Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 31991R2092

    Neuvoston asetus (ETY) N:o 2092/91, annettu 24 päivänä kesäkuuta 1991, maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa ja elintarvikkeissa

    EYVL L 198, 22/07/1991, p. 1–15 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT)

    Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (FI, SV, CS, ET, LV, LT, HU, MT, PL, SK, SL, BG, RO)

    Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 31/12/2008; Kumoaja 32007R0834

    ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/1991/2092/oj

    31991R2092

    Neuvoston asetus (ETY) N:o 2092/91, annettu 24 päivänä kesäkuuta 1991, maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa ja elintarvikkeissa

    Virallinen lehti nro L 198 , 22/07/1991 s. 0001 - 0015
    Suomenk. erityispainos Alue 15 Nide 10 s. 0124
    Ruotsink. erityispainos Alue 15 Nide 10 s. 0124


    NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 2092/91,

    annettu 24 päivänä kesäkuuta 1991,

    maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa ja elintarvikkeissa

    EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

    ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan,

    ottaa huomioon komission ehdotuksen(1),

    ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(2),

    ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

    sekä katsoo, että

    kuluttajat kysyvät luonnonmukaisesti tuotettuja maataloustuotteita ja elintarvikkeita yhä enemmän; tämä ilmiö on luomassa uudet markkinat maataloustuotteille,

    näiden tuotteiden markkinahinta on korkeampi, vaikka tälle tuotantotavalle on ominaista vähemmän voimaperäinen maaperän hyväksikäyttö; sen vuoksi tämä tuotantotapa voi yhteisen maatalouspolitiikan uudelleen suuntautumisessa edistää osaltaan paremman tasapainon saavuttamista maataloustuotteiden tarjonnan ja kysynnän välillä samoin kuin ympäristönsuojelua ja maaseudun säilymistä,

    kasvavaan kysyntään vastaamiseksi maataloustuotteita ja elintarvikkeita saatetaan markkinoille merkinnöin, joissa todetaan tai annetaan ostajan ymmärtää, että ne on tuotettu luonnonmukaisesti tai ilman synteettisiä kemiallisia tuotteita,

    jotkut jäsenvaltiot ovat jo antaneet säännöksiä ja ottaneet käyttöön tarkastusjärjestelyjä, jotka koskevat tällaisia merkintöjä,

    yhteisön säännöt tuotannosta, etiketöinnistä ja valvonnasta mahdollistavat luonnonmukaisen maatalouden suojelemisen, kun ne takaavat rehellisen kilpailun edellytykset näillä merkinnöillä varustettujen tuotteiden tuottajien välillä ja estävät tuntemattomaksi jäämisen luonnonmukaisten tuotteiden markkinoilla varmistamalla avoimuuden kaikissa tuotanto- ja valmistusvaiheissa, jolloin näiden tuotteiden luotettavuus kuluttajan kannalta paranee,

    luonnonmukainen tuotantotapa on tiloilla erityinen tuotantotapa; sen vuoksi olisi säädettävä, että luonnonmukaiseen tuotantotapaan viittaavien merkintöjen olisi jalosteiden etiketöinnissä liityttävä niiden ainesosien merkintöihin, jotka on tuotettu tämän tuotantotavan mukaisesti,

    suunniteltujen säännösten täytäntöönpanossa on huolehdittava joustavasta menettelystä, jolloin tiettyjä yksityiskohtaisia teknisiä sääntöjä tai toimenpiteitä voidaan mukauttaa, täydentää tai täsmentää edelleen saadun kokemuksen perusteella; sopivan ajan kuluessa tätä asetusta täydennetään vastaavilla kotieläintuotannon alaa koskevilla säännöksillä,

    luonnonmukaiseen tuotantotapaan viittaavia merkintöjä tuotteissaan käyttävien tuottajien sekä näiden tuotteiden ostajien etujen vuoksi olisi vahvistettava vähimmäisperiaatteet, joita on noudatettava, ennen kuin tuotteita saa tarjota näillä merkinnöillä varustettuina,

    luonnonmukainen tuotantotapa aiheuttaa huomattavia rajoituksia sellaisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden käytölle, joilla saattaa olla haitallinen vaikutus ympäristöön tai jotka aiheuttavat jäämiä maataloustuotteisiin; tähän liittyvästi yhteisössä tätä asetusta annettaessa hyväksyttyjä käytäntöjä olisi noudatettava yhteisössä tuolloin voimassa olevien käytännesääntöjen mukaisesti; lisäksi olisi tulevaisuutta varten vahvistettava periaatteet sellaisten tuotteiden hyväksymisestä, joita saa käyttää tällaisessa maataloudessa,

    lisäksi luonnonmukaisessa maataloudessa käytetään erilaisia viljelytapoja ja rajoitetusti hidasliukoisia muita kuin kemiallisia lannoitteita ja maanparannusaineita; nämä käytännöt olisi täsmennettävä ja olisi säädettävä tiettyjen muiden kuin synteettisten kemiallisten tuotteiden käytön edellytyksistä,

    säädetyt menettelyt mahdollistavat sen, että liitettä I voidaan tarvittaessa täydentää tarkemmilla määräyksillä, joilla pyritään välttämään tiettyjen muualta kuin maataloudesta peräisin olevien synteettisten kemiallisten tuotteiden jäämien esiintyminen (ympäristön saastuminen) tällä tuotantotavalla tuotetuissa tuotteissa,

    tuotantosääntöjen noudattamisen valvomiseksi tarvitaan tarkastuksia periaatteessa kaikissa tuotantovaiheissa ja kaupan pitämisen vaiheissa, ja

    toimijoihin, jotka tuottavat, valmistavat, tuovat tai pitävät kaupan tuotteita, joiden merkinnöissä viitataan luonnonmukaisiin tuotantotapoihin, on sovellettava yhteisön vähimmäisvaatimukset täyttävää säännöllistä tarkastusjärjestelmää, jossa tarkastusta suorittavat nimetyt tarkastusviranomaiset ja/tai hyväksytyt ja valvotut tarkastuslaitokset; yhteisön tarkastusmerkintä olisi liitettävä niiden tuotteiden etiketöintiin, joita tämä tarkastusjärjestelmä koskee,

    ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

    Soveltamisala

    1 artikla

    1. Tätä asetusta sovelletaan seuraaviin tuotteisiin, jos niissä on tai tulee olemaan merkintöjä, joilla viitataan luonnonmukaisiin tuotantotapoihin:

    a) jalostamattomiin kasvinviljelytuotteisiin; lisäksi eläimiin ja jalostamattomiin eläintuotteisiin niiltä osin kuin niiden tuotantoperiaatteet ja erityiset tarkastussäännöt esitetään liitteissä I ja III;

    b) sellaisiin elintarvikkeeksi tarkoitettuihin tuotteisiin, jotka koostuvat pääosin yhdestä tai useammasta kasviperäisestä ainesosasta; lisäksi sovellettaessa a kohdassa tarkoitettuja kotieläintuotannon säännöksiä, tätä asetusta sovelletaan elintarvikkeeksi tarkoitettuihin tuotteisiin, joissa on eläinperäisiä ainesosia.

    2. Komissio tekee mahdollisimman pian, ennen 1 päivää heinäkuuta 1992, ehdotuksen periaatteiksi ja erityisiksi valvontatoimenpiteiksi, jotka koskevat luonnonmukaista eläintuotantoa, jalostamattomia eläintuotteita ja elintarvikkeeksi tarkoitettuja eläinperäisiä ainesosia sisältäviä tuotteita.

    2 artikla

    Tässä asetuksessa tuotteessa katsotaan olevan luonnonmukaiseen tuotantotapaan viittaavia merkintöjä, jos etiketöinnissä, mainonnassa tai kaupallisissa asiakirjoissa tuotetta tai sen ainesosia kuvaillaan niillä merkinnöillä, joita jäsenvaltiossa käytetään antamaan ostajan ymmärtää, että tuote tai sen ainesosat on tuotettu 6 ja 7 artiklassa esitettyjen tuotantosääntöjen mukaisesti, ja erityisesti jos käytetään seuraavia nimityksiä, paitsi jos nimitykset eivät koske maataloudesta saatuja elintarvikkeiden raaka-aineita tai niillä ei selvästi ole yhteyttä tuotantotapaan:

    - espanjaksi: ecológico,

    - tanskaksi: økologisk,

    - saksaksi: ökologisch,

    - kreikaksi: âéïëïãéêü,

    - englanniksi: organic,

    - ranskaksi: biologique,

    - italiaksi: biologico,

    - hollanniksi: biologisch,

    - portugaliksi: biológico.

    3 artikla

    Tätä asetusta sovelletaan rajoittamatta kuitenkaan 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden tuotantoa, valmistusta, kaupan pitämistä, etiketöintiä ja tarkastusta koskevien yhteisön säännösten soveltamista.

    Määritelmät

    4 artikla

    Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

    1 `etiketöinnillä` mainintoja, merkintöjä, tavaramerkkejä, kaupallisia merkkejä, kuvia tai tunnuksia pakkauksissa, asiakirjoissa, kylteissä, etiketeissä, renkaissa tai kauluksissa, jotka liittyvät 1 artiklassa tarkoitettuun tuotteeseen tai jolla viitataan siihen;

    2 `tuotannolla` toimintoja maataloustuotteen tuottamiseksi sellaiseen vaiheeseen saakka kuin se maatilalla tavanomaisesti tuotetaan;

    3 `valmistuksella` maataloustuotteiden jalostusta, säilytystä ja pakkaamista;

    4 `kaupan pitämisellä` pitämistä tai esille panemista myyntiä varten, myytäväksi tarjoamista, myyntiä, toimittamista tai muulla tavoin kaupan pitämistä;

    5 `toimijalla` luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka tuottaa, valmistaa tai tuo kolmannesta maasta 1 artiklassa tarkoitettuja tuotteita pitääkseen niitä kaupan tai joka pitää kaupan näitä tuotteita;

    6 `ainesosilla` aineita (lisäaineet mukaan lukien), joita on käytetty 1 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun tuotteen valmistuksessa ja jotka ovat jäljellä lopputuotteessa, mahdollisesti eri muodossa;

    7 `kasvinsuojeluaineilla` tiettyjä tehoaineita sisältävien torjunta-aineiden markkinoille saattamisesta ja käytön kieltämisestä 21 päivänä joulukuuta 1978 annetun neuvoston direktiivin 79/117/ETY(4), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 89/365/ETY(5), 2 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä tuotteita;

    8 `pesuaineilla` pesuaineita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 22 päivänä marraskuuta 1973 annetussa neuvoston direktiivissä 73/404/ETY(6), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 86/94/ETY(7), tarkoitettuja aineita ja valmisteita, joita aiotaan käyttää tiettyjen 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden puhdistamiseen.

    Merkinnät

    5 artikla

    1. Edellä 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun tuotteen etiketöinnissä ja mainonnassa saa viitata luonnonmukaiseen tuotantotapaan ainoastaan, jos:

    a) merkinnöistä käy selvästi ilmi, että ne liittyvät maatalouden tuotantotapaan;

    b) tuote on tuotettu 6 ja 7 artiklassa esitettyjen sääntöjen mukaisesti tai tuotu kolmannesta maasta 11 artiklassa säädetyn järjestelmän mukaisesti;

    c) tuotteen on tuottanut tai tuonut maahan toimija, jota koskevat 8 ja 9 artiklassa säädetyt tarkastustoimenpiteet.

    2. Edellä 1 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun tuotteen etiketöinnissä ja mainonnassa saa viitata luonnonmukaiseen tuotantotapaan ainoastaan, jos merkinnöistä käy selvästi ilmi, että on kyse maatalouden tuotantotavasta, ja niissä viitataan mainintaan kyseisestä maataloustuotteesta sellaisena kuin se on tilalla tuotettuna.

    3. Edellä 1 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun tuotteen etiketöinnissä ja mainonnassa saa myyntinimityksessä viitata luonnonmukaiseen tuotantotapaan ainoastaan, jos:

    a) tuotteen kaikki maataloudesta peräisin olevat ainesosat ovat tuotteita tai ne on saatu tuotteista, jotka on tuotettu 6 ja 7 artiklassa esitettyjen sääntöjen mukaisesti, tai ne on tuotu kolmannesta maasta 11 artiklassa säädetyn järjestelmän mukaisesti;

    b) tuotteessa on muina kuin maataloudesta peräisin olevina ainesosina ainoastaan liitteessä VI olevassa A kohdassa lueteltuja aineita;

    c) tuote tai sen ainesosat eivät valmistuksen aikana ole olleet alttiina ionisoivalle säteilylle tai aineille, jotka luetellaan liitteessä VI olevassa B kohdassa;

    d) tuotteen on valmistanut toimija, jota koskevat 8 ja 9 artiklassa säädetyt tarkastustoimenpiteet.

    4. Poiketen siitä, mitä 3 kohdan a alakohdassa säädetään, 1 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden valmistuksessa saa käyttää tiettyjä maataloustuotannosta peräisin olevia ainesosia, jotka eivät täytä 3 kohdan a alakohdan vaatimuksia, jos niiden määrä on enintään viisi prosenttia lopputuotteen maataloustuotannosta peräisin olevista ainesosista ja jos ne:

    - ovat peräisin maataloustuotannosta eikä niitä tuoteta yhteisössä 6 ja 7 artiklassa esitettyjen sääntöjen mukaisesti;

    tai

    - ovat peräisin maataloustuotannosta eikä niitä tuoteta yhteisössä 6 ja 7 artiklassa esitettyjen sääntöjen mukaisesti riittävästi.

    5. Siirtymäkautena, joka päättyy 1 päivänä heinäkuuta 1994, luonnonmukaiseen maatalouteen siirtymistä tarkoittavia merkintöjä saa olla 1 artiklan 1 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitetun tuotteen etiketöinnissä tai mainonnassa, kun tuote koostuu maataloustuotannosta peräisin olevasta yhdestä ainoasta ainesosasta, jos:

    a) edellä 1 kohdan ja vastaavasti 3 kohdan vaatimuksia noudatetaan täysin, lukuun ottamatta liitteessä I olevassa 1 kohdassa tarkoitetun siirtymävaiheen pituutta;

    b) siirtymävaihe on kestänyt vähintään 12 kuukautta ennen sadonkorjuuta;

    c) merkinnät eivät johda tuotteen ostajaa harhaan kyseisen tuotteen ja tämän asetuksen vaatimukset täyttävien tuotteiden välisistä eroista;

    d) tarkastuslaitos on tarkastanut kunnollisesti a ja b alakohdassa esitettyjen edellytysten noudattamisen.

    6. Jos 1 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu tuote on osittain valmistettu ainesosista, jotka eivät täytä 3 kohdan a alakohdassa säädettyjä vaatimuksia, tuotteen etiketöinnissä ja mainonnassa saa viitata luonnonmukaiseen tuotantotapaan, jos:

    a) vähintään 50 prosenttia maataloustuotannosta peräisin olevista ainesosista täyttää 3 kohdan a alakohdassa säädetyt vaatimukset;

    b) tuote vastaa 3 kohdan b, c ja d alakohdassa säädettyjä vaatimuksia;

    c) luonnonmukaiseen tuotantotapaan viittaavat merkinnät:

    - ovat ainoastaan direktiivissä 79/112/ETY(8), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 89/395/ETY(9), säädetyssä ainesosaluettelossa;

    - viittaavat selvästi ainoastaan niihin ainesosiin, jotka on tuotettu 6 ja 7 artiklassa esitettyjen sääntöjen mukaisesti;

    d) ainesosat ja niiden pitoisuudet käyvät ilmi ainesosaluettelosta painon mukaan alenevassa järjestyksessä;

    e) ainesosaluettelon merkinnät ovat samankokoisia ja -värisiä ja samoilla kirjasimilla tehtyjä.

    7. Yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan täytäntöönpanosta voidaan antaa 14 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

    8. Edellä 3 artiklan b ja c alakohdassa ja 4 kohdan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitetuista aineista ja tuotteista laaditaan liitteeseen VI rajoittavat luettelot 14 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

    Ainesosien ja aineiden käytön edellytykset ja koostumukseen liittyvät vaatimukset voidaan eritellä.

    Jos jäsenvaltio arvioi, että jokin tuote pitäisi lisätä edellä tarkoitettuihin luetteloihin tai että niihin olisi tehtävä muutoksia, sen on varmistettava, että asiakirja-aineisto, jossa esitetään lisäyksen tai muutoksen perustelut, toimitetaan virallisesti jäsenvaltioille ja komissiolle, joka esittää ne 14 artiklassa tarkoitetulle komitealle.

    9. Komissio tarkastelee ennen 1 päivää heinäkuuta 1993 uudelleen tämän artiklan säännöksiä, erityisesti 5 ja 6 kohtaa, ja tekee tarvittaessa aiheelliset ehdotukset niiden muuttamiseksi.

    Tuotantosäännöt

    6 artikla

    1. Luonnonmukainen tuotantomenetelmä edellyttää, että 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja tuotteita tuotettaessa:

    a) vähintään liitteessä I määrättyjä vaatimuksia ja tarvittaessa siihen liittyviä yksityiskohtaisia sääntöjä on noudatettava;

    b) ainoastaan liitteissä I ja II luetelluista aineista koostuvia tuotteita saa käyttää kasvinsuojeluaineina, pesuaineina, lannoitteina tai maanparannusaineina; niitä saa käyttää ainoastaan liitteissä I ja II esitetyin erityisedellytyksin ja siinä määrin kuin vastaava käyttö on sallittu kyseisten jäsenvaltioiden yleisessä maataloudessa asiaa koskevien yhteisön säännösten tai yhteisön oikeuden mukaisten kansallisten säännösten mukaan.

    2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan b alakohdassa säädetään, muilla kuin liitteessä II luetelluilla aineilla käsiteltyjä kyseisen jäsenvaltion yleisessä maataloudessa sallittuja siemeniä saa käyttää, jos siementen käyttäjät voivat osoittaa tarkastuslaitoksen hyväksymällä tavalla, että niiden oli mahdotonta hankkia markkinoilta kyseisen lajin jonkin sopivan lajikkeen käsittelemättömiä siemeniä.

    7 artikla

    1. Tuotteet, joiden käyttö ei tätä asetusta annettaessa ole sallittu 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ilmoitettuun tarkoitukseen, voidaan ottaa liitteeseen II, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

    a) jos niitä käytetään kasvien haitallisten organismien tai tautien torjuntaan:

    - ne ovat välttämättömiä haitallisen organismin tai erityisen taudin torjumiseen, jota varten ei ole saatavilla muita biologisia, viljelyteknisiä, fysikaalisia tai kasvinjalostuksellisia vaihtoehtoja,

    ja

    - niitä käytetään sillä tavoin, että ne eivät joudu suoraan kosketukseen siementen, kasvien tai kasvituotteiden kanssa; monivuotisten kasvien osalta suora kosketus sallitaan ainoastaan muulloin kuin syötävien osien (hedelmien) kasvukaudella, jos käyttö ei epäsuorasti johda jäämiin tuotteen syötävissä osissa,

    ja

    - niiden käyttö ei johda ympäristövaikutuksiin, joita ei voida hyväksyä, tai osaltaan edistä ympäristön saastumista;

    b) jos niitä käytetään lannoitukseen tai maanparannukseen:

    - ne ovat välttämättömiä viljelykasvien erityisiin ravinnetarpeisiin tai erityiseen maanparannustarkoitukseen, joita ei voi tyydyttää liitteessä I esitetyillä tavoilla,

    ja

    - niiden käyttö ei johda ympäristövaikutuksiin, joita ei voida hyväksyä, tai osaltaan edistä ympäristön saastumista.

    2. Jokaisesta liitteessä II olevasta tuotteesta voidaan tarvittaessa eritellä seuraavat seikat:

    - tuotteen yksityiskohtainen kuvaus;

    - sen käytön edellytykset ja koostumukseen tai liukoisuuteen liittyvät vaatimukset erityisesti sen varmistamiseksi, että tuote aiheuttaa mahdollisimman vähän jäämiä syötäviin kasvinosiin ja syötäviin kasvituotteisiin sekä vaikuttaa mahdollisimman vähän ympäristöön;

    - edellä 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden etiketöintiä koskevat erityiset vaatimukset, jos tuotteita tuotetaan tiettyjen liitteessä II tarkoitettujen tuotteiden avulla.

    3. Komissio säätää 14 artiklassa säädettyjä menettelyä noudattaen liitteen II muutoksista, jotka koskevat 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden lisäämistä tai poistamista taikka 2 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten lisäämistä tai muuttamista.

    4. Kun jäsenvaltio arvioi, että tuote olisi lisättävä liitteeseen II tai että liitteeseen II olisi tehtävä muutoksia, sen on varmistettava, että asiakirja-aineisto lisäyksen tai korjauksen perusteluista toimitetaan virallisesti muille jäsenvaltioille ja komissiolle, joka esittelee ne 14 artiklassa tarkoitetulle komitealle.

    Tarkastusjärjestelmä

    8 artikla

    1. Toimijan, joka tuottaa, valmistaa tai tuo kolmannesta maasta 1 artiklassa tarkoitettuja tuotteita pitääkseen niitä kaupan on:

    a) ilmoitettava tästä toiminnasta sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa toiminta tapahtuu; ilmoituksessa on oltava liitteessä IV määrätyt seikat;

    b) saatettava toimintansa 9 artiklassa säädetyn tarkastusjärjestelmän mukaisesti tarkastettavaksi.

    2. Jäsenvaltioiden on nimettävä viranomainen tai laitos, joka vastaanottaa ilmoituksia.

    Jäsenvaltiot voivat säätää kyseisten toimijoiden tehokkaaksi valvomiseksi välttämättöminä pitämiensä lisätietojen ilmoittamisesta.

    3. Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että niillä, joita asia koskee, on käytettävissään ajantasainen luettelo niiden toimijoiden nimistä ja osoitteista, joita tarkastusjärjestelmä koskee.

    9 artikla

    1. Jäsenvaltioiden on luotava yhden tai useamman nimetyn tarkastusviranomaisen ja/tai tehtävään hyväksytyn yksityisen tarkastuslaitoksen hoitama tarkastusjärjestelmä, joka koskee 1 artiklassa tarkoitettuja tuotteita tuottavia tai valmistavia toimijoita.

    2. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tämän asetuksen säännöksiä noudattava ja osuutensa tarkastuskuluista maksava toimija pääsee kuulumaan tarkastusjärjestelmään.

    3. Tarkastusjärjestelmässä on oltava vähintään liitteessä III määrätyt varo- ja tarkastustoimenpiteet.

    4. Yksityisten laitosten hoitaman tarkastusjärjestelmän soveltamiseksi jäsenvaltioiden on nimettävä viranomainen, jonka vastuulla on laitosten hyväksyminen ja tarkastus.

    5. Yksityisen tarkastuslaitoksen hyväksymisessä on otettava huomioon:

    a) laitoksen vakiotarkastussuunnitelma, joka sisältää yksityiskohtaisen kuvauksen tarkastustoimenpiteistä ja varotoimenpiteistä, joita laitos soveltaa tarkastettaviin toimijoihin;

    b) seuraamukset, joita laitos aikoo määrätä, kun sääntöjenvastaisuutta todetaan;

    c) pätevän henkilöstön sekä hallinnollisten ja teknisten edellytysten riittävyys, kokemus tarkastuksesta ja luotettavuus;

    d) tarkastuslaitoksen puolueettomuus tarkastettaviin toimijoihin nähden.

    6. Kun tarkastuslaitos on hyväksytty, toimivaltaisen viranomaisen on:

    a) varmistuttava siitä, että tarkastuslaitoksen tekemät tarkastukset ovat puolueettomia;

    b) tarkastettava sen tekemien tarkastusten tehokkuus;

    c) hankittava tieto todetuista rikkomisista ja määrätyistä seuraamuksista;

    d) peruutettava tarkastuslaitoksen hyväksyntä, jos laitos ei täytä a ja b alakohdassa säädettyjä vaatimuksia tai ei enää täytä 5 kohdassa esitettyjä perusteita taikka ei täytä 7, 8 ja 9 kohdassa säädettyjä vaatimuksia.

    7. Tarkastusviranomaisen ja 1 kohdassa tarkoitettujen hyväksyttyjen tarkastuslaitosten on:

    a) huolehdittava siitä, että ainakin liitteessä III tarkoitettuja tarkastus- ja varotoimenpiteitä sovelletaan maatiloihin, joita ne tarkastavat;

    b) oltava antamatta tietoa ja aineistoa, jota ne saavat tarkastustyössään, muille henkilöille kuin maatilasta vastuussa oleville henkilöille ja toimivaltaisille viranomaisille.

    8. Hyväksyttyjen tarkastuslaitosten on:

    a) sallittava toimivaltaisen viranomaisen pääsy tarkastustarkoituksessa laitoksen toimistoihin ja tiloihin sekä annettava kaikki tieto ja apu, jota toimivaltainen viranomainen pitää tarpeellisena tässä asetuksessa sille säädettyjen velvoitteiden täyttämiseksi;

    b) toimitettava jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle viimeistään 31 päivänä tammikuuta vuosittain luettelo toimijoista, joita niiden tarkastukset koskivat 31 päivänä joulukuuta edellisenä vuonna, sekä esitettävä mainitulle viranomaiselle suppea vuosikertomus.

    9. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tarkastusviranomaisten ja -laitosten on:

    a) varmistuttava siitä, että jos 5, 6 ja 7 artiklan tai liitteessä III tarkoitettujen toimenpiteiden täytäntöönpanossa todetaan sääntöjenvastaisuutta, 2 artiklassa tarkoitetut luonnonmukaiseen tuotantotapaan viittaavat merkinnät poistetaan koko sääntöjenvastaisesta tuote-erästä tai tuotannosta;

    b) todettuaan huomattavan tai pitkään vaikuttavan rikkomisen estettävä jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän ajan kyseistä toimijaa pitämästä kaupan tuotteita, joissa on luonnonmukaiseen tuotantotapaan viittaavia merkintöjä.

    10. Noudattaen 14 artiklassa säädettyä menettelyä voidaan antaa:

    a) edellä 5 kohdassa esitettyjä vaatimuksia ja 6 kohdassa lueteltuja toimenpiteitä koskevat yksityiskohtaiset soveltamissäännöt;

    b) edellä 9 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä koskevat yksityiskohtaiset soveltamissäännöt.

    Merkinnät tuotteiden tarkastusjärjestelmän vaatimusten mukaisuudesta

    10 artikla

    1. Liitteen V mukainen merkintä siitä, että tuote on tarkastusjärjestelmän vaatimusten mukainen, saa olla 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden etiketöinnissä ainoastaan, jos kyseiset tuotteet:

    a) ovat 5 artiklan 1, 2, 3 ja 4 kohdan sekä 6 ja 7 artiklan säännösten sekä näiden artiklojen nojalla annettujen säännösten mukaiset;

    b) ovat kuuluneet 9 artiklan 3 kohdassa säädettyyn tarkastusjärjestelmään kaikkien tuotanto-ja valmistusvaiheiden ajan;

    c) ovat sellaisten toimijoiden tuottamia tai valmistamia, jotka ovat antaneet toimintansa tarkastuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tarkastusviranomaisen tai laitoksen tarkastettavaksi ja joille viranomainen tai laitos on antanut oikeuden käyttää liitteen V mukaista merkintää;

    d) on pakattu ja kuljetettu vähittäismyyntiin saakka suljetussa pakkauksessa;

    e) on varustettu etiketöinnillä, jossa näkyy tarkastuslaitoksen nimi ja tarvittaessa rekisteröity merkki, tuottajan tai jalostajan nimi ja osoite sekä direktiiviä 79/112/ETY sovellettaessa siinä vaaditut merkinnät.

    2. Etiketöinnissä tai mainonnassa ei saa esittää väitteitä, joissa annetaan ostajan ymmärtää, että liitteen V mukainen merkintä on tae tuotteen tavanomaista paremmasta aistinvaraisesta tai ravitsemuksellisesta laadusta tai terveydellisyydestä.

    3. Edellä 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tarkastusviranomaisten ja laitosten on:

    a) varmistuttava siitä, että jos 5, 6 ja 7 artiklan tai liitteessä III tarkoitettujen toimenpiteiden täytäntöönpanossa todetaan sääntöjenvastaisuutta, liitteen V merkintä poistetaan koko sääntöjenvastaisesta tuote-erästä tai tuotannosta;

    b) todettuaan huomattavan tai pitkään vaikuttavan rikkomisen peruutettava kyseiseltä toimijalta oikeus käyttää liitteessä V esitettyä merkintää jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän ajan.

    4. Jäljempänä 14 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen voidaan antaa yksityiskohtaiset säännöt liitteessä V olevan merkinnän peruuttamisesta, kun todetaan 5, 6, ja 7 artiklaa tai liitteen III vaatimuksia ja toimenpiteitä koskevia rikkomisia.

    5. Jos jäsenvaltio toteaa tämän asetuksen soveltamisessa sääntöjenvastaisuutta toisesta jäsenvaltiosta peräisin olevassa tuotteessa, jossa on 2 artiklan ja/tai liitteen V mukainen merkintä, sen on ilmoitettava tästä tarkastuslaitoksen hyväksyneelle jäsenvaltiolle ja komissiolle.

    6. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet 2 artiklassa ja/tai liitteessä V esitetyn merkinnän vilpillisen käytön estämiseksi.

    7. Komissio tarkastelee ennen 1 päivää heinäkuuta 1993 uudelleen 10 artiklaa, erityisesti mahdollisuutta tehdä liitteessä V mainittu merkintä pakolliseksi, ja tekee tarvittaessa aiheelliset ehdotukset muutoksiksi.

    Tuonti kolmansista maista

    11 artikla

    1. Kolmansista maista tuotuja 5 artiklassa tarkoitettuja tuotteita voidaan pitää kaupan ainoastaan, jos:

    a) ne ovat peräisin komission päätöksellä 14 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen laaditussa luettelossa mainitusta kolmannesta maasta ja jos ne tulevat tuotantoalueelta tai -yksiköstä, jonka on tarkastanut kyseistä kolmatta maata koskevassa päätöksessä tarvittaessa täsmennettävä tarkastuslaitos;

    b) kolmannen maan toimivaltainen viranomainen tai laitos on antanut tarkastustodistuksen, jossa todetaan, että todistuksessa tarkoitettu erä:

    - on saatu aikaan tuotantomenetelmällä, johon sovelletaan 6 ja 7 artiklassa esitettyjä sääntöjä vastaavia sääntöjä,

    ja

    - on kuulunut sellaiseen tarkastusjärjestelmään, jonka vastaavuus on todettu 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tutkimuksella,

    sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 artiklan soveltamista.

    2. Sen päättämiseksi, otetaanko tiettyjen 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden osalta kolmas maa pyynnöstään 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun luetteloon, otetaan huomioon erityisesti:

    a) takeet, jotka kolmas maa voi antaa ainakin yhteisöön vietäväksi tarkoitetun tuotannon osalta 6 ja 7 artiklassa tarkoitettuja sääntöjä vastaavien sääntöjen noudattamisesta;

    b) niiden toteutettujen tarkastustoimenpiteiden tehokkuus, joiden on ainakin yhteisöön vietäväksi tarkoitetun tuotannon osalta vastattava 8 ja 9 artiklassa tarkoitetun tarkastusjärjestelmän toimenpiteitä a kohdassa tarkoitettujen säännösten noudattamisen varmistamiseksi.

    Näiden seikkojen perusteella alkuperäiset tuotantoalueet ja yksiköt tai laitokset, joiden tarkastusta pidetään vastaavana, voidaan täsmentää komission päätöksessä.

    3. Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun todistuksen on:

    a) seurattava alkuperäiskappaleena tuotetta ensimmäiselle vastaanottajalle; sen jälkeen maahantuojan on pidettävä todistus tarkastusviranomaisten saatavissa vähintään kahden vuoden ajan;

    b) oltava 14 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen laadittujen yksityiskohtaisten sääntöjen ja mallin mukainen.

    4. Tämän artiklan täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt voidaan antaa 14 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

    5. Tutkiessaan kolmannen maan pyyntöä komissio edellyttää sen antavan kaikki tarvittavat tiedot; se voi myös käyttää asiantuntijoita, joiden tehtävänä on komission valtuuttamana tarkastaa paikalla kolmannessa maassa tosiasiallisesti sovellettavia tuotantosääntöjä ja tarkastustoimenpiteitä.

    Vapaa liikkuvuus yhteisössä

    12 artikla

    Jäsenvaltiot eivät saa tuotantotapaan, etiketöintiin tai tuotantotavan esittämiseen liittyvistä syistä estää tai rajoittaa 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden pitämistä kaupan, jos tuotteet täyttävät tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset.

    Hallinnolliset määräykset ja täytäntöönpano

    13 artikla

    Noudattaen 14 artiklassa säädettyä menettelyä voidaan antaa:

    - muutokset liitteisiin I, II, III, IV ja VI;

    - yksityiskohtaiset säännöt liitteiden I ja III soveltamisesta.

    14 artikla

    Komissiota avustaa komitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

    Kun tässä artiklassa säädettyä menettelyä on noudatettava, komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä.

    Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa määrätyllä enemmistöllä. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

    Komissio päättää suunnitelluista toimenpiteistä, jos ne ovat komitean lausunnon mukaiset.

    Jos suunnitellut toimenpiteet eivät ole komitean lausunnon mukaisia tai lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä.

    Jos neuvosto ei ole ratkaissut asiaa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asia on tullut vireille neuvostossa, komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä.

    15 artikla

    Jäsenvaltioiden on vuosittain ennen 1 päivää heinäkuuta ilmoitettava komissiolle tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi edellisenä vuonna toteutetut toimenpiteet ja toimitettava erityisesti:

    - luettelo toimijoista, jotka olivat viimeistään edellisen vuoden 31 päivänä joulukuuta tehneet 8 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen ja joita koskee 9 artiklassa tarkoitettu tarkastusjärjestelmä;

    - kertomus 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti suoritetusta valvonnasta.

    Lisäksi jäsenvaltioiden on vuosittain ennen 31 päivää maaliskuuta ilmoitettava komissiolle luettelo viimeistään edellisen vuoden 31 päivänä joulukuuta hyväksytyistä tarkastuslaitoksista, josta ilmenee niiden oikeudellinen ja toiminnallinen rakenne, vakiotarkastussuunnitelma, seuraamusjärjestelmä ja, tarvittaessa, niiden merkki.

    Komissio julkaisee vuosittain Euroopan yhteisöjen virallisen lehden C sarjassa luettelot niistä hyväksytyistä laitoksista, jotka on ilmoitettu sille toisessa alakohdassa säädetyssä määräajassa.

    16 artikla

    1. Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

    2. Jäsenvaltioiden on pantava 8 ja 9 artikla täytäntöön yhdeksän kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta.

    3. Edellä 5 artiklaa, 8 artiklan 1 kohtaa ja 11 artiklan 1 kohtaa sovelletaan 12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

    Noudattaen 14 artiklassa säädettyä menettelyä voidaan 11 artiklan 1 kohdan täytäntöönpanoa koskevaa määräaikaa siirtää määräajaksi kolmannesta maasta tulevan tuonnin osalta, jos kolmannen maan pyynnöstä aloitettu selvitys ei ole edennyt niin pitkälle, että voitaisiin tehdä päätös maan ottamisesta 11 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyyn luetteloon ennen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun määräajan päättymistä.

    Liitteessä I olevassa 1 kohdassa tarkoitetun siirtymävaiheen noudattamista varten ennen tämän asetuksen voimaantuloa kulunut jakso otetaan huomioon, jos toimija voi osoittaa tarkastuslaitosta tyydyttävällä tavalla, että sen aikana toimijan tuotanto on ollut voimassa olleiden kansallisten säännösten mukainen tai, jos niitä ei ole, luonnonmukaista tuotantoa koskevien tunnustettujen kansainvälisten standardien mukainen.

    4. Poiketen siitä, mitä 6 artiklan 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat kahdentoista kuukauden ajan tämän asetuksen voimaantulosta sallia alueellaan sellaisten tuotteiden käytön, joissa on muita kuin liitteessä II lueteltuja aineita, jos jäsenvaltiot katsovat, että 7 artiklan 1 kohdan edellytykset täyttyvät.

    5. Kahdentoista kuukauden ajan siitä, kun liite VI on 5 artiklan 7 kohdan mukaisesti vahvistettu, jäsenvaltiot voivat edelleen sallia kansallisten säännösten mukaisesti muiden kuin mainitussa liitteessä lueteltujen aineiden käytön.

    6. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle aineista, joiden käyttö on sallittua 4 ja 5 kohdan nojalla.

    Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

    Tehty Luxemburgissa 24 päivänä kesäkuuta 1991.

    Neuvoston puolesta

    Puheenjohtaja

    J. C. JUNCKER

    (1) EYVL N:o C 4, 9.1.1990, s. 4 ja EYVL N:o C 101, 18.4.1991, s. 13

    (2) EYVL N:o C 106, 22.4.1991, s. 27

    (3) EYVL N:o C 182, 23.7.1990, s. 12

    (4) EYVL N:o L 33, 8.2.1979, s. 36

    (5) EYVL N:o L 159, 10.6.1989, s. 58

    (6) EYVL N:o L 347, 17.12.1973, s. 51

    (7) EYVL N:o L 80, 25.3.1986, s. 51

    (8) EYVL N:o L 33, 8.2.1979, s. 1

    (9) EYVL N:o L 186, 30.6 1989, s. 17

    LIITE I

    LUONNONMUKAISEN TUOTANNON PERIAATTEET TILOILLA

    Kasvit ja kasvituotteet

    1 Tässä liitteessä esitettyjä periaatteita on tavallisesti pitänyt noudattaa viljelylohkolla ainakin kahden vuoden siirtymävaiheen ajan ennen kylvöä tai monivuotisten kasvien osalta, lukuun ottamatta nurmikasveja, vähintään kolme vuotta ennen 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden ensimmäistä satoa. Tarkastuslaitos voi toimivaltaisen viranomaisen hyväksynnällä joissakin tapauksissa pidentää tai lyhentää mainittua vaihetta ottaen huomioon lohkon aiemman käytön.

    2 Maan viljavuutta ja elävyyttä on ylläpidettävä tai tarvittaessa sitä on lisättävä:

    a) viljelemällä palkokasveja, viherlannoituskasveja tai syväjuurisia kasveja sopivassa monivuotisessa viljelykierrossa,

    b) sekoittamalla maahan kompostoituja tai kompostoimattomia orgaanisia aineksia tiloilta, jotka viljelevät tämän asetuksen säännösten mukaisesti. Kunnes yhteiset tekniset säännöt luonnonmukaisesta kotieläintuotannosta annetaan, kotieläintalouden sivutuotteita, kuten lantaa, voidaan käyttää, jos ne ovat peräisin kotieläintiloilta, joilla noudatetaan voimassa olevia kansallisia säännöksiä, tai jos niitä ei ole, kansainvälisesti hyväksyttyjä luonnonmukaisessa kotieläintuotannossa noudatettavia käytäntöjä.

    Muita liitteessä II mainittuja eloperäisiä lannoitteita tai kivennäislannoitteita voidaan käyttää ainoastaan sikäli kun riittävää ravinnemäärää ei voida saavuttaa käyttämällä edellä a ja b alakohdassa tarkoitettua viljelykiertoa tai maanparannusta.

    Kompostoitumisen edistämiseksi voidaan käyttää sopivia pieneliö- tai kasvipohjaisia valmisteita (biodynaamiset preparaatit).

    3 Tuholaisia, tauteja ja rikkakasveja torjutaan seuraavilla toimenpiteillä:

    - sopivan lajin ja lajikkeen valinta;

    - sopivan viljelykierron käyttö;

    - mekaanisten torjuntamenetelmien käyttö;

    - tuholaisten luontaisten vihollisten suojelu niitä suosivilla järjestelmillä (säästämällä aitoja ja pesimispaikkoja, levittämällä petohyönteisiä),

    - rikkakasvien liekitys.

    Liitteessä II lueteltuja tuotteita saa käyttää ainoastaan, jos kasvustoa uhkaa välitön tuhoutuminen.

    LIITE II

    >TAULUKON PAIKKA>

    >TAULUKON PAIKKA>

    C. MUUT TUOTTEET

    LIITE III

    TARKASTUSTA KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA VAROTOIMENPITEET 8 JA 9 ARTIKLASSA TARKOITETUSSA TARKASTUSJÄRJESTELMÄSSÄ

    A. Tilat, joilla tuotetaan kasveja ja kasvituotteita

    1 Tuotannon on tapahduttava yksikössä, jonka viljelylohkot ja tuotanto- ja varastotilat ovat selvästi erillään sellaisten yksiköiden vastaavista lohkoista ja tiloista, jotka eivät tuota tämän asetuksen sääntöjen mukaisesti; jalostus- ja/tai pakkaustilat voivat muodostaa osan yksiköstä, jos sen toiminta on rajoittunut omien maataloustuotteiden jalostamiseen tai pakkaamiseen.

    2 Kun tarkastusjärjestelmä toteutetaan ensimmäistä kertaa, tuottajan ja tarkastuslaitoksen on:

    - laadittava yksikön täydellinen kuvaus, josta käy ilmi varasto- ja tuotantotilat ja viljelylohkot ja, tarvittaessa tilat, joissa tapahtuu jalostus- ja/tai pakkaustoimintaa,

    - vahvistettava kaikki käytännön toimenpiteet, jotka on toteutettava yksikkötasolla, jotta varmistuttaisiin tämän asetuksen noudattamisesta.

    Tämän kuvauksen ja kyseisten toimenpiteiden on oltava tarkastuskertomuksessa, jonka kyseisen yksikön vastuuhenkilö varmentaa nimikirjoituksellaan.

    Lisäksi kertomuksessa on oltava erikseen:

    - päivä, jona kyseisillä lohkoilla on viimeksi käytetty tuotteita, joiden käyttö ei ole 6 artiklan 1 kohdan b alakohdan tai 7 artiklan mukainen,

    - tuottajan sitoumus toimia 5, 6 ja 7 artiklassa säädetyllä tavalla ja hyväksyä rikkomisen sattuessa 9 artiklan 9 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden soveltaminen.

    3 Tuottajan on vuosittain tarkastuslaitoksen osoittamaan päivään mennessä ilmoitettava laitokselle kasvituotteittensa tuotantosuunnitelma lohkoittain eriteltynä.

    4 Kirjanpito ja/tai muu asiakirja-aineisto on hoidettava niin, että tarkastuslaitoksen on mahdollista saada selville ostetut aineet, niiden alkuperä ja määrät sekä käyttö; lisäksi on pidettävä kirjaa kaikista myydyistä tuotteista, niiden määristä ja vastaanottajista. Kuluttajalle suoraan myydyistä tuotteista on pidettävä päivittäin kirjaa.

    5 On kiellettyä varastoida yksikössä muita kuin sellaisia aineita, jotka ovat 6 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 7 artiklan mukaiset.

    6 Ilmoittamattomien tarkastuskäyntien lisäksi tarkastuslaitoksen on tehtävä yksikön täydellinen tarkastus paikalla ainakin kerran vuodessa. Tarkastuksessa voidaan ottaa näytteitä sellaisten tuotteiden käytön tutkimiseksi, joita ei ole hyväksytty tämän asetuksen mukaisesti. Edellä tarkoitettuja näytteitä on kuitenkin otettava, jos epäillään muiden kuin sallittujen tuotteiden käyttöä. Tarkastuskertomus on laadittava jokaisesta tarkastuskäynnistä, ja sen on oltava yksikön vastuuhenkilön nimikirjoituksellaan varmentama.

    7 Tuottajan on sallittava tarkastuslaitoksen pääsy varasto- ja tuotantotiloja, viljelylohkoja sekä kirjanpitoa ja siihen liittyviä tositteita tarkastamaan. Hänen on toimitettava tarkastuslaitokselle kaikki tiedot, joita pidetään tarpeellisina tarkastusta varten.

    8 Edellä 1 artiklassa tarkoitettuja tuotteita, jotka eivät ole lopullisessa kuluttajapakkauksessa, saa kuljettaa toisiin yksiköihin ainoastaan kunnollisissa pakkauksissa tai säiliöissä, jotka on suljettu tavalla, joka estää niiden sisällön korvaamisen toisella tuotteella, ja varustettuna etiketöinnillä, josta käy ilmi,

    - tuotteen tuottamisesta tai valmistamisesta vastuussa olevan henkilön nimi ja osoite;

    - tuotteen nimi;

    - merkintä siitä, että tuotteeseen on sovellettu tässä asetuksessa säädettyä tarkastusjärjestelmää,

    sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden asetuksilla säädettyjen mahdollisten merkintöjen soveltamista.

    9 Kun tuottajalla on useita tuotantoyksikköjä samalla alueella, alueen niihin yksiköihin, jotka tuottavat muita kuin 1 artiklassa tarkoitettuja kasveja tai kasvituotteita, on sovellettava tarkastusjärjestelmää 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ja 3, 4 ja 5 kohdan osalta. Kasveja, jotka ovat samaa lajiketta kuin ne, jotka on tuotettu 1 kohdassa tarkoitetussa yksikössä, ei saa tuottaa näissä yksiköissä.

    B. Kasvituotteiden ja pääosin kasvituotteita sisältävien elintarvikkeiden jalostus- ja pakkausyksiköt

    1) Kun tarkastusjärjestelmä toteutetaan ensimmäistä kertaa tarkastuslaitoksen ja toimijan on:

    - laadittava yksikön täydellinen kuvaus, josta käy ilmi maataloustuotteiden jalostukseen, pakkaamiseen ja varastointiin ennen ja jälkeen näitä toimintoja käytettävät tilat;

    - vahvistettava kaikki käytännön toimenpiteet, jotka on toteutettava yksikkötasolla, jotta varmistuttaisiin tämän asetuksen noudattamisesta.

    Tämän kuvauksen ja kyseisten toimenpiteiden on oltava tarkastuskertomuksessa, jonka kyseisen yksikön vastuuhenkilö varmentaa nimikirjoituksellaan.

    Lisäksi kertomuksessa on oltava erikseen toimijan sitoumus suorittaa toiminnot siten, että 5 artiklan säännöksiä noudatetaan ja siitä, että rikkomisen sattuessa sovelletaan 9 kohdan 9 artiklassa tarkoitettuja säännöksiä.

    2) Kirjanpito on hoidettava niin, että tarkastuslaitoksen on mahdollista saada selville:

    - yksiköle toimitetut 1 artiklassa tarkoitetut maataloustuotteet, niiden alkuperä ja määrät;

    - yksiköstä luovutetut 1 artiklassa tarkoitetut tuotteet, niiden, määrät ja vastaanottajat;

    - muut tiedot, joita tarkastuslaitos tarvitsee toimintojen riittävän tarkastuksen suorittamiseksi, kuten yksikölle toimitetut ainesosat, lisäaineet ja tuotannon apuaineet, niiden alkuperä ja määrät sekä jalostettujen tuotteiden koostumus.

    3) Jos yksikössä jalostetaan, pakataan tai varastoidaan myös muita kuin 1 kohdassa tarkoitettuja tuotteita:

    - yksiköllä on oltava erilliset tilat 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden varastoimiseksi, ennen ja jälkeen toimintojen;

    - toiminnot on suoritettava yhtenäisenä jaksona, kokonaisina erinä, ajallisesti ja paikallisesti erillään vastaavista, muille kuin 1 artiklassa tarkoitetuille tuotteille suoritettavista toiminnoista;

    - jos toimintoja ei suoriteta usein, niistä on ilmoitettava tarkastuslaitoksen kanssa yhdessä sovitussa määräajassa etukäteen;

    - on toteutettava tarvittavat toimenpiteet erän tunnistamiseksi ja sekaannuksen välttämiseksi niiden tuotteiden kanssa, joita ei ole tuotettu tässä asetuksessa esitettyjen tuotantosääntöjen mukaisesti.

    4) Ilmoittamattomien tarkastuskäyntien lisäksi tarkastuslaitoksen on suoritettava vähintään kerran vuodessa yksikön fyysinen tarkastus. Muiden kuin tässä asetuksessa hyväksyttyjen aineiden löytämiseksi voidaan ottaa näytteitä. Näytteitä on kuitenkin otettava, jos epäillään muiden kuin hyväksyttyjen tuotteiden käyttöä. Jokaisen tarkastuskäynnin jälkeen on laadittava tarkastuskertomus, joka on tarkastusyksikön vastuuhenkilön nimikirjoituksellaan varmentama.

    5) Toimijan on päästettävä tarkastuslaitos tarkastamaan yksikköä, sen kirjanpitoa ja siihen liittyviä todisteita. Sen on annettava tarkastuslaitokselle kaikki tarkastusta varten tarvittavat tiedot.

    6) A osan 8 kohdassa määrättyjä kuljetusvaatimuksia on noudatettava.

    LIITE IV

    EDELLÄ 8 ARTIKLAN 1 KOHDAN A ALAKOHDASSA SÄÄDETYN ILMOITUKSEN TIEDOT

    a) Toimijan nimi ja osoite;

    b) niiden viljelysten ja tarvittaessa lohkojen sijainti (maarekisteritiedot), joilla toiminta tapahtuu;

    c) toimintojen ja tuotteiden luonne;

    d) toimijan sitoumus toimintojen hoitamiseksi 5, 6, 7 ja/tai 11 artiklan mukaisesti;

    e) maatilan osalta päivä, jona tuottaja lakkasi käyttämästä aineita, joiden käyttö kyseisillä lohkoilla ei ole 6 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 7 artiklan mukaista;

    f) sen hyväksytyn tarkastuslaitoksen nimi, jolle toimija on antanut toimintansa tarkastettavaksi, jos jäsenvaltio on toteuttanut tarkastusjärjestelmän tällaisia laitoksia hyväksymällä.

    LIITE V

    MERKINNÄT TUOTTEIDEN TARKASTUSJÄRJESTELMÄN VAATIMUSTEN MUKAISUUDESTA

    Merkinnät tuotteiden tarkastusjärjestelmän vaatimusten mukaisuudesta on esitettävä samalla tai samoilla kielillä kuin etiketöinti.

    >TAULUKON PAIKKA>

    LIITE VI

    A. Aineet, jotka sallitaan muina kuin maataloudesta peräisin olevina ainesosina (5 artiklan 3 kohdan b alakohta):

    B. Aineet, joiden käyttö sallitaan käsittelyn aikana (5 artiklan 3 kohdan c alakohta):

    C. Maataloudesta peräisin olevat ainesosat (5 artiklan 4 kohta):

    Top