(1)

Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun saavuttamiseksi, työpaikkojen luomisen edistämiseksi sekä hiilestä irtautumista koskevien pitkän aikavälin sitoumusten noudattamiseksi unioni tarvitsee liikenne-, energia- ja digitaalialoillaan ajanmukaisen, multimodaalisen ja tehokkaan infrastruktuurin, joka edistää unionin ja sen eri saarien ja alueiden, myös syrjäisten ja syrjäisimpien alueiden, syrjäseutualueiden, vuoristoalueiden ja harvaan asuttujen alueiden, välisiä yhteyksiä ja yhdentymistä. Näillä yhteyksillä olisi helpotettava henkilöiden, tavaroiden, pääoman ja palvelujen vapaata liikkuvuutta. Euroopan laajuisilla verkoilla olisi helpotettava rajatylittäviä yhteyksiä, lujitettava taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä edistettävä kilpailukykyisemmän ja kestävämmän sosiaalisen markkinatalouden luomista ja ilmastonmuutoksen torjuntaa.

(2)

Verkkojen Eurooppa -välineen tavoitteena on nopeuttaa investointeja Euroopan laajuisten verkkojen alalla ja luoda vipuvaikutusta rahoituksen hankkimiseksi sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta samalla, kun parannetaan oikeusvarmuutta ja noudatetaan teknologianeutraaliuden periaatetta. Verkkojen Eurooppa -välineen pitäisi auttaa hyödyntämään täysin liikenne- ja energia-alojen ja digitaalitalouden välistä synergiaa, mikä tehostaisi unionin toimia ja mahdollistaisi täytäntöönpanokustannusten minimoinnin.

(3)

Verkkojen Eurooppa -välineellä olisi myös edistettävä ilmastonmuutoksen vastaisia unionin toimia sekä tuettava ympäristön ja yhteiskunnan kannalta kestäviä hankkeita, mukaan lukien tarvittaessa ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista. Erityisesti olisi vahvistettava Verkkojen Eurooppa -välineen osuutta ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen (4), jäljempänä ’Pariisin sopimus’, tavoitteiden sekä vuoteen 2030 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja hiilestä irtautumista koskevan pitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi.

(4)

Verkkojen Eurooppa -välineen olisi taattava korkea avoimuuden taso ja varmistettava julkinen kuuleminen sovellettavan unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(5)

Koska Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoon ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvien unionin sitoumusten vuoksi on tärkeää torjua ilmastonmuutosta, tämän asetuksen tavoitteena on osaltaan valtavirtaistaa ilmastotoimet ja saavuttaa yleistavoite, jonka mukaan vähintään 30 prosenttia unionin talousarviomenoista käytetään ilmastotavoitteiden tukemiseen. Lisäksi tällä asetuksella olisi edistettävä tavoitetta, jonka mukaisesti vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vuotuisista menoista osoitetaan luonnon monimuotoisuutta koskeviin tavoitteisiin 7,5 prosenttia vuonna 2024 ja 10 prosenttia vuosina 2026 ja 2027 ottaen huomioon ilmastotavoitteiden ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden väliset päällekkäisyydet. Verkkojen Eurooppa -välineen mukaisissa toimissa olisi osoitettava 60 prosenttia ohjelman kokonaismäärärahoista ilmastotavoitteisiin muun muassa seuraavien kertoimien perusteella: i) 100 prosenttia niiden menojen osalta, jotka liittyvät rautatieinfrastruktuuriin, latausinfrastruktuuriin, vaihtoehtoisiin ja kestäviin polttoaineisiin, puhtaaseen kaupunkiliikenteeseen, sähkön siirtoon ja varastointiin, älykkäisiin verkkoihin, hiilidioksidin siirtoon ja uusiutuvaan energiaan; ii) 40 prosenttia sisävesiliikenteen ja multimodaalikuljetusten osalta sekä kaasuinfrastruktuurin osalta edellyttäen, että se mahdollistaa uusiutuvan vedyn tai biometaanin käytön lisäämisen. Sovellettavien yksityiskohtaisten ilmastomenojen seurantakertoimien olisi tapauksen mukaan oltava yhdenmukaisia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen EU 2021/1060 (5) liitteessä 1 esitettyjen kertoimien kanssa. Tähän liittyvät toimet yksilöidään Verkkojen Eurooppa -välineen valmistelun ja toteuttamisen yhteydessä, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaankuuluvissa arvioinneissa ja tarkasteluprosesseissa. Jotta infrastruktuurin haavoittuvuus mahdollisille ilmastonmuutoksen pitkän aikavälin vaikutuksille voidaan ehkäistä sekä varmistaa, että hankkeesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästökustannukset otetaan mukaan hankkeen taloudelliseen arviointiin Verkkojen Eurooppa -välineestä tuettavien hankkeiden ilmastokestävyys olisi tarvittaessa varmistettava niiden ohjeiden mukaisesti, joita komission olisi laadittava yhdenmukaisesti muita unionin ohjelmia koskevien ohjeiden kanssa.

(6)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 8 artiklan mukaan unioni pyrkii kaikissa toimissaan poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa. Sukupuolten tasa-arvo ja kaikkien yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet sekä näiden tavoitteiden valtavirtaistaminen olisi otettava huomioon ja niitä olisi edistettävä kauttaaltaan Verkkojen Eurooppa -välineen arvioinnissa, valmistelussa, toteutuksessa ja seurannassa.

(7)

Jotta voidaan noudattaa raportointivaatimuksia, jotka koskevat unionin varojen käyttöönottoa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2284 (6) tavoitteiden noudattamiseksi toteutettujen toimenpiteiden tueksi, kyseisen direktiivin mukaisia ilman epäpuhtauksien vähentämiseen liittyviä menoja olisi seurattava.

(8)

Yksi Verkkojen Eurooppa -välineen tärkeistä tavoitteista on lisätä synergiaa ja täydentävyyttä liikenne- ja energia-alojen sekä digitaalitalouden välillä. Tätä varten Verkkojen Eurooppa -välineessä olisi hyväksyttävä työohjelmia, joilla voidaan puuttua tiettyihin tukitoimien aloihin, joita ovat esimerkiksi verkottunut ja automatisoitu liikkuvuus tai kestävät vaihtoehtoiset polttoaineet. Digitaalisen viestinnän mahdollistaminen voisi olla olennainen osa yhteistä etua koskevaa hanketta energian ja liikenteen alalla. Lisäksi kullakin alalla olisi Verkkojen Eurooppa -välineen mukaisesti voitava pitää avustuskelpoisina joitakin synergiaelementtejä toiselta alalta, jos tällainen lähestymistapa parantaa investoinnin sosioekonomista hyötyä. Alojen väliseen synergiaan olisi kannustettava toimien valintaperusteissa sekä lisäämällä yhteisrahoitusta.

(9)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1315/2013 (7) vahvistetaan Euroopan laajuisen liikenneverkon, jäljempänä ’TEN-T’, suuntaviivat, joissa yksilöidään TEN-T-verkon infrastruktuuri, täsmennetään vaatimukset, jotka sen on täytettävä, sekä säädetään TEN-T-verkon täytäntöönpanoa koskevista toimenpiteistä. TEN-T- suuntaviivojen mukaan erityisesti ydinverkko olisi saatava valmiiksi vuoteen 2030 mennessä siten, että luodaan uutta infrastruktuuria ja parannetaan ja kunnostetaan merkittävästi olemassa olevaa infrastruktuuria, mikä on tarpeen, jotta verkon jatkuvuus voidaan varmistaa.

(10)

Yhteenliitettävyyden takaamiseksi kaikkialla unionissa Verkkojen Eurooppa -välineestä rahoitettavien toimien, jotka edistävät yhteistä etua koskevien hankkeiden kehittämistä liikennealalla, olisi perustuttava kaikkien liikennemuotojen täydentävyyteen, jotta voidaan tarjota tehokkaita, yhteenliitettyjä ja multimodaalisia verkkoja. Tähän olisi luettava mukaan niiden jäsenvaltioiden maantiet, joissa on vielä merkittävä investointitarve, jotta ne voisivat toteuttaa tieliikenteen TEN-T-ydinverkkonsa.

(11)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (8), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 193 artiklan 2 kohdan mukaisesti tukea voidaan myöntää jo aloitettuun toimeen, jos hakija voi osoittaa, että toimi oli aloitettava ennen tukisopimuksen allekirjoittamista. Ennen tukihakemuksen jättämispäivää aiheutuneet kustannukset eivät kuitenkaan ole tukikelpoisia, paitsi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa. Jotta vältettäisiin unionin tuen keskeytyminen, joka voisi vahingoittaa unionin etuja, monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 alkuun ajoittuvan rajoitetun määräajan puitteissa olisi oltava mahdollista, että kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet tästä asetuksesta tuettujen toimien osalta, jotka ovat jo alkaneet, pidetään tukikelpoisina 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen, vaikka kustannukset olisivat aiheutuneet ennen tukihakemuksen jättämistä.

(12)

TEN-T-suuntaviivoissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on tarpeen tukea ensi sijassa käynnissä olevien TEN-T-hankkeiden sekä rajatylittävien yhteyksien ja puuttuvien yhteyksien toteuttamista sekä varmistaa tarvittaessa, että tuetut toimet ovat yhdenmukaisia asetuksen (EU) N:o 1315/2013 mukaisesti laadittujen käytäviä koskevien työsuunnitelmien kanssa ja vastaavat verkon yleistä kehittämistä toimintavarmuuden ja yhteentoimivuuden osalta.

(13)

Asetuksessa (EU) No 1315/2013 säädetty Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän, jäljempänä ’ERTMS’, täysimääräinen käyttöönotto ydinverkossa vuoteen 2030 mennessä edellyttää erityisesti, että tukea lisätään unionin tasolla ja yksityisiä sijoittajia kannustetaan osallistumaan hankkeeseen.

(14)

Jotta TEN-T-ydinverkko saadaan toteutettua onnistuneesti ja varmistettua tehokas intermodaalisuus, olennaisena edellytyksenä on lisäksi, että lentoasemat yhdistetään TEN-T-verkkoon. Näin ollen olisi asetettava etusijalle tällainen lentoasemien yhdistäminen siellä, missä näitä yhteyksiä ei ole.

(15)

Rajatylittävien toimien toteuttamiseksi tarvitaan suunnittelua ja täytäntöönpanoa koskevaa pitkälle menevää integrointia. Integrointi voitaisiin toteuttaa esimerkiksi siten, että otetaan käyttöön yksi hankeyritys, yhteinen hallintorakenne, yhteisyritys, kahdenvälinen oikeuskehys, asetuksen (EU) N:o 1315/2013 47 artiklan mukaiseen täytäntöönpanosäädökseen perustuva kehys tai jokin muu yhteistyön muoto, mutta mikään näistä esimerkeistä ei ole ensisijainen. Yhdennettyjen hallinnointirakenteiden, myös yhteisyritysten, perustamiseen olisi kannustettava muun muassa suuremmalla yhteisrahoitusosuudella.

(16)

Kehitteillä olevilla TEN-T-verkon toteuttamista edistävillä yhdenmukaistamistoimenpiteillä olisi tuettava yhteistä etua koskevien liikennealan hankkeiden tehokkaampaa täytäntöönpanoa.

(17)

Jotta lisääntyvät liikennevirrat ja TEN-T-verkon kehittyminen voidaan ottaa huomioon, ydinverkkokäytävien linjausta ja niiden ennalta yksilöityjä osuuksia olisi mukautettava. Tällaiset ydinverkkokäytävien mukautukset eivät saisi haitata ydinverkon toteuttamista vuoteen 2030 mennessä, niiden olisi parannettava käytävien kattavuutta jäsenvaltioiden alueella, ja niiden olisi oltava oikeasuhteisia, jotta käytävien kehittämisen ja koordinoinnin johdonmukaisuus ja tehokkuus voidaan säilyttää. Sen vuoksi ydinverkkokäytävien pituutta ei pitäisi lisätä yli 15 prosentilla. Ydinverkkokäytävien suuntauksessa olisi aikanaan otettava huomioon asetuksessa (EU) N:o 1315/2013 säädetystä ydinverkon toteuttamisen uudelleentarkastelusta saatavat tulokset. Uudelleentarkastelussa olisi otettava huomioon hylätyt tai puretut TEN-T-verkon alueelliset rajatylittävät rautatieyhteydet sekä kattavan verkon muut muutokset ja Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen vaikutus.

(18)

On tarpeen edistää kaikkien liikennemuotojen osalta julkisia ja yksityisiä investointeja jotta edistetään älykästä, yhteentoimivaa, kestävää, multimodaalista, osallistavaa, esteetöntä, turvallista ja turvattua liikkuvuutta kaikkialla unionissa. Komissio esitti 31 päivänä toukokuuta 2017 antamassaan tiedonannossa ”Eurooppa liikkeellä: Puhdas, kilpailukykyinen ja verkotettu liikenne ja liikkuvuus kaikille sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla” laajan valikoiman aloitteita, joiden tavoitteena oli tehdä liikenteestä turvallisempaa, kannustaa ottamaan käyttöön älykkäitä tiemaksujärjestelmiä, vähentää hiilidioksidipäästöjä, ilmansaasteita ja ruuhkia, edistää verkottunutta ja automatisoitua liikkuvuutta sekä turvata työntekijöille asianmukaiset olosuhteet ja lepoajat. Näihin aloitteisiin olisi varattava unionin rahoitustukea tarvittaessa Verkkojen Eurooppa -välineen kautta.

(19)

TEN-T-suuntaviivoissa edellytetään uusien teknologioiden ja innovoinnin osalta, että TEN-T mahdollistaa hiilestä irtautumisen kaikissa liikennemuodoissa edistämällä energiatehokkuutta ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä noudattaen teknologianeutraaliuden periaatetta. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/94/EU (9) luodaan yhteinen toimenpidekehys vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotolle unionissa kaikkien liikennemuotojen osalta, jotta liikenteen riippuvuutta fossiilisista polttoaineista voidaan vähentää mahdollisimman paljon ja lieventää liikenteen ympäristö- ja ilmastovaikutuksia. Lisäksi kyseisessä direktiivissä edellytetään jäsenvaltioiden varmistavan, että julkisia lataus- ja tankkauspisteitä on yleisesti saatavilla viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025. Kuten komissio esitti 8 päivänä marraskuuta 2017 antamassaan tiedonannossa ”Vähäpäästöisen liikkuvuuden toteuttaminen – Euroopan unioni, joka suojelee maapalloa, antaa kuluttajille vaikutusmahdollisuuksia sekä puolustaa teollisuutta ja työntekijöitä”, tarvitaan laaja joukko toimenpiteitä, joilla edistetään vähäpäästöistä liikkuvuutta, muun muassa rahoitustukea, jos markkinaolosuhteet eivät tarjoa riittävästi kannustimia.

(20)

Komissio korosti 17 päivänä toukokuuta 2018 antamassaan tiedonannossa ”Kestävä liikkuvuus Euroopassa: turvallinen, verkottunut ja puhdas liikenne”, että ajoneuvojen automatisoinnin ja kehittyneiden yhteysjärjestelmien ansiosta ajoneuvoista tulee turvallisempia ja helpommin yhteiskäyttöön soveltuvia ja ne ovat paremmin kaikkien saatavilla, myös esimerkiksi vanhusten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden, jotka nykyisin voivat olla liikkuvuuspalvelujen saavuttamattomissa. Samassa yhteydessä komissio esitti myös tieliikenneturvallisuutta koskevan EU:n strategisen toimintasuunnitelman ja ehdotti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2008/96/EY (10) tarkistusta.

(21)

Jotta liikennehankkeiden toteuttamista voidaan tehostaa verkon vähemmän kehittyneissä osissa, Verkkojen Eurooppa -välineeseen olisi siirrettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1058 (11) säännellyn koheesiorahaston koheesiorahastomäärärahoja liikennehankkeiden rahoittamiseksi jäsenvaltioissa, jotka voivat saada rahoitusta koheesiorahastosta. Alkuvaiheessa, joka koskee siirrettävän määrärahan 70 prosentin osuutta, rahoituskelpoisille hankkeille myönnettävän määrärahan olisi noudatettava koheesiorahaston kansallista määrärahajakoa. Loput 30 prosenttia siirrettävästä määrärahasta olisi jaettava kilpailupohjalta suurimmalle mahdolliselle määrälle rajatylittävien ja puuttuvien yhteyksien luomista koskeville hankkeille jäsenvaltioissa, jotka voivat saada rahoitusta koheesiorahastosta. Jäsenvaltioita olisi kohdeltava yhdenvertaisesti, ja pysyvistä maantieteellisistä haavoittuvuuksista johtuvat haitat olisi otettava asianmukaisesti huomioon. Komission olisi tuettava koheesiorahastosta saatavaan rahoitukseen oikeutettuja jäsenvaltioita niiden pyrkiessä kehittämään asianmukaisia tukikelpoisten hankkeiden sarjoja, erityisesti parantamalla asianomaisten julkishallintojen institutionaalisia valmiuksia.

(22)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 21 päivänä heinäkuuta 2020 antamissaan päätelmissä, että laajemmassa monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 yhteydessä 1 384 000 000 euroa (vuoden 2018 hintoina) Verkkojen Eurooppa -välineestä käytetään koheesiomaiden väliltä puuttuvien keskeisten rajatylittävien rautatieyhteyksien rakentamiseen sisämarkkinoiden toiminnan tukemiseksi ja että tähän määrään on sovellettava siirtoa koheesiorahastosta Verkkojen Eurooppa -välineeseen koskevia yhteisrahoitussääntöjä.

(23)

Yhteistä tiedonantoa ”Sotilaallisen liikkuvuuden parantaminen Euroopan unionissa”, joka annettiin 10 päivänä marraskuuta 2017, seurasi 28 päivänä maaliskuuta 2018 annettu sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelmaa koskeva yhteinen tiedonanto, jossa korostettiin, että liikenneinfrastruktuuripolitiikka tarjoaa hyvän tilaisuuden parantaa synergioita puolustustarpeiden ja TEN-T-verkon välillä siten, että yleistavoitteena on parantaa sotilaallista liikkuvuutta kaikkialla unionissa ottaen huomioon maantieteellinen tasapaino ja potentiaaliset hyödyt pelastuspalvelun kannalta. Sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelman mukaisesti neuvosto käsitteli ja hyväksyi vuonna 2018 liikenneinfrastruktuuriin liittyvät sotilaalliset vaatimukset, ja vuonna 2019 komission yksiköt määrittelivät kaksoiskäyttöön soveltuvat TEN-T-verkon osat, mukaan lukien nykyiseen infrastruktuuriin tarvittavat parannukset. Unionin rahoitus kaksoiskäyttöhankkeille olisi toteutettava Verkkojen Eurooppa -välineen kautta työohjelmilla, joissa otetaan huomioon sovellettavat vaatimukset sellaisina kuin ne vahvistetaan sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelman yhteydessä sekä muiden alustavien luetteloiden yhteydessä, jotka koskevat jäsenvaltioiden kyseisen toimintasuunnitelman mukaisesti yksilöimiä ensisijaisia hankkeita.

(24)

TEN-T-suuntaviivoissa todetaan, että kattava verkko takaa pääsyn ja yhteydet kaikille unionin saarille ja alueille, syrjäiset ja syrjäisimmät alueet mukaan lukien. Komissio toi lisäksi esiin 24 päivänä lokakuuta 2017 antamassaan tiedonannossa ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” syrjäisimpien alueiden erityisiä liikenteeseen, energiaan ja digitaalialaan liittyviä tarpeita ja korosti, että näihin tarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan asianmukaista unionin rahoitusta, myös Verkkojen Eurooppa -välineestä, siten, että sovelletaan enintään 70 prosentin yhteisrahoitusosuuksia.

(25)

Ottaen huomioon merkittävät investointitarpeet, jotka on täytettävä, jotta voidaan edetä kohti koko TEN-T-ydinverkon toteuttamista vuoteen 2030 mennessä (arviolta 350 miljardia euroa vuosina 2021–2027) ja kattavan TEN-T-verkon toteuttamista vuoteen 2050 mennessä, sekä hiilestä irtautumisen, digitalisaation ja kaupunkiliikenteen vaatimat investoinnit (arviolta 700 miljardia euroa vuosina 2021–2027) on syytä varmistaa unionin eri rahoitusohjelmien ja -välineiden mahdollisimman tehokas käyttö ja siten maksimoida unionin tukemien investointien lisäarvo. Tämä olisi saavutettavissa virtaviivaistamalla investointiprosessi ja vahvistamalla näkyvyyttä liikenteen hankejatkumossa sekä johdonmukaisuutta kaikissa unionin tukiohjelmissa, erityisesti Verkkojen Eurooppa -välineessä, Euroopan aluekehitysrahastossa (EAKR), koheesiorahastossa ja InvestEU-ohjelmassa. Tarvittaessa olisi erityisesti otettava huomioon mahdollistavat edellytykset, jotka luetellaan asetuksen (EU) 2021/1060 liitteessä IV.

(26)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 347/2013 (12) yksilöidään Euroopan laajuiset ensisijaiset energiainfrastruktuurit, jotka on toteutettava unionin energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, yksilöidään yhteistä etua koskevia hankkeita, jotka ovat tarpeen näiden ensisijaisten infrastruktuurien toteuttamiseksi, sekä säädetään lupien myöntämistä, julkisen sektorin osallistumista ja sääntelyä koskevista toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on nopeuttaa ja/tai helpottaa tällaisten hankkeiden toteuttamista, mukaan lukien perusteet, joilla määritetään näiden hankkeiden kelpoisuus saada unionin rahoitustukea. Yhteistä etua koskevien hankkeiden yksilöinnissä mainitun asetuksen mukaisesti noudatetaan edelleen energiatehokkuus etusijalle -periaatetta siten, että hankkeiden arvioinnissa käytetään energian kysyntää koskevia skenaarioita, jotka ovat täysin unionin energia- ja ilmastotavoitteiden mukaisia.

(27)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2018/2001 (13) painotetaan tarvetta luoda puitteet, jotka mahdollistavat unionin varojen tehostetun käytön. Erityisesti mainitaan toimet uusiutuvaa energiaa koskevan rajatylittävän yhteistyön tukemiseksi.

(28)

Vaikka verkkoinfrastruktuurin täydentäminen onkin edelleen ensisijaista uusiutuvaa energiaa koskevassa kehitystyössä, uusiutuvaa energiaa koskevan rajatylittävän yhteistyön mukaan ottaminen ja sellaisen älykkään ja tehokkaan energiajärjestelmän kehittäminen, mukaan lukien varastointia ja kysynnänohjausta koskevat ratkaisut, jotka auttavat tasapainottamaan verkkoa, vastaavat ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -paketin yhteydessä omaksuttua toimintatapaa, jossa tarkoituksena on yhteisvastuullisesti sekä hiilestä irtautumisen kunnianhimoisten pitkän aikavälin tavoitteiden myötä muuttunut toimintapoliittinen ympäristö huomioon ottaen saavuttaa uusiutuvaa energiaa koskeva kunnianhimoinen tavoite vuoteen 2030 mennessä oikeudenmukaisen ja asianmukaisen siirtymän varmistamiseksi.

(29)

Innovatiivinen infrastruktuuriteknologia, joka mahdollistaa siirtymisen vähäpäästöisiin energia- ja liikkuvuusjärjestelmiin ja auttaa parantamaan toimitusvarmuutta, samalla kun pyritään lisäämään unionin energiaomavaraisuutta, on välttämätön unionin hiilestä irtautumisen tavoitteiden kannalta. Komissio painotti 23 päivänä marraskuuta 2017 antamassaan tiedonannossa Euroopan energiaverkkojen vahvistamisesta erityisesti, että koska uusiutuvien energialähteiden on määrä muodostaa puolet sähköntuotannosta vuoteen 2030 mennessä, sähkön roolin vahvistuminen edistää entistä enemmän hiilestä irtautumista tähän asti fossiilisten polttoaineiden hallitsemilla aloilla, kuten liikenteessä, teollisuudessa, lämmityksessä ja jäähdytyksessä, ja että Euroopan laajuisen energiainfrastruktuurin politiikassa pitää näin ollen keskittyä sähkön yhteenliitäntöihin, sähkön varastointiin, älykkäitä verkkoja koskeviin hankkeisiin ja kaasuinfrastruktuuriin tehtäviin investointeihin. Unionin hiilestä irtautumista koskevien tavoitteiden, sisämarkkinoiden yhdentymisen ja toimitusvarmuuden tukemiseksi olisi harkittava vakavasti ja käsiteltävä ensisijaisina sellaisia teknologioita ja hankkeita, joilla edistetään siirtymistä vähäpäästöiseen talouteen. Komission tavoitteena on lisätä Verkkojen Eurooppa -välineestä tuettavia hankkeita, jotka koskevat rajatylittäviä älykkäitä verkkoja ja innovatiivista varastointia sekä hiilidioksidin siirtoa.

(30)

Uusiutuvan energian alan rajatylittävillä hankkeilla on määrä mahdollistaa se, että uusiutuvat energialähteet otetaan kustannustehokkaasti käyttöön unionissa, saavutetaan direktiivin (EU) 2018/2001 3 artiklassa tarkoitettu unionin sitova tavoite, jonka mukaan vähintään 32 prosenttia energiasta saadaan vuonna 2030 uusiutuvista energialähteistä, ja edistetään innovatiivisten uusiutuvan energian teknologioiden strategista käyttöönottoa. Hyviä esimerkkejä tukikelpoisista teknologioista ovat uusiutuvan energian tuottaminen maa- ja merituulivoimalla, aurinkoenergialla, kestävällä biomassalla, valtamerienergialla, geotermisellä energialla tai näiden yhdistelmillä sekä näiden yhdistäminen verkkoon ja muut tähän liittyvät tekijät, kuten varastointi- ja muuntolaitokset. Tukikelpoiset toimet eivät rajoitu ainoastaan sähkön alalle, ja niihin voi sisältyä muita energiankantajia ja mahdollista alojen yhteenliittämistä esimerkiksi lämmityksen ja jäähdytyksen, sähkö–kaasu-muuntamisen, varastoinnin ja kuljetuksen alojen kanssa. Tämä luettelo ei ole tyhjentävä, jotta joustavuus voidaan varmistaa teknologian kehittyessä. Mainituissa hankkeissa yhteistyössä toimivien jäsenvaltioiden ei välttämättä tarvitse olla fyysisesti yhteydessä toisiinsa. Hankkeet voivat sijaita ainoastaan yhden hankkeeseen osallistuvan jäsenvaltion alueella, kunhan tämän asetuksen liitteessä olevan IV osan yleiset perusteet täyttyvät.

(31)

Jotta rajatylittävää yhteistyötä uusiutuvan energian alalla ja hankkeiden menestymistä markkinoilla voidaan tukea, komission olisi helpotettava rajatylittävien hankkeiden kehittämistä uusiutuvan energian alalla. Uusiutuvan energian alan rajatylittävien hankkeiden menestymisen markkinoilla ollessa riittämätöntä uusiutuvan energian alan rajatylittäville hankkeille tarkoitetut käyttämättömät määrärahat olisi käytettävä energia-alalla Euroopan laajuisten energiaverkkojen tavoitteiden saavuttamiseen asetuksen (EU) N:o 347/2013 mukaisiin yhteistä etua koskeviin hankkeisiin liittyvien toimien osalta, ennen kuin harkitaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999 (14) nojalla perustetun unionin uusiutuvan energian rahoitusmekanismin mahdollista käyttöä.

(32)

On tarpeen tukea älykkäitä verkkoja koskevia hankkeita, joihin on integroitu sähkön tuotanto, jakelu tai kulutus käyttämällä reaaliaikaista järjestelmänhallintaa ja vaikuttamalla rajatylittäviin energiavirtoihin. Tuessa, jota Verkkojen Eurooppa -välineestä annetaan tällaisille hankkeille, olisi myös otettava huomioon älyverkkojen keskeinen merkitys energiakäänteessä, ja tuen olisi autettava poistamaan rahoitusvajeet, jotka nyt jarruttavat investointeja älyverkkoteknologian laajamittaiseen käyttöön.

(33)

Unionin tuen myöntämisessä erityistä huomiota olisi kiinnitettävä energian rajatylittäviin yhteenliitäntöihin, myös niihin yhteenliitäntöihin, jotka ovat välttämättömiä, jotta voidaan saavuttaa asetuksessa (EU) 2018/1999 asetettu tavoite, jonka mukaan sähköverkkojen yhteenliitäntäaste on vuonna 2020 vähintään 10 prosenttia ja vuonna 2030 vähintään 15 prosenttia. Sähkön rajayhdysjohtojen käyttöönotto on ratkaisevaa markkinaintegraation ja energiaeristyneisyyden lopettamisen kannalta, sillä niiden avulla järjestelmään saadaan sisällytettyä enemmän uusiutuvia energialähteitä ja tällä tavoin hyödytään niiden erilaisista kysynnän ja uusiutuvan energian tarjonnan valikoimista sekä merituulivoimaverkoista ja älykkäistä verkoista ja integroidaan kaikki maat likvideihin ja kilpailukykyisiin energiamarkkinoihin.

(34)

Digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiseen tarvitaan digitaalisten yhteyksien infrastruktuuria. Unionin teollisuuden digitalisaatio sekä liikenteen, energian, terveydenhuollon ja julkishallinnon kaltaisten alojen uudenaikaistaminen riippuvat luotettavien ja edullisten suuren ja erittäin suuren kapasiteetin verkkoyhteyksien yleisestä saatavuudesta. Digitaalisista yhteyksistä on tullut yksi ratkaisevista tekijöistä, joilla kavennetaan taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia eroja sekä tuetaan paikallistalouksien uudenaikaistamista ja taloudellisen toiminnan monipuolistamista. Verkkojen Eurooppa -välineen tuki digitaalisten yhteyksien infrastruktuuria koskeville toimille olisi suhteutettava tällaisen infrastruktuurin kasvavaan merkitykseen talouden ja koko yhteiskunnan kannalta. Sen vuoksi on tarpeen säätää yhteistä etua koskevista digitaalisten yhteyksien infrastruktuurihankkeista, jotka ovat tarpeen unionin digitaalisten sisämarkkinoiden tavoitteiden saavuttamiseksi, ja kumota Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 283/2014 (15).

(35)

Komissio esittää 14 päivänä syyskuuta 2016 antamassaan tiedonannossa ”Verkkoyhteydet kilpailukykyisillä digitaalisilla sisämarkkinoilla – Kohti eurooppalaista gigabittiyhteiskuntaa”, jäljempänä ’gigabittiyhteiskuntastrategia’ vuoteen 2025 ulottuvat strategiset tavoitteet digitaalisiin yhteyksiin investoimisen optimoimiseksi. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/1972 (16) tavoitteena on muun muassa luoda sääntely-ympäristö, joka luo kannustimia yksityisille investoinneille digitaalisiin yhteyksiin. On kuitenkin selvää, että verkkojen rakentamisesta ei monilla alueilla kautta unionin tule kaupallisesti kannattavaa. Syitä tähän ovat esimerkiksi syrjäinen sijainti ja alueelliset tai maantieteelliset erityispiirteet, alhainen väestötiheys ja monet erilaiset sosioekonomiset tekijät. Tähän asiaan olisi tämän vuoksi kiinnitettävä pikaisesti enemmän huomiota. Sen vuoksi Verkkojen Eurooppa -välinettä olisi mukautettava näiden gigabittiyhteiskuntastrategiassa esitettyjen strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi, joilla pyritään osaltaan tasoittamaan maaseutu- ja kaupunkialueiden välisiä eroja ja täydentämään tukea, jota myönnetään erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönottoon muista ohjelmista, erityisesti EAKR:sta ja koheesiorahastosta sekä InvestEU-ohjelmasta.

(36)

Kaikki internetiin yhteydessä olevat digitaalisten yhteyksien verkot ovat pääasiassa niiden mahdollistamien sovellusten ja palvelujen toiminnan vuoksi lähtökohtaisesti Euroopan laajuisia. Verkkojen Eurooppa -välineen kautta annettavan tuen osalta etusijalle olisi kuitenkin asetettava toimet, joilla odotetaan olevan eniten vaikutusta digitaalisiin sisämarkkinoihin – esimerkiksi koska niissä noudatetaan gigabittiyhteiskuntastrategian tavoitteita – sekä talouden ja yhteiskunnan digitalisaatiokehitykseen, ottaen huomioon todetut markkinoiden toimintapuutteet ja täytäntöönpanon esteet.

(37)

Koulut, yliopistot, kirjastot ja paikalliset, alueelliset tai kansalliset hallintoelimet, keskeiset julkisten palvelujen tarjoajat, sairaalat ja terveyskeskukset, liikenteen solmukohdat ja laajasti digitalisoituneet yritykset ovat tahoja ja paikkoja, jotka voivat edistää merkittävää sosioekonomista kehitystä alueilla, joilla ne sijaitsevat, mukaan lukien maaseutualueet ja harvaan asutut alueet. Tällaisten sosioekonomisten vaikuttajien on tarpeen olla gigabittiyhteyksien eturintamassa, jotta unionin kotitalouksille, yrityksille ja paikallisyhteisöille voidaan turvata parhaat mahdolliset palvelut ja sovellukset. Verkkojen Eurooppa -välineestä olisi tuettava gigabittiyhteyksien tarjontaan kykenevien erittäin suuren kapasiteetin verkkojen, myös 5G-järjestelmän ja muiden kehittyneiden yhteysjärjestelmien, saatavuutta näille sosioekonomisille vaikuttajille, jotta voidaan maksimoida niiden positiiviset vaikutukset talouteen ja yhteiskuntaan laajemminkin niiden alueilla, myös tuottamalla lisää käyttäjien taholta tulevaa kysyntää yhteyksille ja palveluille.

(38)

Ilman yhteyksiä olevat alueet kaikkialla unionissa muodostavat hidasteita ja hyödyntämättä jäävää potentiaalia digitaalisille sisämarkkinoille. Korkealaatuiset internetyhteydet voivat useimmilla maaseutu- ja syrjäisillä alueilla olla olennaisessa asemassa, kun pyritään estämään digitaalisen kuilun syntymistä, eristyneisyyttä ja väestökatoa, sillä yhteyksien avulla voidaan vähentää sekä tavaroiden että palvelujen toimittamiskustannuksia ja jossakin määrin kompensoida syrjäistä sijaintia. Korkealaatuiset internetyhteydet ovat välttämättömiä uusien taloudellisten mahdollisuuksien kannalta, jollaisia ovat esimerkiksi täsmäviljely tai biotalouden kehittäminen maaseutualueilla. Verkkojen Eurooppa -välineellä olisi edistettävä erittäin suuren kapasiteetin kiinteiden tai langattomien yhteyksien tarjoamista kaikille unionin kotitalouksille sekä maaseudulla että kaupungeissa ja keskityttävä sellaisiin yhteyksiin, joiden osalta on havaittu markkinoiden toimintapuutteita, joita voidaan käsitellä matalan intensiteetin avustuksilla. Verkkojen Eurooppa -välineestä tuettujen toimien synergiat olisi maksimoitava ottaen asianmukaisesti huomioon sosioekonomisten vaikuttajien määrä tietyllä alueella ja verkon kattavuuden luomiseen tarvittavan rahoituksen määrä. Lisäksi Verkkojen Eurooppa -välineellä olisi tavoiteltava verkon kattavuutta kaikkien kotitalouksien ja alueiden osalta, sillä puuttuminen jo rakennetun alueen katveisiin myöhemmin ei ole taloudellisesti järkevää.

(39)

WiFi4EU-aloitteen hyvien tulosten pohjalta Verkkojen Eurooppa -välineessä olisi lisäksi jatkettava tukea maksuttomien, luotettavien ja laadukkaiden paikallisten langattomien yhteyksien tarjoamiseen paikallisissa julkisen elämän keskuksissa, mukaan lukien julkisen palvelun tehtävää suorittavat yhteisöt, kuten viranomaiset ja julkisten palvelujen tarjoajat, sekä yleisölle avoimet ulkotilat. Näin voidaan edistää unionin digitaalista visiota paikallisyhteisöissä.

(40)

Digitaalinen infrastruktuuri on innovoinnin tärkeä lähtökohta. Jotta Verkkojen Eurooppa -välineen vaikutus voitaisiin maksimoida, sen olisi keskityttävä digitaalisen infrastruktuurin rahoittamiseen. Yksittäiset digitaaliset palvelut ja sovellukset, kuten ne, joissa käytetään erilaisia hajautetun tilikirjan teknologioita (lohkoketjuteknologioita) tai sovelletaan tekoälyä, olisi sen vuoksi jätettävä Verkkojen Eurooppa -välineen soveltamisalan ulkopuolelle ja niitä olisi sen sijaan käsiteltävä tarvittaessa muissa välineissä, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/694 (17) perustetussa Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa. On myös tärkeää maksimoida eri ohjelmien väliset synergiat.

(41)

Nyt ennakoidaan jo seuraavan sukupolven digitaalisia palveluja, kuten esineiden internetin palvelut ja digitaalisovellukset, joiden odotetaan tuottavan merkittäviä hyötyjä monille eri aloille ja koko yhteiskunnalle. Niiden elinkelpoisuus vaatii 5G-järjestelmien keskeytymätöntä rajatylittävää kattavuutta erityisesti, jotta käyttäjät ja esineet voivat säilyttää yhteydet myös liikkuessaan paikasta toiseen. 5G:n käyttöönoton kustannusten jakamista kyseisten alojen välillä ei ole kuitenkaan vielä selkiytetty, ja kaupalliseen käyttöönottoon liittyy joillakin keskeisillä aloilla hyvin suuria riskejä. Maantieliikennekäytävien ja junayhteyksien odotetaan olevan merkitykseltään keskeisiä verkottuneen liikkuvuuden uusien sovellusten ensimmäisessä vaiheessa. Sen vuoksi niitä pidetään Verkkojen Eurooppa -välineestä rahoitettavina olennaisen tärkeinä rajatylittävinä hankkeina.

(42)

Sähköisen viestinnän runkoverkkojen käyttöönotto – myös merenalaisilla runkokaapeleilla, jotka yhdistävät Euroopan alueet kolmansiin maihin toisilla mantereilla taikka Euroopan saaret, syrjäisimmät alueet tai merentakaiset maat ja alueet toisiinsa, myös unionin aluevesien ja jäsenvaltioiden talousvyöhykkeiden kautta – on tarpeen, jotta tällaisen elintärkeän infrastruktuurin vikasietoisuus voidaan turvata, lisätä unionin digitaalisten verkkojen kapasiteettia ja häiriönsietokykyä ja myötävaikuttaa alueelliseen yhteenkuuluvuuteen. Usein tällaiset hankkeet eivät kuitenkaan ole kaupallisesti kannattavia ilman julkista tukea. Tukea olisi lisäksi tarjottava eurooppalaisten suurteholaskennan resurssien täydentämiseen riittävillä terabittikapasiteetin yhteyksillä.

(43)

Yhteistä etua koskevia digitaalisten yhteyksien infrastruktuurihankkeita edistävissä toimissa olisi hyödynnettävä parasta käytettävissä olevaa ja kuhunkin hankkeeseen parhaiten sopivaa teknologiaa, joka tarjoaa parhaan huipputeknologioiden välisen tasapainon tiedonsiirtokapasiteetin, siirron turvallisuuden, verkon häiriönsietokyvyn ja kustannustehokkuuden suhteen. Ne olisi priorisoitava työohjelmilla, joissa otetaan huomioon tässä asetuksessa säädetyt perusteet. Erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönottoon voi sisältyä passiivista infrastruktuuria sosioekonomisten ja ympäristöhyötyjen maksimoimiseksi. Toimien priorisoinnissa olisi otettava huomioon myös yhteyksien mahdolliset positiiviset laajentumisvaikutukset, esimerkiksi jos hanke toteutuessaan voi parantaa tulevaa rakentamista koskevaa liiketoimintamallia, joka johtaa verkon kattavuuden laajentamiseen alueille tai väestönosiin alueilla, joilla yhteyksiä ei aikaisemmin ole ollut.

(44)

Unioni on kehittänyt omaa satelliittiperusteista paikannus-, navigointi- ja ajanmääritysteknologiaansa (Galileo- ja EGNOS-ohjelmat) ja myös oman maanseuranta- ja valvontaohjelmansa (Copernicus). Galileo- ja EGNOS-ohjelmat sekä Copernicus-ohjelma tarjoavat kehittyneitä palveluja, jotka tuottavat merkittäviä taloudellisia hyötyjä julkisen ja yksityisen sektorin käyttäjille. Sen vuoksi kaikkien Verkkojen Eurooppa -välineestä rahoitettavien liikenteen, energian tai digitaalitalouden infrastruktuurien, joissa käytetään paikannus-, navigointi- ja ajanmääritys- tai maanseurantapalveluja, olisi oltava teknisesti yhteensopivia kyseisten ohjelmien kanssa.

(45)

Myönteiset tulokset ensimmäisestä nykyisen ohjelman vuonna 2017 käynnistetystä hakukierroksesta, jossa oli kyse rahoituksen yhdistämisestä, osoittivat olevan hyödyllistä ja lisäarvoa tuottavaa yhdistää unionin avustuksia rahoitukseen Euroopan investointipankista, kansallisista kehityspankeista tai muista kehitysrahoituslaitoksista tai julkisista rahoituslaitoksista sekä yksityisen sektorin rahoituslaitoksista ja yksityisen sektorin sijoittajilta, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet mukaan lukien. Rahoituksen yhdistämisen pitäisi houkutella yksityisiä investointeja ja tuottaa vipuvaikutusta julkisen sektorin kokonaisrahoitusosuuden käytölle InvestEU-ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Sen vuoksi Verkkojen Eurooppa -välineestä olisi edelleenkin tuettava toimia, joita voidaan rahoittaa unionin tuen yhdistämisellä muihin rahoituslähteisiin.

(46)

Liikennealalla rahoitusta yhdistävien toimien osuus saisi olla enintään 10 prosenttia tähän tarkoitukseen tämän monivuotisen rahoituskehyksen 2020–2027 otsakkeen 1(2) mukaisista määrärahoista. Olisi oltava mahdollista käyttää rahoitusta yhdistäviä toimia erityisesti toimiin, jotka liittyvät älykkääseen, yhteentoimivaan, kestävään, osallistavaan, esteettömään, turvalliseen ja turvattuun liikkuvuuteen.

(47)

Verkkojen Eurooppa -välineen toimintapoliittisiin tavoitteisiin pyrittäessä on hyödynnettävä myös InvestEU-ohjelman politiikka-alueisiin kuuluvia rahoitusvälineitä ja talousarviotakuuta. Verkkojen Eurooppa -välineen toimilla olisi edistettävä investointeja käsittelemällä markkinoiden toimintapuutteita tai optimaalista heikompia investointitilanteita, oikeasuhteisesti ja välttäen päällekkäisyyttä yksityisen rahoituksen kanssa tai sen syrjäyttämistä, erityisesti silloin, kun toimet eivät ole kaupallisesti kannattavia mutta niillä on selkeää unionin lisäarvoa.

(48)

Innovaatiosyklin integroidun kehittämisen edistämiseksi on tarpeen varmistaa unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmien yhteydessä kehitettyjen innovatiivisten ratkaisujen ja Verkkojen Eurooppa -välineen tuella toteutettujen innovatiivisten ratkaisujen välinen täydentävyys. Tätä varten synergialla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/695 (18) perustetun Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kanssa on varmistettava, että liikennealan, energia-alan ja digitaalialan tutkimus- ja innovointitarpeet unionissa määritetään ja vahvistetaan Horisontti Eurooppa -puiteohjelman strategisen suunnitteluprosessin aikana. Lisäksi synergialla Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kanssa on varmistettava, että Verkkojen Eurooppa -välineellä tuetaan innovatiivisten teknologioiden ja ratkaisujen – erityisesti Horisontti Eurooppa -puiteohjelman avulla saavutettujen ratkaisujen – laajamittaista käyttöönottoa ja yleistymistä liikenteen, energian ja digitaalitalouden infrastruktuurien aloilla. Synergialla Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kanssa on niin ikään varmistettava, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen välistä tietojen ja datan vaihtamista helpotetaan esimerkiksi nostamalla puiteohjelmasta esiin teknologioita, jotka ovat pitkälti valmiita markkinoille ja joiden käyttöönottoa voidaan viedä eteenpäin Verkkojen Eurooppa -välineen avulla.

(49)

Verkkojen Eurooppa -välineen kesto olisi yhtenäistettävä monivuotisen rahoituskehyksen keston kanssa. Tässä asetuksessa olisi vahvistettava koko ohjelmakauden 2021–2027 rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuotuisessa talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (19) 18 kohdan mukaisesti.

(50)

Unionin tasolla talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso on se kehys, jossa kansallisten uudistusten painopisteet määritellään ja niiden toteutumista seurataan. Jäsenvaltiot laativat omat kansalliset monivuotiset investointistrategiansa, joilla tuetaan näiden ensisijaisten uudistusten toteuttamista. Näissä vuosittain kansallisten uudistusohjelmien rinnalla esitettävissä strategioissa hahmotellaan ja koordinoidaan ensisijaisia investointihankkeita, joita tuetaan kansallisella tai unionin rahoituksella tai molemmilla. Niillä olisi voitava myös varmistaa unionin rahoituksen johdonmukainen käyttö ja erityisesti EAKR:sta ja koheesiorahastosta, Euroopan investointien vakautusjärjestelystä, InvestEU-ohjelmasta ja Verkkojen Eurooppa -välineestä, tapauksen mukaan, osoitettavalla rahoitustuella aikaan saatavan lisäarvon maksimointi. Rahoitustukea olisi myös tapauksen mukaan käytettävä tavalla, joka on yhdenmukainen unionin ja kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien kanssa.

(51)

Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä sovelletaan tähän asetukseen. Näissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, palkintoja, hankintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonnasta. SEUT 322 artiklan nojalla hyväksyttäviin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(52)

Tämän asetuksen mukaiset rahoitustyypit ja toteuttamismenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toiminnan erityistavoitteet ja saada tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja noudattamatta jättämisen ennakoitu riski. Valintoja tehtäessä olisi harkittava varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä rahoitusta, joka ei perustu toimien kustannuksiin.

(53)

Unioniin sijoittautuneiden oikeussubjektien olisi mahdollisuuksien mukaan voitava vastavuoroisuuden pohjalta osallistua Verkkojen Eurooppa -välineeseen osallistuvien kolmansien maiden vastaaviin ohjelmiin.

(54)

Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa (20), jäljempänä ’ETA-sopimus’, vahvistetuissa yhteistyön puitteissa. Kyseisessä sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen nojalla hyväksytyllä päätöksellä. Kolmansien maiden osallistuminen voi perustua myös muihin oikeudellisiin välineisiin. Tähän asetukseen olisi sisällytettävä erityinen säännös, jolla vaaditaan kolmansia maita antamaan toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle, jäljempänä ’OLAF’, ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(55)

Tuen myöntämistä koskevat säännöt vahvistetaan varainhoitoasetuksessa. Verkkojen Eurooppa -välineestä tuettavien toimien erityisluonteen huomioon ottamiseksi ja jotta yhdenmukainen toteutus voidaan varmistaa Verkkojen Eurooppa -välineen kattamilla aloilla, on tarpeen säätää tukikelpoisuus- ja myöntämisperusteita koskevista lisätiedoista. Toimien valinnassa ja rahoituksessa olisi noudatettava ainoastaan tässä asetuksessa ja varainhoitoasetuksessa säädettyjä edellytyksiä. Työohjelmissa olisi voitava määrätä yksinkertaistetuista menettelyistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen soveltamista.

(56)

Varainhoitoasetuksen mukaisesti valinta- ja myöntämisperusteet vahvistetaan työohjelmissa. Liikennealalla hankkeen laatua ja merkityksellisyyttä olisi myös arvioitava ottaen huomioon sen odotettu vaikutus eurooppalaiseen yhteenliitettävyyteen, esteettömyysvaatimusten mukaisuus ja tulevia kunnossapitotarpeita koskeva strategia.

(57)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (21), neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (22), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (23) ja (EU) 2017/1939 (24) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, petokset mukaan luettuina, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia ja muita rikoksia, sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (25) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(58)

Neuvoston päätöksen 2013/755/EU (26) nojalla merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat saada rahoitusta Verkkojen Eurooppa -välineen sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(59)

Unionin olisi pyrittävä johdonmukaisuuteen ja synergiaan unionin ulkoisia politiikkoja koskevien ohjelmien kanssa, mukaan lukien komission 6 päivänä helmikuuta 2018 antaman tiedonannon ”Uskottavat jäsenyysnäkymät ja EU:n tehostettu sitoumus Länsi-Balkanin maille” mukaisesti annettuihin sitoumuksiin perustuva liittymistä valmisteleva tuki.

(60)

Kun kolmannet maat tai kolmansiin maihin sijoittautuneet yhteisöt osallistuvat yhteistä etua koskevia hankkeita tai uusiutuvan energian alan rajatylittäviä hankkeita edistäviin toimiin, rahoitustukea olisi oltava saatavilla vain, jos se on välttämätöntä näiden hankkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun yksi tai useampi jäsenvaltio ja kolmas maa (mukaan luettuna energiayhteisön maat) tekevät yhteistyötä uusiutuvan energian alan rajatylittävässä hankkeessa, niiden olisi noudatettava direktiivissä (EU) 2018/2001 säädettyjä edellytyksiä, joissa vaaditaan fyysistä yhteyttä unioniin.

(61)

Komissio toteaa 3 päivänä lokakuuta 2017 antamassaan tiedonannossa ”Julkiset hankinnat toimiviksi Euroopassa ja Euroopan hyväksi”, että unionin julkisten hankintojen markkinat ovat maailman avoimimmat, mutta unionin yritykset eivät aina pääse vastavuoroisesti muiden maiden julkisten hankintojen markkinoille. Verkkojen Eurooppa -välineen edunsaajien olisi siksi hyödynnettävä täysimääräisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/25/EU (27) tarjoamia mahdollisuuksia strategisiin hankintoihin.

(62)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (28) 22 ja 23 kohdan nojalla Verkkojen Eurooppa -välinettä olisi arvioitava esimerkiksi ilmastonseurantaa koskevien erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen samalla erityisesti jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällyttävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan Verkkojen Eurooppa -välineen käytännön vaikutuksia. Komission olisi tehtävä arviointeja ja tiedotettava niiden tuloksista Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle arvioidakseen rahoituksen vaikuttavuutta ja tehokkuutta ja sen vaikutusta Verkkojen Eurooppa -välineen yleistavoitteisiin sekä tehtävä tarpeen mukaan mukautuksia.

(63)

Olisi toteutettava avoimia, vastuuvelvollisuuteen perustuvia ja asianmukaisia seuranta- ja raportointitoimenpiteitä, joihin sisältyy mitattavissa olevia indikaattoreita ja joiden avulla voidaan arvioida Verkkojen Eurooppa -välineen edistymistä tässä asetuksessa säädettyjen yleisten ja erityistavoitteiden saavuttamisessa ja raportoida siitä. Kyseisillä toimenpiteillä olisi myös varmistettava, että Verkkojen Eurooppa -välineellä saavutettavat tulokset tunnustetaan. Tällä tulosraportointijärjestelmällä olisi varmistettava, että Verkkojen Eurooppa -välineen toteutuksen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot soveltuvat aikaansaadun edistymisen ja kohdattujen ongelmien perusteelliseen analysointiin ja että nämä tiedot ja tulokset kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. On tarpeen asettaa unionin varojen saajille oikeasuhteiset raportointivaatimukset Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevien merkityksellisten tietojen keräämiseksi.

(64)

Verkkojen Eurooppa -väline olisi pantava täytäntöön työohjelmilla. Komission olisi hyväksyttävä viimeistään 15 päivänä lokakuuta 2021 ensimmäiset monivuotiset työohjelmat, joihin olisi sisällytettävä ehdotuspyyntöjen aikataulu Verkkojen Eurooppa -välineen kolmelle ensimmäiselle vuodelle, niiden aiheet ja alustava talousarvio sekä tuleva kehys, joka kattaa koko ohjelmakauden.

(65)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jonka nojalla se voi vahvistaa erityiset säännöt, jotka koskevat uusiutuvan energian alan rajatylittävien hankkeiden osien välistä yhteisrahoitusta; täsmentää tarvittaessa tiettyihin kaksoiskäyttöinfrastruktuuria koskeviin toimiin sovellettavat infrastruktuurivaatimukset ja kaksoiskäyttöinfrastruktuuritoimiin liittyviä toimia koskevan arviointimenettelyn; hyväksyä työohjelmat; ja myöntää unionin rahoitustukea. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (29) mukaisesti.

(66)

Jotta voidaan tarvittaessa mukauttaa Verkkojen Eurooppa -välineen seurannassa käytettäviä indikaattoreita, kuhunkin liikennealan erityistavoitteeseen osoitettujen talousarviovarojen ohjeellisia prosenttiosuuksia ja liikenteen ydinverkkokäytävien määrittelyä, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen liitteessä olevan I, II ja III osan muuttamista. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(67)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, jotka ovat Euroopan laajuisten verkkojen rakentaminen, kehittäminen, uudenaikaistaminen ja toteuttaminen liikenteen, energian ja digitaalitalouden aloilla sekä rajatylittävän yhteistyön helpottaminen uusiutuvan energian alalla, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(68)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013 (30) ja asetus (EU) N:o 283/2014 olisi näin ollen kumottava. Asetuksen (EU) N:o 1316/2013 29 artiklan, jolla muutetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 913/2010 (31) liitettä tavaraliikennekäytävien luettelon osalta, vaikutukset olisi kuitenkin pidettävä voimassa.

(69)

Jotta voidaan varmistaa jatkuvuus tuen antamisessa asiaankuuluvilla politiikan aloilla ja jotta täytäntöönpano voi alkaa monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 alusta, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti ja sitä olisi sovellettava taannehtivasti 1 päivästä tammikuuta 2021,