(1)

Neuvoston asetuksen (EU) N:o 389/2012 (3) 19 artiklassa säädetään jäsenvaltioiden velvollisuudesta pitää yllä sähköisiä rekistereitä, jotka sisältävät tiedot sellaisten talouden toimijoiden ja varastojen luvista, jotka siirtävät valmisteveron alaisia tavaroita väliaikaisen verottomuuden järjestelmässä.

(2)

Neuvoston direktiivillä (EU) 2020/262 (4) laajennetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2020/263 (5) mukainen sellaisen tietokoneistetun järjestelmän käyttö, jota käytetään tällä hetkellä valmisteveron alaisten tavaroiden väliaikaisesti verottomien siirtojen valvontaan, koskemaan sellaisten valmisteveron alaisten tavaroiden valvontaa, jotka on luovutettu kulutukseen yhden jäsenvaltion alueella ja jotka siirretään tämän jälkeen toisen jäsenvaltion alueelle luovutettaviksi kaupallisessa tarkoituksessa.

(3)

Jotta tietokoneistettu järjestelmä toimisi asianmukaisesti varmistamalla täydellisten, ajan tasalla olevien ja tarkkojen tietojen tallentaminen, on tarpeen muuttaa asetuksen (EU) N:o 389/2012 19 artiklan soveltamisalaa sisällyttämällä siihen kaksi uutta talouden toimijoiden ryhmää: luotettaviksi tunnustetut lähettäjät, jotka on rekisteröity kulutukseen jo luovutettujen valmisteveron alaisten tavaroiden lähettäjiksi, ja luotettaviksi tunnustetut vastaanottajat, jotka on rekisteröity kulutukseen jo luovutettujen valmisteveron alaisten tavaroiden vastaanottajiksi.

(4)

Direktiivin (EU) 2020/262 22 artiklassa säädetään, että jos kyse on väliaikaisen verottomuuden järjestelmässä tapahtuvista energiatuotteiden siirroista meritse tai sisävesitse, lähtöjäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa lähettäjälle luvan jättää lähetyshetkellä vastaanottajaa koskevat tiedot pois mainitun direktiivin 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun sähköisen hallinnollisen asiakirjan luonnoksesta. Asetuksen (EU) N:o 389/2012 mukaan ainoastaan valtuutettu varastonpitäjä voi sisällyttää nämä tiedot sähköiseen rekisteriin. On olennaisen tärkeää, että myös rekisteröity lähettäjä voi syöttää sähköiseen rekisteriin tiedon, joka koskee lähettäjän oikeutta jättää pois vastaanottajaa koskevat tiedot lähetyshetkellä.

(5)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta, joka on sähköisen rekisterin laajentaminen koskemaan myös sellaisia talouden toimijoita, jotka siirtävät kulutukseen luovutettuja valmisteveron alaisia tavaroita, vaan se voidaan tietokoneistetun järjestelmän yhdenmukaistetun toiminnan ja petosten torjunnan helpottamisen varmistamiseksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(6)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, erityisesti oikeutta henkilötietojen suojaan. Tässä asetuksessa säädettyjen rajoitusten vuoksi tämän asetuksen mukaisesti suoritettava henkilötietojen käsittely ei ylitä sitä, mikä on tarpeen ja oikeasuhteista jäsenvaltioiden oikeutettujen verotukseen liittyvien etujen suojaamiseksi.

(7)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (6) 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(8)

Jotta tämän asetuksen soveltamispäivä olisi yhdenmukainen niiden direktiivin (EU) 2020/262 säännösten soveltamispäivän kanssa, jotka koskevat sellaisten valmisteveron alaisten tavaroiden siirtojen automatisointia, jotka on luovutettu kulutukseen yhden jäsenvaltion alueella ja jotka siirretään toisen jäsenvaltion alueelle luovutettaviksi kaupallisessa tarkoituksessa kyseisen toisen jäsenvaltion alueella, ja jotta jäsenvaltioilla olisi riittävästi aikaa valmistautua tästä asetuksesta johtuviin muutoksiin, asetusta olisi sovellettava 13 päivästä helmikuuta 2023.

(9)

Asetus (EU) N:o 389/2012 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti,