta määrätään sakko, jonka määrä vastaa sovellettavien polkumyyntitullien kokonaismäärää, kunhan tämän sakon määrä on määritetty vastaavalla tavalla kuin kansallisen oikeuden vastaavanlaatuisessa ja vakavuudeltaan samanlaisessa rikkomisessa ja kunhan tämän määrittämistavan johdosta seuraamus on tehokas, oikeasuhteinen ja varoittava, minkä arvioiminen on kansallisen tuomioistuimen tehtävä.

(ks. 48 kohta ja tuomiolauselman 2 kohta)

UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (viides jaosto)

7 päivänä lokakuuta 2010 (*)

Yhteinen tullitariffi – Tariffiluokittelu – Yhdistetty nimikkeistö – 73 ryhmä – Teräksestä valmistettu säikeislanka, köysi ja kaapeli – Nimike 7312 – Taric-koodi – Virhe tariffiluokittelussa – Tavaroiden luovuttaminen vapaaseen liikkeeseen – Asetus (EY) N:o 384/96 – Polkumyyntitullit – Sakko, jonka määrä vastaa polkumyyntitullien kokonaismäärää

Asiassa C‑382/09,

jossa on kyse EY 234 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Augstākās Tiesas Senāts (Latvia) on esittänyt 8.9.2009 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 28.9.2009, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa

Stils Met SIA

vastaan

Valsts ieņēmumu dienests,

UNIONIN TUOMIOISTUIN (viides jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja J.-J. Kasel sekä tuomarit A. Borg Barthet (esittelevä tuomari) ja E. Levits,

julkisasiamies: N. Jääskinen,

kirjaaja: A. Calot Escobar,

ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet

–        Stils Met SIA, edustajanaan V. Meļkovs,

–        Valsts ieņēmumu dienests, asiamiehenään N. Jezdakova,

–        Latvian hallitus, asiamiehinään K. Drēviņa ja K. Krasovska,

–        Euroopan komissio, asiamiehinään A. Sauka ja L. Bouyon,

päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,

on antanut seuraavan

tuomion

1        Ennakkoratkaisupyyntö koskee tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (EYVL L 256, s. 1) 2 artiklalla käyttöön otetun Euroopan yhteisöjen yhtenäistetyn tullitariffin (jäljempänä Taric) ja polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22.12.1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (EYVL 1996, L 56, s. 1) tulkintaa.

2        Ennakkoratkaisupyyntö on esitetty asiassa, jossa vastakkain ovat Latvian oikeuden mukaan perustettu yhtiö Stils Met SIA (jäljempänä Stils Met) ja Valsts ieņēmumu dienests (valtion tuloista vastaava viranomainen, jäljempänä Dienests) ja joka koskee Ukrainasta peräisin olevien teräskaapeleiden tuontia toukokuun 2004 ja syyskuun 2005 välisenä aikana.

 Asiaa koskevat oikeussäännöt

 Yhteisön säännöstö

 Tullisäännöstö

3        Asetuksen N:o 2658/87, sellaisena kuin se on muutettuna 31.1.2000 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 254/2000 (EYVL L 28, s. 16; jäljempänä asetus N:o 2658/87), 1 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1.      Komissio vahvistaa tavaranimikkeistön, jäljempänä ’yhdistetty nimikkeistö’ – – joka vastaa sekä yhteisen tullitariffin ja yhteisön ulkomaankaupan tilastoinnin että muiden tavaroiden tuontiin tai vientiin liittyvien yhteisön politiikkojen tarpeita.

2.      Yhdistettyyn nimikkeistöön sisältyvät:

a)       [harmonoitua tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmää koskevalla kansainvälisellä sopimuksella käyttöönotettu] harmonoidun järjestelmän nimikkeistö;

b)      yhteisön tähän nimikkeistöön tekemät alajaot, joita kutsutaan ’CN-alanimikkeiksi’, kun näille on vahvistettu erilliset tullien määrät;

c)       johdantomääräykset, jaksojen tai ryhmien lisähuomautukset sekä CN-alanimikkeisiin liittyvät alaviitteet.

3.      Yhdistetty nimikkeistö on liitteenä I. – –

– –”

4        Asetuksen N:o 2658/87 2 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Komissio vahvistaa [Taricin], joka vastaa yhteisen tullitariffin, ulkomaankaupan tilastoinnin ja yhteisön kauppa- ja maatalouspolitiikan sekä tavaroiden tuontiin tai vientiin liittyvien muiden politiikkojen tarpeita.

Tariffi perustuu yhdistettyyn nimikkeistöön, ja siihen sisältyvät:

a)       tällä asetuksella säädetyt toimenpiteet;

b)       ’Taric-alanimikkeiksi’ kutsutut täydentävät yhteisön alajaot, joita tarvitaan liitteessä II lueteltujen yhteisön erityistoimenpiteiden täytäntöön panemiseksi;

c)       kaikki muut 3 artiklan 2 ja 3 kohdassa määriteltyjen Taric-koodien ja -lisäkoodien soveltamisessa tai hallinnossa tarvittavat tiedot;

d)       tullien ja muiden viennistä tai tuonnista kannettavien maksujen määrät, erityisesti vapautukset tulleista ja tiettyjen tavaroiden tuonnissa tai viennissä sovellettavat etuustullit;

e)       liitteessä II esitetyt, tiettyjen tavaroiden tuonnissa ja viennissä sovellettavat toimenpiteet.”

5        Mainitun asetuksen 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään seuraavaa:

”1. Kukin CN-alanimike on varustettu kahdeksannumeroisella numerokoodilla, jonka:

a)       kuusi ensimmäistä numeroa ovat harmonoidun järjestelmän nimikkeistön nimikkeiden ja alanimikkeiden numerokoodeja;

b)       seitsemäs ja kahdeksas numero yksilöivät [1 artiklassa säädetyn tavaroiden yhdistetyn nimikkeistön] alanimikkeet.

– –

2. [Taricin] alanimikkeitä yksilöivät yhdeksäs ja kymmenes numero, jotka 1 kohdassa tarkoitettujen koodinumeroiden kanssa muodostavat [Taricin] koodinumerot. – –”

6        Saman asetuksen 6 artiklassa säädetään, että komissio huolehtii Taricin vahvistamisesta, ajan tasalla pitämisestä, hallinnosta ja levityksestä.

7        Asetuksen N:o 2658/87 liitteen I, sellaisena kuin se on muutettuna 11.9.2003 annetulla komission asetuksella N:o 1789/2003 (EUVL L 281, s. 1), muodostavan tässä asiassa sovellettavan yhdistetyn nimikkeistön ensimmäiseen osaan sisältyy joukko johdantomääräyksiä. Tämän osan yleissääntöjä koskevassa I osastossa on A jakso, jonka otsikkona on ”Yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt” ja jossa säädetään seuraavaa:

”Tavarat luokitellaan yhdistettyyn nimikkeistöön seuraavien periaatteiden mukaisesti.

1. Nimikkeistön jaksojen, ryhmien tai alaryhmien otsikot ovat ainoastaan ohjeellisia; oikeudellisesti luokittelu määräytyy nimikkeiden sekä asianomaisten jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisesti ja, jollei näistä nimikkeistä ja huomautuksista muuta johdu, seuraavien sääntöjen mukaisesti.

– –”

8        Yhdistetyn nimikkeistön toinen osa sisältää XV jakson, jonka otsikkona on ”Epäjalot metallit ja epäjaloista metalleista valmistetut tavarat”. Tässä jaksossa on muun muassa 73 ryhmä, jonka otsikkona on ”Rauta- ja terästavarat”.

9        Yhdistetyn nimikkeistön nimike 7312 jakautuu seuraaviin alanimikkeisiin:

10      Yhdistetyn nimikkeistön 72 ryhmän 1 huomautuksessa todetaan seuraavaa:

”Tässä ryhmässä ja tämän huomautuksen d, e ja f alakohdan osalta kaikkialla [yhdistetyssä] nimikkeistössä tarkoitetaan ilmaisulla:

– –

d)       ’teräs’

rautapohjaisia aineita, muita kuin nimikkeeseen 7203 [johon kuuluvat rautamalmista suoraan pelkistämällä saadut rautapohjaiset tuotteet sekä muut huokoiset rautapohjaiset tuotteet, säännöttöminä kappaleina, pelletteinä tai niiden kaltaisessa muodossa; rauta, jonka puhtaus on vähintään 99,94 painoprosenttia, säännöttöminä kappaleina, pelletteinä tai niiden kaltaisessa muodossa] kuuluvia, jotka käytännössä (tiettyjä valukappaleen muotoon tuotettuja lukuun ottamatta) soveltuvat muokattaviksi ja joissa on enintään 2 painoprosenttia hiiltä. Kromiteräksessä hiilipitoisuus voi kuitenkin olla suurempi;

e)       ’ruostumaton teräs’

seosterästä, jossa on enintään 1,2 painoprosenttia hiiltä ja vähintään 10,5 painoprosenttia kromia ja jossa voi lisäksi olla muita aineita;

f)       ’muu seosteräs’

terästä, joka ei vastaa ruostumattoman teräksen määritelmää ja jossa on painosta yhtä tai useampaa seuraavista aineista:

–       vähintään 0,3 prosenttia alumiinia

–       vähintään 0,0008 prosenttia booria

–       vähintään 0,3 prosenttia kromia

–       vähintään 0,3 prosenttia kobolttia

–       vähintään 0,4 prosenttia kuparia

–       vähintään 0,4 prosenttia lyijyä

–       vähintään 1,65 prosenttia mangaania

–       vähintään 0,08 prosenttia molybdeenia

–       vähintään 0,3 prosenttia nikkeliä

–       vähintään 0,06 prosenttia niobiumia

–       vähintään 0,6 prosenttia piitä

–       vähintään 0,05 prosenttia titaania

–       vähintään 0,3 prosenttia volframia

–       vähintään 0,1 prosenttia vanadiinia

–       vähintään 0,05 prosenttia zirkoniumia

–       muita aineita vähintään 0,1 prosenttia kutakin (ei kuitenkaan rikkiä, fosforia, hiiltä ja typpeä);

– –”

11      Vuosina 2004 ja 2005 Taricissa oli yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeiden 7312 10 82, 7312 10 84 ja 7312 10 86 osalta seuraavat alanimikkeet:

12      Asetuksen N:o 2658/87 liitteessä I, sellaisena kuin se on muutettuna 7.9.2004 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1810/2004 (EUVL L 327, s. 1), oleva yhdistetty nimikkeistö on samanlainen kuin tässä asiassa sovellettava yhdistetty nimikkeistö kaikkien tämän tuomion 7–11 kohdassa mainittujen säännösten osalta.

 Polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä koskeva säännöstö

13      Pääasian tosiseikkojen tapahtuma-aikana säännökset, joilla säänneltiin Euroopan unionin soveltamia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä, sisältyivät asetukseen N:o 384/96.

14      Asetuksen N:o 384/96 14 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Väliaikaiset tai lopulliset polkumyyntitullit otetaan käyttöön asetuksella, ja jäsenvaltiot kantavat ne muodon, määrän ja muiden tekijöiden perusteella, jotka vahvistetaan asetuksessa, jolla ne otetaan käyttöön. Lisäksi nämä tullit kannetaan riippumatta tuontia tavallisesti koskevista tulleista, veroista ja muista maksuista. Mihinkään tuotteeseen ei voida samanaikaisesti soveltaa sekä polkumyynti- että tasoitustulleja polkumyynnistä tai vientituen myöntämisestä aiheutuneen saman tilanteen korjaamiseksi.”

15      Lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta ja väliaikaisen polkumyyntitullin lopullisesta kantamisesta Kiinan kansantasavallasta, Unkarista, Intiasta, Meksikosta, Puolasta, Etelä-Afrikasta ja Ukrainasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa sekä Korean tasavallasta peräisin olevaa tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn päättämisestä 12.8.1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1796/1999 (EYVL L 217, s. 1) 1 artiklan 1 ja 3 kohdassa säädetään seuraavaa:

”1.       Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli CN-koodeihin ex 7312 10 82 (Taric-koodi 7312 10 82*10), ex 7312 10 84 (Taric-koodi 7312 10 84*10), ex 7312 10 86 (Taric-koodi 7312 10 86*10), ex 7312 10 88 (Taric-koodi 7312 10 88*10) ja ex 7312 10 99 (Taric-koodi 7312 10 99*10) luokiteltujen ja Kiinan kansantasavallasta, Unkarista, Intiasta, Meksikosta, Puolasta, Etelä-Afrikasta ja Ukrainasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa.

– –

3.       Jollei toisin ole mainittu, sovelletaan voimassa olevia tulleja koskevia säännöksiä ja määräyksiä.”

 Kansallinen säännöstö

16      Pääasian tosiseikkojen tapahtuma-aikana veroista ja maksuista annetun lain (likums ”Par nodokļiem un nodevām”; Latvijas Vēstnesis, 1995, nro 26) 32 §:n, jonka otsikkona oli ”Vastuu liian alhaisen veron perusteen ilmoittamisen johdosta”, 1 ja 2 momentissa säädettiin seuraavaa:

”1)       Jos veronmaksuvelvollinen verolain vaatimusten vastaisesti ilmoittaa veroviranomaiselle tehdyssä veroilmoituksessa liian alhaisen veron perusteen, veroviranomainen laskee maksamatta jääneen veron määrän ja asettaa lisäksi tätä määrää vastaavan sakon, jos erityisessä verolaissa ei säädetä muusta sakon määrästä.

2)      Sakkoa ei määrätä, jos seuraavat kaksi edellytystä täyttyvät:

–      1)      Veronmaksuvelvollinen on tehnyt veroilmoituksen korjauksen tai täydentänyt sitä (todisteineen) ennen hallinnollisen tarkastuksen alkua.

–      2)      Veronmaksuvelvollinen on veroilmoituksen korjausta seuraavien viiden arkipäivän kuluessa maksanut maksamatta olevan veron määrän ja pääasiallisen verovelan korotuksen sekä viivästyskoron, jota lasketaan veroilmoituksen korjauksen tai sen täydentämisen (todisteineen) tekopäivään asti.”

 Pääasia ja ennakkoratkaisukysymykset

17      Stils Met toi toukokuun 2004 ja syyskuun 2005 välisenä aikana Ukrainasta teräskaapeleita luovuttaakseen ne vapaaseen liikkeeseen Latviassa. Tavarat ilmoitettiin kuuluviksi Taric-alanimikkeisiin 7312 10 82 90, 7312 10 84 90 ja 7312 10 86 90.

18      Dienests katsoi suorittamansa tarkastuksen johdosta, että kyseessä olevat tavarat olivat terästä ja että kun otettiin huomioon niiden poikkileikkauksen läpimitta ja alkuperä, mainitut tavarat kuuluivat Taric-alanimikkeisiin 7312 10 82 19, 7312 10 84 19 ja 7312 10 86 19.

19      Tämän johdosta Dienests vaati 20.6.2006 tekemällään päätöksellä Stils Metiä maksamaan valtiolle 485 286,58 Latvian latia (LVL) (noin 697 356 euroa), joka koostui 205 629,87 LVL:n suuruisista polkumyyntitulleista, 37 013,42 LVL:n suuruisesta arvonlisäverosta ja maksamatta olevan kokonaismäärän suuruisesta sakosta, jonka määrä oli täten 242 643,29 LVL.

20      Stils Met nosti tästä päätöksestä kumoamiskanteen. Se väitti muun muassa, että se oli tuotteita ilmoittaessaan esittänyt valmistajan laboratorion myöntämän todistuksen, jossa ilmoituksen antajalle ja tulliviranomaisille selvitettiin tuotteiden kemiallinen koostumus ja erityisesti ne seikat, joilla osoitetaan, että tuotteet vastasivat kuvausta ”muu seosteräs” yhdistetyn nimikkeistön 72 ryhmän 1 huomautuksen f alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

21      Stils Met väitti myös, että vaikka Dienests olisi kaikesta huolimatta luokitellut kyseessä olevat tuotteet oikein, sillä ei kuitenkaan ollut oikeutta määrätä Stils Metille sakkoja kansallisen säännöstön mukaisesti.

22      Administratīvā rajona tiesa (ensimmäisen asteen hallintotuomioistuin) hyväksyi Stils Metin kanteen ja kumosi Dienestsin päätöksen 4.10.2007 antamallaan tuomiolla. Tarkistettuaan kyseessä olevien tuotteiden kemiallista koostumusta koskevat tiedot mainittu tuomioistuin katsoi, että Dienestsilla ei ollut riittävää näyttöä siitä, että näitä tuotteita olisi pidettävä teräksenä yhdistetyn nimikkeistön 72 ryhmän 1 huomautuksen d alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

23      Dienests valitti tästä tuomiosta Administratīvā apgabaltiesaan (alueellinen muutoksenhakutuomioistuin hallintoasioissa), joka muutti valituksenalaista tuomiota. Ottaen huomioon yhdistetyssä nimikkeistössä olevan jaottelun yhtäältä ruostumattomasta teräksestä valmistettuihin tuotteisiin ja toisaalta raudasta tai teräksestä valmistettuihin tuotteisiin tämä tuomioistuin katsoi, että yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeisiin 7312 10 82, 7312 10 84 ja 7312 10 86 perustuvissa Taric-alanimikkeissä luokka ”teräs” kattaa terästuotteet lukuun ottamatta ruostumattomasta teräksestä valmistettuja tuotteita, näiden kemiallisesta koostumuksesta riippumatta, kun taas luokka ”muut” kattaa tuotteet, jotka eivät ole terästä, eli siis raudasta valmistetut tuotteet.

24      Stils Met teki valituksen johdosta annetusta tuomiosta kassaatiovalituksen Augstākās Tiesas Senātsiin (ylimmän asteen tuomioistuin).

25      Stils Metin mukaan asiassa on selvitettävä yhdistetyn nimikkeistön 72 ryhmän 1 huomautuksen perusteella se, mihin luokkaan – d) ”teräs”, e) ”ruostumaton teräs” vai f) ”muu seosteräs” – pääasiassa kyseessä olevat tuotteet kuuluvat. Se toteaa, että jos tiedot näiden tuotteiden kemiallisesta koostumuksesta eivät ole riittäviä sen osoittamiseksi, että ne koostuvat ”muusta seosteräksestä”, ne on luokiteltava Taric-alanimikkeisiin, jotka vastaavat terästuotteita, eli alanimikkeisiin, joiden koodi päättyy numeroon 11, kuten Dienests on tehnyt. Jos sitä vastoin nämä tiedot ovat riittäviä sen osoittamiseksi, että tuotteet koostuvat ”muusta seosteräksestä”, ne on luokiteltava Taric-alanimikkeisiin, jotka vastaavat muusta kuin teräksestä valmistettuja tuotteita, eli alanimikkeisiin, joiden koodi päättyy numeroon 90.

26      Stils Met väittää lisäksi, että polkumyyntitulleja ei voida pitää veroista ja maksuista annetussa laissa tarkoitettuina veroina tai maksuina, ja täten tässä laissa säädettyjä sakkoja ei voida soveltaa pääasiaan.

27      Koska Augstākās tiesas Senāts katsoi, että sen käsiteltävänä olevan asian ratkaisu riippuu asiaan sovellettavan yhteisön lainsäädännön tulkinnasta, se päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

”1)      Onko Taric-koodeja 7312 10 82 19, 7312 10 84 19 ja 7312 10 86 19 tulkittava siten, että poikkileikkauksensa osalta säädettyä läpimittaa vastaavat terästavarat – muun muassa seosteräksestä (mutta ei ruostumattomasta teräksestä) valmistetut pinnoittamattomat tai pelkästään sinkillä pinnoitetut säikeislangat, köydet ja kaapelit – joita ei ole tuotu Moldovasta tai Marokosta, oli luokiteltava näihin koodeihin vuosina 2004 ja 2005 niiden kemiallisesta koostumuksesta riippumatta?

2)      Onko – – asetuksen (EY) N:o 384/96 14 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että se on esteenä – – sakon – – jonka määrä vastaa kyseisen [jäsenvaltion] lainsäädännössä (Latvian veroja ja maksuja koskevan lain 32 §:n 2 momentti) säädettyjen polkumyyntitullien kokonaismäärää, määräämiselle verolainsäädännön rikkomisen johdosta?”

 Ennakkoratkaisukysymysten tarkastelu

 Ensimmäinen kysymys

28      Ensimmäisellä kysymyksellään kansallinen tuomioistuin pyrkii selvittämään, onko Taricia tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevien kaltaiset, pinnoittamattomat tai pelkästään sinkillä pinnoitetut muusta kuin ruostumattomasta teräksestä valmistetut teräsköydet ja -kaapelit, joiden poikkileikkauksen läpimitta enimmillään on suurempi kuin 3 mm mutta enintään 48 mm ja jotka eivät ole peräisin Moldovasta tai Marokosta, oli vuosina 2004 ja 2005 luokiteltava Taric-alanimikkeisiin 7312 10 82 19, 7312 10 84 19 tai 7312 10 86 19, vai siten, että ne oli luokiteltava Taric-alanimikkeisiin 7312 10 82 90, 7312 10 84 90 tai 7312 10 86 90.

29      Aluksi on muistutettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan oikeusvarmuus ja valvonnan helppous edellyttävät, että tavaroiden tariffiluokittelun ratkaisevana luokitteluperusteena on yleensä oltava tavaroiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet, sellaisina kuin ne on määritelty yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen sekä sen jaksojen tai ryhmien huomautusten tekstissä (ks. mm. asia C-173/08, Kloosterboer Sevices, tuomio 18.6.2009, Kok., s. I-5347, 24 kohta).

30      Esillä olevassa asiassa on selvää, että pääasiassa kyseessä olevat tavarat kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 7312 10 82, 7312 10 84 tai 7312 10 86 poikkileikkauksensa läpimitan mukaan. Näiden alanimikkeiden sanamuodon mukaisesti niihin kuuluvat raudasta tai muusta teräksestä kuin ruostumattomasta teräksestä valmistetut pinnoittamattomat tai ainoastaan sinkillä pinnoitetut köydet ja kaapelit, joiden poikkileikkauksen läpimitta on suurempi kuin 3 mm mutta enintään 48 mm. Taricissa tällaiset tuotteet on jaoteltu tuoteluokkiin ”teräs” (Taric-alanimikkeet 7312 10 82 11, 7312 10 84 11 tai 7312 10 86 11) ja ”muut” (Taric-alanimikkeet 7312 10 82 90, 7312 10 84 90 tai 7312 10 86 90).

31      Stils Met väittää, että asiassa on yhdistetyn nimikkeistön 72 ryhmän 1 huomautusta soveltamalla selvitettävä, kuuluvatko pääasiassa kyseessä olevat köydet ja kaapelit luokkaan ”teräs”, ”ruostumaton teräs” vai ”muu seosteräs”. Jos näin ollen tiedot kyseessä olevien tavaroiden kemiallisesta koostumuksesta ovat riittäviä sen osoittamiseksi, että tavarat ovat ”muuta seosterästä”, ne on luokiteltava Taric-alanimikkeisiin 7312 10 82 90, 7312 10 84 90 tai 7312 10 86 90 niiden poikkileikkauksen enimmäisläpimitan mukaisesti.

32      Dienests, Latvian hallitus ja komissio puolestaan väittävät, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaiset seosteräksestä valmistetut köydet ja kaapelit on luokiteltava Taric-alanimikkeisiin 7312 10 82 19, 7312 10 84 19 tai 7312 10 86 19. Ne väittävät tältä osin, että vaikka ruostumattomasta teräksestä valmistetuille tavaroille on osoitettu erillinen yhdistetyn nimikkeistön koodi, Taric-alanimikkeissä 7312 10 82 19, 7312 10 84 19 ja 7312 10 86 19 ei erotella tavaroita mitenkään terästyypin mukaan, joten nämä alanimikkeet kattavat sekä seosteräksen että seostamattoman teräksen. Kun sitä vastoin otetaan huomioon nimikkeen 7312 kuvaus ja rakenne, rautatuotteet – toisin sanottuna muut kuin terästuotteet – on luokiteltava Taric-alanimikkeisiin 7312 10 82 90, 7312 10 84 90 ja 7312 10 86 90.

33      Aluksi on muistutettava, että yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 7312 sanamuodon mukaan tähän nimikkeeseen kuuluvat ”säikeislanka, köysi, kaapeli, punottu nauha, silmukat ja niiden kaltaiset tavarat, rautaa tai terästä, ilman sähköeristystä”. Yhdistetyssä nimikkeistössä mainitaan alanimikkeessä 7312 10 30 säikeislanka, köysi ja kaapeli ”ruostumatonta terästä” ja tätä seuraavissa alanimikkeissä ”muut” säikeislangat, köydet ja kaapelit. Tämän johdosta ruostumattomasta teräksestä valmistettu säikeislanka, köysi ja kaapeli kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 7312 10 30, ja raudasta tai muusta teräksestä kuin ruostumattomasta teräksestä valmistettu säikeislanka, köysi ja kaapeli kuuluvat sitä seuraaviin alanimikkeisiin.

34      Täten alanimikkeisiin 7312 10 82, 7312 10 84 tai 7312 10 86 kuuluvat raudasta tai muusta teräksestä kuin ruostumattomasta teräksestä valmistetut pinnoittamattomat tai ainoastaan sinkillä pinnoitetut köydet ja kaapelit, joiden poikkileikkauksen läpimitta enimmillään on suurempi kuin 3 mm mutta enintään 48 mm.

35      Tämän johdosta Taric-koodit 7312 10 82 11, 7312 10 84 11 ja 7312 10 86 11 vastaavat muusta teräksestä kuin ruostumattomasta teräksestä valmistettuja köysiä ja kaapeleita. Asiaa koskevien Taric-alanimikkeiden rakenteesta ja sanamuodosta ilmenee lisäksi, että Taric-koodit 7312 10 82 11 (Moldovan tasavallasta peräisin olevat tavarat), 7312 10 82 12 (Marokosta peräisin olevat tavarat) ja 7312 10 82 19 (muut) on jaoteltu muusta teräksestä kuin ruostumattomasta teräksestä valmistettujen köysien ja kaapeleiden maantieteellisen alkuperän perusteella. Sama pätee Taric-koodeihin, joita sovelletaan yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeissä 7312 10 84 ja 7312 10 86 tarkoitettuihin köysiin ja kaapeleihin. Tämän johdosta Taric-koodeihin 7312 10 82 19, 7312 10 84 19 ja 7312 10 86 19 kuuluvat muusta teräksestä kuin ruostumattomasta teräksestä valmistetut pinnoittamattomat tai ainoastaan sinkillä pinnoitetut köydet ja kaapelit, joiden poikkileikkauksen läpimitta on suurempi kuin 3 mm mutta enintään 48 mm ja jotka ovat peräisin muista maista kuin Moldovasta tai Marokosta.

36      Taricin rakenteesta ilmenee myös, että Taric-koodit 7312 10 82 90, 7312 10 84 90 tai 7312 10 86 90 vastaavat pinnoittamattomia tai ainoastaan sinkillä pinnoitettuja köysiä ja kaapeleita, joiden poikkileikkauksen läpimitta on suurempi kuin 3 mm mutta enintään 48 mm ja jotka on valmistettu muusta kuin teräksestä eli jotka toisin sanottuna ovat rautaa.

37      On myös muistettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan sekä yhteisen tullitariffin ryhmiä edeltävät huomautukset että tulliyhteistyöneuvoston nimikkeistön selitykset ovat merkittäviä keinoja tämän tariffin yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi, ja niitä voidaan sellaisinaan pitää pätevinä tulkintavälineinä (ks. mm. asia C-338/95, Wiener SI, tuomio 20.11.1997, Kok., s. I-6495, 11 kohta ja asia C-276/00, Turbon International, tuomio 7.2.2002, Kok., s. I-1389, 22 kohta).

38      Esillä olevassa asiassa yhdistetyn nimikkeistön 72 ryhmän 1 huomautuksessa täsmennetään, mitä tarkoitetaan teräksellä, ruostumattomalla teräksellä ja muilla seosteräksillä. Tämän huomautuksen sanamuodosta ilmenee, että nämä määritelmät pätevät koko yhdistetyssä nimikkeistössä, eli siis myös sen 73 ryhmässä. Samaisen huomautuksen d alakohdassa esitetään ”teräksen” yleinen määritelmä. Huomautuksen e alakohdassa määritelty ”ruostumaton teräs” ja f alakohdassa määritelty ”muu seosteräs” ovat erityisiä teräsluokkia, ja niiden on täten katsottava kuuluvan yleisluokan ”teräs” piiriin.

39      Kun otetaan huomioon nämä määritelmät pääasiassa kyseessä olevan kaltaisten teräsköysien ja -kaapeleiden luokittelemiseksi, yhdistetyn nimikkeistön 72 ryhmän 1 huomautuksen e alakohdassa tarkoitetusta ruostumattomasta teräksestä valmistetut köydet ja kaapelit kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 7312 10 30. Koska sen sijaan yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 7312 ei erotella teräsköysiä ja -kaapeleita edellä mainitun huomautuksen f alakohdassa tarkoitetusta ”muusta seosteräksestä” valmistetuista köysistä ja kaapeleista, on katsottava, että muusta teräksestä kuin ruostumattomasta teräksestä valmistetut pinnoittamattomat tai ainoastaan sinkillä pinnoitetut köydet ja kaapelit, jotka ovat peräisin muista maista kuin Moldovasta tai Marokosta, kuuluvat Taric-alanimikkeisiin 7312 10 82 19, 7312 10 84 19 tai 7312 10 86 19 niiden poikkileikkauksen läpimitan mukaisesti.

40      Kaiken edellä esitetyn perusteella ensimmäiseen kysymykseen on vastattava niin, että Taricin vuosina 2004 ja 2005 sovellettua versiota on tulkittava siten, että pinnoittamattomat tai pelkästään sinkillä pinnoitetut muusta kuin ruostumattomasta teräksestä valmistetut teräsköydet ja -kaapelit, joiden poikkileikkauksen läpimitta enimmillään on suurempi kuin 3 mm mutta enintään 48 mm ja jotka eivät ole peräisin Moldovasta tai Marokosta, kuuluvat Taric-koodeihin 7312 10 82 19, 7312 10 84 19 tai 7312 10 86 19 niiden poikkileikkauksen läpimitan mukaisesti.

 Toinen kysymys

41      Toisella kysymyksellään kansallinen tuomioistuin pyrkii selvittämään, onko asetuksen N:o 384/96 14 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että se on esteenä jäsenvaltion säännöstölle, jossa säädetään, että jos unionin tullialueelle tuodun tavaran tariffiluokittelussa on tehty virhe, tämän johdosta määrätään sakko, jonka määrä vastaa tavaran oikean tariffiluokittelun mukaisten polkumyyntitullien kokonaismäärää.

42      Aluksi on muistutettava, että asetuksen N:o 384/96 14 artiklan 1 kohdan mukaan polkumyyntitullit otetaan käyttöön asetuksella, ja jäsenvaltiot kantavat ne muodon, määrän ja muiden tekijöiden perusteella, jotka vahvistetaan asetuksessa, jolla ne otetaan käyttöön. Esillä olevassa asiassa asetuksessa N:o 1796/1999 ei säädetä seuraamuksista mainitun asetuksen säännösten rikkomisen johdosta.

43      Viimeksi mainitun asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa säädetään tosin, että jollei toisin ole mainittu, sovelletaan voimassa olevia tulleja koskevia säännöksiä ja määräyksiä. On kuitenkin todettava, ettei myöskään näissä säännöksissä ja määräyksissä säädetä seuraamuksista, joita määrätään, jos unionin tullialueelle tuotujen tavaroiden tariffiluokittelussa on tehty virhe.

44      Tältä osin on muistutettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan silloin, kun unionin oikeudessa ei ole säädetty erityistä seuraamusta sen säännösten rikkomisesta tai siinä viitataan tältä osin kansallisiin säännöksiin, EY 10 artiklassa velvoitetaan jäsenvaltiot toteuttamaan kaikki toimenpiteet, jotka ovat aiheellisia unionin oikeuden tehokkaan vaikutuksen varmistamiseksi. Vaikka niille näin ollen varataan täysi harkintavalta seuraamusten valinnassa, niiden on valvottava, että unionin oikeuden rikkominen sanktioidaan perusteiltaan ja menettelyltään vastaavalla tavalla kuin kansallisen oikeuden vastaavanlaatuinen ja vakavuudeltaan samanlainen rikkominen ja että seuraamus on joka tapauksessa tehokas, oikeasuhteinen ja varoittava (ks. asia C-36/94, Siesse, tuomio 26.10.1995, Kok., s. I-3573, 20 kohta ja asia C-91/02, Hannl-Hofstetter, tuomio 16.10.2003, Kok., s. I-12077, 17 kohta).

45      Edellä mainitusta seuraa, että jäsenvaltiot voivat valita toimenpiteet, joita ne pitävät asianmukaisina asetuksen N:o 1796/1999 säännösten rikkomistapauksissa. Niiden on kuitenkin tätä toimivaltaansa käyttäessään noudatettava unionin oikeutta ja sen yleisiä periaatteita ja näin ollen myös suhteellisuusperiaatetta (ks. analogisesti em. asia Siesse, tuomion 21 kohta; asia C-213/99, de Andrade, tuomio 7.12.2000, Kok., s. I-11083, 20 kohta ja em. asia Hannl-Hofstetter, tuomion 18 kohta).

46      Lähtökohtaisesti pääasiassa kyseessä olevan kaltainen sakko, jolla pyritään varmistamaan se, että veronmaksuvelvolliset noudattavat veroilmoituksiin liittyviä velvoitteitaan, ei selvästikään ole unionin oikeuden vastainen. Pääasiassa kyseessä olevan kaltaisella säännöksellä voidaan todella kannustaa taloudellisia toimijoita jättämään toimivaltaisille kansallisille viranomaisille ilmoitukset, jotka ovat sovellettavan säännöstön mukaisia, mukaan luettuna unionin tullisäännöstö ja unionin asetuksilla toteutetut polkumyynnin vastaiset toimenpiteet. Jos tällaista toimenpidettä ei ole toteutettu, polkumyyntitullien soveltamisalaan kuuluvien tavaroiden tariffiluokittelussa tehdyistä virheistä ei loppujen lopuksi aiheutuisi kyseisille taloudellisille toimijoille mitään seurauksia.

47      Sakon määrästä on todettava, että se on tämän tuomion 44 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaisesti määritettävä vastaavalla tavalla kuin kansallisen oikeuden vastaavanlaatuisessa ja vakavuudeltaan samanlaisessa rikkomisessa. Vaikka pääasiassa kyseessä oleva kansallinen säännöstö sanamuotonsa puolesta vaikuttaa ensi näkemältä täyttävän tämän edellytyksen, kansallisen tuomioistuimen on kuitenkin arvioitava, onko pääasiassa kyseessä oleva sakko todella edellä mainittujen periaatteiden mukainen.

48      Edellä esitetyillä perusteilla toiseen kysymykseen on vastattava niin, että asetuksen N:o 384/96 14 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, ettei se ole esteenä jäsenvaltion säännöstölle, jossa säädetään, että jos unionin tullialueelle tuodun tavaran tariffiluokittelussa on tehty virhe, tämän johdosta määrätään sakko, jonka määrä vastaa sovellettavien polkumyyntitullien kokonaismäärää, kunhan tämän sakon määrä on määritetty vastaavalla tavalla kuin kansallisen oikeuden vastaavanlaatuisessa ja vakavuudeltaan samanlaisessa rikkomisessa ja kunhan tämän määrittämistavan johdosta seuraamus on tehokas, oikeasuhteinen ja varoittava, minkä arvioiminen on kansallisen tuomioistuimen tehtävä.

 Oikeudenkäyntikulut

49      Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (viides jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

1)      Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87, sellaisena kuin se on muutettuna 31.1.2000 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 254/2000, 2 artiklalla käyttöön otettua Euroopan yhteisöjen yhtenäistetyn tullitariffin vuosina 2004 ja 2005 sovellettua versiota on tulkittava siten, että pinnoittamattomat tai pelkästään sinkillä pinnoitetut muusta kuin ruostumattomasta teräksestä valmistetut teräsköydet ja -kaapelit, joiden poikkileikkauksen läpimitta enimmillään on suurempi kuin 3 mm mutta enintään 48 mm ja jotka eivät ole peräisin Moldovasta tai Marokosta, kuuluvat Taric-koodeihin 7312 10 82 19, 7312 10 84 19 tai 7312 10 86 19 niiden poikkileikkauksen läpimitan mukaisesti.

2)      Polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22.12.1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 14 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, ettei se ole esteenä jäsenvaltion säännöstölle, jossa säädetään, että jos unionin tullialueelle tuodun tavaran tariffiluokittelussa on tehty virhe, tämän johdosta määrätään sakko, jonka määrä vastaa sovellettavien polkumyyntitullien kokonaismäärää, kunhan tämän sakon määrä on määritetty vastaavalla tavalla kuin kansallisen oikeuden vastaavanlaatuisessa ja vakavuudeltaan samanlaisessa rikkomisessa ja kunhan tämän määrittämistavan johdosta seuraamus on tehokas, oikeasuhteinen ja varoittava, minkä arvioiminen on kansallisen tuomioistuimen tehtävä.

Allekirjoitukset

* Oikeudenkäyntikieli: latvia.