Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32009L0023

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/23/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009 , muista kuin itsetoimivista vaaoista (Kodifioitu toisinto) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti )

OJ L 122, 16.5.2009, p. 6–27 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
Special edition in Croatian: Chapter 13 Volume 061 P. 169 - 190

No longer in force, Date of end of validity: 20/04/2016; Kumoaja 32014L0031

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2009/23/oj

16.5.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 122/6


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVi 2009/23/EY,

annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009,

muista kuin itsetoimivista vaaoista

(Kodifioitu toisinto)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Muita kuin itsetoimivia vaakoja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta 20 päivänä kesäkuuta 1990 annettua neuvoston direktiiviä 90/384/ETY (3) on muutettu huomattavilta osilta (4). Tämän takia mainittu direktiivi olisi selkeyden ja järkeistämisen vuoksi kodifioitava.

(2)

Jäsenvaltioilla on velvollisuus suojata kansalaisia muiden kuin itsetoimivien vaakojen osoittamilta vääriltä punnitustuloksilta, kun vaakoja käytetään tiettyihin tarkoituksiin.

(3)

Kunkin jäsenvaltion velvoittavissa säännöksissä säädetään erityisesti muiden kuin itsetoimivien vaakojen toimintaa koskevat tarpeelliset vaatimukset erittelemällä metrologiset ja muut tekniset vaatimukset sekä tarkastusmenettelyt ennen vaakojen käyttöönottamista ja käytön aikana. Nämä velvoittavat säännökset eivät välttämättä johda erilaiseen suojelun tasoon eri jäsenvaltioissa, mutta niiden erilaisuus estää yhteisön sisäistä kauppaa.

(4)

Tässä direktiivissä olisi määriteltävä muiden kuin itsetoimivien vaakojen metrologiaa ja toimintaa koskevat velvoittavat ja olennaiset vaatimukset. Tarvitaan yhdenmukaistettuja eurooppalaisia standardeja, jotka koskevat erityisesti metrologisia ja rakenteellisia ominaisuuksia sekä suunnittelua ja joiden noudattaminen osoittaa, että vaa’at täyttävät olennaiset vaatimukset. Nämä yhdenmukaistetut eurooppalaiset standardit ovat yksityisten elinten laatimia ja niiden on pysyttävä muina kuin velvoittavina asiakirjoina. Tätä tarkoitusta varten Euroopan standardointikomitea (CEN), Euroopan sähkötekniikan standardointikomitea (CENELEC) ja Euroopan telealan standardointilaitos (ETSI) tunnustetaan toimivaltaisiksi toimielimiksi vahvistamaan yhdenmukaistettuja standardeja 28 päivänä maaliskuuta 2003 allekirjoitettujen komission, Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) ja näiden kolmen elimen välisestä yhteistyöstä annettujen yleisten suuntaviivojen mukaisesti (5).

(5)

On hyväksytty sarja direktiivejä kaupan teknisten esteiden poistamiseksi 7 päivänä toukokuuta 1985 annetussa teknisen yhdenmukaistamisen ja standardoinnin uutta lähestymistapaa koskevassa neuvoston päätöslauselmassa (6) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti; kaikissa näissä direktiiveissä säädetään CE-merkinnän kiinnittämisestä. Komissio ehdotti varmentamista ja testausta koskevasta uudesta lähestymistavasta 15 päivänä kesäkuuta 1989 antamassaan tiedonannossa (7) kirjoitustavaltaan yhtenäistä CE-vaatimustenmukaisuusmerkintää koskevien yhteisön sääntöjen luomista. Neuvosto hyväksyi vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevasta laaja-alaisesta lähestymistavasta 21 päivänä joulukuuta 1989 antamassaan päätöslauselmassa (8) johtavaksi periaatteeksi tällaisen johdonmukaisen lähestymistavan CE-vaatimustenmukaisuusmerkinnän käytön osalta. Nämä kaksi uuden lähestymistavan sovellettavaa perustekijää ovat olennaiset vaatimukset ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt.

(6)

Asiassa sovellettavien metrologisten ja teknisten säännösten vaatimustenmukaisuuden arviointi on tarpeen tehokkaan suojan antamiseksi käyttäjille ja ulkopuolisille. Voimassa olevat vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt ovat eri jäsenvaltioissa erilaisia. Välttääkseen moninkertaista vaatimustenmukaisuuden arviointia, joka itse asiassa on esteenä vaakojen vapaalle liikkuvuudelle, jäsenvaltioiden on ryhdyttävä toimenpiteisiin vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen vastavuoroiseksi tunnustamiseksi. Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen vastavuoroisen tunnustamisen helpottamiseksi tulisi säätää yhteisön menettelyistä sekä ehdoista vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyyn kuuluvista tehtävistä vastuussa olevien tarkastuslaitosten nimeämiseksi.

(7)

Sen vuoksi on olennaista huolehtia siitä, että edellä tarkoitetut nimetyt tarkastuslaitokset varmistavat korkean laatutason kaikkialla yhteisössä.

(8)

Muuhun kuin itsetoimivaan vaakaan lisätyn CE-vaatimustenmukaisuusmerkinnän tai M-kirjainta esittävän tarran olisi saatava aikaan olettamus, että vaaka on tämän direktiivin säännösten mukainen ja sen vuoksi on tarpeetonta toistaa jo tehty vaatimustenmukaisuuden arviointi.

(9)

Tämä direktiivi ei saa vaikuttaa jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa liitteessä VII olevassa B osassa olevia määräaikoja, joiden kuluessa jäsenvaltioiden on saatettava siinä mainitut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sovellettava niitä,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1   LUKU

SOVELTAMISALA, MARKKINOILLE SAATTAMINEN JA VAPAA LIIKKUVUUS

1 artikla

1.   Tätä direktiiviä sovelletaan kaikkiin muihin kuin itsetoimiviin vaakoihin.

2.   Tässä direktiivissä muiden kuin itsetoimivien vaakojen käyttötarkoitukset jaetaan seuraavasti:

a)

i)

massan määritys kaupankäyntiä varten;

ii)

massan määritys tullin, tariffin, veron, hyvityksen, sakon, palkkion, korvauksen tai muun vastaavanlaisen maksun määrittämiseksi;

iii)

massan määritys lakien ja asetusten soveltamista sekä oikeudenkäynnissä annettuja asiantuntijalausuntoja varten;

iv)

massan määritys sairaanhoidossa potilaiden punnitsemiseksi heidän tilansa seurantaa, sairauden määritystä ja hoitoa varten;

v)

massan määritys apteekeissa lääkkeiden valmistamiseksi reseptin mukaisesti sekä massan määritys kliinisissä ja farmaseuttisissa laboratorioissa suoritettavia analyysejä varten;

vi)

massan perusteella tapahtuva hinnan määritys myytäessä suoraan kuluttajalle tai valmistettaessa valmispakkauksia;

b)

kaikki muut kuin a kohdassa luetellut käyttötarkoitukset.

2 artikla

Tässä direktiivissä tarkoitetaan

1)

’vaa’alla’ mittauslaitetta, jolla voidaan määrittää kappaleen massa siihen vaikuttavaa painovoimaa hyväksikäyttäen. Vaakaa voidaan myös käyttää muiden massasta riippuvien lukuarvojen, suureiden, muuttujien tai ominaisuuksien määrittämiseen;

2)

’muulla kuin itsetoimivalla vaa’alla’ tai ’välineellä’ vaakaa, jolla punnittaessa tarvitaan käyttäjän toimenpiteitä;

3)

’yhdenmukaistetulla standardilla’ teknistä eritelmää (eurooppalaista standardia tai yhdenmukaistamisasiakirjaa), jonka Euroopan standardointikomitea (CEN), Euroopan sähkötekniikan standardointikomitea (Cenelec) tai Euroopan telealan standardointilaitos (ETSI) taikka kaksi tai kolme niistä ovat vahvistaneet komission toimeksiannosta teknisiä standardeja ja määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä 22 päivänä kesäkuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY (9) mukaisesti, sekä 28 päivänä maaliskuuta 2003 allekirjoitettujen komission, Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) ja kyseisten kolmen elimen välisestä yhteistyöstä annettujen yleisten suuntaviivojen mukaisesti.

3 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki toimenpiteet sen varmistamiseksi, että markkinoille voidaan saattaa ainoastaan sellaisia välineitä, jotka täyttävät tässä direktiivissä niille säädetyt vaatimukset.

2.   Jäsenvaltioiden on toteuttava kaikki toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa lueteltuja tarkoituksia varten voidaan ottaa käyttöön ainoastaan välineitä, jotka täyttävät tämän direktiivin vaatimukset ja jotka siten on varustettu 11 artiklassa säädetyllä CE-vaatimustenmukaisuusmerkinnällä.

4 artikla

Edellä 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa lueteltuihin tarkoituksiin käytettävien välineiden on oltava liitteessä I määriteltyjen olennaisten vaatimusten mukaisia.

Niissä tapauksissa, joissa välineeseen kuuluu tai siihen on liitetty laitteita, joita ei käytetä 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa lueteltuihin tarkoituksiin, näiden laitteiden ei tarvitse olla edellä tarkoitettujen olennaisten vaatimusten mukaisia.

5 artikla

1.   Jäsenvaltiot eivät saa estää sellaisten välineiden saattamista markkinoille, jotka ovat tässä direktiivissä asetettujen vaatimusten mukaisia.

2.   Jäsenvaltiot eivät saa estää sellaisten välineiden ottamista käytettäväksi 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaiseen tarkoitukseen, jotka ovat tässä direktiivissä säädettyjen vaatimusten mukaisia.

6 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on oletettava, että välineet ovat liitteessä I määriteltyjen olennaisten vaatimusten mukaisia, jos ne ovat asiaa koskevien kansallisten standardien mukaisia, joilla mainitut vaatimukset täyttävät yhdenmukaistetut standardit pannaan täytäntöön.

2.   Komissio julkaisee viittaukset 1 kohdassa tarkoitettuihin yhdenmukaistettuihin standardeihin Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Jäsenvaltioiden on julkaistava viittaukset 1 kohdassa tarkoitettuihin kansallisiin standardeihin.

7 artikla

Jos jäsenvaltio tai komissio arvioi, että 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yhdenmukaistettu standardi ei täytä kaikkia liitteessä I määriteltyjä olennaisia vaatimuksia, komission tai sen jäsenvaltion, jota asia koskee, on saatettava asia direktiivin 98/34/EY 5 artiklalla perustetun pysyvän komitean, jäljempänä ’komitea’, käsiteltäväksi sekä perusteltava kantansa.

Komitea antaa asiasta viipymättä lausunnon.

Komitean lausunnon perusteella komissio ilmoittaa jäsenvaltioille, onko tarpeen peruuttaa nämä standardit 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa julkaisuissa.

8 artikla

1.   Jos jäsenvaltio arvioi, että liitteessä II olevassa 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitetulla CE-vaatimustenmukaisuusmerkinnällä varustetut välineet oikein asennettuina ja tarkoituksenmukaisesti käytettyinä eivät täytä tämän direktiivin vaatimuksia, sen on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet näiden välineiden poistamiseksi markkinoilta tai niiden käyttöönottamisen ja markkinoille saattamisen kieltämiseksi tai rajoittamiseksi.

Sen jäsenvaltion, jota asia koskee, on ilmoitettava komissiolle tällaisista toimenpiteistä välittömästi sekä ilmoitettava päätöksensä perustelut ja erityisesti se, onko vaatimustenmukaisuuden puuttumisen syynä

a)

edellä liitteessä I määriteltyjen olennaisten vaatimusten täyttämättä jättäminen, jos väline ei ole 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen yhdenmukaistettujen standardien mukainen;

b)

6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen yhdenmukaistettujen standardien virheellinen noudattaminen;

c)

6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen yhdenmukaistettujen standardien puutteellisuus.

2.   Komissio kuulee asianomaisia osapuolia niin pian kuin mahdollista.

Tämän kuulemisen jälkeen komissio ilmoittaa viipymättä tuloksesta toimenpiteeseen ryhtyneelle jäsenvaltiolle. Jos komissio toteaa, että toimenpide on aiheellinen, se ilmoittaa asiasta viipymättä muille jäsenvaltioille.

Jos päätöksen katsotaan johtuvan standardien puutteellisuudesta ja jos toimenpiteisiin ryhtynyt jäsenvaltio aikoo pitää ne voimassa, komissio kuultuaan asianomaisia osapuolia saattaa asian kahden kuukauden kuluessa komitean käsiteltäväksi ja ryhtyy 7 artiklassa tarkoitettuun menettelyyn.

3.   Jos väline, joka ei ole vaatimusten mukainen, on varustettu CE-vaatimustenmukaisuusmerkinnällä, asianomaisen jäsenvaltion on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin merkinnän kiinnittänyttä vastaan ja ilmoitettava tästä komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

4.   Komissio huolehtii, että jäsenvaltioille ilmoitetaan tämän menettelyn edistymisestä ja lopputuloksesta.

2   LUKU

VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTI

9 artikla

1.   Välineiden vaatimustenmukaisuus liitteessä I säädettyjen olennaisten vaatimusten kanssa voidaan varmentaa jommallakummalla seuraavalla, hakijan valitsemalla menettelyllä:

a)

liitteessä II olevassa 1 kohdassa tarkoitetulla EY-tyyppitarkastuksella ja joko liitteessä II olevassa 2 kohdassa tarkoitetulla EY-tyypinmukaisuusvakuutuksella (tuotannon laatutakuu) tai liitteessä II olevassa 3 kohdassa tarkoitetulla EY-tarkastuksella;

EY-tyyppitarkastusta ei kuitenkaan vaadita välineiltä, joissa ei ole elektronisia osia eikä välineiltä, joissa kuormanmittauslaitteessa ei käytetä jousta kuorman tasapainottamiseen;

b)

liitteessä II olevassa 4 kohdassa tarkoitetulla EY-yksittäistarkastuksella.

2.   Edellä 1 kohdassa selostettuja menettelyjä koskevat asiakirjat ja kirjeenvaihto on laadittava jollakin menettelystä huolehtivan jäsenvaltion virallisella kielellä tai 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoitetun tarkastuslaitoksen hyväksymällä kielellä.

3.   Jos välineet kuuluvat muita näkökohtia käsittelevien direktiivien soveltamisalaan, joissa säädetään CE-vaatimustenmukaisuusmerkinnän kiinnittämisestä, merkintä osoittaa, että välineiden oletetaan olevan myös näiden direktiivien säännösten mukaisia.

Kuitenkin, jos yhdessä tai useammassa näistä direktiiveistä annetaan valmistajalle siirtymäkauden aikana vapaus valita sovellettava järjestelmä, CE-vaatimustenmukaisuusmerkintä osoittaa ainoastaan valmistajan soveltamien direktiivien säännösten mukaisuuden. Tällöin Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistujen sovellettavien direktiivien viitenumerot on merkittävä näissä direktiiveissä vaadittuihin, välineiden mukana oleviin asiakirjoihin, ilmoituksiin tai ohjeisiin.

10 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle ne tarkastuslaitokset, jotka jäsenvaltio on nimennyt suorittamaan 9 artiklassa tarkoitettuun menettelyyn liittyviä tehtäviä sekä eriteltävä kullekin tarkastuslaitokselle annetut tehtävät ja ilmoitettava nimettyjen tarkastuslaitosten tunnistamistunnukset.

Komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä luettelon näistä ilmoitetuista tarkastuslaitoksista sekä tehtävistä, jotka niille on annettu, ja huolehtii siitä, että luettelo pysyy ajan tasalla.

2.   Jäsenvaltioiden on tarkastuslaitoksia nimetessään sovellettava liitteessä V vahvistettuja vähimmäisedellytyksiä. Tarkastuslaitosten, jotka täyttävät asiaa koskevissa yhdenmukaistetuissa standardeissa säädetyt edellytykset, on katsottava täyttävän mainitussa liitteessä säädetyt edellytykset.

3.   Tarkastuslaitoksen nimenneen jäsenvaltion on peruutettava nimeäminen, jos tarkastuslaitos ei enää täytä 2 kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä. Sen on ilmoitettava asiasta muille jäsenvaltioille ja komissiolle viipymättä sekä peruutettava aiempi ilmoituksensa.

3   LUKU

CE-VAATIMUSTENMUKAISUUSMERKINTÄ JA MUUT MERKINNÄT

11 artikla

1.   Välineet, joiden EY-vaatimustenmukaisuus on todettu, on varustettava CE-vaatimustenmukaisuusmerkinnällä ja vaadituilla liitteessä IV olevassa 1 kohdassa tarkoitetuilla lisätiedoilla selvästi näkyvällä, helposti luettavalla ja pysyvällä tavalla.

2.   Kaikki muut välineet on varustettava liitteessä IV olevassa 2 kohdassa tarkoitetuin tiedoin selvästi näkyvällä, helposti luettavalla ja pysyvällä tavalla.

3.   On kiellettyä kiinnittää välineisiin sellaisia merkintöjä, joita ulkopuoliset voivat merkityksen ja kirjoitustavan vuoksi erehtyä pitämään CE-vaatimustenmukaisuusmerkintänä. Muita merkintöjä saa kiinnittää välineisiin, jos ne eivät heikennä CE-vaatimustenmukaisuusmerkinnän näkyvyyttä ja luettavuutta.

12 artikla

Rajoittamatta 8 artiklan soveltamista:

a)

jos jäsenvaltio havaitsee, että CE-vaatimustenmukaisuusmerkintä on kiinnitetty perusteettomasti, valmistaja tai tämän yhteisöön sijoittautunut edustaja on velvollinen palauttamaan välineen CE-vaatimustenmukaisuusmerkintää koskevien säännösten mukaiseksi ja lopettamaan rikkomuksen kyseisen jäsenvaltion vahvistamien edellytysten mukaisesti;

b)

jos vaatimustenvastaisuus jatkuu, jäsenvaltion on toteutettava kaikki aiheelliset toimenpiteet kyseisen välineen markkinoille saattamisen rajoittamiseksi tai kieltämiseksi tai sen varmistamiseksi, että se vedetään markkinoilta 8 artiklassa säädettyjä menettelyjä noudattaen.

13 artikla

Jos väline, jota käytetään johonkin 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa lueteltuun tarkoitukseen, sisältää tai jos siihen on liitetty laitteita, joiden vaatimustenmukaisuutta ei ole arvioitu 9 artiklassa tarkoitetulla tavalla, jokainen tällainen laite on varustettava laitteen käyttöä rajoittavalla liitteessä IV olevassa 3 kohdassa tarkoitetulla tunnuksella. Tämä tunnus on kiinnitettävä laitteeseen selvästi näkyvällä ja pysyvällä tavalla.

4   LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

14 artikla

Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tässä direktiivissä säädetyllä vaatimustenmukaisuutta osoittavalla CE-vaatimustenmukaisuusmerkinnällä varustetut välineet pysyvät näiden vaatimusten mukaisina.

15 artikla

Jokainen tämän direktiivin nojalla tehty päätös, joka johtaa välineen käyttöönottamisen rajoittamiseen, on perusteltava tarkasti.

Tällainen päätös on viipymättä ilmoitettava asianomaiselle osapuolelle, jolle on samalla ilmoitettava kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa olevan lainsäädännön mukaisista muutoksenhakukeinoista sekä määräajoista muutoksenhaulle.

16 artikla

Jäsenvaltioiden on toimitettava tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

17 artikla

Kumotaan direktiivi 90/384/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna liitteessä VII olevassa A osassa mainitulla direktiivillä, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa liitteessä VII olevassa B osassa olevia määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava mainitut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sovellettava niitä.

Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä VIII olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

18 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

19 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Strasbourgissa 23 päivänä huhtikuuta 2009.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

H.-G. PÖTTERING

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. NEČAS


(1)  EUVL C 44, 16.2.2008, s. 33.

(2)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 11. joulukuuta 2007 (EUVL C 323 E, 18.12.2008, s. 57), ja neuvoston päätös, tehty 23. maaliskuuta 2009.

(3)  EYVL L 189, 20.7.1990, s. 1.

(4)  Katso liitteessä VII oleva A osa.

(5)  EUVL C 91, 16.4.2003, s. 7.

(6)  EYVL C 136, 4.6.1985, s. 1.

(7)  EYVL C 267, 19.10.1989, s. 3.

(8)  EYVL C 10, 16.1.1990, s. 1.

(9)  EYVL L 204, 21.7.1998, s. 37.


LIITE I

OLENNAISET VAATIMUKSET

Käytetty sanasto noudattaa lakisääteisen mittaustoiminnan kansainvälisen järjestön (OIML) mukaista sanastoa.

Alkuhuomautukset

Jos 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa lueteltuun käyttöön tarkoitettuun välineeseen sisältyy tai siihen on liitetty useampi kuin yksi näyttö- tai tulostuslaite, niiden laitteiden, jotka toistavat punnitustuloksen ja joilla ei ole vaikutusta välineen oikeaan toimintaan, ei tarvitse olla olennaisten vaatimusten mukaisia, jos punnitustulokset on oikein tulostettu tai tallennettu vaa’an osalla, joka on olennaisten vaatimusten mukainen, ja tulokset ovat mittausten molempien osapuolten saatavilla. Jos välineitä kuitenkin käytetään suoraan kuluttajille suunnattuun myyntiin, myyjää ja ostajaa varten tarkoitettujen näyttö- ja tulostuslaitteiden on oltava olennaisten vaatimusten mukaisia.

METROLOGISET VAATIMUKSET

1.   Massan yksiköt

Käytettyjen massan yksiköiden on oltava mittayksikköjä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20 päivänä joulukuuta 1979 annetussa neuvoston direktiivissä 80/181/ETY (1), tarkoitettuja virallisia massan yksiköitä.

Tätä ehtoa noudattaen seuraavat yksiköt ovat sallittuja:

SI-yksiköt: kilogramma, mikrogramma, milligramma, gramma, tonni,

englanninmittayksikkö: troy ounce jalometallien punnitsemiseksi,

muu kuin SI-yksikkö: metrinen karaatti jalokivien punnitsemiseksi.

Kun vaaoissa käytetään edellä mainittua englanninmittayksikköä, jäljempänä tarkoitettuja asiaa koskevia olennaisia vaatimuksia sovelletaan muuttamalla se yksinkertaisella interpoloinnilla englanninmittayksiköksi.

2.   Tarkkuusluokat

2.1   Seuraavat tarkkuusluokat on määritelty:

I

erikois

II

täsmä

III

kauppa

IIII

harvajako

Näiden luokkien tekniset eritelmät on annettu taulukossa 1.

Taulukko 1

Tarkkuusluokat

Tarkkuusluokka

Vakausaskelarvo (e)

Pienin käyttökuorma (Min)

Vakausaskelmäärä

FOR-L_2009122FI.01001101.notes.0001.xml.jpg

Pienin arvo

Pienin arvo

Suurin arvo

I

0,001

g ≤ e

100 e

50 000

II

0,001

g ≤ e ≤ 0,05 g

20 e

100

100 000

0,1

g ≤ e

50 e

5 000

100 000

III

0,1

g ≤ e ≤ 2 g

20 e

100

10 000

5

g ≤ e

20 e

500

10 000

IIII

5

g ≤ e

10 e

100

1 000

II- ja III-luokan välineiden pienin käyttökuorma saa olla 5 e, kun vaakoja käytetään kuljetusmaksujen määräämiseen.

2.2   Askelarvot

2.2.1

Todettavissa oleva askelarvo (d) ja vakausaskelarvo (e) on annettava muodossa:

1 × 10k, 2 × 10k tai 5 × 10k massan yksikköä,

jossa k on mikä tahansa kokonaisluku tai nolla.

2.2.2

Kaikilla muilla kuin apulukemislaitteilla varustetuissa välineissä:

d = e.

2.2.3

Apulukemislaitteella varustetuissa välineille seuraavien ehtojen on oltava voimassa:

e = 1 × 10k g,

d < e ≤ 10 d,

lukuun ottamatta I-luokan välineille, joissa d < 10–4 g, jolloin e = 10–3 g.

3.   Luokittelu

3.1   Yhden punnitusalueen välineet

Apulukemislaitteella varustettujen välineiden on kuuluttava I- tai II-luokkaan. Näiden välineiden osalta vaa’an pienimmän käyttökuorman pienin arvo saadaan taulukosta 1 korvaamalla sarakkeessa 3 vakausaskel (e) todettavissa olevalla askeleella (d).

Jos d < 10–4 g, suurin käyttökuorma I-luokassa voi olla pienempi kuin 50 000 e.

3.2   Välineet, joissa on monta punnitusaluetta

Useat punnitusalueet ovat sallittuja, jos ne ovat välineeseen selvästi merkittyjä. Jokainen punnitusalue luokitellaan 3.1 kohdan mukaisesti. Jos punnitusalueet kuuluvat eri tarkkuusluokkiin, välineen on täytettävä tiukimmat vaatimukset, jotka on annettu välineen eri punnitusalueiden tarkkuusluokille.

3.3   Moniaskelvaa’at

3.3.1

Yhdellä punnitusalueella varustetuissa välineissä voi olla useita punnituksen osa-alueita (moniaskelvaa’at).

Moniaskelvaaoissa ei saa olla apulukemislaitetta.

3.3.2

Moniaskelvaa’an kukin punnituksen osa-alue i määritellään sen

vakausaskeleen ei,

e(i + 1) > ei

sen suurimman käyttökuorman Maxi avulla,

Maxr = Max

sen pienimmän käyttökuorman Mini avulla,

Mini = Max(i - 1)

ja Min1 = Min

jossa

i

=

1, 2, … r

i

=

punnituksen osa-alueen numero

r

=

punnitusten osa-alueiden lukumäärä

Kaikki kuormat ovat nettokuormia, käytetyn taaran arvosta riippumatta.

3.3.3

Punnituksen osa-alueet luokitellaan taulukon 2 mukaisesti. Kaikkien osa-alueiden on kuuluttava samaan tarkkuusluokkaan, joka on vaa’an tarkkuusluokka.

Taulukko 2

Moniaskelvaa’at

i

=

1, 2, … r

i

=

punnituksen osa-alueen numero

r

=

punnitusten osa-alueiden lukumäärä


Tarkkuusluokka

Vakausaskelarvo (e)

Pienin käyttökuorma (Min)

Vakausaskelmäärä

Pienin arvo

Pienin arvo (2)

FOR-L_2009122FI.01001101.notes.0002.xml.jpg

Suurin arvo

FOR-L_2009122FI.01001101.notes.0003.xml.jpg

I

0,001

g ≤ ei

100 e1

50 000

II

0,001

g ≤ ei ≤ 0,05 g

20 e1

5 000

100 000

0,1

g ≤ ei

50 e1

5 000

100 000

III

0,1

g ≤ ei

20 e1

500

10 000

IIII

5

g ≤ ei

10 e1

50

1 000

4.   Tarkkuus

4.1   Pantaessa täytäntöön 9 artiklassa säädettyä menettelyä näyttämän virhe ei saa ylittää taulukossa 3 annettua suurinta sallittua virhettä. Kun kyseessä on epäjatkuva (digitaalinen) näyttämä, epäjatkuvuudesta aiheutuva pyöristysvirhe on korjattava.

Suurimpia sallittuja virheitä sovelletaan kaikkiin mahdollisiin netto- ja taarakuormiin, ennalta asetettuja taarakuormia lukuun ottamatta.

Taulukko 3

Suurimmat sallitut virheet

Kuorma

Suurin sallittu virhe

I luokka

II luokka

III luokka

IIII luokka

0 ≤ m ≤ 50 000 e

0 ≤ m ≤ 5 000 e

0 ≤ m ≤ 500 e

0 ≤ m ≤ 50 e

±0,5 e

50 000 e < m ≤ 200 000 e

5 000 e < m ≤ 20 000 e

500 e < m ≤ 2 000 e

50 e < m ≤ 200 e

±1,0 e

200 000 e < m

20 000 e < m ≤ 100 000 e

2 000 e < m ≤ 10 000 e

200 e < m ≤ 1 000 e

±1,5 e

4.2   Suurimmat sallitut virheet käyttötilanteessa ovat 4.1 kohdassa suurimmat sallitut virheet kaksinkertaisina.

5.   Välineen punnitustulosten on oltava toistettavissa ja käytetystä näyttölaitteesta tai tasapainotusmenetelmästä riippumatta uusittavissa.

Punnitustuloksen on oltava riittävästi riippumaton kuorman sijainnista kuormankannattimella.

6.   Välineen on vastattava pieniin kuormanmuutoksiin.

7.   Vaikutussuureet ja aika

7.1   Tavanomaisessa käytössä aiheutuvat kallistukset eivät saa merkittävässä määrin vaikuttaa II-, III- ja IIII-luokan välineisiin, joita voidaan käyttää kallistettuna.

7.2   Välineen on toimittava metrologisten määräysten mukaisesti valmistajan ilmoittamalla lämpötila-alueella. Tämän alueen on oltava vähintään

5 °C I-luokan välineille,

15 °C II-luokan välineille,

30 °C III- tai IIII-luokan välineille.

Jos valmistaja ei ole ilmoittanut lämpötila-aluetta, sovelletaan aluetta –10 °C – +40 °C.

7.3   Sähköverkkoon kytkettyjen välineiden on toimittava mittausteknisten määräysten mukaisesti, kun verkossa esiintyy tavanomaisissa rajoissa pysyvää vaihtelua.

Paristo- tai akkukäyttöisten välineiden on ilmaistava jännitteen lasku alle sallitun pienimmän arvon. Välineen on siinä tapauksessa joko edelleen toimittava oikein tai lakattava toimimasta.

7.4   Elektronisten välineiden, lukuun ottamatta I-luokan välineitä ja sellaisia II-luokan välineitä, joiden e on pienempi kuin 1 g, on oltava metrologisten määräysten mukaisia olosuhteissa, joissa vallitsee lämpötilan alueen ylärajalla suuri suhteellinen kosteus.

7.5   II-, III- ja IIII-luokan välineiden pitkäaikainen kuormitus ei saa merkittävästi vaikuttaa välineen näyttämään välineen ollessa kuormitettuna tai nollanäyttämään välittömästi kuorman poistamisen jälkeen.

7.6   Muissa olosuhteissa välineen on joko edelleen toimittava oikein tai lakattava toimimasta.

Vaa’an rakenne

8.   Yleisiä vaatimuksia

8.1   Välineen rakenteen on oltava sellainen, että väline säilyttää metrologiset ominaisuutensa asianmukaisessa käytössä ja oikein asennettuna sekä kun sitä käytetään sille tarkoitetuissa ympäristössä. Välineessä on oltava massanäyttö.

8.2   Jos elektroniset välineet joutuvat alttiiksi häiriöille, ne eivät saa antaa merkitsevästi virheellisiä tuloksia tai niissä olevien tarkistuslaitteiden on havaittava ja ilmoitettava tulosten virheellisyys.

Kun tarkistuslaite itsetoimivasti on havainnut sähkömekaanisessa välineessä merkitsevästi virheellisen tuloksen, sen on annettava näyttö- tai äänimerkki, jonka on jatkuttava, kunnes käyttäjä ryhtyy sen perusteella korjaustoimenpiteisiin tai virhe häviää.

8.3   Välineiden on koko niiden tavanomaisen käyttöiän ajan oltava 8.1 ja 8.2 kohdan mukaisia.

Digitaalisten elektronisten laitteiden on aina riittävästi tarkastettava mittaustapahtuman, näyttölaitteen toiminnan sekä tietojen tallennuksen ja siirron virheettömyys.

Kun merkittävä pysyvyysvirhe on itsetoimivasti havaittu, sähkömekaanisen välineen on annettava näyttö- tai äänimerkki, jonka on jatkuttava, kunnes käyttäjä ryhtyy toimiin sen korjaamiseksi tai virhe häviää.

8.4   Jos erillinen laite kytketään välineeseen sopivalla liitännällä, välineen mittausteknilliset ominaisuudet eivät saa huonontua.

8.5   Välineen on rakenteeltaan oltava sellainen, ettei se mahdollista vilpillistä väärinkäyttöä ja että se vähentää tahatonta väärinkäyttöä. Osat, joita käyttäjä ei saa purkaa eikä virittää, on suojattava tällaisia toimia vastaan.

8.6   Välineet on suunniteltava sellaisiksi, että tässä direktiivissä säädetyt tarkastukset on helppo tehdä.

9.   Punnitustuloksen näyttämät ja muut painoarvot

Punnitustuloksen ja muiden painoarvojen näyttämien on oltava tarkasti ja yksiselitteisesti luettavissa olevia, eivätkä ne saa olla harhaanjohtavia. Näyttölaitteen antaman näyttämän lukeminen tavanmukaisissa käyttöolosuhteissa on oltava helppoa.

Tässä liitteessä olevassa 1 kohdassa annettujen yksikköjen nimien ja lyhenteiden on oltava direktiivin 80/181/ETY mukaisia. Tämän lisäksi metrisen karaatin lyhennyksenä käytetään merkintää ”ct”.

Näyttämän on oltava estetty kun suurin sallittu kuorma (Max) lisättynä arvolla 9 e on ylitetty.

Apulukemislaite saa näyttää numeroita ainoastaan näyttämän desimaalimerkin oikealla puolella. Näyttämän laajennusta saadaan käyttää vain väliaikaisesti, ja sen aikana tulostus on estettävä.

Muut kuin vakauskelpoiset lisänäyttämät ovat sallittuja, jos niitä ei voi sekoittaa vakauskelpoisiin näyttämiin.

10.   Punnitustulosten ja muiden painoarvojen tulostus

Tulostettujen arvojen on oltava oikeita, asianmukaisesti tunnistettavissa olevia ja yksiselitteisiä. Tulostuksen pitää olla selvä, helposti luettava ja pysyvä eikä poistettavissa oleva.

11.   Välineen saattaminen perusasentoon

Tarvittaessa välineet on varustettava asennon viritys- ja näyttölaitteella, jotka ovat tarpeeksi herkkiä vaa’an oikean asennuksen varmistamiseksi.

12.   Nollaus

Välineet voi varustaa nollauslaitteella. Näiden laitteiden toiminnan on varmistettava tarkka nollaus eivätkä ne saa aiheuttaa vääriä mittaustuloksia.

13.   Taaraus- ja esitaarauslaitteet

Välineessä voi olla yksi tai useampi taarauslaite sekä esitaarauslaite. Taarauslaitteen toiminnan on saatettava vaa’an näyttämä tarkasti nollaan ja varmistettava oikea nettopunnitus. Esitaarauslaitteen toiminnan on varmistettava lasketun nettoarvon oikea määritys.

14.   Välineet, jotka on tarkoitettu suoraan kuluttajalle suunnattuun myyntiin ja joiden enimmäiskuorma on enintään 100 kg: lisämääräyksiä

Välineiden, jotka on tarkoitettu suoraan kuluttajalle suunnattuun myyntiin, on näytettävä asiakkaalle kaikki oleellinen tieto punnituksesta ja, jos on kyse hinnanlaskevista vaaoista, niiden on lisäksi selvästi näytettävä ostettavan tuotteen hinnan laskemiseen käytetyt tiedot.

Kun väline näyttää maksettavan hinnan, tiedon on oltava tarkka.

Hinnan laskevien välineiden on näytettävä oleelliset tiedot riittävän pitkän ajan, jotta asiakas voi lukea ne asianmukaisesti.

Hinnan laskevissa välineissä saa kertapunnituksen ja hinnanlaskun ohella olla muita toimintoja ainoastaan, jos kaikki kauppatapahtumaan liittyvä tieto tulostetaan asiakasta varten selvästi, yksiselitteisesti ja sopivasti ryhmiteltynä kuitille tai lipukkeelle.

Välineessä ei saa olla ominaisuuksia, jotka suoraan tai epäsuorasti voivat aiheuttaa näyttämiä, joiden tulkinta on vaikeaa tai monimutkaista.

Välineiden on suojattava asiakkaita sellaisilta vääriltä myyntitapahtumilta, jotka aiheutuvat välineiden virheellisestä toiminnasta.

Apulukemislaitteet ja näyttämän laajennus eivät ole sallittuja.

Lisänäyttölaitteet ovat sallittuja ainoastaan, jos ne eivät mahdollista vilpillistä väärinkäyttöä.

Jos välineiden ominaisuudet ovat samanlaiset kuin niillä välineillä, jotka on tarkoitettu käytettäväksi myynnissä suoraan kuluttajille, mutta välineet eivät ole tässä kohdassa annettujen määräysten mukaisia, niihin on kiinnitettävä näytön läheisyyteen pysyvä merkintä ”Ei saa käyttää myytäessä suoraan kuluttajalle”.

15.   Hinnan tulostavat välineet

Hinnantulostaviin välineisiin sovelletaan soveltuvin osin vaatimuksia, jotka asetetaan suoraan kuluttajalle suuntautuvaan myyntiin tarkoitetuille hinnanlaskeville välineille. Hintalipukkeen tulostus pienintä käyttökuormaa alittavilla kuormilla on estettävä.


(1)  EYVL L 39, 15.2.1980, s. 40.

(2)  Kun i = r, taulukon 1 sarake on voimassa siten, että e korvataan er:llä.


LIITE II

VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTIMENETTELY

1.   EY-tyyppitarkastus

1.1   EY-tyyppitarkastus on menettely, jolla ilmoitettu tarkastuslaitos tarkastaa ja varmentaa, että kyseessä olevaa tuotantoa edustava väline on tässä direktiivissä säädettyjen vaatimusten mukainen.

1.2   Valmistajan tai valmistajan edustajan, joka on sijoittautunut yhteisöön, on toimitettava EY-tyyppitarkastusta koskeva hakemus ilmoitetulle tarkastuslaitokselle.

Hakemuksessa on oltava

valmistajan nimi ja osoite ja, jos hakemuksen on tehnyt valmistajan edustaja, tämän nimi ja osoite,

kirjallinen vakuutus siitä, ettei hakemusta ole toimitettu millekään muulle ilmoitetulle tarkastuslaitokselle,

liitteessä III tarkoitetut tekniset asiakirjat.

Hakijan on luovutettava ilmoitetun tarkastuslaitoksen käyttöön kyseessä olevaa tuotantoa edustava väline, jäljempänä ’tyyppi’.

1.3   Ilmoitetun tarkastuslaitoksen on

1.3.1

tutkittava tekniset asiakirjat ja todennettava, että tyyppi on valmistettu näiden asiakirjojen mukaisesti;

1.3.2

sovittava hakijan kanssa paikasta, jossa tarkastukset ja testit tehdään;

1.3.3

tehtävä tai teetettävä tarkoituksenmukaiset tutkimukset ja testit sen tarkastamiseksi, että valmistajan soveltamat ratkaisut täyttävät olennaiset vaatimukset silloin, kun 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja yhdenmukaistettuja standardeja ei ole sovellettu;

1.3.4

tehtävä tai teetettävä tarkoituksenmukaiset tutkimukset ja testit sen tarkastamiseksi, onko, valmistajan valittua standardinmukaisuusmenettelyn, näitä standardeja täysin noudatettu ja siten varmistettu olennaisten vaatimusten mukaisuus.

1.4   Jos tyyppi on tämän direktiivin säännösten mukainen, virallisen tarkastuslaitoksen on annettava hakijalle EY-tyyppihyväksyntätodistus. Todistuksesta on käytävä ilmi tarkastuksen tulokset, mahdolliset voimassaolon rajoitukset ja tarvittavat tiedot hyväksytyn välineen tunnistamiseksi ja jos tarpeen, selostus välineen toiminnasta. Kaikki asian kannalta olennaiset tekniset osat, kuten piirustukset ja toimintakaavio, kootaan EY-tyyppihyväksyntätodistuksen liitteiksi.

Todistus on voimassa 10 vuotta sen antamispäivästä ja voimassaoloa voidaan pidentää 10 vuodeksi kerrallaan.

Jos välineen rakenteessa on perustavaa laatua olevia muutoksia, esimerkiksi on sovellettu uusia teknisiä ratkaisuja, todistuksen voimassaoloaikaa voidaan rajoittaa kahteen vuoteen ja jatkaa kolmella vuodella.

1.5   Jokaisen ilmoitetun tarkastuslaitoksen on säännöllisesti toimitettava kaikille jäsenvaltioille luettelo seuraavista tiedoista:

vastaanotetut EY-tyyppitarkastushakemukset,

annetut EY-tyyppihyväksyntätodistukset,

hylätyt tyyppihyväksyntähakemukset,

lisäykset ja muutokset aikaisemmin annettuihin asiakirjoihin.

Kunkin ilmoitetun tarkastuslaitoksen on lisäksi viipymättä tiedotettava kaikille jäsenvaltioille, jos se peruuttaa EY-tyyppihyväksyntätodistuksen.

Jokaisen jäsenvaltion on annettava tämä tieto ilmoitettujen tarkastuslaitosten saataville.

1.6   Muut ilmoitetut tarkastuslaitokset voivat saada jäljennöksen EY-tyyppihyväksyntätodistuksesta liitteineen.

1.7   Hakijan on ilmoitettava EY-tyyppihyväksyntätodistuksen antaneelle tarkastuslaitokselle kaikista hyväksyttyä tyyppiä koskevista muutoksista.

Hyväksytyn tyypin muutoksiin on lisäksi saatava hyväksyntä EY-tyyppihyväksyntätodistuksen antaneelta tarkastuslaitokselta, jos nämä muutokset vaikuttavat yhdenmukaisuuteen tässä direktiivissä säädettyjen olennaisten vaatimusten kanssa tai vaikuttavat välineelle määrättyihin käyttöolosuhteisiin. Tämä lisähyväksyntä annetaan alkuperäiseen EY-tyyppihyväksymistodistuksen lisäyksenä.

2.   EY-tyypinmukaisuusvakuutus (tuotannon laatutakuu)

2.1   EY-tyypinmukaisuusvakuutus (tuotannon laatutakuu) on menettely, jolla valmistaja, joka täyttää 2.2 kohdan velvoitteet, vakuuttaa, että kyseiset välineet ovat tyyppihyväksyntätodistuksen mukaisia tarvittaessa ja ovat tässä direktiivissä asetettujen vaatimusten mukaisia.

Valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen edustajan on kiinnitettävä jokaiseen välineeseen CE-vaatimustenmukaisuusmerkintä sekä liitteessä IV määrätyt tiedot ja laadittava kirjallinen vaatimustenmukaisuusvakuutus.

CE-vaatimustenmukaisuusmerkintään on liitettävä 2.4 kohdassa tarkoitetusta EY-valvonnasta vastaavan ilmoitetun laitoksen tunnusnumero.

2.2   Valmistajan on oltava asianmukaisesti soveltanut 2.3 kohdassa määriteltyä laatujärjestelmää ja valmistajan on oltava 2.4 kohdassa määritellyn EY-valvonnan alainen.

2.3   Laatujärjestelmä

2.3.1

Valmistajan on haettava laatujärjestelmänsä hyväksymistä ilmoitetulta tarkastuslaitokselta.

Hakemuksessa on oltava

sitoumus siitä, että hyväksytystä laatujärjestelmästä aiheutuvat velvoitteet täytetään,

sitoumus siitä, että hyväksytty laatujärjestelmä ylläpidetään hyväksynnän mukaisesti sen jatkuvan soveltuvuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi.

Valmistajan on pidettävä ilmoitetun tarkastuslaitoksen saatavilla kaikki asiaankuuluva tieto, erityisesti laatujärjestelmää koskevat asiakirjat ja välinettä koskevat tekniset asiakirjat.

2.3.2

Laatujärjestelmällä on varmistettava, että välineet ovat EY-tyyppihyväksyntätodistuksessa määritellyn tyypin ja tässä direktiivissä säädettyjen vaatimusten mukainen.

Kaikki elementit, vaatimukset ja säännökset, joita valmistaja noudattaa, on tallennettava järjestelmällisesti ja täsmällisesti kirjallisina sääntöinä, menettelyinä ja ohjeina. Näillä laatujärjestelmää koskevilla asiakirjoilla varmistetaan, että laatuohjelmat, -suunnitelmat, käyttöohjeet ja selosteet ymmärretään oikein.

Asiakirjoihin on sisällyttävä erityisesti riittävä selostus

laatutavoitteista ja organisaation rakenteesta sekä johdon vastuusta ja toimivallasta laatukysymyksissä,

valmistusprosessista, laaduntarkkailu- ja varmistustekniikasta sekä käytettävistä toimenpidejärjestelmistä,

tarkastuksista ja testeistä, jotka tehdään ennen valmistusta, sen aikana ja jälkeen sekä niiden suoritustiheys,

keinoista, joilla seurataan, että tuotteelta vaadittava laatu saavutetaan ja että laatujärjestelmän toiminta on tehokas.

2.3.3

Ilmoitetun tarkastuslaitoksen on tarkastettava ja arvioitava, täyttääkö laatujärjestelmä 2.3.2 kohdassa tarkoitetut vaatimukset. Sen on oletettava, että nämä vaatimukset on täytetty, jos laatujärjestelmissä on noudatettu asiaa koskevaa yhdenmukaistettua standardia.

Sen on ilmoitettava päätöksestään valmistajalle ja muille ilmoitetuille tarkastuslaitoksille. Valmistajille annettavassa ilmoituksessa on oltava tarkastuksen tulokset ja hylkäystapauksessa päätöksen perustelut.

2.3.4

Valmistajan tai tämän edustajan on ilmoitettava laatujärjestelmän hyväksyneelle tarkastuselimelle kaikki toimet laatujärjestelmän ajanmukaistamiseksi, kuten uusien teknisten ratkaisujen tai uusien laatukäsitteiden aiheuttamat muutokset.

2.3.5

Jokaisen laatujärjestelmän hyväksyntäpäätöksen peruuttaneen ilmoitetun tarkastuslaitoksen on ilmoitettava peruutuksesta muille ilmoitetuille tarkastuslaitoksille.

2.4   EY-valvonta

2.4.1

EY-valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että valmistaja täyttää kunnolla hyväksytyssä laatujärjestelmässä valmistajalle asetetut velvoitteet.

2.4.2

Valmistajan on sallittava, että ilmoitetulla tarkastuslaitoksella on pääsy valmistus-, tarkastus- ja testaus- sekä varastotiloihin tarkastusta varten ja annettava sille kaikki tarvittava tieto, erityisesti:

laatujärjestelmän asiakirjat,

vaa’an tekniset asiakirjat,

laatupöytäkirjat, kuten tarkastusselosteet, testaus- ja kalibrointitulokset, selostukset asianomaisen henkilökunnan pätevyydestä jne.

Ilmoitetun tarkastuslaitoksen on säännöllisin väliajoin järjestettävä vertailumittauksia sen varmistamiseksi, että valmistaja ylläpitää ja soveltaa laatujärjestelmää; vertailumittauksista on valmistajalle toimitettava selvitys.

Lisäksi ilmoitettu tarkastuslaitos voi yllättäen tehdä tarkastuskäyntejä valmistajan luokse. Tällaisten käyntien aikana tarkastuslaitos voi järjestää kattavat tai osittaiset vertailumittaukset. Tarkastuskäynnistä on valmistajalle toimitettava tarkastuskertomus ja tarvittaessa, kertomus tehdyistä vertailumittauksista.

2.4.3

Virallisen tarkastuslaitoksen on varmistettava, että valmistaja ylläpitää ja soveltaa hyväksyttyä laatujärjestelmää.

3.   EY-tarkastus

3.1   EY-tarkastus on menettely, jolla valmistaja tai tämän yhteisöön sijoittautunut edustaja varmistaa ja vakuuttaa, että välineet, joihin on sovellettu 3.3 kohdan määräyksiä, ovat tarvittaessa EY-tyyppitarkastustodistuksessa kuvaillun tyypin mukaisia ja täyttävät tämän direktiivin sovellettavat vaatimukset.

3.2   Valmistajan on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että valmistusmenetelmällä varmistetaan tarvittaessa välineiden EY-tyyppitarkastustodistuksessa kuvaillun tyypin ja tämän direktiivin sovellettavien vaatimusten mukaisuus. Valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen edustajan on kiinnitettävä CE-vaatimustenmukaisuusmerkintä jokaiseen välineeseen ja laadittava kirjallinen vaatimustenmukaisuusvakuutus.

3.3   Hyväksytyn laitoksen on suoritettava aiheelliset tutkimukset ja testit tuotteiden tämän direktiivin vaatimusten mukaisuuden tarkastamiseksi, tarkastuksin ja testein 3.5 kohdan mukaisesti.

3.4   Niiden välineiden, jotka eivät ole EY-tyyppihyväksyttyjä, liitteessä III tarkoitettuja suunnittelua koskevien asiakirjojen on oltava ilmoitetun laitoksen saatavilla, jos tämä niitä pyytää.

3.5   Välineiden tarkastus tarkastuksin ja testein

3.5.1

Jokainen väline on tutkittava erikseen ja aiheelliset, 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa sovellettavissa yhdenmukaistetuissa standardeissa määritellyt tai vastaavat testit on suoritettava tarvittaessa välineiden EY-tyyppitarkastustodistuksessa kuvaillun tyypin ja tämän direktiivin sovellettavien vaatimusten mukaisuuden tarkastamiseksi.

3.5.2

Hyväksytyn laitoksen on kiinnitettävä tai kiinnitytettävä jokaiseen välineeseen, jonka vaatimustenmukaisuus on todettu, tunnusnumeronsa ja laadittava suoritettuja testejä koskeva kirjallinen vaatimustenmukaisuustodistus.

3.5.3

Valmistajan tai tämän edustajan on voitava pyynnöstä esittää ilmoitetun laitoksen antamat vaatimustenmukaisuustodistukset.

4.   EY-yksittäistarkastus

4.1   EY-yksittäistarkastus on menettely, jolla valmistaja tai tämän yhteisöön sijoittautunut edustaja varmistaa ja vakuuttaa, että yleensä erityistä sovellutusta varten suunniteltu ja 4.2 kohdassa tarkoitetun todistuksen saanut väline on tämän direktiivin sovellettavien vaatimusten mukainen. Valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen edustajan on kiinnitettävä CE-vaatimustenmukaisuusmerkintä jokaiseen välineeseen ja laadittava kirjallinen vaatimustenmukaisuusvakuutus.

4.2   Ilmoitetun laitoksen on tutkittava väline ja suoritettava aiheelliset, 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa sovellettavissa yhdenmukaistetuissa standardeissa määritellyt tai vastaavat testit tämän direktiivin sovellettavien vaatimusten mukaisuuden tarkastamiseksi.

Hyväksytyn laitoksen on kiinnitettävä tai kiinnitytettävä jokaiseen välineeseen, jonka vaatimustenmukaisuus on todettu, tunnusnumeronsa ja laadittava suoritettuja testejä koskeva kirjallinen vaatimustenmukaisuustodistus.

4.3   Liitteessä III tarkoitettujen välineen suunnittelua koskevien teknisten asiakirjojen perusteella on voitava arvioida välineen tämän direktiivin vaatimusten mukaisuus sekä ymmärtää sen suunnittelua, rakentamista ja toimintaa. Asiakirjojen on oltava ilmoitetun laitoksen saatavilla.

4.4   Valmistajan tai tämän edustajan on voitava pyynnöstä esittää ilmoitetun laitoksen antamat vaatimustenmukaisuustodistukset.

5.   Yleiset säännökset

5.1   EY-tyypinmukaisuusvakuutus (tuotannon laatutakuu), EY-tarkastus ja EY-yksittäistarkastus voidaan tehdä valmistajan tehtaalla tai missä tahansa muussa paikassa, jos välineen kuljetus käyttöpaikalle ei edellytä välineen purkamista osiin, jos välineen käyttöönotto käyttöpaikalla ei edellytä välineen kokoamista tai muuta teknistä asentamista, joka vaikuttaa välineen toimintaan, ja jos käyttöpaikan putoamiskiihtyvyyden arvo otetaan huomioon tai jos se ei vaikuta välineen toimintaan. Kaikissa muissa tapauksissa menettelyjen on tapahduttava välineen käyttöpaikalla.

5.2   Jos välineen toiminta riippuu putoamiskiihtyvyyden vaihteluista, 5.1 kohdassa tarkoitetut menettelyt voidaan suorittaa kahdessa vaiheessa, jolloin toiseen vaiheeseen kuuluvat kaikki tarkastukset ja testit, joiden tulokset riippuvat putoamiskiihtyvyyden arvosta, ja ensimmäiseen vaiheeseen kaikki muut tarkastukset ja testit. Toinen vaihe on tehtävä välineen käyttöpaikalla. Jos jäsenvaltio on jakanut alueensa painovoimavyöhykkeisiin, niin sanonta ”välineen käyttöpaikalla” voidaan korvata sanonnalla ”välineen käytön painovoimavyöhykkeellä”.

5.2.1   Jos valmistaja on valinnut jollekin 5.1 kohdassa mainitulle menettelylle kaksivaiheisen toteuttamistavan ja eri osapuolet suorittavat nämä kaksi vaihetta, ensimmäisen vaiheen läpäissyt väline on varustettava tämän vaiheen suorittaneen ilmoitetun laitoksen tunnusnumerolla.

5.2.2   Ensimmäisen menettelyvaiheen suorittaneen osapuolen on annettava kustakin välineestä kirjallinen todistus, joka sisältää välineen tunnistamiseen tarvittavat tiedot sekä erittelyn tehdyistä tarkastuksista ja testeistä.

Menettelyn toisen vaiheen suorittavan osapuolen on tehtävä ne tarkastukset ja testit, joita ei ole vielä tehty.

Valmistajan tai tämän edustajan on voitava pyynnöstä esittää ilmoitetun laitoksen antamat vaatimustenmukaisuustodistukset.

5.2.3   Ensimmäisessä vaiheessa EY-tyypinmukaisuusvakuutuksen (tuotannon laatutakuu) valinnut valmistaja voi käyttää samaa menettelyä toisessa vaiheessa tai jatkaa toisessa vaiheessa EY-tarkastuksella.

5.2.4   CE-vaatimustenmukaisuusmerkintä on kiinnitettävä välineeseen toisen vaiheen päätyttyä, samoin kuin toiseen vaiheeseen osallistuneen ilmoitetun laitoksen tunnusnumero.


LIITE III

TEKNISET ASIAKIRJAT

Teknisistä asiakirjoista on käytävä selvästi ilmi tuotteen rakenne, valmistus ja toiminta sekä niiden perusteella on oltava mahdollista arvioida, onko tuote tässä direktiivissä säädettyjen vaatimusten mukainen.

Asiakirjojen on sisällettävä arviointia varten riittävät tiedot seuraavasti:

yleisselostus tyypistä,

esimerkiksi rakennesuunnitelmat, valmistuspiirustukset, osa-, lohko- ja kytkinkaaviot,

tarvittavat selostukset ja selitykset edellä mainittujen asiakirjojen ja vaa’an toiminnan ymmärtämiseksi,

luettelo 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista yhdenmukaistetuista standardeista, joita on noudatettu kokonaan tai osittain, ja, jollei 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja yhdenmukaistettuja standardeja ole noudatettu, selostukset ratkaisuista, joiden avulla olennaiset vaatimukset on täytetty,

tehtyjen suunnitelmalaskelmien ja tarkastusten tulokset jne.,

testausselosteet,

EY-tyyppihyväksyntätodistukset ja asiaa koskevat testaustulokset sellaisista vaaoista, jotka sisältävät samanlaisia osia kuin käsiteltävänä oleva väline.


LIITE IV

CE-VAATIMUSTENMUKAISUUSMERKINTÄ JA MUUT MERKINNÄT

1.   EY-vaatimustenmukaisuuden arvioinnin kohteena olevat välineet

1.1

Näissä vaaoissa on oltava

a)

CE-vaatimustenmukaisuusmerkintä, joka koostuu liitteessä VI kuvaillusta tunnuksesta ”CE”,

EY-valvonnan tai EY-tarkastuksen suorittaneen (suorittaneiden) ilmoitetun (ilmoitettujen) laitoksen (laitosten) tunnusnumero(t).

Edellä tarkoitettu merkintä ja tiedot on kiinnitettävä välineeseen selvästi yhteen ryhmiteltyinä;

b)

neliömäinen, vähintään 12,5 mm × 12,5 mm -kokoinen, vihreä tarra, jossa on mustalla painettuna iso M-kirjain;

c)

seuraavat merkinnät:

EY-tyyppihyväksyntätodistuksen numero, jos tarpeen,

valmistajan merkki tai nimi,

tarkkuusluokka merkittynä soikioon tai kahdella puoliympyrällä yhdistettyihin kahteen vaakasuoraan viivaan,

suurin käyttökuorma muodossa Max …,

pienin käyttökuorma muodossa Min …,

vakausaskelarvo muodossa e = …,

CE-vaatimustenmukaisuusmerkinnän kiinnittämisvuoden kaksi viimeistä numeroa,

sekä tarvittaessa:

valmistusnumero,

kun väline koostuu erillisistä yhdistetyistä yksiköistä, kuhunkin yksikköön yksilöintitunnus,

askelarvo, jos se eroaa e:stä, muodossa d = …,

suurin lisäävä taara muodossa T = + …,

suurin vähentävä taara, jos se eroaa arvosta Max, muodossa T = – …,

taaran askelarvo, jos se eroaa arvosta d, muodossa dT = …,

enimmäiskantokyky, jos se eroaa arvosta Max, muodossa Lim …,

erityiset lämpötilarajat muodossa … °C/ … °C,

kuormankannattimen ja kuorman välinen suhde.

1.2

Välineissä on oltava sopiva paikka CE-vaatimustenmukaisuusmerkinnän ja muiden merkintöjen kiinnittämistä varten. Paikan on oltava sellainen, että merkkiä ja merkintöjä ei voida poistaa niitä turmelematta. Merkintöjen on oltava näkyvissä silloin, kun väline on tavanomaisessa käyttöasennossa.

1.3

Jos tiedot on annettu tietokilvessä, kilpi on voitava sinetöidä, jollei kilpi sinettiä poistettaessa samalla tuhoudu. Jos kilpi on sinetöitävissä, siihen on voitava kiinnittää tarkistusmerkki.

1.4

Merkinnät Max, Min, e ja d on tehtävä myös tulosnäytön läheisyyteen, jolleivät ne jo ole siinä.

1.5

Kukin kuormanmittauslaite, joka on yhdistetty tai voidaan yhdistää yhteen tai useampaan kuormankannattimeen, on varustettava näitä kuormankannattimia koskevilla asianmukaisilla merkinnöillä.

2.   Muut välineet

Muissa välineissä on oltava

valmistajan merkki tai nimi,

suurin teho muodossa Max …

Näissä välineissä ei saa olla 1.1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja tarroja.

3.   Edellä 13 artiklassa tarkoitettu, käyttöä rajoittava tunnus

Tämän tunnuksen muodostaa iso M-kirjain, joka on mustalla painettuna punaiselle, vähintään 25 mm × 25 mm kokoa olevalle, neliömäiselle alustalle, jonka päälle on vedetty kaksi toisiaan leikkaavaa ja ristin muodostavaa vinoviivaa.


LIITE V

Vähimmäisedellytykset, joita jäsenvaltioiden on noudatettava nimetessään tarkastuslaitoksia 9 artiklassa tarkoitettuihin menettelyihin liittyvien tehtävien suorittamiseen

1)

Tarkastuslaitoksilla on oltava käytettävissään tarvittava henkilökunta, varat ja välineet.

2)

Tarkastuslaitosten henkilökunnan on oltava teknisesti pätevää ja ammatillisesti rehellistä.

3)

Tarkastuslaitosten toiminnan on oltava riippumatonta kaikista piireistä, ryhmistä ja henkilöistä, joiden etua muiden kuin itsetoimivien vaakojen testaus, selosteiden laatiminen, todistusten antaminen ja tämän direktiivin mukainen valvonta koskee suoraan tai välillisesti.

4)

Tarkastuslaitosten henkilökunnan on noudatettava salassapitovelvollisuutta.

5)

Tarkastuslaitoksilla on oltava vastuuvakuutus, jollei valtio kansallisen lainsäädännön nojalla vastaa vahingosta.

Jäsenvaltion on säännöllisin väliajoin tarkastettava, että 1 ja 2 kohdassa esitetyt edellytykset täytetään.


LIITE VI

CE-VAATIMUSTENMUKAISUUSMERKINTÄ

CE-vaatimustenmukaisuusmerkintä koostuu kirjaimista ”CE” seuraavalla tavalla kirjoitettuina:

Image

Jos CE-vaatimustenmukaisuusmerkintää pienennetään tai suurennetaan, on noudatettava edellä esitetyn kirjoitustavan mittasuhteita.

CE-vaatimustenmukaisuusmerkinnän eri osien on oltava samankorkuisia, kuitenkin vähintään 5 mm.


LIITE VII

A

OSA

Kumottu direktiivi ja sen muutos

(17 artiklassa tarkoitettu)

Neuvoston direktiivi 90/384/ETY

(EYVL L 189, 20.7.1990, s. 1)

 

Neuvoston direktiivi 93/68/ETY

(EYVL L 220, 30.8.1993, s. 1)

Ainoastaan 1 artiklan 7 kohta ja 8 artikla

B   OSA

Osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamista ja soveltamista koskevat määräajat

(17 artiklassa tarkoitettu)

Direktiivi

Määräaika kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle

Soveltamispäivä

90/384/ETY

30 päivä kesäkuuta 1992

1 päivä tammikuuta 1993 (1)

93/68/ETY

30 päivä kesäkuuta 1994

1 päivä tammikuuta 1995 (2)


(1)  Direktiivin 90/384/ETY 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on sallittava 10 vuoden ajan siitä päivämäärästä alkaen, jolloin ne alkavat soveltaa tämän direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamiseksi antamiaan lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, sellaisten välineiden markkinoille saattaminen ja/tai käyttöön ottaminen, jotka ovat ennen 1 päivää tammikuuta 1993 voimassa olleiden säännösten mukaisia.

(2)  Direktiivin 93/68/ETY 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on sallittava 1 päivään tammikuuta 1997 asti ennen 1 päivää tammikuuta 1995 voimassaolevien merkintäjärjestelmien mukaisten tuotteiden markkinoille saattaminen ja käyttöön ottaminen.


LIITE VIII

VASTAAVUUSTAULUKKO

Direktiivi 90/384/ETY

Tämä direktiivi

Johdanto-osan 5 kappaleen viimeinen virke

2 artiklan 3 kohta

1 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta

2 artiklan 1 kohta

1 artiklan 1 kohdan toinen alakohta

2 artiklan 2 kohta

1 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta

1 artiklan 1 kohta

1 artiklan 2 kohdan johdantokappale

1 artiklan 2 kohdan johdantokappale

1 artiklan 2 kohdan a alakohdan 1 alakohta

1 artiklan 2 kohdan a alakohdan i alakohta

1 artiklan 2 kohdan a alakohdan 2 alakohta

1 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohta

1 artiklan 2 kohdan a alakohdan 3 alakohta

1 artiklan 2 kohdan a alakohdan iii alakohta

1 artiklan 2 kohdan a alakohdan 4 alakohta

1 artiklan 2 kohdan a alakohdan iv alakohta

1 artiklan 2 kohdan a alakohdan 5 alakohta

1 artiklan 2 kohdan a alakohdan v alakohta

1 artiklan 2 kohdan a alakohdan 6 alakohta

1 artiklan 2 kohdan a alakohdan vi alakohta

1 artiklan 2 kohdan b alakohta

1 artiklan 2 kohdan b alakohta

2 artikla

3 artikla

3 artikla

4 artikla

4 artikla

5 artikla

5 artikla

6 artikla

6 artiklan ensimmäisen alakohdan ensimmäinen virke

7 artiklan ensimmäinen alakohta

6 artiklan ensimmäisen alakohdan toinen virke

7 artiklan toinen alakohta

6 artiklan toinen alakohta

7 artiklan kolmas alakohta

7 artikla

8 artikla

8 artiklan 1 ja 2 kohta

9 artiklan 1 ja 2 kohta

8 artiklan 3 kohdan a alakohta

9 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta

8 artiklan 3 kohdan b alakohta

9 artiklan 3 kohdan toinen alakohta

9 artikla

10 artikla

10 artikla

11 artikla

11 artikla

12 artikla

12 artikla

13 artikla

13 artikla

14 artikla

14 artiklan ensimmäinen virke

15 artiklan ensimmäinen alakohta

14 artiklan toinen virke

15 artiklan toinen alakohta

15 artiklan 1–3 kohta

15 artiklan 4 kohta

16 artikla

15 artiklan 5 kohta

17 artikla

18 artikla

16 artikla

19 artikla

Liitteet I–VI

Liitteet I–VI

Liite VII

Liite VIII


Top