(1)

Vaikka kansallinen turvallisuus kuuluu edelleen yksinomaan jäsenvaltioiden toimivaltaan, sen suojeleminen edellyttää unionin tason yhteistyötä ja koordinointia. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 67 artiklan 3 kohdan mukainen unionin tavoite korkean turvallisuustason varmistamisesta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella olisi saavutettava muun muassa toteuttamalla toimenpiteitä rikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä tukemalla koordinointia ja yhteistyötä jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja muiden kansallisten viranomaisten välillä, myös asiaankuuluvien unionin virastojen ja muiden asiaankuuluvien unionin elinten sekä asiaankuuluvien kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, sekä yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan avulla.

(2)

Komissio, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti määrittivät vuosiksi 2015–2020 yhteisiä painopisteitä, jotka esitettiin huhtikuussa 2015 annetussa Euroopan turvallisuusagendassa ja jotka neuvosto vahvisti kesäkuussa 2015 annetussa uudistetussa sisäisen turvallisuuden strategiassa ja Euroopan parlamentti heinäkuussa 2015 antamassaan päätöslauselmassa ja joita ovat terrorismin ja radikalisoitumisen, vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden sekä kyberrikollisuuden ehkäiseminen ja torjuminen. Kyseiset yhteiset painopisteet on vahvistettu vuosiksi 2020–2025 Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle osoitetussa 24 päivänä heinäkuuta 2020 annetussa komission tiedonannossa: "EU:n turvallisuusunionistrategia".

(3)

Maaliskuun 25 päivänä 2017 allekirjoitetussa Rooman julistuksessa 27 jäsenvaltion johtajat, Eurooppa-neuvosto, Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio vakuuttivat sitoutuvansa kehittämään turvallista ja suojattua Eurooppaa ja rakentamaan unionin, jossa kaikki kansalaiset tuntevat olonsa turvalliseksi ja voivat liikkua vapaasti, jossa ulkorajat on suojattu tehokkaalla, vastuullisella ja kestävällä muuttoliikepolitiikalla kansainvälisiä normeja kunnioittaen, sekä rakentaa Euroopan, joka torjuu päättäväisesti terrorismia ja järjestäytynyttä rikollisuutta.

(4)

Eurooppa-neuvosto kehotti 15 päivänä joulukuuta 2016 tietojärjestelmien ja tietokantojen yhteentoimivuuden jatkuvaan parantamiseen. Eurooppa-neuvosto korosti 23 päivänä kesäkuuta 2017 tarvetta parantaa tietokantojen yhteentoimivuutta, ja komissio esitti 12 päivänä joulukuuta 2017 ehdotuksen asetukseksi kehyksen luomisesta EU:n tietojärjestelmien (poliisi- ja oikeudellinen yhteistyö, turvapaikka- ja muuttoliikekysymykset) yhteentoimivuudelle.

(5)

Schengen-säännöstön säilyttämiseksi ja unionin turvallisuuden korkean tason varmistamiseksi jäsenvaltiot ovat 6 päivästä huhtikuuta 2017 olleet velvollisia tekemään asiaankuuluvien tietokantojen käyttöön perustuvia järjestelmällisiä tarkastuksia unionin ulkorajat ylittävistä unionin kansalaisista. Komissio antoi lisäksi jäsenvaltioille suosituksen hyödyntää paremmin poliisitarkastuksia ja rajat ylittävää yhteistyötä. Toimivan ja todellisen turvallisuusunionin kehittämiseen tähtäävissä unionin ja jäsenvaltioiden toimissa keskeisinä periaatteina olisi oltava jäsenvaltioiden yhteisvastuullisuus, selkeä tehtävänjako, perusoikeuksien ja -vapauksien sekä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen, globaalin näkökulman erityinen huomioiminen sekä tarvittava johdonmukaisuus turvallisuuden ulkoiseen ulottuvuuteen nähden.

(6)

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi olisi toteutettava unionin tason toimia, jotta ihmisiä, julkisia tiloja ja kriittisiä infrastruktuureja voidaan suojella uhkatekijöiltä, jotka ovat yhä enemmän rajat ylittäviä, ja jotta voidaan tukea jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toimintaa. Muun muassa terrorismi, vakava ja järjestäytynyt rikollisuus, liikkuva rikollisuus, huume- ja asekauppa, korruptio, rahanpesu, kyberrikollisuus, seksuaalinen hyväksikäyttö, mukaan lukien lapsiin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö, ja hybridiuhat sekä kemialliset, biologiset, säteily- ja ydinuhat ja ihmiskauppa muodostavat edelleen uhkan unionin sisäiselle turvallisuudelle. Sisäinen turvallisuus on yhteinen pyrkimys, jota unionin toimielinten, asiaankuuluvien unionin virastojen ja jäsenvaltioiden olisi yhdessä pyrittävä edistämään.

(7)

Jotta toimivan ja todellisen turvallisuusunionin kehittämistä ja täytäntöönpanoa voitaisiin edistää sekä varmistaa sisäisen turvallisuuden korkea taso kaikkialla unionissa, jäsenvaltioille olisi annettava riittävästi unionin rahoitustukea perustamalla sisäisen turvallisuuden rahasto, jäljempänä ’rahasto’, ja hallinnoimalla sitä.

(8)

Unionin talousarviosta myönnettävä rahoitus olisi keskitettävä toimiin, joissa unionin toiminta voi tuoda suurempaa lisäarvoa verrattuna jäsenvaltioiden yksinään toteuttamiin toimiin. SEUT 84 artiklan ja 87 artiklan 2 kohdan mukaisesti rahastosta olisi tuettava toimenpiteitä, joilla edistetään ja tuetaan jäsenvaltioiden toimia rikosten ehkäisemisessä, henkilöstön yhteisessä koulutuksessa ja poliisiyhteistyössä sekä rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä, joihin osallistuvat jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset sekä unionin laitokset ja jotka koskevat erityisesti tiedonvaihtoa, tehostettua operatiivista yhteistyötä sekä tarvittavien toimien tukemista terrorismin ja vakavan ja järjestäytyneen rikosten torjumista ja ehkäisemistä koskevien valmiuksien kehittämiseksi. Rahastosta olisi tuettava myös asiaankuuluvan henkilöstön ja asiaankuuluvien asiantuntijoiden koulutusta lainvalvontaviranomaisten eurooppalaisen koulutuskehyksen yleisten periaatteiden mukaisesti. Rahastosta ei pitäisi tukea operatiivisia kustannuksia eikä toimia, jotka liittyvät SEUT 72 artiklassa tarkoitettuihin jäsenvaltioiden olennaisiin tehtäviin yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi ja sisäisen ja kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi.

(9)

Rahaston toteuttamisessa olisi noudatettava kaikilta osin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklassa vahvistettuja arvoja, Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, vahvistettuja oikeuksia ja periaatteita ja ihmisoikeuksiin liittyviä unionin kansainvälisiä velvoitteita. Erityisesti rahaston täytäntöönpanossa olisi noudatettava täysimääräisesti perusoikeuksia, kuten oikeutta ihmisarvoon, oikeutta elämään, kidutuksen sekä epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen kieltoa, oikeutta henkilötietojen suojaan, lapsen oikeuksia ja oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, sekä noudatettava täysimääräisesti syrjimättömyysperiaatetta.

(10)

SEU 3 artiklan mukaisesti rahastosta olisi tuettava toimia, joilla varmistetaan lasten suojelu väkivallalta, hyväksikäytöltä, riistolta ja laiminlyönniltä. Rahastosta olisi tuettava myös suoja- ja tukitoimia, jotka on tarkoitettu todistajina toimivien ja uhreiksi joutuneiden lasten sekä erityisesti ilman huoltajaa olevien tai muuten holhousta tarvitsevien lasten auttamiseen.

(11)

Unionin turvallisuuden korkean tason varmistamiseksi tarkoitettujen unionin tasolla yksilöityjen yhteisten painopisteiden mukaisesti rahastosta olisi tuettava toimia, joilla on tarkoitus puuttua keskeisiin turvallisuusuhkiin ja erityisesti ehkäistä ja torjua terrorismia ja radikalisoitumista, vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta ja kyberrikollisuutta sekä avustaa ja suojella rikosten uhreja. Rahastolla olisi varmistettava, että unioni ja jäsenvaltiot ovat myös asianmukaisesti varustettuja, jotta ne voivat puuttua uusiin ja kehittymässä oleviin uhkiin, kuten laittomaan kauppaan, myös sellaiseen, jota harjoitetaan verkossa toimivien kanavien kautta, hybridiuhkiin sekä kemiallisiin, biologisiin, säteily- ja ydinuhkiin, todellisen turvallisuusunionin perustamiseksi. Tähän olisi pyrittävä rahoitustuella, jolla tuetaan parempaa tiedonvaihtoa, tiivistetään operatiivista yhteistyötä ja parannetaan kansallisia ja kollektiivisia valmiuksia.

(12)

Rahastosta annettavalla rahoitustuella olisi tuettava erityisesti tietojen vaihtoa, poliisiyhteistyötä, oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa ja ehkäiseviä toimia vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden, laittoman asekaupan, korruption, rahanpesun, huumekaupan, ympäristörikosten, ja terrorismin, ihmiskaupan, pakolaisten ja laittomien muuttajien hyväksikäytön, työvoiman vakavan hyväksikäytön, seksuaalisen riiston ja hyväksikäytön, myös lapsiin ja naisiin kohdistuvan seksuaalisen riiston ja hyväksikäytön, lasten hyväksikäyttöä sisältävän kuvamateriaalin ja lapsipornografian levittämisen sekä kyberrikollisuuden torjunnassa. Rahastosta olisi tuettava myös ihmisten, julkisten tilojen ja kriittisten infrastruktuurien suojelua turvallisuutta uhkaavilta tilanteilta sekä valmistautumista turvallisuuteen liittyviin riskeihin ja kriiseihin ja näiden tehokasta hallinnointia, myös yhteisellä koulutuksella ja kehittämällä yhteistä politiikkaa, kuten strategiat, toimintapoliittiset syklit, ohjelmat ja toimintasuunnitelmat, sekä lainsäädäntöä ja käytännön yhteistyötä.

(13)

Rahastosta olisi tuettava taloudellisesti sellaisten uusien haasteiden ratkaisemista, jotka johtuvat siitä, että internetin kautta tehtävien tietyntyyppisten rikosten, kuten maksupetosten, lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja asekaupan mittakaava on kasvanut merkittävästi viime vuosina.

(14)

Rahaston olisi pohjauduttava seuraavien sitä edeltäneiden välineiden tuloksiin ja sijoituksiin: rikosten ennalta ehkäisyä ja torjuntaa koskeva erityisohjelma (ISEC), terrorismin ja muiden turvallisuuteen liittyvien riskien ennalta ehkäisyä, torjuntavalmiutta ja niiden seurausten hallintaa koskeva erityisohjelma (CIPS) kaudelle 2007–2013 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 513/2014 (3) perustettu poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan väline osana sisäisen turvallisuuden rahastoa kaudelle 2014–2020. Rahaston soveltamisalan olisi myös sallittava uuden kehityksen huomioon ottaminen.

(15)

Unionin rahoituksen vaikutukset on tarpeen maksimoida asettamalla käyttöön, yhdistämällä ja hyödyntämällä julkisia ja yksityisiä rahoitusresursseja. Rahastosta olisi edistettävä ja kannustettava kansalaisyhteiskunnan, myös kansalaisjärjestöjen, ja eurooppalaisen teollisen sektorin aktiivista ja merkityksellistä osallistumista turvallisuuspolitiikan kehittämiseen ja täytäntöönpanoon, tarvittaessa siten, että otetaan asiaankuuluvat muut toimijat, unionin virastot, unionin elimet ja kansainväliset järjestöt mukaan toimintaan, kun se on merkityksellistä rahaston tavoitteen kannalta. Olisi kuitenkin varmistettava, että rahastosta saatavaa tukea ei käytetä lakisääteisten tai julkisten tehtävien siirtämiseen yksityisille toimijoille.

(16)

Terrorismin ja vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden rajatylittävä luonne edellyttää koordinoituja toimia ja yhteistyötä jäsenvaltioiden sisällä ja välillä sekä toimivaltaisten unionin elinten ja laitosten kanssa. Kaikilla jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla, myös erikoistuneilla lainvalvontaviranomaisilla, voi olla terrorismin ja vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden tehokkaan torjunnan kannalta arvokasta tietoa. Tietojenvaihdon nopeuttamiseksi ja jaetun tiedon laadun parantamiseksi on olennaisen tärkeää rakentaa keskinäistä luottamusta. Olisi tutkittava ja tarkasteltava uusia lähestymistapoja yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon, myös uhka-analyysiin liittyen, ottaen huomioon olemassa olevat kehykset unionin puitteissa ja sen ulkopuolella, kuten EU:n tiedusteluanalyysikeskus (INTCEN), Europolin Euroopan terrorismintorjuntakeskus (ECTC), EU:n terrorismintorjunnan koordinaattori ja terrorisminvastainen työryhmä. Rahastosta olisi tuettava SEUT 87 artiklassa tarkoitettuja rikosten torjunnasta, havaitsemisesta ja tutkinnasta vastaavia jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia siltä osin kuin niiden toiminta kuuluu rahaston soveltamisalaan. Kaikissa rahoitetuissa toimissa olisi noudatettava täysimääräisesti eri toimivaltaisten viranomaisten ja eurooppalaisten rakenteiden oikeudellista asemaa sekä vaatimustenmukaisia periaatteita, jotka koskevat tietojen omistajuutta.

(17)

Jotta voitaisiin hyödyntää lainvalvontayhteistyön ja koulutuksen, huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurannan, perusoikeuksien, oikeusasioiden ja laaja-alaisten tietojärjestelmien alalla toimivien erillisvirastojen osaamista ja asiantuntemusta, komission olisi otettava asiaankuuluvat erillisvirastot mukaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1148 (4) perustetun sisäasioiden rahastoja käsittelevän komitean työhön erityisesti ohjelmakauden alussa ja puolivälissä. Komission olisi tarvittaessa myös voitava ottaa asiaankuuluvat erillisvirastot mukaan seurantaan ja arviointiin erityisesti sen varmistamiseksi, että rahastosta tuetut toimet ovat asiaankuuluvan unionin säännöstön ja sovittujen unionin prioriteettien mukaisia.

(18)

Unionin huumausainestrategiassa korostetaan tasapainoista lähestymistapaa, jolla pyritään vähentämään samanaikaisesti tarjontaa ja kysyntää, ja osana näitä kokonaisvaltaisia puitteita rahastosta annettavalla rahoitustuella olisi tuettava toimia, joilla pyritään estämään ja torjumaan huumekauppaa tarjontaa ja kysyntää vähentämällä, ja erityisesti toimenpiteitä, jotka kohdistetaan laittomien huumeiden tuotantoon, valmistukseen, uuttamiseen, myyntiin, kuljetukseen, tuontiin tai vientiin sekä hallussapitoon ja hankintaan silloin, kun tarkoituksena on osallistua huumekauppaan liittyvään toimintaan. Rahastosta olisi myös katettava huumausainepolitiikan ennaltaehkäisevät näkökohdat. Jotta voitaisiin lisätä yhteisvaikutuksia ja yhtenäisyyttä huumausaineisiin liittyvällä alalla, kyseiset huumausaineisiin liittyvien tavoitteiden osatekijät, jotka kaudella 2014–2020 kuuluivat oikeusalan ohjelman piiriin, olisi sisällytettävä rahastoon.

(19)

Sen varmistamiseksi, että rahastolla edistetään vaikuttavasti sisäisen turvallisuuden korkeaa tasoa kaikkialla unionissa ja näin osaltaan kehitetään todellista turvallisuusunionia, rahastoa olisi hyödynnettävä tavalla, jolla saadaan aikaan eniten unionin tason lisäarvoa jäsenvaltioiden toimiin.

(20)

Rahastosta olisi tuettava investointeja laitteisiin, kulkuneuvoihin ja tiloihin ainoastaan silloin, kun tällaisilla investoinneilla on selvää unionin tason lisäarvoa ja ainoastaan siinä määrin kuin kyseiset investoinnit ovat tarpeen rahaston tavoitteiden saavuttamiseksi. Tällaisia investointeja voisivat olla esimerkiksi investoinnit laitteisiin, joita tarvitaan rikostutkintaan, peitetoimina suoritettavaan tarkkailuun, räjähteiden ja huumausaineiden havaitsemiseen tai mihin tahansa muuhun rahaston tavoitteiden mukaiseen erityistarkoitukseen. Rahastosta ei pitäisi rahoittaa investointeja, joilla on vain kansallista merkitystä tai investointeja, jotka olisivat tarpeen toimivaltaisten viranomaisten päivittäisen työn kannalta, kuten virka-asut, autot, linja-autot, skootterit, poliisiasemat, yleisluontoiset koulutuskeskukset ja toimistotarvikkeet.

(21)

Jos havaitaan heikkouksia tai riskejä, erityisesti Schengen-arvioinnin jälkeen, asianomaisten jäsenvaltioiden olisi unionin sisäisen yhteisvastuullisuuden edistämiseksi ja unionin turvallisuuteen liittyvän jaetun vastuun puitteissa puututtava riittävällä tavalla kyseisiin heikkouksiin käyttämällä ohjelmastaan varoja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1053/2013 (5) nojalla annettujen suositusten panemiseksi täytäntöön.

(22)

Jotta rahaston politiikkatavoitteen saavuttaminen edistyisi, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden ohjelmien painopisteissä otetaan huomioon kaikki rahaston erityistavoitteet, että valitut painopisteet ovat liitteessä II esitettyjen täytäntöönpanotoimien mukaisia ja että määrärahojen kohdentaminen eri tavoitteisiin on suhteessa haasteisiin ja tarpeisiin ja sillä varmistetaan toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttaminen.

(23)

Tehokkuusperiaatteen mukaisesti olisi pyrittävä yhteisvaikutuksiin ja johdonmukaisuuteen muiden unionin rahastojen kanssa sekä olisi vältettävä toimien päällekkäisyyttä.

(24)

Toimivat koordinointimekanismit ovat olennaisen tärkeitä, jotta toimintapoliittiset tavoitteet voitaisiin saavuttaa mahdollisimman tehokkaasti, hyödyntää mittakaavaetuja ja välttää toimien päällekkäisyys. Rahaston olisi oltava johdonmukainen muihin turvallisuuden alan unionin rahoitusohjelmiin nähden ja täydennettävä niitä. Yhteisvaikutukset olisi erityisesti varmistettava seuraavien kanssa: turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto ja yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto, joka muodostuu asetuksella (EU) 2021/1148 perustetusta rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineestä ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1077 (6) perustetusta tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineestä, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1060 (7)

piiriin kuuluvat muut koheesiopolitiikan rahastot, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/695 (8) perustetun Euroopan horisontti -ohjelman turvallisuustutkimusosa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/692 (9) perustettu kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelma, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/693 (10) perustettu oikeusalan ohjelma, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/694 (11) perustettu Digitaalinen Eurooppa -ohjelma ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/523 (12) perustettu InvestEU-ohjelma. Yhteisvaikutuksia olisi haettava erityisesti infrastruktuurien ja julkisten tilojen turvallisuuden, kyberturvallisuuden, uhrien suojelun ja radikalisoitumisen ehkäisemisen osalta.

(25)

Rahaston ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen välisen täydentävyyden lisäämiseksi olisi myös voitava käyttää monikäyttölaitteita ja tieto- ja viestintäjärjestelmiä, joiden ensisijainen käyttö on tämän asetuksen mukaista, rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi.

(26)

Rahastosta tuettavat kolmansissa maissa toteutettavat ja niihin liittyvät toimenpiteet olisi täytäntöönpantava synergiassa ja yhtenäisesti sellaisten muiden unionin ulkopuolella toteutettavien toimien kanssa, jotka saavat tukea unionin välineistä, ja niillä olisi täydennettävä tällaisia toimia. Tällaisten toimien toteuttamisessa olisi etenkin pyrittävä täyteen yhtenäisyyteen asianomaista maata tai aluetta koskevan unionin ulkoisen toiminnan sekä sen ulkopolitiikan ja kehitysapupolitiikan periaatteiden ja yleistavoitteiden kanssa. Rahaston ulkoisen ulottuvuuden osalta rahaston olisi tiivistettävä yhteistyötä kolmansien maiden kanssa aloilla, joilla on merkitystä unionin sisäisen turvallisuuden kannalta. Tässä yhteydessä temaattisesta välineestä saatavalla rahoituksella olisi tuettava rahaston tavoitteiden puitteissa kolmansissa maissa toteutettavia tai niihin liittyviä toimia, joilla edistetään erityisesti rikollisuuden, myös huumekaupan ja ihmiskaupan, torjumista ja ehkäisemistä sekä osallistutaan rajat ylittävien rikollisten salakuljetusverkostojen torjuntaan.

(27)

Komission olisi temaattisen välineen täytäntöönpanon yhteydessä varmistettava, että rahoituksella vastataan rahaston tavoitteiden saavuttamiseen liittyviin haasteisiin ja tarpeisiin.

(28)

Unionin talousarviosta myönnettävä rahoitus olisi keskitettävä toimiin, joissa unionin toiminta voi tuoda lisäarvoa verrattuna jäsenvaltioiden yksinään toteuttamiin toimiin. Turvallisuusasiat ovat luonteeltaan rajat ylittäviä, minkä vuoksi tarvitaan tehokkaita ja koordinoituja unionin tason toimia. Tämän asetuksen perusteella myönnettävän rahoitustuen olisi edistettävä erityisesti kansallisten ja unionin tason valmiuksien lujittamista turvallisuuden alalla.

(29)

Jäsenvaltion voidaan katsoa jättäneen noudattamatta asiaa koskevaa unionin säännöstöä rahaston mukaisen operatiivisen tuen käytön osalta, jos jäsenvaltio ei ole täyttänyt perussopimusten mukaisia velvollisuuksiaan turvallisuuden alalla, jos on olemassa selvä riski, että kyseinen jäsenvaltio loukkaa vakavasti unionin arvoja pannessaan täytäntöön turvallisuuden alan säännöstöä tai jos asetuksessa (EU) N:o 1053/2013 säädetyn Schengenin arviointi- ja valvontamekanismin puitteissa laaditussa arviointikertomuksessa tuodaan esiin puutteita asiaankuuluvalla alalla.

(30)

Rahastossa olisi otettava huomioon joustavuuden lisäämisen ja yksinkertaistamisen tarve kunnioittaen samalla ennustettavuuteen liittyviä vaatimuksia sekä olisi varmistettava resurssien jakautuminen oikeudenmukaisesti ja avoimesti, jotta tässä asetuksessa säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Rahaston toteuttamisessa olisi noudatettava tehokkuuden, tuloksellisuuden, merkityksellisyyden, johdonmukaisuuden, unionin tason lisäarvon ja varainkäytön laadun periaatteita. Lisäksi rahasto olisi toteutettava mahdollisimman käyttäjäystävällisesti.

(31)

Jotta kokonaan tai osittain unionin talousarviosta rahoitettavista investoinneista saataisiin mahdollisimman paljon lisäarvoa, olisi pyrittävä saamaan aikaan synergiaa etenkin rahaston ja muiden unionin ohjelmien välillä, mukaan lukien yhteistyössä hallinnoitavat ohjelmat. Kyseisten synergioiden maksimoimiseksi olisi varmistettava keskeiset mahdollistavat mekanismit, mukaan lukien kumulatiivinen rahoitus rahaston ja jonkin muun unionin ohjelman toimessa. Tällainen kumulatiivinen rahoitus ei saisi ylittää kyseisen toimen tukikelpoisia kokonaiskustannuksia. Tätä varten tässä asetuksessa olisi vahvistettava asianmukaiset säännöt, jotka koskevat erityisesti mahdollisuutta ilmoittaa samat kustannukset tai menot määräsuhteessa sekä rahaston että jonkin muun unionin ohjelman osalta.

(32)

Edistettäessä rahastosta tuettuja toimia unionin rahoituksen saajien olisi annettava tietoa kohdeyleisön kielellä tai kielillä. Unionin rahoituksen näkyvyyden varmistamiseksi kyseisen rahoituksen saajien olisi toimesta tiedottaessaan mainittava rahoituksen alkuperä. Tätä varten vastaanottajien olisi varmistettava, että kaikessa tiedotusvälineissä ja suurelle yleisölle näkyvässä viestinnässä näytetään unionin tunnus ja mainitaan nimenomaisesti unionin rahoitustuki.

(33)

Komission olisi voitava käyttää rahaston varoja edistääkseen parhaita käytäntöjä ja tietojenvaihtoa rahaston täytäntöönpanosta.

(34)

Komission olisi julkaistava hyvissä ajoin tiedot temaattisesta välineestä annetusta suoraan tai välillisesti hallinnoidusta tuesta ja päivitettävä tällaiset tiedot tarvittaessa. Tiedot olisi voitava lajitella erityistavoitteen, tuensaajan nimen, oikeudellisen sitoumuksen mukaisen määrän sekä toimenpiteen luonteen ja tarkoituksen mukaan.

(35)

Tässä asetuksessa olisi vahvistettava jäsenvaltioiden ohjelmille osoitetut alkuperäiset määrät, jotka on laskettu liitteessä I vahvistettujen kriteereiden mukaisesti.

(36)

Jäsenvaltioiden ohjelmien alkuperäisten määrien olisi muodostettava perusta jäsenvaltioiden pitkän aikavälin investoinneille turvallisuuteen. Jotta sisäisten ja ulkoisten turvallisuusuhkien tai alkutilanteen muutokset voidaan ottaa huomioon, jäsenvaltioille olisi kohdennettava jakoperusteen mukaisesti ohjelmakauden puolivälissä lisämäärä, jonka olisi perustuttava tilastotietoihin liitteen I mukaisesti, niiden ohjelmien toteutusvaihe huomioon ottaen.

(37)

Koska turvallisuuden alan haasteet muuttuvat jatkuvasti, on tarpeen mukauttaa rahoituksen kohdentamista sisäisten ja ulkoisten turvallisuusuhkien muutosten perusteella ja suunnata rahoitus prioriteetteihin, joilla on suurin unionin tason lisäarvo. Jotta voidaan vastata kiireellisiin tarpeisiin sekä politiikassa ja unionin painopisteissä tapahtuviin muutoksiin ja suunnata rahoitusta toimiin, joilla on suurta unionin tason lisäarvoa, osa rahoituksesta olisi kohdennettava säännöllisin väliajoin temaattisen välineen kautta erityistoimiin, unionin toimiin ja hätäapuun.

(38)

Jäsenvaltioita olisi kannustettava käyttämään osa ohjelmiensa määrärahoista sellaisten liitteessä IV lueteltujen toimien rahoittamiseen, joihin myönnetään suurempi unionin rahoitusosuus pääasiassa niiden korkean unionin tason lisäarvon tai niiden unionille keskeisen merkityksen vuoksi.

(39)

Osa rahastossa käytettävissä olevista resursseista voitaisiin osoittaa sellaisten erityistoimien toteuttamista koskeviin jäsenvaltioiden ohjelmiin, jotka edellyttävät yhteistyötä jäsenvaltioiden kesken tai sellaisten erityistoimien toteuttamiseen tilanteissa, joissa unionissa tapahtunut uusi kehitys edellyttää lisärahoitusta yhdelle tai useammalle jäsenvaltiolle. Komission olisi vahvistettava kyseiset erityistoimet työohjelmissaan.

(40)

Rahastosta olisi myönnettävä tukea sisäiseen turvallisuuteen liittyvien operatiivisten kustannusten kattamiseen, jotta jäsenvaltiot voivat pitää yllä valmiuksiaan, jotka ovat olennaisen tärkeitä koko unionille. Tällaisen tuen olisi käsitettävä rahaston tavoitteisiin liittyvien erityiskustannusten täysi korvaaminen, ja sen olisi kuuluttava erottamattomana osana jäsenvaltioiden ohjelmiin.

(41)

Jotta rahaston toimintapoliittisen tavoitteen toteuttamista voidaan täydentää kansallisella tasolla jäsenvaltioiden ohjelmien kautta, rahastosta olisi tuettava myös unionin tason toimia. Tällaisilla toimilla olisi edistettävä yleisiä strategisia tavoitteita rahaston toiminta-alan puitteissa, ja niiden olisi liityttävä politiikan analysointiin ja innovointiin, kansainväliseen keskinäiseen oppimiseen ja kumppanuuksiin sekä uusien aloitteiden ja toimien testaamiseen kaikkialla unionissa tai tiettyjen jäsenvaltioiden välillä. Rahastosta olisi tuettava jäsenvaltioiden toimia, myös paikallisella tasolla, parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi ja yhteisen koulutuksen edistämiseksi, mukaan lukien lainvalvontahenkilöstön tietoisuuden lisääminen radikalisoitumisesta ja kaikenlaisesta syrjinnästä, joka voisi johtaa väkivaltaan, kuten antisemitismistä, romanivastaisuudesta ja muista rasismin muodoista. Tätä varten voitaisiin rahoittaa erityisiä vaihto-ohjelmia nuoremmille lainvalvontaviranomaisille.

(42)

Jotta voidaan vahvistaa unionin kykyä reagoida välittömästi unionin turvallisuutta uhkaaviin tilanteisiin tai uusiin uhkakuviin, olisi oltava mahdollista myöntää hätäapua tässä asetuksessa säädetyn kehyksen mukaisesti. Tällaista hätäapua ei pitäisi antaa pelkkien varotoimenpiteiden tai pitkäaikaisten toimenpiteiden tueksi eikä sellaisiin tilanteisiin puuttumiseksi, joissa toimien kiireellisyys johtuu toimivaltaisten viranomaisten suunnittelun ja asianmukaisen reagoinnin puutteellisuudesta.

(43)

Jotta voidaan varmistaa toimien riittävä joustavuus ja vastata kehittymässä oleviin tarpeisiin, erillisvirastoille olisi voitava antaa asianmukaista lisärahoitusta tiettyjä hätätilanteessa toteutettavia tehtäviä varten. Tapauksissa, joissa toteutettava tehtävä on niin kiireellinen, että niiden talousarvion mukautusta ei voida tehdä ajoissa, erillisvirastojen olisi voitava saada hätäapua, myös avustusten muodossa, unionin toimielinten unionin tasolla määrittämien painopisteiden ja aloitteiden mukaisesti.

(44)

Unionin toimien ylikansallisen luonteen vuoksi ja jotta koordinoitua toimintaa voidaan edistää unionin mahdollisimman korkean turvallisuustason varmistamista koskevan tavoitteen saavuttamiseksi, erillisvirastojen olisi poikkeuksellisesti voitava saada tukea unionin toimista, myös avustusten muodossa, silloin, kun ne avustavat asianomaisten erillisvirastojen toimivaltaan kuuluvien unionin toimien täytäntöönpanossa eivätkä kyseiset toimet kuulu kyseisten erillisvirastojen talousarvioon vuotuisen talousarvion kautta maksettavan unionin rahoitusosuuden piiriin. Unionin tason lisäarvon varmistamiseksi tällaisen tuen olisi oltava unionin toimielinten unionin tasolla määrittämien painopisteiden ja aloitteiden mukaista.

(45)

Rahaston toimintapoliittisiin tavoitteisiin olisi pyrittävä myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/523 perustetun InvestEU-ohjelman politiikanalan ikkunoihin kuuluvilla rahoitusvälineillä ja talousarviotakuilla. Tällaista taloudellista tukea olisi käytettävä toimiin, joilla puututaan oikeasuhteisesti markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin eikä sen pitäisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä taikka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Toimilla olisi saatava aikaan selvä unionin tason lisäarvo.

(46)

Rahoitusta yhdistävät toimet ovat luonteeltaan vapaaehtoisia, unionin talousarviosta tuettavia toimia, jotka yhdistävät unionin talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin unionin talousarviosta rahoitettavia takaisin maksettavia tukimuotoja tai molempia sekä edistämis- ja kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamaa tukea.

(47)

Tässä asetuksessa vahvistetaan rahaston rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvoston on määrä pitää ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (13) 18 kohdan mukaisesti.

(48)

Rahastoon sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2018/1046 (14), jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt.

(49)

Yhteistyössä hallinnoitavien toimien täytäntöönpanon osalta rahaston olisi oltava osa johdonmukaista kehystä, joka koostuu tästä asetuksesta, varainhoitoasetuksesta ja asetuksesta (EU) 2021/1060.

(50)

Asetuksella (EU) 2021/1060 vahvistetaan puitteet Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan sosiaalirahasto plussan, koheesiorahaston, Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston, oikeudenmukaisen siirtymän rahaston, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston, sisäisen turvallisuuden rahaston ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen, osana yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa, toiminnalle ja vahvistetaan yhteistyössä hallinnoitavien unionin rahastojen ohjelmasuunnittelua, seurantaa, arviointia, hallinnointia ja valvontaa koskevat säännöt. Lisäksi tässä asetuksessa on tarpeen määritellä rahaston tavoitteet ja vahvistaa erityissäännökset niiden toimien osalta, joille voidaan myöntää rahoitusta rahastosta.

(51)

Rahaston ennakkomaksujärjestelmästä säädetään asetuksessa (EU) 2021/1060, ja tässä asetuksessa vahvistetaan erityinen ennakkomaksuosuus. Jotta voidaan varmistaa, että hätätilanteisiin voidaan reagoida nopeasti, on lisäksi aiheellista vahvistaa hätäavun ennakkomaksujen määrä. Ennakkomaksujärjestelmällä olisi varmistettava, että jäsenvaltioilla on varat, jotka ne tarvitsevat myöntääkseen tukea tuensaajille ohjelmiensa toteuttamisen aloittamisesta alkaen.

(52)

Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja toteutusmenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityistavoitteet ja saadaan aikaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasite ja noudattamatta jättämisen riski. Kyseistä valintaa tehtäessä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttämistä.

(53)

Yhden tarkastuksen periaatteen hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla on aiheellista vahvistaa erityiset säännöt sellaisten hankkeiden valvonnalle ja tarkastuksille, joissa edunsaajina ovat kansainväliset järjestöt, joiden sisäisen valvonnan järjestelmiä komissio on arvioinut myönteisesti. Tällaisten hankkeiden osalta hallintoviranomaisilla olisi oltava mahdollisuus rajoittaa hallinnon tarkastuksiaan edellyttäen, että tuensaaja toimittaa ajoissa kaikki tarvittavat tiedot hankkeen etenemisestä ja taustalla olevien menojen tukikelpoisuudesta. Lisäksi jos tällaisen kansainvälisen järjestön toteuttama hanke on osa tarkastusotosta, tarkastusviranomaisen olisi voitava suorittaa työnsä liitännäispalveluja koskevan kansainvälisen standardin (ISRS) 4400 (Toimeksiannot taloudelliseen informaatioon kohdistuvien erikseen sovittujen toimenpiteiden suorittamisesta) periaatteiden mukaisesti.

(54)

Varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan mukaisesti avustusta voidaan myöntää jo aloitettuun toimeen, jos hakija voi osoittaa, että toimi oli aloitettava ennen avustussopimuksen allekirjoittamista. Ennen avustushakemuksen jättämispäivää aiheutuneet kustannukset eivät kuitenkaan voi saada unionin rahoitusta, paitsi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa. Jotta vältetään unionin tuen keskeytyminen, joka voisi vahingoittaa unionin etuja, olisi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen alussa oltava rajoitetun ajan mahdollista, että kustannukset, jotka aiheutuvat tämän asetuksen nojalla tuetuista suoraan hallinnoiduista toimista, jotka ovat jo käynnistyneet, voivat saada unionin rahoitusta 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen, vaikka kyseiset kustannukset olisivat aiheutuneet ennen avustushakemuksen tai avunantopyynnön jättämistä.

(55)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (15) ja neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (16), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (17) ja (EU) 2017/1939 (18) mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, myös petosten, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, oikaisemiseen ja tutkimiseen liittyvät toimenpiteet sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia rikoksia, jotka vahingoittavat unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (19) mukaisesti.

Varainhoitoasetuksen mukaisesti unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Jäsenvaltioiden olisi tehtävä täysipainoista yhteistyötä ja annettava kaikki tarvittava tuki unionin toimielimille, elimille ja laitoksille unionin taloudellisten etujen suojelemiseksi.

(56)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Kyseisissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan erityisesti menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. SEUT 322 artiklan nojalla hyväksyttäviin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(57)

Merentakaisiin maihin tai merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU (20) nojalla saada rahoitusta rahaston sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(58)

SEUT 349 artiklan nojalla ja neuvoston 12 päivänä huhtikuuta 2018 antamissaan päätelmissä hyväksymän 24 päivänä lokakuuta annetun komission tiedonannon "Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa" mukaisesti asiaankuuluvien jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden ohjelmissa puututaan syrjäisimpien alueiden kohtaamiin uusiin uhkiin. Rahastosta olisi tuettava kyseisiä jäsenvaltioita tarvittavilla resursseilla syrjäisimpien alueiden auttamiseksi tarpeen mukaan.

(59)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (21) 22 ja 23 kohdan nojalla rahastoa olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen samalla erityisesti jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällyttävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan rahaston käytännön vaikutuksia. Rahaston saavutusten arvioimiseksi olisi määriteltävä tämän rahaston kuhunkin erityistavoitteeseen liittyvät indikaattorit ja tavoitteet. Kyseisiin indikaattoreihin olisi kuuluttava laadullisia ja määrällisiä indikaattoreita.

(60)

Komission ja jäsenvaltioiden olisi indikaattoreiden ja tilinpäätösraportoinnin kautta seurattava rahaston toteuttamista asetuksen (EU) 2021/1060 asiaankuuluvien säännösten ja tämän asetuksen mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi vuodesta 2023 alkaen toimitettava komissiolle viimeisimmän tilivuoden kattavat vuotuiset tuloksellisuuskertomukset. Kyseisissä kertomuksissa olisi oltava tietoa jäsenvaltioiden ohjelmien täytäntöönpanon edistymisestä. Jäsenvaltioiden olisi myös toimitettava komissiolle kyseisten kertomusten yhteenvedot. Komission olisi käännettävä kyseiset yhteenvedot unionin virallisille kielille ja asetettava ne julkisesti saataville verkkosivustollaan samoin kuin linkit asetuksessa (EU) 2021/1060 tarkoitetuille jäsenvaltioiden verkkosivustoille.

(61)

Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen (22) täytäntöönpanoon ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, tämän asetuksen mukaisilla toimilla olisi edistettävä yleistavoitetta, jonka mukaan 30 prosenttia monivuotisen rahoituskehyksen kaikista menoista käytetään ilmastotavoitteiden valtavirtaistamiseen ja edesautettava tavoitetta, jonka mukaan 7,5 prosenttia talousarviosta käytetään luonnon monimuotoisuuteen liittyviin menoihin vuonna 2024 sekä vastaavasti 10 prosenttia vuosina 2026 ja 2027 ottaen samalla huomioon ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden olemassa olevat päällekkäisyydet. Rahaston olisi tuettava toimia, jotka ovat unionin ilmasto- ja ympäristönormien ja -prioriteettien mukaisia eivätkä aiheuta merkittävää haittaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 (23) 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille.

(62)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 514/2014 (24) ja muun ohjelmakaudella 2014–2020 sovellettavan säädöksen soveltamista olisi jatkettava ohjelmiin ja hankkeisiin, joita tuetaan ohjelmakaudella 2014–2020 poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälinestä, osana sisäisen turvallisuuden rahastoa. Koska asetuksen (EU) N:o 514/2014 täytäntöönpanokausi on päällekkäinen tämän asetuksen kattaman ohjelmakauden kanssa ja jotta voitaisiin varmistaa tiettyjen kyseisellä asetuksella hyväksyttyjen hankkeiden toteutuksen jatkuvuus, olisi vahvistettava säännökset hankkeiden vaiheistamisesta. Hankkeen kukin yksittäinen vaihe olisi toteutettava sen ohjelmakauden sääntöjen mukaisesti, jolla sitä rahoitetaan.

(63)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(64)

Tämän asetuksen muiden kuin olennaisten osien täydentämiseksi ja muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat liitteessä IV vahvistettua luetteloa toimista, joille voidaan myöntää suurempia yhteisrahoitusosuuksia, liitteen VII mukaista operatiivista tukea ja seuranta- ja arviointikehyksen kehittämistä edelleen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(65)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (25) mukaisesti. Tarkastelumenettelyä olisi käytettävä sellaisten täytäntöönpanosäädösten hyväksymisen osalta, joissa säädetään kaikkia jäsenvaltioita koskevat velvollisuudet, erityisesti velvollisuudet, jotka koskevat tietojen toimittamista komissiolle, ja neuvoa-antavaa menettelyä olisi käytettävä sellaisten täytäntöönpanosäädösten hyväksymisen osalta, jotka liittyvät yksityiskohtaisiin järjestelyihin tietojen toimittamiseksi komissiolle suunnittelun ja raportoinnin puitteissa, kun otetaan huomioon niiden puhtaasti tekninen luonne. Komission olisi hyväksyttävä välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä, jotka liittyvät tässä asetuksessa säädetyn hätäavun antamista koskevien päätösten hyväksymiseen, kun tämä on tarpeen asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa, jotka liittyvät tällaisen avun luonteeseen ja tarkoitukseen.

(66)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(67)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan mukaisesti Irlanti on ilmoittanut haluavansa osallistua tämän asetuksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(68)

On asianmukaista yhdenmukaistaa tämän asetuksen soveltamiskausi vastaamaan neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 (26) soveltamiskautta.

(69)

Jotta tuen jatkuvuus voidaan varmistaa asiaankuuluvalla politiikan alalla ja jotta täytäntöönpano voisi alkaa vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen alusta, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti, ja sitä olisi sovellettava takautuvasti 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen,