1.   Tällä asetuksella perustetaan Euroopan unionin turvapaikkavirasto, jäljempänä ’virasto’. Virasto korvaa asetuksella (EU) N:o 439/2010 perustetun Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston(EASO), ja toimii sen seuraajana.

2.   Virasto auttaa osaltaan varmistamaan unionin turvapaikkalainsäädännön tehokkaan ja yhdenmukaisen soveltamisen jäsenvaltioissa perusoikeuksia täysimääräisesti kunnioittaen. Virasto helpottaa ja tukee jäsenvaltioiden toimia yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän, jäljempänä ’yhteinen turvapaikkajärjestelmä’, täytäntöönpanemiseksi, myös mahdollistamalla lähentymisen kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten arvioinnissa kaikkialla unionissa ja koordinoimalla ja lujittamalla käytännön yhteistyötä ja tietojenvaihtoa.

Virasto parantaa yhteisen turvapaikkajärjestelmän toimintaa muun muassa 14 artiklassa tarkoitetun seurantamekanismin välityksellä ja antamalla jäsenvaltioille operatiivista ja teknistä apua etenkin silloin, kun niiden turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmiin kohdistuu suhteeton paine.

3.   Virasto on asiantuntemuskeskus riippumattomuutensa, antamansa avun ja keräämänsä ja jakamansa tiedon tieteellisen ja teknisen laadun, toimintatapojensa ja -menettelyjensä avoimuuden ja sille annettujen tehtävien suorittamisessa osoittamansa huolellisuuden ansiosta, kuten myös toimeksiantonsa hoitamisessa välttämättömän tietoteknisen tuen ansiosta.

1.   Edellä olevan 1 artiklan soveltamiseksi virasto hoitaa seuraavia tehtäviä:

2.   Virasto toteuttaa omasta aloitteestaan tiedotustoimia toimeksiantonsa piiriin kuuluvilla aloilla. Se antaa yleisölle paikkansapitäviä ja kattavia tietoja toiminnastaan. Virasto ei saa toteuttaa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tehtävien hoitamista haittaavia tiedotustoimia. Tiedotustoimet on toteutettava rajoittamatta 65 artiklan soveltamista sekä hallintoneuvoston hyväksymien asiaa koskevien tiedotus- ja viestintäsuunnitelmien mukaisesti.

1.   Virasto ja kansallisten turvapaikka- ja maahanmuuttoviranomaiset ja muut asiaankuuluvat viranomaiset tekevät yhteistyötä vilpittömässä mielessä.

2.   Virasto ja kansalliset turvapaikka- ja maahanmuuttoviranomaiset ja muut asiaankuuluvat viranomaiset vaihtavat kaikki tarvittavat tiedot ajoissa ja täsmällisesti, jotta ne voivat hoitaa niille tässä asetuksessa annetut tehtävät ja velvollisuudet ja etenkin jotta virasto voi hoitaa 2 artiklassa tarkoitetut tehtävänsä.

3.   Virasto toimii tiiviisti kansallisten turvapaikka- ja maahanmuuttoviranomaisten ja muiden asiaankuuluvien viranomaisten sekä komission kanssa. Virasto hoitaa tehtävänsä vaikuttamatta muille asiaankuuluville unionin elimille ja laitoksille annettuihin tehtäviin. Virasto toimii yhteistyössä näiden elinten ja laitosten, hallitustenvälisten järjestöjen, etenkin Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun viraston (UNHCR), ja muiden asiaankuuluvien järjestöjen kanssa tämän asetuksen mukaisesti.

4.   Virasto järjestää, edistää ja koordinoi toimia, joiden avulla jäsenvaltiot voivat vaihtaa tietoja, muun muassa perustamalla tarvittaessa verkostoja.

5.   Jos pääjohtaja kehotettuaan jäsenvaltiota toimittamaan virastolle tiedot, joita tämä tarvitsee hoitaakseen tämän asetuksen mukaiset tehtävänsä, toteaa, että jäsenvaltio on järjestelmällisesti jättänyt tiedot toimittamatta, hän raportoi asiasta hallintoneuvostolle ja komissiolle.

1.   Virasto kerää ja analysoi tietoja turvapaikkatilanteesta unionissa ja kolmansissa maissa, siinä määrin kuin sillä saattaa olla vaikutusta unioniin, muun muassa ajantasaisia tietoja muuttoliikkeen perimmäisistä syistä, muutto- ja pakolaisvirroista, muuttajien joukossa ilman huoltajaa olevista alaikäisistä, kokonaisvastaanottokapasiteetista ja kolmansien maiden uudelleensijoittamistarpeista sekä tilanteista, joissa unioniin saattaa saapua suuri määrä kolmansien maiden kansalaisia, minkä johdosta jäsenvaltioiden turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmät saattavat joutua suhteettoman paineen alaisiksi, jotta se voi antaa oikea-aikaista ja luotettavaa tietoa jäsenvaltioille ja havaita jäsenvaltioiden turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmiin mahdollisesti kohdistuvat riskit.

Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa vahvistettua tarkoitusta varten virasto toimii läheisessä yhteistyössä Euroopan raja- ja merivartioviraston kanssa ja ottaa tarpeen mukaan huomioon Euroopan raja- ja merivartioviraston asetuksen (EU) 2019/1896 nojalla toteuttamat riskianalyysit varmistaakseen mahdollisimman suuren yhtenäisyyden ja lähentymisen viraston ja Euroopan raja- ja merivartioviraston antamien tietojen suhteen.

2.   Virasto perustaa analyysinsa erityisesti jäsenvaltioiden, asiaankuuluvien unionin toimielinten, elinten ja laitosten, Euroopan ulkosuhdehallinnon ja UNHCR:n toimittamiin tietoihin ja etenkin maailmanlaajuisia uudelleensijoittamistarpeita koskeviin UNHCR:n kertomuksiin. Virasto voi ottaa huomioon myös asiaan liittyviltä järjestöiltä saatavilla olevat tiedot niiden asiantuntemuksen perusteella.

3.   Virasto varmistaa asiaankuuluvien tietojen nopean vaihdon jäsenvaltioiden kesken ja komission kanssa. Lisäksi se toimittaa analyysinsa tulokset hallintoneuvostolle ajoissa ja täsmällisesti. Virasto raportoi analyysistaan kaksi kertaa vuodessa Euroopan parlamentille.

1.   Virasto järjestää, koordinoi ja edistää unionin turvapaikkalainsäädännön täytäntöönpanoa koskevaa tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden kesken ja komission ja jäsenvaltioiden välillä.

2.   Virasto perustaa erityisesti olemassa olevia järjestelyjä hyväksi käyttäen unionin, kansallisia ja kansainvälisiä turvapaikkavälineitä koskevia tietokantoja ja verkkoportaaleja. Kyseisiin tietokantoihin ei tallenneta eikä kyseisissä verkkoportaaleissa julkaista mitään henkilötietoja, ellei virasto ole saanut tietoja julkisesti saatavilla olevista lähteistä.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa tietokannoissa ja verkkoportaaleissa on oltava julkisesti saatavilla olevia osia, joissa on

1.   Pääjohtaja nimittää viraston henkilöstöön kuuluvia asiantuntijoita jäsenvaltioihin lähetettäviksi yhteyshenkilöiksi.

2.   Pääjohtaja tekee asianomaisia jäsenvaltioita kuullen ehdotuksen lähettämisen luonteesta ja ehdoista sekä siitä jäsenvaltiosta tai alueesta, johon yhteyshenkilö voidaan lähettää. Pääjohtaja voi päättää, että yhteyshenkilö huolehtii enintään neljästä toisiaan lähellä sijaitsevasta jäsenvaltiosta. Pääjohtajan on saatava ehdotukselleen hallintoneuvoston hyväksyntä.

3.   Pääjohtaja ilmoittaa asianomaiselle jäsenvaltiolle yhteyshenkilön nimityksestä ja määrittää yhdessä kyseisen jäsenvaltion kanssa paikan, johon tämä lähetetään.

4.   Yhteyshenkilö toimii viraston puolesta, ja hänen tehtävänään on edistää yhteistyötä ja vuoropuhelua viraston ja kansallisten turvapaikka- ja maahanmuuttoviranomaisten ja muiden asiaankuuluvien viranomaisten välillä. Yhteyshenkilön tehtäviin kuuluu erityisesti

Jos ensimmäisen alakohdan f alakohdassa tarkoitetuissa raporteissa tuodaan esiin yhteen tai useampaan asianomaisen jäsenvaltion kannalta olennaiseen seikkaan liittyviä huolenaiheita, pääjohtaja ilmoittaa asiasta viipymättä kyseiselle jäsenvaltiolle. Kyseiset raportit on otettava huomioon 14 artiklassa tarkoitettua seurantamekanismia sovellettaessa, ja ne on toimitettava asianomaiselle jäsenvaltiolle.

5.   Edellä olevan 4 kohdan soveltamiseksi yhteyshenkilöiden on pidettävä säännöllisesti yhteyttä kansallisiin turvapaikka- ja maahanmuuttoviranomaisiin ja muihin asiaankuuluviin viranomaisiin pitäen asianomaisen jäsenvaltion nimeämän yhteyspisteen ajan tasalla.

6.   Tehtäviään hoitaessaan yhteyshenkilö ottaa vastaan ohjeita ainoastaan virastolta.

1.   Virasto luo, kehittää ja arvioi koulutusta, joka on tarkoitettu sen omalle henkilöstölle sekä asiaankuuluvien kansallisten hallintoelinten, tuomioistuinten sekä turvapaikka- ja vastaanottoasioista vastaavien kansallisten viranomaisten henkilöstölle.

2.   Virasto kehittää 1 kohdassa tarkoitettua koulutusta läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden sekä aiheellisissa tapauksissa Euroopan raja- ja merivartioviraston, neuvoston asetuksella (EY) N:o 168/2007 (19) perustetun Euroopan unionin perusoikeusviraston ja asiaankuuluvien koulutuslaitosten, akateemisten instituutioiden, oikeusalan yhdistysten, koulutusverkostojen ja alan järjestöjen kanssa.

3.   Virasto kehittää eurooppalaisen turvapaikka-alan koulutusohjelman ottaen huomioon unionissa olemassa olevan yhteistyön turvapaikka-alalla edistääkseen parhaita käytäntöjä ja korkeatasoisia vaatimuksia unionin turvapaikkalainsäädännön täytäntöönpanossa.

Jäsenvaltioiden on unionin turvapaikkalainsäädännön mukaisten velvollisuuksiensa nojalla kehitettävä henkilöstölleen tarkoituksenmukaista koulutusta eurooppalaisen turvapaikka-alan koulutusohjelman pohjalta ja sisällytettävä kyseisen koulutusohjelman keskeiset osat omaan koulutukseensa.

4.   Viraston tarjoaman koulutuksen on oltava laadukasta, ja siinä on määritettävä keskeiset periaatteet ja parhaat käytännöt, jotta varmistetaan se, että hallinnollisia menetelmiä, päätöksiä ja oikeusalan käytäntöjä lähennetään kunnioittaen samalle täysimääräisesti kansallisten tuomioistuinten riippumattomuutta.

Eurooppalaiseen turvapaikka-alan koulutusohjelmaan kuuluvassa viraston tarjoamassa koulutuksessa on käsiteltävä erityisesti seuraavia aiheita:

5.   Virasto tarjoaa yleistä, erityistä tai temaattista koulutusta sekä tapauskohtaisia koulutustoimia hyödyntäen myös kouluttajakoulutuksen menetelmiä ja verkko-opetusta.

6.   Virasto toteuttaa tarvittavat aloitteet sen tarkistamiseksi ja tarvittaessa varmistamiseksi, että turvapaikka-asioiden tukiryhmiin osallistuvat asiantuntijat, mukaan lukien muut kuin sen palveluksessa olevat asiantuntijat, ovat saaneet tehtäviinsä nähden asiaankuuluvan koulutuksen viraston järjestämiin operatiivisiin toimiin osallistumista varten.

Virasto antaa tarpeen mukaan ja ennen ryhmän lähettämistä tai heti lähettämisen jälkeen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuille asiantuntijoille asianomaisessa jäsenvaltiossa, jäljempänä ’vastaanottava jäsenvaltio’, annettavaan operatiiviseen ja tekniseen apuun liittyvää erityiskoulutusta.

7.   Virasto voi järjestää jäsenvaltion tai kolmannen maan alueella koulutusta yhteistyössä kyseisen jäsenvaltion tai kolmannen maan kanssa.

1.   Virasto on keskus, joka kerää asiaankuuluvista kolmansista maista olennaista, luotettavaa, objektiivista, tarkkaa ja ajantasaista tietoa avoimesti ja puolueettomasti käyttäen hyväksi asiaan liittyvää tietoa, myös lasten tilanteeseen ja sukupuolten asemaan liittyvää tietoa sekä täsmätietoa haavoittuviin ryhmiin ja vähemmistöryhmiin kuuluvista henkilöistä. Virasto laatii ja päivittää säännöllisesti raportteja ja muita asiakirjoja, joissa annetaan asiaankuuluvia kolmansia maita koskevia tietoja unionin tasolla, myös asiaankuuluviin kolmansiin maihin liittyvistä temaattisista kysymyksistä.

2.   Erityisesti virasto

1.   Virasto huolehtii kolmansia maita koskevien tietojen tuottamiseen liittyvien kansallisten aloitteiden koordinoinnista perustamalla ja hallinnoimalla jäsenvaltioiden välisiä verkostoja, jotka tuottavat tietoa kolmansista maista. Kyseisissä verkostoissa voi tarvittaessa ja tapauskohtaisesti olla mukana UNHCR:stä tai muista asiaankuuluvista järjestöistä tulevia ulkopuolisia asiantuntijoita, joilla on asiaan liittyvää asiantuntemusta.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen verkostojen tarkoituksena on, että jäsenvaltiot voivat erityisesti

1.   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2011/95/EU (20) vahvistettujen arviointiperusteiden soveltamisen lähentämiseksi virasto koordinoi jäsenvaltioiden toimia, joiden tarkoituksena on kehittää yhteinen analyysi tiettyjen lähtömaiden tilanteesta, jäljempänä ’yhteinen analyysi’, ja ohjeistus jäsenvaltioiden avustamiseksi kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten arvioinnissa.

Yhteistä analyysia ja ohjeistusta laadittaessa virasto ottaa huomioon UNHCR:n tietyistä lähtömaista tulevien turvapaikanhakijoiden kansainvälisen suojelun tarpeen arviointia varten laatimat viimeisimmät suuntaviivat.

2.   Pääjohtaja toimittaa komissiota kuultuaan ohjeistuksen hallintoneuvoston hyväksyttäväksi. Yhteinen analyysi on liitettävä ohjeistukseen.

3.   Jäsenvaltioiden on otettava yhteinen analyysi ja ohjeistus huomioon tutkiessaan kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niiden toimivaltaa tehdä päätös yksittäisistä kansainvälistä suojelua koskevista hakemuksista.

4.   Virasto varmistaa, että yhteistä analyysia ja ohjeistusta tarkastellaan säännöllisesti uudelleen ja päivitetään tarpeen mukaan. Tällainen uudelleentarkastelu ja päivitys on suoritettava, jos lähtömaan tilanteessa on tapahtunut muutos tai joissa objektiiviset seikat viittaavat siihen, että yhteistä analyysia ja ohjeistusta ei käytetä. Yhteisen analyysin ja ohjeistuksen uudelleentarkastelu ja päivitys edellyttävät komission kuulemista ja 2 kohdassa tarkoitettua hallintoneuvoston hyväksyntää.

5.   Jäsenvaltioiden on toimitettava virastolle kaikki olennaiset tiedot, jotka viittaavat siihen, että yhteistä analyysia ja ohjeistusta on tarpeen tarkastella uudelleen ja päivittää.

1.   Virasto voi avustaa jäsenvaltioita Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/32/EU (21) mukaisten turvallisen maan käsitteiden soveltamisessa toimittamalla tietoja ja analyyseja.

2.   Virasto avustaa komissiota tämän tehtävissä, jotka liittyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/32/EU mukaisiin turvallisen maan käsitteisiin, toimittamalla tietoja ja analyyseja.

3.   Toimittaessaan tietoja ja analyyseja tämän artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti viraston on noudatettava 9 artiklassa säädettyjä yleisiä periaatteita.

4.   Virasto toimittaa 1 ja 2 kohdan mukaisesti tuottamansa tiedot ja analyysit Euroopan parlamentille ja neuvostolle sekä säännöllisesti että pyynnöstä.

1.   Virasto järjestää ja koordinoi toimia, joilla edistetään unionin turvapaikkalainsäädännön asianmukaista ja tehokasta täytäntöönpanoa, muun muassa kehittämällä turvapaikka-asioita koskevia operatiivisia vaatimuksia, indikaattoreita, suuntaviivoja tai parhaita käytäntöjä, sekä turvapaikka-asioihin liittyvien parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden kesken.

2.   Virasto kehittää omasta aloitteestaan tai hallintoneuvoston tai komission pyynnöstä operatiivisia vaatimuksia, indikaattoreita, suuntaviivoja ja parhaita käytäntöjä, jotka liittyvät unionin turvapaikkalainsäädännön täytäntöönpanoon.

3.   Kehittäessään 2 kohdassa tarkoitettuja operatiivisia vaatimuksia, indikaattoreita, suuntaviivoja ja parhaita käytäntöjä virasto kuulee komissiota ja jäsenvaltioita sekä tarvittaessa UNHCR:ää. Virasto voi myös kuulla hallitustenvälisiä ja muita järjestöjä sekä oikeusalan yhdistyksiä ja asiantuntijaverkostoja niiden asiaan liittyvän asiantuntemuksen perusteella.

4.   Hallintoneuvosto hyväksyy 2 kohdassa tarkoitetut operatiiviset vaatimukset, indikaattorit, suuntaviivat ja parhaat käytännöt. Kun operatiiviset vaatimukset, indikaattorit, suuntaviivat ja parhaat käytännöt on hyväksytty, virasto antaa ne tiedoksi jäsenvaltioille ja komissiolle.

5.   Virasto avustaa jäsenvaltioita näiden pyynnöstä operatiivisten vaatimusten, indikaattoreiden, 2 kohdassa tarkoitettujen suuntaviivojen ja parhaiden käytäntöjen soveltamisessa niiden turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmiin tarjoamalla niille tarvittavaa asiantuntemusta tai operatiivista ja teknistä apua.

6.   Virasto ottaa tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut operatiiviset vaatimukset, indikaattorit, suuntaviivat ja parhaat käytännöt huomioon 14 artiklassa tarkoitettua seurantamekanismia soveltaessaan.

1.   Virasto perustaa läheisessä yhteistyössä komission kanssa seurantamekanismin yhteisen turvapaikkajärjestelmän operatiivisen ja teknisen täytäntöönpanon seuraamiseksi ehkäistäkseen tai havaitakseen mahdollisia puutteita jäsenvaltioiden turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmissä sekä arvioidakseen jäsenvaltioiden kykyä ja valmiutta hallita tilanteita, joissa niihin kohdistuu suhteeton paine, kyseisten järjestelmien tehostamiseksi.

2.   Hallintoneuvosto vahvistaa pääjohtajan ehdotuksesta ja komissiota kuullen yhteiset menetelmät tässä luvussa säädettyä seurantamekanismia varten. Kyseisissä yhteisissä menetelmissä on esitettävä objektiiviset kriteerit, joihin seuranta perustetaan, seurantamekanismin menetelmien, prosessien ja välineiden kuvaus, kuten käytännön järjestelyt paikan päällä myös lyhyellä varoitusajalla tehtäviä arviointikäyntejä varten, sekä asiantuntijaryhmien muodostamista koskevat säännöt ja periaatteet.

3.   Seurannassa tarkastellaan yhteisen turvapaikkajärjestelmän kaikkien näkökohtien operatiivista ja teknistä täytäntöönpanoa ja etenkin seuraavia:

4.   Seuranta voidaan perustaa erityisesti asianomaisen jäsenvaltion toimittamiin tietoihin, 5 artiklassa tarkoitettuun analyysiin turvapaikkatilannetta koskevista tiedoista ja satunnaistarkastuksiin.

Virasto voi ottaa huomioon muilta asiaan liittyviltä hallitustenvälisiltä järjestöiltä tai elimiltä, erityisesti UNHCR:ltä, ja muilta asiaankuuluvilta järjestöiltä niiden asiantuntemuksen perusteella saatavilla olevia tietoja.

5.   Virasto voi tehdä seurantaa varten paikan päällä tehtäviä arviointikäyntejä. Virasto saa tehdä lyhyellä varoitusajalla tehtäviä arviointikäyntejä ainoastaan 15 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi.

6.   Jäsenvaltioiden on toimitettava virastolle sen pyynnöstä tiedot 3 kohdassa tarkoitetuista yhteisen turvapaikkajärjestelmän näkökohdista.

Jäsenvaltioiden on toimitettava virastolle sen pyynnöstä tiedot valmiussuunnitelmastaan, joka sisältää toimenpiteet mahdollisesta niiden turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmään kohdistuvasta suhteettomasta paineesta selviämiseksi. Virasto avustaa asianomaista jäsenvaltiota tämän suostumuksella valmiussuunnitelman laatimisessa tai sen tarkistamisessa.

7.   Jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä viraston kanssa ja muun muassa helpotettava paikan päällä seurantaa varten tehtäviä arviointikäyntejä. Pääjohtaja ilmoittaa asianomaisille jäsenvaltioille riittävän ajoissa etukäteen tällaisista arviointikäynneistä. Lyhyellä varoitusajalla tehtävistä arviointikäynneistä pääjohtaja ilmoittaa asianomaiselle jäsenvaltiolle 72 tuntia etukäteen.

1.   Hallintoneuvosto hyväksyy pääjohtajan ehdotuksesta ja komissiota kuullen seurantaohjelman 14 artiklassa tarkoitetun seurantamekanismin soveltamiseksi, jäljempänä ’seurantaohjelma’, joka kattaa:

Seurantaohjelmassa ilmoitetaan, minkä jäsenvaltioiden turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmiä on määrä seurata kunakin vuonna. Seurantaohjelmassa varmistetaan, että jokaista jäsenvaltiota seurataan ainakin kerran kunkin viisivuotiskauden aikana.

2.   Jos 5 artiklassa tarkoitettu analyysi turvapaikkatilannetta koskevista tiedoista herättää vakavaa huolta jäsenvaltion turvapaikka- tai vastaanottojärjestelmän toiminnasta, virasto käynnistää seurannan joko omasta aloitteestaan komissiota kuullen tai komission pyynnöstä.

3.   Pääjohtaja toimittaa seurannan havainnot asianomaiselle jäsenvaltiolle, joka voi esittää niistä huomautuksia ja tarvittaessa myös ilmoittaa omat tarpeensa. Jäsenvaltioiden on esitettävä huomautuksensa yhden kuukauden kuluessa päivästä, jona seurannan havainnot vastaanotettiin.

4.   Pääjohtaja laatii tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen havaintojen perusteella asianomaisen jäsenvaltion huomautukset huomioon ottaen ja komissiota kuullen suositusluonnokset. Suositusluonnoksissa on esitettävä pääpiirteissään, mitä toimenpiteitä asianomaisen jäsenvaltion on toteutettava, tarvittaessa viraston avustuksella, korjatakseen seurannan yhteydessä havaitut puutteet toimintakyvyssä ja -valmiudessa, sekä määräaika, jossa asianomaisen jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet. Pääjohtaja toimittaa suositusluonnokset asianomaiselle jäsenvaltiolle. Asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava huomautuksensa suositusluonnoksista yhden kuukauden kuluessa päivästä, jona suositusluonnokset vastaanotettiin. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava huomautuksensa 15 päivän kuluessa.

Otettuaan asianomaisen jäsenvaltion huomautukset huomioon pääjohtaja toimittaa havainnot ja suositusluonnokset hallintoneuvostolle. Hallintoneuvosto hyväksyy suositukset äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistön päätöksellä. Virasto toimittaa suositukset Euroopan parlamentille. Virasto tiedottaa komissiolle suositusten täytäntöönpanosta.

5.   Jos jäsenvaltio ei pane 4 kohdassa tarkoitetuissa viraston suosituksissa esitettyjä toimenpiteitä täytäntöön asetetussa määräajassa ja tästä on vakavia vaikutuksia yhteisen turvapaikkajärjestelmän toimintaan, komissio hyväksyy oman arvionsa perusteella kyseiselle jäsenvaltiolle osoitettuja suosituksia, joissa yksilöidään toimenpiteet, joita puutteiden korjaaminen edellyttää, ja tarvittaessa erityistoimenpiteet, jotka viraston on toteutettava jäsenvaltion tukemiseksi.

6.   Komissio voi puutteiden vakavuuden huomioon ottaen järjestää asianomaisessa jäsenvaltiossa paikan päällä tehtäviä arviointikäyntejä. Komissio ilmoittaa asianomaisille jäsenvaltioille riittävän ajoissa etukäteen tällaisista arviointikäynneistä.

7.   Asianomaisen jäsenvaltion on raportoitava komissiolle tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen suositusten täytäntöönpanosta suosituksissa asetetussa määräajassa. Jos asianomainen jäsenvaltio ei ole määräajan päätyttyä noudattanut suosituksia, komissio voi antaa ehdotuksen neuvoston täytäntöönpanosäädökseksi 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

8.   Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle mahdollisesti toteuttamistaan seurannan jatkotoimista. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 5 kohdassa tarkoitetut suositukset ja tiedottaa niille säännöllisesti asianomaisen jäsenvaltion edistymisestä kyseisten suositusten täytäntöönpanossa.

1.   Virasto antaa jäsenvaltioille operatiivista ja teknistä apua tämän luvun mukaisesti:

2.   Virasto järjestää ja koordinoi asianmukaista operatiivista ja teknistä apua, johon voi kuulua yksi tai useampi seuraavista operatiivisista ja teknisistä toimenpiteistä, täysimääräisesti perusoikeuksia kunnioittaen:

3.   Virasto rahoittaa ja osarahoittaa 2 kohdassa tarkoitettuja operatiivisia ja teknisiä toimenpiteitä talousarviostaan virastoon sovellettavien varainhoitosääntöjen mukaisesti.

4.   Pääjohtaja arvioi tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen operatiivisten ja teknisten toimenpiteiden tuloksia. Pääjohtaja toimittaa yksityiskohtaiset arviointikertomukset toimintasuunnitelmassa vahvistetun, 18 artiklan 2 kohdan k alakohdassa tarkoitetun raportointi- ja arviointijärjestelmän mukaisesti hallintoneuvostolle 60 päivän kuluessa näiden toimenpiteiden toteuttamisen päättymisestä yhdessä perusoikeusvastaavan huomautusten kanssa. Virasto laatii kyseisistä tuloksista kattavan vertailevan analyysin ja sisällyttää sen 69 artiklassa tarkoitettuun vuotuiseen toimintakertomukseen.

1.   Jäsenvaltion esittämä 16 artiklan 1 kohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitettu avunpyyntö on osoitettava pääjohtajalle- Tällaisissa pyynnöissä on kuvattava tilanne ja pyynnön tarkoitus ja niihin on liitettävä yksityiskohtainen tarvearvio ja tapauksen mukaan kuvaus kansallisella tasolla jo toteutetuista toimenpiteistä.

2.   Kun jäsenvaltio antaa suostumuksensa 16 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaiseen viraston oma-aloitteiseen avuntarjoukseen, jäsenvaltion on toimitettava virastolle yksityiskohtainen tarvearvio ja tapauksen mukaan kuvaus kansallisella tasolla jo toteutetuista toimenpiteistä.

3.   Pääjohtaja arvioi ja hyväksyy avunpyynnöt ja koordinoi niitä, myös kun on kyse turvapaikka-asioiden tukiryhmien lähettämisestä. Pääjohtaja ilmoittaa viipymättä hallintoneuvostolle 16 artiklan 1 kohdan a, b tai c alakohdan mukaisista avunpyynnön vastaanottamisesta tai viraston 16 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesta oma-aloitteisista avuntarjouksista. Pääjohtaja tutkii asianomaisen jäsenvaltion tämän artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesti toimittaman yksityiskohtaisen tarvearvion.

4.   Virasto laatii jokaisesta 16 artiklan 1 kohdan a, b tai c alakohdan mukaisesta apua koskevasta pyynnöstä ja 16 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesta oma-aloitteisesta avuntarjouksesta perusteellisen ja luotettavan arvioinnin, jonka perusteella se voi tarkastella ja ehdottaa yhtä tai useampaa 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua toimenpidettä, jolla voidaan vastata asianomaisen jäsenvaltion tarpeisiin. Pääjohtaja voi tarvittaessa lähettää viraston asiantuntijoita arvioimaan tilannetta apua tarvitsevassa jäsenvaltiossa.

5.   Pääjohtaja tekee päätöksen operatiivisen ja teknisen avun antamisesta, myös turvapaikka-asioiden tukiryhmien lähettämisestä

Tapauksissa, joissa pääjohtaja lähettää asiantuntijoita asianomaiseen jäsenvaltioon 4 kohdan mukaisesti, pääjohtaja tekee ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun päätöksen viiden työpäivän kuluessa a tai b kohdassa tarkoitetusta päivästä.

Tehdessään ensimmäisen alakohdan mukaisen päätöksen pääjohtaja antaa päätöksen kirjallisesti tiedoksi samaan aikaan asianomaiselle jäsenvaltiolle ja hallintoneuvostolle ja ilmoittaa päätöksen keskeiset perustelut.

1.   Tapauksissa, joissa on määrä tarjota operatiivista ja teknistä apua, pääjohtaja laatii toimintasuunnitelman yhteistyössä vastaanottavan jäsenvaltion kanssa. Pääjohtaja ja vastaanottava jäsenvaltio sopivat toimintasuunnitelmasta:

Viraston on tarvittaessa kuultava osallistuvia jäsenvaltioita o toimintasuunnitelmasta 24 artiklassa tarkoitettujen kansallisten yhteyspisteiden välityksellä.

2.   Toimintasuunnitelma sitoo virastoa, vastaanottavaa jäsenvaltiota ja osallistuvia jäsenvaltioita. Siinä on esitettävä yksityiskohtaisesti operatiivisen ja teknisen avun puitteissa tapahtuvan turvapaikka-asioiden tukiryhmien lähettämisen ehdot ja järjestelyihin liittyvät seikat, kuten seuraavat tiedot:

3.   Jäsenvaltioissa, joissa UNHCR toimii ja joissa se voi osallistua 16 artiklan 1 kohdan mukaiseen operatiivista ja teknistä apua koskevaan pyyntöön vastaamiseen, virasto koordinoi tarvittaessa ja asianomaisen jäsenvaltion suostumuksella toimintansa UNHCR:n kanssa toimintasuunnitelman täytäntöönpanon osalta.

4.   Edellä olevan 2 kohdan f alakohdan osalta vastaanottavan jäsenvaltion on annettava turvapaikka-asioiden tukiryhmiin osallistuville asiantuntijoille valtuudet käyttää eurooppalaisia tietokantoja ja se voi antaa niille valtuudet käyttää kansallisia tietokantojaan kyseisten tietokantojen käyttöä koskevan asiaankuuluvan unionin oikeuden tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti, siinä määrin kuin se on tarpeen toimintasuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi ja tehtävien suorittamiseksi.

5.   Toimintasuunnitelman muutoksiin tai mukautuksiin on saatava pääjohtajan ja vastaanottavan jäsenvaltion hyväksyntä, tarvittaessa osallistuvien jäsenvaltioiden kuulemisen jälkeen. Virasto lähettää 24 artiklassa tarkoitetuille osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisille yhteyspisteille välittömästi jäljennöksen muutetusta tai mukautetusta toimintasuunnitelmasta.

6.   Pääjohtaja voi asiasta vastaanottavalle jäsenvaltiolle ilmoitettuaan keskeyttää tai lopettaa turvapaikka-asioiden tukiryhmien lähettämisen kokonaan tai osittain, jos:

1.   Pääjohtaja määrittää kunkin turvapaikka-asioiden tukiryhmän kokoonpanon. Turvapaikka-asioiden tukiryhmät koostuvat:

Pääjohtajan on turvapaikka-asioiden tukiryhmien kokoonpanoa määrittäessään otettava huomioon asianomaisen jäsenvaltion erityisolosuhteet. Turvapaikka-asioiden tukiryhmä muodostetaan asiaankuuluvaa toimintasuunnitelmaa noudattaen.

2.   Hallintoneuvosto päättää pääjohtajan ehdotuksesta turvapaikka-asioiden tukiryhmien käyttöön asetettavien asiantuntijoiden profiileista ja kokonaismäärästä. Samaa menettelyä sovelletaan asiantuntijoiden profiilien ja kokonaismäärien mahdollisiin myöhempiin muutoksiin.

3.   Jäsenvaltioiden on osallistuttava turvapaikka-asioiden tukiryhmien muodostamiseen nimeämällä kansallisia asiantuntijoita, joilla on hallintoneuvoston 2 kohdan mukaisesti määrittämä vaadittava profiili. Kunkin jäsenvaltion seuraavana vuonna käyttöön asettamien asiantuntijoiden määrä vahvistetaan viraston ja asianomaisen jäsenvaltion vuotuisten kahdenvälisten neuvottelujen ja sopimusten pohjalta.

Jäsenvaltioiden on ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen sopimusten mukaisesti asetettava omat asiantuntijansa tai virastoon lähettämänsä asiantuntijat käyttöön lähettämistä varten viraston pyynnöstä. Jos jäsenvaltiota kohtaa poikkeuksellinen tilanne, joka vaikuttaa merkittävästi kansallisten tehtävien hoitamiseen, sen ei kuitenkaan tarvitse asettaa kyseisiä asiantuntijoita tällä tavoin käyttöön.

4.   Virasto asettaa turvapaikka-asioiden tukiryhmien käyttöön omaan henkilöstöönsä kuuluvia asiantuntijoita, myös kenttätyöhön palkattuja ja koulutettuja asiantuntijoita, sekä vähintään peruskoulutuksen saaneita tai todistetusti kokeneita tulkkeja, jotka voidaan rekrytoida vastaanottavassa jäsenvaltiossa, tai muita asiantuntijoita, jotka eivät ole viraston palveluksessa mutta joilla on osoitettua asiaan liittyvää osaamista ja kokemusta, operatiivisten tarpeiden mukaisesti.

5.   Virasto laatii turvapaikka-asioiden tukiryhmiä varten luettelon tulkeista. Jäsenvaltioiden on autettava virastoa löytämään tulkkeja tähän tulkkiluetteloon, jolloin kyseeseen tulevat myös tulkit, jotka eivät työskentele jäsenvaltioiden kansallisissa hallintoelimissä. Tulkkausapua voidaan antaa lähettämällä tulkkeja asianomaiseen jäsenvaltioon tai tarvittaessa videoneuvottelujärjestelmien välityksellä.

6.   Perustetaan vähintään 500 asiantuntijaa käsittävä turvapaikka-asioiden asiantuntijoiden reservi turvapaikka-asioiden tukiryhmien lähettämiseksi 16 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisten avunpyyntöjen, viraston 16 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisten oma-aloitteisten avuntarjousten ja 22 artiklan mukaisen viraston antaman avun puitteissa. Turvapaikka-asioiden asiantuntijoiden reserviin otettavien asiantuntijoiden on oltava välittömästi viraston käytettävissä. Tätä varten kunkin jäsenvaltion on asetettava viraston käyttöön liitteessä I vahvistettu määrä asiantuntijoita. Hallintoneuvosto päättää pääjohtajan ehdotuksesta ja äänivaltaisten jäsentensä kolmen neljäsosan enemmistöllä turvapaikka-asioiden asiantuntijoiden reserviin otettavien asiantuntijoiden profiileista. Samaa menettelyä sovelletaan asiantuntijoiden profiilien mahdollisiin myöhempiin muutoksiin.

7.   Pääjohtaja voi tarkistaa, vastaako jäsenvaltioiden 6 kohdan mukaisesti turvapaikka-asioiden asiantuntijoiden reservin käyttöön asettamien asiantuntijoiden profiili hallintoneuvoston kyseisen kohdan nojalla päättämiä profiileja. Pääjohtaja voi ennen lähettämistä pyytää jäsenvaltiota poistamaan asiantuntijan turvapaikka-asioiden asiantuntijoiden reservistä, jos kyseisellä asiantuntijalla ei ole vaadittavaa profiilia, ja korvaamaan hänet asiantuntijalla, jolla on jokin vaadittavista profiileista.

8.   Kun jäsenvaltiota kohtaa poikkeuksellinen tilanne, joka vaikuttaa merkittävästi kansallisten tehtävien hoitamiseen, mikä käy ilmi 5 artiklassa tarkoitetusta analyysista turvapaikkatilannetta koskevista tiedoista, jäsenvaltio voi pyytää hallintoneuvostolta kirjallisesti väliaikaista vapautusta velvollisuudestaan asettaa asiantuntijoita tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitetun turvapaikka-asioiden asiantuntijoiden reservin käyttöön, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 22 artiklan 5 kohdan soveltamista. Tällaisessa pyynnössä on esitettävä kattavat perustelut ja tiedot tilanteesta kyseisessä jäsenvaltiossa. Hallintoneuvoston päätös siitä, vapautetaanko kyseinen jäsenvaltio väliaikaisesti osittain velvollisuudestaan asettaa käyttöön liitteessä I vahvistettu määrä asiantuntijoita, tehdään hallintoneuvoston äänivaltaisten jäsenten kolmen neljäsosan enemmistöllä.

1.   Virasto lähettää turvapaikka-asioiden tukiryhmiä jäsenvaltioihin antamaan 16 artiklan 1 kohdan mukaista operatiivista ja teknistä apua.

2.   Kun toimintasuunnitelmasta on sovittu 18 artiklan 1 kohdan tai 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti, pääjohtaja pyytää jäsenvaltioita lähettämään asiantuntijansa kymmenen työpäivän kuluessa. Tämä pyyntö ja toimintasuunnitelman jäljennös on lähetettävä kirjallisesti 24 artiklassa tarkoitetuille kansallisille yhteyspisteille, ja siinä on ilmoitettava lähettämisen aiottu alkamispäivämäärä.

3.   Pääjohtaja lähettää turvapaikka-asioiden tukiryhmiä turvapaikka-asioiden asiantuntijoiden reservistä 16 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisten avunpyyntöjen, viraston 16 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisten oma-aloitteisten avuntarjousten tai 22 artiklan mukaisen viraston antaman avun puitteissa. Asiantuntijat on lähetettävä turvapaikka-asioiden asiantuntijoiden reservistä seitsemän työpäivän kuluessa päivästä, jona toimintasuunnitelmasta sovitaan 18 artiklan 1 kohdan tai 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

4.   Jäsenvaltioiden on ilman aiheetonta viivytystä asetettava turvapaikka-asioiden asiantuntijoiden reservin asiantuntijat käyttöön lähettämistä varten pääjohtajan määrittelemällä tavalla. Vastaanottavan jäsenvaltio ei saa lähettää asiantuntijoita, jotka kuuluvat sen turvapaikka-asioiden asiantuntijoiden reserviin antamaan pysyvään kiintiöön. Jos turvapaikkavalmiushenkilöiden reservissä ei ole riittävästi asiantuntijoita lähetettäväksi, hallintoneuvosto päättää pääjohtajan ehdotuksen perusteella, miten vajaus täytetään. Pääjohtaja ilmoittaa asiasta Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

5.   Jäsenvaltio, josta asiantuntija lähetetään, jäljempänä ’kotijäsenvaltio’, määrittelee lähettämisen keston. Lähettämisen kesto on joka tapauksessa vähintään 45 päivää, ellei asianomaista operatiivista ja teknistä apua tarvita lyhyemmäksi aikaa.

6.   Pääjohtaja pyytää jäsenvaltiota poistamaan asiantuntijan turvapaikka-asioiden tukiryhmästä siinä tapauksessa, että ilmenee väärinkäytöksiä tai sovellettavia lähettämistä koskevia sääntöjä ei noudateta. Tällaisessa tapauksessa kyseistä asiantuntijaa ei vastaisuudessa esitetä lähetettäväksi.

7.   Virasto antaa Euroopan parlamentille 69 artiklassa tarkoitetussa unionin turvapaikkatilannetta koskevassa vuotuisessa kertomuksessaan tiedoksi tämän artiklan mukaisesti käyttöön asetettujen ja turvapaikka-asioiden tukiryhmissä lähetettyjen asiantuntijoiden määrän. Kyseisessä kertomuksessa luetellaan jäsenvaltiot, jotka ovat edellisen vuoden aikana vedonneet 19 artiklan 3 tai 8 kohdassa tarkoitettuun poikkeukselliseen tilanteeseen. Siihen sisällytetään myös poikkeukselliseen tilanteeseen vetoamisen perustelut ja asianomaisen jäsenvaltion toimittamat tiedot.

1.   Kun jäsenvaltio pyytää asetuksen (EU) 2019/1896 40 artiklassa tarkoitetuilta muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmiltä operatiivista ja teknistä lisäapua tai kun muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmiä lähetetään hotspot-alueille kyseisen asetuksen 42 artiklan perusteella, pääjohtaja toimii tiiviisti Euroopan raja- ja merivartioviraston kanssa tutkiessaan kyseisen asetuksen 40 artiklan 2 kohdan mukaisesti koordinoidusti muiden asiaankuuluvien unionin elinten, toimistojen ja virastojen kanssa jäsenvaltion esittämän lisäapua koskevan pyynnön ja sen tarpeita koskevan arvion määritelläkseen kattavan lisäapupaketin, johon sisältyy asiaankuuluvien unionin elinten, toimistojen ja virastojen koordinoimia, asianomaisen jäsenvaltion kanssa sovittavia eri toimia.

2.   Komissio vahvistaa yhteistyössä vastaanottavan jäsenvaltion ja asiaankuuluvien unionin elinten ja laitosten kanssa hotspot-alueella tehtävää yhteistyötä koskevat ehdot ja vastaa muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmien toimien koordinoinnista.

3.   Pääjohtaja käynnistää 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa menettelyn turvapaikka-asioiden tukiryhmien, tarvittaessa myös turvapaikka-asioiden asiantuntijoiden reservistä käyttöön saatujen asiantuntijoiden, lähettämiseksi muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmien osana. Turvapaikka-asioiden tukiryhmien muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmien puitteissa antamaan operatiiviseen ja tekniseen lisäapuun voi kuulua muun muassa seuraavaa:

1.   Neuvosto voi antaa komission 15 artiklan 7 kohdan mukaisen ehdotuksen perusteella täytäntöönpanosäädöksellä viipymättä päätöksen, jossa yksilöidään yksi tai useampi 16 artiklan 2 kohdassa vahvistetuista toimenpiteistä, jonka virasto toteuttaa asianomaisen jäsenvaltion tukemiseksi, ja velvoitetaan jäsenvaltio tekemään yhteistyötä viraston kanssa kyseisten toimenpiteiden täytäntöönpanossa. Jos kyseisen jäsenvaltion turvapaikka- tai vastaanottojärjestelmästä tulee siinä määrin tehoton, että tästä on vakavia vaikutuksia yhteisen turvapaikkajärjestelmän toimintaan, ja

Neuvosto toimittaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut päätökset Euroopan parlamentille.

2.   Pääjohtaja määrittelee kolmen työpäivän kuluessa neuvoston päätöksen antamispäivästä 1 kohdassa tarkoitetun neuvoston päätöksen käytännön täytäntöönpanon yksityiskohdat. Samaan aikaan pääjohtaja laatii toimintasuunnitelman ja toimittaa sen asianomaiselle jäsenvaltiolle. Pääjohtaja ja asianomainen jäsenvaltio sopivat toimintasuunnitelmasta kolmen työpäivän kuluessa sen toimittamispäivästä.

3.   Virasto lähettää tarvittavat asiantuntijat turvapaikka-asioiden asiantuntijoiden reservistä ja asiantuntijoita omasta henkilöstöstään 20 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Se voi lähettää lisää turvapaikka-asioiden tukiryhmiä tarpeen mukaan.

4.   Asianomaisen jäsenvaltion on noudatettava 1 kohdassa tarkoitettua neuvoston päätöstä. Tätä varten sen on välittömästi tehtävä yhteistyötä viraston kanssa ja toteutettava tarvittavat toimet helpottaakseen kyseisen päätöksen täytäntöönpanoa sekä kyseisessä päätöksessä ja toimintasuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden käytännön toteutusta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltion toimivaltaa tehdä päätös kansainvälistä suojelua koskevista yksittäisistä hakemuksista.

5.   Tämän artiklan soveltamiseksi jäsenvaltioiden on pääjohtajan määrittelemällä tavalla asetettava lähettämistä varten käyttöön asiantuntijoita turvapaikka-asioiden asiantuntijoiden reservistä, eivätkä ne voi vedota 19 artiklan 3 tai 8 kohdassa tarkoitettuun tilanteeseen. Vastaanottava jäsenvaltio ei saa lähettää asiantuntijoita, jotka kuuluvat sen turvapaikka-asioiden asiantuntijoiden reserviin antamaan pysyvään kiintiöön.

1.   Virasto voi antaa vastaanottavan jäsenvaltion käyttöön, myös tämän pyynnöstä, omaa kalustoaan, siinä määrin kuin turvapaikka-asioiden tukiryhmät saattavat tällaista kalustoa tarvita ja siltä osin kuin tällaisella kalustolla voidaan täydentää vastaanottavan jäsenvaltion tai muiden unionin elinten ja laitosten käyttöön jo antamaa kalustoa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta vastaanottavan jäsenvaltion velvollisuutta antaa viraston käyttöön tilat ja laitteet, joita se tarvitsee voidakseen antaa tarvittavaa operatiivista ja teknistä apua.

2.   Virasto voi hankkia tai vuokrata teknistä kalustoa pääjohtajan hallintoneuvostoa kuullen tekemällä päätöksellä. Teknisistä kalustohankinnoista tai -vuokrauksesta on tehtävä etukäteen perusteellinen tarve- ja kustannushyötyanalyysi. Kaikki tällaisiin hankintoihin tai vuokrauksiin liittyvät menot rahoitetaan hallintoneuvoston hyväksymästä viraston talousarviosta virastoon sovellettavien varainhoitosääntöjen mukaisesti.

3.   Virasto varmistaa oman kalustonsa turvallisuuden kaluston koko elinkaaren ajan.

1.   Virasto varmistaa kaikkien järjestelyihin liittyvien seikkojen operatiivisen toteutuksen, myös viraston henkilöstön jäsenten läsnäolon ja turvapaikka-asioiden tukiryhmien lähettämisen koko 16 tai 22 artiklassa tarkoitetun operatiivisen ja teknisen avun antamisen ajan.

2.   Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi pääjohtaja nimeää viraston henkilöstöstä yhden tai useamman asiantuntijan joko virastossa toimivaksi tai lähetettäväksi koordinointivastaavaksi. Pääjohtaja ilmoittaa tällaisesta nimeämisestä vastaanottavalle jäsenvaltiolle.

3.   Koordinointivastaava edistää vastaanottavan jäsenvaltion ja osallistuvien jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja koordinointia. Koordinointivastaavan tehtäviin kuuluu erityisesti:

4.   Pääjohtaja voi valtuuttaa koordinointivastaavan avustamaan toimintasuunnitelman toteuttamista ja turvapaikka-asioiden tukiryhmien lähettämistä koskevien mahdollisten erimielisyyksien ratkaisemisessa.

5.   Koordinointivastaava toimii läheisessä yhteistyössä toimivaltaisten kansallisten viranomaisten kanssa ja ottaa tehtäviään hoitaessaan ohjeita ainoastaan pääjohtajalta.

1.   Vastaanottava jäsenvaltio on vastuussa turvapaikka-asioiden tukiryhmään osallistuvien asiantuntijoiden virantoimituksessa mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.

2.   Jos tällainen turvapaikka-asioiden tukiryhmään osallistuvien asiantuntijoiden virantoimituksessa aiheuttama vahinko johtuu vakavasta laiminlyönnistä tai tahallisesta väärinkäytöksestä, vastaanottava jäsenvaltio voi vaatia kotijäsenvaltiota tai virastoa korvaamaan sille määrät, jotka vastaanottava jäsenvaltio on suorittanut vahingon kärsijöille tai henkilöille, joilla on oikeus ottaa vastaan tällaisia määriä vahingon kärsijöiden puolesta.

3.   Kunkin jäsenvaltion on luovuttava vaatimasta vastaanottavaa jäsenvaltiota tai muutakaan jäsenvaltiota korvaamaan vahinkoja, joita sille on aiheutunut, jollei vahinko ole ollut seurausta vakavasta laiminlyönnistä tai tahallisesta väärinkäytöksestä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensiksi mainitun jäsenvaltion oikeuksien käyttämistä kolmansia osapuolia kohtaan.

4.   Jäsenvaltioiden keskinäiset tai jäsenvaltion ja viraston väliset tämän artiklan 2 ja 3 kohdan soveltamista koskevat erimielisyydet, joita ei voida ratkaista niiden välisin neuvotteluin, on saatettava unionin tuomioistuimen ratkaistavaksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 273 artiklan mukaisesti.

5.   Virasto korvaa kalustolleen lähettämisen aikana aiheutuneisiin vahinkoihin liittyvät kustannukset, jollei vahinko ole ollut seurausta vakavasta laiminlyönnistä tai tahallisesta väärinkäytöksestä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sen oikeuksien käyttämistä kolmansia osapuolia kohtaan.

1.   Virasto vastaa erityisesti seuraavista turvapaikka-asioiden tukiryhmiin osallistuville asiantuntijoille aiheutuvista kustannuksista:

2.   Hallintoneuvosto vahvistaa yksityiskohtaiset säännöt asiantuntijoille 1 kohdan mukaisesti aiheutuneiden kustannusten maksamisesta ja päivittää ne tarpeen mukaan.

1.   Virasto helpottaa tehtäviinsä liittyvää tietojenvaihtoa komission ja jäsenvaltioiden sekä tarpeen mukaan asiaankuuluvien unionin elinten ja laitosten kanssa.

2.   Virasto kehittää yhteistyössä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/1726 (22) perustetun vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston (eu-LISA), kanssa tietojärjestelmän, jolla voidaan vaihtaa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimijoiden kanssa turvallisuusluokiteltuja tietoja neuvoston päätöksen 2013/488/EU (23) ja komission päätöksen (EU, Euratom) 2015/444 (24) mukaisesti sekä tämän asetuksen 31 ja 32 artiklassa tarkoitettuja henkilötietoja.

1.   Virasto soveltaa henkilötietojen käsittelyssä asetusta (EU) 2018/1725.

2.   Hallintoneuvosto toteuttaa toimenpiteet, joiden mukaisesti virasto soveltaa asetusta (EU) 2018/1725, mukaan lukien viraston tietosuojavastaavan nimittämistä koskevat toimenpiteet. Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultava ennen kyseisten toimenpiteiden vahvistamista.

3.   Virasto voi käsitellä henkilötietoja henkilöstöön liittyviä tarpeellisia hallinnollisia tarkoituksia varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 31 ja 32 artiklan soveltamista.

4.   Viraston käsittelemien henkilötietojen siirtäminen tai jäsenvaltioiden suorittama tämän asetuksen puitteissa käsiteltyjen henkilötietojen välittäminen eteenpäin kolmansien maiden viranomaisille tai kolmansille osapuolille, kansainväliset järjestöt mukaan lukien, on kielletty.

5.   Poiketen siitä, mitä 4 kohdassa säädetään, virasto voi kolmannen maan kansalaisen tietoisella ja vapaasti antamalla suostumuksella siirtää kyseisen kolmannen maan kansalaisen, jonka henkilöllisyys on selvitetty yksinomaan uudelleensijoittamismenettelyn suorittamista varten, koko nimen, tiedot häntä koskevan uudelleensijoittamismenettelyn kulusta ja tiedot tällaisen uudelleensijoittamismenettelyn tuloksesta asiaankuuluville kansainvälisille järjestöille siinä määrin, kuin se on kyseistä tarkoitusta varten tarpeen. Tällaisia henkilötietoja ei saa käsitellä edelleen muihin tarkoituksiin eikä välittää eteenpäin.

6.   Kun turvapaikka-asioiden tukiryhmiin osallistuvat asiantuntijat käsittelevät henkilötietoja vastaanottavan jäsenvaltion antamien ohjeiden mukaisesti ja kun annetaan operatiivista ja teknistä apua kyseiselle jäsenvaltiolle, sovelletaan asetusta (EU) 2016/679.

1.   Virasto käsittelee henkilötietoja ainoastaan tarvittavissa määrin ja seuraavissa tarkoituksissa:

2.   Tällaisessa henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava suhteellisuusperiaatetta, ja käsittely on rajattava tiukasti koskemaan 1 kohdassa esitettyjä tarkoituksia varten tarvittavia henkilötietoja.

3.   Jäsenvaltioiden tai virastolle henkilötietoja toimittavien muiden unionin elinten ja laitosten on toimitettava virastolle henkilötietoja ainoastaan 1 kohdassa esitettyjä tarkoituksia varten. Säilytettyjen henkilötietojen käsittely edelleen muihin kuin 1 kohdassa esitettyihin tarkoituksiin on kielletty.

4.   Jäsenvaltiot tai virastolle henkilötietoja toimittavat muut unionin elimet ja laitokset voivat henkilötietoja siirtäessään ilmoittaa tietoihin pääsyä tai niiden käyttöä koskevista yleisistä tai erityisistä rajoituksista, mukaan lukien tietojen siirron, poistamisen tai tuhoamisen osalta. Jos tällaisten rajoitusten tarve ilmenee vasta henkilötietojen siirron jälkeen, asianomaisen jäsenvaltion tai unionin elimen tai laitoksen on ilmoitettava asiasta virastolle. Viraston on noudatettava tällaisia rajoituksia.

1.   Operatiivisen ja teknisen avun antamisen yhteydessä ja uudelleensijoittamisen tapauksessa kerättyjen taikka jäsenvaltioiden tai viraston oman henkilöstön sille siirtämien henkilötietojen käsittely virastossa on rajoitettava koskemaan seuraavia tietoja kolmannen maan kansalaisesta:

2.   Virasto voi käsitellä 1 kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja kun se on tarpeen johonkin seuraavista tarkoituksista:

3.   Kun se on ehdottoman välttämätöntä 16 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaiselle operatiivisten ja teknisten toimenpiteiden toteuttamiselle tai tämän artiklan 2 kohdan e alakohdan soveltamiseksi, virasto voi yksittäisessä tapauksessa käsitellä henkilötietoja, joita tarvitaan sen arvioimiseksi, onko kolmannen maan kansalainen oikeutettu kansainväliseen suojeluun, taikka kolmannen maan kansalaisen terveyttä tai erityistä haavoittuvuutta koskevia henkilötietoja. Kyseiset henkilötiedot asetetaan vain niiden henkilöstön jäsenten saataville, joiden on kyseisessä yksittäistapauksessa oltava tietoisia niistä. Kyseisten henkilöstön jäsenten on turvattava tietojen luottamuksellisuus. Tällaisia henkilötietoja ei saa käsitellä edelleen muihin tarkoituksiin eikä välittää eteenpäin.

4.   Virasto tuhoaa henkilötiedot heti, kun ne on siirretty Euroopan raja- ja merivartiovirastolle, Europolille tai Eurojustille taikka toimivaltaisille kansallisille viranomaisille tai kun niitä on käytetty turvapaikkatilannetta koskevien tietojen analysoimiseksi 5 artiklassa tarkoitetun mukaisesti. Tietojen säilytysaika ei saa missään tapauksessa olla pidempi kuin 30 päivää siitä päivästä, jona virasto keräsi tai vastaanotti kyseiset henkilötiedot. Virasto anonymisoi turvapaikkatilannetta koskevien tietojen analyysissa olevat henkilötiedot.

5.   Virasto tuhoaa henkilötiedot, jotka on saatu 31 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettua tarkoitusta varten, heti, kun niitä ei enää tarvita siihen tarkoitukseen, johon ne on saatu, ja joka tapauksessa viimeistään 30 päivän kuluttua siitä päivästä, jona kolmannen maan kansalainen uudelleensijoitettiin.

6.   Turvapaikka-asioiden tukiryhmiin osallistuvien asiantuntijoiden, jotka siirtävät henkilötietoja tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti, on ilmoitettava kolmannen maan kansalaiselle tämän henkilötietojen keräämisen yhteydessä asetuksen (EU) 2016/679 noudattamisen seurannasta ja valvonnasta vastaavan asiaankuuluvan valvontaviranomaisen yhteystiedot ja kyseisen asetuksen 13 artiklassa tarkoitetut tiedot, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita kyseisessä asetuksessa säädettyjä oikeuksia.

1.   Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi voivat osallistua viraston toimintaan.

2.   Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin viraston työskentelyyn osallistumisen luonne, laajuus ja toteutustapa vahvistetaan asiaa koskevilla järjestelyillä. Kyseisiin järjestelyihin kuuluvat määräykset, jotka koskevat osallistumista viraston toteuttamiin aloitteisiin sekä rahoitusosuuksia, osallistumista hallintoneuvoston kokouksiin ja henkilöstöä. Henkilöstöasioiden osalta kyseisten järjestelyjen on oltava neuvoston asetuksessa (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (25) säädettyjen Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen, jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, ja unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen, jäljempänä ’palvelussuhteen ehdot’, mukaiset.

1.   Virasto helpottaa ja edistää toimintaansa liittyvissä asioissa ja siinä määrin kuin sen tehtävien hoitaminen tätä edellyttää jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välistä operatiivista yhteistyötä unionin ulkoisen politiikan puitteissa, myös perusoikeuksien suojelun osalta, ja yhteistyössä Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa. Virasto ja jäsenvaltiot edistävät ja noudattavat vaatimuksia ja sääntöjä, jotka ovat osa unionin lainsäädäntöä, myös silloin, kun ne toteuttavat toimia kolmansien maiden alueella.

2.   Virasto voi tehdä yhteistyötä kolmansien maiden viranomaisten kanssa, jotka ovat toimivaltaisia tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, unionin edustustojen tuella ja niiden kanssa koordinoiden erityisesti edistääkseen unionin turvapaikkavaatimuksia, avustaakseen kolmansia maita asiantuntemuksen ja valmiuksien kehittämisessä niiden omia turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmiä varten ja auttaakseen niitä panemaan täytäntöön alueelliset kehitys- ja suojeluohjelmat ja muita toimia. Virasto voi tehdä tällaista yhteistyötä kyseisten viranomaisten kanssa unionin lainsäädännön ja politiikan mukaisesti sovittujen työjärjestelyjen puitteissa. Hallintoneuvosto päättää kyseisistä työjärjestelyistä, ja niille on saatava komission ennakkohyväksyntä. Ennen kuin työjärjestelystä sovitaan, virasto tiedottaa siitä Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3.   Virasto voi kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön puitteissa tukea jäsenvaltioita uudelleensijoittamisjärjestelyjen täytäntöönpanossa kyseisen jäsenvaltion pyynnöstä.

4.   Virasto osallistuu unionin ulkoisen politiikan puitteissa tapauksen mukaan unionin kolmansien maiden kanssa tekemien kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoon tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.

5.   Virasto voi saada unionin rahoitusta unionin ulkoista politiikkaa tukevien asiaankuuluvien välineiden säännösten mukaisesti. Virasto voi käynnistää ja rahoittaa kolmansissa maissa teknisen avun hankkeita tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.

6.   Virasto tiedottaa Euroopan parlamentille tämän artiklan nojalla toteutetuista toimista 69 artiklassa tarkoitetussa unionin turvapaikkatilannetta koskevassa vuotuisessa kertomuksessaan. Kyseiseen kertomukseen sisällytetään myös arviointi kolmansien maiden kanssa tehdystä yhteistyöstä.

1.   Virasto voi lähettää omaan henkilöstöönsä kuuluvia asiantuntijoita kolmansiin maihin yhteyshenkilöiksi. Yhteyshenkilöillä on oltava suurin mahdollinen suoja heidän hoitaessaan tehtäviään kolmansissa maissa. Yhteyshenkilöitä saa lähettää ainoastaan sellaisiin kolmansiin maihin, joiden muuttoliikkeen ja turvapaikka-asioiden hallinnointikäytännöissä noudatetaan ehdottomia ihmisoikeusnormeja.

2.   Yhteyshenkilöiden lähettämisessä asetetaan unionin ulkoisen politiikan puitteissa etusijalle ne kolmannet maat, jotka 5 artiklassa tarkoitetun turvapaikkatilannetta koskevan analyysin tietojen perusteella ovat turvapaikkaa hakevien muuttajien lähtö- tai kauttakulkumaita. Hallintoneuvosto hyväksyy yhteyshenkilöiden lähettämisen.

3.   Yhteyshenkilöiden tehtäviin kuuluu muun muassa unionin lainsäädäntöä noudattaen ja perusoikeuksia täysimääräisesti kunnioittaen luoda ja ylläpitää yhteyksiä sen kolmannen maan toimivaltaisiin viranomaisiin, joihin heidät on lähetetty, tarkoituksena kerätä tietoja ja edistää siirtymistä suojelunäkökohdat huomioon ottavaan muuttoliikkeen hallintaan sekä tarvittaessa helpottaa suojelun tarpeessa olevien henkilöiden pääsyä unioniin laillisia tuloväyliä käyttäen, myös uudelleensijoittamisen keinoin. Yhteyshenkilöt koordinoivat toimintaansa tiiviisti unionin edustustojen kanssa sekä tarvittaessa kansainvälisten järjestöjen ja elinten, erityisesti UNHCR:n, kanssa.

4.   Ennen kuin virasto tekee päätöksen yhteyshenkilöiden lähettämisestä kolmansiin maihin, asiasta on saatava komission lausunto. Euroopan parlamentille on toimitettava viipymättä kaikki asiasta.

1.   Virasto tekee yhteistyötä sellaisten unionin elinten ja laitosten kanssa, joiden toiminta liittyy sen toimialaan, ja erityisesti oikeus- ja sisäasioiden alalla toimivien elinten ja laitosten kanssa, jotka ovat toimivaltaisia tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa yhteistyössä noudatetaan työjärjestelyjä, joista on sovittu kyseisessä kohdassa tarkoitettujen unionin elinten ja laitosten kanssa, ja niille on saatava komission ennakkohyväksyntä. Virasto tiedottaa tällaisista työjärjestelyistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetulla yhteistyöllä luodaan synergiaa asiaankuuluvien unionin elinten ja laitosten välillä ja estetään päällekkäisyyttä kunkin unionin elimen tai laitoksen toimeksiantonsa mukaisesti suorittamassa työssä.

1.   Hallintoneuvosto koostuu kunkin jäsenvaltion yhdestä edustajasta ja kahdesta komission edustajasta. Kullakin kyseistä edustajista on äänioikeus.

2.   Hallintoneuvostossa on yksi UNHCR:n edustaja. Kyseisellä edustajalla ei ole äänioikeutta.

3.   Kullakin hallintoneuvoston jäsenellä on varajäsen. Varajäsen edustaa varsinaista hallintoneuvoston jäsentä tämän poissa ollessa.

4.   Hallintoneuvoston jäsenet ja heidän varajäsenensä nimitetään heidän turvapaikka-alaa koskevan tietämyksensä ja asiantuntemuksensa perusteella ottaen huomioon asianmukaiset johtamis-, hallinto- ja varainhoitotaidot. Kaikkien osapuolten on pyrittävä naisten ja miesten tasapuoliseen edustukseen hallintoneuvostossa.

5.   Hallintoneuvoston jäsenten toimikausi on neljä vuotta. Toimikautta voidaan jatkaa. Jos jäsenen toimikausi päättyy tai hän eroaa, hän jatkaa tehtävässään, kunnes hänen toimikauttaan on jatkettu tai hänen tilalleen on nimitetty uusi jäsen.

1.   Hallintoneuvosto ohjaa yleisesti viraston toimintaa ja varmistaa, että virasto hoitaa tehtävänsä. Erityisesti hallintoneuvosto:

2.   Hallintoneuvosto tekee henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan ja palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla siirretään asiaankuuluva nimittävän viranomaisen toimivalta pääjohtajalle ja vahvistetaan olosuhteet, joissa nimittävän viranomaisen toimivallan siirto voidaan keskeyttää. Pääjohtajalla on valtuudet siirtää tämä nimittävän viranomaisen toimivalta edelleen.

Jos poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät, hallintoneuvosto voi tekemällään päätöksellä tilapäisesti keskeyttää pääjohtajalle siirretyn nimittävän viranomaisen toimivallan ja hänen edelleen siirtämänsä nimittävän viranomaisen toimivallan ja käyttää kyseistä toimivaltaa itse tai siirtää sen jollekin jäsenistään tai jollekulle henkilöstöön kuuluvalle, joka on muu kuin pääjohtaja.

3.   Hallintoneuvosto voi perustaa kooltaan rajatun johtokunnan avustamaan hallintoneuvostoa ja pääjohtajaa niiden päätösten, ohjelmien ja toimien valmistelussa, jotka hallintoneuvoston on määrä hyväksyä. Johtokunta voi tarvittaessa tehdä tiettyjä väliaikaisia, kiireellisiä päätöksiä hallintoneuvoston puolesta, erityisesti hallinnollisista kysymyksistä. Johtokunta ei tee päätöksiä, joiden hyväksymiseen hallintoneuvostossa tarvitaan sen jäsenten joko kahden kolmasosan tai kolmen neljäsosan enemmistö. Hallintoneuvosto voi siirtää tiettyjä selkeästi määriteltyjä tehtäviä johtokunnalle, erityisesti jos tällainen tehtävien siirto parantaisi viraston tehokkuutta. Hallintoneuvosto ei saa siirtää johtokunnalle sellaisiin päätöksiin liittyviä tehtäviä, joiden hyväksymiseen hallintoneuvostossa tarvitaan sen jäsenten joko kahden kolmasosan tai kolmen neljäsosan enemmistö. Johtokuntaa perustettaessa hallintoneuvosto hyväksyy sen työjärjestyksen. Kyseisessä työjärjestyksessä määrätään erityisesti johtokunnan kokoonpanosta ja tehtävistä.

1.   Hallintoneuvosto lähettää pääjohtajan laatiman luonnoksen perusteella ohjelma-asiakirjan, joka sisältää monivuotisen ja vuotuisen ohjelmasuunnitelmaluonnoksen, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle vuosittain viimeistään 31 päivänä tammikuuta. Hallintoneuvosto lähettää samoin asiakirjan mahdolliset myöhemmät päivitetyt luonnosversiot Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

Hallintoneuvosto hyväksyy vuosittain viimeistään 30 päivänä marraskuuta äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä ohjelma-asiakirjan, ottaen huomioon komission lausunnon ja monivuotisen ohjelmasuunnitelman tapauksessa Euroopan parlamenttia kuultuaan. Hallintoneuvosto toimittaa ohjelma-asiakirjan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

Ohjelma-asiakirjasta tulee lopullinen, kun unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu, ja sitä on tarvittaessa mukautettava talousarviota vastaavasti.

2.   Monivuotisessa ohjelmasuunnitelmassa esitetään keskipitkän ja pitkän aikavälin yleinen strateginen ohjelma, mukaan lukien tavoitteet, odotetut tulokset ja tulosindikaattorit. Monivuotisessa ohjelmasuunnitelmassa on esitettävä myös resurssisuunnitelma, johon sisältyy monivuotinen talousarvio ja henkilöstömäärät.

Monivuotisessa ohjelmasuunnitelmassa määritetään strategiset toiminta-alat ja esitetään, mitä toimia on toteutettava siinä esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Monivuotinen ohjelmasuunnitelma sisältää strategian suhteiden järjestämiseksi 35 artiklassa tarkoitettuihin kolmansiin maihin ja 38 artiklassa tarkoitettuihin kansainvälisiin järjestöihin sekä tähän strategiaan liittyvät toimet ja eritelmä asiaan liittyvistä resursseista.

Monivuotinen ohjelmasuunnitelma pannaan täytäntöön vuotuisten työohjelmien avulla. Monivuotista ohjelmasuunnitelmaa on päivitettävä tarvittaessa vuosittain ja erityisesti 70 artiklassa tarkoitetun arvioinnin tulosten huomioon ottamiseksi.

3.   Vuotuisessa työohjelmassa esitetään yksityiskohtaiset tavoitteet ja odotetut tulokset, tulosindikaattorit mukaan lukien. Vuotuisessa työohjelmassa on esitettävä myös kuvaus rahoitettavista toimista ja mainittava kuhunkin toimeen osoitetut taloudelliset resurssit ja henkilöresurssit toimintoperusteisen budjetoinnin ja hallinnoinnin periaatteiden mukaisesti. Vuotuisen työohjelman on oltava yhdenmukainen 2 kohdassa tarkoitetun monivuotisen ohjelmasuunnitelman kanssa. Vuotuisessa työohjelmassa on ilmoitettava selkeästi, mitä tehtäviä on lisätty, muutettu tai poistettu edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna.

4.   Hallintoneuvosto muuttaa hyväksyttyä vuotuista työohjelmaa, jos virastolle annetaan uusi tehtävä.

Vuotuiseen työohjelmaan tehtävät olennaiset muutokset hyväksytään samaa menettelyä noudattaen kuin alkuperäinen vuotuinen työohjelma. Hallintoneuvosto voi siirtää pääjohtajalle valtuudet tehdä vuotuiseen työohjelmaan muita kuin olennaisia muutoksia.

1.   Hallintoneuvosto valitsee äänivaltaisten jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan hallintoneuvoston äänivaltaisten jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä.

Varapuheenjohtaja toimii viran puolesta puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estyneenä.

2.   Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on neljä vuotta, ja se voidaan uusia kerran. Jos heidän jäsenyytensä hallintoneuvostossa kuitenkin päättyy heidän toimikautensa aikana, myös heidän toimikautensa päättyy tuona päivänä ilman eri toimenpiteitä.

1.   Hallintoneuvoston kokoukset kutsuu koolle puheenjohtaja.

2.   Pääjohtaja osallistuu hallintoneuvoston asioiden käsittelyyn, mutta hänellä ei ole äänioikeutta.

3.   UNHCR:n edustaja ei osallistu kokouksiin, kun hallintoneuvosto suorittaa 41 artiklan 1 kohdan e, f, i, j, k, p, r, s, t tai u alakohdan tai 41 artiklan 2 kohdan mukaisia tehtäviä ja kun hallintoneuvosto päättää rahoitusvarojen käyttöön asettamisesta sellaisten UNHCR:n toimien rahoittamiseksi, joiden avulla virasto voi 52 artiklassa säädetyn mukaisesti hyödyntää UNHCR:n asiantuntemusta.

4.   Hallintoneuvosto pitää vähintään kaksi sääntömääräistä kokousta vuodessa. Lisäksi hallintoneuvosto kokoontuu puheenjohtajan aloitteesta tai jos komissio tai vähintään kolmasosa hallintoneuvoston jäsenistä sitä pyytää.

5.   Hallintoneuvosto voi kutsua myös muun henkilön, jonka näkemyksillä voi olla merkitystä, osallistumaan kokouksiinsa tarkkailijana.

6.   Tanska kutsutaan lähettämään edustaja hallintoneuvoston kokouksiin.

7.   Hallintoneuvoston jäsenillä ja varajäsenillä voi olla kokouksissa avustajinaan neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei työjärjestyksestä muuta johdu.

8.   Virasto vastaa hallintoneuvoston sihteeristön tehtävistä.

1.   Jollei toisin säädetä, hallintoneuvosto tekee päätöksensä äänivaltaisten jäsentensä äänten ehdottomalla enemmistöllä.

2.   Kullakin äänivaltaisella jäsenellä on yksi ääni. Äänivaltaisen jäsenen poissa ollessa hänen varajäsenellään on oikeus käyttää hänen äänioikeuttaan.

3.   Puheenjohtaja osallistuu äänestykseen.

4.   Pääjohtaja ei osallistu äänestykseen.

5.   Jäsenvaltioiden edustajat, jotka eivät osallistu kaikilta osin unionin turvapaikka-alan säännöstöön, eivät osallistu äänestykseen, jos hallintoneuvoston on määrä hyväksyä operatiivisia vaatimuksia, indikaattoreita, suuntaviivoja tai parhaita käytäntöjä, jotka liittyvät yksinomaan sellaiseen unionin turvapaikkavälineeseen, joka ei sido niitä jäsenvaltioita, joita he edustavat.

6.   Hallintoneuvoston työjärjestyksessä määritellään yksityiskohtaisemmat äänestystä koskevat järjestelyt, erityisesti olosuhteet, joissa jäsen voi toimia toisen jäsenen puolesta.

1.   Pääjohtaja on henkilöstön jäsen, ja hänet otetaan palvelukseen viraston väliaikaisena toimihenkilönä palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan mukaisesti.

2.   Komissio esittää pääjohtajan tehtävään vähintään kolmea ehdokasta sellaisen luettelon perusteella, joka laaditaan sen jälkeen, kun toimea koskeva ilmoitus on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja tarpeen mukaan muissa lehdissä tai internetsivustoilla.

3.   Hallintoneuvosto nimittää pääjohtajan ansioiden ja todistuksin osoitettujen erinomaisten hallinto- ja johtamistaitojen sekä maahanmuutto- ja turvapaikka-alan korkean tason tehtävissä hankitun työkokemuksen perusteella. Komission esittämät ehdokkaat kutsutaan ennen nimittämistä antamaan lausuma yhdelle tai useammalle Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle ja vastaamaan kyseisen valiokunnan tai kyseisten valiokuntien jäsenten esittämiin kysymyksiin.

Lausuman antamisen jälkeen Euroopan parlamentti antaa lausunnon, jossa se esittää näkemyksensä ja voi mainita parhaana pitämänsä ehdokkaan.

Hallintoneuvosto nimittää pääjohtajan ottaen huomioon toisessa alakohdassa tarkoitetun Euroopan parlamentin lausunnon.

Jos hallintoneuvosto päättää nimittää jonkin muun ehdokkaan kuin Euroopan parlamentin parhaana pitämän ehdokkaan, hallintoneuvosto ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kirjallisesti, millä tavalla Euroopan parlamentin lausunto on otettu huomioon.

Pääjohtajan työsopimusta tehtäessä virastoa edustaa hallintoneuvoston puheenjohtaja.

4.   Pääjohtajan toimikausi on viisi vuotta. Toimikauden päättyessä komissio toteuttaa arvioinnin, jossa otetaan huomioon pääjohtajan toiminnan arviointi ja viraston tulevat tehtävät ja haasteet.

5.   Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta, jossa otetaan huomioon 4 kohdassa tarkoitettu arviointi, jatkaa pääjohtajan toimikautta kerran enintään viiden vuoden kaudeksi.

6.   Hallintoneuvoston on ilmoitettava Euroopan parlamentille aikomuksestaan jatkaa pääjohtajan toimikautta. Pääjohtaja voidaan kutsua kuukautta ennen tällaista toimikauden jatkamista antamaan lausuma Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle tai valiokunnille ja vastaamaan valiokunnan tai valiokuntienjäsenten esittämiin kysymyksiin.

7.   Pääjohtaja, jonka toimikautta on jatkettu, ei voi enää jatketun toimikautensa lopussa osallistua samaa toimea koskevaan uuteen valintamenettelyyn.

8.   Pääjohtaja voidaan erottaa toimestaan ainoastaan hallintoneuvoston päätöksellä, jonka se tekee komission ehdotuksen perusteella.

9.   Hallintoneuvosto tekee päätökset pääjohtajan nimittämisestä, toimikauden jatkamisesta tai erottamisesta äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

1.   Pääjohtaja vastaa viraston johtamisesta. Pääjohtaja on vastuussa hallintoneuvostolle.

2.   Pääjohtaja hoitaa tehtävänsä riippumattomasti, eikä hän saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta, toimielimeltä, muulta elimeltä tai henkilöltä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission ja hallintoneuvoston toimivaltaa.

3.   Pääjohtaja raportoi pyydettäessä Euroopan parlamentille tehtäviensä hoidosta. Neuvosto voi pyytää pääjohtajaa raportoimaan tehtäviensä hoidosta.

4.   Pääjohtaja on viraston laillinen edustaja.

5.   Pääjohtaja vastaa virastolle tällä asetuksella uskottujen tehtävien täytäntöönpanosta. Pääjohtajan vastuulla on erityisesti

1.   Varapääjohtaja avustaa pääjohtajaa viraston johtamisessa ja 47 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen tehtävien hoitamisessa. Varapääjohtaja toimii pääjohtajan sijaisena tämän ollessa poissa tai estyneenä.

2.   Hallintoneuvosto nimittää varapääjohtajan pääjohtajan ehdotuksesta. Varapääjohtaja nimitetään ansioiden ja asianmukaisten hallinto- ja johtamistaitojen sekä turvapaikka-alan tehtävissä hankitun merkityksellisen työkokemuksen perusteella. Pääjohtaja esittää varapääjohtajan tehtävään vähintään kolmea ehdokasta. Hallintoneuvosto voi jatkaa varapääjohtajan toimikautta tai erottaa varapääjohtajan pääjohtajan ehdotuksesta. Varapääjohtajaan sovelletaan soveltuvin osin 46 artiklan 1, 4, 7 ja 9 kohtaa.

1.   Hallintoneuvosto nimittää perusoikeusvastaavan pääjohtajien esittämien ehdokkaiden keskuudesta. Perusoikeusvastaavalla on oltava tarvittava pätevyys ja kokemus perusoikeuksien ja turvapaikka-asioiden alalta.

2.   Perusoikeusvastaava hoitaa tehtävänsä riippumattomasti ja raportoi suoraan hallintoneuvostolle.

3.   Perusoikeusvastaava on vastuussa sen varmistamisesta, että virasto noudattaa kaikessa toiminnassaan perusoikeuksia, ja edistää perusoikeuksien kunnioittamista virastossa. Perusoikeusvastaava vastaa myös 51 artiklassa tarkoitetun valitusmekanismin täytäntöönpanosta.

4.   Perusoikeusvastaava tekee yhteistyötä neuvoa-antavan ryhmän kanssa.

5.   Perusoikeusvastaavaa on kuultava muun muassa 18 artiklassa tarkoitetuista toimintasuunnitelmista, viraston antaman operatiivisen ja teknisen avun arvioinnista, 58 artiklassa tarkoitetuista menettelyohjeista ja 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta eurooppalaisesta turvapaikka-alan koulutusohjelmasta. Perusoikeusvastaavalla on oikeus saada käyttöönsä kaikki tiedot perusoikeuksien kunnioittamisesta viraston kaikissa toimissa, myös vierailemalla viraston operatiivisten toimien suorituspaikoissa asianomaisen jäsenvaltion suostumuksella.

1.   Virasto pitää yllä tiivistä vuoropuhelua turvapaikkapolitiikan alalla paikallisella, alueellisella, kansallisella, unionin tai kansainvälisellä tasolla toimivien merkityksellisten kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja toimivaltaisten elinten kanssa. Virasto perustaa tätä varten neuvoa-antavan ryhmän.

2.   Neuvoa-antava ryhmä muodostaa puitteet tietojenvaihtoa ja tietämyksen jakamista varten. Neuvoa-antava ryhmä varmistaa tiiviin vuoropuhelun viraston ja 1 kohdassa tarkoitettujen merkityksellisten järjestöjen ja elinten välillä.

3.   Virasto kutsuu neuvoa-antavan ryhmän jäseniksi Euroopan unionin perusoikeusviraston, Euroopan raja- ja merivartioviraston, UNHCR:n ja muita 1 kohdassa tarkoitettuja asiaankuuluvia järjestöjä ja elimiä.

Hallintoneuvosto päättää pääjohtajan ehdotuksesta neuvoa-antavan ryhmän, myös temaattisten ja maantieteellisten neuvoa-antavien ryhmien, kokoonpanosta sekä edellytyksistä, jotka koskevat tietojen toimittamista neuvoa-antavalle ryhmälle. Neuvoa-antava ryhmä vahvistaa hallintoneuvostoa ja pääjohtajaa kuultuaan työmenetelmänsä, myös temaattiset ja maantieteelliset työryhmänsä, jos sellaisia pidetään tarpeellisina ja hyödyllisinä.

4.   Neuvoa-antava ryhmä neuvoo pääjohtajaa ja hallintoneuvostoa turvapaikka-asioihin liittyvissä kysymyksissä sellaisten viraston erityisten tarpeiden mukaisesti, jotka liittyvät viraston toiminnassa ensisijaisiksi määriteltyihin aloihin.

5.   Erityisesti neuvoa-antava ryhmä

6.   Neuvoa-antavaa ryhmää kuullaan 57 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun perusoikeusstrategian laatimisesta, hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta, 58 artiklassa tarkoitetuista menettelyohjeista, 51 artiklassa tarkoitetun valitusmekanismin perustamisesta ja 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun eurooppalaisesta turvapaikka-alan koulutusohjelman kehittämisestä.

7.   Neuvoa-antava ryhmä kokoontuu täysistuntoon vähintään kerran vuodessa ja järjestää temaattisten ja maantieteellisten neuvoa-antavien ryhmiensä kokouksia tarpeen mukaan.

1.   Virasto perustaa valitusmekanismin, jotta varmistetaan, että perusoikeuksia kunnioitetaan viraston kaikissa toimissa.

2.   Henkilö, johon turvapaikka-asioiden tukiryhmään osallistuvien asiantuntijoiden toimet vaikuttavat suoraan ja joka katsoo, että hänen perusoikeuksiaan on loukattu kyseisten toimien johdosta, tai mikä tahansa tällaista henkilöä edustava taho voi tehdä virastolle valituksen kirjallisesti.

3.   Tutkittavaksi voidaan ottaa vain perustellut valitukset, joissa on kyse perusoikeuksien konkreettisista loukkauksista. Valituksia, joilla pyritään riitauttamaan kansallisen viranomaisen yksittäisestä kansainvälistä suojelua koskevasta hakemuksesta tekemä päätös, ei oteta tutkittavaksi. Nimettömiä, perättömiä, ilkivaltaisia, perusteettomia, haitantekomielessä tehtyjä, hypoteettisia tai epätarkkoja valituksia ei myöskään oteta tutkittavaksi.

4.   Perusoikeusvastaava on vastuussa virastolle osoitettujen valitusten käsittelystä hyvää hallintoa koskevan oikeuden mukaisesti. Perusoikeusvastaava tutkii tätä varten:

5.   Jos valitus voidaan ottaa tutkittavaksi, valituksen tekijälle on hyvää hallintoa koskevan oikeuden mukaisesti ilmoitettava, että valitus on rekisteröity, että sen käsittely on aloitettu ja että siihen voidaan odottaa vastausta niin pian kuin se on saatavilla. Jos valitus välitetään kansalliselle viranomaiselle tai elimelle, valituksen tekijälle on annettava mainitun viranomaisen tai elimen yhteystiedot. Jos valitusta ei voida ottaa tutkittavaksi, valituksen tekijälle on ilmoitettava perustelut ja esitettävä mahdollisuuksien mukaan muita vaihtoehtoja hänen esille tuomiensa huolenaiheiden käsittelemiseksi. Päätökset on annettava kirjallisesti ja perusteltava.

6.   Jos rekisteröity valitus koskee viraston henkilöstön jäsentä, pääjohtaja huolehtii asianmukaisista jatkotoimista, tarpeen mukaan myös kurinpitoseuraamuksista, perusoikeusvastaavaa kuullen. Pääjohtaja raportoi perusoikeusvastaavalle tietyn määräajan kuluessa viraston valituksen johdosta tekemistä päätelmistä ja toteuttamista jatkotoimista, myös mahdollisista kurinpitoseuraamuksista.

7.   Jos valitus liittyy tietosuojakysymyksiin, pääjohtaja ottaa viraston tietosuojavastaavan mukaan asian käsittelyyn. Perusoikeusvastaava ja tietosuojavastaava laativat kirjallisesti yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa täsmennetään heidän välistä työnjakoaan ja tapaa, jolla he tekevät yhteistyötä vastaanotettujen valitusten osalta.

8.   Jos valitus koskee jäsenvaltion asiantuntijaa, myös tilapäisesti lähetettyä kansallista asiantuntijaa, kotijäsenvaltion on varmistettava asianmukaiset jatkotoimet, tarpeen mukaan myös kurinpitoseuraamukset tai muut seuraamukset kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Kotijäsenvaltion on raportoitava perusoikeusvastaavalle valituksen johdosta tehdyistä päätelmistä ja toteutetuista jatkotoimista tietyn määräajan kuluessa ja sen jälkeen tarvittaessa säännöllisin määräajoin. Virasto huolehtii asiaa koskevista jatkotoimista, jos kotijäsenvaltiolta ei saada selvitystä.

9.   Jos jäsenvaltion lähettämän asiantuntijan, myös tilapäisesti lähetettyjen kansallisten asiantuntijoiden, on todettu loukanneen perusoikeuksia tai rikkoneen kansainvälistä suojelua koskevia velvoitteita, pääjohtaja pyytää jäsenvaltiota erottamaan kyseisen asiantuntijan tai tilapäisesti lähetetyn kansallisen asiantuntijan välittömästi viraston toiminnasta. Jos viraston lähettämän asiantuntijan on todettu loukanneen perusoikeuksia tai rikkoneen kansainvälistä suojelua koskevia velvoitteita, pääjohtaja erottaa kyseisen asiantuntijan viraston toiminnasta.

10.   Perusoikeusvastaava raportoi pääjohtajalle ja hallintoneuvostolle viraston ja asianomaisten jäsenvaltioiden valituksen johdosta tekemistä päätelmistä ja toteuttamista jatkotoimista. Virasto sisällyttää valitusmekanismia koskevia tietoja 69 artiklassa tarkoitettuun unionin turvapaikkatilannetta koskevaan vuotuiseen kertomukseensa.

11.   Virasto, myös perusoikeusvastaava, käsittelee kaikkia valitukseen sisältyviä henkilötietoja asetuksen (EU) 2018/1725 mukaisesti, ja jäsenvaltioiden on käsiteltävä kaikkia valitukseen sisältyviä henkilötietoja tapauksen mukaan asetuksen (EU) 2016/679 ja direktiivin (EU) 2016/680 mukaisesti. Valituksen tekijän katsotaan valituksen tehdessään antavan suostumuksensa siihen, että virasto ja perusoikeusvastaava käsittelevät hänen henkilötietojaan asetuksen (EU) 2018/1725 5 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Valituksen tekijän etujen turvaamiseksi perusoikeusvastaava käsittelee valitukset luottamuksellisina kansallisen ja unionin lainsäädännön mukaisesti, ellei valituksen tekijä nimenomaisesti luovu oikeudestaan luottamukselliseen käsittelyyn. Jos valituksen tekijä luopuu oikeudestaan luottamukselliseen käsittelyyn, hänen katsotaan antaneen suostumuksensa siihen, että perusoikeusvastaava tai virasto paljastaa tarvittaessa hänen henkilöllisyytensä toimivaltaisille viranomaisille tai elimille valituksen kohteena olevassa asiassa.

1.   Viraston tuloista ja menoista laaditaan kutakin kalenterivuotta vastaavaa varainhoitovuotta varten ennakkoarvio, jonka perusteella tulot ja menot otetaan viraston talousarvioon.

2.   Viraston talousarvioon otettavien tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

3.   Viraston tulot koostuvat seuraavista, rajoittamatta kuitenkaan muita tulomuotoja:

4.   Viraston menoihin kuuluvat henkilökunnan palkat, hallinto- ja infrastruktuurimenot sekä toimintamenot.

1.   Pääjohtaja laatii vuosittain viraston seuraavan varainhoitovuoden tuloja ja menoja koskevan alustavan ennakkoarvioesityksen, johon sisältyy henkilöstötaulukko, ja toimittaa sen hallintoneuvostolle.

2.   Hallintoneuvosto hyväksyy 1 kohdassa tarkoitetun alustavan ennakkoarvioesityksen perusteella viraston seuraavan varainhoitovuoden tuloja ja menoja koskevan alustavan ennakkoarvioesityksen.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettu alustava ennakkoarvioesitys viraston tuloista ja menoista toimitetaan komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä tammikuuta.

4.   Komissio toimittaa ennakkoarvion budjettivallan käyttäjälle yhdessä unionin yleistä talousarviota koskevan esityksen kanssa.

5.   Ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää unionin yleistä talousarviota koskevaan esitykseen määrärahat, joita se pitää henkilöstötaulukon perusteella välttämättöminä, sekä yleisestä talousarviosta suoritettavan unionin rahoituksen määrän ja toimittaa talousarvioesityksen budjettivallan käyttäjälle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 313 ja 314 artiklan mukaisesti.

6.   Budjettivallan käyttäjä hyväksyy virastolle annettavaa unionin rahoitusta koskevat määrärahat.

7.   Budjettivallan käyttäjä vahvistaa viraston henkilöstötaulukon.

8.   Hallintoneuvosto vahvistaa viraston talousarvion. Viraston talousarviosta tulee lopullinen, kun unionin yleinen talousarvio on hyväksytty lopullisesti. Viraston talousarviota mukautetaan tarvittaessa talousarviota vastaavasti.

9.   Kaikkiin rakennushankkeisiin, joilla on todennäköisesti huomattava vaikutus viraston talousarvioon, sovelletaan delegoitua asetusta (EU) 2019/715.

1.   Pääjohtaja huolehtii viraston talousarvion toteuttamisesta.

2.   Pääjohtaja toimittaa vuosittain budjettivallan käyttäjälle kaikki arviointimenettelyjen tulosten kannalta tärkeät tiedot.

1.   Viraston tilinpitäjä toimittaa alustavan varainhoitovuoden n tilinpäätöksen komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden n + 1 maaliskuun 1 päivänä.

2.   Virasto toimittaa selvityksen varainhoitovuoden n talousarvio- ja varainhallinnosta Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden n + 1 maaliskuun 31 päivänä.

Komission tilinpitäjä toimittaa viraston alustavan varainhoitovuoden n tilinpäätöksen konsolidoituna komission tilinpäätöksen kanssa tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden n + 1 maaliskuun 31 päivänä.

3.   Saatuaan viraston alustavaa varainhoitovuoden n tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastustuomioistuin on esittänyt Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (26) 246 artiklan nojalla, pääjohtaja laatii viraston lopullisen tilinpäätöksen omalla vastuullaan ja toimittaa sen hallintoneuvostolle lausuntoa varten.

4.   Hallintoneuvosto antaa lausunnon viraston varainhoitovuoden n lopullisesta tilinpäätöksestä.

5.   Pääjohtaja toimittaa lopullisen varainhoitovuoden n tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden n + 1 heinäkuun 1 päivänä.

6.   Lopullinen tilinpäätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään varainhoitovuoden n + 1 marraskuun 15 päivänä.

7.   Pääjohtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen tämän huomautuksiin viimeistään varainhoitovuoden n + 1 syyskuun 30 päivänä. Pääjohtaja toimittaa kyseisen vastauksen myös hallintoneuvostolle.

8.   Pääjohtaja antaa asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 261 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kaikki kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn moitteettoman toteuttamisen edellyttämät tiedot.

9.   Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta pääjohtajalle varainhoitovuoden n talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden ennen varainhoitovuoden n + 2 toukokuun 15 päivää.

1.   Hallintoneuvosto hyväksyy virastoon sovellettavat varainhoitosäännöt komissiota kuultuaan. Varainhoitosäännöt voivat poiketa delegoidusta asetuksesta (EU) 2019/715 ainoastaan, jos viraston toiminta erityisesti edellyttää kyseisestä asetuksesta poikkeamista ja jos komissio on antanut siihen ennalta suostumuksensa.

2.   Virasto voi myöntää tämän asetuksen 2 artiklassa tarkoitettujen tehtävien täyttämiseen liittyviä avustuksia ja käyttää puitesopimuksia tämän asetuksen mukaisesti tai komission valtuuttamana asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 62 artiklan 1 kohdan c alakohdan iv alakohdan nojalla. Tällöin sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 asiaankuuluvia säännöksiä.

1.   Virasto takaa tämän asetuksen mukaisia tehtäviään hoitaessaan perusoikeuksien suojelun asiaa koskevan unionin oikeuden, myös perusoikeuskirjan, ja asiaa koskevan kansainvälisen oikeuden, erityisesti pakolaisten oikeusasemaa koskevan Geneven yleissopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyllä New Yorkin pöytäkirjalla, mukaisesti.

2.   Lapsen etu on tätä asetusta sovellettaessa yksi ensisijaisista huomioon otettavista näkökohdista.

3.   Virasto laatii perusoikeusvastaavan ehdotuksen perusteella perusoikeusstrategian ja panee sen täytäntöön, jotta voidaan varmistaa perusoikeuksien kunnioittaminen kaikissa viraston toimissa.

1.   Virasto on unionin laitos. Se on oikeushenkilö.

2.   Virastolla on kussakin jäsenvaltiossa laajin kansallisen lainsäädännön mukainen oikeushenkilöille myönnettävä oikeuskelpoisuus. Virasto voi erityisesti hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.

3.   Virasto on riippumaton operatiivisissa ja teknisissä asioissa.

4.   Virastoa edustaa sen pääjohtaja.

5.   Viraston toimipaikka on Malta.

1.   Viraston henkilöstöön sovelletaan henkilöstösääntöjä ja palvelussuhteen ehtoja sekä näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanosääntöjä, jotka on hyväksytty unionin toimielinten keskinäisellä sopimuksella.

2.   Hallintoneuvosto hyväksyy henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi tarvittavat täytäntöönpanosäännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti.

3.   Virasto käyttää henkilöstönsä suhteen nimittävälle viranomaiselle annettuja valtuuksia.

4.   Virasto voi käyttää tilapäisesti lähetettyjä kansallisia asiantuntijoita tai muuta henkilöstöä, joka ei ole viraston palveluksessa. Hallintoneuvosto tekee päätöksen, jossa vahvistetaan säännöt kansallisten asiantuntijoiden tilapäisestä siirtämisestä viraston palvelukseen.

5.   Virasto voi palkata henkilöstöä kenttätyöhön jäsenvaltioissa.

1.   Virastoon sovelletaan neuvoston asetusta N:o 1 (27).

2.   Edellä 42 kohdassa tarkoitetut viraston konsolidoitu vuotuinen kertomus ja ohjelma-asiakirjat laaditaan kaikilla unionin toimielinten virallisilla kielillä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 342 artiklan nojalla tehtyjen päätösten soveltamista.

3.   Euroopan unionin elinten käännöskeskus huolehtii viraston toiminnan edellyttämistä käännöspalveluista.

1.   Viraston hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan asetusta (EY) N:o 1049/2001.

2.   Virasto voi tiedottaa tehtäviensä piiriin kuuluvista asioista omasta aloitteestaan. Virasto julkistaa viraston konsolidoidun vuotuisen kertomuksen ja varmistaa erityisesti, että yleisölle ja kaikille asianomaisille osapuolille annetaan pikaisesti puolueetonta, luotettavaa ja helppotajuista tietoa sen työstä.

3.   Hallintoneuvosto hyväksyy kuuden kuukauden kuluessa ensimmäisestä kokouksestaan 1 ja 2 kohdan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

4.   Luonnollisilla henkilöillä ja oikeushenkilöillä on oikeus käyttää mitä tahansa unionin toimielinten virallista kieltä lähettäessään kirjallisia viestejä virastolle. Kyseisillä henkilöillä on oikeus saada vastaus samalla kielellä.

5.   Päätöksistä, jotka virasto tekee asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan nojalla, voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 228 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti tai nostaa kanne Euroopan unionin tuomioistuimessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

1.   Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjunnan helpottamiseksi sovelletaan rajoituksetta asetusta (EU, Euratom) N:o 883/2013. Virasto liittyy 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen OLAFin sisäisistä tutkimuksista ja vahvistaa sopimuksen liitteessä olevaa mallia käyttäen asianmukaiset määräykset, joita sovelletaan viraston kaikkiin työntekijöihin.

2.   Tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien virastolta unionin rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia ja todentamisia.

3.   OLAF voi asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (28) vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti tehdä tutkimuksia, mukaan luettuina paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko viraston rahoittamaan avustukseen tai sopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

4.   Viraston työjärjestelyihin kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, sopimuksiin, avustussopimuksiin ja avustuspäätöksiin on sisällytettävä määräyksiä, joissa nimenomaisesti annetaan tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia kunkin toimivaltuuksiensa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista.

1.   Virasto soveltaa komission turvallisuussääntöjä, sellaisina kuin ne on vahvistettu komission päätöksissä (EU, Euratom) 2015/443 (29) ja (EU, Euratom) 2015/444. Kyseisiä sääntöjä sovelletaan erityisesti turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihtamiseen, käsittelyyn ja säilyttämiseen.

2.   Virasto soveltaa päätöksissä (EU, Euratom) 2015/443 ja (EU, Euratom) 2015/444 olevia arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen käsittelyä koskevia turvallisuusperiaatteita, sellaisina kuin komissio on pannut ne täytäntöön. Hallintoneuvosto vahvistaa toimenpiteet, joiden mukaisesti näitä turvallisuusperiaatteita sovelletaan.

3.   Turvallisuusluokittelu ei estä tietojen asettamista Euroopan parlamentin saataville. Euroopan parlamentille tämän asetuksen mukaisesti siirrettävien tietojen ja asiakirjojen siirtämisessä ja käsittelyssä on noudatettava Euroopan parlamentin ja komission välillä sovellettavia, turvallisuusluokiteltujen tietojen välittämistä ja käsittelyä koskevia sääntöjä.

1.   Viraston sopimusperusteinen vastuu määräytyy asianomaiseen sopimukseen sovellettavan lain mukaan.

2.   Unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa ratkaisu viraston tekemään sopimukseen mahdollisesti sisältyvän välityslausekkeen nojalla.

3.   Jos kyseessä on sopimuksenulkoinen vastuu, virasto korvaa jäsenvaltioiden lainsäädäntöön sisältyvien yhteisten perusperiaatteiden mukaisesti vahingon, jonka viraston yksiköt tai henkilöstön jäsenet ovat tehtäviään suorittaessaan aiheuttaneet.

4.   Unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista riidat, jotka koskevat 3 kohdassa tarkoitettujen vahinkojen korvaamista.

5.   Viraston henkilöstön henkilökohtaisesta vastuusta virastoa kohtaan määrätään heihin sovellettavissa henkilöstösäännöissä tai palvelussuhteen ehdoissa.

1.   Sen jäsenvaltion, jossa viraston toimipaikka sijaitsee, virastolle tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat tarvittavat järjestelyt sekä viraston hallintoneuvoston jäseniin, viraston henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä kyseisessä jäsenvaltiossa sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan viraston ja kyseisen jäsenvaltion välisessä toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa. Toimipaikkaa koskeva sopimus joka tehdään sen jälkeen kun sen tekemiselle on saatu hallintoneuvoston hyväksyntä.

2.   Sen jäsenvaltion, jossa viraston toimipaikka sijaitsee, on turvattava viraston asianmukaisen toiminnan edellyttämät asianmukaiset olosuhteet, mukaan lukien monikieliset ja eurooppahenkiset koulunkäyntimahdollisuudet sekä asianmukaiset kulkuyhteydet.

1.   Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kolmen kuukauden kuluttua asetuksen (EU) N:o 604/2013 korvaamisesta kertomuksen arviointinsa tuloksista arvioituaan, onko tätä asetusta tarpeen muuttaa, jotta varmistetaan unionin oikeuskehyksen yhtenäisyys ja sisäinen johdonmukaisuus, erityisesti 14 artiklassa tarkoitettua seurantamekanismia koskevien säännösten osalta, ja esittää tarvittavat ehdotukset tämän asetuksen muuttamiseksi tarpeen mukaan.

2.   Komissio teettää viimeistään 20 päivänä tammikuuta 2025 ja sen jälkeen viiden vuoden välein riippumattoman ulkoisen arvioinnin, jossa käsitellään erityisesti viraston toimintaa suhteessa sen tavoitteisiin, toimeksiantoon ja tehtäviin. Arvioinnissa tarkastellaan viraston vaikutusta turvapaikka-asioiden käytännön yhteistyöhön ja yhteisen turvapaikkajärjestelmän täytäntöönpanon helpottamiseen. Arvioinnissa on otettava asianmukaisesti huomioon saavutettu edistyminen viraston toimeksiannon puitteissa, myös arviointi siitä, tarvitaanko lisätoimenpiteitä varmistamaan todellinen yhteisvastuu ja vastuunjako niiden jäsenvaltioiden kanssa, joihin kohdistuu erityisiä paineita.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa arvioinnissa käsitellään erityisesti mahdollista tarvetta muuttaa viraston toimeksiantoa ja tällaisten muutosten taloudellisia vaikutuksia. Lisäksi tarkastellaan hallintorakenteen tarkoituksenmukaisuutta viraston tehtävien suorittamisen kannalta. Arvioinnissa otetaan huomioon eri sidosryhmien näkemykset sekä unionin että kansallisella tasolla.

3.   Komissio toimittaa 2 kohdassa tarkoitetun arvioinnin tuloksena laaditun kertomuksen ja sitä koskevat päätelmänsä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja hallintoneuvostolle.

4.   Komissio arvioi joka toisen 2 kohdassa tarkoitetun arvioinnin yhteydessä, onko viraston toiminnan jatkaminen perusteltua ottaen huomioon sen tavoitteet, toimeksiannon ja tehtävät, ja se voi ehdottaa tämän asetuksen muuttamista vastaavasti tai kumoamista.