EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32017L0159

Neuvoston direktiivi (EU) 2017/159, annettu 19 päivänä joulukuuta 2016, kalastusalan työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön vuoden 2007 yleissopimuksen täytäntöönpanosta 21 päivänä toukokuuta 2012 EU-maiden maatalouden osuustoimintajärjestöjen keskusjärjestön (COGECA), Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF) ja Euroopan unionin kalastusyritysten kansallisten järjestöjen liiton (Europêche) välillä tehdyn sopimuksen täytäntöönpanosta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti. )

OJ L 25, 31.1.2017, p. 12–35 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2017/159/oj

31.1.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 25/12


NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2017/159,

annettu 19 päivänä joulukuuta 2016,

kalastusalan työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön vuoden 2007 yleissopimuksen täytäntöönpanosta 21 päivänä toukokuuta 2012 EU-maiden maatalouden osuustoimintajärjestöjen keskusjärjestön (COGECA), Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF) ja Euroopan unionin kalastusyritysten kansallisten järjestöjen liiton (Europêche) välillä tehdyn sopimuksen täytäntöönpanosta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 155 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Työnantaja- ja työntekijäpuoli, jäljempänä ’työmarkkinaosapuolet’, voivat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 155 artiklan 2 kohdan mukaisesti pyytää yhteisesti, että niiden unionin tasolla tekemät sopimukset pannaan täytäntöön neuvoston komission ehdotuksesta tekemällä päätöksellä.

(2)

Kansainvälinen työjärjestö (ILO) hyväksyi 14 päivänä kesäkuuta 2007 kalastusalan työtä koskevan vuoden 2007 yleissopimuksen, jäljempänä ’yleissopimus’. Yleissopimuksen tarkoituksena on luoda yksi yhtenäinen kyseisen alan elin- ja työoloja koskevia kansainvälisiä standardeja täydentävä väline, ja siihen sisältyy voimassa olevien kalastajiin sovellettavien yleissopimusten ja suositusten tarkistetut ja ajantasaistetut vaatimukset sekä muihin työtä koskeviin kansainvälisiin yleissopimuksiin sisältyvät perusperiaatteet.

(3)

Komissio kuuli Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 154 artiklan 2 kohdan mukaisesti työmarkkinaosapuolia siitä, olisiko edistettävä yleissopimuksen määräysten soveltamista unionissa.

(4)

EU-maiden maatalouden osuustoimintajärjestöjen keskusjärjestö (COGECA), Euroopan kuljetustyöntekijöiden liitto (ETF) ja Euroopan unionin kalastusyritysten kansallisten järjestöjen liitto (Europêche), jotka halusivat ottaa ensimmäisen askeleen kohti merikalastusalan unionin sosiaalisäännöstön kodifiointia ja auttaa luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset merikalastusalalle unionissa, tekivät 21 päivänä toukokuuta 2012 sopimuksen yleissopimuksen täytäntöönpanosta, jäljempänä ’sopimus’.

(5)

Kyseiset järjestöt pyysivät 10 päivänä toukokuuta 2013 komissiota panemaan sopimuksen täytäntöön neuvoston päätöksellä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 155 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(6)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 288 artiklaa sovellettaessa asianmukainen väline sopimuksen täytäntöönpanoa varten on direktiivi.

(7)

Komissio on laatinut direktiiviehdotuksensa yhteisön tason työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun mukauttamisesta ja edistämisestä 20 päivänä toukokuuta 1998 antamansa tiedonannon mukaisesti ottaen huomioon allekirjoittajaosapuolten edustavuuden ja sopimuksen kunkin lausekkeen lainmukaisuuden.

(8)

Tätä direktiiviä olisi sovellettava rajoittamatta yksilöidympien tai kaikille kalastajille paremman suojelun tason takaavien voimassa olevien unionin säännösten soveltamista.

(9)

Tätä direktiiviä ei saisi käyttää perusteena sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla toimivien työntekijöiden yleisen suojelun tason alentamiselle.

(10)

Tässä direktiivissä ja siihen liitetyssä sopimuksessa vahvistetaan vähimmäisvaatimukset; jäsenvaltiot ja työmarkkinaosapuolet voivat pitää voimassa tai antaa edullisempia säännöksiä.

(11)

Komission olisi seurattava tämän direktiivin ja sopimuksen täytäntöönpanoa ja suoritettava arviointi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta työmarkkinaosapuolten toimesta unionin tasolla tehtävää seurantaa ja tarkistusta koskevien sopimuksen määräysten soveltamista.

(12)

Työmarkkinaosapuolet odottavat, että tämän direktiivin kansalliset täytäntöönpanotoimet eivät tulisi voimaan ennen yleissopimuksen voimaantuloa. Näin ollen tämän direktiivin olisi tultava voimaan samanaikaisesti yleissopimuksen kanssa.

(13)

Sopimusta sovelletaan kaikkiin kalastajiin, jotka työskentelevät työsopimuksen perusteella tai työsuhteessa merikalastustoimintaa harjoittavilla, jäsenvaltion lipun alla purjehtivilla tai rajoituksetta jäsenvaltion lainkäyttövallan alaisuuteen rekisteröidyillä kalastusaluksilla.

(14)

Kaikkien työsopimuksen perusteella tai työsuhteessa työskentelevien kalastajien työturvallisuuden ja -terveyden suojelemiseksi sopimusta voidaan myös soveltaa kaikkiin muihin samalla kalastusaluksella oleviin kalastajiin.

(15)

Jäsenvaltiot voivat määritellä kaikki sellaiset sopimuksessa käytetyt termit, joita ei sopimuksessa erityisesti määritellä, kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti, kuten muiden samankaltaista termistöä sisältävien sosiaalipolitiikan alan direktiivien osalta tehdään, edellyttäen että kyseiset määritelmät noudattavat sopimuksen sisältöä.

(16)

Tässä direktiivissä ja siihen liitetyssä sopimuksessa olisi otettava huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 (1) säädetyt kalastuskapasiteetin hallinnointia koskevat säännökset.

(17)

Jäsenvaltiot voivat antaa direktiivin täytäntöönpanon työmarkkinaosapuolten tehtäväksi näiden yhteisestä pyynnöstä ja sillä edellytyksellä, että jäsenvaltiot toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet voidakseen jatkuvasti taata tällä direktiivillä tavoiteltujen tulosten saavuttamisen.

(18)

Komissio on ilmoittanut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 155 artiklan 2 kohdan mukaisesti asiasta Euroopan parlamentille lähettämällä sille direktiiviehdotuksen ja sen sisältämän sopimustekstin.

(19)

Tässä direktiivissä kunnioitetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja erityisesti sen 20, 31 ja 32 artiklassa tunnustettuja perusoikeuksia ja periaatteita.

(20)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita eli parantaa työntekijöiden elin- ja työoloja ja suojella heidän terveyttään ja turvallisuuttaan merikalastusalalla, jolla toiminta on valtioiden rajat ylittävää ja tapahtuu eri jäsenvaltioiden lipun alla, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(21)

Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön (2) mukaan se, että direktiivissä tarkoitettua toimintaa ei vielä ole jäsenvaltiossa, ei voi vapauttaa kyseistä jäsenvaltiota velvoitteestaan hyväksyä lakeja tai määräyksiä sen varmistamiseksi, että kaikki direktiivin säännökset on saatettu asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä. Sekä oikeusvarmuuden periaate että tarve varmistaa direktiivien täysimääräinen täytäntöönpano oikeudellisesti eikä vain tosiasiallisesti edellyttävät, että kaikki jäsenvaltiot toistavat asianomaisen direktiivin säännöt selkeän, täsmällisen ja avoimen kehyksen puitteissa, joka sisältää pakottavia oikeudellisia säännöksiä. Tämä velvoite koskee jäsenvaltioita niissä tiettynä hetkenä vallitsevan tilanteen muuttumisen ennakoimiseksi ja sen varmistamiseksi, että kaikki oikeussubjektit yhteisössä, myös niissä jäsenvaltioissa, joissa direktiivissä tarkoitettua toimintaa ei ole, voivat selkeästi ja tarkasti tietää oikeutensa ja velvoitteensa kaikissa olosuhteissa. Vain siinä tapauksessa, että direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä olisi maantieteellisistä syistä aiheetonta, se ei oikeuskäytännön mukaan ole pakollista. Näissä tapauksissa jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava tästä komissiolle.

(22)

Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman (3) mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Tällä direktiivillä pannaan täytäntöön kalastusalan työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön vuoden 2007 yleissopimuksen täytäntöönpanoa koskeva sopimus, joka tehtiin 21 päivänä toukokuuta 2012 unionin tason merikalastusalan työnantaja- ja työntekijäpuolen, jäljempänä ’työmarkkinaosapuolet’, eli EU-maiden maatalouden osuustoimintajärjestöjen keskusjärjestön (COGECA), Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF) ja Euroopan unionin kalastusyritysten kansallisten järjestöjen liiton (Europêche) välillä.

Sopimuksen teksti on tämän direktiivin liitteenä.

2 artikla

1.   Jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai antaa säännöksiä, jotka ovat merikalastusalan työntekijöille suotuisampia kuin tämän direktiivin säännökset.

2.   Tämän direktiivin täytäntöönpano ei ole missään tapauksessa riittävä peruste työntekijöiden suojelun yleisen tason alentamiselle direktiivin soveltamisalalla. Se ei rajoita jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten oikeutta antaa muuttuvien olosuhteiden perusteella lakeihin, asetuksiin tai sopimuksiin perustuvia säännöksiä tai määräyksiä, jotka ovat erilaisia kuin direktiivin antamishetkellä voimassa olevat säännökset tai määräykset, edellyttäen että tässä direktiivissä säädettyjä vähimmäisvaatimuksia noudatetaan.

3.   Tämän direktiivin soveltaminen ja tulkinta ei rajoita unionin tai jäsenvaltioiden sellaisten säännösten, toimintatapojen tai käytäntöjen soveltamista, joilla turvataan kyseessä oleville työntekijöille suotuisammat olosuhteet.

3 artikla

Jäsenvaltioiden on määritettävä, mitä seuraamuksia sovelletaan, jos tähän direktiiviin perustuvia kansallisia säännöksiä rikotaan. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

4 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 15 päivänä marraskuuta 2019. Niiden on viipymättä ilmoitettava tästä komissiolle.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

5 artikla

Komissio antaa, kultuaan jäsenvaltioita sekä unionin tason työmarkkinaosapuolia, neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta, soveltamisesta ja arvioinnista viimeistään 15 päivänä marraskuuta 2022.

6 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kalastusalan työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön vuoden 2007 yleissopimuksen voimaantulopäivänä.

Komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä yleissopimuksen voimaantulopäivän.

7 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 19 päivänä joulukuuta 2016.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

L. SÓLYMOS


(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

(2)  Ks. muun muassa unionin tuomioistuimen tuomio 14.1.2010, komissio v. Tšekin tasavalta, C-343/08, ECLI:EU:C:2013:423.

(3)  EUVL C 369, 17.12.2011, s. 14.


LIITE

Kalastusalan työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön vuoden 2007 yleissopimuksen täytäntöönpanoa koskeva sopimus

MERIKALASTUSALAN TYÖNANTAJA- JA TYÖNTEKIJÄPUOLI, JÄLJEMPÄNÄ ’EU:N TYÖMARKKINAOSAPUOLET’,

(1)

EU-maiden maatalouden osuustoimintajärjestöjen keskusjärjestö (COGECA);

(2)

Euroopan kuljetustyöntekijöiden liitto (ETF); sekä

(3)

Euroopan unionin kalastusyritysten kansallisten järjestöjen liitto (Europêche), jotka

ottavat huomioon

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, ja erityisesti sen 153–155 artiklan,

(2)

kalastusalan työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön, jäljempänä ’ILO’, vuoden 2007 yleissopimuksen, jäljempänä ’yleissopimus nro 188’ tai ’yleissopimus’,

(3)

kalastusalan työtä koskevan ILOn vuonna 2007 antaman suosituksen, jäljempänä ’suositus nro 199’,

(4)

työsuhdetta koskevan ILOn vuonna 2006 antaman suosituksen, jäljempänä ’suositus nro 198’,

(5)

ILOn hallintoneuvoston 309. istunnossaan 13–19 päivänä marraskuuta 2010 hyväksymät suuntaviivat satamavaltioiden tarkastajille, jotka suorittavat tarkastuksia kalastusalan työtä koskevan vuoden 2007 yleissopimuksen (nro 188) mukaisesti, jäljempänä ’satamavaltioiden tarkastajille annettavat suuntaviivat’,

(6)

jäsenvaltioiden valtuuttamisesta ratifioimaan, Euroopan unionin edun vuoksi, kalastusalan työtä koskeva Kansainvälisen työjärjestön vuoden 2007 yleissopimus (yleissopimus nro 188) 7 päivänä kesäkuuta 2010 annetun neuvoston päätöksen 2010/321/EU,

(7)

komission tiedonannon KOM(2011) 306 lopullinen, päivätty 31 päivänä toukokuuta 2011, Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Direktiiviin 2003/88/EY sisältyvien merikalastusalusten työntekijöitä koskevien säännösten tarkastelu,

katsovat seuraavaa:

(1)

Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kansainvälisen työkonferenssin 96. istunto hyväksyi kalastusalan työtä koskevan vuoden 2007 yleissopimuksen (yleissopimus nro 188) 14 päivänä kesäkuuta 2007.

(2)

Yleissopimus nro 188 hyväksyttiin 437:n äänestäessä puolesta, kahden äänestäessä vastaan ja 22:n pidättyessä äänestämästä. Kaikki Euroopan unionin nykyisten 27 jäsenvaltion, jäljempänä ’jäsenvaltiot’, läsnä olleet hallitusten edustajat (53 ääntä), kaikki työntekijöiden edustajat (25 ääntä) ja kaikki työnantajien edustajat (22 ääntä) äänestivät yleissopimuksen hyväksymisen puolesta.

(3)

Globalisaatiolla on huomattava vaikutus kalastusalaan, ja kalastajien oikeuksia on edistettävä ja suojeltava.

(4)

ILOn mukaan kalastus on muihin ammatteihin verrattuna vaarallinen ammatti.

(5)

Yleissopimuksen nro 188 tarkoituksena on varmistaa vähimmäisvaatimukset, jotka koskevat kalastusaluksilla olevien kalastajien ihmisarvoisia työoloja, palvelusuhteen ehtoja, asumista ja ruokaa, työturvallisuuden ja -terveyden suojelua, sairaanhoitoa ja sosiaaliturvaa.

(6)

Yleissopimuksessa nro 188 edellytetään, että ILOn jäsenvaltioiden on kansallisten lakien ja määräysten mukaisesti lainkäyttövaltansa avulla valvottava lippunsa alla purjehtivia kalastusaluksia ja kehitettävä järjestelmä, jonka avulla varmistetaan yleissopimuksen vaatimusten noudattaminen.

(7)

SEUT-sopimuksen 155 artiklan 2 kohdassa määrätään, että Euroopan unionin, jäljempänä ’EU’, tasolla tehdyt sopimukset voidaan panna täytäntöön EU:n työmarkkinaosapuolten yhteisestä pyynnöstä neuvoston Euroopan komission ehdotuksesta tekemällä päätöksellä. Tämän vuoksi työmarkkinaosapuolet ovat päättäneet aloittaa neuvottelut SEUT-sopimuksen 153 artiklan asettamissa rajoissa yleissopimuksen nro 188 tiettyjen osien täytäntöönpanoa koskevan sopimuksen tekemiseksi.

(8)

EU:n työmarkkinaosapuolet pitävät kyseistä aloitetta erittäin tärkeänä, jotta jäsenvaltioita kannustettaisiin ratifioimaan yleissopimus niin, että saataisiin aikaan tasapuoliset toimintaedellytykset EU:ssa ja muualla maailmassa kalastajien työ- ja elinoloja kalastusaluksilla koskevissa asioissa.

(9)

EU:n työmarkkinaosapuolet pitävät sopimusta ensimmäisenä askeleena kalastusalan sosiaalisäännöstön kodifioinnin edistämiseksi.

(10)

Tiettyjä merikalastusalusten työntekijöiden työajan järjestämistä koskevia seikkoja säännellään tätä nykyä direktiivin 2003/88/EY 21 artiklan säännöksillä. Vaikkakin yleissopimuksen nro 188 13 ja 14 artikla kokonaisuudessaan tarjoavat kalastajille heikommantasoisen suojan kuin direktiivi, jotkin yleissopimuksen 14 artiklan määräykset tarjoavat korkeamman suojatason. Tästä syystä EU:n työmarkkinaosapuolet ovat sopineet mainittujen määräysten yhdistämisestä. Tuloksena on kaiken kaikkiaan parempi suoja. Kyseiset määräykset ovat: toimivaltaisen viranomaisen järjestämä kansallisten EU:n työmarkkinaosapuolten kuuleminen ennen suojan vähimmäistason vahvistamista, lisätavoitteena oleva väsymyksen rajoittaminen, korvaava lepoaika, jos vähimmäislepoaikoihin tai enimmäistyöaikoihin sallitaan poikkeuksia, ja parannettu suoja hätätilanteiden jälkeen.

(11)

Sairaanhoidon laatua, asuintiloja, ruokaa, elinoloja, vaarojen tai sairauden tapauksessa myönnettäviä korvauksia ja sosiaalista suojelua koskevien yleissopimuksen nro 188 määräysten olisi katsottava kuuluvan kalastajien työturvallisuuden ja -terveyden soveltamisalaan, kun otetaan huomioon kalastusaluksella tehtävän työn erityispiirteet, kuten maantieteellinen eristyneisyys, väsymys sekä tehtävän työn pääasiassa fyysinen luonne.

(12)

Yleissopimusta nro 188 sovelletaan kaikkiin kalastajiin, joilla tarkoitetaan sen 1 artiklan e alakohdassa ”jokaista henkilöä, joka työsuhteessa tai muutoin toimii tai työskentelee jossakin tehtävässä kalastusaluksella, myös niitä aluksella työskenteleviä henkilöitä, joiden palkka maksetaan saalisosuuden perusteella, lukuun ottamatta luotseja, merivoimien henkilökuntaa ja muita henkilöitä, jotka työskentelevät pysyvästi hallituksen palveluksessa, maissa työskenteleviä henkilöitä, jotka hoitavat työtehtäviä kalastusaluksella, sekä kalastuksen tarkkailijoita”. SEUT-sopimuksessa asetettujen rajoitusten vuoksi EU:n työmarkkinaosapuolilla ei ole valtaa hyväksyä tekstejä, jotka on tarkoitus panna täytäntöön neuvoston päätöksellä ja jotka vaikuttavat kalastajiin, jotka eivät työskentele työsopimuksen perusteella tai jotka eivät ole työsuhteessa. Erilaisten tai ei minkään standardien soveltaminen kyseisiin kalastajiin, kun he ovat samalla aluksella sellaisten kalastajien kanssa, jotka työskentelevät työsopimuksen perusteella tai jotka ovat työsuhteessa, voi vaikuttaa jälkimmäisten yleiseen työturvallisuuteen ja -terveyteen, elin- ja työolot mukaan luettuina. Niiden kalastajien suojelemiseksi, jotka työskentelevät työsopimuksen perusteella tai jotka ovat työsuhteessa, EU:n työmarkkinaosapuolet katsovat näin ollen olevan perusteltua, että tätä sopimusta sovelletaan niiden kalastajien, jotka työskentelevät työsopimuksen perusteella tai jotka ovat työsuhteessa, lisäksi myös kaikkiin muihin kalastajiin, jotka ovat samalla aluksella.

(13)

Asianmukainen väline tämän sopimuksen täytäntöönpanoa varten on SEUT-sopimuksen 288 artiklassa tarkoitettu direktiivi, joka velvoittaa saavutettavaan tulokseen nähden jäsenvaltioita, mutta jättää kansallisten viranomaisten valittavaksi muodon ja keinot,

kehottavat jäsenvaltioita

(1)

ratifioimaan yleissopimuksen nro 188, kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden yksimielisyys yleissopimuksen hyväksymisajankohtana ja koska yleissopimuksen ja tämän sopimuksen välillä on merkittäviä eroja soveltamisalan sekä katettujen alojen osalta.

(2)

kehittämään yleissopimuksen nro 188 41 artiklassa mainitun yhtenäisen voimassa olevan asiakirjan, joka on otettava käyttöön kaikkialla Euroopan unionissa.

(3)

kehittämään yleissopimuksen nro 188 soveltamisalaan kuuluvilla kalastusaluksilla suoritettavan satamavaltion tarkastuksen alalla yhdenmukaistetun strategian, joka on pantava täytäntöön kaikkialla Euroopan unionissa, satamavaltioiden tarkastajille annettavien suuntaviivojen perusteella,

sekä pyytävät yhdessä

tämän sopimuksen panemista täytäntöön neuvoston direktiivillä,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 OSA

MÄÄRITELMÄT JA SOVELTAMISALA

MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Tässä sopimuksessa tarkoitetaan

a)

kalastustoiminnalla kalojen tai muiden meren elollisten luonnonvarojen pyyntiä tai pyyntiä ja käsittelyä;

b)

kaupallisella kalastuksella kaikkea kalastustoimintaa, lukuun ottamatta kotitarvekalastusta ja virkistyskalastusta;

c)

toimivaltaisella viranomaisella sitä jäsenvaltion nimeämää ministeriä, valtion virastoa tai muuta viranomaista, joka vastaa kyseisen määräyksen alaan liittyvien sääntöjen, määräysten tai muiden ohjeiden antamisesta ja täytäntöönpanosta;

d)

kuulemisella sitä, että toimivaltainen viranomainen kuulee asiaan kuuluvia työnantajia ja työntekijöitä edustavia järjestöjä ja erityisesti kalastusalusten omistajia ja kalastajia edustavia järjestöjä, jos niitä on olemassa;

e)

kalastusaluksen omistajalla tai omistajalla kalastusaluksen omistajaa tai muuta organisaatiota tai henkilöä, esimerkiksi laivanisäntää, edustajaa tai huoltovarustamoa, joka on ottanut vastuun aluksen toiminnasta ja joka on sen hyväksyessään sitoutunut vastaamaan tähän sopimukseen perustuvista kalastusaluksen omistajan velvollisuuksista ja vastuista riippumatta siitä, vastaako joistakin tehtävistä kalastusaluksen omistajan puolesta joku muu organisaatio tai henkilö;

f)

kalastajalla jokaista henkilöä, joka työsuhteessa tai muutoin toimii tai työskentelee jossakin tehtävässä kalastusaluksella 2 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti, lukuun ottamatta luotseja ja maissa työskentelevää henkilökuntaa, joka hoitaa laiturialueella työtehtäviä kalastusaluksella;

g)

kalastajan työsopimuksella työsopimusta ja sen ehtoja tai muuta vastaavaa sopimusta tai järjestelyä, jossa määritellään kalastajan elin- ja työoloja koskevat ehdot kalastusaluksella;

h)

kalastusaluksella tai aluksella omistusmuodosta riippumatta mitä tahansa jäsenvaltion lipun alla purjehtivaa tai rajoituksetta sen lainkäyttövallan alaisuuteen rekisteröityä alusta tai venettä, jota käytetään tai jota on tarkoitus käyttää kaupalliseen kalastukseen;

i)

aluksen pituudella (L) 96 prosenttia kokonaispituudesta vesiviivalla, joka on 85 prosentin korkeudella pienimmästä mallisivukorkeudesta mitattuna kölin yläreunasta tai pituutta keulan etureunasta peräsintukin keskipisteeseen samalla vesiviivalla, jos tämä mitta on suurempi; aluksissa, joiden köli on suunniteltu kaltevaksi, vesiviivan, jolla tämä pituus mitataan, tulee olla suunnitellun vesiviivan suuntainen;

j)

perpendikkelipituudella (LBP) keulaluotiviivan ja peräluotiviivan välistä etäisyyttä; keulaluotiviivan on osuttava yhteen keulan etureunan kanssa vesiviivalla, jolla pituus (L) mitataan; peräluotiviivan on osuttava yhteen peräsintukin keskipisteen kanssa samalla vesiviivalla;

k)

päälliköllä kalastajaa, joka on kalastusaluksen päällikkö;

l)

työnvälityspalvelulla henkilöä, yhtiötä, laitosta, edustajaa tai muuta yksityisen tai julkisen sektorin organisaatiota, joka kalastusaluksen omistajan puolesta ottaa työhön kalastajia tai välittää kalastusalusten omistajille kalastajia;

m)

yksityisellä työnvälitystoimistolla henkilöä, yhtiötä, laitosta, edustajaa tai muuta yksityisen sektorin organisaatiota, joka ottaa kalastajia työhön tai palkkaa heitä asettaakseen heidät kalastusalusten omistajien saataville, jotka osoittavat heille heidän tehtävänsä ja valvovat näiden tehtävien hoitamista.

SOVELTAMISALA

2 artikla

1.   Ellei tässä sopimuksessa toisin määrätä, tätä sopimusta sovelletaan

a)

kaikkiin kaupallista kalastustoimintaa harjoittavilla kalastusaluksilla työsopimuksen perusteella työskenteleviin tai työsuhteessa jossakin tehtävässä toimiviin kalastajiin;

b)

kaikkiin muihin kalastajiin, jotka ovat samalla aluksella a alakohdassa tarkoitettujen kalastajien kanssa, jotta voidaan varmistaa yleisen turvallisuuden ja terveyden suojelu.

2.   Jos syntyy epätietoisuutta siitä, harjoittaako jokin alus kaupallista kalastusta, toimivaltaisen viranomaisen on ratkaistava asia kuulemisen jälkeen.

3.   Kukin jäsenvaltio voi kuulemisen jälkeen kokonaan tai osaksi ulottaa tämän sopimuksen mukaisen suojelun, joka kohdistuu vähintään 24 metriä pitkillä aluksilla työskenteleviin kalastajiin, koskemaan alle 24 metriä pitkillä aluksilla työskenteleviä kalastajia.

3 artikla

1.   Jos tämän sopimuksen soveltaminen on erityisen vaikeaa kalastajien palvelussuhteen ehtojen erityispiirteistä tai kalastusalusten toimintatavasta johtuen, jäsenvaltio voi objektiivisin perustein kuulemisen jälkeen sulkea tämän sopimuksen vaatimusten tai sen tiettyjen määräysten soveltamisalan ulkopuolelle tiettyjä kalastaja- tai kalastusalusryhmiä.

2.   Jos soveltamisalaa on edellisen kohdan nojalla rajoitettu, toimivaltaisen viranomaisen on tarvittaessa ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin laajentaakseen asteittain tämän sopimuksen määräykset koskemaan kaikkia asianomaisia kalastaja- tai kalastusalusryhmiä enintään viiden vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta.

3.   Tämän artiklan soveltaminen ei ole missään tapauksessa peruste heikentää työntekijöiden suojelun yleistä tasoa aloilla, joilla EU:n lainsäädäntöä sovelletaan tämän sopimuksen voimaantulohetkellä.

4 artikla

Mikään tämän sopimuksen määräys ei saa vaikuttaa mihinkään lakiin, tuomioon tai tapaan tai kalastusaluksen omistajien ja kalastajien väliseen sopimukseen, joka turvaa kalastajille edullisemmat olosuhteet kuin tämä sopimus edellyttää.

2 OSA

YLEISET PERIAATTEET

KALASTUSALUSTEN OMISTAJIEN, PÄÄLLIKÖIDEN JA KALASTAJIEN VELVOLLISUUDET

5 artikla

1.   Tätä artiklaa sovelletaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 93/103/EY soveltamista.

2.   Kalastusaluksen omistaja vastaa ensisijaisesti siitä, että päälliköllä on tarvittavat resurssit ja valmiudet voidakseen täyttää tästä sopimuksesta johtuvat velvollisuutensa.

3.   Jotta voitaisiin varmistaa aluksella olevien kalastajien turvallisuus ja aluksen turvallinen kulku, päällikkö vastaa muun muassa siitä, että

a)

järjestetään sellaista valvontaa, jolla voidaan varmistaa, että kalastajien työolosuhteet ovat mahdollisimman turvalliset ja terveelliset;

b)

kalastajia johdetaan siten, että otetaan huomioon turvallisuus ja terveys ja väsymyksen torjunta;

c)

aluksella edistetään tietoa turvallisuuteen ja terveyteen liittyvän koulutuksen merkityksestä laivatyössä; sekä

d)

merenkulun turvallisuuteen, vahdinpitoon ja hyvään merimiestapaan liittyvien standardien noudattaminen varmistetaan.

4.   Kalastusaluksen omistaja ei saa estää päällikköä tekemästä päätöksiä, joita tämä ammattitaitonsa perusteella pitää välttämättöminä aluksella olevien kalastajien turvallisuuden tai aluksen ja sen turvallisen kulun ja toimintavarmuuden varmistamiseksi.

5.   Kalastajien on noudatettava päällikön toimivaltansa puitteissa antamia asianmukaisia määräyksiä ja aluksella sovellettavia turvallisuus- ja terveysmääräyksiä.

3 OSA

KALASTUSALUKSELLA TEHTÄVÄÄ TYÖTÄ KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

VÄHIMMÄISIKÄ

6 artikla

1.   Tätä artiklaa sovelletaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 94/33/EY soveltamista.

2.   Työ kalastusaluksella edellyttää 16 vuoden ikää edellyttäen, että nuori ei kansallisen lainsäädännön mukaan ole enää oppivelvollinen. Toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin sallia, että työhön otetaan 15 vuotta täyttänyt henkilö edellyttäen, että hän on aloittanut kalastusalan ammatillisen koulutuksen eikä ole kansallisen lainsäädännön mukaan enää oppivelvollinen.

3.   Toimivaltainen viranomainen voi sallia, että 15 vuotta täyttäneet henkilöt tekevät koulujen loma-aikoina kevyttä työtä kansallisten lakien ja käytännön mukaisesti. Toimivaltaisen viranomaisen on kuulemisen jälkeen määriteltävä sallitut työt, olosuhteet, joissa kyseistä työtä voidaan tehdä, ja vaaditut lepoajat.

4.   Kalastusaluksella tehtävä työ, joka luonteensa tai suorittamisolosuhteidensa vuoksi todennäköisesti vaarantaa nuorten terveyden, turvallisuuden, fyysisen, henkisen tai sosiaalisen kehityksen, kasvatuksen tai moraalin, edellyttää vähintään 18 vuoden ikää.

5.   Toimivaltaisen viranomaisen on kuulemisen jälkeen määriteltävä työt, joita tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetaan, ellei niitä määritellä kansallisissa laeissa tai määräyksissä. Tällöin on otettava huomioon asiaan liittyvät riskit ja sovellettavat kansainväliset standardit.

6.   Toimivaltainen viranomainen voi kuulemisen jälkeen päättää, että tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitettua työtä voi tehdä henkilö, joka on täyttänyt 16 vuotta edellyttäen, että nuori ei kansallisen lainsäädännön mukaan ole enää oppivelvollinen, tai se voidaan sallia kansallisissa laeissa tai määräyksissä edellyttäen, että kysymyksessä olevien nuorien henkilöiden terveyttä, turvallisuutta, fyysistä, henkistä tai sosiaalista kehitystä, kasvatusta ja moraalia suojellaan asianmukaisesti ja että heillä on asianmukaiset ja tarkat ohjeet tai ammattikoulutus sekä laivatyöhön edellytettävä perusturvallisuuskoulutus. Direktiivin 94/33/EY 7 artiklan 3 kohdassa asetettuja vaatimuksia on noudatettava.

7.   Alle 18-vuotiaiden kalastajien yötyö on kielletty. Tätä artiklaa sovellettaessa ’yö’ määritellään kansallisen lain ja käytännön mukaisesti. Sen on kestettävä vähintään yhdeksän tuntia ja alettava viimeistään keskiyöllä ja päätyttävä aikaisintaan klo 05.00. Toimivaltainen viranomainen voi sallia poikkeamisen yötyötä koskevasta rajoituksesta edellyttäen, että direktiivin 94/33/EY 9 artiklassa asetettuja vaatimuksia noudatetaan, silloin,

a)

kun se haittaa sellaista tietyille kalastajille tarkoitettua vahvistettua koulutusohjelmaa, joka suoritetaan tietyn aikataulun mukaisesti; tai

b)

kun tietty tehtävä tai määrätty koulutusohjelma edellyttää, että kalastajat poikkeuksellisesti tekevät sen yöllä, ja viranomainen on kuulemisen jälkeen todennut, että työ ei vahingoita heidän terveyttään tai hyvinvointiaan.

8.   Mikään tässä artiklassa ei vaikuta jäsenvaltioiden velvoitteisiin, jotka johtuvat jonkin toisen kansainvälisen työtä koskevan yleissopimuksen, jolla taataan tässä artiklassa tarkoitetuille nuorille kalastajille parempi suoja, ratifioinnista.

LÄÄKÄRINTARKASTUS

7 artikla

1.   Kalastaja, jolla ei ole voimassa olevaa lääkärintodistusta siitä, että hänen terveytensä ei ole esteenä hänelle määrättyjen tehtävien suorittamiselle, ei saa työskennellä kalastusaluksella.

2.   Toimivaltainen viranomainen voi kuulemisen jälkeen sallia, että tämän artiklan 1 kohdan määräyksestä poiketaan. Tällöin on otettava huomioon kalastajien turvallisuus ja terveys, aluksen koko, mahdollisuus saada sairaanhoitoa ja evakuointi järjestettyä, matkan kesto, toiminta-alue sekä kalastustapa.

3.   Tämän artiklan 2 kohdan nojalla ei voida tehdä poikkeusta kalastajan suhteen, joka työskentelee vähintään 24 pitkällä ja tavallisesti yli kolme päivää merellä viipyvällä kalastusaluksella. Pakottavissa tapauksissa toimivaltainen viranomainen voi sallia kalastajan työskentelevän tällaisella aluksella tarkkaan rajoitetun ja määritellyn ajanjakson siihen asti, kunnes hän voi saada lääkärintodistuksen edellyttäen, että hänen lääkärintodistuksensa on äskettäin vanhentunut.

8 artikla

Jokaisen jäsenvaltion on hyväksyttävä lakeja, määräyksiä tai muita toimenpiteitä, joissa määritellään

a)

lääkärintarkastuksen sisältö;

b)

lääkärintodistuksen muoto ja sisältö;

c)

että lääkärintodistuksen voi antaa vain asianmukaisesti laillistettu lääkäri tai, jos kysymyksessä on ainoastaan näkökykyä koskeva todistus, pätevä henkilö, jonka antaman todistuksen toimivaltainen viranomainen hyväksyy; tällaisten henkilöiden on oltava lääkärinlausuntoja antaessaan ammatillisesti riippumattomia;

d)

lääkärintarkastuksen uusiminen ja lääkärintodistuksen voimassaoloaika;

e)

oikeus toiseen, sitovaan tarkastukseen, jonka tekee jäsenvaltion arvioijaksi nimittämä riippumaton lääkäri,

i)

siinä tapauksessa, että henkilöltä on evätty todistus tai jos hänen työtehtäviään on rajoitettu;

ii)

siinä tapauksessa, että henkilö on tarkastuksen aikana ilmoittanut, että hän pitää itseään kykenemättömänä suorittamaan hänelle määrätyt tehtävät kalastusaluksella, mutta lääkäri antaa kuitenkin lääkärintodistuksen siitä, että hänen terveytensä ei ole esteenä hänelle määrättyjen tehtävien suorittamiselle kalastusaluksella;

iii)

siinä tapauksessa, että henkilöltä on evätty todistus tai jos hänen työtehtäviään on rajoitettu, mikäli tällaiseen epäämiseen johtaneet lääketieteelliset syyt ovat poistuneet;

f)

muut asiaankuuluvat vaatimukset.

9 artikla

Yli 24 metriä pitkillä kalastusaluksilla tai aluksilla, jotka viipyvät tavallisesti merellä yli kolme päivää, edellytetään 7 ja 8 artiklan vähimmäisvaatimusten lisäksi,

a)

että kalastajan lääkärintodistuksessa todetaan ainakin

i)

että asianomaisen kalastajan kuulo ja näkökyky ovat tyydyttävät ottaen huomioon hänen tehtävänsä aluksella; ja

ii)

että kalastajalla ei ole vikaa tai vammaa, jota laivatyö pahentaisi tai jonka johdosta hän tulisi kykenemättömäksi kyseessä olevaan työhön tai vaarantaisi muiden aluksella olevien henkilöiden turvallisuuden tai terveyden.

b)

lääkärintodistus on voimassa enintään kaksi vuotta, paitsi jos kalastaja on alle 18-vuotias, jolloin se on voimassa enintään vuoden;

c)

jos todistuksen voimassaoloaika päättyy matkan aikana, todistus on voimassa kyseisen matkan loppuun asti.

4 OSA

PALVELUSSUHTEEN EHDOT

MIEHITYS

10 artikla

1.   Jokaisen jäsenvaltion on hyväksyttävä lakeja, määräyksiä tai muita toimenpiteitä, jotka edellyttävät sen lipun alla purjehtivien tai rajoituksetta sen lainkäyttövallan alaisuuteen rekisteröityjen kalastusalusten omistajien huolehtivan siitä, että aluksella on pätevä päällikkö ja riittävä miehitys, jotka voivat varmistaa aluksen turvallisuuden ja toimintavarmuuden.

2.   Tämän artiklan 1 kohdan määräysten lisäksi toimivaltainen viranomainen voi edellyttää, että turvallisen merenkulun varmistamiseksi vähintään 24 metriä pitkille kalastusaluksille vahvistetaan miehitystä koskevat vähimmäisvaatimukset, jotka koskevat kalastajien määrää ja pätevyyttä.

3.   Toimivaltainen viranomainen voi kuulemisen jälkeen vahvistaa tämän artiklan 2 kohdan vaatimuksille vaihtoehtoisia vaatimuksia. Jäsenvaltion on kuitenkin varmistettava, että

a)

kyseinen vaihtoehto edistää tämän artiklan ja seuraavan 11 artiklan yleisen tavoitteen ja tarkoituksen täysimääräistä saavuttamista;

b)

sillä pannaan täytäntöön tämän artiklan 2 kohta; sekä

c)

sillä ei vaaranneta kalastajien turvallisuutta ja terveyttä.

TYÖ- JA LEPOAJAT

11 artikla

1.

(a)

Direktiivin 2003/88/EY 3–6, 8 ja 21 artiklaa ei sovelleta tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluviin kalastajiin.

b)

Jokaisen jäsenvaltion on kuitenkin hyväksyttävä lakeja, määräyksiä tai muita toimenpiteitä, joissa edellytetään, että sen lipun alla purjehtivien alusten omistajien on varmistettava, että kalastajilla on oikeus riittävään lepoon ja että kalastajien työaika rajoitetaan keskimäärin 48 tunnin viikoittaiseen työaikaan enintään 12 kuukauden viitejakson aikana.

2.

(a)

Jokaisen jäsenvaltion on tämän artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 3 ja 4 kohdassa vahvistetuissa rajoissa kuulemisen jälkeen toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kalastajien terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi ja väsymyksen rajoittamiseksi

i)

työtunnit pysyvät enimmäistyöajan rajoissa, jota ei voida ylittää tietyn ajanjakson aikana; tai

ii)

huolehditaan vähimmäislepoajasta tietyn ajanjakson aikana.

b)

Enimmäistyöajasta tai vähimmäislepoajasta säädetään laeilla tai asetuksilla tai määrätään hallinnollisissa määräyksissä tai työehtosopimuksissa taikka työmarkkinaosapuolten välisissä sopimuksissa.

3.   Työ- tai lepoaika rajataan joko seuraavasti:

a)

enimmäistyöaika, joka saa olla enintään

i)

14 tuntia 24 tunnin aikana ja

ii)

72 tuntia seitsemän päivän aikana;

tai

b)

vähimmäislepoaika, jonka on oltava vähintään:

i)

10 tuntia 24 tunnin aikana ja

ii)

77 tuntia seitsemän päivän aikana.

4.   Lepoaika voidaan jakaa enintään kahdeksi jaksoksi, joista toisen on oltava vähintään kuusi tuntia, ja peräkkäisten lepoaikojen välillä saa kulua enintään 14 tuntia.

5.   Ottaen asianmukaisesti huomioon työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelua koskevat yleiset periaatteet jäsenvaltiot voivat objektiivisista tai teknisistä tai työn järjestelyyn liittyvistä syistä sallia 1 kohdan b alakohdan sekä 3 ja 4 kohdan rajoituksiin poikkeuksia, mukaan lukien viitejaksojen vahvistaminen. Tällaisissa poikkeuksissa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava asetettuja normeja, mutta niissä voidaan ottaa huomioon tiheämmin toistuvat tai pidemmät vapaat jaksot tai korvaavan vapaan myöntäminen työntekijöille.

Poikkeuksista voidaan

a)

säätää laeilla tai asetuksilla tai määrätä hallinnollisissa määräyksissä edellyttäen, että järjestetään kuuleminen ja että pyritään kannustamaan kaikkiin työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun soveltuviin muotoihin; tai

b)

määrätä työehtosopimuksissa tai työmarkkinaosapuolten välisissä sopimuksissa.

6.   Jos 5 kohdan mukaisia poikkeuksia sallitaan 3 kohdassa vahvistettuihin rajoituksiin, asianomaisten kalastajien on saatava korvaavat lepoajat niin pian kuin se on käytännössä mahdollista.

7.   Mikään tässä artiklassa ei rajoita aluksen päällikön oikeutta vaatia kalastajaa työskentelemään rajoituksetta silloin, kun se on välttämätöntä aluksen, aluksella olevien ihmisten tai saaliin tai muiden alusten tai merihädässä olevien ihmisten auttamiseksi. Tarvittaessa päällikkö voi peruuttaa lepoaikoja koskevan aikataulun ja vaatia kalastajaa tekemään työtä niin kauan kuin se on välttämätöntä, kunnes tilanne on palautunut normaaliksi. Sen jälkeen, kun tilanne on palautunut normaaliksi, päällikön on mahdollisimman pian varmistettava, että kalastajat, jotka ovat työskennelleet aikataulun mukaisena lepoaikana, saavat riittävän lepoajan.

8.   Jokainen jäsenvaltio voi säätää, että sen lipun alla purjehtivilla tai rajoituksetta sen lainkäyttövallan alaisuuteen rekisteröidyillä kalastusaluksilla, jotka eivät saa kansallisen lainsäädännön tai käytännön vuoksi toimia määrättynä, yli kuukauden mittaisena ajanjaksona kalenterivuoden aikana, olevat kalastajat pitävät direktiivin 2003/88/EY 7 artiklan mukaisesti vuosilomansa kyseisenä aikana.

MIEHISTÖLUETTELO

12 artikla

Jokaisella kalastusaluksella on oltava miehistöluettelo, jonka kopio on toimitettava maissa oleville valtuutetuille henkilöille ennen aluksen lähtöä tai ilmoitettava maihin välittömästi aluksen lähdön jälkeen. Toimivaltaisen viranomaisen on päätettävä, kenelle ja milloin kyseiset tiedot toimitetaan ja mitä tarkoitusta/tarkoituksia varten.

KALASTAJAN TYÖSOPIMUS

13 artikla

Jäljempänä olevaa 14–18 artiklaa sovelletaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 91/533/ETY soveltamista.

14 artikla

Jokaisen jäsenvaltion on hyväksyttävä lakeja, määräyksiä tai muita toimenpiteitä,

a)

jotka edellyttävät, että kalastajilla, jotka työskentelevät sen lipun alla purjehtivilla tai rajoituksetta sen lainkäyttövallan alaisuuteen rekisteröidyillä aluksilla, on kalastajan työsopimus, jonka he ymmärtävät ja joka on tämän sopimuksen määräysten mukainen; sekä

b)

joissa määritellään kalastajien työsopimuksien vähimmäissisältö tämän sopimuksen liitteen I mukaisesti.

15 artikla

Jokaisen jäsenvaltion on hyväksyttävä lakeja, määräyksiä tai muita toimenpiteitä, jotka koskevat

a)

menettelyä, jolla varmistetaan, että kalastajalla on mahdollisuus perehtyä kalastajan työsopimukseen ja kysyä sen ehdoista ennen sopimuksen tekemistä;

b)

luetteloa, johon kirjataan kalastajien työsuhteet edellyttäen, että se on tarpeen; sekä

c)

menettelyä, jota noudatetaan kalastajan työsopimukseen perustuvia riitoja ratkaistaessa.

16 artikla

Kalastajan työsopimus, josta on annettava kopio kalastajalle, on oltava mukana aluksella siten, että kalastaja ja muut asianosaiset kansallisen lain ja käytännön mukaisesti voivat sen saada pyynnöstä.

17 artikla

Tämän sopimuksen 14–16 artiklaa ja liitettä I ei sovelleta kalastusaluksen omistajaan, joka kalastaa myös yksin.

18 artikla

Kalastusaluksen omistajan on huolehdittava siitä, että jokaisella kalastajalla on kirjallisessa muodossa kalastajan työsopimus, jonka kaikki sopimuksen osapuolet ovat allekirjoittaneet ja jossa edellytetään, että aluksen työ- ja elinolot ovat ihmisarvoiset ja vastaavat tämän sopimuksen vaatimuksia.

KOTIMATKAOIKEUS

19 artikla

1.   Jokaisen jäsenvaltion on varmistettava, että sen lipun alla purjehtivalla tai rajoituksetta sen lainkäyttövallan alaisuuteen rekisteröidyllä ulkomaiseen satamaan saapuvalla kalastusaluksella työskentelevällä kalastajalla on oikeus kotimatkaan, jos kalastajan työsopimus on päättynyt tai jos yksi tai useampi sopimuksen osapuoli on irtisanonut sen perustelluista syistä tai jos kalastaja ei enää pysty suoriutumaan kalastajan työsopimuksen mukaisista tehtävistään tai hänen ei vallitsevista olosuhteista johtuen voida odottaa suoriutuvan niistä. Tämä koskee myös kyseisen aluksen muita kalastajia, jotka siirretään samoista syistä alukselta ulkomaiseen satamaan.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta kotimatkasta johtuvista kustannuksista vastaa kalastusaluksen omistaja, paitsi jos kalastaja on vakavasti laiminlyönyt kalastajan työsopimuksen mukaiset velvollisuutensa siten kuin kansallisissa laeissa ja määräyksissä tai muutoin on sovittu.

3.   Jäsenvaltioiden on määriteltävä lakien, määräysten tai muiden toimenpiteiden avulla tarkasti ne olosuhteet, joissa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kalastaja on oikeutettu kotimatkaan, sen palveluajan enimmäispituus, jonka jälkeen kalastajalla on oikeus kotimatkaan, sekä kalastajien kotimatkan määräpaikat.

4.   Jos kalastusaluksen omistaja ei voi järjestää tässä artiklassa tarkoitettua kotimatkaa, on sen jäsenvaltion, jonka lipun alla alus purjehtii, järjestettävä asianomaisen kalastajan kotimatka ja perittävä kustannukset kalastusaluksen omistajalta.

5.   Kansallisilla laeilla ja määräyksillä ei voida rajoittaa kalastusaluksen omistajan oikeutta periä kotimatkan kustannuksia kolmannen osapuolen kanssa tehdyn sopimuksen perusteella.

YKSITYISET TYÖMARKKINAPALVELUT

20 artikla

1.   Tätä artiklaa sovelletaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2008/104/EY soveltamista.

2.   Tässä artiklassa tarkoitetaan yksityisillä työmarkkinapalveluilla yksityisen sektorin työnvälityspalveluja ja yksityisten työnvälitystoimistojen palveluja.

3.   Jäsenvaltion on

a)

kiellettävä yksityisiä työmarkkinapalveluja toimimasta siten tai käyttämästä sellaisia keinoja, järjestelmiä tai luetteloita, joiden avulla pyritään estämään tai vaikeuttamaan kalastajien mahdollisuuksia saada työtä; sekä

b)

edellytettävä, että kalastaja ei joudu osaksikaan vastuuseen yksityisistä työmarkkinapalveluista aiheutuvista välittömistä tai välillisistä maksuista.

4.   Mikään tässä artiklassa ei estä jäsenvaltiota, joka on ratifioinut yleissopimuksen nro 188, käyttämästä oikeuttaan jakaa yleissopimuksessa määrätyissä rajoissa tietyt yleissopimuksen nro 188 mukaiset velvollisuudet yksityisille työnvälitystoimistoille.

5 OSA

TYÖTERVEYS JA -TURVALLISUUS

RUOKA JA ASUINTILAT

21 artikla

1.   Jäljempänä olevaa 22–25 artiklaa sovelletaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 93/103/EY soveltamista.

2.   On noudatettava 22–25 artiklan kansallisia täytäntöönpanosäännöksiä ottaen asianmukaisesti huomioon puhtaus, yleinen turvallisuus, terveellisyys ja käytännöllisyys.

22 artikla

Jokaisen jäsenvaltion on hyväksyttävä lakeja, määräyksiä tai muita toimenpiteitä, jotka koskevat sen lipun alla purjehtivien tai rajoituksetta sen lainkäyttövallan alaisuuteen rekisteröityjen kalastusalusten asuintiloja, ruokaa ja juomavettä.

23 artikla

Jokaisen jäsenvaltion on hyväksyttävä lakeja, määräyksiä tai muita toimenpiteitä, jotka edellyttävät, että sen lipun alla purjehtivien tai rajoituksetta sen lainkäyttövallan alaisuuteen rekisteröityjen kalastusalusten asuintilat ovat kunnolliset ja riittävän tilavat sekä asianmukaisesti varustetut. Tällöin on otettava huomioon aluksen kalastustapa ja se aika, jonka kalastajat asuvat aluksella. Tarvittaessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota:

a)

kalastusaluksen asuintilojen rakentamista tai muuttamista koskevien suunnitelmien hyväksymiseen;

b)

asuin- ja keittiötilojen ylläpitämiseen;

c)

tuuletukseen, lämmitykseen, ilmastointiin ja valaistukseen;

d)

liiallisen melun ja tärinän vähentämiseen;

e)

makuu-, ruokailu- ja muiden asuintilojen sijaintiin ja kokoon, rakennusmateriaaleihin, kalustukseen ja varusteluun;

f)

saniteettitiloihin, joihin luetaan käymälät ja peseytymistilat, sekä kylmän ja kuuman veden saatavuuteen; sekä

g)

menettelyyn, jota noudatetaan käsiteltäessä tämän sopimuksen määräysten vastaisia asuintiloja koskevia valituksia.

24 artikla

Jokaisen jäsenvaltion on hyväksyttävä lakeja, määräyksiä tai muita toimenpiteitä, jotka edellyttävät, että

a)

aluksella tarjottava ruoka on ravitsevaa ja vastaa määrällisesti ja laadullisesti aluksen tarpeita;

b)

juomavesi on laadultaan tyydyttävää ja sitä on riittävästi; sekä

c)

kalastusaluksen omistaja vastaa kalastajille tarkoitetun ruoan ja juoman hankinnasta eikä kalastajilta edellytetä siitä maksua; kansallisten lakien ja määräysten mukaan voidaan aiheutuneet kustannukset kuitenkin periä takaisin toimintakustannuksina edellyttäen, että siinä työehtosopimuksessa, jota sovelletaan kalastajien palkkio-osuuksiin, tai kalastajien työsopimuksissa niin määrätään.

25 artikla

Niissä laeissa, määräyksissä tai muissa toimenpiteissä, joita jäsenvaltio 22–24 artiklan mukaisesti hyväksyy, on otettava huomioon kaikki tämän sopimuksen liitteen II kohdat.

TERVEYDENSUOJELU JA SAIRAANHOITO

SUOJELU TYÖHÖN LIITTYVÄN SAIRAUDEN, VAMMAN TAI KUOLEMAN VARALTA

26 artikla

Jokaisen jäsenvaltion on hyväksyttävä lakeja, määräyksiä tai muita toimenpiteitä, jotka edellyttävät, että sen lipun alla purjehtivilla tai rajoituksetta sen lainkäyttövallan alaisuuteen rekisteröidyillä kalastusaluksilla

a)

olevilla kalastajilla on oikeus saada maissa sairaanhoitoa ja päästä välittömästi maihin, jos vakavan loukkaantumisen tai sairauden hoito sitä edellyttää;

b)

oleville kalastajille on kalastusaluksen omistajan järjestettävä terveydensuojelua ja sairaanhoitoa, kun he ovat

i)

aluksella tai

ii)

satamassa kalastajan sosiaaliturvasta vastaavan maan ulkopuolella; sekä

c)

olevilla kalastajilla on työhön liittyvän sairauden tai vamman sattuessa mahdollisuus saada asianmukaista sairaanhoitoa sen kansallisen lain, määräysten tai käytännön mukaisesti.

27 artikla

Jokaisen jäsenvaltion on hyväksyttävä lakeja, määräyksiä tai muita toimenpiteitä, jotka edellyttävät, että 26 artiklan b alakohdassa tarkoitettu terveydensuojelu ja sairaanhoito täyttävät seuraavat vaatimukset:

a)

niihin sovelletaan direktiivin 92/29/ETY sovellettavia säännöksiä ja jäljempänä olevan 28 artiklan määräyksiä, kun kalastaja on aluksella; ja

b)

ne sisältävät hoidon ja tarvittavan muun aineellisen tuen hoidon aikana, kun kalastaja on satamassa kalastajan sosiaaliturvasta vastaavan maan ulkopuolella.

28 artikla

Jokaisen jäsenvaltion on hyväksyttävä lakeja, määräyksiä tai muita toimenpiteitä, jotka edellyttävät, että

a)

direktiivin 92/29/ETY 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa esitettyjen vaatimusten lisäksi se, mitä lääkkeitä ja lääkintälaitteita kalastusaluksella kuljetetaan, riippuu myös toiminta-alueesta;

b)

direktiivin 92/29/ETY 5 artiklan 3 kohdassa esitettyjen vaatimusten lisäksi kalastajien erityiskoulutuksessa on otettava huomioon myös aluksella työskentelevien kalastajien lukumäärä, toiminta-alue ja matkan pituus;

c)

direktiivin 92/29/ETY 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun oppaan on oltava sellaisella kielellä ja sellaisessa muodossa, että tämän artiklan b alakohdassa tarkoitetut koulutuksen saaneet kalastajat sen ymmärtävät;

d)

direktiivin 92/29/ETY 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun lääkärin antaman neuvonnan on oltava saatavilla myös satelliitin välityksellä ja että sen lipun alla purjehtivalla tai rajoituksetta sen lainkäyttövallan alaisuuteen rekisteröidyllä kalastusaluksella on tällaisen neuvonnan saamista varten oltava radio tai satelliittilähetin; sekä

e)

sen lipun alla purjehtivalla tai rajoituksetta sen lainkäyttövallan alaisuuteen rekisteröidyllä kalastusaluksella on toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä lääkintäopas tai Kansainvälisen laivalääkintäoppaan (International Medical Guide for Ships) viimeisin painos.

29 artikla

Jokaisen jäsenvaltion on hyväksyttävä lakeja, määräyksiä tai muita toimenpiteitä, jotka edellyttävät, että

a)

kalastajalle annetaan maksutta jäsenvaltion kansallisen lain ja käytännön mukaisesti 26 artiklan b alakohdassa ja edelleen 28 artiklassa määrättyä sairaanhoitoa; ja että

b)

kunnes kalastaja on palannut kotiin, kalastusaluksen omistajan on vastattava sairaanhoidosta johtuvista kustannuksista, joista kalastaja on vapautettu tämän artiklan a alakohdan nojalla, siltä osin kuin kalastajan sosiaaliturvasta vastuussa oleva maa ei kata kustannuksia sosiaaliturvajärjestelmästään; ja että

c)

kalastusaluksen omistajan on vastattava 26 artiklan c alakohdassa määrätystä sairaanhoidosta johtuvista kustannuksista siltä osin kuin kalastajan sosiaaliturvasta vastuussa oleva maa ei kata kustannuksia sosiaaliturvajärjestelmästään.

30 artikla

Kansallisissa laeissa tai määräyksissä voidaan rajoittaa 29 artiklan b ja c alakohdassa tarkoitettua kalastusaluksen omistajan vastuuta siinä tapauksessa, että tapaturma sattui muualla kuin palveluksessa kalastusaluksella tai jos sairaus tai vamma salattiin palveluksen alkaessa tai jos kalastusaluksen omistaja osoittaa, että se johtuu kalastajan tarkoituksellisesta laiminlyönnistä.

31 artikla

1.   Jokaisen jäsenvaltion on ryhdyttävä kansallisen lakinsa, määräystensä tai käytäntönsä mukaisiin toimenpiteisiin, joiden avulla kalastajia suojellaan työhön liittyviltä sairauksilta, vammoilta tai kuolemalta.

2.   Kalastajalla, joka on vammautunut työtapaturman tai ammattitaudin vuoksi, on oikeus saada kansallisten lakien ja määräysten mukainen korvaus.

3.   Siltä osin kuin kalastajan sosiaaliturvasta vastuussa oleva maa ei kata tämän artiklan 1 ja näin ollen 2 kohdassa tarkoitettua suojaa sosiaaliturvajärjestelmästään, kalastusaluksen omistaja vastaa siitä.

32 artikla

Edellä olevan 29 ja 31 artiklan mukaiset kalastusaluksen omistajan taloudelliset velvoitteet voidaan kalastusalan erityiset piirteet huomioon ottaen varmistaa

a)

järjestelmällä, joka perustuu kalastusaluksen omistajan vastuuseen; tai

b)

pakollisella vakuutus- tai työntekijöiden vakuutus- tai muulla järjestelmällä.

TYÖTURVALLISUUS JA -TERVEYS SEKÄ TAPATURMIEN TORJUNTA

33 artikla

Jäljempänä olevaa 34–36 artiklaa sovelletaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 89/391/ETY, direktiivin 92/29/ETY ja direktiivin 93/103/EY soveltamista.

34 artikla

Jokaisen jäsenvaltion on hyväksyttävä lakeja, määräyksiä tai muita toimenpiteitä, jotka koskevat

a)

työtapaturmien, ammattitautien ja työhön liittyvien riskien torjuntaa kalastusaluksilla samoin kuin riskinarviointia ja -hallintaa, koulutusta sekä aluksella oleville kalastajille tarkoitettuja ohjeita;

b)

kalastajille tarkoitettua koulutusta, joka liittyy käytettävien pyydyksien käsittelyyn ja aluksen kalastustapaan;

c)

kalastusalusten omistajien, kalastajien ja muiden asianosaisten velvoitteita kiinnittäen asianmukaisesti huomiota alle 18-vuotiaiden kalastajien turvallisuuteen ja terveyteen;

d)

sen lipun alla purjehtivilla tai rajoituksetta sen lainkäyttövallan alaisuuteen rekisteröidyillä kalastusaluksilla sattuvien tapaturmien raportointia ja tutkintaa; sekä

e)

työturvallisuutta ja -terveyttä käsittelevien yhteisten työsuojelukomiteoiden tai kuulemisen jälkeen muiden vastaavien elinten perustamista.

35 artikla

1.   Tämän artiklan määräyksiä sovelletaan kaikkiin kalastusaluksiin ottaen huomioon aluksella työskentelevien kalastajien määrä, toiminta-alue ja matkan kesto.

2.   Toimivaltaisen viranomaisen on

a)

kuulemisen jälkeen edellytettävä, että kalastusaluksen omistaja määrittelee menettelytavat, joiden avulla pyritään estämään aluksella sattuvia työtapaturmia, loukkaantumisia ja sairastumisia ja ottaa huomioon kyseisellä kalastusaluksella olevat erityiset vaaratekijät ja riskit kansallisten lakien, määräysten, työehtosopimusten ja käytännön edellyttämällä tavalla; sekä

b)

huolehdittava siitä, että kalastusalusten omistajat, päälliköt, kalastajat ja muut asiaankuuluvat henkilöt saavat asianmukaista koulutusmateriaalia ja että heitä asianmukaisesti opastetaan ja ohjataan kalastusalusten terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyvien riskien hallinnassa ja arvioinnissa.

3.   Kalastusalusten omistajien on huolehdittava siitä,

a)

että jokaisella aluksella olevalla kalastajalla on asianmukaiset henkilökohtaiset suojavaatteet ja -varusteet;

b)

että jokainen aluksella oleva kalastaja on suorittanut toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän perusturvallisuuskoulutuksen; sekä

c)

että kalastajat ennen työn aloittamista perehdytetään asiaankuuluvasti ja riittävästi aluksen laitteisiin ja niiden toimintaan sekä asianmukaisiin turvatoimiin.

36 artikla

Kalastajien tai heidän edustajiensa on tarvittaessa osallistuttava kalastusta koskevaan riskienarviointiin.

6 OSA

MUUTOKSET

37 artikla

1.   Tämän sopimuksen ja sen liitteiden täytäntöönpanoa on tarkistettava, jos yleissopimuksen määräyksiin tehdään muutoksia ja jos jompikumpi tämän sopimuksen allekirjoittajaosapuolista niin vaatii.

2.   Tätä sopimusta ja sen liitteitä on arvioitava ja tarkistettava milloin tahansa, jos EU:n lainsäädäntöön tehdään tähän sopimukseen mahdollisesti vaikuttavia muutoksia ja jos jompikumpi tämän sopimuksen allekirjoittajaosapuolista niin vaatii.

7 OSA

LOPPUMÄÄRÄYKSET

38 artikla

Allekirjoittajaosapuolet tekevät tämän sopimuksen sillä edellytyksellä, että se ei tule voimaan ennen yleissopimuksen voimaantuloa. Yleissopimus tulee voimaan kahdentoista kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona Kansainvälisen työtoimiston pääjohtaja on rekisteröinyt kymmenen sellaisen ILOn jäsenvaltion ratifioinnit, joista kahdeksan on rannikkovaltioita.

TÄMÄN VAKUUDEKSI allekirjoittaneet ovat vahvistaneet allekirjoituksensa tässä sopimuksessa.

TEHTY Göteborgissa, Ruotsissa kahdentenakymmenentenäensimmäisenä päivänä toukokuuta kaksituhattakaksitoista.

Javier Garat, Europêchen puheenjohtaja

Giampaolo Buonfiglio, COPA-COGECAn kalastusalan työryhmän puheenjohtaja

Eduardo Chagas, ETF:n pääsihteeri

LIITE I

KALASTAJAN TYÖSOPIMUS

Kalastajan työsopimuksessa on edellyttäen, että se on tarpeen ja että asiasta ei säädetä toisin kansallisella lailla tai määräyksillä tai mahdollisesti sovellettavalla työehtosopimuksella, mainittava ainakin

a)

kalastajan sukunimi ja muut nimet, syntymäaika tai ikä ja syntymäpaikka;

b)

sopimuksen solmimisen ajankohta ja paikka;

c)

sen kalastusaluksen/ien nimi/et ja rekisterinumero/t, jolla/joilla kalastaja sitoutuu työskentelemään;

d)

työnantajan tai kalastusaluksen omistajan tai kalastajan kanssa sopimuksen tehneen muun osapuolen nimi;

e)

matka tai matkat, joita sopimus koskee edellyttäen, että ne voidaan määritellä sopimusta tehtäessä;

f)

kalastajan toimi;

g)

mahdollisuuksien mukaan paikka ja päivämäärä, jolloin kalastajan on ilmoittauduttava alukselle palvelukseen;

h)

kalastajan ruoka, ellei kansallisissa laeissa tai määräyksissä säädetä muusta järjestelystä;

i)

palkan tai osuuden määrä ja tapa, jolla se lasketaan siinä tapauksessa, että palkkio perustuu jako-osuuteen tai jos palkkio perustuu molempiin, palkan määrä ja jako-osuuden määrä sekä tapa, jonka avulla jälkimmäinen lasketaan sekä mahdollisesti sovittu vähimmäispalkka;

j)

sopimuksen päättymisajankohta ja muut ehdot kuten

i)

määräaikaisen sopimuksen päättymispäivä;

ii)

missä satamassa määrättyä matkaa varten tehty työsopimus päättyy ja ajankohta, jolloin kalastaja satamaan saapumisen jälkeen vapautuu työstään;

iii)

ehdot, joilla jompikumpi osapuoli voi irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen sekä irtisanomisaika, joka ei saa olla lyhyempi työnantajalle, kalastusaluksen omistajalle tai kalastajan kanssa sopimuksen tehneelle muulle osapuolelle;

k)

kalastajan palkallisen vuosiloman pituus tai mahdollinen peruste, jonka mukaan loma lasketaan;

l)

ne kalastajan terveydensuojeluun ja sosiaaliturvaan liittyvät etuudet, joista työnantaja, kalastusaluksen omistaja tai kalastajan kanssa sopimuksen tehnyt muu osapuoli (tai muut osapuolet) vastaa;

m)

kalastajan oikeus kotimatkaan;

n)

tarvittaessa viittaus työehtosopimukseen;

o)

vähimmäislepoajat siten kuin kansallisissa laeissa, määräyksissä tai muutoin on sovittu; sekä

p)

muut mahdolliset tiedot, joita kansalliset lait tai määräykset edellyttävät.

LIITE II

KALASTUSALUKSEN ASUINTILAT

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1.

Tätä liitettä sovelletaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 92/29/ETY ja direktiivin 93/103/EY soveltamista.

2.

Tässä liitteessä tarkoitetaan

a)

sopimuksella EU-maiden maatalouden osuustoimintajärjestöjen keskusjärjestön (COGECA), Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF) ja Euroopan unionin kalastusyritysten kansallisten järjestöjen liiton (Europêche) 21 päivänä toukokuuta 2012 tekemää sopimusta kalastusalan työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön vuoden 2007 yleissopimuksen täytäntöönpanosta;

b)

uudella kalastusaluksella

i)

alusta, jonka rakentamisesta tai osittaisesta uudistamisesta on sovittu aikaisintaan sinä päivänä, jolloin sopimus tuli voimaan; tai

ii)

alusta, jonka rakentamisesta tai osittaisesta uudistamisesta on sovittu ennen sitä päivää, jolloin sopimus tuli voimaan ja joka toimitetaan vähintään kolmen vuoden kuluttua kyseisestä päivämäärästä; tai

iii)

alusta, jonka rakentamisesta ei ole sovittu aikaisintaan sinä päivänä, jolloin sopimus tuli voimaan, ja

a)

jonka köli lasketaan; tai

b)

jonka rakentaminen määrätyksi alukseksi alkaa; tai

c)

jonka kokoonpano on alkanut siten, että siihen on käytetty vähintään 50 tonnia tai yksi prosentti arvioidusta tarvittavasta rakennusmateriaalista pienemmän luvun mukaisesti;

c)

olemassa olevalla aluksella alusta, joka ei ole uusi kalastusalus.

3.

Seuraavia määräyksiä sovelletaan kaikkiin uusiin katettuihin kalastusaluksiin, ellei sopimuksen 3 artiklan mukaisista poikkeuksista muuta johdu. Toimivaltainen viranomainen voi kuulemisen jälkeen soveltaa tämän liitteen vaatimuksia myös olemassa oleviin aluksiin katsoessaan sen olevan kohtuullista ja käytännössä mahdollista.

4.

Toimivaltainen viranomainen voi kuulemisen jälkeen sallia, että tämän liitteen määräyksistä poiketaan silloin, kun on kysymys kalastusaluksista, jotka viipyvät tavallisesti merellä alle 24 tuntia edellyttäen, että kalastajat eivät asu aluksella sen ollessa satamassa. Toimivaltaisen viranomaisen on kuitenkin varmistettava, että tällaisilla aluksilla olevilla kalastajilla on asianmukaiset lepo-, ruokailu- ja saniteettitilat.

5.

Vaatimuksia, joita sovelletaan vähintään 24 metriä pitkiin aluksiin, voidaan soveltaa myös 15–24 metriä pitkiin aluksiin, jos toimivaltainen viranomainen kuulemisen jälkeen pitää sitä tarpeellisena ja mahdollisena.

6.

Kalastajille, jotka työskentelevät syöttöaluksilla, joissa ei ole asianmukaisia asuin- ja saniteettitiloja, on järjestettävä vastaavat tilat emoaluksella.

7.

Jäsenvaltiot voivat kuulemisen jälkeen laajentaa tämän liitteen melua, tärinää tuuletusta, lämmitystä, ilmastointia ja valaistusta koskevat vaatimukset koskemaan suljettuja tiloja ja varastotiloja edellyttäen, että se on tarpeellista eikä vaikeuta työtä tai huononna työoloja tai saaliin laatua.

SUUNNITTELU JA VALVONTA

8.

Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että vasta rakennettu uusi alus tai alus, jolla miehistön asuintilat on uusittu, täyttää aina tämän liitteen vaatimukset. Toimivaltaisen viranomaisen on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava myös siitä, että alukset, joilla miehistön asuintiloja on merkittävästi muutettu ja alukset, jotka siirtyvät jäsenvaltion lipun alle, vastaavat tämän liitteen 3 kohdan vaatimuksia.

9.

Edellä 8 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa vähintään 24 metriä pitkien alusten asuintiloja koskevat yksityiskohtaiset suunnitelmat ja tiedot on toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle tai sen valtuuttamalle taholle hyväksyttäviksi.

10.

Siinä tapauksessa, että vähintään 24 metriä pitkän kalastusaluksen miehistön asuintilat uusitaan tai merkittävästi muutetaan, toimivaltaisen viranomaisen on tarkastettava, vastaavatko asuintilat tämän sopimuksen vaatimuksia. Jos aluksen lippu vaihtuu jäsenvaltion lipuksi, toimivaltaisen viranomaisen on tarkistettava, onko alus tämän liitteen 3 kohdan mukainen. Toimivaltainen viranomainen voi tehdä oman harkintansa mukaan miehistön asuintiloja koskevia ylimääräisiä tarkistuksia.

11.

Siinä tapauksessa, että alus vaihtaa lippua tai on rajoituksetta rekisteröity jäsenvaltion lainkäyttövallan alaisuuteen, siihen ei enää sovelleta vaihtoehtoisia vaatimuksia, jotka sen EU:hun kuulumattoman jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jonka lipun alla kyseinen alus aikaisemmin purjehti, on mahdollisesti hyväksynyt yleissopimuksen nro 188 liitteessä III olevan 15, 39, 47 tai 62 kohdan nojalla.

SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN

12.

Kaikissa asuintiloissa on oltava riittävä huonekorkeus. Toimivaltaisen viranomaisen on määriteltävä sellaisten tilojen vähimmäishuonekorkeus, joissa kalastajat saattavat joutua seisomaan pitempiä aikoja.

13

Vähintään 24 metriä pitkillä aluksilla kaikissa asuintiloissa, joissa edellytetään täydellistä liikkumisvapautta, huonekorkeuden on oltava vähintään 200 senttimetriä.

Asuintiloihin johtavat ja niiden väliset ovet

14.

Makuuhytit ja kalavarastot ja konetilat eivät saa olla suorassa yhteydessä toistensa kanssa hätäuloskäyntejä lukuun ottamatta. Ellei erikseen toisin määrätä, on mahdollisuuksien mukaan vältettävä sitä, että makuuhytit ovat suorassa yhteydessä keittiöihin, varastoihin, kuivatustiloihin tai yhteisiin saniteettitiloihin.

15.

Vähintään 24 metriä pitkillä aluksilla makuutilojen on oltava erillään lasti- ja konetiloista tai keittiöistä, varastoista, kuivatustiloista tai yhteisistä saniteettitiloista hätäuloskäyntejä lukuun ottamatta. Laipion sen osan, joka erottaa viimeksi mainitut tilat makuuhyteistä, samoin kuin ulkolaipioiden, on oltava huolellisesti rakennettuja teräksestä tai muusta asianmukaisesta veden- ja kaasunpitävästä materiaalista. Tämä määräys ei estä sitä, että kahdella hytillä on yhteiset saniteettitilat.

Eristys

16.

Asuintilojen on oltava riittävästi eristettyjä; materiaalien, joita käytetään lattioissa, levyissä, liitoksissa, paneloinnissa ja sisälaipioissa on oltava tarkoituksen mukaisia ja edistettävä terveellistä ympäristöä. Kaikkien asuintilojen on oltava asianmukaisesti viemäröityjä.

17.

Kärpästen ja muiden hyönteisten pääsy kalastusalusten miehistön asuintiloihin on estettävä kaikin käytännössä mahdollisin toimenpitein ja erityisesti silloin, kun alukset toimivat alueilla, joilla on runsaasti moskiittoja.

18.

Kaikissa miehistön asuintiloissa on oltava hätäuloskäynti.

MELU JA TÄRINÄ

19.

Jäljempänä olevaa 20 kohtaa sovelletaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2003/10/EY ja direktiivin 2002/44/EY soveltamista.

20.

Toimivaltaisen viranomaisen on hyväksyttävä standardeja, jotka koskevat asuintilojen melua ja tärinää, ja varmistettava, että kalastajia asianmukaisesti suojellaan melun ja tärinän vaikutuksilta sekä niistä johtuvan väsymyksen seurauksilta.

TUULETUS

21.

Asuintiloissa on oltava ilmasto-olosuhteisiin nähden asianmukainen tuuletus. Tuuletusjärjestelmän on jatkuvasti pidettävä ilmanlaatu tyydyttävänä aina, kun kalastajat ovat aluksella.

22.

Tupakoimattomia henkilöitä on suojattava tupakansavulta tuuletusjärjestelmän tai muiden toimenpiteiden avulla.

23.

Vähintään 24 metriä pitkillä aluksilla on oltava asuintilojen tuuletusjärjestelmä, jota on voitava säätää siten, että tyydyttävä ilmanlaatu ja riittävä ilmanvaihto voidaan varmistaa kaikissa sää- ja ilmasto-olosuhteissa. Tuuletusjärjestelmän on oltava toiminnassa aina, kun kalastajat ovat aluksella.

LÄMMITYS JA ILMASTOINTI

24.

Asuintiloissa on oltava ilmasto-olosuhteiden edellyttämä riittävä lämmitys.

25.

Vähintään 24 metriä pitkillä aluksilla on oltava asianmukainen lämmitysjärjestelmä, joka tuottaa riittävästi lämpöä, paitsi jos kysymyksessä on kalastusalus, joka liikennöi pelkästään trooppisessa ilmastossa. Järjestelmän on tuotettava lämpöä kaikissa olosuhteissa tarpeen mukaan, ja sen on oltava toiminnassa silloin, kun kalastajat asuvat tai työskentelevät aluksella ja kun olosuhteet sitä edellyttävät.

26.

Vähintään 24 metriä pitkien alusten asuintilat, komentosilta, radiosähkötystilat ja mahdolliset keskitetyt konevalvontahuoneet on ilmastoitava, paitsi jos alus liikennöi säännöllisesti alueilla, jonka leudot ilmasto-olosuhteet eivät sitä edellytä.

VALAISTUS

27.

Kaikissa asuintiloissa on oltava riittävä valaistus.

28.

Asuintiloissa on mahdollisuuksien mukaan päivänvalon ohella oltava keinovalaistus. Jos makuutiloissa on päivänvalo, ne on voitava pimentää.

29.

Makuutiloissa on oltava normaali valaistus ja jokaisessa vuoteessa lukulamppu.

30.

Makuutiloissa on oltava hätävalaistus.

31.

Jos aluksen ruokailutiloissa, käytävissä ja muissa mahdollisissa tiloissa, joita käytetään tai voidaan käyttää hätäuloskäynteinä ei ole hätävalaistusta, ne on pidettävä yöllä aina valaistuina.

32.

Vähintään 24 metriä pitkillä aluksilla asuintilojen valaistuksen on noudatettava toimivaltaisen viranomaisen vahvistamia standardeja. Vähimmäisvaatimuksena on se, että kaikissa asuintilojen niissä osissa, joissa edellytetään liikkumisvapautta, normaalin näkökyvyn omaavan henkilön on pystyttävä lukemaan tavallista painettua sanomalehteä pilvettömänä päivänä.

MAKUUHYTIT

Yleiset määräykset

33.

Makuuhytit on sijoitettava niin, että aluksen liikkeiden vaikutus ja voimistuminen voidaan mahdollisuuksien mukaan minimoida. Tällöin on otettava huomioon alustyyppi, sen mittasuhteet tai käyttötarkoitus. Makuutiloja ei kuitenkaan saa koskaan sijoittaa törmäyslaipion keulapuolelle.

Lattiapinta-ala

34.

Makuutiloissa edellytetään, että henkilöä kohden laskettu lattiapinta-ala, johon ei sisälly makuupaikkojen ja lukittavien kaappien vaatima lattiapinta-ala, on sellainen, että aluksella olevien kalastajien käytettävissä oleva tila on riittävä ja viihtyisä ottaen huomioon aluksen käyttötarkoituksen.

35.

Aluksilla, joiden pituus on vähintään 24 metriä ja enintään 45 metriä, henkilöä kohden lasketun makuuhytin lattiapinta-alan, johon ei sisälly makuupaikkojen ja lukittavien kaappien vaatima lattiapinta-ala, on oltava vähintään 1,5 neliömetriä.

36.

Aluksilla, joiden pituus on vähintään 45 metriä, henkilöä kohden lasketun makuuhytin lattiapinta-alan, johon ei sisälly makuupaikkojen ja lukittavien kaappien vaatima lattiapinta-ala, on oltava vähintään 2 neliömetriä.

Henkilöjen määrä makuuhyttiä kohden

37.

Ellei toisin erikseen määrätä, yhdessä makuuhytissä saa olla enintään kuusi henkilöä.

38.

Vähintään 24 metriä pitkillä aluksilla yhdessä makuuhytissä saa olla enintään neljä henkilöä. Toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin sallia, että tästä määräyksestä poiketaan erityisesti silloin, kun määräystä ei voida toteuttaa aluksen koon, tyypin tai käyttötarkoituksen vuoksi.

39.

Ellei toisin erikseen määrätä, päällystölle on varattava erillinen makuuhytti tai erilliset makuuhytit edellyttäen, että se on käytännössä mahdollista.

40.

Vähintään 24 metriä pitkillä aluksilla päällystön makuuhyttien on mahdollisuuksien mukaan oltava yhden hengen hyttejä, joissa saa olla enintään kaksi makuupaikkaa. Toimivaltainen viranomainen voi sallia, että tästä määräyksestä poiketaan erityistapauksissa edellyttäen, ettei määräystä voida toteuttaa aluksen koon, tyypin tai käyttötarkoituksen vuoksi.

Muut määräykset

41.

Kutakin makuuhyttiä käyttävien henkilöiden sallittu enimmäismäärä on merkittävä helppotajuisesti ja kestävästi hyttiin paikalle, jossa se on helposti nähtävissä.

42.

Vuoteiden on oltava erillisiä ja riittävän suuria. Patjojen on oltava asianmukaista materiaalia. Kussakin vuoteessa on oltava paikallisvalaistus.

43.

Vähintään 24 metriä pitkillä aluksilla vuoteiden sisämittojen on oltava vähintään 198 x 80 senttimetriä.

44.

Makuuhytit on suunniteltava ja varustettava siten, että ne ovat kohtuullisen viihtyisiä ja helppoja pitää puhtaana. Niissä on oltava erilliset vuoteet, riittävän tilavat erilliset lukittavat kaapit vaatteiden ja muiden henkilökohtaisten tavaroiden säilyttämistä varten sekä sopiva kirjoitusalusta.

45.

Vähintään 24 metriä pitkillä aluksilla makuuhyteissä on oltava kirjoituspöytä ja tuoli.

46.

Makuuhytit on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava ja varustettava siten, että ne mahdollistavat tarvittavan yksityisyyden miehille ja naisille.

RUOKAILUTILAT

47.

Ruokailutilat on sijoitettava mahdollisimman lähelle keittiötä, ei kuitenkaan koskaan törmäyslaipion keulapuolelle.

48.

Aluksissa on oltava niiden käyttötarkoitukseen sopivat ruokailutilat. Ellei toisin erikseen määrätä, ruokailutilojen on sijaittava erillään makuutiloista edellyttäen, että se on käytännössä mahdollista.

49.

Vähintään 24 metriä pitkillä aluksilla ruokailutilojen on sijaittava erillään makuutiloista.

50.

Kaikkien ruokailutilojen on oltava riittävän tilavia kaikkia niitä henkilöitä ajatellen, jotka voivat käyttää tilaa samanaikaisesti.

51.

Aluksilla, joiden perpendikkelipituus on vähintään 15 metriä, kalastajien käytettävissä on aina oltava riittävän tilava jääkaappi sekä kuumien ja kylmien juomien valmistamiseen tarvittavat välineet.

AMMEET TAI SUIHKUT, KÄYMÄLÄT JA PESUALTAAT

52.

Kaikkien aluksella olevien henkilöiden käytettävissä on mahdollisuuksien mukaan oltava saniteettitila, jossa on käymälät, pesualtaat sekä ammeet tai suihkut edellyttäen, että heidän työnsä aluksella sitä vaatii. Tilojen on täytettävä terveyttä ja puhtautta koskevat vähimmäisvaatimukset ja kohtuulliset laatustandardit.

53.

Saniteettitilat on suunniteltava siten, että ne eivät likaa muita tiloja ja sallivat tietyn yksityisyyden.

54.

Aluksella on oltava riittävästi juoksevaa kylmää ja kuumaa makeata vettä niin, että kaikki aluksella olevat kalastajat ja muut henkilöt voivat huolehtia puhtaudestaan. Toimivaltainen viranomainen voi kuulemisen jälkeen määritellä tarvittavan veden vähimmäismäärän.

55.

Jos aluksella on saniteettitilat, niiden tuuletus on järjestettävä muista asuintiloista erikseen suoraan ulkoilmaan.

56.

Kaikkien pintojen saniteettitiloissa on oltava sellaisia, että ne voidaan helposti ja tehokkaasti puhdistaa. Lattioiden on oltava materiaalia, joka estää liukastumista.

57.

Vähintään 24 metriä pitkillä aluksilla on oltava ainakin amme tai suihku tai molemmat, yksi käymälä ja yksi pesuallas enintään neljää sellaista kalastajaa kohden, joiden hyteissä ei ole saniteettitiloja.

PESULATILAT

58.

Ellei toisin erikseen määrätä, aluksella on oltava mahdollisuus vaatteiden pesemiseen ja kuivaamiseen. Tällöin on otettava huomioon aluksen kalastustapa.

59.

Vähintään 24 metriä pitkillä aluksilla on oltava asianmukaiset mahdollisuudet vaatteiden pesemiseen, kuivaamiseen ja silittämiseen.

60.

Vähintään 45 metriä pitkillä aluksilla on oltava asianmukaiset vaatteiden pesemistä, kuivaamista ja silittämistä varten tarkoitetut tilat, jotka on sijoitettu erilleen makuuhyteistä, ruokailutiloista ja käymälöistä ja joissa on asianmukainen tuuletus ja lämmitys sekä pyykkinarut tai muut vaatteiden kuivaamiseen tarvittavat välineet.

SAIRAILLE JA LOUKKAANTUNEILLE KALASTAJILLE TARKOITETUT TILAT

61.

Direktiivin 92/29/ETY vaatimusten lisäksi sairaalle tai loukkaantuneelle kalastajalle on tarvittaessa järjestettävä oma hytti.

62.

Direktiivin 92/29/ETY 2 artiklan 3 kohdassa säädetyn vaatimuksen sijasta sovelletaan seuraavaa: Yli 500 bruttorekisteritonnin aluksessa, jolla työskentelee vähintään 15 kalastajaa ja joka tekee yli kolme vuorokautta kestävän merimatkan ja joka on yli 45 metriä pitkä, on miehistön koosta ja matkan kestosta riippumatta oltava erillinen sairashytti, jossa voidaan antaa sairaanhoitoa. Sairashytissä on oltava asianmukaiset varusteet, ja sen puhtaudesta on huolehdittava.

MUUT TILAT

63.

Sadevarusteiden ja muiden henkilökohtaisten suojavarusteiden säilyttämistä varten tarkoitettujen tilojen on sijaittava sopivasti makuuhyttien ulkopuolella.

VUODEVAATTEITA, RUOKAILUVÄLINEITÄ JA MUITA ASIOITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

64.

Kaikille aluksella oleville kalastajille on järjestettävä asianmukaiset ruokailuvälineet, vuodevaatteet ja muut liinavaatteet. Liinavaatteista syntyvät kustannukset voidaan kuitenkin periä toimintakustannusten muodossa edellyttäen, että työehtosopimuksessa tai kalastajan työsopimuksessa niin määrätään.

VIRKISTYSMAHDOLLISUUDET

65.

Vähintään 24 metriä pitkillä aluksilla kaikille aluksella oleville kalastajille on järjestettävä virkistykseen tarkoitetut tilat, mahdollisuudet ja palvelut. Tarvittaessa voidaan käyttää ruokailutiloja.

YHTEYDENPITO

66.

Kaikilla aluksella olevilla kalastajilla on oltava asianmukainen mahdollisuus yhteydenpitoon edellyttäen, että se on käytännössä mahdollista, kohtuullisen hintaista eikä lisää kalastusaluksen omistajan kokonaiskustannuksia.

KEITTIÖTILAT JA RUOAN VARASTOINTI

67.

Ellei toisin erikseen määrätä, aluksella on oltava laitteet ruoan valmistamista varten erillisessä keittiötilassa edellyttäen, että se on käytännössä mahdollista.

68.

Ellei toisin erikseen määrätä, keittiön tai ruoan valmistukseen varatun tilan, jos erillistä keittiötä ei voida järjestää, on oltava tarkoitukseensa nähden riittävän tilava ja asianmukaisesti ylläpidetty sekä varustettu asianmukaisilla laitteilla ja tuuletusmahdollisuuksilla.

69.

Yli 24 metriä pitkillä aluksilla on oltava erillinen keittiö.

70.

Ruoanlaittoon tarkoitetut butaani- tai propaanikaasusäiliöt on pidettävä avotilassa kannella ja suojattava ulkopuolisilta iskuilta ja kuumuudelta.

71.

Elintarvikkeita varten on järjestettävä asianmukainen ja riittävä varasto, joka on kuiva, viileä ja hyvin tuuletettu siten, että varastojen pilaantuminen voidaan ehkäistä. Ellei erikseen toisin määrätä, varastoimiseen voidaan käyttää jääkaappeja tai muita säilytystiloja, joissa on alhainen lämpötila edellyttäen, että se on mahdollista.

72.

Aluksilla, joiden perpendikkelipituus on vähintään 15 metriä, on oltava elintarvikkeita varten tarkoitettu varasto, jääkaappi ja muita säilytystiloja, joissa on alhainen lämpötila.

RUOKA JA JUOMAVESI

73.

Ruokaa ja juomavettä on varattava riittävästi ja otettava huomioon kalastajien määrä, matkan pituus ja luonne. Niiden on ravitsemusarvoltaan, laadultaan ja määrältään vastattava kalastajien tarpeita. Lisäksi on otettava huomioon heidän uskontonsa ja kulttuurinsa asettamat rajoitukset sekä vaihtelun tarve.

74.

Toimivaltainen viranomainen voi määritellä aluksella tarjottavan ruoan ja juomaveden laatua ja määrää koskevia vähimmäisvaatimuksia.

ASUINTILOJEN SIISTEYS

75.

Asuintilat on pidettävä puhtaina ja asuttavassa kunnossa eikä niissä saa säilyttää tai varastoida tavaroita, jotka eivät ole asukkaiden henkilökohtaista omaisuutta tai tarkoitettu takaamaan heidän turvallisuuttaan tai pelastautumistaan.

76.

Keittiötilat ja ruoan varastointitilat on pidettävä puhtaina ja siisteinä.

77.

Jätteet on säilytettävä suljetuissa säiliöissä, joissa on tiivis kansi. Tarvittaessa ne on siirrettävä pois tiloista, joissa käsitellään elintarvikkeita.

PÄÄLLIKÖN TAI HÄNEN VALTUUTTAMANSA HENKILÖN TEKEMÄT TARKASTUKSET

78.

a)

Toimivaltaisen viranomaisen on edellytettävä, että vähintään 24 metriä pitkillä aluksilla päällikkö tai hänen valtuuttamansa henkilö tekee tarkastuksia, joilla varmistetaan, että

i)

asuintilat ovat puhtaat, asuttavassa kunnossa, turvalliset ja asianmukaisesti ylläpidetyt;

ii)

ruoka- ja vesivarastot ovat riittävät; sekä

iii)

keittiö, ruoan varastointitilat ja laitteet ovat puhtaat ja asianmukaisesti ylläpidetyt.

b)

Tarkastusten tulokset ja mahdollisesti havaittujen puutteiden korjaamiseksi toteutetut toimenpiteet on merkittävä pöytäkirjaan, jota on voitava tarkastaa.

POIKKEUKSET

79.

Toimivaltainen viranomainen voi kuulemisen jälkeen sallia, että tämän liitteen määräyksistä voidaan poiketa edellyttäen, ettei poikkeaminen johda huonompaan lopputulokseen kuin tämän liitteen määräysten soveltaminen niiden kalastajien osalta, joiden poikkeavat tavat johtuvat kulttuurista tai uskonnosta.


Top