EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52021PC0554

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EU) 2018/841 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse soveltamisalasta, vaatimusten noudattamista koskevien sääntöjen yksinkertaistamisesta, jäsenvaltioiden tavoitteiden asettamisesta vuodelle 2030 ja sitoutumisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseen yhteisesti vuoteen 2035 mennessä maankäytön, metsätalouden ja maatalouden sektorilla sekä asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta seurannan, raportoinnin, edistymisen seurannan ja uudelleentarkastelun osalta

COM/2021/554 final

Bryssel 14.7.2021

COM(2021) 554 final

2021/0201(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

asetuksen (EU) 2018/841 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse soveltamisalasta, vaatimusten noudattamista koskevien sääntöjen yksinkertaistamisesta, jäsenvaltioiden tavoitteiden asettamisesta vuodelle 2030 ja sitoutumisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseen yhteisesti vuoteen 2035 mennessä maankäytön, metsätalouden ja maatalouden sektorilla sekä asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta seurannan, raportoinnin, edistymisen seurannan ja uudelleentarkastelun osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

{SEC(2021) 554 final} - {SWD(2021) 551 final} - {SWD(2021) 609 final} - {SWD(2021) 610 final}


PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

   Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa 1  koskevalla tiedonannolla käynnistettiin EU:n uusi kasvustrategia. Sen tarkoituksena on tehdä EU:sta oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen. Siinä vahvistetaan komission pyrkimys nostaa ilmastotavoitteita ja tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi sillä pyritään suojelemaan kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ympäristöön liittyviltä riskeiltä ja vaikutuksilta. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on osoittautunut aiempaakin tarpeellisemmaksi ja tärkeämmäksi, kun otetaan huomioon covid-19-pandemian erittäin vakavat vaikutukset unionin kansalaisten terveyteen ja taloudelliseen hyvinvointiin.

Ilmastonmuutoksen torjuminen on kiireellinen haaste. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) erityisraportin tulosten mukaisesti maailmanlaajuisten hiilidioksidipäästöjen nollataso on saavutettava vuoden 2050 tienoilla ja neutraaliuus kaikkien muiden kasvihuonekaasujen osalta myöhemmin tällä vuosisadalla. Tämä kiireellinen haaste edellyttää, että EU tehostaa toimiaan ja osoittaa maailmanlaajuista johtajuutta saavuttamalla ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Tämä tavoite esitetään tiedonannossa ”Puhdas maapallo kaikille – Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta” 2 . 

Kattavan vaikutusten arvioinnin perusteella komission 17. syyskuuta 2020 antamassa tiedonannossa ”EU:n ilmastotavoite vuodelle 2030 entistä korkeammalle” 3 esitettiin EU:n tavoitteen nostamista ja kattavaa suunnitelmaa, jonka avulla vuodelle 2030 asetettava Euroopan unionin sitova tavoite nettopäästöjen vähentämiseksi vastuullisella tavalla nostetaan vähintään 55 prosenttiin. Vuoden 2030 tavoitetason nostaminen nyt auttaa antamaan varmuuden poliittisille päättäjille ja investoijille, jotta tulevina vuosina tehtävät päätökset eivät lukitse päästöjä tasoille, jotka ovat ristiriidassa EU:n ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä koskevan tavoitteen kanssa. Vuoden 2030 tavoite vastaa Pariisin sopimuksen tavoitetta pitää maapallon lämpötilan nousu selvästi alle kahdessa celsiusasteessa ja jatkaa toimia nousun pitämiseksi 1,5 celsiusasteessa.

Tiedonannossa ehdotetaan, että LULUCF-sektorin panosta tiukennetaan ja että myöhemmässä vaiheessa yhdistetään maatalouden muiden kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin päästöt maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden sektoriin ja luodaan siten uusi säännelty maasektori (joka kattaa maatalouden, metsätalouden sekä muun maankäytön päästöt ja poistumat). Näin voidaan edistää synergioita maapohjaisten hillitsemistoimien välillä ja mahdollistaa yhdennetympi päätöksenteko ja politiikan täytäntöönpano kansallisella ja EU:n tasolla. Tiedonannon perustana oleva analyysi osoittaa, että maasektori voisi muuttua kustannustehokkaasti ilmastoneutraaliksi vuoden 2035 tienoilla ja tuottaa sen jälkeen enemmän hiilidioksidin poistumia kuin kasvihuonekaasupäästöjä.

Eurooppa-neuvosto vahvisti joulukuussa 2020 pitämässään kokouksessa EU:n uuden sitovan tavoitteen vuodelle 2030 4 . Lisäksi neuvosto pyysi komissiota ”arvioimaan, miten kaikki talouden alat voivat parhaiten edistää vuoden 2030 tavoitteen saavuttamista. Komissiota pyydetään esittämään tarvittavat ehdotukset ja ehdotuksiin liittyvät perusteelliset arviot ympäristöön liittyvistä, taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista jäsenvaltioissa, ottamaan niissä huomioon kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat ja tarkastelemaan olemassaolevia joustomahdollisuuksia”.

Tätä varten eurooppalaisessa ilmastolaissa tehdään EU:n ilmastoneutraaliustavoitteesta oikeudellisesti sitova ja nostetaan vuoden 2030 tavoitetasoa asettamalla tavoitteeksi vähintään 55 prosentin nettopäästöjen vähennys vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna.

Komissio on tarkistanut voimassa olevaa ilmasto- ja energialainsäädäntöä, jonka odotettiin vähentävän kasvihuonekaasupäästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 60 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, jotta voidaan noudattaa eurooppalaisessa ilmastolaissa ehdotettua kehityspolkua ja saavuttaa korkeampi tavoitetaso vuoteen 2030 mennessä.

Tämä ”Fit for 55” –lainsäädäntöpaketti, josta ilmoitettiin komission ilmastotavoitesuunnitelmassa, on kattavin osa kunnianhimoisen uuden vuoteen 2030 ulottuvan ilmastotavoitteen täytäntöönpanopyrkimyksiä, ja kaikkien talouden alojen on osallistuttava siihen.

Alustava sääntelykehys maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden (LULUCF) sektorille vahvistettiin asetuksessa (EU) 2018/841, joka hyväksyttiin vuonna 2018. Se kattaa CO2 -päästöt ja poistumat sekä CH4 and N2O -kasvihuonekaasujen päästöt, jotka ovat peräisin maankäytöstä, metsistä ja biomassasta vuosina 2021–2030. Sillä edistetään unionin aiempaa tavoitetta vähentää päästöjä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna varmistamalla, että kokonaispäästöjen summa ei ylitä sektorin tuottamien kokonaispoistumien summaa sen jälkeen, kun on sovellettu tilinpitosääntöjä ja asetuksessa (EU) 2018/842 vahvistettua taakanjakosektoria koskevaa joustoa.

Ehdotuksella asetuksen (EU) 2018/841 muuttamisesta osana ”Fit for 55” -pakettia pyritään vahvistamaan LULUCF-sektorin osuutta vuoden 2030 korotettujen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Tämän vuoksi ehdotuksessa: asetetaan unionin kokonaistavoitteeksi kasvihuonekaasujen nettopoistumiksi LULUCF-sektorilla 310 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuonna 2030; vahvistetaan jäsenvaltioiden velvollisuutta toimittaa yhdennettyjä hillitsemissuunnitelmia maasektorille ja tiukennetaan tarkkailuvaatimuksia digitaaliteknologian avulla; mukautetaan tavoitteet luonnon monimuotoisuutta ja bioenergiaa koskeviin toimintapoliittisiin aloitteisiin; määritetään unionin tavoite ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä maasektorilla (jolla yhdistetään LULUCF-sektori ja maatalouden muut kuin hiilidioksidipäästöt); ja velvoitetaan komissio tekemään vuoteen 2025 mennessä ehdotuksia kansallisista panoksista vuoden 2035 tavoitteen saavuttamiseen.

Ehdotetulla muutoksella tehdään vain vähäisiä muutoksia, jotka eivät vaikuta sisältöön, LULUCF-sääntelykehykseen ensimmäisellä velvoitekaudella eli vuosina 2021-2025. Sitä vastoin merkittävä muutos tapahtuu toisen velvoitekauden (2026-2030) alkaessa. Täytäntöönpanon ja vaatimusten noudattamisen yksinkertaistamiseksi Kioton mallin mukaisia maankäyttöön liittyviä tilinpitosääntöjä ei enää sovelleta vuoden 2025 jälkeen, ja joustoa LULUCF-sektorin ja taakanjakoalojen välillä mukautetaan eurooppalaisen ilmastolain mukaisesti. Unionin yleinen tavoite, jonka mukaan kasvihuonekaasujen nettopoistumat olisivat 310 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, jaetaan jäsenvaltioiden kesken vuosittaisina kansallisina tavoitteina kaudelle 2026-2030, ja se perustuu kasvihuonekaasuinventaarioissa ilmoitettuihin päästöihin ja poistumiin sekä hoidettuihin maa-alueisiin. Käyttöön otetaan uusi tavoitteiden noudattamista koskeva hallintojärjestelmä ja mukautetaan maankäytön joustomekanismia, jolla puututaan siihen riskiin, että jäsenvaltiot eivät noudata vaatimuksia. Vuodesta 2031 alkaen asetuksen soveltamisalaa laajennetaan siten, että siihen sisällytetään maataloussektorin muut kuin hiilidioksidipäästöt, jolloin se kattaa ensimmäistä kertaa koko maasektorin kehyksen yhdellä ilmastopolitiikan välineellä.

Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Ilmasto- ja energiapaketti ”Fit for 55” on kattava toimi unionin lainsäädännön uudistamisessa sen mukauttamiseksi EU:n kunnianhimoisempiin ilmastotavoitteisiin. Kaikki pakettiin kuuluvat aloitteet liittyvät läheisesti toisiinsa.

Tämä lainsäädäntöehdotus täydentää pakettiin sisältyviä ehdotuksia, ja sillä säilytetään johdonmukaisuus seuraavien säädösten kanssa:

(a)EU:n päästökauppajärjestelmää koskeva direktiivi 2003/87/EY 5 (direktiivin tarkistus); 

(b)Taakanjakoasetus (EU) 2018/842 6 ;

(c)Uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin (EU) 2018/2001 7  muuttaminen uuden vuoden 2030 ilmastotavoitteen saavuttamiseksi;

Lisäksi ehdotuksella on vahvat yhteydet muihin komission aloitteisiin, jotka koskevat luontoon pohjautuvien hiilipoistumien suojelua ja parantamista, EU:n metsien ilmastonmuutoksen sietokyvyn parantamista, huonontuneen maan ja ekosysteemien ennallistamista, turvesoiden uudelleenkastelemista ja biotalouden edistämistä, mukaan lukien kestävien puutuotteiden käyttö, noudattaen kaikilta osin luonnon monimuotoisuutta edistäviä ekologisia periaatteita:

a) vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia 8 ;

b) Pellolta pöytään ‑strategia oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten 9 ;

c) [EU:n metsästrategia 10 ];

d) [luonnon ennallistamista koskevat EU:n tavoitteet] 11 ;

e) EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi 12 ;

f) EU:n strategia metaanipäästöjen vähentämiseksi 13 ;

g) [EU:n maaperästrategia 14 ];

h) Kestävä biotalous Euroopalle 15 ;

i) Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma – Puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta 16 ;

j) Saasteettomuustoimintasuunnitelma 17 ;

k) EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisio 18 .

Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

”Fit for 55” -paketin ehdotusten olisi oltava johdonmukaisia kaikkien EU:n toimien ja politiikkojen kanssa ja autettava EU:ta saavuttamaan vuodelle 2030 asetettu korotettu tavoite sekä onnistunut ja oikeudenmukainen siirtymä kohti vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitetta, kuten komissio totesi Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevassa tiedonannossaan. Näin ollen tämä aloite liittyy moniin muihin politiikan aloihin, myös unionin ulkopolitiikkaan.

Komissio parantaa paremman sääntelyn suuntaviivojaan ja tukivälineitään tavoitteenaan, että kaikissa EU:n aloitteissa noudatetaan "vahingon välttämistä" koskevaa vihreää valaa. 

Teknisen tuen välineellä tuetaan jäsenvaltioita uudistusten suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tukea annetaan pyynnöstä ja se kattaa monia eri politiikan aloja, kuten elpymis- ja palautumissuunnitelmat, vihreä siirtymä ja LULUCF-sektoriin liittyvät kysymykset.

LULUCF-sektori liittyy kaikkiin ekosysteemeihin ja taloudellisiin toimintoihin, jotka ovat riippuvaisia maa-alasta ja sen tarjoamista palveluista. Sen vuoksi LULUCF-asetuksessa luodaan synergioita muiden EU:n politiikkojen kanssa, jotka kattavat maahan liittyvät toimet, pääasiassa yhteisen maatalouspolitiikan, ympäristöpolitiikan 19  ja energiapolitiikan (erityisesti uusiutuvan energian osalta).

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

Oikeusperusta

Tämän ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen)192 artikla. SEUT-sopimuksen 191 artiklan ja 192 artiklan 1 kohdan mukaisesti Euroopan unioni edistää muun muassa seuraavien tavoitteiden saavuttamista: ympäristön laadun säilyttäminen, suojelu ja parantaminen; sellaisten toimenpiteiden edistäminen kansainvälisellä tasolla, joilla puututaan alueellisiin tai maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin, ja erityisesti ilmastonmuutoksen torjuminen.

Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta) 

Ilmastonmuutos on valtioiden rajat ylittävä ongelma, jota ei voida ratkaista yksin kansallisella tai paikallisella toiminnalla. Ilmastotoimia on koordinoitava EU:n ja mikäli mahdollista maailmanlaajuisella tasolla. EU:n toimet ovat perusteltuja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen nojalla. Euroopan unioni on vuodesta 1992 alkaen pyrkinyt kehittämään yhteisiä ratkaisuja ja edistämään maailmanlaajuisia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. EU:n tason toimet ovat ennen kaikkea kustannustehokas tapa saavuttaa vuodeksi 2030 asetetut ja pidemmän aikavälin päästövähennystavoitteet ja samalla varmistaa oikeudenmukaisuus ja ympäristötavoitteiden toteutuminen. SEUT-sopimuksen 191–193 artiklassa vahvistetaan ja määritetään EU:n toimivalta ilmastonmuutoksen alalla.

Vuodelle 2030 asetetun EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteen nostaminen vaikuttaa useimpiin tai jopa kaikkiin aloihin kaikkialla EU:n taloudessa. Tavoitteen nostaminen saattaa edellyttää poliittisia toimia monilla aloilla ilmasto-, metsätalous- ja maankäyttöpolitiikan lisäksi. Toimet, joita jäsenvaltiot toteuttavat LULUCF-asetuksen puitteissa, liittyvät vahvasti muihin politiikkoihin, erityisesti maatalouteen, luonnon monimuotoisuuden ja elinympäristöjen suojeluun ja sopeutumiseen sekä energiapolitiikkaan uusiutuvaan energiaan liittyvien näkökohtien vuoksi. Eri politiikkojen keskinäisillä riippuvuuksilla on valtioiden rajat ylittäviä vaikutuksia, päästöjen vähentämis- ja poistamistavoitteet määritetään jäsenvaltioittain, ja periaatteet, joiden perusteella jäsenvaltiot raportoivat saavutuksistaan ja mittaavat edistymistään koko EU:n yksittäisten tavoitteiden saavuttamisessa, vahvistetaan asetuksessa (EU) 2018/1999 20 . EU:n tason toimet ovat välttämättömiä, ja koordinoiduilla EU:n politiikoilla on paljon suuremmat mahdollisuudet johtaa todelliseen siirtymiseen kohti ilmastoneutraalia taloutta vuoteen 2050 mennessä.

Suhteellisuusperiaate

Tämä ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska se ei ylitä sitä, mikä on tarpeen sen tavoitteiden saavuttamiseksi; tavoitteina on saavuttaa vuosia 2021–2030 koskeva EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoite kustannustehokkaalla tavalla ja varmistaa samalla oikeudenmukaisuus ja ympäristötavoitteiden tinkimättömyys.

Eurooppalaisessa ilmastolaissa asetetaan unionin sitovaksi ilmastotavoitteeksi vuoteen 2030 mennessä kasvihuonekaasujen nettopäästöjen vähentäminen vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasoihin verrattuna vuoteen 2030 mennessä. Tämä ehdotus kattaa suuren osan näistä kasvihuonekaasupäästöistä, ja sillä tarkistetaan LULUCF-asetusta tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Toimintatavan valinta

Tämän ehdotuksen tavoitteisiin voidaan parhaiten pyrkiä muuttamalla nykyistä LULUCF-asetusta ja tekemällä muutoksia vahvistettuun lainsäädäntökehykseen, jotta voidaan saavuttaa unionin ilmastotavoitteet ja varmistaa säännösten suora ja yhdenmukainen sovellettavuus koko unionissa samaan aikaan.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

LULUCF-asetus tuli voimaan vuonna 2018, mutta sitä on sovellettu vuoden 2021 alusta lähtien, joten tähän mennessä on toteutettu vain ensimmäiset toimet sen täytäntöönpanon valmistelemiseksi. Nämä toimet ovat tuoneet esiin joitakin täytäntöönpanoon liittyviä haasteita. Erityisesti jäsenvaltioiden vuoden 2019 lopussa toimittamien yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien 21  analyysi osoitti, että LULUCF-sektoria ei ole vielä käsiteltävä jäsenvaltioiden ilmastostrategioiden kiinteänä osana. Prosessi, jossa vahvistetaan metsäalan vertailutasot kullekin jäsenvaltiolle, paljasti haasteet, jotka liittyvät tämän monimutkaisen tilinpitosäännön täytäntöönpanoon, ja valmiuksien kehittämistoimet, joilla tuetaan useita jäsenvaltioita LULUCF-asetuksen täytäntöönpanon valmistelussa, toivat esiin kansallisten seuranta- ja raportointijärjestelmien puutteiden taustalla olevat haasteet.

Sidosryhmien kuuleminen

Alustava vaikutustenarviointi julkaistiin palautteen saamiseksi 29. lokakuuta 2020 neljäksi viikoksi, ja siihen saatiin yhteensä 93 vastausta. Lisäksi komissio järjesti näytön keräämiseksi ja avoimuuden lisäämiseksi julkisen kuulemisen kustakin ehdotuksesta 13. marraskuuta 2020 ja 5. helmikuuta 2021 välisenä aikana. LULUCF-asetuksen tarkistamista koskevaan kuulemiseen saatiin 235 vastausta. Niissä kannatettiin kunnianhimoisempia poistotavoitteita LULUCF-sektorille. Vastaajista 45 prosenttia (lähinnä tiedeyhteisö, EU:n kansalaiset ja kansalaisjärjestöt) valitsi tämän vaihtoehdon. Toiseksi 35 prosenttia vastaajista lähinnä yksityissektorilta piti parempana maa-alan yhdennettyjä tavoitteita. Jouston lisääminen taakanjakoasetuksen avulla oli suosituin vaihtoehto 20 prosentilla vastaajista, joista suurin osa oli viranomaisia. Yksityiskohtainen yhteenveto alustavaan vaikutustenarviointiin annetusta palautteesta ja julkisen kuulemisen tuloksista esitetään tämän ehdotuksen vaikutustenarvioinnin liitteessä 2.

Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristövaikutusten kvantitatiivinen arviointi perustuu yhdennettyyn taloudelliseen maankäytön mallintamiseen, jonka IIASA on tehnyt GLOBIOMin ja G4M:n kanssa. Poliitiikkaskenaariossa (MIX) otetaan huomioon muiden sektorien todennäköinen biomassakysyntä ja noudatetaan EU:n pitkän aikavälin strategian 1.5TECH-skenarion oletuksia. 22 , 23 . MIX-skenaarion mukaan LULUCF-sektorin nettonielu on vuoteen 2030 mennessä samalla tasolla kuin kaudella 2016-2018. Päästöjen vähentämistä tai tehostettuja poistumia koskevien erityistoimenpiteiden vaikutus mallinnettiin rajapäästöjen vähentämisen kustannuskäyrien avulla. Tämä analyysi osoitti, että maanielujen huomattavaa kasvua voidaan saavuttaa suhteellisen vähäisin kustannuksin (5-10 euroa hiilidioksidiekvivalenttitonnia kohti). Se osoitti myös, että kustannustehokkaat päästövähennykset edellyttävät toimia kaikessa maankäytössä, kuten metsänhoidon parantamisessa, metsittämisessä, metsämaan metsäkadon välttämisessä, maan kesannoinnissa orgaanisessa maaperässä ja viljelymaan hoitostrategioiden parantamisessa maatalousmaalla.

Tietoja LULUCF-sektorin panoksesta vihreän kehityksen ohjelmaan saatiin ulkopuolisten asiantuntijoiden konsortion tekemällä palvelusopimuksella, jossa keskityttiin muun muassa ongelmiin, tavoitteisiin ja vaihtoehtoihin LULUCF-asetuksen tarkistamista varten sekä jäsenvaltioiden LULUCF-päätöksen (529/2013) mukaisesti toimittamien raporttien analysointiin.

Lisätietoja kerättiin lukuisista ulkoisista tutkimuksista, kuten LULUCF-vaatimusten noudattamista koskevasta tutkimuksesta, kasvihuonekaasuinventaarioiden valmiuksien kehittämisestä, hiiliviljelyä koskevasta pilottitutkimuksesta jne.

Vaikutustenarviointi

Eri aloitteiden vaikutustenarvioinnit perustuvat yhdennettyihin mallintamisskenaarioihin, joissa otetaan huomioon eri poliittisten välineiden vuorovaikutus talouden toimijoiden osalta, jotta voidaan varmistaa täydentävyys, johdonmukaisuus ja vaikuttavuus vuoden 2030 ja vuoden 2050 ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Tähän ehdotukseen liittyvä vaikutusten arviointi täydentää vuoteen 2030 ulottuvassa ilmastotavoitesuunnitelmaa tukevissa vuoden 2020 vaikutustenarvioinneissa tehtyä analyysiä. Tämä muodosti analyyttisen perustan, jonka perusteella asetettiin tavoitteeksi kasvihuonekaasupäästöjen vähintään 55 prosentin nettovähennys vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna, maasektorin ilmastoneutraalius vuodelle 2035 ja unionin laajuinen ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä.

Tähän ehdotukseen liittyvä vaikutustenarviointi on kuitenkin valmisteltu ja laadittu noudattaen sääntelytarkastelulautakunnan parempaa sääntelyä koskevia ohjeita, ja sääntelytarkastelulautakunta on antanut siitä 19. huhtikuuta 2021 puoltavan lausunnon, joka sisältää varaumia. Lautakunnan ehdottamat parannukset otettiin huomioon lopullisessa versiossa.

   Ongelmat ja tavoitteet

Vaikutustenarvioinnissa yksilöitiin kolme tärkeintä ongelmaa, joihin liittyy vastaavia tekijöitä ja tavoitteita.

Ensimmäinen ongelma on se, että hiilen poistumat maa-alalla ovat vähentyneet viime vuosina: puunkysyntään ja metsien ikääntymiseen liittyvä puunkorjuuasteen nousu, orgaanisen maaperän jatkuvat päästöt, luonnonkatastrofit sekä poliittisten ja taloudellisten kannustimien puute. Näin ollen tämän ehdotuksen ensimmäisenä tavoitteena on pysäyttää ja kääntää tämä suuntaus, jotta saavutetaan tavoite ilmastoneutraalista maasektorista vuoteen 2035 mennessä.

Toinen ongelma on maasektorin riittämätön integrointi ilmastopolitiikkaan. Koska maatalous- ja LULUCF-aloilla ei ole integroituja tavoitteita, ne kuuluvat kahden eri säädöksen piiriin ja ne liittyvät toisiinsa joustavuussäännöillä, joihin sisältyy joitakin rajoituksia. Vastaavana tavoitteena on varmistaa oikeudenmukainen, joustava ja integroitu ilmastopoliittinen kehys, jolla kannustetaan tehokkaaseen päätöksentekoon ja täytäntöönpanoon, ja tehostaa kustannustehokkaita ja synergisiä hillitsemistoimia maasektorilla. Tämä on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon suuri potentiaali lisätä synergiaa ilmastonmuutoksen hillitsemistoimenpiteiden ja maankäyttöön liittyvien ympäristönsuojelutoimenpiteiden välillä sekä maa- ja metsätalousalueilla että luonnonalueilla ja osittain luonnontilaisilla alueilla. Runsaasti hiiltä sitovien ekosysteemien ennallistaminen sekä maaperän ja metsien kestävä käyttö edistävät sekä ilmasto- että biodiversiteettikriisin ratkaisemista.

Kolmas ongelma on se, että nykyisessä LULUCF-asetuksessa vahvistetut tilinpito-, seuranta- ja raportointisäännöt asettavat täytäntöönpanohaasteita: Erityisesti metsien vertailutasojen määrittämisprosessi on osoittautunut raskaaksi, ja LULUCF-arvioiden tarkkuudessa on edelleen monia aukkoja. Tämä ongelma liittyy tavoitteeseen yksinkertaistaa tilinpitosääntöjä ja hyödyntää olemassa olevien maanseurantatekniikoiden ja tietoaineistojen tarjoamia mahdollisuuksia, jotta voidaan paremmin seurata LULUCF-sektorin ilmastotehokkuutta.

   Toimintavaihtoehdot

Tämän analyysin ja tiedonannossa EU:n ilmastotavoitteiden korottamisesta vuoteen 2030 mennessä hahmoteltujen seikkojen pohjalta vaikutustenarvioinnissa esitettiin kolme vaihtoehtoa.

Ensimmäisessä vaihtoehdossa tarkastellaan vaihtoehtoisia tapoja suunnitella kansallisia LULUCF-tavoitteita olettaen, että LULUCF-sektorin ja taakanjakoasetuksen alojen välillä ei ole joustojärjestelyä. Yksi ehdotettu tapa on yksinkertaistaa hoidetun metsämaan tilinpidollista vertailuarvoa käyttämällä historiallista keskiarvoa metsäalan vertailutason sijaan. Toinen tapa on asettaa yksi ainoa poistotavoite, joka perustuu kaikkiin inventaariossa ilmoitettuihin päästöihin ja poistumiin, ja jakaa se jäsenvaltioiden kesken viimeaikaisten päästöjen ja poistumien sekä hoidetun maa-alueen mukaan; EU:n tavoite perustuu kehityspolkuun, jonka mukaan maasektori on ilmastoneutraali vuoteen 2035 mennessä.

Toisessa vaihtoehdossa asetetaan myös yksi ainoa poistotavoite, joka perustuu raportoituihin päästöihin ja poistumiin, mutta siinä ehdotetaan vuodelle 2030 alempaa EU:n tavoitetta, joka vastaa LULUCF-sektorin viimeaikaista suorituskykyä (eli vuosien 2016-2018 keskiarvoa); lisäämällä mahdollisuus tuottaa LULUCF-hyvityksiä taakanjakoasetuksen tavoitteiden noudattamista varten. Tällä vaihtoehdolla luodaan kannustimia LULUCF-tavoitteiden ylittämiseen ja mahdollisesti poistumien saavuttamiseen ilmastoneutraaliin maasektoriin vuonna 2035 tähtäävän kehityspolun mukaisesti.

Kolmannessa vaihtoehdossa maatalouden päästöt ja LULUCF-sektorin päästöt ja poistumat yhdistetään yhteen ”maasektori”-pilariin, ja siinä on kolme osatekijää: suunnitteluprosessi, jolla varmistetaan maahan pohjautuva ilmastoneutraalius vuonna 2035, maasektoria koskevat kansalliset sitovat tavoitteet vuonna 2030 ja maasektoria koskevat kansalliset sitovat tavoitteet vuonna 2035.

Parhaaksi arvioitu vaihtoehto on yhdistää yksinkertaisemmat ja kunnianhimoisemmat kansalliset LULUCF-tavoitteet vuodelle 2030 (kuten vaihtoehdossa 1.2 tai vaihtoehdossa 2 taakanjakoasetuksen tavoitteista riippuen) ja EU:n laajuinen tavoite, joka koskee maapohjaista ilmastoneutraaliutta vuonna 2035. Parhaaksi arvioituun vaihtoehtoon sisältyy myös maapohjaista hillitsemistä koskeva suunnitteluprosessi, myöhemmin vahvistettavat vuotta 2035 koskevat kansalliset maatavoitteet sekä tiukennetut seuranta- ja raportointivaatimukset.

Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Ehdotus on komission vakaasti ajaman paremman sääntelyn tavoitteen mukaisesti valmisteltu kattavasti, ja se perustuu avoimuuteen ja sidosryhmien jatkuvaan osallistumiseen.

Perusoikeudet

Tässä ehdotuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet 24 . Sillä edistetään nimenomaisesti ympäristönsuojelun korkeaa tasoa kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan 37 artiklassa määrätyllä tavalla.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Jäsenvaltioille aiheutuvat talousarviovaikutukset liittyvät mahdollisuuteen käydä kauppaa ylijäämillä, jos niiden tavoitteet ylittyvät, sekä siihen, että LULUCF-sektorilla tarvitaan korkealaatuista seurantaa ja raportointia, johon kuuluu esimerkiksi EU:n ohjelmien (esim. Copernicus) ja muissa politiikoissa jo käytettyjen tietolähteiden uudelleenkäyttö.

Tässä ehdotuksessa esitetään, että jäsenvaltioiden asetuksen (EU) 2018/1999, jäljempänä ’hallintoasetus’, 26 artiklan 4 kohdan mukaisesti toimittamia kansallisia inventaariotietoja tarkastellaan kattavasti uudelleen vuonna 2025. Uudelleentarkastelun avulla komissio voi määrittää jäsenvaltioiden LULUCF-tavoitteet vuosiksi 2026-2030 kunkin jäsenvaltion vuosien 2021, 2022 ja 2023 keskimääräisten kasvihuonekaasupäästöjen perusteella. Uudelleentarkastelussa päivitetään myös taakanjakoasetuksen vuoden 2030 päästökiintiöpolkua ja tarkistetaan vuosittaisia päästökiintiöitä vuosiksi 2026-2030. Lisäksi säilytetään vuoden 2027 kattava arviointi, joka koskee hallintoasetuksen säännösten noudattamista. Nämä tehtävät edellyttävät ulkopuolisen toimeksisaajan tukea, jonka hinta on arviolta 2 miljoonaa euroa kutakin tarkastusta kohden (2025, 2027).

Lisäksi edellytetään sekundaarilainsäädäntöä, jossa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat LULUCF-sektoria unionin rekisterissä, päästöjen tarkkailua ja raportointia sekä vaatimustenmukaisuusraporttien todentamista. Täytäntöönpano edellyttää pitkälle kehitettyä tietotekniikkaa unionin rekisterissä, jotta voidaan käsitellä uudentyyppisiä päästöoikeuksia, jotka liittyvät LULUCF-sektorin ja taakanjakoasetuksen väliseen joustoon, sekä uusia toimijoita (jäsenvaltiot).

Lisäksi raportointi- ja noudattamismekanismin muuttuessa vuonna 2026 täytäntöönpano edellyttää seurannan parantamista ja tehostamista käyttäen Euroopan ympäristökeskusta ja siihen liittyviä Copernicus-ohjelman datapalveluja.

Vaikutukset EU:n talousarvioon esitetään liitteenä olevassa rahoitusselvityksessä. Tietotekniikan kehittämis- ja hankintavalinnoille on saatava ennakkohyväksyntä Euroopan komission tietotekniikka- ja kyberturvallisuuslautakunnalta.

5.LISÄTIEDOT

Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Avoin, säännöllinen raportointi jäsenvaltioiden velvoitteista yhdessä vaatimustenmukaisuutta koskevien tehokkaiden tarkastusten kanssa ovat olennaisia tekijöitä, joilla voidaan varmistaa edistyminen EU:n pitkän aikavälin päästövähennyssitoumusten toteuttamisessa. Tämän aloitteen pohjana on yhdennettyihin kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin perustuva prosessi sekä kasvihuonekaasupäästöjä ja muita ilmastotietoja koskeva vankka avoimuuskehys, joka perustuu energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2018/1999. Komissio käyttää säännöllisen edistymisen arvioinnin perustana esimerkiksi jäsenvaltioiden hallintoasetuksen mukaisesti ilmoittamia tietoja. Näitä ovat tiedot kasvihuonekaasupäästöistä, politiikoista ja toimenpiteistä, ennusteista ja sopeutumisesta. Komissio hyödyntää näitä tietoja myös ympäristöpolitiikan täytäntöönpanon arvioinneissa ja ympäristöalan toimintaohjelmien seurannassa. Jäsenvaltioilta saatuja tietoja voidaan täydentää järjestelmällisellä ilmakehän in situ -havainnoinnilla sekä kaukohavainnoinnilla, kuten Copernicus-ohjelmalla.

Maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden päästöjen ja poistumien seurannan ja raportoinnin parempi laatu korostuu, kun otetaan käyttöön kasvihuonekaasuinventaarioissa ilmoitettuihin lukuihin perustuva EU:n nettopäästöjen vähennystavoite. Johdonmukaisuus suhteessa muihin EU:n politiikkoihin, jotka myös perustuvat maa-alueiden seurantaan, kuten yhteiseen maatalouspolitiikkaan, luonnon monimuotoisuutta koskevaan politiikkaan ja uusiutuvaa energiaa koskevaan direktiiviin, on myös erittäin tärkeää, sillä se tuottaa merkittäviä hallinnollisia ja kustannussynergioita. Maanseurantateknologian kehittymisen ansiosta on runsaasti mahdollisuuksia seurata maankäytön muutoksia alhaisin kustannuksin ja oikea-aikaisesti (esim. käyttämällä kaukokartoitukseen perustuvia lähestymistapoja, kuten Copernicus Sentinel -satelliitteja tai kaupallisesti saatavilla olevia palveluja). Tällainen oikea-aikainen EU:n laajuinen digitaalinen geodata helpottaa kasvihuonekaasuraportointia ja ohjaa hillitsemistoimia aloilla, joilla on suurimmat mahdollisuudet päästöjen vähentämiseen, ja mahdollistaa yleisemmin ympäristötoimet, luonnon monimuotoisuuden, luonnonsuojelun ja maankäytön suunnittelun. Sen vuoksi on erittäin tärkeää parantaa LULUCF-asetuksessa seurantaan sovellettavaa lähestymistapaa ja luoda näin kaikille jäsenvaltioille tasapuoliset toimintaedellytykset, jotka koskevat vertailukelpoisten ja standardoitujen lähestymistapojen käyttöä saatavilla olevien välineiden ja teknologioiden mukaisesti. Näin varmistetaan seurantaa koskevien parhaiden käytäntöjen omaksuminen.

Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Tärkeimmät muutokset LULUCF-lainsäädännössä, joilla edistetään unionin ilmastotavoitteiden nostamista, koskevat seuraavia artikloja:

2 artikla Soveltamisala

Alkuperäinen soveltamisala, jossa vahvistettiin ”maankäyttöön liittyvät tilinpitoluokat”, koskee muutetussa asetuksessa vuosia 2021-2025. Hoidetut kosteikot sisältyvät vuosia 2021-2025 koskevan muutoksen soveltamisalaan vain niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat ilmoittaneet aikovansa sisällyttää sen 31. joulukuuta 2020 mennessä (vain kaksi jäsenvaltiota).

Kauden 2026-2030 soveltamisala perustuu suoraan asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisesti kasvihuonekaasuinventaariota varten ilmoitettuihin päästöihin ja poistumiin, ja se vastaa täsmälleen UNFCCC:n raportointiohjeiden mukaisessa yhteisessä raportointilomakkeessa vahvistettuja raportointiluokkia (esim. turvemaat ja turpeenotto sisältyvät raportointiluokkaan ”kosteikot”).

Sektori, johon on yhdistetty maankäyttö ja maatalouden muut kasvihuonekaasut kuin hiilidioksidi, sisällytetään viimeiseen kohtaan vuodesta 2031 alkaen, ja siinä otetaan huomioon myös yhteisessä raportointilomakkeessa esitetyt raportointiluokat.

4 artikla Velvoitteet ja tavoitteet

Alkuperäisessä 4 artiklassa termiä ”velvoitteet” käytettiin ilman erityistä numeerista tavoitetta. Uudessa 4 artiklassa ”Velvoitteet ja tavoitteet” tehdään jaottelu seuraavaan kolmeen jaksoon:

Velvoitteet vuosina 2021-2025

Nykyisten sääntöjen mukaan jäsenvaltiot ovat sitoutuneet varmistamaan, että kasvihuonekaasupäästöt eivät ylitä poistumia, jotka lasketaan soveltamisalaan kuuluvien tilinpitoluokkien kokonaispäästöjen ja kokonaispoistumien summana (2 artiklan 1 kohta); "ei debetsaldoa" -sääntö. Nämä velvoitteet rajoittuvat ainoastaan muutetun asetuksen ensimmäiseen soveltamiskauteen eli vuodesta 2021 vuoteen 2025.

Jäsenvaltioiden tavoitteet vuosille 2026-2030

Vuosiksi 2026-2030 asetetaan vuosien 2016, 2017 ja 2018 kasvihuonekaasuinventaarion perusteella unionin tavoite, jonka mukaan saavutetaan 310 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin nettopoistumat vuoteen 2030 mennessä. Unionin tavoite, joka on 310 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia nettopoistumia, jaetaan jäsenvaltioiden kesken, jotta voidaan määrittää sitovat kansalliset vähimmäisnettopoistumat, jotka on saavutettava vuonna 2030 liitteessä II a olevan taulukon mukaisesti.

Kahden seikan vuoksi on suositeltavaa käyttää tuoreita tietoja. Ensinnäkin kehityspolun alkupisteen olisi oltava mahdollisimman lähellä noudattamisaikaa. Tällä on tekninen vaikutus, joka poistaa tarpeen asettaa metsien vertailutason kaltainen vertailutaso. Toiseksi LULUCF-inventaariot, jotka vuonna 2023 toimitetaan ensimmäisen kerran hallintoasetuksen ehtojen ja siten korkeampien vaatimusten mukaisesti. Komissio hyväksyy vuonna 2025 raportoidun kasvihuonekaasuinventaarion kattavan tarkastelun tulosten perusteella täytäntöönpanosäädöksen, jossa määritetään vuotuiset tavoitteet kunkin jäsenvaltion todennettujen vuosien 2021, 2022 ja 2023 päästöjen ja poistumien perusteella. Uusimmat tarkistetut tiedot muodostavat näin ollen perustan vuotuisten tavoitteiden asettamiselle vuosille 2026-2029 kansallisten nettopoistumatavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Vuoden 2030 tavoite on lähtökohta maasektorin kehityspolulle vuosina 2030-2050, jotta voidaan saavuttaa koko talouden kattava ilmastoneutraalius, ja sen avulla voidaan seurata edistymistä kohti kasvihuonekaasujen nollanettopäästöjä vuoteen 2050 mennessä.

Sitoutuminen ilmastoneutraaliuteen vuonna 2035

Vuodesta 2031 alkaen LULUCF-sektori kattaa maatalousalan muut kuin hiilidioksidipäästöt, ja muutetussa asetuksessa pyritään saavuttamaan ilmastoneutraalius unionin laajuisissa kasvihuonekaasujen päästöissä ja poistumissa yhdistetyillä sektoreilla viimeistään vuonna 2035. Päästöt vähennetään nollatasolle kyseiseen päivämäärään mennessä ja sen jälkeen saavutetaan negatiiviset päästöt. Jäsenvaltioiden on edistettävä yhteisen tavoitteen saavuttamista, ja niiden on esitettävä päivitetyissä yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissaan kesäkuuhun 2024 mennessä, miten ne aikovat saavuttaa tämän tavoitteen. Toimitettujen suunnitelmien perusteella komissio ehdottaa vuoden 2025 loppuun mennessä yksittäisiä jäsenvaltioiden tavoitteita ja EU:n laajuisia toimenpiteitä vuoden 2030 jälkeiselle ajalle. Jäsenvaltioille vuoden 2030 jälkeiselle ajalle asetetuista yksittäisistä tavoitteista tehdään vaikutustenarviointi ja annetaan uusi lainsäädäntöehdotus.

Vuodesta 2036 lähtien yhdistetyn sektorin on tuotettava lisää hiilipoistumia muiden sektorien jäljellä olevien päästöjen tasapainottamiseksi vankan hiilipoistumien sertifiointijärjestelmän pohjalta. Tässä poliittisessa kehyksessä voitaisiin alkaa vähitellen yhdistää maasektori (maatalouden lisäksi) muihin sektoreihin, jotka ovat käyttäneet loppuun päästövähennysmahdollisuutensa tai jotka ovat esimerkiksi saavuttaneet yli 90 prosentin päästövähennykset. Näin ollen säilytettäisiin kannustin hiilipoistumien jatkuvaan lisäämiseen yhdistetyillä aloilla vuoteen 2050 saakka.

9 artikla Puutuotteiden tilinpito

Tiedonannossa EU:n ilmastotavoite vuodelle 2030 entistä korkeammalle tuodaan esiin aloitteita, jotka koskevat hiiliviljelyä ja hiilen poistumien sertifiointia ja joita olisi toteutettava yhä enenemässä määrin vuoteen 2030 mennessä. Tämän vuoksi on edistettävä tällaisia uusia liiketoimintamalleja hiilen sitomisen lisäämiseksi, ja samalla maankäyttäjien on ryhdyttävä tarvittaviin toimiin hiilivarastojen hupenemisen estämiseksi erityisesti maaperässä.

Ehdotuksella otetaan käyttöön selkeämpi polku kohti uusia tuotteita (rakennusmateriaaleja, kuituja/polymeerejä) ja ohjataan artikla uudelleen siten, että se toimii hiilenpoiston/viljelyn sertifioinnin johtoajatuksena, jossa puutuotteet kootaan yhdeksi esimerkiksi.

12 artikla Yleiset joustomahdollisuudet

Muutetun asetuksen mukaan jäsenvaltiot eivät enää voi ”tallettaa” ylijäämäpoistumia kauden 2021-2025 lopussa. Muutoksella kuitenkin varmistetaan, että jäsenvaltioiden ylijäämäpoistumien osuus kauden 2021-2025 lopussa jaetaan toisen kauden 2026-2030 aikana vakiintuneeseen joustomekanismiin (ks. äskettäin lisätty 13 b artikla).

Lisäksi jäsenvaltioiden on raportoitava kaupankäynnistä saatavien tulojen käytöstä, ja niiden odotetaan investoivan nämä tulot uudelleen ilmastohankkeisiin.

13 artikla Hoidettua metsämaata koskeva joustomahdollisuus

Nykyisen 13 artiklan soveltamisala rajoitetaan tilikauteen 2021-2025 siten, että käytettävissä oleva kokonaisjousto on osuus joustoylijäämästä, jota jäsenvaltiot eivät käyttäneet kaudella 2021-2025 13 artiklan mukaisesti.

Ensimmäisen kauden jälkeen odotetaan ylijäämää, koska metsien nettopoistumat suurimmissa jäsenvaltioissa ovat tällä hetkellä huomattavasti suurempia kuin hyväksytyt metsäalan vertailutasot. Näin ollen lähes kaikki metsää tuottavat jäsenvaltiot todennäköisesti täyttävät LULUCF-asetuksen mukaiset sitoumuksensa kaudella 2021-2025 tarvitsematta käyttää joustoa. Sen vuoksi on todennäköistä, että merkittävä osa käytettävissä olevasta joustosta jää käyttämättä ja sitä voidaan käyttää vastikään luodussa mekanismissa, jonka avulla voidaan jakaa uudelleen kaikki käyttämättömät hoidetuista metsistä maksettavat kompensaatiot jäsenvaltioille, joihin luonnonhäiriöt vaikuttavat.

Lisäksi nykyinen säännös, joka koskee Suomelle myönnettävää erityisjoustoa, poistetaan ja korvataan muutetun asetuksen 13 a artiklalla.

13 a artikla Lisäkompensaatiot

Kuten 13 artiklassa, tämän artiklan soveltaminen rajoittuu tilinpitoon ensimmäisen velvoitekauden 2021-2025 osalta, ja sen olemassaolon pääasiallisena perusteena on välttää epäselvyydet Suomelle annetun erityisen joustavuuden laajuuden tulkinnassa.

Muutoksessa määritetään käyttävissä olevan kompensaation määrä 5 miljoonaksi hiilidioksidiekvivalenttitonniksi, joka on puolet tämänhetkisestä määrästä ja käytettävissä ainoastaan vuoden 2025 loppuun saakka. Lisäksi kompensaatio metsämaasta, joka on ilmoitettu muuksi maaksi, rajoitetaan vuoden 2017 loppuun. Kompensaatiota saa käyttää ainoastaan vuosien 2021-2025 velvoitteiden noudattamiseksi, millä varmistetaan, ettei hyvityksiä käytetä kaupankäyntiin eikä tilitetä toiselle kaudelle 2026-2030.

13 b artikla Maankäytön joustomekanismi vuosiksi 2026-2030

Koska raportointiin perustuvaan kansalliseen tavoitteeseen siirtyminen tekee nykyisistä 10 artiklasta (Luonnonhäiriöiden tilinpito) ja 13 artiklasta (Hoidettua metsämaata koskeva joustomahdollisuus) tarpeettomia vuodesta 2025 alkaen, muutetussa asetuksessa otetaan käyttöön uusi joustomekanismi, joka kattaa vuodet 2026-2030 ja auttaa jäsenvaltioita selviytymään sektorin epävarmuustekijöistä, erityisesti luonnonkatastrofeista. Se toimii nykyisen 13 artiklan periaatteiden mukaisesti ja laajentaa soveltamisalaa metsämaasta kaikkeen tavoitteiden noudattamisen kannalta merkitykselliseen maahan. Mekanismissa käsiteltäisiin kaikkien maaluokkien nettopoistumien odottamatonta vähenemistä tuhoojien, tulipalojen ja myrskyjen vuoksi, ei pelkästään metsän osalta, edellyttäen, että jäsenvaltiot toimittavat selkeät todisteet olemassa olevien kriteerien mukaisesti (liite VI).

Uusia elementtejä (alkuperäiseen 13 artiklaan verrattuna) ovat seuraavat:

Joustomekanismin yksikköjä voidaan kaudella 2026-2030 käyttää kattamaan tavoitteen ja raportoinnin välinen koko soveltamisala kussakin jäsenvaltiossa, ei pelkästään metsämaan osalta.

Mahdollisuus käyttää joustomekanismia vuonna 2032 kauden 2026-2030 osalta asetetaan puoleen liitteessä VII esitetystä enimmäismäärästä eli 178 miljoonaan hiilidioksidiekvivalenttitonniin. 

Käyttämättömät määrät voitaisiin komission päätöksellä ja rekisterin kautta jakaa uudelleen jäsenvaltioille, joissa niiden tarve erityisesti luonnonhäiriöiden osalta on osoitettu liitteessä VI esitettyjen periaatteiden mukaisesti, mikä on ylittänyt liitteessä VII kullekin jäsenvaltiolle ennalta määritetyt tasot.

13c artikla Tavoitteiden hallinnointi

Siirryttäessä kohti kansallisia vuotuisia nettopoistumia koskevia tavoitteita vuosien 2026-2030 osalta otetaan käyttöön samanlaiset periaatteet kuin taakanjakoasetuksen (EU) 2018/842 mukaisessa vaatimustenmukaisuuskehyksessä, kuten se, että jos jäsenvaltio ei vuonna 2030 pääse tavoitteeseensa, asetetaan seuraamus, joka on 8 prosenttia tavoitteen ja saavutetun määrän erotuksesta, myöhempien tavoitteiden tai kiintiön asettamisessa vuoden 2030 jälkeen. Jos jäsenvaltio ei saavuta vuodelle 2030 asetettua tavoitetta toisen velvoitekauden lopussa huolimatta mahdollisuutta siirtoon toisesta jäsenvaltiosta ja joustomekanismin asiaankuuluvasta osuudesta, sen vuoden 2030 tavoitteen ja vuonna 2030 tosiasiallisesti saavutetun nettopäästövähennyksen välinen ero lisätään vuodeksi 2031 asetettuun tavoitteeseen.

Asetuksen (EU) 2018/1999 muuttaminen

Asetusta (EU) 2018/1999 muutetaan yhdessä asetuksen (EU) 2018/841 25  kanssa, koska se sisältää säännöt, jotka koskevat kasvihuonekaasupäästöjen ja poistumien seurantaa ja raportointia sekä jäsenvaltioiden edistymistä asetuksen (EU) 2018/841 mukaisten tavoitteiden saavuttamisessa.

Asetuksen (EU) 2018/1999 4 artiklan muuttaminen ilmentää kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa vuosille 2026-2030 asetettuja kansallisia tavoitteita ja sitoutumista ilmastoneutraaliuteen vuonna 2035. Asetuksen 38 artiklan muuttaminen mahdollistaa kansallisten inventaariotietojen kattavan uudelleentarkastelun vuonna 2025, jotta voidaan vahvistaa jäsenvaltioiden vuotuiset kansalliset tavoitteet vuosiksi 2026-2030. Lisäksi liitteessä V olevan 3 osan muutoksella otetaan käyttöön toimenpiteitä, joilla parannetaan LULUCF-sektorin kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien seurannan ja raportoinnin tarkkuutta.

2021/0201 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

asetuksen (EU) 2018/841 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse soveltamisalasta, vaatimusten noudattamista koskevien sääntöjen yksinkertaistamisesta, jäsenvaltioiden tavoitteiden asettamisesta vuodelle 2030 ja sitoutumisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseen yhteisesti vuoteen 2035 mennessä maankäytön, metsätalouden ja maatalouden sektorilla sekä asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta seurannan, raportoinnin, edistymisen seurannan ja uudelleentarkastelun osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 26 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 27 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) puitteissa joulukuussa 2015 hyväksytty Pariisin sopimus, jäljempänä ’Pariisin sopimus’, tuli voimaan marraskuussa 2016. Sen osapuolet ovat sopineet, että maapallon keskilämpötilan nousu pidetään selvästi alle kahdessa celsiusasteessa verrattuna esiteollisella kaudella vallinneisiin tasoihin ja että jatketaan toimia lämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen verrattuna esiteollisella kaudella vallinneisiin tasoihin.

(2)Ilmasto- ja ympäristöhaasteiden ratkaiseminen ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttaminen ovat keskeisellä sijalla komission 11 päivänä joulukuuta 2019 hyväksymässä tiedonannossa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta 28 . Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tarpeellisuus ja arvo ovat vain kasvaneet, kun otetaan huomioon covid-19-pandemian erittäin vakavat vaikutukset unionin kansalaisten terveyteen ja taloudelliseen hyvinvointiin.

(3)Unioni on sitoutunut vähentämään unionin koko talouden kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasoista vuoteen 2030 mennessä UNFCCC:n sihteeristölle 17 päivänä joulukuuta 2020 toimitetussa päivitetyssä kansallisesti määriteltyä panosta koskevassa sitoumuksessa 29 .

(4)Unioni on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1119 30 kirjannut lainsäädäntöön tavoitteen siitä, että koko talous saadaan ilmastoneutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Kyseisessä asetuksessa vahvistetaan myös unionin sitova sitoumus vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä (päästöt poistumien vähentämisen jälkeen) vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasoista vuoteen 2030 mennessä. Kaikkien talouden alojen, myös maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden sektorin, odotetaan edistävän tämän tavoitteen saavuttamista. Nettopoistumien osuus unionin vuoden 2030 ilmastotavoitteesta on rajoitettu 225 miljoonaan hiilidioksidiekvivalenttitonniin. Komissio vahvisti asetuksen (EU) 2021/1119 yhteydessä antamassaan lausumassa aikovansa ehdottaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/841 31 tarkistamista siten, että siinä otetaan huomioon tavoite nostaa hiilen nettopoistumat yli 300 miljoonaan hiilidioksidiekvivalenttitonniin maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden sektorilla vuoteen 2030 mennessä.

(5)Jotta voitaisiin edistää kunnianhimoisempaa tavoitetta kasvihuonekaasujen nettopäästöjen vähentämisestä ja nostaa tavoite vähintään 40 prosentista vähintään 55 prosenttiin vuoden 1990 tasosta, kullekin jäsenvaltiolle olisi vahvistettava kaudeksi 2026–2030 sitovat vuotuiset kasvihuonekaasujen nettopoistumia koskevat tavoitteet maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden sektorille (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/842 32 vahvistettujen vuotuisten päästökiintiöiden mukaisesti), jolloin tavoitteeksi asetetaan 310 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia unionin nettopoistumia vuonna 2030. Vuotta 2030 koskevien kansallisten tavoitteiden vahvistamisessa käytetyissä menetelmissä olisi otettava huomioon kunkin jäsenvaltion raportoimat keskimääräiset kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat vuosilta 2016, 2017 ja 2018 ja niiden olisi heijastettava maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden sektorin nykyistä suoriutumista päästöjen hillinnässä ja kunkin jäsenvaltion osuutta hoidetusta maa-alasta unionissa siten, että otetaan huomioon kyseisen jäsenvaltion valmiudet parantaa suoriutumistaan tällä sektorilla sellaisten maanhoidon käytäntöjen tai maankäytön muutosten avulla, jotka hyödyttävät ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta.

(6)Kasvihuonekaasujen nettopoistumia koskevat sitovat vuotuiset tavoitteet olisi määritettävä kullekin jäsenvaltiolle lineaarisen kehityspolun perusteella. Kehityspolun olisi alettava vuonna 2022 kyseisen jäsenvaltion vuosina 2021, 2022 ja 2023 ilmoittamien kasvihuonekaasupäästöjen keskiarvosta ja päätyttävä vuonna 2030 kyseiselle jäsenvaltiolle asetettuun tavoitteeseen. Niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka parantavat päästöjen ja poistumien laskentamenetelmäänsä, olisi otettava käyttöön teknisen korjauksen käsite. Kyseisen jäsenvaltion tavoitteeseen olisi ympäristötavoitteiden tinkimättömyyden takaamiseksi lisättävä tekninen korjaus, joka vastaa menetelmien muutoksen vaikutusta jäsenvaltion tavoitteisiin ja sen toimiin niiden saavuttamiseksi.

(7)Syyskuun 17 päivänä 2020 annetussa tiedonannossa ”EU:n ilmastotavoite vuodelle 2030 entistä korkeammalle” 33 hahmoteltiin vaihtoehtoa, jossa yhdistetään maatalouden muut kuin hiilidioksidipäästöt maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden nettopoistumiin ja luodaan näin uusi säännelty maasektori. Tällaisella yhdistämisellä voidaan edistää synergioita maahan pohjautuvien hillitsemistoimien välillä ja mahdollistaa yhdennetympi päätöksenteko ja politiikan täytäntöönpano kansallisella ja unionin tasolla. Tätä varten olisi tiukennettava jäsenvaltioiden velvollisuutta toimittaa maasektoria koskevia yhdennettyjä hillitsemissuunnitelmia.

(8)Maasektorilla on potentiaalia muuntua nopeasti ja kustannustehokkaasti ilmastoneutraaliksi vuoteen 2035 mennessä ja tuottaa sen jälkeen enemmän kasvihuonekaasupoistumia kuin -päästöjä. Yhteinen sitoumus, jolla pyritään saavuttamaan ilmastoneutraalius maasektorilla vuoteen 2035 mennessä EU:n tasolla, voi tarjota tarvittavan suunnitteluvarmuuden maapohjaisten hillitsemistoimien edistämiseksi lyhyellä aikavälillä, sillä toivottujen hillitsemistulosten saavuttaminen tällaisten toimien avulla voi kestää useita vuosia. Lisäksi ennustetaan, että maasektorista tulee EU:n kasvihuonekaasuvirtaprofiilin suurin sektori vuonna 2050. Sen vuoksi on erityisen tärkeää kytkeä kyseinen sektori kehityspolkuun, jolla voidaan tehokkaasti saavuttaa kasvihuonekaasujen nollanettopäästöt vuoteen 2050 mennessä. Jäsenvaltioiden olisi toimitettava päivitetyt yhdennetyt kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmansa vuoden 2024 puoliväliin mennessä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999 34 14 artiklan mukaisesti. Suunnitelmiin olisi sisällyttävä asiaankuuluvia toimenpiteitä, joilla kukin jäsenvaltio parhaiten edistää vuodelle 2035 asetetun maasektorin ilmastoneutraaliutta koskevan yhteisen tavoitteen saavuttamista EU:n tasolla. Komission olisi näiden suunnitelmien perusteella ehdotettava kansallisia tavoitteita, joilla varmistetaan, että unionin laajuiset kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden sektorilla sekä muita kuin hiilidioksidipäästöjä aiheuttavilla maatalouden sektoreilla ovat vähintään tasapainossa vuoteen 2035 mennessä. Toisin kuin maasektoria koskeva vuoden 2035 EU:n tason ilmastoneutraaliustavoite, tällaiset kansalliset tavoitteet ovat sitovia ja täytäntöönpanokelpoisia kunkin jäsenvaltion osalta.

(9)Asetuksen (EU) 2018/841 6, 7, 8 ja 10 artiklassa vahvistettujen tilinpitosääntöjen tarkoituksena oli määrittää, missä määrin maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden hillitsemistoimilla voitaisiin osaltaan edistää EU:n tavoitetta vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä; tämä tavoite ei sisältänyt maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta. Sektorin sääntelykehyksen yksinkertaistamiseksi nykyisiä tilinpitosääntöjä ei pitäisi soveltaa vuoden 2025 jälkeen, ja jäsenvaltioiden kansallisten tavoitteiden noudattaminen olisi todennettava ilmoitettujen kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien perusteella. Näin varmistetaan menetelmien johdonmukaisuus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 35 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)2018/842 36 kanssa ja määritetään uusi tavoite kasvihuonekaasujen nettopäästöjen vähentämiseksi vähintään 55 prosenttia siten, että tavoitteeseen sisältyy myös maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous.

(10)Yksittäiset viljelijät tai metsänhoitajat tarvitsevat kasvihuonekaasujen poistumien lisäämiseksi suoran kannustimen varastoida enemmän hiiltä maahansa ja metsiinsä. Uusia liiketoimintamalleja, jotka perustuvat hiiliviljelyä koskeviin kannustimiin ja hiilen poistumien sertifiointiin, on käytettävä yhä enemmän vuoteen 2030 ulottuvalla kaudella. Tällaiset kannustimet ja liiketoimintamallit tehostavat ilmastonmuutoksen hillitsemistä biotaloudessa, myös siten, että käytetään kestäviä puutuotteita, ja samalla noudatetaan täysimääräisesti luonnon monimuotoisuutta ja kiertotaloutta edistäviä ekologisia periaatteita. Sen vuoksi puutuotteiden lisäksi olisi otettava käyttöön uusia hiilidioksidin varastointituotteiden luokkia. Poistumien lisäämiseen tähtäävät uudet liiketoimintamallit, maanviljelyn käytännöt ja maankäytön käytännöt edistävät tasapainoista aluekehitystä ja talouskasvua maaseutualueilla. Ne luovat myös mahdollisuuksia luoda uusia työpaikkoja sekä kannustimia asiaankuuluvaa koulutusta, uudelleenkoulutusta ja täydennyskoulutusta varten.

(11)Kun otetaan huomioon kunkin jäsenvaltion maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden erityispiirteet sekä se, että jäsenvaltioiden on parannettava tuloksiaan kansallisten sitovien tavoitteidensa saavuttamiseksi, jäsenvaltioiden käytettävissä olisi edelleen oltava useita joustomahdollisuuksia, kuten ylijäämillä käytävä kauppa ja metsäkohtaisten joustomahdollisuuksien laajentaminen, samalla kun otetaan huomioon tavoitteiden tinkimättömyys ympäristön kannalta.

(12)Nykyisten tilinpitosääntöjen lakkauttaminen vuoden 2025 jälkeen luo tarpeen vaihtoehtoisille säännöksille luonnonhäiriöiden, kuten maastopalojen, tuholaisten ja myrskyjen, varalle, jotta voidaan puuttua luonnollisista prosesseista tai ilmastonmuutoksesta johtuviin epävarmuustekijöihin maankäytössä, maankäytön muutoksessa ja metsätaloudessa. Jäsenvaltioilla olisi oltava vuonna 2032 käytettävissään luonnonhäiriöihin liittyvä joustomekanismi edellyttäen, että ne ovat hyödyntäneet kaikkia muita käytettävissään olevia joustomahdollisuuksia ja ottaneet käyttöön asianmukaiset toimenpiteet vähentääkseen maansa alttiutta tällaisille häiriöille ja että unioni on saavuttanut vuodelle 2030 asetetun maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden sektorin tavoitteen.

(13)Kun kasvihuonekaasujen poistumille asetetaan sitovat vuotuiset kansalliset tavoitteet, jotka perustuvat ilmoitettuihin kasvihuonekaasupäästöihin ja -poistumiin vuodesta 2026 alkaen, olisi vahvistettava tavoitteiden noudattamista koskevat säännöt. Asetuksessa (EU) 2018/842 vahvistettuja periaatteita olisi sovellettava soveltuvin osin siten, että vaatimusten noudattamatta jättämisestä määrättävä seuraamus lasketaan seuraavasti: 108 prosenttia asetetun tavoitteen ja tiettynä vuonna ilmoitettujen nettopoistumien välisestä erotuksesta lisätään jäsenvaltion seuraavana vuonna ilmoittamaan kasvihuonekaasupäästöjen määrään.

(14)Jotta voidaan varmistaa, että asetuksen (EU) 2018/841 säännökset jäsenvaltioiden vuotuisten päästökiintiöiden määrittämisestä pannaan täytäntöön yhdenmukaisesti, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 37 mukaisesti.

(15)Jäsenvaltioiden kasvihuonekaasujen nettopoistumia koskevien tavoitteiden asettamiseksi kaudeksi 2026–2030 komission olisi tehtävä kattava uudelleentarkastelu vuosien 2021, 2022 ja 2023 kasvihuonekaasuinventaariota koskevien tietojen todentamiseksi. Tätä varten vuonna 2025 olisi toteutettava kattava tarkastelu niiden kattavien tarkastelujen lisäksi, jotka komission on määrä tehdä vuosina 2027 ja 2032 asetuksen (EU) 2018/1999 38 artiklan mukaisesti.

(16)Raportointiin perustuvien tavoitteiden muuttumisen vuoksi kasvihuonekaasujen päästöt ja poistumat on arvioitava tarkemmin. Lisäksi komission tiedonannossa vuoteen 2030 ulottuvasta EU:n biodiversiteettistrategiasta 38 , oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää koskevassa Pellolta pöytään -strategiassa 39 , EU:n metsästrategiassa 40 , tarkistetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2018/2001 41 ja komission tiedonannossa ”Ilmastokestävä Eurooppa – Uusi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi” 42 edellytetään maan tehostettua seurantaa, mikä auttaa suojelemaan ja parantamaan luontoon perustuvien hiilipoistumien kestokykyä kaikkialla unionissa. Päästöjen ja poistumien seurantaa ja raportointia on parannettava käyttämällä unionin ohjelmissa, kuten Copernicus-ohjelmassa, saatavilla olevaa kehittynyttä teknologiaa ja yhteisen maatalouspolitiikan puitteissa kerättyä digitaalista dataa, ja samalla on sovellettava vihreän ja digitaalisen innovoinnin rinnakkaisia siirtymiä.

(17)Kasvihuonekaasupäästöihin ja niiden sitomiseen vaikuttavat odotettavissa olevat meriympäristön ja makean veden käyttöön liittyvät ihmisen toiminnan muutokset, kuten avomerellä tuotettavan energian suunniteltu lisääminen, vesiviljelytuotannon mahdollinen lisääminen ja luonnonsuojelun parantaminen EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Nämä päästöt ja poistumat eivät tällä hetkellä sisälly UNFCCC:n vakiomuotoisiin raportointitaulukoihin. Raportointimenetelmien hyväksymisen jälkeen komissio harkitsee tämän asetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisen uudelleentarkastelun yhteydessä raportointia edistymisestä, analyysien toteutettavuudesta ja vaikutuksesta, jota raportoinnin ulottamisella meriympäristöön ja makean veden ympäristöön on näitä virtoja koskevan uusimman tieteellisen näytön perusteella.

(18)Sen vuoksi asetuksia (EU) 2018/841 ja (EU) 2018/1999 olisi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EU) 2018/841 seuraavasti:

1)Korvataan 1 artikla seuraavasti:

                     1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat seuraavia:

a)    maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden sektoria koskevat jäsenvaltioiden velvoitteet, joilla myötävaikutetaan Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen ja unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevan kauden 2021–2025 tavoitteen saavuttamiseen;

b)    maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden sektorista aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja -poistumia koskeva tilinpito sekä sen tarkastaminen, noudattavatko jäsenvaltiot a alakohdassa tarkoitettuja velvoitteita kaudella 2021–2025;

c)    unionin tavoite kasvihuonekaasujen nettopoistumille maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden sektorilla kaudella 2026–2030;

d) tavoitteet kasvihuonekaasujen nettopoistumille maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden sektorilla jäsenvaltioissa kaudella 2026-2030;

e)    jäsenvaltioiden velvoitteet toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, joilla pyritään saavuttamaan yhteisesti ilmastoneutraalius unionissa vuoteen 2035 mennessä maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden sektorilla, mukaan lukien muita kuin hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien maatalouden sektorien päästöt.”

2)Korvataan 2 artikla seuraavasti:

”2 artikla

Soveltamisala

1. Tätä asetusta sovelletaan liitteessä I olevassa A jaksossa lueteltujen kasvihuonekaasujen päästöihin ja poistumiin, sellaisina kuin ne on ilmoitettu asetuksen (EU) 2018/1999 43 26 artiklan 4 kohdan nojalla, jotka aiheutuvat jäsenvaltioiden alueilla kaudella 2021–2025 missä tahansa seuraavista maankäyttöön liittyvistä tilinpitoluokista:

a) maankäyttö, joka on ilmoitettu viljelymaaksi, ruohikkoalueeksi, kosteikoiksi, asutusalueiksi tai muuksi maaksi, joka on muutettu metsämaaksi, jäljempänä ’metsitetty maa’;

b) maankäyttö, joka on ilmoitettu metsämaaksi, joka on muutettu viljelymaaksi, ruohikkoalueeksi, kosteikoiksi, asutusalueiksi tai muuksi maaksi, jäljempänä ’metsäkatoalue’;

c) maankäyttö, joka on ilmoitettu joksikin seuraavista, jäljempänä ’hoidettu viljelymaa’:

i)    viljelymaana pysyvä viljelymaa;

ii)    ruohikkoalue, kosteikko, asutusalue tai muu maa, joka on muutettu viljelymaaksi,

iii)    viljelymaa, joka on muutettu kosteikoksi, asutusalueeksi tai muuksi maaksi;

d) maankäyttö, joka on ilmoitettu joksikin seuraavista, jäljempänä ’hoidettu ruohikkoalue’:

i)    ruohikkoalueena pysyvä ruohikkoalue,

ii)    viljelymaa, kosteikko, asutusalue tai muu maa, joka on muutettu ruohikkoalueeksi;

iii)    ruohikkoalue, joka on muutettu kosteikoksi, asutusalueeksi tai muuksi maaksi;

e) maankäyttö, joka on ilmoitettu metsämaana pysyväksi metsämaaksi, jäljempänä ’hoidettu metsämaa’;

f)    jos jäsenvaltio on ilmoittanut komissiolle 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä aikomuksestaan sisällyttää tällainen maankäyttö 4 artiklan 1 kohdan mukaisten velvoitteidensa soveltamisalaan, maankäyttö, joka on ilmoitettu joksikin seuraavista, jäljempänä ’hoidettu kosteikko’:

   kosteikkona pysyvä kosteikko,

   asutusalue tai muu maa, joka muutettu kosteikoksi

   kosteikko, joka on muutettu asutusalueeksi tai muuksi maaksi.

2. Tätä asetusta sovelletaan liitteessä I olevassa A jaksossa lueteltujen kasvihuonekaasujen päästöihin ja poistumiin, sellaisina kuin ne on ilmoitettu asetuksen (EU) 2018/1999 26 artiklan 4 kohdan nojalla, jotka aiheutuvat jäsenvaltioiden alueilla kaudella 2026–2030 millä tahansa seuraavista maankäyttöön liittyvistä raportointiluokista:

a) metsämaa;

b) viljelymaa;

c) ruohikkoalue;

d) kosteikot;

e) asutusalueet;

f) muu maa;

g) puutuotteet;

h) muut;

i) ilmansaastelaskeumat;

j) typen huuhtoutuminen ja valuminen.

3. Tätä asetusta sovelletaan liitteessä I olevassa A jaksossa lueteltujen kasvihuonekaasujen päästöihin ja poistumiin, sellaisina kuin ne on ilmoitettu asetuksen (EU) 2018/1999 26 artiklan 4 kohdan nojalla, jotka aiheutuvat jäsenvaltioiden alueilla vuodesta 2031 alkaen millä tahansa seuraavista 2 kohdan a–j alakohdassa luetelluista maankäyttöluokista ja millä tahansa seuraavista sektoreista:

a) suolistokäyminen

b) lannankäsittely

c) riisinviljely

d) maatalousmaat

e) määrätty savannien kulotus

f) kasvintähteiden poltto pellolla

g) kalkitus

h) urean levitys

i) muut hiiltä sisältävät lannoitteet

j) muu.”

3)Korvataan 4 artikla seuraavasti:

4 artikla

               Velvoitteet ja tavoitteet

1. Kunkin jäsenvaltion on kauden 2021–2025 osalta varmistettava 12, 13 ja 13 a artiklassa säädetyt joustomahdollisuudet huomioon ottaen, että kasvihuonekaasujen päästöt eivät ylitä kasvihuonekaasujen poistumia sellaisten kokonaispäästöjen ja -poistumien summana laskettuna, jotka aiheutuvat sen alueella kaikissa 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa maankäyttöön liittyvissä tilinpitoluokissa.

2. Kasvihuonekaasujen nettopoistumia koskeva unionin tavoite vuodelle 2030 on 310 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, joka on tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti vahvistettujen jäsenvaltioiden tavoitteiden summa, ja se perustuu sen vuosien 2016, 2017 ja 2018 kasvihuonekaasuinventaariotietojen keskiarvoon.

Kunkin jäsenvaltion on 12, 13 ja 13 b artiklassa säädetyt joustomahdollisuudet huomioon ottaen varmistettava, että sen kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien vuotuinen summa sen alueella ja kaikissa 2 artiklan 2 kohdan a–j alakohdassa tarkoitetuissa raportoinnin maankäyttöluokissa ei kunakin vuonna vuosina 2026–2030 ylitä rajaa, joka on vahvistettu lineaarisella kehityspolulla, joka päättyy vuonna 2030 kyseiselle jäsenvaltiolle liitteessä II a asetettuun tavoitteeseen. Jäsenvaltion lineaarinen kehityspolku alkaa vuonna 2022.

3. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan vuotuiset tavoitteet kunkin jäsenvaltion kasvihuonekaasujen nettopoistumien lineaarisen kehityspolun perusteella kullekin vuodelle kautena 2026–2029 hiilidioksidiekvivalenttitonneina ilmaistuna. Näiden kansallisten kehityspolkujen on perustuttava kunkin jäsenvaltion ilmoittamiin vuosien 2021, 2022 ja 2023 keskimääräisiin kasvihuonekaasuinventaariotietoihin. Liitteessä II a vahvistettujen jäsenvaltioiden nettovähennystavoitteiden summaan, joka on 310 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, voidaan soveltaa teknistä korjausta silloin, kun jäsenvaltiot ovat muuttaneet menetelmiään. Täytäntöönpanosäädöksissä vahvistetaan jäsenvaltioiden tavoitteisiin lisättävän teknisen korjauksen määrittämismenetelmä. Kyseisiä täytäntöönpanosäädöksiä varten komissio tarkastelee perusteellisesti jäsenvaltioiden asetuksen (EU) N:o 2018/1999 26 artiklan 4 kohdan mukaisesti toimittamia uusimpia kansallisia inventaariotietoja vuosilta 2021, 2022 ja 2023.

Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 16a artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4. Unionin laajuiset kasvihuonekaasupäästöt on 2 artiklan 3 kohdan a–j alakohdassa tarkoitetuilla sektoreilla pyrittävä saamaan nollatasolle vuoteen 2035 mennessä, ja unionin on sen jälkeen saavutettava negatiiviset päästöt. Unioni ja jäsenvaltiot toteuttavat tarvittavat toimenpiteet, jotta vuodelle 2035 asetettu tavoite voidaan saavuttaa yhteisesti.

Komissio tekee viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025 ja kunkin jäsenvaltion asetuksen (EU) 2018/1999 14 artiklan mukaisesti viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2024 toimittamien yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien perusteella ehdotuksia kunkin jäsenvaltion osallistumisesta nettopäästöjen vähentämiseen.”

4)Korvataan 6 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1. Jäsenvaltioiden on pidettävä tiliä metsitetystä maasta ja metsäkatoalueelta aiheutuvista päästöistä ja poistumista laskettuina kunkin vuoden päästöjen ja poistumien kokonaismääränä kaudella 2021–2025.

2. Kun maankäyttö muutetaan viljelymaasta, ruohikkoalueesta, kosteikosta, asutusalueesta tai muusta maasta metsämaaksi, jäsenvaltio voi 5 artiklan 3 kohdasta poiketen viimeistään vuonna 2025 muuttaa tällaisen maan luokan metsämaaksi muutetusta maasta metsämaaksi, joka pysyy metsämaana, 30 vuoden kuluttua kyseisestä muuttamispäivästä, jos se on IPCC:n ohjeiden mukaisesti perusteltua.”

5)Korvataan 7 artiklan 1, 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”1. Kunkin jäsenvaltion on pidettävä tiliä hoidetusta viljelymaasta aiheutuvista päästöistä ja poistumista, ja ne on laskettava vähentämällä kauden 2021–2025 päästöistä ja poistumista arvo, joka saadaan kertomalla jäsenvaltion hoidetusta viljelymaasta peruskaudella 2005–2009 aiheutuneet keskimääräiset vuosipäästöt ja -poistumat viidellä.

2. Kunkin jäsenvaltion on pidettävä tiliä hoidetuista ruohikkoalueista aiheutuvista päästöistä ja poistumista, ja ne on laskettava vähentämällä kauden 2021–2025 päästöistä ja poistumista arvo, joka saadaan kertomalla jäsenvaltion hoidetuista ruohikkoalueista peruskaudella 2005–2009 aiheutuneet keskimääräiset vuosipäästöt ja -poistumat viidellä.

3. Kaudella 2021–2025 kunkin jäsenvaltion, joka sisällyttää velvoitteidensa piiriin hoidetut kosteikot, on pidettävä tiliä hoidetuista kosteikoista aiheutuvista päästöistä ja poistumista, ja ne on laskettava vähentämällä kyseisen kauden päästöistä ja poistumista arvo, joka saadaan kertomalla jäsenvaltion hoidetuista kosteikoista peruskaudella 2005–2009 aiheutuneet keskimääräiset vuosipäästöt ja -poistumat viidellä.”

6)Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

(a)Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Kunkin jäsenvaltion on pidettävä tiliä hoidetusta metsämaasta aiheutuvista päästöistä ja poistumista, ja ne on laskettava vähentämällä kauden 2021–2025 päästöistä ja poistumista arvo, joka saadaan kertomalla kyseisen jäsenvaltion metsien vertailutaso viidellä.”

(b)Korvataan 3 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ehdotetun metsien vertailutason sisältävä kansallinen metsätalouden tilinpitosuunnitelmansa 31 päivään joulukuuta 2018 mennessä kauden 2021–2025 osalta.”

(c)Korvataan 7, 8, 9 ja 10 kohta seuraavasti:

”7. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tarvittaessa teknisiin arviointeihin ja soveltuvissa tapauksissa teknisiin suosituksiin perustuva tarkistettu ehdotettu metsien vertailutasonsa komissiolle 31 päivään joulukuuta 2019 mennessä kauden 2021–2025 osalta. Komissio julkaisee jäsenvaltioiden sille ilmoittamat ehdotetut metsien vertailutasot.

8. Jäsenvaltioiden toimittamien ehdotettujen metsien vertailutasojen, tämän artiklan 6 kohdan mukaisesti tehdyn teknisen arvioinnin ja tarpeen mukaan tämän artiklan 7 kohdan mukaisesti toimitetun tarkistetun ehdotetun metsien vertailutason perusteella komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä IV niiden metsien vertailutasojen vahvistamiseksi, joita jäsenvaltioiden on sovellettava kaudella 2021–2025.

9. Jos jäsenvaltio ei toimita metsien vertailutasoaan komissiolle tämän artiklan 3 kohdassa ja soveltuvin osin tämän artiklan 7 kohdassa määriteltyihin määräaikoihin mennessä, komissio antaa tämän artiklan 6 kohdan mukaisesti tehdyn teknisen arvioinnin perusteella 16 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä IV sen metsien vertailutason vahvistamiseksi, jota kyseisen jäsenvaltion on sovellettava kaudella 2021–2025.

10. Edellä 8 ja 9 kohdassa tarkoitetut delegoidut säädökset annetaan 31 päivään lokakuuta 2020 mennessä kautta 2021–2025 varten.”

7)Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

a)Korvataan otsikko seuraavasti:

Hiiltä varastoivat tuotteet”;

b)Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän artiklan 1 kohdan ja liitteen V muuttamiseksi lisäämällä uusia hiiltä varastoivia tuotteita, kuten puutuotteita, joilla on hiiltä sitova vaikutus, IPCC:n ohjeiden pohjalta, sellaisina kuin UNFCCC:n osapuolten konferenssi tai Pariisin sopimuksen osapuolten kokouksena toimiva osapuolikonferenssi ne on hyväksynyt, ja varmistaen ympäristötavoitteiden tinkimättömyyden.”

8)Muutetaan 10 artikla seuraavasti:

a)Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”Jäsenvaltio voi kauden 2021–2025 lopussa jättää metsitetyn maan ja hoidetun metsämaan tiliensä ulkopuolelle luonnonhäiriöistä johtuvat kasvihuonekaasupäästöt, jotka ylittävät luonnonhäiriöiden kaudella 2001–2020 aiheuttamat keskimääräiset päästöt, lukuun ottamatta tilastollisesti poikkeavia arvoja, jäljempänä ’taustataso’. Kyseinen taustataso olisi laskettava tämän artiklan ja liitteen VI mukaisesti.”

b)Korvataan 2 kohdan b alakohdassa ilmaisu ”2030” ilmaisulla ”2025”.

9)Muutetaan 11 artikla seuraavasti:

a)Korvataan otsikko seuraavasti:

Joustomahdollisuudet ja hallinto”;

b)Korvataan 1 kohta seuraavasti:

(c)”1. Jäsenvaltio voi käyttää

a) 12 artiklassa säädettyjä yleisiä joustomahdollisuuksia; ja

b) 13 ja 13 b artiklassa säädettyä, hoidettua metsämaata koskevaa joustomahdollisuutta 4 artiklassa säädetyn velvoitteen täyttämiseksi.

Suomi voi ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen joustomahdollisuuksien lisäksi käyttää 13 a artiklan mukaisia lisäkompensaatioita.”

10)Muutetaan 12 artikla seuraavasti:

(a)Kumotaan 3 kohta;

(b)Lisätään 5 ja 6 kohta seuraavasti:

”5. Jäsenvaltiot voivat käyttää 2 kohdan mukaisista siirroista saatuja tuloja ilmastonmuutoksen torjuntaan unionissa tai kolmansissa maissa, ja niiden on ilmoitettava komissiolle tällaisista toimista.

6. Edellä olevan 2 kohdan mukaiset siirrot voivat olla seurausta kasvihuonekaasujen hillitsemistä koskevasta hankkeesta tai ohjelmasta, joka toteutetaan myyvässä jäsenvaltiossa ja jonka rahoittaa vastaanottava jäsenvaltio, edellyttäen että vältetään kaksinkertainen laskenta ja varmistetaan jäljitettävyys.”

11)Korvataan 13 artikla seuraavasti:

”13 artikla

Hoidettua metsämaata koskeva joustomahdollisuus

1. Jos kaudella 2021–2025 kokonaispäästöt ylittävät kokonaispoistumat jossain jäsenvaltiossa 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa maankäyttöön liittyvissä tilinpitoluokissa, [joista on pidetty tiliä tämän asetuksen mukaisesti,] kyseinen jäsenvaltio voi käyttää tässä artiklassa säädettyä hoidettua metsämaata koskevaa joustomahdollisuutta täyttääkseen 4 artiklan 1 kohdan mukaisen velvoitteensa.

2. Jos kaudella 2021–2025 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun laskelman tulos on positiivinen luku, asianomainen jäsenvaltio on oikeutettu kompensoimaan laskelmien tuloksena saadut päästöt edellyttäen, että

a) jäsenvaltio on sisällyttänyt asetuksen (EU) 2018/1999 15 artiklan mukaisesti toimitettuun strategiaansa meneillään olevat tai suunnitellut erityiset toimenpiteet, joilla varmistetaan tarvittaessa metsänielujen ja -varastojen ylläpito tai lisääminen; ja

b) unionissa kokonaispäästöt eivät ylitä tämän asetuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa maankäyttöön liittyvissä tilinpitoluokissa kokonaispoistumia kaudella 2021–2025.

Arvioidessaan, ylittävätkö kokonaispäästöt unionissa kokonaispoistumat ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, komissio varmistaa, että jäsenvaltiot välttävät kaksinkertaista laskentaa, erityisesti tämän asetuksen 12 artiklassa ja asetuksen (EU) 2018/842 7 artiklan 1 kohdassa ja 9 artiklan 2 kohdassa säädettyjä joustomahdollisuuksia käytettäessä.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettu kompensaatio voi kattaa ainoastaan kyseisen jäsenvaltion metsien vertailutason perusteella päästöiksi lasketut nielut eikä se saa ylittää 50:tä prosenttia liitteessä VII kyseiselle jäsenvaltiolle kaudeksi 2021–2025 vahvistetusta korvauksen enimmäismäärästä.

4. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle näyttöä liitteen VI mukaisesti laskettujen luonnonhäiriöiden vaikutuksesta, jotta ne voisivat saada kompensaatiota metsien vertailutason perusteella päästöiksi lasketuista nieluista, muiden jäsenvaltioiden käyttämättömien kompensaatioiden kokonaismäärään asti, joka vahvistetaan liitteessä VII kaudeksi 2021–2025. Jos kompensaatiota koskeva pyyntö ylittää käytettävissä olevan käyttämättömän kompensaation määrän, kompensaatio jaetaan suhteellisesti asianomaisten jäsenvaltioiden kesken.”

12)Lisätään 13 a artikla seuraavasti:

”13 a artikla

Lisäkompensaatiot

1. Suomi voi lisäksi kompensoida kaudella 2021–2025 enintään viisi miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia laskettuja päästöjä, jotka kuuluvat hoidetun metsämaan, metsäkatoalueiden, hoidetun viljelymaan ja hoidettujen ruohikkoalueiden maankäyttötilinpitoluokkiin, edellyttäen, että seuraavat edellytykset täyttyvät:

a) Suomi on sisällyttänyt asetuksen (EU) N:o 2018/1999 15 artiklan mukaisesti toimitettuun strategiaansa meneillään olevat tai suunnitellut erityiset toimenpiteet, joilla varmistetaan tarvittaessa metsänielujen ja -varastojen ylläpito tai lisääminen;

b) unionissa kokonaispäästöt eivät ylitä tämän asetuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa maankäyttöön liittyvissä tilinpitoluokissa kokonaispoistumia kaudella 2021–2025.

Arvioidessaan, ylittävätkö kokonaispäästöt unionissa kokonaispoistumat ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, komissio varmistaa, että jäsenvaltiot välttävät kaksinkertaista laskentaa, erityisesti tämän asetuksen 12 ja 13 artiklassa ja asetuksen (EU) 2018/842 7 artiklan 1 kohdassa ja 9 artiklan 2 kohdassa säädettyjä joustomahdollisuuksia käytettäessä.

2. Lisäkompensaatiot rajoittuvat seuraaviin:

a) määrä, joka ylittää hoidettua metsämaata koskevan joustomahdollisuuden, joka on Suomen käytettävissä kaudella 2021–2025 13 artiklan mukaisesti;

b) päästöt, jotka aiheutuvat metsämaasta muuhun maankäyttöluokkaan tapahtuneesta aiemmasta muutoksesta, joka on tapahtunut viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2017;

c) tämän asetuksen 4 artiklan noudattaminen.

3. Lisäkompensaatioihin ei voida soveltaa siirtoja tämän asetuksen 12 artiklan tai asetuksen (EU) 2018/842 7 artiklan nojalla.

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitetusta viiden miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin määrästä mahdollisesti käyttämättä jääneet lisäkompensaatiot mitätöidään.

5. Keskusvalvojan on suoritettava tämän artiklan 2 kohdan a alakohtaan sekä 3 ja 4 kohtaan liittyvät tehtävät asetuksen (EU) 2018/1999 40 artiklan nojalla perustetussa unionin rekisterissä.”

13)Lisätään 13 b artikla seuraavasti:

”13 b artikla

Maankäytön joustomekanismi vuosiksi 2026–2030

1. Asetuksen 2018/1999 40 artiklan nojalla perustettuun unionin rekisteriin perustetaan maankäytön joustomekanismi, joka vastaa enintään 178 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, edellyttäen, että 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu unionin tavoite täyttyy. Joustomekanismi on käytettävissä 12 artiklassa säädettyjen joustomahdollisuuksien lisäksi.

2. Jos kaudella 2026–2030 jäsenvaltion alueella ja kaikissa 2 artiklan 2 kohdan a–j alakohdassa tarkoitetuissa raportoinnin maankäyttöluokissa olevien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien vuotuisen summan ja vastaavan tavoitteen välinen erotus on positiivinen, se otetaan huomioon ja siitä raportoidaan tämän asetuksen mukaisesti, kyseinen jäsenvaltio voi käyttää tässä artiklassa säädettyä joustoa 4 artiklan 2 kohdan mukaisen tavoitteensa saavuttamiseksi.

3. Jos kaudella 2026–2030 2 kohdassa tarkoitetun laskelman tulos on positiivinen, asianomainen jäsenvaltio on oikeutettu kompensoimaan laskelmien tuloksena saadut liikapäästöt edellyttäen, että

a) jäsenvaltio on sisällyttänyt asetuksen (EU) 2018/1999 14 artiklan mukaisesti toimitettuun päivitettyyn yhdennettyyn kansalliseen energia- ja ilmastosuunnitelmaansa meneillään olevat tai suunnitellut erityiset toimenpiteet, joilla varmistetaan tarvittaessa kaikkien maanielujen ja -varastojen ylläpito tai lisääminen ja vähennetään maan herkkyyttä luonnonhäiriöille;

b) jäsenvaltio on hyödyntänyt kaikkia muita joustomahdollisuuksia, jotka ovat sen käytettävissä tämän asetuksen 12 artiklan tai asetuksen (EU) 2018/842 7 artiklan 1 kohdan nojalla;

c) kaikkien unionin alueella ja kaikissa 2 artiklan 2 kohdan a–j alakohdassa tarkoitetuissa raportoinnin maankäyttöluokkiin kuuluvien kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien vuotuisen summan ja unionin tavoitteen [joka on 310 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia nettopoistumia] välinen erotus unionissa on negatiivinen kaudella 2026–2030.

Arvioidessaan, ylittävätkö kokonaispäästöt unionissa ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitetut kokonaispoistumat, komissio määrittää, sisällytetäänkö siihen 20 prosenttia nettopoistumista, joita jäsenvaltiot eivät ole tallettaneet kaudella 2021–2025, luonnonhäiriöiden vaikutuksen perusteella ja soveltamalla jäsenvaltioiden tämän artiklan 5 kohdan mukaisesti toimittamia tietoja. Komissio varmistaa tässä arvioinnissa myös, että jäsenvaltiot välttävät kaksinkertaista laskentaa erityisesti tämän asetuksen 12 artiklassa ja asetuksen (EU) 2018/842 7 artiklan 1 kohdassa säädettyjen joustomahdollisuuksien käytössä.

4. Edellä 3 kohdassa tarkoitetun kompensaation määrä voi kattaa ainoastaan tämän asetuksen liitteessä II a jäsenvaltiolle asetetun tavoitteen osalta päästöiksi lasketut nielut eikä se saa ylittää 50:tä prosenttia liitteessä VII kyseiselle jäsenvaltiolle kaudeksi 2026–2025 vahvistetusta kompensaation enimmäismäärästä.

5. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle näyttöä liitteen VI mukaisesti laskettujen luonnonhäiriöiden vaikutuksesta, jotta ne voisivat saada kompensaatiota tämän asetuksen liitteessä II a jäsenvaltiolle asetetun tavoitteen osalta päästöiksi lasketuista jäljellä olevista nieluista, muiden jäsenvaltioiden käyttämättömien kompensaatioiden kokonaismäärään asti, joka vahvistetaan liitteessä VII kaudeksi 2026–2025. Jos kompensaatiota koskeva pyyntö ylittää käytettävissä olevan käyttämättömän kompensaation määrän, kompensaatio jaetaan suhteellisesti asianomaisten jäsenvaltioiden kesken.”

14)Lisätään 13 c artikla seuraavasti:

”13 c artikla

Tavoitteiden hallinnointi

Jos jäsenvaltion tarkistetut kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat vuonna 2032 ylittävät kyseisen jäsenvaltion vuotuiset tavoitteet minä tahansa tiettynä vuotena kaudella 2026–2030, kun otetaan huomioon 12 ja 13 b artiklan mukaisesti käytetyt joustomahdollisuudet, sovelletaan seuraavaa toimenpidettä:

Määrä, joka on yhtä suuri kuin kasvihuonekaasujen liikapäästöjen määrää vastaava määrä hiilidioksidiekvivalenttitonneina kerrottuna kertoimella 1,08, lisätään kyseisen jäsenvaltion seuraavana vuonna ilmoittamaan kasvihuonekaasupäästölukuun 15 artiklan nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden mukaisesti.”

15)Korvataan 14 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kauden 2021–2025 osalta 15 päivään maaliskuuta 2027 ja kauden 2026–2030 osalta 15 päivään maaliskuuta 2032 mennessä vaatimustenmukaisuuskertomus, joka sisältää kaikki kokonaispäästöt ja -poistumat asiaankuuluvalla kaudella jokaisen kauden 2021–2025 osalta 2 artiklan 1 kohdan a–f alakohdassa ja kauden 2026–2030 osalta 2 artiklan 2 kohdan a–j alakohdassa tarkoitetusta maankäyttöön liittyvästä tilinpitoluokasta tässä asetuksessa vahvistettuja tilinpitosääntöjä noudattaen.

Vaatimustenmukaisuuskertomukseen on sisällyttävä arviointi seuraavista:

a) kompromisseja koskevat politiikat ja toimenpiteet;

b) ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen väliset synergiat;

c) ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja luonnon monimuotoisuuden väliset synergiat.

Kertomuksen on sisällettävä myös tarvittaessa tiedot aikomuksesta käyttää 11 artiklassa tarkoitettuja joustomahdollisuuksia ja niihin liittyviä määriä tai tällaisten joustomahdollisuuksien ja niihin liittyvien määrien käytöstä.”

16)Korvataan 15 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Komissio antaa tämän asetuksen 16 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi, jotta voidaan laatia säännöt, joiden mukaisesti kirjataan asetuksen (EU) 2018/1999 40 artiklan nojalla perustettuun unioniin rekisteriin ja asianmukaisesti suoritetaan seuraavat toiminnot:

a) päästöjen ja poistumien määrä kussakin maankäyttöön liittyvässä tilinpito- ja raportointiluokassa kussakin jäsenvaltiossa;

b) teknisen korjauksen käyttäminen tämän asetuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

c) joustomahdollisuuksien käyttäminen 12, 13, 13 a ja 13 b artiklan mukaisesti ja

d) 13 c artiklan mukaisten tavoitteiden noudattaminen.”

17)Lisätään 16 a artikla seuraavasti:

”16 a artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa asetuksen (EU) 2018/1999 44 artiklan 3 kohdalla perustettu ilmastonmuutoskomitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 44 tarkoitettu komitea.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.”

18)Korvataan 17 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Komissio toimittaa viimeistään kuuden kuukauden kuluessa […] jokaisen Pariisin sopimuksen 14 artiklan nojalla sovitun maailmanlaajuisen tilannekatsauksen jälkeen Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen toiminnasta, mukaan lukien tarvittaessa arvio 11 artiklassa tarkoitettujen joustomahdollisuuksien vaikutuksista ja siitä, miten tämä asetus edistää vuodella 2030 asetettua unionin tavoitetta kasvihuonekaasujen vähentämisestä, sekä siitä, miten se edistää Pariisin sopimuksen tavoitteita, erityisesti sen osalta, tarvitaanko unionin lisäpolitiikkoja ja -toimenpiteitä kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisen ja poistumien tehostamiseksi unionissa.

Kertomuksen antamisen jälkeen komissio tekee tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia. Ehdotuksissa on erityisesti vahvistettava vuotuiset tavoitteet ja hallinto, joilla pyritään saavuttamaan 4 artiklan 4 kohdassa vahvistettu vuoden 2035 ilmastoneutraaliustavoite, unionin lisäpolitiikat ja -toimenpiteet sekä vuoden 2035 jälkeinen kehys, jolla sisällytetään asetuksen soveltamisalaan kuuluvat kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat muilla sektoreilla, kuten meriympäristö ja makeanveden ympäristö.”

19)Muutetaan liite I tämän asetuksen liitteen I mukaisesti;

20)Lisätään tämän asetuksen liitteessä II oleva teksti liitteeksi II a.

2 artikla

Muutetaan asetus (EU) 2018/1999 seuraavasti:

1)Lisätään 2 artiklaan 63 ja 64 kohta seuraavasti:

”63) ’paikkatietojärjestelmällä’ tietokonepohjaista tietojärjestelmää, jolla voidaan tuottaa, tallentaa, analysoida ja esittää paikkatietoa;

64) ’paikkatietoperusteisella hakemuksella’ sähköistä hakulomaketta, joka sisältää paikkatietojärjestelmään perustuvan tietoteknisen sovelluksen, joka mahdollistaa sen, että tuensaajat voivat paikkatietoa hyödyntäen ilmoittaa ne tilan viljelylohkot ja muussa kuin maatalouskäytössä olevat alat, joiden osalta on haettu tukea.”

2)Korvataan 4 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan 1 kohdan ii alakohta seuraavasti:

”asetuksen (EU) 2018/841 4 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaiset jäsenvaltion sitoumukset ja kasvihuonekaasujen nettopoistumia koskevat kansalliset tavoitteet sekä sen panokset, joilla pyritään saavuttamaan unionin tavoite kasvihuonekaasujen nettopäästöjen vähentämisestä nollatasolle vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen negatiivisten päästöjen saavuttamisesta mainitun asetuksen 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti;”

3)Muutetaan 38 artikla seuraavasti:

(a)Lisätään 1 a kohta seuraavasti:

”Komissio tarkastaa vuonna 2025 kattavasti jäsenvaltioiden tämän asetuksen 26 artiklan 4 kohdan mukaisesti toimittamat kansalliset inventaariotiedot määrittääkseen jäsenvaltioiden vuotuiset tavoitteet kasvihuonekaasujen nettopäästöjen vähentämiselle asetuksen (EU) 2018/841 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja määrittääkseen jäsenvaltioiden vuotuiset päästökiintiöt asetuksen (EU) 2018/842 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti.”

(b)Korvataan 2 kohdan johdantolause seuraavasti:

”Edellä 1 ja 1 a kohdassa tarkoitetun kattavan tarkastuksen on sisällettävä”

c)Korvataan 4 kohta seuraavasti:

”Komissio määrittelee 1 kohdan mukaisesti suoritetun kattavan tarkastuksen valmistuttua täytäntöönpanosäädöksillä päästöjen kokonaismäärän kyseessä olevilta vuosilta käyttäen perusteena sellaisia kunkin jäsenvaltion korjattuja inventaariotietoja, jotka on eritelty asetuksen (EU) 2018/842 9 artiklan kannalta merkityksellisiin päästötietoihin ja tämän asetuksen liitteessä V olevan 1 osan c alakohdassa tarkoitettuihin päästötietoihin, sekä määrittelee asetuksen (EU) 2018/841 4 artiklan kannalta merkityksellisten päästöjen ja poistumien kokonaismäärän.”

4)Muutetaan liite V tämän asetuksen liitteen III mukaisesti.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta    Neuvoston puolesta

Puhemies    Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

Sisällysluettelo

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t)

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

1.4.4.Tulosindikaattorit

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t)

1.3.Ehdotus liittyy

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

1.4.4.Tulosindikaattorit

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset [elimen] määrärahoihin

3.2.3.Arvioidut vaikutukset [elimen] henkilöresursseihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus – maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/841 muuttamisesta

1.2.Toimintalohko(t) 

Ilmastotoimet 

Otsake 3 – Luonnonvarat ja ympäristö

Osasto 9 – Ympäristö ja ilmastotoimet

1.3.Ehdotus/aloite liittyy 

 uuteen toimeen 

 uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 45  

 käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen 

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

Tarkistetaan LULUCF-asetusta 2018/841 tavalla, joka vastaa vuoden 2030 ilmastotavoitetta, jotta kasvihuonekaasujen nettopäästöjä voidaan vähentää vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja ilmastoneutraalius voidaan saavuttaa asteittain ja tasapainoisesti vuoteen 2050 mennessä kustannustehokkaalla ja johdonmukaisella tavalla ottaen samalla huomioon tarve oikeudenmukaiseen siirtymään sekä kaikkien sektorien osallistumiseen EU:n ilmastotoimiin.

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

Erityistavoite nro 1

Ilmastoneutraali maasektori vuoteen 2035 mennessä: Komission vuonna 2018 antamassa tiedonannossa ”Puhdas maapallo kaikille” tehdään selväksi, että hiilen poistumia on lisättävä merkittävästi, jos aiomme saavuttaa ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Jotta EU voisi saavuttaa ilmastoneutraaliuden vuonna 2050, sen on käännettävä viimeaikainen lasku maahan pohjautuvien poistumien vähenemisessä ja aloitettava sellaisten toimien toteuttaminen, joilla lisätään poistumia jo tällä vuosikymmenellä, jotta voidaan ottaa huomioon maahan pohjautuvan ilmastonmuutoksen hillitsemisen pitkät valmisteluajat.        

Erityistavoite nro 2

Oikeudenmukainen, joustava ja integroitu ilmastopoliittinen kehys maasektorille: Koska mahdollisuudet lisätä hiilipoistumia jakautuvat epätasaisesti jäsenvaltioiden kesken ja koska maan monitoiminnallisuus luo synergioita ja aiheuttaa kompromisseja, LULUCF-asetuksen tarkistamisella on varmistettava oikeudenmukainen, joustava ja integroitu toimintapoliittinen kehys, johon sisältyy päästökiintiöiden määrittäminen kaudelle kaudelle 2026-2030 sekä LULUCF- että taakanjakosektoreilla.

Erityistavoite nro 3

LULUCF-sääntöjen yksinkertaistaminen: Nykyiset LULUCF-säännöt ovat usein monimutkaisia eikä niitä enää tarvita -55 prosentin tavoitteen uuden muotoilun vuoksi. Saatujen kokemusten perusteella voidaan optimoida ja yksinkertaistaa useita tilinpitokäsitteitä erityisesti metsien vertailutasojen asettamisen osalta. Näin voidaan vähentää täytäntöönpanokustannuksia ja parantaa LULUCF-sektorin sisällyttämistä kansallisiin yleisiin ilmastostrategioihin. Lisäksi seuranta- ja raportointijärjestelmissä on otettava paremmin huomioon alan ilmastotehokkuus.

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Tarkistuksen tärkein vaikutus on LULUCF-poistumien lisääntyminen, jotta vahvistetaan sektorin panosta ilmastotavoitesuunnitelmassa ilmoitettuun kunnianhimoisempaan EU:n vuoden 2030 ilmastotavoitteeseen (-55 %). Tämä liittyy tämän vaikutustenarvioinnin ensimmäiseen tavoitteeseen eli ilmastoneutraaliin maasektoriin vuoteen 2035 mennessä. Tämä vaikuttaa jäsenvaltioiden viranomaisiin, joiden on suunniteltava kunnianhimoista maapolitiikkaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, sekä maankäyttäjiin (viljelijät, metsänhoitajat), jotka ovat toimijoita kentällä. Yleisesti ottaen tämä vaikuttaa kaikkiin Euroopan ja maailman kansalaisiin, sillä ilmastotoimista saadaan rajat ylittävää julkista hyötyä.

1.4.4.Tulosindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

Indikaattori 1: Kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten taso EU:ssa vuonna 2030 (tavoite 55 prosentin nettovähennyksestä vuoteen 1990 verrattuna, kuten se on vahvistettu eurooppalaisessa ilmastolaissa).

Indikaattori 2: LULUCF-alojen kasvihuonekaasupoistumien taso vuonna 2030 (3XX miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuonna 2030)

Indikaattori 3: Tavoite yhdistetyn maasektorin (LULUCF ja maatalouden muut kuin hiilidioksidipäästöt) ilmastoneutraaliudesta vuonna 2035.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten tasot EU:ssa raportoidaan asetuksen (EU) 2018/1999 ja muun LULUCF-asetuksen seurantaan ja raportointiin liittyvän johdetun oikeuden mukaisesti.

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut 

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

Jäsenvaltioiden on saatettava voimaan tämän asetuksen noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, ja komissio laatii asiaa koskevat täytäntöönpanotoimet. Jäsenvaltioiden on sen vuoksi pantava täytäntöön politiikkoja ja toimenpiteitä sekä oikeudellisia ja hallinnollisia säännöksiä, jotka ovat tarpeen kansallisella tasolla ehdotuksen noudattamiseksi.

Tähän liittyen komissio tarkistaa ja hyväksyy rajoitetun määrän johdetun oikeuden säädöksiä, mukaan lukien inventaariotietojen kattava uudelleentarkastelu vuoteen 2025 mennessä. Uudelleentarkastelu – sekä LULUCF- että taakanjakoaloilla – antaa komissiolle mahdollisuuden määrittää kunkin jäsenvaltion keskimääräiset kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2021, 2022 ja 2023, päivittää vuoden 2030 päästökiintiöpolkua ja tarkistaa vuotuisia päästöoikeuksia vuosiksi 2026-2030.

Lisäksi edellytetään johdettua oikeutta, jossa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat LULUCF-sektoria unionin rekisterissä, päästöjen tarkkailua ja raportointia sekä vaatimustenmukaisuusraporttien todentamista. Täytäntöönpano edellyttää unionin rekisterissä käytettävän tietotekniikan kehittämistä, jotta voidaan käsitellä uudentyyppisiä päästöoikeuksia, jotka liittyvät LULUCF-sektorin ja taakanjakoasetuksen väliseen joustoon, sekä uusia toimijoita (jäsenvaltiot).

Lisäksi raportointi- ja noudattamismekanismin muuttuessa vuonna 2026 täytäntöönpano edellyttää seurannan parantamista ja tehostamista käyttäen Euroopan ympäristökeskusta ja siihen liittyviä Copernicus-ohjelman datapalveluja.

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

Ilmastonmuutos on rajatylittävä ongelma, ja EU:n toimilla voidaan tehokkaasti täydentää ja vahvistaa alueellisia, kansallisia ja paikallisia toimia. Vuoteen 2030 ulottuvan EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteen nostaminen vaikuttaa moniin EU:n talouden aloihin, ja siksi koordinoitu toiminta EU:n tasolla on välttämätöntä. Sillä on paljon suuremmat mahdollisuudet johtaa tarvittavaan kehitykseen ja toimia vahvana vauhdittajana kustannustehokkaalle muutokselle ja ylöspäin tapahtuvalle lähentymiselle.

Sen lisäksi, että maa pystyy varastoimaan ja sitomaan hiiltä, se tarjoaa monia muita tärkeitä tuotteita ja palveluja: Se tuottaa biotalouden aloille elintarvikkeita, rehuja ja raaka-aineita, tarjoaa elinympäristöjä luonnon monimuotoisuudelle ja monia ekosysteemipalveluja, jotka ovat elintärkeitä elämän kannalta (esim. veden ja ilman puhdistaminen), ja suojelee meitä joiltakin ilmastonmuutoksen seurauksilta (esim. tulvat ja aavikoituminen). Näiden toimintojen keskinäinen riippuvuus LULUCF-sektorin kyvystä sitoa hiiltä ilmakehästä edellyttää yhdennettyä lähestymistapaa ilmastotoimiin maasektorilla maankäytön suunnittelun optimoimiseksi ja kaikkia osapuolia hyödyttävien käytäntöjen määrittämiseksi.

Lisäksi mahdollisuudet lisätä maapohjaisia hiilen poistumia ja niihin liittyvät kustannukset jakautuvat epätasaisesti jäsenvaltioiden kesken. Keskeinen tekijä on ilmastotoimiin käytettävissä oleva alue, joka riippuu topografisista tai taloudellisista tekijöistä. Lisäksi maaperän ja maankäytön tyyppi yhdessä muiden ilmastoon liittyvien tekijöiden ja liikkumavaran kanssa vaikuttaa mahdollisuuksiin lisätä poistumia.

Sen vuoksi LULUCF-asetuksessa luodaan synergioita monien muiden EU:n toimintapoliittisten aloitteiden kanssa, jotka kattavat maahan liittyvät toimet.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

LULUCF-asetus on voimassa oleva EU:n säädös, joka hyväksyttiin vuonna 2018. Komissio on kuitenkin saanut arvokasta kokemusta sen jälkeen, kun päätös N:o 529/2013 46 tuli voimaan vuonna 2013, ja se on vaatinut jäsenvaltioita suorittamaan alueellaan maa-alaa koskevan korvaavan tilinpidon.

Tämä ehdotus perustuu kokemuksiin, joita on saatu näistä kahdesta sääntelyaloitteista, sekä Euroopan vuoden 2030 ilmastotavoitteiden tiukentamista koskevasta tiedonannosta, pitkän aikavälin strategiasta kukoistavaa, nykyaikaista, kilpailukykyitä ja ilmastoneutraalia taloutta varten sekä muista asiaankuuluvista Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvistä aloitteista. Aloite perustuu myös yhdennettyihin kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin perustuvaan prosessiin ja hallintoasetukseen sisältyvään kehykseen.

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

Tämä ehdotus on osa ilmasto- ja energia-alan 55-valmiuspakettia (”Fit for 55”). Paketin yleisenä tavoitteena on mukauttaa unionin lainsäädäntö EU:n kunnianhimoisempiin ilmastotavoitteisiin. Kaikki paketin aloitteet liittyvät läheisesti toisiinsa, ja kukin niistä riippuu muiden aloitteiden suunnittelusta. Tämä lainsäädäntöehdotus täydentää pakettiin sisältyviä ehdotuksia, ja sillä säilytetään johdonmukaisuus niiden kanssa.

Lisäksi ehdotuksella on vahvat yhteydet muihin komission aloitteisiin, jotka koskevat luontoon pohjautuvien hiilipoistumien suojelua ja parantamista, EU:n metsien ilmastonmuutoksen sietokyvyn parantamista, huonontuneen maan ja ekosysteemien ennallistamista, turvesoiden uudelleenkastelemista ja biotalouden edistämistä, mukaan lukien kestävien puutuotteiden käyttö, noudattaen kaikilta osin luonnon monimuotoisuutta edistäviä ekologisia periaatteita:

a) vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia 47 ;

b) Pellolta pöytään ‑strategia oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten 48 ;

c) EU:n metsästrategia 49 ;

d) [luonnon ennallistamista koskevat EU:n tavoitteet] 50 ;

e) EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi 51 ;

f) EU:n strategia metaanipäästöjen vähentämiseksi 52 ;

g) [EU:n maaperästrategia 53 ];

h) Kestävä biotalous Euroopalle 54 ;

i) Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma – Puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta 55 ;

j) Saasteettomuustoimintasuunnitelma 56 ;

k) EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisio 57 .

LULUCF-sektori liittyy kaikkiin ekosysteemeihin ja taloudellisiin toimintoihin, jotka ovat riippuvaisia maa-alasta ja sen tarjoamista palveluista. Tämän vuoksi LULUCF-asetuksessa luodaan synergioita muiden EU:n politiikkojen kanssa, jotka kattavat maahan liittyvät toimet, pääasiassa yhteisen maatalouspolitiikan, ympäristöpolitiikan 58 ja energiapolitiikan (erityisesti uusiutuvan energian osalta).

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

-

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

 kesto on rajattu

   toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

   maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia YYYY–YYYY ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia YYYY–YYYY.

 kestoa ei ole rajattu

✓Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2023 ja päättyy vuonna 2024.

✓minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 59  

 Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

✓ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

◻ toimeenpanovirastoja

 Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

 Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

✓ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

Kuten nykyisen asetuksen 14 artiklan 4 kohdassa jo säädetään, Euroopan ympäristökeskus antaa apua inventaarioiden tarkastamisessa ja vaatimustenmukaisuuden varmistamisessa.

2.HALLINNOINTI 

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt 

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Komissio seuraa ja arvioi edelleen LULUC-asetuksen soveltamisen edistymistä. Kyseisen asetuksen mukaan jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittain kertomus päästöistä, poistumia koskevista politiikoista ja toimenpiteistä. Uusien alojen sääntelyn avulla ympäristökeskuksen avulla saadut tarkkailu-, raportointi- ja todentamistiedot ovat keskeinen tietolähde, jonka avulla komissio voi arvioida edistymistä kyseisillä sektoreilla.

Komissio myös tekee säännöllisesti tutkimuksia EU:n ilmastopolitiikan olennaisista näkökohdista.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t) 

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

Ei sovelleta – Ehdotuksessa ei panna täytäntöön uutta rahoitusohjelmaa vaan suunnitellaan pitkän aikavälin politiikkaa. Hallinnointitapaa, rahoituksen toteutusmekanismeja, maksutapoja ja virhetasoihin liittyvää valvontastrategiaa ei sovelleta. Ehdotuksen täytäntöönpano edellyttää henkilöstöresurssien uudelleenjärjestelyjä komission sisällä. Käytössä on asianmukaiset menettelyt.

 

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista 

Tämä aloite ei aiheuta uutta merkittävää valvontaa tai riskejä, joita nykyinen sisäisen valvonnan kehys ei kattaisi. Varainhoitoasetuksen soveltamisen lisäksi ei ole suunniteltu muita erityistoimenpiteitä.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

 

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Meno-

laji

Numero

JM/EI-JM[1]

EFTA-mailta[2]

Ehdokasmailta[3]

Kolmansilta mailta

varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

3

09 01 01 01

EI-JM

KYLLÄ

EI

EI

EI

3

09 02 03

JM

KYLLÄ

EI

EI

EI

3

09 10 02

JM

KYLLÄ

KYLLÄ

KYLLÄ

EI

7

20 01 02 01

EI-JM

EI

EI

EI

EI

7

20 02 06 01

EI-JM

EI

EI

EI

EI

7

20 02 06 02

EI-JM

EI

EI

EI

EI

7

20 02 06 03

EI-JM

EI

EI

EI

EI

·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat: Ei sovelleta.

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin 

   Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

   Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

3

”Luonnonvarat ja ympäristö”

067

 

2023 

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

Toimintamäärärahat  

09 02 03

Sitoumukset

(1)

1,000

1,000

3,000

2,000

7,000

Maksut

(2)

 

0,400

1 000

1 800

1,800

5,000

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat

09 01 01 01

 

(3)

 

 

0,192

0,042 

0,067

0,301

Pääosaston CLIMA määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

= 1 + 3

1,000

1,000

3,192

0,042 

2,067 

7,301

Maksut

= 2 + 3

-

0,400

1,192

1,842

1,867

5,301

Toimintamäärärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

(4)

1,000

1,000

3,192

0,042 

2,067 

7,301

Maksut

(5)

 

0,400

1,192

1,842

1,867

5,301

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ

(6)

 

 

 

 

 

 

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 3 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

= 4+ 6

1,000

1,000

3,192

0,042 

2,067 

7,301

Maksut

= 5+ 6

-

0,400

1,192

1,842

1,867

5,301

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

7

”Hallintomenot”

Tämän osan täyttämisessä on käytettävä rahoitusselvityksen liitteessä (sisäisten sääntöjen liite V) olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

 

 

 

2023 

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

Pääosasto: CLIMA

 

Ÿ Henkilöresurssit  

0,608

0,608

0,760

0,760

0,912

3,648

Ÿ Muut hallintomenot  

0,055

0,107

0,107

-

-

0,269

Pääosasto CLIMA YHTEENSÄ

Määrärahat

0,663

0,715

0,867

0,760

0,912

3,917

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

0,663

0,715

0,867

0,760

0,912

3,917

 

 

 

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

1,663

1,715

4,059

0,802

2,979

11,218

Maksut

0,663

1,115

2,059

2,602

2,779

9,218



3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset 

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)



Tavoitteet ja tuotokset

Vuosi 
2023

Vuosi 
2024

Vuosi 
2025

Vuosi 
2026

Vuosi 
2027

YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyppi 60

Keskimäär. kustannukset

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lukumäärä yhteensä

Kustannukset yhteensä

ERITYISTAVOITE 1 61

- Rekisterin päivittäminen ja toiminta

0,000

 

0,000

 

0,192

 

0,042

 

0,067

0,301

- Tutkimusten määrittely

0,300

0,300

0,300

0,900

Välisumma, erityistavoite 1

1,201

ERITYISTAVOITE 2

- Oikeudenmukainen täytäntöönpano

0,300

0,300

2,300

2,000

4,900

Välisumma, erityistavoite 2

ERITYISTAVOITE 3

- Yksinkertaistaminen

0,400

0,400

0,400

1,200

Välisumma, erityistavoite 3

YHTEENSÄ

1,000

1,000

3,192

0,042

2,067

7,301

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin 

   Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

   Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

 

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7

 

 

 

 

 

 

Henkilöresurssit

0,608

0,608

0,760

0,760

0,912

3,648

Muut hallintomenot

0,055

0,107

0,107

-

-

0,269

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7, välisumma

0,663

0,715

0,867

0,760

0,912

3,917

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät[1]

 

 

 

 

 

 

Henkilöresurssit

-

-

-

-

-

-

Muut hallintomenot

-

-

0,192

0,042

0,067

0,301

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma

-

-

0,192

0,042

0,067

0,301

YHTEENSÄ

0,663

0,715

1,059

0,802

0,979

4,218

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

   Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

   Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

 

2023

2024

2025

2026

2027

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

20 01 02 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)

4

4

5

5

6

20 01 02 03 (EU:n ulkopuoliset edustustot)

 

 

 

 

 

01 01 01 01 (epäsuora tutkimustoiminta)

 

 

 

 

 

01 01 01 11 (suora tutkimustoiminta)

 

 

 

 

 

Muu budjettikohta (mikä?)

 

 

 

 

 

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[1]

20 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)

 

 

 

 

 

20 02 03 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa)

 

 

 

 

 

XX 01 xx yy zz [2]

– päätoimipaikassa

 

 

 

 

 

– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa

 

 

 

 

 

01 01 01 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö - epäsuora tutkimustoiminta)

 

 

 

 

 

01 01 01 12 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö - suora tutkimustoiminta)

 

 

 

 

 

Muu budjettikohta (mikä?)

 

 

 

 

 

YHTEENSÄ

4

4

5

5

6

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

Lisähenkilöstöä tarvitaan seuraaviin tarkoituksiin:

- Lainsäädännön laatiminen ja muutokset johdettuun oikeuteen, jossa vahvistetaan yksityiskohtaiset täytäntöönpanosäännöt seuraavia varten: huutokauppa, unionin rekisteri, seuranta ja raportointi, raporttien todentaminen;

- Täytäntöönpanotehtävät, jotka liittyvät maasektorin laajentamiseen siten, että siihen sisällytetään maatalouden muut kuin hiilidioksidipäästöt;

- Seuranta-, raportointi- ja todentamisvelvoitteiden päivitetyn ja tehostetun täytäntöönpanon seuranta; ympäristökeskuksen suorittama työn valvonta

- Liiketoiminta-analyysi IT-mukautuksia varten ja sen jälkeinen toiminta unionin rekisterissä olevien uusien elementtien osalta. Liiketoimintatieto- ja raportointivelvoitteet. Asiakassuhteiden hallinta ja uusien palvelupisteiden resurssien koordinointi.

Ulkopuolinen henkilöstö

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa 

Ehdotus/aloite

   voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä.

Menoja aiheutuu Life-ohjelman määrärahoissa.

   edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä.

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät sekä ehdotetut välineet.

   edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet 

Ehdotus/aloite

   rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

   rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

2023

2024

2025

2026

2027

Yhteensä

Rahoitukseen osallistuva taho 

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

 

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin 

   Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

   Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

   vaikutukset omiin varoihin

   vaikutukset muihin tuloihin

tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin    

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:

Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna

Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 62

Vuosi 
2023

Vuosi 
2024

Vuosi 
2025

Vuosi 
2026

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

Momentti ….

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

[…]

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

[…]



SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS – ’VIRASTOT’

Sisällysluettelo

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t)

1.3.Ehdotus liittyy

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

1.4.4.Tulosindikaattorit

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset [elimen] määrärahoihin

3.2.3.Arvioidut vaikutukset [elimen] henkilöresursseihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

 

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS – ’VIRASTOT’

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus – maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/841 muuttamisesta

1.2.Toimintalohko(t)

Ilmastotoimet

Otsake 3 Luonnonvarat ja ympäristö – osasto 9 – Ympäristö- ja ilmastotoimet (monivuotinen rahoituskehys 2021-27)

1.3.Ehdotus liittyy 

 uuteen toimeen

 uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 63  

käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

 yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen 

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet) 

Tarkistaa LULUCF-asetusta 2018/841 tavalla, joka vastaa vuoden 2030 ilmastotavoitetta, jotta nettokasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja ilmastoneutraalius voidaan saavuttaa asteittain ja tasapainoisesti vuoteen 2050 mennessä kustannustehokkaalla ja johdonmukaisella tavalla ottaen samalla huomioon tarve oikeudenmukaiseen siirtymään sekä kaikkien alojen osallistumiseen EU:n ilmastotoimiin.

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet) 

Erityistavoite nro 1

Ilmastoneutraali maasektori vuoteen 2035 mennessä: Komission vuonna 2018 antamassa tiedonannossa ”Puhdas maapallo kaikille” tehdään selväksi, että hiilen poistumia on lisättävä merkittävästi, jos aiomme saavuttaa ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Jotta EU voisi saavuttaa ilmastoneutraaliuden vuonna 2050, sen on käännettävä viimeaikainen lasku maahan pohjautuvien poistumien vähenemisessä ja aloitettava sellaisten toimien toteuttaminen, joilla lisätään poistumia jo tällä vuosikymmenellä, jotta voidaan ottaa huomioon maahan pohjautuvan ilmastonmuutoksen hillitsemisen pitkät valmisteluajat.    

Ympäristökeskuksen tavoite: Maatalouden ja LULUCF-sektorin päästöinventaarioiden laadun lisätarkastukset, mukaan lukien EU:n ja jäsenvaltioiden kasvihuonekaasuinventaariotietojen ja hiilisertifiointijärjestelmien välisen johdonmukaisuuden tarkistukset.

Toimet:

Kun odotukset jäsenvaltioiden käyttämistä menetelmistä ovat suuremmat, LULUCF-inventaarioiden alkutarkastuksissa laadun osalta tarkastettavien tietojen määrä kasvaa, kun taas näiden tarkastusten suorittamisen aikataulu pysyy samana.

Jäsenvaltioiden kasvihuonekaasuinventaariotietojen ja tilakohtaisten hiilisertifiointitietojen (jos lainsäädäntöä annetaan) välinen johdonmukaisuus on varmistettava.

Vuodesta 2024 alkaen: Maatalouden muiden kuin hiilidioksidipäästöjen laadunarviointi-/laadunvarmistusprosessin integrointi, jotta maatalouden ja LULUCF-sektorin päästöinventaariotiedot voidaan tarkastaa johdonmukaisella tavalla maa-alan yhdistetyn täytäntöönpanon valmistelemiseksi.    

Erityistavoite nro 2

Oikeudenmukainen, joustava ja integroitu ilmastopoliittinen kehys maasektorille: Koska mahdollisuudet lisätä hiilipoistumia jakautuvat epätasaisesti jäsenvaltioiden kesken ja koska maan monitoiminnallisuus luo synergioita ja aiheuttaa kompromisseja, LULUCF-asetuksen tarkistamisella on varmistettava oikeudenmukainen, joustava ja integroitu toimintapoliittinen kehys.

Ympäristökeskuksen tavoite: Tuetaan maatalouden ja LULUCF-sektorin päästöinventaarioiden kattavaa tarkastamista

Toimet: Perustetaan tarkastussihteeristö ja toimitaan sen sihteeristönä, jotta yhdessä sopimuksen tehneiden tarkastajien kanssa voidaan tehdä maataloutta ja LULUCF-sektoria koskevia kattavia arviointeja sekä asettaa noudattamistavoitteet (2025) ja tehdä tavoitteiden noudattamista koskeva tarkastus (2027 ja 2032). 

Erityistavoite nro 3

LULUCF-sääntöjen yksinkertaistaminen: Nykyiset LULUCF-säännöt ovat usein monimutkaisia eikä niitä enää tarvita -55 prosentin tavoitteen uuden muotoilun vuoksi. Saatujen kokemusten perusteella voidaan optimoida ja yksinkertaistaa useita tilinpitokäsitteitä erityisesti metsien vertailutasojen asettamisen osalta. Koska tarkastetussa LULUCF-asetuksessa otetaan käyttöön korkeamman tason menetelmiä jäsenvaltioissa ja erityisesti erityyppiset maa-alueet voidaan erottaa paremmin maiksi, joihin on sitoutunut paljon hiiltä, suojelualueiksi ja alueiksi, joihin kohdistuu ilmastonmuutosriski, tarvitaan lisää paikkatietoaineistoja jäsenvaltioiden tukemiseksi. Tämä voi vähentää täytäntöönpanokustannuksia ja parantaa LULUCF-sektorin sisällyttämistä kansallisiin yleisiin ilmastostrategioihin. Lisäksi seuranta- ja raportointijärjestelmissä on otettava paremmin huomioon alan ilmastotehokkuus.

Ympäristökeskuksen tavoite: Helpotetaan hiilivarastojen parempaa ja vuotuista maantieteellistä seurantaa ja yleiseurooppalaisen tietokokonaisuuden kehittämistä edistymisen seurantaa ja arviointia varten; Varmistetaan, että lisääntyneet hiilipoistumat eivät johda kielteisiin ympäristövaikutuksiin

Toimet:

Tuetaan jäsenvaltioita tällaisten tietojen käytössä (valmiuksien kehittäminen), jotta näistä maa-alueista voidaan tehdä yleiseurooppalainen arviointi ja käyttää tällaisia ositettuja maankäyttöalueita laadunarvioinnin/laadunvarmistuksen aikana ja jäsenvaltioiden tietojen uudelleentarkasteluprosessissa.

Laaditaan ja toteutetaan puolivuosittainen arviointi sen varmistamiseksi, että hiilipoistumien kasvava kysyntä maataloudessa ja LULUCF-sektorilla ei aiheuta kielteisiä vaikutuksia ympäristöön, etenkään luonnon monimuotoisuuteen.

Laaditaan säännöllisesti arviointeja ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsätalouden ja maatalouden tilaan, jotta voidaan turvata alojen valmiudet hiilidioksidinielujen osalta.

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Tarkistuksen tärkein vaikutus on LULUCF-poistumien lisääntyminen, jotta vahvistetaan sektorin panosta ilmastotavoitesuunnitelmassa ilmoitettuun kunnianhimoisempaan EU:n vuoden 2030 ilmastotavoitteeseen (-55 %). Tämä liittyy tämän vaikutustenarvioinnin ensimmäiseen tavoitteeseen eli ilmastoneutraaliin maasektoriin vuoteen 2035 mennessä. Tämä vaikuttaa jäsenvaltioiden viranomaisiin, joiden on suunniteltava kunnianhimoista maapolitiikkaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, sekä maankäyttäjiin (viljelijät, metsänhoitajat), jotka ovat toimijoita kentällä. Yleisesti ottaen tämä vaikuttaa kaikkiin Euroopan ja maailman kansalaisiin, sillä ilmastotoimista saadaan rajat ylittävää julkista hyötyä.

1.4.4.Tulosindikaattorit 

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

Indikaattori 1: kasvihuonekaasupäästövähennysten taso EU:ssa vuonna 2030 (tavoite 55 prosentin nettovähennyksestä vuoteen 1990 verrattuna, kuten se on vahvistettu eurooppalaisessa ilmastolaissa).

Indikaattori 2: LULUCF-alojen kasvihuonekaasupoistumien taso vuonna 2030 (3XX miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuonna 2030)

Indikaattori 3: Tavoite yhdistetyn maasektorin (LULUCF ja maatalouden muut kuin hiilidioksidipäästöt) ilmastoneutraaliudesta vuonna 2035.

Kasvihuonekaasupäästövähennysten tasot EU:ssa raportoidaan asetuksen (EU) 2018/1999 ja muun LULUCF-asetuksen seurantaan ja raportointiin liittyvän johdetun oikeuden mukaisesti.

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut 

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

Jäsenvaltioiden on saatettava voimaan tämän asetuksen noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, ja komissio laatii asiaa koskevat täytäntöönpanotoimet.

Lisäksi raportointi- ja noudattamismekanismin muuttuessa vuonna 2026 täytäntöönpano edellyttää seurannan parantamista ja tehostamista käyttäen Euroopan ympäristökeskusta ja siihen liittyviä Copernicus-ohjelman datapalveluja.

Tarkistetussa LULUCF-asetuksessa asetetaan LULUCF-sektorille ja maatalousalalle kunnianhimoiset ja uskottavat tavoitteet, joilla tuetaan kasvihuonekaasupäästöjen vähintään 55 prosentin nettovähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna, kuten eurooppalaisessa ilmastolaissa säädetään. Tarkistetulla LULUCF-asetusehdotuksella pyritään lisäämään hiilen sitomista maatalouden ja LULUCF-sektorin aloilla tavoitteena näiden kahden sektorin hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Samalla olisi varmistettava, että hiilidioksidin lisääntyneet poistumat eivät aiheuta kielteisiä vaikutuksia ympäristöön, etenkään luonnon monimuotoisuuteen, kansanterveyteen tai sosiaalisiin tai taloudellisiin tavoitteisiin.

Tarkistetussa LULUCF-asetuksessa edellytetään sen vuoksi, että jäsenvaltiot käyttävät täsmällisempiä menetelmiä arvioidakseen maatalouden ja LULUCF-sektorin päästöjä ja poistumia, muun muassa hyödyntämällä enemmän paikkatietoja näiden korkeamman tason laskelmien tukena. Jotta hiilivarastoja voitaisiin kartoittaa ja jäljittää runsaasti hiiltä sitovilla mailla, suojelualueilla ja ilmastonmuutosriskialueilla, tarvitaan korkeatasoisia menetelmiä, jotka edellyttävät oikea-aikaisia, standardoituja ja EU:n yhdenmukaistettuja tietokokonaisuuksia ja palveluja IPCC:n ohjeiden mukaisesti.

Koska LULUCF-sektorin nettovaikutusta EU:n yleiseen ilmastotavoitteeseen, joka tulee voimaan vuodesta 2026 alkaen, on muutettu ”ei debet -sääntöä” koskevasta asetuksesta, on asetettava vaatimustenmukaisuustavoitteet, jotka edellyttävät kattavia kasvihuonekaasuinventaarioiden lisäarviointeja. Tämä edellyttää valmisteluvaihetta vuosina 2024 ja 2025.

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

Ilmastonmuutos on rajatylittävä ongelma, ja EU:n toimilla voidaan tehokkaasti täydentää ja vahvistaa alueellisia, kansallisia ja paikallisia toimia. Vuoteen 2030 ulottuvan EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteen nostaminen vaikuttaa moniin EU:n talouden aloihin, ja siksi koordinoitu toiminta EU:n tasolla on välttämätöntä. Sillä on paljon suuremmat mahdollisuudet johtaa tarvittavaan kehitykseen ja toimia vahvana vauhdittajana kustannustehokkaalle muutokselle ja ylöspäin tapahtuvalle lähentymiselle.

Sen lisäksi, että maa pystyy varastoimaan ja sitomaan hiiltä, se tarjoaa monia muita tärkeitä tuotteita ja palveluja: Se tuottaa biotalouden aloille elintarvikkeita, rehuja ja raaka-aineita, tarjoaa elinympäristöjä luonnon monimuotoisuudelle ja monia ekosysteemipalveluja, jotka ovat elintärkeitä elämän kannalta (esim. veden ja ilman puhdistaminen), ja suojelee meitä joiltakin ilmastonmuutoksen seurauksilta (esim. tulvat ja aavikoituminen). Näiden toimintojen keskinäinen riippuvuus LULUCF-sektorin kyvystä sitoa hiiltä ilmakehästä edellyttää yhdennettyä lähestymistapaa ilmastotoimiin maasektorilla maankäytön suunnittelun optimoimiseksi ja kaikkia osapuolia hyödyttävien käytäntöjen määrittämiseksi.

Lisäksi mahdollisuudet lisätä maapohjaisia hiilen poistumia ja niihin liittyvät kustannukset jakautuvat epätasaisesti jäsenvaltioiden kesken. Keskeinen tekijä on ilmastotoimiin käytettävissä oleva alue, joka riippuu topografisista tai taloudellisista tekijöistä. Lisäksi maaperän ja maankäytön tyyppi yhdessä muiden ilmastoon liittyvien tekijöiden ja liikkumavaran kanssa vaikuttaa mahdollisuuksiin lisätä poistumia.

Tarkistettua LULUCF-asetusta on tuettava luotettavalla ja avoimella tarkkailu-, raportointi- ja todentamisjärjestelmällä (MRV), jonka on mentävä nykyisellä LULUCF-asetuksella perustettua tarkkailu-, raportointi- ja todentamisjärjestelmää pidemmälle. Sen on myös pystyttävä luomaan yhteys maataloudessa ja LULUCF-sektorilla tehtyjen maankäyttöä koskevien valintojen sekä hiilen sitomiseen ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun kohdistuvien vaikutusten välillä.

Tällä hetkellä ympäristökeskuksella on rajalliset resurssit LULUCF-päästöinventaarion tarkkailu-, raportointi- ja todentamistuen tukemiseksi asetuksissa (EU) 2018/841 (LULUCF-asetus) ja EU 2018/1999 (hallintoasetus) asetettujen vaatimusten mukaisesti.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

LULUCH-asetus on olemassa oleva EU:n säädös, joka hyväksyttiin vuonna 2018. Komissio on kuitenkin saanut arvokasta kokemusta sen jälkeen, kun päätös N:o 529/2013 64 tuli voimaan vuonna 2013, ja se on vaatinut jäsenvaltioita suorittamaan alueellaan maa-alaa koskevan korvaavan tilinpidon. Komission yksiköillä ja Euroopan ympäristökeskuksella on suoraa kokemusta jäsenvaltioiden LULUCF-inventaarioiden arvioinnista. Resurssien saatavuus on tällä hetkellä rajallista (koska sääntelykehyksen soveltaminen LULUCF-sektoriin on tällä hetkellä rajallista). Tämä kokemus on suoraan paljastanut puutteet sekä päivitystoimet, joita tarvitaan inventaarioiden laatimisen nykyaikaistamiseksi käyttäen välineitä ja palveluja, jotka on rakennettu ympäristökeskuksen hallinnoimien EU:n ohjelmien (enimmäisimpänä Copernicus) kautta.

Tämä ehdotus perustuu kokemuksiin, joita on saatu näistä aiemmista sääntelyaloitteista, sekä tiedonannosta "EU:n ilmastotavoite vuodelle 2030 entistä korkeammalle", pitkän aikavälin strategiasta kukoistavaa, nykyaikaista, kilpailukykyitä ja ilmastoneutraalia taloutta varten sekä muista asiaankuuluvista Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvistä aloitteista. Aloite perustuu myös yhdennettyihin kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin perustuvaan prosessiin ja hallintoasetukseen sisältyvään kehykseen, ja se muodostaa keskeisen osan tulevaa tavoitteiden asettamista. […]

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

Tämä ehdotus on osa ilmasto- ja energia-alan 55-valmiuspakettia (”Fit for 55”). Paketin yleisenä tavoitteena on mukauttaa unionin lainsäädäntö EU:n kunnianhimoisempiin ilmastotavoitteisiin. Kaikki paketin aloitteet liittyvät läheisesti toisiinsa, ja kukin niistä riippuu muiden aloitteiden suunnittelusta. Tämä lainsäädäntöehdotus täydentää pakettiin sisältyviä ehdotuksia, ja sillä säilytetään johdonmukaisuus niiden kanssa.

Lisäksi ehdotuksella on vahvat yhteydet muihin komission aloitteisiin, jotka koskevat luontoon pohjautuvien hiilipoistumien suojelua ja parantamista, EU:n metsien ilmastonmuutoksen sietokyvyn parantamista, huonontuneen maan ja ekosysteemien ennallistamista, turvesoiden uudelleenkastelemista ja biotalouden edistämistä, mukaan lukien kestävien puutuotteiden käyttö, noudattaen kaikilta osin luonnon monimuotoisuutta edistäviä ekologisia periaatteita:

a) vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia 65 ;

b) Pellolta pöytään ‑strategia oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten 66 ;

c) EU:n metsästrategia 67 ;

d) EU:n luonnon ennallistamista koskeva suunnitelma:

e) EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi 68 ;

f) EU:n strategia metaanipäästöjen vähentämiseksi 69 ;

g) [EU:n maaperästrategia 70 ];

h) Kestävä biotalous Euroopalle 71 ;

i) Kiertotalouden toimintasuunnitelma – Puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta 72 ;

j) Saasteettomuustoimintasuunnitelma 73 ;

k) EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisio 74

LULUCF-sektori liittyy kaikkiin ekosysteemeihin ja taloudellisiin toimintoihin, jotka ovat riippuvaisia maasta ja sen tarjoamista palveluista. Tämän vuoksi LULUCF-asetuksessa luodaan synergioita muiden EU:n politiikkojen kanssa, jotka kattavat maahan liittyvät toimet, pääasiassa yhteisen maatalouspolitiikan 75 ja energiapolitiikan (erityisesti uusiutuvan energian osalta).

 

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

-

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

 kesto on rajattu

Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

Rahoitusvaikutukset koskevat vuosia VVVV–VVVV.

 kestoa ei ole rajattu

Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 76  

 Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

toimeenpanovirastoja

 Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

 Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

✓ 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

Huomautukset:

Komissiota tukee Euroopan ympäristökeskus vuotuisen työohjelmansa mukaisesti, kuten edellä on kuvattu. Euroopan ympäristökeskus toteuttaa tämän työn osana tämänhetkistä toimeksiantoaan yhtenäisen ohjelma-asiakirjan mukaisesti noudattaen Euroopan ympäristökeskuksen monivuotista ja vuotuista työohjelmaa (asetuksen 2019/715 (varainhoitoasetuksen) 32 artikla).

 

2.HALLINNOINTI 

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt 

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Komissio seuraa ja arvioi edelleen LULUC-asetuksen soveltamisen edistymistä. Kyseisen asetuksen mukaan jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittain kertomus päästöistä, poistumia koskevista politiikoista ja toimenpiteistä. Uusien alojen sääntelyn avulla ympäristökeskuksen kautta saadut tarkkailu-, raportointi- ja todentamistiedot ovat keskeinen tietolähde, jonka avulla komissio voi arvioida edistymistä kyseisillä sektoreilla.

Komissio myös tekee säännöllisesti tutkimuksia EU:n ilmastopolitiikan olennaisista näkökohdista.

[…]

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t) 

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

Ei sovelleta – Ehdotuksessa ei panna täytäntöön uutta rahoitusohjelmaa vaan suunnitellaan pitkän aikavälin politiikkaa. Hallinnointitapaa, rahoituksen toteutusmekanismeja, maksutapoja ja virhetasoihin liittyvää valvontastrategiaa ei sovelleta. Ehdotuksen täytäntöönpano edellyttää henkilöstöresurssien uudelleenjärjestelyjä komission sisällä. Käytössä on asianmukaiset menettelyt.

[…]

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

[…]

[…]

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista 

Tämä aloite ei aiheuta uutta merkittävää valvontaa tai riskejä, joita nykyinen sisäisen valvonnan kehys ei kattaisi. Varainhoitoasetuksen soveltamisen lisäksi ei ole suunniteltu muita erityistoimenpiteitä.


2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi Euroopan ympäristökeskukseen sovelletaan rajoituksetta Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 11 päivänä syyskuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 säännöksiä. Euroopan ympäristökeskuksella on sen tarkoituksiin suunniteltu petostentorjuntastrategia ja sen perusteella laadittu toimintasuunnitelma. Lisäksi Euroopan ympäristökeskuksen perustamisesta annetussa asetuksessa annetaan säännökset ympäristökeskuksen talousarvion ja sovellettavien varainhoitosääntöjen täytäntöönpanosta ja valvonnasta, mukaan lukien säännökset petosten ja sääntöjenvastaisuuksien torjumiseksi.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Meno-

laji

Numero

JM/EI-JM[1]

EFTA-mailta[2]

Ehdokasmailta[3]

Kolmansilta mailta

Varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

3

09 02 03

JM

KYLLÄ

EI

EI

EI

3

09 10 02

JM

KYLLÄ

KYLLÄ

KYLLÄ

EI

7

20 01 02 01

EI-JM

EI

EI

EI

EI

7

20 02 06 01

EI-JM

EI

EI

EI

EI

7

20 02 06 02

EI-JM

EI

EI

EI

EI

7

20 02 06 03

EI-JM

EI

EI

EI

EI

·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat: Ei sovelleta

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin 

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

3

Luonnonvarat ja ympäristö

[Elin]: Ympäristökeskus

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

Osasto 1:

Sitoumukset

(1)

1,967

2,006

2,046

2,087

8,106

Maksut

(2)

1,967

2,006

2,046

2,087

8,106

Osasto 2:

Sitoumukset

(1a)

0,177

0,181

0,184

0,198

0,740

Maksut

(2a)

0,177

0,181

0,184

0,198

0,740

Osasto 3:

Sitoumukset

(3a)

0,153

1,156

0,159

1,162

2,631

 

Maksut

(3b)

0,153

1,156

0,159

1,162

2,631

Ympäristökeskuksen määrärahat yhteensä

Sitoumukset

=1 + 1a + 3a

2,297

3,343

2,390

3,447

11,476

Maksut

=2 + 2a +3b

2,297

3,343

2,390

3,447

11,476

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

7

”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Pääosasto: CLIMA

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

Henkilöstömenot

0,608

0,608

0,760

0,760

0,912

3,648

Muut hallintomenot

0,055

0,107

0,107

-

-

0,269

Pääosasto CLIMA YHTEENSÄ

0,663

0,715

0,867

0,760

0,912

3,917

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

0,663

0,715

0,867

0,760

0,912

3,917

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ *

Sitoumukset

0,663

3,012

4,209

3,150

4,359

15,393

Maksut

0,663

3,012

4,209

3,150

4,359

15,393

* Euroopan ympäristökeskukselle osoitettujen lisämäärärahojen talousarviovaikutus kompensoidaan vähentämällä Life-ohjelman määrärahoja vastaavasti.

3.2.2.Arvioidut vaikutukset [elimen] määrärahoihin 

   Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

   Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset

Vuosi 
2024

Vuosi 
2025

Vuosi 
2026

Vuosi 
2027

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyppi 77

Keskimäär. kustannukset

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lukumäärä yhteensä

Kustannukset yhteensä

ERITYISTAVOITE 2 78

kattava tarkastus – tulos

1M

1M

2M

– Tuotos

– Tuotos

Välisumma, erityistavoite 1

ERITYISTAVOITE 2

– Tuotos

Välisumma, erityistavoite 2

KAIKKI YHTEENSÄ

3.2.3.Arvioidut vaikutukset [elimen] henkilöresursseihin 

3.2.3.1.Yhteenveto

   Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

   Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

 

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

Väliaikaiset toimihenkilöt (AD-palkkaluokat)

 

1,636

1,669

1,702

1,736

6,742

Väliaikaiset toimihenkilöt (AST-palkkaluokat)

-

-

-

-

-

Sopimussuhteinen henkilöstö

0,331

0,338

0,344

0,351

1,364

Kansalliset asiantuntijat

-

-

-

-

-

YHTEENSÄ

1,967

2,006

2,046

2,087

8,106

Henkilöstötarpeet (kokoaikaiseksi muutettuna)

 

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

Väliaikaiset toimihenkilöt (AD-palkkaluokat)

4

8

8

8

8

36

Väliaikaiset toimihenkilöt (AST-palkkaluokat)

 

 

 

 

 

0

Sopimussuhteinen henkilöstö

1

3

3

3

3

13

Kansalliset asiantuntijat

 

 

 

 

 

0

YHTEENSÄ

5

11

11

11

11

49

Ilmoitetaan suunniteltu palveluksenottopäivä ja tehdään sen perusteella tarvittavat mukautukset määrään (jos henkilö on tarkoitus ottaa palvelukseen heinäkuussa, keskimääräisistä kustannuksista otetaan huomioon vain 50 prosenttia) ja annetaan tarkemmat tiedot.

3.2.3.2.Henkilöresurssien arvioitu tarve vastuullisessa pääosastossa

   Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

   Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)

 

2023

2024

2025

2026

2027

Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikainen henkilöstö)

20 01 02 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)

4

4

5

5

6

20 01 02 03 (EU:n ulkopuoliset edustustot)

 

 

 

 

 

01 01 01 01 (epäsuora tutkimustoiminta)

 

 

 

 

 

01 01 01 11 (suora tutkimustoiminta)

 

 

 

 

 

Muu budjettikohta (mikä?)

 

 

 

 

 

Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) [1]

20 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)

 

 

 

 

 

20 02 03 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa)

 

 

 

 

 

XX 01 xx yy zz [2]

– päätoimipaikassa

 

 

 

 

 

– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa

 

 

 

 

 

01 01 01 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö - epäsuora tutkimustoiminta)

 

 

 

 

 

01 01 01 12 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö - suora tutkimustoiminta)

 

 

 

 

 

Muu budjettikohta (mikä?)

 

 

 

 

 

YHTEENSÄ

4

4

5

5

6

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

Lisähenkilöstöä tarvitaan seuraaviin tarkoituksiin:

- Lainsäädännön laatiminen ja muutokset johdettuun oikeuteen, jossa vahvistetaan yksityiskohtaiset täytäntöönpanosäännöt seuraavia varten: huutokauppa, unionin rekisteri, seuranta ja raportointi, raporttien todentaminen;

- Täytäntöönpanotehtävät, jotka liittyvät maasektorin laajentamiseen siten, että siihen sisällytetään maatalouden muut kuin hiilidioksidipäästöt;

- Tarkkailu-, raportointi- ja todentamisvelvoitteiden päivitetyn ja tehostetun täytäntöönpanon seuranta;

- Unionin rekisterissä käytettävän tietotekniikan mukauttaminen (yhdessä päästökauppajärjestelmän kanssa)

Ulkopuolinen henkilöstö

Kokoaikaiseksi muunnetun henkilöstön kustannusten laskentamenetelmä olisi kuvattava liitteessä V olevassa 3 kohdassa.

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa 

Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät.

Euroopan ympäristökeskukselle osoitettujen lisämäärärahojen talousarviovaikutus kompensoidaan vähentämällä Life-ohjelman määrärahoja vastaavasti. Ympäristökeskukselle myönnettävän EU:n rahoitusosuuden suurentuminen ja Life-ohjelman määrärahojen väheneminen otetaan huomioon tulevien vuosien rahoitussuunnitelmassa.

Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista 79 .

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät.

[…]

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet 

Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

Rahoitukseen osallistuva taho 

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

 

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin 

   Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

   Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

   vaikutukset omiin varoihin

   vaikutukset muihin tuloihin

tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:

Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna

Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 80

2023

2024

2025

2026

2027

Momentti ….

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

(1)    COM(2019) 640 final.
(2)    COM(2018) 773 final.
(3)    COM(2020) 690 final.
(4)    Eurooppa-neuvoston päätelmät 10.–11 päivänä joulukuuta 2020, EUCO 22/20 CO EUR 17 CONCL 8.
(5)    Direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).
(6)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/842, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030, joilla edistetään ilmastotoimia Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 26).
(7)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).
(8)    COM(2020) 380 final.
(9)    COM/2020/381 final.
(10)    […]
(11)    […]
(12)    COM/2021/82 final.
(13)    COM/2020/663 final.
(14)    […]
(15)    COM/2018/673 final
(16)    COM/2020/98 final.
(17)    COM/2021/400 final.
(18)    COM/2021/[345] final.
(19)    COM/2018/392 final.
(20)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1).
(21)    COM/2020/564 final, https://europa.eu/!xc64CH  
(22)     COM(2018) 773 final : Puhdas maapallo kaikille – Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta.
(23)     Perusteellinen analyysi komission tiedonannon COM(2018) 773 tueksi.
(24)    EUVL C 326, 26.10.2012, s. 391.
(25)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1).
(26)    EUVL C […], […], s. […].
(27)    EUVL C […], […], s. […].
(28)    COM(2019)640 final.
(29)     https://www4.unfccc.int/sites/ndcstaging/PublishedDocuments/European%20Union%20First/EU_NDC_Submission_December%202020.pdf  
(30)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1).
(31)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/841, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 ja päätöksen N:o 529/2013/EU muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 1).
(32)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/842, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030, joilla edistetään ilmastotoimia Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 26).
(33)    COM(2020) 562 final.
(34)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1).
(35)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kustannustehokkaiden päästövähennysten ja vähähiilisyyttä edistävien investointien edistämiseksi sekä päätöksen (EU) 2015/1814 muuttamisesta 14 päivänä maaliskuuta 2018 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2018/410 (EUVL L 76, 19.3.2018, s. 3).
(36)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/842, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030, joilla edistetään ilmastotoimia Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 26).
(37)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(38)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia - Luonto takaisin osaksi elämäämme” (COM(2020) 380 final).
(39)    COM/2020/381 final.
(40)    […]
(41)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).
(42)    COM/2021/82 final.
(43)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1).
(44)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(45)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.
(46)     http://data.europa.eu/eli/dec/2013/529/oj  
(47)    COM(2020) 380 final.
(48)    COM/2020/381 final.
(49)    […]
(50)    […]
(51)    COM/2021/82 final.
(52)    COM/2020/663 final.
(53)    […]
(54)    COM/2018/673 final
(55)    COM/2020/98 final.
(56)    COM/2021/400 final.
(57)    COM/2021/[345] final.
(58)    COM/2018/392 final.
(59)    Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx  
(60)    Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).
(61)    Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.
(62)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.
(63)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.
(64)     http://data.europa.eu/eli/dec/2013/529/oj  
(65)    COM(2020) 380 final.
(66)    COM/2020/381 final.
(67)    […]
(68)    COM/2021/82 final.
(69)    COM/2020/663 final.
(70)    […]
(71)    COM/2018/673 final
(72)    COM/2020/98 final.
(73)    COM/2021/400 final
(74)    […]
(75)    […]
(76)    Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx .
(77)    Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).
(78)    Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.
(79)    Ks. vuosia 2021-2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 17 päivänä joulukuuta 2020 annetun annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 2093/2020 artikla 12 ja 13.
(80)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.
Top

Bryssel 14.7.2021

COM(2021) 554 final

LIITE

Ehdotukseen

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

asetuksen (EU) 2018/841 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse soveltamisalasta, vaatimusten noudattamista koskevien sääntöjen yksinkertaistamisesta, jäsenvaltioiden tavoitteiden asettamisesta vuodelle 2030 ja sitoutumisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseen yhteisesti vuoteen 2035 mennessä maankäytön, metsätalouden ja maatalouden sektorilla sekä asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta seurannan, raportoinnin, edistymisen seurannan ja uudelleentarkastelun osalta

{SEC(2021) 554 final} - {SWD(2021) 551 final} - {SWD(2021) 609 final} - {SWD(2021) 610 final}


LIITE I

Korvataan asetuksen (EU) 2018/841 liitteessä I oleva B jakso seuraavasti:

”B.    Edellä 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut hiilivarastot:

a)    elävä biomassa;

b)    karike 11;

c)    kuollut puuaines 21;

d)    kuollut eloperäinen aines 32;

e)    kivennäismaa;

f)    eloperäinen maa;

g)    puutuotteet metsitetyn maan ja hoidetun metsämaan maankäyttöön liittyvissä tilinpitoluokissa.”



LIITE II

Lisätään asetukseen (EU) 2018/841 liite II a seuraavasti:

”Liite II a

4 artiklan 2 kohdan mukainen kasvihuonekaasujen nettopoistumia koskeva unionin tavoite ja jäsenvaltioiden kansalliset tavoitteet, jotka on saavutettava vuonna 2030

 

Jäsenvaltio

Kasvihuonekaasupäästöjen nettovähennyksen arvo tuhansina hiilidioksidiekvivalenttitonneina vuonna 2030

Belgia

-1 352

Bulgaria

-9 718

Tšekki

-1 228

Tanska

5 338

Saksa

-30 840

Viro

-2 545

Irlanti

3 728

Kreikka

-4 373

Espanja

-43 635

Ranska

-34 046

Kroatia

-5 527

Italia

-35 758

Kypros

-352

Latvia

-644

Liettua

-4 633

Luxemburg

-403

Unkari

-5 724

Malta

2

Alankomaat

4 523

Itävalta

-5 650

Puola

-38 098

Portugali

-1 358

Romania

-25 665

Slovenia

-146

Slovakia

-6 821

Suomi

-17 754

Ruotsi

-47 321

EU-27

-310 000



LIITE III

Korvataan asetuksen (EU) N:o 2018/1999 liitteessä V oleva 3 osa seuraavasti:

”Maantieteellisesti täsmälliset maan käyttötarkoituksen muuttamista koskevat tiedot kansallisia kasvihuonekaasuinventaarioita koskevien IPCC:n vuoden 2006 ohjeiden mukaisesti. Kasvihuonekaasuinventaarion toiminnan on perustuttava sähköisiin tietokantoihin ja paikkatietojärjestelmiin, ja sen on sisällettävä

a) seurantajärjestelmä maankäyttöyksiköille, joissa on paljon direktiivin 2018/2001 29 artiklan 4 kohdassa määriteltyä hiiltä sitovaa maata;

b) seurantajärjestelmä suojattaville maankäyttöyksiköille, jotka määritellään maaksi, joka kuuluu yhteen tai useampaan seuraavista luokista:

-    Direktiivin 2018/2001 29 artiklan 3 kohdassa määritelty biologiselta monimuotoisuudeltaan rikas maa;

-    Neuvoston direktiivin 92/43/ETY 4 4 artiklassa määritellyt yhteisön tärkeänä pitämät alueet ja erityisten suojelutoimien alueet sekä niiden ulkopuoliset maayksiköt, joihin sovelletaan mainitun direktiivin 6 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisia suojelutoimenpiteitä alueen suojelutavoitteiden saavuttamiseksi;

-    Direktiivin 92/43/ETY liitteessä IV lueteltujen lajien lisääntymis- ja levähdyspaikat, joihin sovelletaan mainitun direktiivin 12 artiklan mukaisia suojelutoimenpiteitä;

-    Direktiivin 92/43/ETY liitteessä I luetellut luontotyypit ja direktiivin 92/43/ETY liitteessä II lueteltujen lajien elinympäristöt, joita esiintyy yhteisön tärkeinä pitämien alueiden tai erityisten suojelutoimien alueiden ulkopuolella ja jotka myötävaikuttavat siihen, että nämä luontotyypit ja lajit saavuttavat suotuisan suojelutason mainitun direktiivin 2 artiklan mukaisesti, tai joihin voidaan soveltaa direktiivin 2004/35/EY 5 mukaisia ehkäiseviä ja korjaavia toimenpiteitä;

-    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY 6 4 artiklan mukaisesti luokitellut erityiset suojelualueet ja niiden ulkopuoliset maayksiköt, joihin sovelletaan direktiivin 2009/147/ETY 4 artiklan ja direktiivin 92/43/ETY 6 artiklan 2 kohdan mukaisia suojelutoimenpiteitä alueen suojelutavoitteiden saavuttamiseksi;

-    Maayksiköt, joihin sovelletaan sellaisten lintujen suojelutoimenpiteitä, joiden tilan ei katsota olevan turvattu direktiivin 2009/147/EY 12 artiklan mukaisessa raportoinnissa, jotta voidaan täyttää mainitun direktiivin 4 artiklan 4 kohdan toisessa virkkeessä säädetty vaatimus, jonka mukaan on pyrittävä välttämään elinympäristöjen pilaantuminen tai huonontuminen, tai mainitun direktiivin 3 artiklan mukainen vaatimus lintulajien elinympäristöjen riittävän moninaisuuden ja laajuuden säilyttämisestä ja ylläpitämisestä;

-    Muut elinympäristöt, jotka jäsenvaltio nimeää direktiivissä 92/42/ETY ja 2009/147/EY säädettyjä tarkoituksia vastaaviin tarkoituksiin;

-    Maayksiköt, joihin sovelletaan toimenpiteitä, joita tarvitaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY 7 4 artiklan iii kohdassa tarkoitettujen pintavesimuodostumien ekologisen tilan suojelemiseksi ja sen huonontumisen estämiseksi;

-    Luonnolliset tulvatasanteet tai tulvavesiä pidättävät alueet, joita jäsenvaltiot suojelevat tulvariskien hallinnan yhteydessä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/60/EY 8 mukaisesti;

c) seurantajärjestelmä ennastettaville maankäyttöyksiköille, jotka määritellään maaksi, joka kuuluu yhteen tai useampaan seuraavista luokista:

-    Edellä b alakohdassa kuvatut yhteisön tärkeänä pitämät alueet, erityisten suojelutoimien alueet ja erityiset suojelualueet sekä niiden ulkopuoliset maayksiköt, joiden on todettu olevan ennallistamisen tai korvaavien toimenpiteiden tarpeessa alueen suojelutavoitteiden saavuttamiseksi;

-    Direktiivin 2009/147/EY 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tai sen liitteessä I lueteltujen luonnonvaraisten lintulajien elinympäristöt, joita esiintyy erityisten suojelualueiden ulkopuolella ja joiden on todettu olevan ennallistamistoimenpiteiden tarpeessa direktiivin 2009/147/EY tarkoituksia varten;

-    Direktiivin 92/43/ETY liitteessä I luetellut luontotyypit ja direktiivin 92/43/ETY liitteessä II lueteltujen lajien elinympäristöt, jotka sijaitsevat yhteisön tärkeinä pitämien alueiden tai erityisten suojelutoimien alueiden ulkopuolella ja joiden on todettu olevan ennallistamistoimenpiteiden tarpeessa direktiivin 92/43/ETY mukaisen suotuisan suojelun tason saavuttamiseksi ja/tai joiden on todettu tarvitsevan korjaavia toimenpiteitä direktiivin 2004/35/EY 6 artiklan soveltamiseksi;

-    Alueet, joiden on todettu olevan ennallistamisen tarpeessa jäsenvaltiossa sovellettavan luonnon ennallistamista koskevan suunnitelman mukaisesti;

-    Maayksiköt, joihin sovelletaan toimenpiteitä, joita vaaditaan direktiivin 2000/60/EY 4 artiklan iii alakohdassa tarkoitettujen pintavesimuodostumien hyvän ekologisen tilan palauttamiseksi, tai toimenpiteitä, joita vaaditaan kyseisten vesimuodostumien erinomaisen ekologisen tilan palauttamiseksi, jos lainsäädännössä niin edellytetään;

-    Maayksiköt, joihin sovelletaan direktiivin 2000/60/EY liitteessä VI olevan B osan vii kohdassa tarkoitettuja kosteikkojen uudelleenluomisen ja ennallistamisen toimenpiteitä;

-    Alueet, jotka ovat ekosysteemien ennallistamisen tarpeessa, jotta saavutetaan ekosysteemien hyvä tila Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 9 mukaisesti;

d) seurantajärjestelmä maankäyttöyksiköille, joihin liittyy suuri ilmastoriski:

-    Alueet, joilla voidaan kompensoida luonnonhäiriöitä asetuksen (EU) 2018/841 13 b artiklan 5 kohdan mukaisesti

-    Direktiivin 2007/60/EY 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut alueet.

-    Jäsenvaltioiden kansallisessa sopeutumisstrategiassa määritellyt alat, joilla esiintyy suuria luonnon ja ihmisen aiheuttamia riskejä ja joihin sovelletaan ilmastoon liittyvien katastrofiriskien vähentämistoimia.

Kasvihuonekaasuinventaarion on mahdollistettava tietojen vaihto ja integrointi sähköisten tietokantojen ja paikkatietojärjestelmien välillä.

Kauden 2021–2025 osalta ensimmäisen tason menetelmä kansallisia kasvihuonekaasuinventaarioita koskevien IPCC:n vuoden 2006 ohjeiden mukaisesti. Kun kyseessä ovat sellaisen hiilivaraston päästöt ja poistumat, jonka päästöjen tai poistumien osuus on vähintään 25–30 prosenttia lähde- tai nieluluokassa, joka on asetettu etusijalle jäsenvaltion kansallisessa inventaariojärjestelmässä, koska sitä koskevilla ennakkotiedoilla on merkittävä vaikutus tietyn maan kasvihuonekaasujen kokonaisinventaarioon päästöjen ja poistumien absoluuttisen tason, päästöjen ja poistumien suuntauksen tai maankäyttöluokissa päästöjen ja poistumien epävarmuuden osalta, ja vuodesta 2026 alkaen kaikkien hiilivaraston päästöjen ja poistumien ennakkotietojen osalta, vähintään toisen tason menetelmä kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista koskevien IPCC:n vuoden 2006 ohjeiden mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on vuodesta 2026 alkaen kaikkien hiilivarastojen päästöjä ja poistumia koskevien ennakkotietojen osalta sovellettava alueilla, joilla on edellä c alakohdassa tarkoitettuja paljon hiiltä sitovia maankäyttöyksiköitä, alueilla, joilla on edellä d ja e alakohdassa tarkoitettuja suojeltavia tai ennallistettavia maankäyttöyksikköjä, ja alueilla, joilla on edellä f alakohdassa tarkoitettuja korkeille tuleville ilmastoriskeille alttiita maankäyttöyksiköitä, kolmannen tason menetelmää kansallisia kasvihuonekaasuinventaarioita koskevien IPCC:n vuoden 2006 ohjeiden mukaisesti.”

(1) 1    Sovelletaan ainoastaan metsitettyyn maahan ja hoidettuun metsämaahan.
(2) 2    Sovelletaan ainoastaan metsäkatoalueeseen, hoidettuun viljelymaahan, hoidettuun ruohikkoalueeseen ja hoidettuihin kosteikkoihin.
(3)    Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).
(4)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/35/EY, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, ympäristövastuusta ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja korjaamisen osalta (EUVL L 143, 30.4.2004, s. 56).
(5)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7)
(6)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).
(7)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta (EUVL L 288, 6.11.2007, s. 27).
(8)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).
Top