(1)

Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa sitoudutaan helpottamaan henkilöiden vapaata liikkuvuutta varmistaen samalla kansojen suoja ja turvallisuus toteuttamalla Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen määräysten mukaisesti vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue.

(2)

Unionin kansalaisuus antaa jokaiselle unionin kansalaiselle oikeuden liikkua vapaasti tietyin rajoituksin ja edellytyksin. Kyseinen oikeus pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2004/38/EY (3). Myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, 45 artiklassa määrätään liikkumis- ja oleskeluvapaudesta. Vapaa liikkuvuus sisältää oikeuden poistua jäsenvaltioista ja tulla niihin voimassa olevan henkilökortin tai passin avulla.

(3)

Direktiivin 2004/38/EY mukaan jäsenvaltioiden on myönnettävä ja uusittava kansalaistensa henkilökortit tai passit oman lainsäädäntönsä mukaisesti. Lisäksi kyseisessä direktiivissä säädetään, että jäsenvaltiot voivat vaatia unionin kansalaisia ja heidän perheenjäseniään rekisteröitymään asianomaisten viranomaisten luona. Jäsenvaltioiden on myönnettävä unionin kansalaisille rekisteröintitodistukset kyseisessä direktiivissä säädetyin edellytyksin. Kyseisen direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on myös myönnettävä oleskelukortit perheenjäsenille, jotka eivät ole minkään jäsenvaltion kansalaisia, ja kyseisen direktiivin mukaan niiden on hakemuksesta myönnettävä pysyvän oleskeluoikeuden osoittava todistus ja pysyvä oleskelukortti.

(4)

Direktiivissä 2004/38/EY säädetään, että jäsenvaltiot voivat toteuttaa tarpeelliset toimenpiteet evätäkseen, lopettaakseen tai peruuttaakseen direktiivissä tarkoitetut oikeudet, jos ne on saatu oikeuksien väärinkäytöllä tai petoksella. Asiakirjojen väärentäminen tai oleskeluoikeuteen liittyviä ehtoja koskevien aineellisten tosiseikkojen väärä esittäminen on yksilöity tyypillisiksi kyseiseen direktiiviin liittyviksi petoksiksi.

(5)

Jäsenvaltioiden myöntämien kansallisten henkilökorttien ja toisessa jäsenvaltiossa asuvien unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oleskelulupien turvallisuustaso vaihtelee merkittävästi. Nämä vaihtelut lisäävät väärentämisen ja asiakirjapetosten riskiä ja aiheuttavat myös kansalaisille käytännön ongelmia heidän halutessaan käyttää oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen. Asiakirjapetoksiin liittyvän eurooppalaisen riskianalyysiverkoston tilastot osoittavat, että vilpilliset henkilökortit ovat lisääntyneet ajan myötä.

(6)

Komissio korosti 14 päivänä syyskuuta 2016 antamassaan tiedonannossa ”Lisää turvallisuutta liikkuvuuden maailmassa: parannuksia tiedonvaihtoon terrorismin torjumiseksi ja vahvemmat ulkorajat” luotettavien matkustus- ja henkilöasiakirjojen tärkeyttä, kun on tarpeen varmistua henkilön henkilöllisyydestä. Se ilmoitti myös esittävänsä toimintasuunnitelman matkustusasiakirjapetosten torjumiseksi. Kyseisen tiedonannon mukaan parannettu lähestymistapa perustuu vakaisiin järjestelmiin, joilla ehkäistään asiakirjaturvallisuuden puutteista johtuvia väärinkäytöksiä ja sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia, jotka liittyvät erityisesti terrorismiin ja rajat ylittävään rikollisuuteen.

(7)

Komission 8 päivänä joulukuuta 2016 antaman toimintasuunnitelman matkustusasiakirjoihin liittyvien petosten torjunnan lujittamiseksi EU:ssa, jäljempänä ’vuoden 2016 toimintasuunnitelma’, mukaan ainakin kolmessa neljäsosassa vilpillisistä asiakirjoista, jotka on havaittu ulkorajoilla sekä alueella, jolla ei suoriteta sisärajavalvontaa, esitetään niiden olevan myönnetyn jäsenvaltioissa ja Schengenin säännöstöön osallistuvissa maissa. Jäsenvaltioiden myöntämät vähemmän turvalliset kansalliset henkilökortit ovat yleisimmin havaittuja vilpillisiä asiakirjoja Schengen-alueen sisäisessä matkustamisessa.

(8)

Jäsenvaltioiden olisi henkilöllisyyspetosten ehkäisemiseksi varmistettava, että niiden kansallisessa lainsäädännössä rangaistaan asianmukaisesti henkilöllisyyttä osoittavien asiakirjojen väärentämisestä sekä tällaisten väärennettyjen asiakirjojen käytöstä.

(9)

Vuoden 2016 toimintasuunnitelmassa käsiteltiin vilpillisesti saaduista henkilökorteista ja oleskeluasiakirjoista johtuvia riskejä. Vuoden 2016 toimintasuunnitelmassa ja Euroopan unionin kansalaisuutta vuonna 2017 koskevassa katsauksessa komissio pyrki analysoimaan toimintavaihtoehtoja henkilökorttien ja oleskeluasiakirjojen turvallisuuden parantamiseksi.

(10)

Vuoden 2016 toimintasuunnitelman mukaan aitojen ja turvallisten henkilökorttien myöntäminen edellyttää luotettavaa henkilöllisyyden rekisteröintiprosessia ja turvallisia lähdeasiakirjoja hakemusmenettelyn tueksi. Komission, jäsenvaltioiden ja asianomaisten unionin virastojen olisi jatkettava yhteistyötä, jotta lähdeasiakirjat olisivat vähemmän alttiita petoksille, kun otetaan huomioon väärennettyjen lähdeasiakirjojen käytön lisääntyminen.

(11)

Tässä asetuksessa ei edellytetä, että jäsenvaltiot ottavat käyttöön henkilökortteja tai oleskeluasiakirjoja, jos kansallisessa lainsäädännössä ei säädetä niistä, eikä se vaikuta jäsenvaltioiden toimivaltaan myöntää kansallisen lainsäädännön mukaisesti muita oleskeluasiakirjoja, jotka jäävät unionin oikeuden soveltamisalan ulkopuolelle, esimerkiksi oleskelukortteja, jotka myönnetään kaikille alueella asuville henkilöille heidän kansalaisuudestaan riippumatta.

(12)

Tämä asetus ei estä jäsenvaltioita hyväksymästä syrjimättömällä tavalla henkilöllisyyden tunnistamista varten muita asiakirjoja kuin matkustusasiakirjoja, kuten ajokortteja.

(13)

Henkilöllisyyttä osoittavien asiakirjojen, jotka on myönnetty kansalaisille, joiden vapaata liikkuvuutta koskevia oikeuksia on rajoitettu unionin oikeuden tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ja joissa todetaan nimenomaisesti, ettei niitä voida käyttää matkustusasiakirjoina, ei pitäisi katsoa kuuluvan tämän asetuksen soveltamisalaan.

(14)

Koneellisesti luettavia matkustusasiakirjoja koskevan kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) asiakirjan 9303 (seitsemäs painos, 2015), jäljempänä ’ICAOn asiakirja 9303’, osan 5 mukaisten sellaisten matkustusasiakirjojen, joita ei käytetä myöntämisjäsenvaltioissa henkilöllisyyden tunnistamista varten, kuten Irlannin myöntämä passikortti, ei pitäisi katsoa kuuluvan tämän asetuksen soveltamisalaan.

(15)

Tämä asetus ei vaikuta siihen, että jäsenvaltiot voivat käyttää muihin tarkoituksiin henkilökortteja ja oleskeluasiakirjoja, jotka voidaan tunnistaa sähköisesti (eID), eikä se vaikuta sääntöihin, jotka on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 910/2014 (4), jossa säädetään unionin laajuisesta sähköisen tunnistamisen vastavuoroisesta tunnustamisesta, kun on kyse julkisiin palveluihin pääsystä, ja helpotetaan kansalaisten siirtymistä toiseen jäsenvaltioon edellyttämällä sähköisten tunnistamisen menetelmien vastavuoroista tunnustamista tietyin edellytyksin. Parempien henkilökorttien avulla olisi parannettava henkilöllisyyden selvittämistä ja palvelujen saatavuutta.

(16)

Henkilökorttien ja oleskeluasiakirjojen asianmukainen todentaminen edellyttää, että jäsenvaltiot käyttävät oikeaa nimitystä kustakin tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvasta asiakirjatyypistä. Jotta helpotettaisiin kustakin tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien asiakirjojen tarkastamista muissa jäsenvaltioissa, asiakirjan nimi olisi myös esitettävä vähintään yhdellä muulla unionin toimielinten virallisella kielellä. Jos jäsenvaltiot käyttävät jo henkilökorteista muita vakiintuneita nimityksiä kuin ”henkilökortti”, niiden olisi voitava jatkaa niiden käyttöä virallisella kielellään tai virallisilla kielillään. Tulevaisuudessa ei kuitenkaan enää pitäisi ottaa käyttöön uusia nimityksiä.

(17)

Turvaominaisuudet ovat tarpeen asiakirjan aitouden todentamiseksi ja henkilön henkilöllisyyden toteamiseksi. Turvallisuutta koskevien vähimmäisvaatimusten vahvistaminen ja biometristen tietojen sisällyttäminen henkilökortteihin ja sellaisten perheenjäsenten oleskelukortteihin, jotka eivät ole minkään jäsenvaltion kansalaisia, ovat tärkeitä askelia tehtäessä niiden käytöstä unionissa turvallisempaa. Tällaisten biometristen tunnisteiden lisäämisen pitäisi mahdollistaa se, että unionin kansalaiset voivat täysimääräisesti hyödyntää oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen.

(18)

Kasvokuvan ja kahden sormenjäljen, jäljempänä ’biometristen tietojen’, tallentaminen henkilö- ja oleskelukortteihin, kuten jo tehdään biometrisissä passeissa ja kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvissa, on asianmukaisin tapa yhdistää luotettava todentaminen ja aitouden varmistaminen alhaisempaan petosriskiin, jotta voidaan lisätä henkilö- ja oleskelukorttien turvallisuutta.

(19)

Jäsenvaltioiden olisi yleisenä käytäntönä asiakirjan aitouden ja haltijan henkilöllisyyden todentamiseksi tarkastettava ensisijaisesti kasvokuva, ja kun se on tarpeen aitouden ja henkilöllisyyden varmistamiseksi, tarvittaessa myös sormenjäljet.

(20)

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tapauksissa, joissa biometristen tietojen todentaminen ei vahvista asiakirjan aitoutta tai sen haltijan henkilöllisyyttä, pätevä henkilöstö suorittaa pakollisen manuaalisen tarkastuksen.

(21)

Tämä asetus ei anna oikeusperustaa kansallisen tason tietokantojen perustamiselle tai ylläpitämiselle biometristen tietojen tallentamista varten jäsenvaltioissa, mikä kuuluu kansallisen lainsäädännön piiriin, jonka on oltava tietosuojaa koskevan unionin oikeuden mukainen. Asetus ei myöskään anna oikeusperustaa unionin tason keskitetyn tietokannan perustamiselle tai ylläpitämiselle.

(22)

Biometriset tunnisteet olisi kerättävä ja tallennettava henkilökorttien ja oleskeluasiakirjojen tallennusvälineeseen asiakirjan aitouden ja haltijan henkilöllisyyden todentamiseksi. Vain asianmukaisesti valtuutetun henkilöstön olisi tehtävä tällainen todentaminen, ja se olisi tehtävä ainoastaan, kun asiakirja on lain mukaan esitettävä. Lisäksi henkilökorttien tai oleskeluasiakirjojen yksilöintiä varten tallennetut biometriset tiedot olisi säilytettävä erittäin turvallisesti ja ainoastaan asiakirjan noutopäivään asti ja joka tapauksessa enintään 90 päivää kyseisen asiakirjan myöntämispäivästä. Tämän jälkeen biometriset tiedot olisi välittömästi poistettava tai hävitettävä. Tämä ei saisi vaikuttaa näiden tietojen muuhun käsittelyyn tietosuojaa koskevan unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(23)

Tässä asetuksessa olisi otettava huomioon ICAOn asiakirjan 9303 eritelmät, joilla varmistetaan maailmanlaajuinen yhteentoimivuus, mukaan lukien koneellinen luettavuus ja visuaalinen tarkastus.

(24)

Jäsenvaltioiden olisi voitava päättää, sisällytetäänkö henkilön sukupuoli tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvaan asiakirjaan. Jos jäsenvaltio sisällyttää sukupuolen tällaiseen asiakirjaan, olisi tilanteen mukaan käytettävä ICAOn asiakirjan 9303 eritelmiä ”F”, ”M” tai ”X” taikka kyseisen jäsenvaltion kielessä käytettävää vastaavaa yksittäistä alkukirjainta.

(25)

Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta voidaan varmistaa, että neuvoston asetuksen (EY) N:o 1030/2002 (5) nojalla hyväksytyt tulevat turvallisuusvaatimukset ja tekniset eritelmät otetaan asianmukaisesti huomioon henkilö-ja oleskelukorteissa sekä pysyvissä oleskelukorteissa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (6) mukaisesti. Tätä varten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1683/95 (7) 6 artiklalla perustetun komitean olisi avustettava komissiota. Hyväksytyt täytäntöönpanosäädökset olisi tarvittaessa voitava tarvittaessa pitää salassa väärentämisen estämiseksi.

(26)

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että biometristen tunnisteiden keräämisessä käytetään asianmukaisia ja tehokkaita menettelyjä, joissa kunnioitetaan oikeuksia ja periaatteita, joista määrätään perusoikeuskirjassa, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä Euroopan neuvoston yleissopimuksessa ja YK:n yleissopimuksessa lapsen oikeuksista. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että lapsen etu otetaan ensisijaisesti huomioon koko keräämismenettelyn ajan. Pätevän henkilöstön olisi saatava asianmukainen koulutus lapsiystävällisistä käytännöistä biometristen tunnisteiden keräämistä varten.

(27)

Jos biometristen tunnisteiden keräämisessä ilmenee vaikeuksia, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että käytössä on asianmukaiset menettelyt asianomaisen henkilön ihmisarvon kunnioittamiseksi. Sen vuoksi olisi otettava huomioon sukupuoleen sekä lasten ja haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden erityistarpeisiin liittyvät näkökohdat.

(28)

Henkilökorttien turvallisuutta ja muotoa koskevien vähimmäisvaatimusten käyttöönoton myötä jäsenvaltioiden olisi voitava luottaa näiden asiakirjojen aitouteen, kun unionin kansalaiset käyttävät oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen. Tiukennettujen turvavaatimusten käyttöönoton olisi tarjottava viranomaisille ja yksityisille tahoille riittävät takeet siitä, että ne voivat luottaa henkilökorttien aitouteen, kun unionin kansalaiset käyttävät niitä henkilöllisyyden tunnistamista varten.

(29)

Asiakirjan myöntävän jäsenvaltion kaksikirjaiminen maakoodi negatiivina sinisessä suorakulmiossa ja kahdentoista keltaisen tähden ympäröimänä olisi tunnus, joka helpottaa asiakirjan visuaalista tarkastusta erityisesti silloin, kun haltija käyttää oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen.

(30)

Mahdollisuus säätää muista kansallisista ominaisuuksista säilytetään, mutta jäsenvaltioiden olisi varmistettava, etteivät nämä ominaisuudet vähennä yhteisten turvaominaisuuksien tehokkuutta tai vaikuta kielteisesti henkilökorttien rajatylittävään yhteensopivuuteen, kuten esimerkiksi siihen mahdollisuuteen, että henkilökortit voidaan lukea muiden kuin myöntävien jäsenvaltioiden käyttämillä laitteilla.

(31)

Turvavaatimusten käyttöönotto henkilökorteissa ja sellaisten perheenjäsenten oleskelukorteissa, jotka eivät ole minkään jäsenvaltion kansalaisia, ei saisi johtaa unionin tai kolmansien maiden kansalaisille aiheutuvien maksujen kohtuuttomaan nousuun. Jäsenvaltioiden olisi otettava tämä periaate huomioon tarjouspyyntömenettelyjen yhteydessä.

(32)

Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että biometrisillä tiedoilla tunnistetaan oikein henkilö, jolle henkilökortti on myönnetty. Tätä varten jäsenvaltiot voisivat harkita, että henkilökortteja myöntävät kansalliset viranomaiset keräävät biometriset tunnisteet, erityisesti kasvokuvan, henkilökohtaisella rekisteröinnillä.

(33)

Jäsenvaltioiden olisi vaihdettava keskenään tällaisia tietoja siltä osin kuin on tarpeen turvalliseen tallennusvälineeseen sisältyviin tietoihin pääsyyn, niiden aitouden varmistamiseen sekä niiden todentamiseen. Turvallisessa tallennusvälineessä käytettävien tiedostomuotojen olisi oltava yhteentoimivia, myös automatisoitujen rajanylityspaikkojen suhteen.

(34)

Direktiivissä 2004/38/EY käsitellään tilannetta, jossa unionin kansalaisille tai unionin kansalaisten perheenjäsenille, jotka eivät ole minkään jäsenvaltion kansalaisia ja joilla ei ole tarvittavia matkustusasiakirjoja, on annettava kaikki kohtuulliset mahdollisuudet osoittaa muilla keinoin, että heillä on oikeus vapaaseen liikkuvuuteen. Tällaisia keinoja voivat olla esimerkiksi henkilöllisyyttä osoittavat asiakirjat, joita käytetään väliaikaisesti, ja oleskelukortit, jotka myönnetään tällaisille perheenjäsenille.

(35)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan velvoitteita, jotka on vahvistettu perusoikeuskirjassa ja vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksessa. Jäsenvaltioita kannustetaan tämän vuoksi työskentelemään komission kanssa lisätäkseen ominaisuuksia, jotka tekevät henkilökorteista helppokäyttöisempiä ja käyttäjäystävällisempiä vammaisille henkilöille, kuten näkövammaisille. Jäsenvaltioiden on aiheellista tarkastella rekisteröintiin käytettävien mobiililaitteiden kaltaisten ratkaisujen käyttöä henkilökorttien myöntämisessä henkilöille, jotka eivät pysty tulemaan henkilökorttien myöntämisestä vastuussa olevien viranomaisten luo.

(36)

Unionin kansalaisille myönnetyissä oleskeluasiakirjoissa olisi oltava tiettyjä tietoja sen varmistamiseksi, että ne tunnistetaan oleskeluasiakirjoiksi kaikissa jäsenvaltioissa. Tämän pitäisi helpottaa sen tunnustamista, että unionin kansalainen käyttää oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen, ja tähän käyttöön liittyviä oikeuksia, mutta yhdenmukaistaminen ei saisi ylittää sitä, mikä on asianmukaista nykyisten asiakirjojen heikkouksiin puuttumiseksi. Jäsenvaltiot voivat vapaasti valita asiakirjojen myöntämismuodon, ja voivat antaa ne muodossa, joka täyttää ICAOn asiakirjan nro 9303 eritelmät.

(37)

Sellaisten oleskeluasiakirjojen osalta, jotka myönnetään perheenjäsenille, jotka eivät ole minkään jäsenvaltion kansalaisia, on aiheellista käyttää samaa kaavaa ja samoja turvaominaisuuksia kuin asetuksessa (EY) N:o 1030/2002 sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2017/1954 (8). Sen lisäksi, että näiden asiakirjojen haltijat voivat todistaa oleskeluoikeutensa, he vapautuvat asiakirjojen myötä myös viisumivelvollisuudesta, jota muuten sovellettaisiin heihin, kun he saapuvat unionin alueelle unionin kansalaisen mukana tai seuraavat häntä myöhemmin.

(38)

Direktiivissä 2004/38/EY säädetään, että niitä asiakirjoja, jotka myönnetään perheenjäsenille, jotka eivät ole minkään jäsenvaltion kansalaisia, on kutsuttava nimellä ”Unionin kansalaisen perheenjäsenen oleskelukortti”. Niiden tunnistamisen helpottamiseksi unionin kansalaisen perheenjäsenen oleskelukortilla olisi oltava vakiomuotoinen nimi ja koodi.

(39)

Kun otetaan huomioon sekä turvallisuusriski että jäsenvaltioille aiheutuvat kustannukset, henkilökortit ja unionin kansalaisen perheenjäsenen oleskelukortit, joiden turvavaatimukset ovat riittämättömät, olisi poistettava vaiheittain käytöstä. Periaatteessa kymmenen vuoden vaiheittaisen käytöstä poistamisajanjakson henkilökorttia varten ja viiden vuoden vaiheittaisen käytöstä poistamisajanjakson oleskelukorttia varten pitäisi olla riittävä ja tasapainoinen ratkaisu, kun tarkastellaan sitä, kuinka usein asiakirjoja yleensä korvataan, ja sitä, että unionissa nykyisin oleva turvallisuuspuute on korjattava. Kuitenkin sellaisten korttien osalta, joissa ei ole tärkeitä turvaominaisuuksia tai joita ei voida lukea koneellisesti, tarvitaan turvallisuussyistä lyhyempi vaiheittainen käytöstä poistaminen.

(40)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 (9) sovelletaan tämän asetuksen soveltamisen yhteydessä käsiteltäviin henkilötietoihin. On tarpeen täsmentää käsiteltyihin henkilötietoihin ja erityisesti arkaluonteisiin tietoihin kuten biometrisiin tunnisteisiin sovellettavat suojatoimet. Rekisteröityjen olisi saatava tietoa siitä, että heidän asiakirjoissaan on tallennusväline, jossa on heidän biometrisiä tietojaan, ja myös siitä, että asiakirjaan on kontaktiton pääsy, sekä kaikista tapauksista, joissa heidän henkilökortteihinsa ja oleskeluasiakirjoihinsa sisältyviä tietoja käytetään. Rekisteröidyillä olisi joka tapauksessa oltava pääsy henkilökorteissaan ja oleskeluasiakirjoissaan käsiteltyihin henkilötietoihin ja mahdollisuus oikaista niitä siten, että myönnetään uusi asiakirja, jos kyseiset tiedot ovat virheellisiä tai puutteellisia. Tallennusvälineen olisi oltava erittäin turvallinen ja suojattava siihen tallennetut henkilötiedot tehokkaasti luvattomalta pääsyltä.

(41)

Jäsenvaltioiden olisi vastattava biometristen tietojen asianmukaisesta käsittelystä aina keräämisestä tietojen sisällyttämiseen erittäin turvalliseen tallennusvälineeseen asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti.

(42)

Jäsenvaltioiden olisi noudatettava erityistä varovaisuutta tehdessään yhteistyötä ulkoisen palveluntarjoajan kanssa. Tällainen yhteistyö ei saisi sulkea pois unionin oikeudesta tai kansallisesta lainsäädännöstä johtuvaa jäsenvaltion vastuuta henkilötietovelvoitteiden rikkomisesta.

(43)

Tässä asetuksessa on tarpeen täsmentää perusta tietojen keräämiselle ja tallentamiselle henkilökorttien ja oleskeluasiakirjojen tallennusvälineeseen. Jäsenvaltioiden olisi unionin oikeuden tai kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti sekä tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatteita noudattaen voitava tallentaa muita tietoja tallennusvälineeseen sähköisiä palveluja varten tai muihin henkilökorttiin tai oleskeluasiakirjaan liittyviin tarkoituksiin. Tällaisten muiden tietojen käsittelyyn, mukaan lukien niiden kerääminen ja niiden mahdolliset käyttötarkoitukset, olisi annettava lupa unionin oikeudessa tai kansallisessa lainsäädännössä. Kaikkien tällaisten kansallisten tietojen olisi oltava fyysisesti tai loogisesti erillään tässä asetuksessa tarkoitetuista biometrisistä tiedoista, ja niitä olisi käsiteltävä asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti.

(44)

Jäsenvaltioiden olisi sovellettava tätä asetusta viimeistään 24 kuukauden kuluttua sen voimaantulopäivästä. Tämän asetuksen soveltamispäivästä alkaen jäsenvaltioiden olisi myönnettävä vain tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset täyttäviä asiakirjoja.

(45)

Komission olisi kahden ja vastaavasti yhdentoista vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamispäivästä annettava sen täytäntöönpanosta kertomus, jossa käsitellään myös turvallisuustason asianmukaisuutta ja otetaan huomioon sen vaikutus perusoikeuksiin ja tietosuojaperiaatteisiin. Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (10) mukaisesti komission olisi kuuden vuoden kuluttua asetuksen soveltamispäivästä ja sen jälkeen kuuden vuoden välein tehtävä tätä asetusta koskeva arviointi erityisten seurantajärjestelyjen avulla kerättyjen tietojen perusteella, jotta voidaan arvioida asetuksen todellisia vaikutuksia ja mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta. Jäsenvaltioiden olisi seurantaa varten kerättävä tilastoja myöntämiensä henkilökorttien ja oleskeluasiakirjojen lukumäärästä.

(46)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli turvallisuuden parantamista ja unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuden vapaaseen liikkuvuuteen käyttämisen helpottamista, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(47)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet, kuten ihmisarvo, oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kielto, oikeus yhdenvertaisuuteen lain edessä, syrjimättömyys, lasten ja ikääntyneiden henkilöiden oikeudet, yksityis- ja perhe-elämän kunnioittaminen, oikeus henkilötietojen suojaan, oikeus vapaaseen liikkuvuuteen ja oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, ja jäsenvaltioiden olisi noudatettava perusoikeuskirjaa pannessaan tätä asetusta täytäntöön.

(48)

Euroopan tietosuojavaltuutettu on antanut lausunnon 10 päivänä elokuuta 2018 (11) ja Euroopan unionin perusoikeusvirasto on antanut lausunnon 5 päivänä syyskuuta 2018 (12),