EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32016L1629

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/1629, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, sisävesialusten teknisistä vaatimuksista, direktiivin 2009/100/EY muuttamisesta ja direktiivin 2006/87/EY kumoamisesta

OJ L 252, 16.9.2016, p. 118–176 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force: This act has been changed. Current consolidated version: 01/01/2024

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2016/1629/oj

16.9.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 252/118


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2016/1629,

annettu 14 päivänä syyskuuta 2016,

sisävesialusten teknisistä vaatimuksista, direktiivin 2009/100/EY muuttamisesta ja direktiivin 2006/87/EY kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2006/87/EY (4) otetaan käyttöön sisävesialusten teknisten todistusten antamista koskevat yhdenmukaistetut edellytykset kaikilla unionin sisävesiväylillä.

(2)

Reinin navigaation keskuskomissio (RNKK) on vahvistanut Reinillä liikennöivien alusten tekniset vaatimukset.

(3)

Direktiivin 2006/87/EY liitteissä vahvistettuihin teknisiin vaatimuksiin on sisällytetty suurin osa Reinillä liikennöivien alusten tarkastamista koskevista määräyksistä RNKK:n vuonna 2004 hyväksymässä muodossa. Reinin vesiliikenteestä tehdyn tarkistetun yleissopimuksen 22 artiklan mukaisia sisävesialustodistusten antamista koskevia edellytyksiä ja teknisiä vaatimuksia tarkistetaan säännöllisesti, ja niiden katsotaan vastaavan tekniikan nykytasoa.

(4)

Koska päätöksentekomenettelyjen oikeudelliset puitteet ja aikataulut ovat erilaisia, on vaikeaa säilyttää vastaavuus direktiivin 2006/87/EY nojalla annettujen unionin sisävesialustodistusten ja Reinin vesiliikenteestä tehdyn tarkistetun yleissopimuksen 22 artiklan nojalla annettujen todistusten välillä. Tämä johtaa oikeusvarmuuden puutteeseen, joka saattaa vaikuttaa kielteisesti vesiliikenteen turvallisuuteen.

(5)

Unionin laajuisen yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi sekä kilpailun vääristymisen ja turvallisuustason vaihtelun ehkäisemiseksi kaikilla unionin sisävesiväylillä olisi sovellettava samoja teknisiä vaatimuksia, jotka olisi saatettava ajan tasalle säännöllisin väliajoin.

(6)

Koska RNKK on hankkinut merkittävästi asiantuntemusta sisävesialuksia koskevien teknisten vaatimusten kehittämisestä ja ajan tasalle saattamisesta, kyseistä asiantuntemusta olisi hyödynnettävä täysimääräisesti unionin sisävesiväylillä. Sisävesiliikenteen normien laadinnasta vastaava eurooppalainen komitea (CESNI), joka toimii RNKK:n alaisuudessa ja on avoinna kaikkien jäsenvaltioiden asiantuntijoille, on vastuussa niiden sisävesiliikenteen teknisten normien laadinnasta, joihin unionin olisi viitattava.

(7)

Unionin sisävesialustodistusten, jotka osoittavat kulkuneuvojen täyttävän täysin tekniset vaatimukset, olisi oltava voimassa kaikilla unionin sisävesiväylillä.

(8)

Entistä suurempi yhdenmukaisuus olisi tarpeen vyöhykkeiden 1 ja 2 vesiväylillä (jokisuistot) ja vyöhykkeen 4 vesiväylillä tapahtuvaa liikennöintiä varten jäsenvaltioiden antamia täydentäviä sisävesialustodistuksia koskevissa edellytyksissä.

(9)

Turvallisuuden takaamiseksi normeja olisi yhdenmukaistettava suurilta osin unionin sisävesiväylien turvallisuusnormeja lieventämättä. Jäsenvaltioille olisi kuitenkin annettava mahdollisuus ottaa komissiota kuultuaan käyttöön erityissäännöksiä tiettyjä vyöhykkeitä koskevista teknisistä lisävaatimuksista tai lievennetyistä vaatimuksista edellyttäen, että tällaiset toimenpiteet rajoittuvat koskemaan liitteissä III ja IV lueteltuja seikkoja.

(10)

Jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus poiketa tästä direktiivistä tietyissä tapauksissa, joissa on kyse purjehduskelpoisista vesiväylistä, jotka eivät ole yhteydessä muiden jäsenvaltioiden sisävesiväyliin, tai tietyistä kulkuneuvoista, jotka liikennöivät yksinomaan kansallisella vesiväylällä, kuitenkin niin, että riittävä turvallisuustaso säilyy. Jos tällaiset poikkeukset kattavat kaikki jäsenvaltiossa liikennöivät kulkuneuvot, olisi kohtuuton ja tarpeeton velvoite, että kyseinen jäsenvaltio saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä kaikki tässä direktiivissä esitetyt velvoitteet. Jäsenvaltiot eivät voi antaa unionin sisävesialustodistuksia, jolleivät ne ole saattaneet tämän direktiivin mukaisia asiaan liittyviä velvoitteita osaksi kansallista lainsäädäntöä.

(11)

Poikkeusten tästä direktiivistä ja vastaavuuksien tunnustamisen tiettyjen kulkuneuvojen osalta olisi oltava mahdollisia vaihtoehtoisten ratkaisujen toteuttamiseksi tai innovoinnin edistämiseksi taikka kohtuuttomien kustannusten ehkäisemiseksi edellyttäen, että varmistetaan vastaava tai riittävä turvallisuus. Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa tällaisia poikkeuksia ja vastaavuuksien tunnustamista koskien. Komissiolla olisi oltava mahdollisuus viitata CESNI:n suosituksiin tällaisten poikkeusten ja vastaavuuksien tunnustamisen osalta. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (5) mukaisesti.

(12)

Hallinnollisen, teknisen ja taloudellisen tehokkuuden vuoksi jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus nimetä asiasta vastaavia toimivaltaisia viranomaisia varmistamaan, että tätä direktiiviä noudatetaan ja sovelletaan moitteettomasti niiden kansallisten käytäntöjen mukaisesti.

(13)

Unionin sisävesialustodistus olisi annettava kulkuneuvolle, joka läpäisee ennen kyseisen kulkuneuvon käyttöönottoa tehtävän teknisen tarkastuksen. Teknisellä tarkastuksella olisi selvitettävä, täyttääkö kulkuneuvo tässä direktiivissä säädetyt tekniset vaatimukset. Jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava oikeus tarkistaa milloin tahansa, noudatetaanko näitä vaatimuksia ja onko kulkuneuvolla mukanaan voimassa oleva sisävesialustodistus.

(14)

Unionin sisävesialustodistuksen voimassaoloaika on aiheellista määrittää tapauskohtaisesti tiettyjen määräaikojen rajoissa ja kulkuneuvon luokan mukaan.

(15)

Jotta voidaan säilyttää sisävesiliikenteen korkea turvallisuuden taso, on tarpeen laatia unionin sisävesialustodistusten korvaamista, uusimista ja voimassaolon pidentämistä sekä uusien unionin sisävesialustodistusten antamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

(16)

Jotta varmistetaan, että tämä direktiivi pannaan täytäntöön tehokkaasti, sisävesiväylillä liikennöiviin kulkuneuvoihin liittyvät tiedot olisi syötettävä eurooppalaiseen alusrunkotietokantaan, jäljempänä ’alusrunkotietokanta’, toimivaltaisten viranomaisten käyttöä varten. Alusrunkotietokannasta olisi erityisesti voitava tarkistaa vireillä olevien todistushakemusten tausta, ja siitä olisi saatava tiedot kaikista asianomaisille kulkuneuvoille jo myönnetyistä voimassa olevista todistuksista. Komission olisi pidettävä yllä ja mukautettava alusrunkotietokantaa, jotta sitä voidaan hyödyntää täysipainoisesti tämän direktiivin soveltamisessa.

(17)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/100/EY (6) säädettyjen toimenpiteiden on pysyttävä voimassa tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jäävien alusten osalta.

(18)

Unionin lainsäädännön selkeyttämisen vuoksi direktiivin 2009/100/EY soveltamisalaa olisi mukautettava sen tätä direktiiviä täydentävän soveltamisalan ja kansainvälisiä sopimuksia koskevan kehityksen huomioon ottamiseksi. Direktiiviä 2009/100/EY olisi näin ollen muutettava.

(19)

Sellaisiin käytössä oleviin kulkuneuvoihin, joilla ei vielä ole unionin sisävesialustodistusta, olisi sovellettava siirtymäkauden järjestelmää, jota noudatetaan, kun kyseisille kulkuneuvoille tehdään ensimmäistä kertaa tällä direktiivillä vahvistettujen tarkistettujen teknisten vaatimusten mukainen tekninen tarkastus.

(20)

Sääntelyn parantamiseksi ja yksinkertaistamiseksi tässä direktiivissä pitäisi olla mahdollista viitata kansainvälisiin normeihin ilman, että unionin oikeudellisiin puitteisiin luodaan päällekkäisyyksiä.

(21)

CESNI on perustettu helpottamaan Euroopan sisävesiliikenteessä sovellettujen teknisten normien yhdenmukaistamista. Sisävesiliikenteen turvallisuuden ja tehokkuuden korkean tason varmistamiseksi, sisävesialustodistusten vastaavuuden säilyttämiseksi ja tieteen ja tekniikan sekä alan muun kehityksen huomioon ottamiseksi tässä direktiivissä oleva viittaus sovellettavaan CESNI:n hyväksymään eurooppalaiseen normiin sisävesialusten teknisistä vaatimuksista (ES-TRIN) olisi pidettävä ajan tasalla. Komissiolle olisi tätä varten siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat viittauksen ajantasaistamista tuoreimpaan ES-TRIN-normiin ja sen soveltamispäivän asettamista.

(22)

Jos se on soveltuvan analyysin perusteella asianmukaisesti perusteltua ja jos asianmukaisia ajan tasalla olevia kansainvälisiä normeja vesillä liikennöinnin turvallisuuden varmistamiseksi ei ole tai jos CESNI:n päätöksentekomenettelyn muutokset vaarantaisivat unionin edun, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti unionin edun turvaamiseksi säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tämän direktiivin liitettä II antamalla asianmukaisia teknisiä vaatimuksia.

(23)

Tämän direktiivin tiettyjen muiden kuin sen keskeisten osien muuttamiseksi tai täydentämiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan jonkin vesiväylän luokittelua; joissa määritellään tarkemmin alusrunkotietokantaan vietävät tiedot, pääsyoikeuksien tyypit sekä kyseisen tietokannan käyttöä ja toimintaa koskevat ohjeet; jotka koskevat sisävesiväylien kulkuneuvoja koskevien teknisten vähimmäisvaatimusten ajantasaistamista ja liitteiden III ja IV muuttamista tieteen ja tekniikan kehityksen huomioon ottamiseksi, liitteen V muuttamista sen menettelyä koskevien säädösten ajantasaistamiseksi ja yksinkertaistamiseksi, liitteen VI muuttamista luokituslaitosten hyväksymistä koskevien kriteerien muuttamiseksi vesillä liikennöinnin turvallisuuden varmistamiseksi sekä tässä direktiivissä olevien liitteitä II ja V koskevien viittausten muuttamista delegoitujen säädösten hyväksymisen vuoksi.

(24)

Delegoituja säädöksiä hyväksyttäessä on erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten sopimuksessa (7) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(25)

Vaihtoehtoisten ratkaisujen toteuttamiseksi, innovoinnin edistämiseksi, kohtuuttomien kustannusten ehkäisemiseksi, todistusten antamismenettelyn toimivuuden takaamiseksi ja alueellisten olosuhteiden huomioon ottamiseksi komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa myöntää tietyille kulkuneuvoille erinäisiä vapautuksia teknisistä vaatimuksista, hyväksyä luokituslaitoksia ja hyväksyä teknisiä lisävaatimuksia tai lievennettyjä vaatimuksia sellaisilla tietyillä vyöhykkeillä liikennöiville aluksille, jotka eivät ole yhteydessä toisen jäsenvaltion purjehduskelpoisiin sisävesiväyliin. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(26)

Jotta varmistettaisiin asianmukaiset puitteet koordinoinnille ja yhteistyölle sisävesiliikenteestä vastaavien kansainvälisten järjestöjen ja erityisesti RNKK:n kanssa ja sellaisten yhtenäisten teknisten normien kehittäminen sisävesiliikenteelle, joihin unioni ja kansainväliset järjestöt voisivat viitata, tätä direktiiviä olisi tarkasteltava uudelleen erityisesti sillä käyttöön otettujen toimien tehokkuuden sekä sisävesiliikenteestä vastaavien kansainvälisten järjestöjen kanssa toteutettavien yhteistyömekanismien suhteen siten, että aikaan saataisiin yhtenäiset tekniset normit.

(27)

Tanskassa, Virossa, Irlannissa, Kreikassa, Espanjassa, Kyproksessa, Latviassa, Maltassa, Portugalissa, Sloveniassa ja Suomessa ei ole sisävesiväyliä tai sisävesiliikennettä ei käytetä merkittävässä määrin. Olisi näin ollen suhteeton ja tarpeeton velvoite, että kyseisten jäsenvaltioiden olisi saatettava tämä direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään ja pantava se täytäntöön.

(28)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta, joka on unionin sisävesiväylillä liikennöivien kulkuneuvojen turvallisuuden varmistamiseksi tarvittavien teknisten vaatimusten vahvistaminen, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(29)

Sen vuoksi direktiivi 2006/87/EY olisi kumottava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 LUKU

SOVELTAMISALA, MÄÄRITELMÄT JA VESIVYÖHYKKEET

1 artikla

Kohde

Tässä direktiivissä vahvistetaan

a)

tekniset vaatimukset, jotka ovat tarpeen 4 artiklassa tarkoitetuilla sisävesiväylillä liikennöivien kulkuneuvojen turvallisuuden varmistamiseksi; ja

b)

kyseisten sisävesiväylien luokittelu.

2 artikla

Soveltamisala

1.   Tätä direktiiviä sovelletaan seuraaviin kulkuneuvoihin:

a)

alukset, joiden pituus (L) on vähintään 20 metriä;

b)

alukset, joiden pituuden (L), leveyden (B) ja syväyksen (T) tulo on vähintään 100 kuutiometriä;

c)

hinaajat ja työntöalukset, jotka on tarkoitettu hinaamaan tai työntämään tai siirtämään vierellään joko alakohdassa a ja b tarkoitettuja kulkuneuvoja tai uivaa kalustoa;

d)

matkustaja-alukset;

e)

uiva kalusto.

2.   Tätä direktiiviä ei sovelleta:

a)

lauttoihin;

b)

laivaston aluksiin;

c)

merialuksiin, mukaan lukien merihinaajat ja -työntöalukset, jotka

i)

liikennöivät tai joiden tukikohta on vuorovesialueella; tai

ii)

liikennöivät väliaikaisesti sisävesillä;

jos niillä on vähintään:

todistuskirja ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (SOLAS) vaatimusten mukaisuudesta tai vastaava todistuskirja; todistus vuonna 1966 tehdyn kansainvälisen lastiviivayleissopimuksen vaatimusten mukaisuudesta tai vastaava todistus, ja kansainvälinen öljystä aiheutuvan meren pilaantumisen ehkäisemistä koskeva (IOPP) todistuskirja alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973/78 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (Marpol) vaatimusten mukaisuudesta;

merialusten osalta, jotka eivät kuulu SOLAS-yleissopimuksen, vuoden 1966 kansainvälisen lastiviivayleissopimuksen tai Marpol-yleissopimuksen soveltamisalaan: niiden lippuvaltioiden lainsäädännössä vaaditut todistuskirjat ja lastimerkit;

matkustaja-alusten osalta, joihin ei sovelleta mitään ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetuista yleissopimuksista: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/45/EY (8) mukaisesti annettu todistus matkustaja-alusten turvallisuussäännöistä ja -määräyksistä; tai

huviveneiden osalta, joihin ei sovelleta mitään ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetuista yleissopimuksista: lippuvaltion todistus riittävästä turvallisuustasosta.

3 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

a)

’kulkuneuvolla’ alusta tai uivaa kalustoa;

b)

’aluksella’ sisävesialusta tai merialusta;

c)

’sisävesialuksella’ alusta, joka on tarkoitettu liikennöimään yksinomaan tai pääasiassa sisävesiväylillä;

d)

’hinaajalla’ alusta, joka on erityisesti suunniteltu suorittamaan hinauksia;

e)

’työntöaluksella’ alusta, joka on erityisesti suunniteltu kuljettamaan työntökytkyettä;

f)

’matkustaja-aluksella’ päiväristeilyalusta tai risteilyalusta, joka on suunniteltu ja varustettu kuljettamaan yli 12 matkustajaa;

g)

’uivalla kalustolla’ uivaa rakennetta, jolla kuljetetaan työkoneita, kuten nostureita, ruoppauskoneita, paalujunttia tai elevaattoreita;

h)

’uivalla laitoksella’ uivaa laitteistoa, jota ei tavallisesti ole tarkoitettu siirrettäväksi, uima-allas, telakka, laituri tai venevaja mukaan lukien;

i)

’uivalla esineellä’ lauttaa tai muuta rakennetta, esinettä tai kokonaisuutta, joka kykenee kulkemaan ja joka ei ole alus tai uiva kalusto tai laitos;

j)

’huviveneellä’ urheiluun tai vapaa-aikaan tarkoitettua muuta kuin matkustaja-alusta;

k)

’suurnopeusaluksella’ moottorikäyttöistä alusta, jonka nopeus veden pintaan nähden voi olla yli 40 km/h;

l)

’uppouman tilavuudella’ aluksen syrjäyttämän vesimäärän tilavuutta kuutiometreinä;

m)

’pituudella (L)’ rungon enimmäispituutta metreinä ilman peräsintä ja keulapuomia;

n)

'leveydellä (B)' laidoituksen ulkoreunaan mitattua rungon enimmäisleveyttä metreinä (ilman siipirattaita, lepuuttajia ja vastaavia);

o)

’syväyksellä (T)’ rungon alimman pisteen, kun köliä tai muita kiinteitä asennuksia ei oteta huomioon, ja enimmäissyväystason välistä kohtisuoraa etäisyyttä metreinä;

p)

’toisiinsa yhteydessä olevilla sisävesiväylillä’ jäsenvaltion vesiväyliä, jotka ovat sellaisten sisävesiväylien, joilla tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat kulkuneuvot voivat kansallisen tai kansainvälisen lainsäädännön mukaisesti liikennöidä, kautta yhteydessä toisen jäsenvaltion sisävesiväyliin.

4 artikla

Sisävesiväylien luokittelu

1.   Tässä direktiivissä unionin sisävesiväylät luokitellaan seuraavasti:

a)

vyöhykkeet 1, 2, 3 ja 4:

i)

vyöhykkeet 1 ja 2: liitteessä I olevassa 1 luvussa luetellut vesiväylät;

ii)

vyöhyke 3: liitteessä I olevassa 2 luvussa luetellut vesiväylät;

iii)

vyöhyke 4: kaikki muut sisävesiväylät, joilla tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat kulkuneuvot voivat kansallisen lainsäädännön mukaisesti liikennöidä;

b)

R-vyöhyke: a alakohdassa tarkoitetuista vesiväylistä ne, joita varten todistukset on annettava Reinin vesiliikenteestä tehdyn tarkistetun yleissopimuksen 22 artiklan mukaisesti, sellaisena kuin artiklan sanamuoto on 6 päivänä lokakuuta 2016.

2.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 32 artiklan mukaisesti liitteen I muuttamiseksi siten, että muutetaan jonkin vesiväylän luokittelua, mukaan lukien vesiväylien lisääminen ja poistaminen. Tällaiset liitteeseen I tehtävät muutokset voidaan tehdä ainoastaan asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä sen alueella olevien vesiväylien osalta.

2 LUKU

SISÄVESIALUSTODISTUKSET

5 artikla

Teknisten ja turvallisuutta koskevien vaatimusten noudattaminen

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kulkuneuvot, jotka liikennöivät 4 artiklassa tarkoitetuilla unionin sisävesiväylillä, rakennetaan ja pidetään kunnossa tässä direktiivissä vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.

2.   Tämän direktiivin mukaisesti myönnettävällä todistuksella on osoitettava, että kulkuneuvo täyttää 1 kohdan vaatimukset.

6 artikla

Unionin sisävesialustodistukset

1.   Unionin sisävesialustodistuksia antavat jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset tämän direktiivin mukaisesti. Jäsenvaltioiden on unionin sisävesialustodistuksen antamisen yhteydessä varmistettava, ettei kyseiselle kulkuneuvolle ole jo annettu voimassa olevaa 7 artiklassa tarkoitettua todistusta.

2.   Unionin sisävesialustodistus on laadittava liitteessä II olevan mallin mukaisesti.

3.   Kunkin jäsenvaltion on laadittava luettelo unionin sisävesialustodistuksia antavista toimivaltaisista viranomaisista ja annettava se ja sen mahdolliset muutokset tiedoksi komissiolle. Komissio pitää yllä ajantasaista luetteloa toimivaltaisista viranomaisista asianmukaisella verkkosivustolla.

4.   Unionin sisävesialustodistus on annettava kulkuneuvoille teknisen tarkastuksen jälkeen, joka tehdään ennen kulkuneuvon käyttöönottoa ja jonka tarkoituksena on varmistaa, että kulkuneuvo täyttää liitteissä II ja V tarkoitetut tekniset vaatimukset.

5.   Joko tämän artiklan 4 kohdassa ja 29 artiklassa tarkoitetuissa teknisissä tarkastuksissa tai kulkuneuvon omistajan tai tämän edustajan pyynnöstä tehtävässä teknisessä tarkastuksessa on tapauksen mukaan tarkastettava, täyttääkö kulkuneuvo 23 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut lisävaatimukset.

6.   Menettelyt, joita on noudatettava tarkastuspyynnön esittämisessä ja tarkastuksen suorittamispaikan ja -ajan vahvistamisessa, kuuluu unionin sisävesialustodistuksen antavien toimivaltaisten viranomaisten toimivaltaan. Toimivaltainen viranomainen päättää, mitkä asiakirjat sille on esitettävä. Menettelyn on oltava sellainen, että tarkastus voi tapahtua kohtuullisen ajan kuluessa tarkastuspyynnön esittämisestä.

7.   Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on kulkuneuvon omistajan tai tämän edustajan pyynnöstä annettava unionin sisävesialustodistus kulkuneuvolle, joka ei kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan, jos kyseinen kulkuneuvo täyttää tässä direktiivissä vahvistetut vaatimukset.

7 artikla

Todistuksen mukana pitämistä koskeva velvoite

Kulkuneuvoilla, jotka liikennöivät 4 artiklassa tarkoitetuilla unionin sisävesiväylillä, on oltava mukanaan seuraavat alkuperäiset asiakirjat:

a)

kun ne liikennöivät R-vyöhykkeen vesiväylillä joko

Reinin vesiliikenteestä tehdyn tarkistetun yleissopimuksen 22 artiklan mukaisesti annettu todistus; tai

unionin sisävesialustodistus, joka annetaan kulkuneuvoille, jotka täyttävät täysin tämän direktiivin liitteissä II ja V tarkoitetut tekniset vaatimukset, joiden osalta vastaavuus Reinin vesiliikenteestä tehdyn tarkistetun yleissopimuksen mukaisten teknisten vaatimusten kanssa on todettu sovellettavien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti, soveltuvin osin tämän direktiivin liitteen II Reinillä liikennöiviä (R-vyöhyke) kulkuneuvoja koskevien siirtymäsäännösten mukaisesti;

b)

kun ne liikennöivät muilla vesiväylillä, unionin sisävesialustodistus Reinin vesiliikenteestä tehdyn tarkistetun yleissopimuksen 22 artiklan mukaisesti annettu todistus, mukaan lukien tarvittaessa tämän direktiivin 8 artiklan mukaiset täydentävät unionin sisävesialustodistukset.

8 artikla

Täydentävät unionin sisävesialustodistukset

1.   Kulkuneuvoille, joilla on mukanaan voimassa oleva unionin sisävesialustodistus tai Reinin vesiliikenteestä tehdyn tarkistetun yleissopimuksen 22 artiklan mukaisesti annettu todistus, on annettava tämän direktiivin 23 artiklan mukaisesti täydentävä unionin sisävesialustodistus.

2.   Täydentävä unionin sisävesialustodistus on laadittava liitteessä II olevan mallin mukaisesti, ja sen antaa toimivaltainen viranomainen kyseisten vesiväylien osalta vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

9 artikla

Väliaikaiset unionin sisävesialustodistukset

1.   Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa väliaikaisen unionin sisävesialustodistuksen:

a)

kulkuneuvoille, joiden on tarkoitus ajaa toimivaltaisen viranomaisen luvalla tiettyyn paikkaan unionin sisävesialustodistuksen saamista varten;

b)

kulkuneuvoille, joiden unionin sisävesialustodistus on kadonnut, vahingoittunut tai joilta se on tilapäisesti peruutettu 13 ja 15 artiklassa tai liitteissä II ja V tarkoitetuissa tapauksissa;

c)

kulkuneuvoille, jotka ovat läpäisseet tarkastuksen mutta joiden unionin sisävesialustodistus on valmisteltavana;

d)

kulkuneuvoille, jotka eivät täytä kaikkia liitteiden II ja V mukaisia unionin sisävesialustodistuksen myöntämisedellytyksiä;

e)

kulkuneuvoille, jotka ovat niin vaurioituneita, ettei niiden kunto enää ole unionin sisävesialustodistuksen mukainen;

f)

uiville laitoksille tai uiville esineille tapauksissa, joissa erityiskuljetuksista vastaava viranomainen on antanut luvan erityiskuljetukseen edellyttäen, että tällainen väliaikainen unionin sisävesialustodistus saadaan, jäsenvaltioissa sovellettavien merenkulkuviranomaisia koskevien säännösten mukaisesti;

g)

kulkuneuvoille, jotka hyötyvät liitteistä II ja V ilmenevistä poikkeuksista tämän direktiivin 25 ja 26 artiklassa säädetyn mukaisesti siihen asti, kunnes asianomaiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään.

2.   Väliaikainen unionin sisävesialustodistus myönnetään vain, jos kulkuneuvon, uivan laitoksen tai uivan esineen purjehduskelpoisuus vaikuttaa riittävältä. Todistus on laadittava liitteessä II olevan mallin mukaisesti.

3.   Väliaikaiseen unionin sisävesialustodistukseen on sisällytettävä toimivaltaisen viranomaisen tarpeellisina pitämät ehdot, ja se on voimassa:

a)

edellä 1 kohdan a ja d–f alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tietyn yksittäisen, sopivan ajan, joka voi olla enintään yksi kuukausi, kuluessa tehtävän matkan ajan;

b)

edellä 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa asiaankuuluvan ajan;

c)

edellä 1 kohdan g alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kuusi kuukautta; väliaikaisen unionin sisävesialustodistuksen voimassaoloa voidaan jatkaa kuudella kuukaudella kerrallaan siihen asti, kunnes asianomainen täytäntöönpanosäädös on hyväksytty.

10 artikla

Unionin sisävesialustodistusten voimassaoloaika

1.   Toimivaltaisen viranomaisen on määritettävä uusille kulkuneuvoille annettavien unionin sisävesialustodistusten voimassaoloaika, joka voi olla enintään:

a)

viisi vuotta matkustaja-aluksille ja suurnopeusaluksille;

b)

kymmenen vuotta kaikille muille kulkuneuvoille.

Voimassaoloaika on merkittävä unionin sisävesialustodistukseen.

2.   Toimivaltaisen viranomaisen on asetettava unionin sisävesialustodistuksen voimassaoloaika tapauskohtaisesti tarkastustulosten perusteella sellaisille kulkuneuvoille, jotka liikennöivät jo ennen teknisen tarkastuksen suorittamista. Voimassaoloaika ei saa kuitenkaan ylittää 1 kohdassa vahvistettuja voimassaoloaikoja.

11 artikla

Unionin sisävesialustodistusten voimassaoloajan poikkeuksellinen pidentäminen

Unionin sisävesialustodistuksen antanut tai uusinut toimivaltainen viranomainen voi poikkeuksellisesti pidentää todistuksen voimassaoloaikaa liitteiden II ja V mukaisesti enintään kuudeksi kuukaudeksi teknistä tarkastusta tekemättä. Voimassaoloajan pidennys on merkittävä kyseiseen todistukseen.

12 artikla

Unionin sisävesialustodistusten uusiminen

1.   Unionin sisävesialustodistus on uusittava sen voimassaoloajan päättyessä 6 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti sen jälkeen, kun teknisessä tarkastuksessa on varmistettu, että kulkuneuvo täyttää liitteissä II ja V tarkoitetut tekniset vaatimukset. Komissiolle 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti ilmoitetut toimivaltaiset viranomaiset voivat uusia unionin sisävesialustodistuksia.

2.   Unionin sisävesialustodistuksia uusittaessa kulkuneuvoihin sovelletaan liitteessä II olevia siirtymäsäännöksiä kyseisessä liitteessä vahvistetuin edellytyksin.

13 artikla

Unionin sisävesialustodistusten korvaaminen

Kunkin jäsenvaltion on vahvistettava edellytykset, joilla kadonnut tai vahingoittunut voimassa oleva unionin sisävesialustodistus voidaan korvata uudella. Näissä edellytyksissä on vaadittava, että kulkuneuvolta, jolle haetaan korvaavaa todistusta kadonneen tilalle, toimitetaan ilmoitus todistuksen katoamisesta tai, jos haetaan korvaavaa todistusta vahingoittuneen tilalle, palautetaan vahingoittunut todistus. Korvaavassa todistuksessa on oltava maininta siitä, että se on jäljennös.

14 artikla

Kulkuneuvon huomattavat muutokset tai huomattavat korjaukset

Jos tehdään huomattavia muutoksia tai huomattavia korjauksia, jotka vaikuttavat siihen, täyttääkö kulkuneuvo liitteissä II ja V tarkoitetut tekniset vaatimukset koskien sen rakenteen kestävyyttä, ohjausta, ohjattavuutta tai erityisominaisuuksia, kulkuneuvolle on ennen seuraavaa matkaa tehtävä 6 artiklassa säädetty tekninen tarkastus.

Tämän tarkastuksen jälkeen voimassa olevaa unionin sisävesialustodistusta muutetaan vastaamaan kulkuneuvon muuttuneita teknisiä tietoja tai tämä todistus peruutetaan ja annetaan uusi todistus. Jos uusi todistus annetaan muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa alkuperäinen todistus on annettu tai uusittu, todistuksen antaneelle tai uusineelle toimivaltaiselle viranomaiselle on ilmoitettava asiasta 30 päivän kuluessa uuden todistuksen antamispäivästä.

15 artikla

Unionin sisävesialustodistusten antamisesta tai uusimisesta kieltäytyminen ja niiden peruuttaminen

1.   Päätöksessä olla antamatta tai uusimatta unionin sisävesialustodistusta on esitettävä sen perustelut. Päätöksestä on ilmoitettava kulkuneuvon omistajalle tai tämän edustajalle, ja tälle on myös annettava tieto asianomaisessa jäsenvaltiossa käytettävissä olevista muutoksenhakukeinoista ja muutoksenhaun määräajoista.

2.   Toimivaltainen viranomainen voi peruuttaa antamansa tai uusimansa voimassa olevan unionin sisävesialustodistuksen, jos kulkuneuvo ei enää täytä todistuksessa esitettyjä teknisiä vaatimuksia.

16 artikla

Kolmansien maiden kulkuneuvojen purjehduskelpoisuustodistusten tunnustaminen

Jos unionin ja kolmansien maiden välillä ei ole voimassa sopimusta purjehduskelpoisuustodistusten vastavuoroisesta tunnustamisesta, jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat tunnustaa kolmansien maiden kulkuneuvojen purjehduskelpoisuustodistukset tämän jäsenvaltion alueella tapahtuvaan liikennöintiin.

17 artikla

Todistusrekisterit

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden toimivaltaiset viranomaiset pitävät kaikista 6, 8, 9 ja 12 artiklan mukaisesti antamistaan tai uusimistaan todistuksista rekisteriä. Kyseiseen rekisteriin tulee sisältyä liitteessä II olevassa mallissa olevat tiedot.

3 LUKU

ALUKSEN TUNNISTAMINEN, TARKASTUKSET JA MUUTETUT TEKNISET VAATIMUKSET

18 artikla

Aluksen yksilöllinen eurooppalainen tunnistenumero

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikille kulkuneuvoille annetaan liitteiden II ja V mukaisesti aluksen yksilöllinen eurooppalainen tunnistenumero, jäljempänä ’ENI’.

2.   Kullakin kulkuneuvolla on vain yksi ENI, joka pysyy muuttumattomana kulkuneuvon koko käyttöiän ajan.

3.   Unionin sisävesialustodistusta antaessaan toimivaltainen viranomainen merkitsee ENI:n kyseiseen todistukseen.

4.   Kunkin jäsenvaltion on laadittava luettelo ENI:n antavista toimivaltaisista viranomaisista ja annettava se ja sen mahdolliset muutokset tiedoksi komissiolle. Komissio pitää yllä ajantasaista luetteloa toimivaltaisista viranomaisista asianmukaisella verkkosivustolla.

19 artikla

Eurooppalainen alusrunkotietokanta

1.   Komissio pitää yllä alusrunkotietokantaa tukeakseen hallinnollisia toimenpiteitä, joilla ylläpidetään vesiliikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta ja varmistetaan tämän direktiivin soveltaminen.

Jäsenvaltioiden suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava henkilötietojen suojaa koskevaa unionin lainsäädäntöä, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 2016/679 (9).

Komission suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 (10).

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset merkitsevät viipymättä alusrunkotietokantaan kunkin kulkuneuvon osalta:

a)

tämän direktiivin mukaiset tiedot, joilla tunnistetaan ja kuvataan kulkuneuvo;

b)

tämän direktiivin mukaiset tiedot annetuista, uusituista, korvatuista ja peruutetuista todistuksista sekä todistuksen antaneesta toimivaltaisesta viranomaisesta;

c)

digitaalisen jäljennöksen kaikista toimivaltaisten viranomaisten tämän direktiivin mukaisesti antamista todistuksista;

d)

tiedot kaikista tämän direktiivin mukaisista hylätyistä tai vireillä olevista todistushakemuksista; ja

e)

kaikki muutokset a–d alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin.

3.   Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, Reinin vesiliikenteestä tehdyn tarkistetun yleissopimuksen sopimuspuolet ja kolmannet maat, joille on annettu tämän direktiivin ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/44/EY (11) soveltamiseen liittyviä tehtäviä, voivat käsitellä 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja seuraaviin tarkoituksiin:

a)

tämän direktiivin ja direktiivin 2005/44/EY soveltaminen;

b)

vesiliikenteen ja infrastruktuurin hallinnoinnin varmistaminen;

c)

vesiliikenteen turvallisuuden ylläpito tai sen valvonta;

d)

tilastotietojen kerääminen.

4.   Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi siirtää henkilötietoja kolmannelle maalle tai kansainväliselle organisaatiolle edellyttäen, että tämä tapahtuu ainoastaan tapauskohtaisesti ja että asetuksen (EU) 2016/679 ja erityisesti sen V luvussa vahvistetut vaatimukset täyttyvät. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että siirto on tarpeen tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja tarkoituksia varten. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kolmas maa tai kansainvälinen organisaatio ei siirrä tietoja toiselle kolmannelle maalle tai kansainväliselle organisaatiolle, jollei sille anneta nimenomaista kirjallista lupaa ja jollei se noudata jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen määrittämiä edellytyksiä tietojen siirtoon.

5.   Komissio voi tapauskohtaisesti siirtää henkilötietoja kolmannen maan viranomaiselle tai kansainväliselle organisaatiolle tai antaa sille pääsyn alusrunkotietokantaan edellyttäen, että tämä tapahtuu ainoastaan tapauskohtaisesti, siirto tai tietoihin pääsy on tarpeen tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja tarkoituksia varten, ja edellyttäen, että asetuksen (EY) N:o 45/2001 9 artiklan vaatimukset täyttyvät. Komissio varmistaa, että siirto tai tietoihin pääsy on tarpeen tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja tarkoituksia varten. Komissio varmistaa, että kolmas maa tai kansainvälinen organisaatio ei siirrä tietoja toiselle kolmannelle maalle tai kansainväliselle organisaatiolle, jollei sille anneta nimenomaista kirjallista lupaa ja jollei se noudata komission määrittämiä edellytyksiä.

6.   Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kulkuneuvoa koskevat tiedot poistetaan 1 kohdassa tarkoitetusta tietokannasta, kun kulkuneuvo romutetaan.

7.   Siirretään komissiolle valta hyväksyä 32 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla tarkemmin määritetään:

a)

tiedot, jotka jäsenvaltioiden on vietävä tietokantaan;

b)

erityyppiset myönnetyt oikeudet päästä tietoihin, ottaen huomioon tietojen vastaanottajien ryhmät ja tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tietojen käsittelyn tarkoitukset;

c)

tietokannan käyttöä ja toimintaa koskevat ohjeet, erityisesti ohjeet tietoturvatoimenpiteistä, tietojen koodaamisesta ja käsittelystä sekä tietokannan yhteenliittämisestä 17 artiklassa tarkoitettuihin rekistereihin.

20 artikla

Teknisten tarkastusten tekeminen

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 3 kohdassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset tekevät tässä direktiivissä tarkoitettuja ensimmäisiä tarkastuksia, määräaikaistarkastuksia, erikoistarkastuksia ja vapaaehtoisia tarkastuksia.

2.   Kyseiset toimivaltaiset viranomaiset voivat pidättäytyä tekemästä kulkuneuvolle teknistä tarkastusta kokonaan tai osittain, jos 21 artiklan mukaisesti hyväksytyn luokituslaitoksen antaman voimassa olevan todistuksen perusteella on ilmeistä, että kulkuneuvo täyttää kokonaan tai osittain liitteissä II ja V tarkoitetut tekniset vaatimukset.

3.   Kunkin jäsenvaltion on laadittava luettelo teknisten tarkastusten tekemisestä vastuussa olevista toimivaltaisista viranomaisistaan ja annettava se ja sen mahdolliset muutokset tiedoksi komissiolle. Komissio pitää yllä ajantasaista luetteloa toimivaltaisista viranomaisista ja tarkastuselimistä asianmukaisella verkkosivustolla.

4.   Kunkin jäsenvaltion on noudatettava liitteissä II ja V vahvistettuja, tarkastuselimiä ja tarkastuspyyntöä koskevia erityisiä vaatimuksia.

21 artikla

Luokituslaitosten hyväksyminen

1.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla hyväksytään liitteessä VI luetellut perusteet täyttäviä luokituslaitoksia tai perutaan luokituslaitosten hyväksyntä, tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

2.   Sen jäsenvaltion, jossa luokituslaitoksella on päätoimipaikkansa tai toimipaikka, jolla on valta antaa todistuksia siitä, että kulkuneuvo täyttää liitteissä II ja V tarkoitetut vaatimukset tämän direktiivin mukaisesti, on jätettävä komissiolle hyväksymistä koskeva hakemus. Hakemukseen on liitettävä kaikki hyväksymisperusteiden täyttymisen tarkistamista varten tarvittavat tiedot ja asiakirjat.

3.   Mikä tahansa jäsenvaltio voi pyytää komissiota perumaan hyväksynnän, jos luokituslaitos ei sen mielestä täytä enää liitteessä VI esitettyjä perusteita. Peruuttamista koskevaan pyyntöön on liitettävä sitä tukevat asiakirjat.

4.   Luokituslaitokset, joilla on 6 päivänä lokakuuta 2016 direktiivin 2006/87/EY mukainen hyväksyntä, säilyttävät hyväksyntänsä.

5.   Komissio julkaisee ensimmäistä kertaa 7 päivänä lokakuuta 2017 mennessä asianmukaisella verkkosivustolla luettelon tämän artiklan mukaisesti hyväksytyistä luokituslaitoksista ja pitää sitä ajan tasalla. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi muutokset niiden luokituslaitosten nimiin tai osoitteisiin, joiden hyväksymistä ne ovat hakeneet.

22 artikla

Vaatimustenmukaisuuden tarkastaminen

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden toimivaltaiset viranomaiset voivat milloin tahansa tarkastaa, onko kulkuneuvolla mukanaan 7 artiklan mukainen voimassa oleva todistus ja täyttääkö se vaatimukset, joiden perusteella tällainen todistus annetaan.

Tapauksessa, jossa vaatimukset eivät täyty, toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä tämän artiklan 2–5 kohdan mukaisesti. Niiden on myös pyydettävä, että kulkuneuvon omistaja tai tämän edustaja toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi toimivaltaisten viranomaisten vahvistamassa määräajassa.

Kulkuneuvossa mukana olevan todistuksen antaneelle toimivaltaiselle viranomaiselle on ilmoitettava tällaisista puutteista seitsemän päivän kuluessa tarkastuksesta.

2.   Jos kulkuneuvossa ei ole mukana voimassa olevaa todistusta, sitä voidaan estää jatkamasta matkaansa.

3.   Jos toimivaltaiset viranomaiset havaitsevat tarkastuksen aikana, että kulkuneuvo aiheuttaa selvän vaaran siinä oleville henkilöille, ympäristölle tai vesiliikenteen turvallisuudelle, ne voivat estää kulkuneuvoa jatkamasta matkaansa, kunnes tarvittavat toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi on toteutettu.

Toimivaltaiset viranomaiset voivat myös määrätä oikeasuhteisia toimenpiteitä, joiden avulla kulkuneuvo voi turvallisesti ja tarvittaessa kuljetuksensa suoritettuaan jatkaa matkaansa paikkaan, jossa se tarkastetaan tai korjataan.

4.   Jos jäsenvaltio on estänyt kulkuneuvoa jatkamasta matkaansa tai ilmoittanut omistajalle tai tämän edustajalle aikomuksestaan estää matkan jatkaminen, jollei havaittuja puutteita korjata, sen on ilmoitettava siitä sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, joka on antanut kulkuneuvon todistuksen tai uusinut sen viimeksi, seitsemän päivän kuluessa päätöksestä, jonka se on tehnyt tai aikoo tehdä.

5.   Kaikki tätä direktiiviä täytäntöön pantaessa tehdyt päätökset kulkuneuvon matkan keskeyttämisestä on perusteltava yksityiskohtaisesti. Tällainen päätös on annettava viipymättä tiedoksi sille, jota asia koskee, ja tälle on samalla ilmoitettava asiaankuuluvan jäsenvaltion voimassa olevien lakien mukaisista käytettävissä olevista muutoksenhakumenettelyistä ja niitä koskevista määräajoista.

23 artikla

Tiettyihin vyöhykkeisiin liittyvät muutetut tekniset vaatimukset

1.   Jäsenvaltiot voivat tarvittaessa Reinin vesiliikenteestä tehdyn tarkistetun yleissopimuksen vaatimuksia noudattaen asettaa liitteissä II ja V tarkoitettujen teknisten vaatimusten lisäksi muita teknisiä vaatimuksia kulkuneuvoille, jotka liikennöivät niiden alueella olevilla vyöhykkeiden 1 ja 2 vesiväylillä. Tällaiset lisävaatimukset saavat koskea ainoastaan liitteessä III lueteltuja seikkoja.

2.   Jäsenvaltio voi pitää voimassa liitteissä II ja V tarkoitettujen teknisten vaatimusten ohella muita teknisiä vaatimuksia sellaisten matkustaja-alusten osalta, jotka liikennöivät 3 vyöhykkeen yhteydettömillä sisävesiväylillä. Tällaiset lisävaatimukset saavat koskea ainoastaan liitteessä III lueteltuja seikkoja.

3.   Jos liitteissä II ja V tarkoitettujen siirtymäsäännösten soveltaminen johtaisi voimassa olevien kansallisten turvallisuusvaatimusten alenemiseen, jäsenvaltio voi olla soveltamatta kyseisiä siirtymäsäännöksiä sellaisten matkustaja-alusten osalta, jotka liikennöivät sen yhteydettömillä sisävesiväylillä. Tällöin kyseessä oleva jäsenvaltio voi vaatia, että nämä sen yhteydettömillä sisävesiväylillä liikennöivät matkustaja-alukset täyttävät täysin liitteissä II ja V tarkoitetut tekniset vaatimukset 30 päivästä joulukuuta 2008 alkaen.

4.   Jäsenvaltio voi sallia liitteissä II ja V tarkoitettujen teknisten vaatimusten osittaisen soveltamisen tai asettaa teknisiä vaatimuksia, jotka ovat lievempiä kuin liitteissä II ja V tarkoitetut, niiden kulkuneuvojen osalta, jotka liikennöivät yksinomaan sen alueella olevilla vyöhykkeiden 3 ja 4 vesiväylillä. Lievennetyt tekniset vaatimukset ja teknisten vaatimusten osittainen soveltaminen koskevat ainoastaan liitteessä IV lueteltuja seikkoja.

5.   Jos jäsenvaltio soveltaa 1, 2, 3 tai 4 kohtaa, sen on ilmoitettava siitä komissiolle vähintään kuusi kuukautta ennen aiottua soveltamispäivää. Komissio ilmoittaa tästä muille jäsenvaltioille.

Tämän artiklan 1 ja 2 kohdan tapauksissa komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla hyväksytään tekniset lisävaatimukset. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

6.   Edellä olevien 1–4 kohdan mukaisten muutettujen teknisten vaatimusten noudattaminen on mainittava unionin sisävesialustodistuksessa tai täydentävässä unionin sisävesialustodistuksessa.

24 artikla

Tiettyjä kulkuneuvoluokkia koskevat poikkeukset

1.   Jäsenvaltiot voivat antaa luvan poiketa tästä direktiivistä kokonaan tai osittain seuraavien osalta siten, että säilytetään riittävä turvallisuuden taso:

a)

yhteydettömillä sisävesiväylillä liikennöivät kulkuneuvot;

b)

kulkuneuvot, joiden kantavuus on enintään 350 tonnia, tai muuhun kuin tavarankuljetuksiin tarkoitetut kulkuneuvot, joiden uppouman tilavuus on alle 100 kuutiometriä, joiden köli on laskettu ennen 1 päivää tammikuuta 1950 ja jotka liikennöivät yksinomaan jäsenvaltioiden alueella.

2.   Jäsenvaltiot voivat antaa niiden alueella tapahtuvaa liikennöintiä varten luvan poiketa tästä direktiivistä niiden kulkuneuvojen osalta, jotka tekevät rajallisesti paikallisia matkoja tai matkoja satama-alueilla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Reinin vesiliikenteestä tehdyn tarkistetun yleissopimuksen soveltamista. Kyseiset poikkeukset sekä matkat tai alueet, joita poikkeukset koskevat, on eriteltävä kulkuneuvon todistuksessa.

3.   Jäsenvaltioiden on annettava 1 ja 2 kohdan mukaisesti myönnetyt poikkeukset komissiolle tiedoksi. Komissio ilmoittaa tästä muille jäsenvaltioille.

25 artikla

Uusien teknologioiden käyttö ja tiettyjä kulkuneuvoja koskevat poikkeukset

1.   Jotta edistettäisiin innovointia ja uusien teknologioiden käyttöä sisävesiliikenteessä, komissiolle siirretään valta hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa sallitaan poikkeukset tai tunnustetaan teknisten eritelmien vastaavuus tiettyjen kulkuneuvojen osalta seuraavissa asioissa:

a)

sellaisen unionin sisävesialustodistuksen antaminen, jossa hyväksytään muiden kuin liitteisiin II ja V sisältyvien materiaalien, laitteiden tai varusteiden käyttö tai läsnäolo kulkuneuvossa tai muiden kuin liitteeseen II ja V sisältyvien järjestelyjen tai suunnittelunäkökohtien hyväksyminen edellyttäen, että varmistetaan vastaava turvallisuuden taso;

b)

sellaisen unionin sisävesialustodistuksen antaminen koemielessä määräajaksi, johon sisältyy liitteiden II ja V vaatimuksista poikkeavia uusia teknisiä eritelmiä edellyttäen, että varmistetaan riittävä turvallisuuden taso.

Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

2.   Jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on sisällytettävä 1 kohdassa tarkoitetut poikkeukset ja vastaavuuksien tunnustamiset unionin sisävesialustodistukseen.

26 artikla

Vakavat vaikeudet

1.   Liitteessä II säädettyjä teknisiä vaatimuksia koskevien siirtymäsäännösten voimassaolon umpeuduttua komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa sallitaan poikkeuksia kyseisessä liitteessä säädettyihin teknisiin vaatimuksiin, joita siirtymäsäännökset koskivat, jos kyseisten vaatimusten soveltaminen on teknisesti hankalaa tai niiden soveltamisesta saattaisi aiheutua kohtuuttomia kustannuksia.

Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

2.   Jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on sisällytettävä 1 kohdassa tarkoitetut poikkeukset unionin sisävesialustodistukseen.

27 artikla

Tyyppihyväksyttyjen varusteiden rekisteri

Komissio julkaisee asianmukaisella verkkosivustolla sellaisten varusteiden rekisterin, jotka on tyyppihyväksytty liitteiden II ja V mukaisesti.

4 LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

28 artikla

Asiakirjojen käyttöä koskevat siirtymäsäännökset

Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat asiakirjat, jotka jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet direktiivin 2006/87/EY nojalla ennen 6 päivää lokakuuta 2016, ovat voimassa niihin merkityn voimassaolon päättymiseen asti.

29 artikla

Direktiivin 82/714/ETY soveltamisalaan kuulumattomat kulkuneuvot

1.   Unionin sisävesialustodistus on annettava neuvoston direktiivin 82/714/ETY (12) soveltamisalaan kuulumattomille mutta tämän direktiivin soveltamisalaan tämän direktiivin 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti kuuluville kulkuneuvoille sen jälkeen, kun teknisessä tarkastuksessa on varmistettu, että kulkuneuvo täyttää tämän direktiivin liitteissä II ja V tarkoitetut tekniset vaatimukset. Kyseinen tekninen tarkastus on tehtävä kulkuneuvon voimassa olevan todistuksen voimassaolon päättyessä ja joka tapauksessa viimeistään 30 päivänä joulukuuta 2018.

2.   Unionin sisävesialustodistuksessa on täsmennettävä kaikki puutteet liitteissä II ja V tarkoitettujen teknisten vaatimusten täyttämisessä. Jos toimivaltaiset viranomaiset toteavat, etteivät kyseiset puutteet aiheuta selvää vaaraa, tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kulkuneuvot voivat jatkaa liikennöintiään, kunnes sellaiset kulkuneuvon komponentit tai tilat, jotka eivät todistuksen mukaan täytä kyseessä olevia vaatimuksia, korvataan tai kunnes ne muutetaan, minkä jälkeen näiden komponenttien tai tilojen on täytettävä liitteissä II ja V tarkoitetut vaatimukset.

3.   Olemassa olevien osien korvaamista samanlaisilla osilla tai tekniikaltaan ja rakenteeltaan vastaavilla osilla tavanomaisen korjauksen ja huollon yhteydessä ei pidetä 2 kohdassa tarkoitettuna korvaamisena tai muuttamisena.

4.   Erityisesti puutetta, joka koskee kulkuneuvon rakenteellista kestävyyttä, ohjausta tai ohjattavuutta koskevia vaatimuksia tai muita liitteissä II ja V tarkoitettujen teknisten vaatimusten mukaisia kulkuneuvon erityisominaisuuksia, on pidettävä tämän artiklan 2 kohdan mukaisena selvänä vaarana. Liitteissä II ja V tarkoitetuissa teknisissä vaatimuksissa sallittuja poikkeuksia ei ole pidettävä puutteina, jotka aiheuttaisivat selvän vaaran.

30 artikla

Direktiivin 2006/87/EY mukaisia väliaikaisia vaatimuksia koskevat siirtymäsäännökset

Direktiivin 2006/87/EY liitteessä II olevan 1.06 artiklan mukaisesti hyväksytyt väliaikaiset vaatimukset pysyvät voimassa niiden voimassaolon päättymiseen saakka.

31 artikla

Liitteiden mukauttaminen

1.   Komissio antaa 32 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitteen II muuttamista siten, että viittaus tuoreimpaan ES-TRIN-normiin ajantasaistetaan viipymättä ja sen soveltamispäivä asetetaan.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jos se on soveltuvan analyysin perusteella asianmukaisesti perusteltua ja jos asianmukaisia ajan tasalla olevia kansainvälisiä normeja vesiliikenteen turvallisuuden varmistamiseksi ei ole tai jos CESNI:n päätöksentekomenettelyn muutokset vaarantaisivat unionin edun, komissiolle siirretään valta muuttaa 32 artiklan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä liitettä II asianmukaisten teknisten vaatimusten antamiseksi.

3.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 32 artiklan mukaisesti liitteiden III ja IV mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen.

4.   Siirretään komissiolle valta antaa 32 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla mukautetaan liitettä V hallinnollisten määräysten saattamiseksi ajan tasalle ja niiden yksinkertaistamiseksi.

5.   Siirretään komissiolle valta antaa 32 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla mukautetaan liitettä VI luokituslaitosten hyväksymisperusteiden muuttamiseksi vesiliikenteen turvallisuuden varmistamista varten.

6.   Siirretään komissiolle valta antaa 32 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla saatetaan ajan tasalle tässä direktiivissä olevat viittaukset liitteiden II ja V tiettyihin säännöksiin liitteisiin tehtyjen muutosten huomioon ottamiseksi.

32 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 6 päivästä lokakuuta 2016 viiden vuoden ajaksi 4, 19 ja 31 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4, 19 ja 31 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.   Edellä 4, 19 ja 31 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

33 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa neuvoston direktiivin 91/672/ETY (13) 7 artiklalla perustettu komitea, jäljempänä ’komitea’. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

Kun komitean lausunto on määrä hankkia kirjallista menettelyä noudattaen, tämä menettely päätetään tuloksettomana, jos lausunnon antamiselle asetetussa määräajassa komitean puheenjohtaja niin päättää.

34 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio antaa ennen 7 päivää lokakuuta 2021 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa tarkastellaan tällä direktiivissä käyttöön otettujen toimenpiteiden tuloksellisuutta erityisesti teknisten vaatimusten yhdenmukaistamisen ja sisävesiliikenteen teknisten normien kehittämisen suhteen. Kertomuksessa tarkastellaan myös yhteistyömekanismeja sisävesiliikenteen alalla toimivien kansainvälisten organisaatioiden kanssa. Kertomukseen on tarvittaessa liitettävä lainsäädäntöehdotus, jolla yksinkertaistetaan edelleen sellaisten normien laatimiseen liittyvää yhteistyötä ja koordinointia, joihin unionin säädöksissä voidaan viitata. Komissio esittää samanlaisen kertomuksen aina, kun sisävesiliikenteessä tapahtuu merkittävää kehitystä.

35 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin nojalla annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

36 artikla

Direktiivin 2009/100/EY muuttaminen

Muutetaan direktiivi 2009/100/EY seuraavasti:

1)

Korvataan 1 artikla seuraavasti:

”1 artikla

Tätä direktiiviä sovelletaan tavarakuljetukseen sisävesiväylillä käytettäviin aluksiin, joiden kokonaiskantavuus on vähintään 20 tonnia ja

a)

joiden pituus on alle 20 metriä; ja

b)

joiden pituuden (L), leveyden (B) ja syväyksen (T) tulo on alle 100 kuutiometriä.

Tämä direktiivi ei rajoita Reinillä liikennöivien alusten tarkastamista koskevien määräysten eikä vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä sisävesikuljetuksista tehdyn eurooppalaisen sopimuksen, jäljempänä ’ADN-sopimus’, soveltamista.”

2)

Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4.   Jäsenvaltiot voivat vaatia, että ADN-sopimuksessa tarkoitettuja vaarallisia aineita kuljettavien alusten on täytettävä tässä sopimuksessa vahvistetut vaatimukset. Ne voivat vaatia, että se osoitetaan esittämällä tämän sopimuksen mukainen lupa.”

b)

Korvataan 5 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Vaarallisten aineiden kuljetusta koskevat erityiset edellytykset on katsottava täytetyiksi kaikilla yhteisön vesiväylillä, jos alukset täyttävät ADN-sopimuksessa asetetut edellytykset. Näiden edellytysten täyttyminen voidaan osoittaa 4 kohdassa tarkoitetulla luvalla.”

37 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.   Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 7 päivänä lokakuuta 2018 ja sovellettava niitä kyseisestä päivämäärästä alkaen sanotun kuitenkaan rajoittamatta 40 artiklan soveltamista. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa kansalliset säädökset kirjallisina komissiolle.

3.   Jäsenvaltiota ei vaadita saattamaan 2 lukua eikä 18 artiklan 3 kohtaa, 20 ja 21 artiklaa osaksi kansallista lainsäädäntöä, jos sillä ei 24 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti myönnettyjen poikkeusten vuoksi ole yhtään sellaista vesiväylillään liikennöivää kulkuneuvoa, johon tätä direktiiviä sovelletaan.

38 artikla

Kumoaminen

Kumotaan direktiivi 2006/87/EY 7 päivästä lokakuuta 2018.

Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä VII olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

39 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

40 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu jäsenvaltioille lukuun ottamatta Tanskaa, Viroa, Irlantia, Kreikkaa, Espanjaa, Kyprosta, Latviaa, Maltaa, Portugalia, Sloveniaa ja Suomea.

Tehty Strasbourgissa 14 päivänä syyskuuta 2016.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

I. KORČOK


(1)  EUVL C 177, 11.6.2014, s. 58.

(2)  EUVL C 126, 26.4.2014, s. 48.

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 15. huhtikuuta 2014 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, vahvistettu 16. kesäkuuta 2016 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 14. syyskuuta 2016.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/87/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, sisävesialusten teknisistä vaatimuksista ja neuvoston direktiivin 82/714/ETY kumoamisesta (EUVL L 389, 30.12.2006, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/100/EY, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, sisävesialusten purjehduskelpoisuuslupien vastavuoroisesta tunnustamisesta (EUVL L 259, 2.10.2009, s. 8).

(7)  EUVL L 123, 12.5.2016, s.1.

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/45/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, matkustaja-alusten turvallisuussäännöistä ja -määräyksistä (EUVL L 163, 25.6.2009, s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/44/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, yhdenmukaistetuista jokitiedotuspalveluista (RIS) Euroopan yhteisön sisävesillä (EUVL L 255, 30.9.2005, s. 152).

(12)  Neuvoston direktiivi 82/714/ETY, annettu 4 päivänä lokakuuta 1982, sisävesialusten teknisistä vaatimuksista (EYVL L 301, 28.10.1982, s. 1).

(13)  Neuvoston direktiivi 91/672/ETY, annettu 16 päivänä joulukuuta 1991, sisävesiväylien tavara- ja matkustajaliikenteeseen myönnettyjen kansallisten pätevyyskirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta (EYVL L 373, 31.12.1991, s. 29).


LUETTELO LIITTEISTÄ

Liite I:

Luettelo unionin sisävesiväylistä jaoteltuna maantieteellisesti vyöhykkeisiin 1, 2 ja 3

Liite II:

Vyöhykkeiden 1, 2, 3 ja 4 sisävesiväylillä liikennöivien kulkuneuvojen tekniset vähimmäisvaatimukset

Liite III:

Seikat, joiden osalta vyöhykkeiden 1 ja 2 sisävesiväylillä ja vyöhykkeen 3 yhteydettömillä sisävesiväylillä liikennöiville kulkuneuvoille voidaan asettaa teknisiä lisävaatimuksia

Liite IV:

Seikat, joiden osalta vyöhykkeiden 3 ja 4 sisävesiväylillä liikennöivien kulkuneuvojen teknisiä vaatimuksia voidaan lieventää

Liite V:

Yksityiskohtaiset menettelysäännökset

Liite VI:

Luokituslaitokset

Liite VII:

Vastaavuustaulukko


LIITE I

LUETTELO UNIONIN SISÄVESIVÄYLISTÄ JAOTELTUINA MAANTIETEELLISESTI VYÖHYKKEISIIN 1, 2 JA 3

1 LUKU

Vyöhyke 1

Saksa

Ems

Linjalta, joka yhdistää entisen Greetsielin majakan ja sataman sisääntuloväylän lännenpuoleisen laiturin Eemshavenissa, merelle päin pisteeseen 53° 30′ pohjoista leveyttä ja 6° 45′ itäistä pituutta asti eli Alte Emsin kuivalastialusten uudelleenlastauspaikalta vähän merelle päin (1)

Puola

Pomorskanlahden osa, joka jää Rügenin saarella olevan Nord Perdin ja Niechorzen majakan yhdistävän linjan eteläpuolelle.

Gdańskinlahden osa, joka jää Helin majakan ja Baltijskin sataman sisääntuloväylän poijun yhdistävän linjan eteläpuolelle.

Ruotsi

Vänernjärvi, joka rajoittuu etelässä Bastugrundin merimerkin kohdalla kulkevaan leveyspiiriin

Götajoki ja Rivöfjorden, jotka rajoittuvat idässä Älvsborgin siltaan, lännessä Gäveskärin majakan kohdalla kulkevaan pituuspiiriin ja etelässä Smörbådanin majakan kohdalla kulkevaan leveyspiiriin

Yhdistynyt kuningaskunta

SKOTLANTI

Blue Mull Sound

Gutcherin ja Belmontin välillä

Yell Sound

Tofts Voen ja Ulstan välillä

Sullom Voe

Gluss Islandin koilliskärjestä Calback Nessin pohjoiskärkeen kulkevan linjan sisäpuolella

Dales Voe

Talvella:

Kebister Nessin pohjoiskärjestä Breiwickin rannikolle läntisellä pituusasteella 1° 10,8′ kulkevan linjan sisäpuolella

Dales Voe

Kesällä:

samoin kuin Lerwickin kohdalla

Lerwick

Talvella:

Alueella, jota rajoittaa pohjoisessa Scottle Holmin ja Scarfi Taing on Bressayn välinen linja ja etelässä Twageos Pointin majakan ja Whalpa Taing on Bressayn välinen linja

Lerwick

Kesällä:

Alueella, jota rajoittaa pohjoisessa Brim Nessin ja Inner Scoren koilliskärjen välinen linja ja etelässä Ness of Soundin eteläkärjen ja Kirkabisternessin välinen linja

Kirkwall

Kirkwallin ja Rousayn välillä, ei kuitenkaan Point of Graandin (Egilsay) ja Galt Nessin (Shapinsay) väliseltä linjalta itään eikä Head of Workista (mantereelta) Helliar Holmin majakan kautta Shapinsayn rannikolle kulkevalla välillä; ei myöskään Eynhallow Islandin kaakkoiskärjestä luoteeseen eikä merelle päin eikä Rousayn rannikon pisteen 59° 10,5′ pohjoista leveyttä ja 2° 57,1′ läntistä pituutta ja Egilsayn rannikon pisteen 59° 10′ pohjoista leveyttä ja 2° 56,4′ läntistä pituutta välillä kulkevalla linjalla

Stromness

Scapaan saakka, mutta ei Scapa Flow'n ulkopuolella

Scapa Flow

Alueella, jota rajoittavat seuraavat linjat: Hoyn saarella sijaitsevasta Point of Clettsistä Faran saarella sijaitsevaan Thomson's Hillin kolmiopisteeseen ja siitä Flottan saarella sijaitsevan Gibraltarin satamalaituriin; Flottan saarella sijaitsevan St Vincentin satamalaiturista Calf of Flottan länsikärkeen; Calf of Flottan itäkärjestä South Ronaldsayn saarella sijaitsevaan Needle Pointiin ja Ness on Mainlandista Graemsayn saarella sijaitsevaan Point of Oxanin majakkaan ja siitä Hoyn saarella sijaitsevaan Bu Pointiin; ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin

Balnakiel Bay

Eilean Dubhin ja A'Chleitin välillä

Cromarty Firth

North Sutorista Nairnin aallonmurtajalle kulkevan linjan sisäpuolella ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin

Inverness

North Sutorista Nairnin aallonmurtajalle kulkevan linjan sisäpuolella ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin

Tayjoki – Dundee

Broughty Castlelta Tayportiin kulkevan linjan sisäpuolella ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin

Firth of Forth ja Forthjoki

Kirkcaldylta Portobello-joelle kulkevan linjan sisäpuolella ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin

Solway Firth

Southerness Pointista Sillothiin kulkevan linjan sisäpuolella

Loch Ryan

Finnart's Pointista Milleur Pointiin kulkevan linjan sisäpuolella ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin

Clydejoki

Ulkoraja:

Linja, joka kulkee Skipnessistä kohtaan, joka sijaitsee yhden mailin Garroch Headistä etelään, ja siitä Farland Headiin

Sisäraja talvella:

Linja, joka kulkee Clochin majakasta Dunoonin laiturille

Sisäraja kesällä:

Linja, joka kulkee Bogany Pointista Isle of Buten kautta Skelmorlien linnaan, ja linja, joka kulkee Ardlamont Pointista Ettrick Bayn eteläisimpään pisteeseen Kyles of Buten sisäpuolella

Huom. Edellä mainittua kesän sisärajaa laajennetaan 5 päivän kesäkuuta ja 5 päivän syyskuuta välisenä aikana (nämä päivät mukaan luettuina) niin, että sisärajana on linja, joka kulkee Skelmorlien linnasta kohdasta, joka on kaksi mailia Ayrshiren rannikosta Tomont Endiin Cumbraessa, sekä linja, joka kulkee Portachur Pointista Cumbraessa Inner Brigurd Pointiin Ayrshiressä

Oban

Alueella, jota rajoittaa pohjoisessa Dunollie Pointin majakan ja Ard na Chruidhin välinen linja ja etelässä Rudha Seanachin ja Ard na Cuilen välinen linja

Kyle of Lochalsh

Loch Alshin kautta Loch Duichin alkupäähän

Loch Gairloch

Talvella:

Ei ole

Kesällä:

Etelään linjalta, joka kulkee Rubha na Moinesta itään Eilan Horrisdaleen ja siitä Rubha nan Eanntagiin

POHJOIS-IRLANTI

Belfast Lough

Talvella:

Ei ole

Kesällä:

Carrickfergusista Bangoriin kulkevan linjan sisäpuolella

ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin

Loch Neagh

Yli kahden mailin päässä rannikosta

ENGLANNIN ITÄRANNIKKO

Humberjoki

Talvella:

New Hollandista Paulliin kulkevan linjan sisäpuolella

Kesällä:

Cleethorpesin laiturista Patringtonin kirkolle kulkevan linjan sisäpuolella

ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin

WALES JA ENGLANNIN LÄNSIRANNIKKO

Severnjoki

Talvella:

Blacknore Pointista Portskewettissä sijaitsevaan Caldicot Pilliin kulkevan linjan sisäpuolella

Kesällä:

Barryn telakkalaiturista Steepholmiin ja sieltä Brean Downiin kulkevan linjan sisäpuolella

ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin

Wyejoki

Talvella:

Blackmore Pointista Porstkewettissä sijaitsevaan Caldicot Pilliin kulkevan linjan sisäpuolella

Kesällä:

Barryn telakkalaiturista Steepholmiin ja sieltä Brean Downiin kulkevan linjan sisäpuolella

ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin

Newport

Talvella:

Ei ole

Kesällä:

Barryn telakkalaiturista Steepholmiin ja sieltä Brean Downiin kulkevan linjan sisäpuolella

ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin

Cardiff

Talvella:

Ei ole

Kesällä:

Barryn telakkalaiturista Steepholmiin ja sieltä Brean Downiin kulkevan linjan sisäpuolella

ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin

Barry

Talvella:

Ei ole

Kesällä:

Barryn telakkalaiturista Steepholmiin ja sieltä Brean Downiin kulkevan linjan sisäpuolella

ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin

Swansea

Aallonmurtajien meren puoleiset päät yhdistävän linjan sisäpuolella

Menai Straits

Menai Straits -salmen sisällä linjalta, joka yhdistää Llanddwynin saaren majakan ja Dinas Dinlleun, sekä linjoilta, jotka yhdistävät Puffinin saaren eteläkärjen Trwyn DuPointiin ja Llanfairfechanin rautatieasemaan ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin

Deejoki

Talvella:

Hilbre Pointista Point of Airiin kulkevan linjan sisäpuolella

Kesällä:

Formby Pointista Point of Airiin kulkevan linjan sisäpuolella

ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin

Merseyjoki

Talvella:

Ei ole

Kesällä:

Formby Pointista Point of Airiin kulkevan linjan sisäpuolella

ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin

Preston ja Southport

Southportin ja Blackpoolin välisen linjan sisäpuolella rantapengerten suojassa

ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin

Fleetwood

Talvella:

Ei ole

Kesällä:

Rossal Pointista Humphrey Headiin kulkevan linjan sisäpuolella

ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin

Lunejoki

Talvella:

Ei ole

Kesällä:

Rossal Pointista Humphrey Headiin kulkevan linjan sisäpuolella

ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin

Heysham

Talvella:

Ei ole

Kesällä:

Rossal Pointista Humphrey Headiin kulkevan linjan sisäpuolella

Morecambe

Talvella:

Ei ole

Kesällä:

Rossal Pointista Humphrey Headiin kulkevan linjan sisäpuolella

Workington

Southerness Pointista Sillothiin kulkevan linjan sisäpuolella

ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin

ETELÄ-ENGLANTI

Colnejoki, Colchester

Talvella:

Colne Pointista Whitstableen kulkevan linjan sisäpuolella

Kesällä:

Clactonin laiturista Reculversiin kulkevan linjan sisäpuolella

Blackwaterjoki

Talvella:

Colne Pointista Whitstableen kulkevan linjan sisäpuolella

Kesällä:

Clactonin laiturista Reculversiin kulkevan linjan sisäpuolella

ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin

Crouchjoki ja Roachjoki

Talvella:

Colne Pointista Whitstableen kulkevan linjan sisäpuolella

Kesällä:

Clactonin laiturista Reculversiin kulkevan linjan sisäpuolella

ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin

Thamesjoki ja sen sivujoet

Talvella:

Colne Pointista Whitstableen kulkevan linjan sisäpuolella

Kesällä:

Clactonin laiturista Reculversiin kulkevan linjan sisäpuolella

ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin

Medwayjoki ja Swale

Talvella:

Colne Pointista Whitstableen kulkevan linjan sisäpuolella

Kesällä:

Clactonin laiturista Reculversiin kulkevan linjan sisäpuolella

ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin

Chichester

Isle of Wightin sisäpuolella alueella, jota rajoittaa idässä West Witteringin kirkontornista Bembridgen Trinity Church -kirkkoon ja lännessä Needlesistä Hurst Pointiin kulkeva linja

ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin

Langstone Harbour

Isle of Wightin sisäpuolella alueella, jota rajoittaa idässä West Witteringin kirkontornista Bembridgen Trinity Church -kirkkoon ja lännessä Needlesistä Hurst Pointiin kulkeva linja

ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin

Portsmouth

Isle of Wightin sisäpuolella alueella, jota rajoittaa idässä West Witteringin kirkontornista Bembridgen Trinity Church -kirkkoon ja lännessä Needlesistä Hurst Pointiin kulkeva linja

ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin

Bembridge, Isle of Wight

Isle of Wightin sisäpuolella alueella, jota rajoittaa idässä West Witteringin kirkontornista Bembridgen Trinity Church -kirkkoon ja lännessä Needlesistä Hurst Pointiin kulkeva linja

ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin

Cowes, Isle of Wight

Isle of Wightin sisäpuolella alueella, jota rajoittaa idässä West Witteringin kirkontornista Bembridgen Trinity Church -kirkkoon ja lännessä Needlesistä Hurst Pointiin kulkeva linja

ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin

Southampton

Isle of Wightin sisäpuolella alueella, jota rajoittaa idässä West Witteringin kirkontornista Bembridgen Trinity Church -kirkkoon ja lännessä Needlesistä Hurst Pointiin kulkeva linja

ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin

Beaulieujoki

Isle of Wightin sisäpuolella alueella, jota rajoittaa idässä West Witteringin kirkontornista Bembridgen Trinity Church -kirkkoon ja lännessä Needlesistä Hurst Pointiin kulkeva linja

ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin

Keyhavenjärvi

Isle of Wightin sisäpuolella alueella, jota rajoittaa idässä West Witteringin kirkontornista Bembridgen Trinity Church -kirkkoon ja lännessä Needlesistä Hurst Pointiin kulkeva linja

ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin

Weymouth

Portlandin satama-alueen sisällä ja Wey-joen ja Portlandin satama-alueen välillä

Plymouth

Cawsandista aallonmurtajalle ja Staddoniin kulkevan linjan sisäpuolella

ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin

Falmouth

Talvella:

St Anthony Headista Rosemullioniin kulkevan linjan sisäpuolella

Kesällä:

St Anthony Headista Nare Pointiin kulkevan linjan sisäpuolella

ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin

Cameljoki

Stepper Pointista Trebetherick Pointiin kulkevan linjan sisäpuolella

ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin

Bridgewater

Matalikon sisällä ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin

Avonjoki (Avon)

Talvella:

Blackmore Pointista Porstkewettissä sijaitsevaan Caldicot Pilliin kulkevan linjan sisäpuolella

Kesällä:

Barryn laiturista Steepholmiin ja sieltä Brean Downiin kulkevan linjan sisäpuolella

ja vyöhykkeen 2 vesistä merelle päin

Vyöhyke 2

Tšekki

Lipnon patojärvi

Saksa

Ems

Linjalta, joka kulkee Emsin poikki lähellä Papenburgin sataman sisääntuloväylää entisen Diemenin pumppuaseman ja Halten patoaukon välistä, linjalle, joka yhdistää entisen Greetsielin majakan ja sataman sisääntuloväylän lännenpuoleisen laiturin Eemshavenissa

Jade

Entisen Schilligin risteysloiston ja Langwardenin kirkontornin yhdistävän linjan sisällä

Weser

Bremenin rautatiesillan luoteisreunalta Langwardenin ja Cappelin kirkontornit yhdistävälle linjalle, mukaan luettuina Westergaten, Rekumer Lochin, Rechter Nebenarmin ja Schweiburgin sivuhaarat

Elbe, mukaan lukien Bütztflether

Süderelbe (km:stä 0,69 Elben suulle), Ruthenstrom (km:stä 3,75 Elben suulle) ja

Wischhafener Süderelbe (km:stä 8,03 Elben suulle)

Hampurin sataman alarajalta linjalle, joka yhdistää Dösen majakan Friedrichskoogin padon länsireunaan (Dieksand), mukaan luettuina Elben sekä Esten, Lühen, Schwingen, Osten, Pinnaun, Krückaun ja Störin sivujoet (kaikissa tapauksissa suulta padolle)

Meldorfer Bucht

Friedrichskoogin padon länsireunan (Dieksand) ja Büsumin läntisen laiturin pään yhdistävän linjan sisäpuolella

Eider

Gieselaun kanavan suulta (km 22,64) linnoituksen (Tränke) puolivälin ja Vollerwiekin kirkontornin väliselle linjalle

Gieselaun kanava

Eiderissa sijaitsevalta suulta Nord-Ostsee-Kanalissa (Kielin kanavassa) sijaitsevalle suulle

Flensburger Förde

Kegnäsin majakan ja Birknackin yhdistävän linjan sisäpuolella ja pohjoiseen Flensburger Fördessä sijaitsevalle Saksan ja Tanskan rajalle

Schlei

Schleimünden laiturien päät yhdistävän linjan sisäpuolella

Eckernförder Bucht

Boknis-Eckin mantereen koilliskärkeen lähellä Dänisch Nienhofia yhdistävän linjan sisäpuolella

Kieler Förde

Bülkin majakan ja Laboen laivastomuistomerkin yhdistävän linjan sisäpuolella

Nord-Ostsee-Kanal mukaan lukien Audorfer See ja Schirnauer See

Linjalta, joka yhdistää Brunsbüttelin laiturien päät, linjalle, joka yhdistää Kiel-Holtenaun saapumisvalot sekä Obereiderseen ja Engen, Audorfer Seen, Borgstedter Seen ja Engen, Schirnauer Seen, Flemhuder Seen ja Achterwehrerin kanavan

Trave

Lyypekissä sijaitsevan rautatienostosillan luoteisreunasta, mukaan luettuina Pötenitzer Wiek ja Dassower See, linjalle, joka yhdistää Travemünden eteläisen sisemmän laiturin ja pohjoisen ulomman laiturin päät

Leda

Leerin merisulun ulkosataman sisääntuloväylältä Eemsissä sijaitsevalle suulle

Hunte

Oldenburgin satamasta ja sijainnista, joka on Oldenburgin Amalienbrückesta 140 m alavirtaan, Weserissä sijaitsevalle suulle

Lesum

Hammen ja Wümmen yhtymäkohdasta (km 0,00) Weserissä sijaitsevalle suulle

Este

Buxtehuden sulun (km 0,25) alavirralta Elbessä sijaitsevalle suulle

Lühe

Horneburgissa sijaitsevan Au-Mühlen alavirralta (km 0,00) Elbessä sijaitsevalle suulle

Schwinge

Stadessa sijaitsevan Salztorin sulun pohjoisreunalta Elbessä sijaitsevalle suulle

Oste

Sijainnista, joka on 210 m Osten padon yli kulkevan tieliikennesillan keskiviivan yläpuolella (km 69,360), Elbessä sijaitsevalle suulle

Pinnau

Pinnebergin rautatiesillan lounaisreunalta Elbessä sijaitsevalle suulle

Krückau

Elmshornissa sijaitsevaan Wedenkampiin johtavan sillan lounaisreunalta Elbessä sijaitsevalle suulle

Stör

Rensingin vuorovesimittarilta Elbessä sijaitsevalle suulle

Freiburger Hafenpriel

Freiburg an der Elben sulun itäreunalta Elbessä sijaitsevalle suulle

Wismarbucht, Kirchsee, Breitling, Salzhaff ja Wismarin satama-alue

Merelle päin Hoher Wieschendorf Hukin ja Timmendorfin majakan yhdistävälle linjalle ja Poelin saarella olevan Gollwitzin majakan ja Wustrowin niemen eteläkärjen yhdistävälle linjalle saakka

Warnow, mukaan luettuina Breitling ja sivuhaarat

Mühlendammista alavirtaan Rostockin Geinitzbrücken pohjoisreunalta merelle päin Warnemünden läntisen ja itäisen laiturin pohjoispäät yhdistävälle linjalle saakka

Vedet, joita ympäröivät manner, Darßin ja Zingstin niemet sekä Hiddenseen ja Rügenin saaret (mukaan luettuna Stralsundin satama-alue)

Merelle päin seuraavasti:

Zingstin niemen ja Bockin saaren välillä: pisteeseen 54° 26′ 42″ pohjoista leveyttä saakka

Bockin ja Hiddenseen saarten välillä: Bockin saaren pohjoiskärjen ja Hiddenseen saaren eteläkärjen yhdistävälle linjalle saakka

Hiddenseen saaren ja Rügenin saaren (Bug) välillä: Neubessinin kaakkoiskärjen ja Buger Hakenin yhdistävälle linjalle saakka

Kleine Jasmunder Bodden

 

Greifswalder Bodden

Bodden merelle päin linjalle, joka kulkee Thiessower Hakenin (Südperd) itäkärjestä Rudenin saaren itäkärkeen ja jatkuu siitä Usedomin saaren pohjoiskärkeen (54° 10′ 37″ N, 13° 47′ 51″ E)

Ryck

Greifswaldissa sijaitsevalta Steinbeckerin sillalta linjalle, joka yhdistää laiturien päät

Vedet, joita ympäröivät manner ja Usedomin saari (Peenestrom, mukaan luettuina Wolgastin satama-alue, Achterwasser ja Oder Haff)

Itään Puolan tasavallan rajalle saakka Stettiner Haffissa

Uecker

Ueckermündessä sijaitsevan tieliikennesillan lounaisreunasta linjalle, joka yhdistää laiturien päät

Huom. Jos alusten kotisatama on toisessa valtiossa, on otettava huomioon 8 päivänä huhtikuuta 1960 tehdyn Emsin ja Dollartin sopimuksen 32 artikla (BGBl. 1963 II, s. 602).

Ranska

Gironde kilometripisteestä 48,50 Ile de Patiras'n alakärjen kautta meren ja joen rajalinjalle, joka yhdistää Pointe de Graven ja Pointe de Suzacin;

Loire Cordemais'sta (kilometripiste 25) joen ja meren rajalinjalle, joka yhdistää Pointe de Mindinin ja Pointe de Penhoëtin;

Seine Tancarvillen kanavan alusta joen ja meren rajalinjalle, joka yhdistää oikealla rannalla olevan Cape Hoden vasemmalla rannalla olevaan kohtaan, jossa suunniteltu pato yhtyy rantaan Bervillen alapuolella;

Vilaine Arzalin padolta joen ja meren rajalinjalle, joka yhdistää Pointe de Scalin ja Pointe du Moustoirin;

Genevenjärvi.

Unkari

Balatonjärvi

Alankomaat

Dollard

Eems

Waddenzee: mukaan luettuina yhteydet Pohjanmereen

IJsselmeer: mukaan luettuina Markermeer ja IJmeer, mutta lukuun ottamatta Gouwzeeta

Nieuwe Waterweg ja Scheur

Calandkanaal länteen Benelux-satamasta

Hollands Diep

Breeddiep, Beerkanaal ja siihen liittyvät satamat

Haringvliet ja Vuile Gat: mukaan luettuina yhtäältä Goeree-Overflakkeen ja toisaalta Voorne-Puttenin ja Hoeksche Waardin väliset vesitiet

Hellegat

Volkerak

Krammer

Grevelingenmeer ja Brouwerschavensche Gat: mukaan luettuina kaikki vesitiet Schouwen-Duivelandin ja Goeree-Overflakkeen välillä

Keten, Mastgat, Zijpe, Krabbenkreek, Itä-Scheldt ja Roompot: mukaan luettuina yhtäältä Walcheren, Noord-Bevelandin ja Zuid-Bevelandin ja toisaalta Schouwen-Duivelandin ja Tholenin väliset vesitiet, lukuun ottamatta Scheldt-Rein-kanavaa

Scheldt ja Länsi-Scheldt ja sen suu merelle: mukaan luettuina yhtäältä Zeeland Flandersin ja toisaalta Walcherenin ja Zuid-Bevelandin väliset vesitiet, lukuun ottamatta Scheldt-Rein-kanavaa

Puola

Szczecininlahti

Kamieńinlahti

Veikselinlahti

Puckinlahti

Włocławskin tekojärvi

Śniardwyjärvi

Niegocinjärvi

Mamryjärvi

Ruotsi

Götajoki, joka rajoittuu idässä Götajoen siltaan ja lännessä Älvsborgin siltaan

Yhdistynyt kuningaskunta

SKOTLANTI

Scapa Flow

Alueella, jota rajoittavat seuraavat linjat: Flottan saarella sijaitsevasta Wharthista South Wallsin tykkitorniin; Hoyn saarella sijaitsevasta Point Clettsistä Faran saarella sijaitsevaan Thomson's Hillin kolmiopisteeseen ja siitä Flottan saarella sijaitsevaan Gibraltarin satamalaituriin

Kyle of Durness

Eilean Dubhin eteläpuolella

Cromarty Firth

North Sutorin ja South Sutorin välisen linjan sisäpuolella

Inverness

Fort Georgen ja Chanonry Pointin välisen linjan sisäpuolella

Findhorn Bay

Hiekkasärkän sisäpuolella

Aberdeen

Eteläisen aallonmurtajan ja Abercrombyn aallonmurtajan välisen linjan sisäpuolella

Montrose Basin

Länteen linjalta, joka kulkee pohjoisesta etelään sataman sisääntuloväylän poikki Scurdie Nessin majakan kohdalla

Tayjoki – Dundee

Dundeen vuorovesialtaan (kalasatama) ja East Newportissa sijaitsevan Craig Headin välisen linjan sisäpuolella

Firth of Forth ja Forthjoki

Firth of Forthin sisäpuolella, mutta ei Forthin rautatiesillasta itään

Dumfries

Airds Pointin ja Scar Pointin välisen linjan sisäpuolella

Loch Ryan

Cairn Pointin ja Kircolm Pointin välisen linjan sisäpuolella

Ayr Harbour

Matalikon sisäpuolella

Clydejoki

Vyöhykkeen 1 vesistä ylävirtaan

Kyles of Bute

Colintraiven ja Rhubodachin välillä

Campbeltown Harbour

Macringan's Pointin ja Ottercharach Pointin välisen linjan sisäpuolella

Loch Etive

Loch Etiven sisällä Falls of Lorasta ylävirtaan

Loch Leven

Ballachulishin sillasta ylävirtaan

Loch Linnhe

Corran Pointin majakan pohjoispuolella

Loch Eil

Koko merenlahti

Caledonian Canal -kanava

Loch Lochy, Loch Oich ja Loch Ness

Kyle of Lochalsh

Kyle Akinin sisäpuolella, ei kuitenkaan Eilean Banin majakasta länteen eikä Eileanan Dubhasta itään

Loch Carron

Stromemoren ja Stromen lautan välillä

Loch Broom, Ullapool

Ullapool Pointin majakan ja Aultnaharrien välisen linjan sisäpuolella

Kylesku

Loch Cairnbawnin poikki Garbh Eileanin itäkärjen ja Eilean na Rainichin länsikärjen välisellä alueella

Stornoway Harbour

Arnish Pointin ja Sandwick Bayn majakan luoteispuolen välisen linjan sisäpuolella

The Sound of Scalpay

Ei Berry Covesta (Scalpay) itään eikä Croc a Loinista (Harris) länteen

North Harbour, Scalpay ja Tarbert Harbour

Yhden mailin etäisyydellä Harrisin saaren rannikosta

Loch Awe

Koko järvi

Loch Katrine

Koko järvi

Loch Lomond

Koko järvi

Loch Tay

Koko järvi

Loch Loyal

Koko järvi

Loch Hope

Koko järvi

Loch Shin

Koko järvi

Loch Assynt

Koko järvi

Loch Glascarnoch

Koko järvi

Loch Fannich

Koko järvi

Loch Maree

Koko järvi

Loch Gairloch

Koko järvi

Loch Monar

Koko järvi

Loch Mullardach

Koko järvi

Loch Cluanie

Koko järvi

Loch Loyne

Koko järvi

Loch Garry

Koko järvi

Loch Quoich

Koko järvi

Loch Arkaig

Koko järvi

Loch Morar

Koko järvi

Loch Shiel

Koko järvi

Loch Earn

Koko järvi

Loch Rannoch

Koko järvi

Loch Tummel

Koko järvi

Loch Ericht

Koko järvi

Loch Fionn

Koko järvi

Loch Glass

Koko järvi

Loch Rimsdale/nan Clar

Koko järvi

POHJOIS-IRLANTI

Strangford Lough

Cloghy Pointin ja Dogtail Pointin välisen linjan sisäpuolella

Belfast Lough

Holywoodin ja Macedon Pointin välisen linjan sisäpuolella

Larne

Larnen laiturin ja Mageen saaren lauttalaiturin välisen linjan sisäpuolella

Bannjoki

Aallonmurtajien meren puoleisista päistä Toomen sillalle

Lough Erne

Ylempi ja alempi Lough Erne

Lough Neagh

Kahden mailin etäisyydellä rannikosta

ENGLANNIN ITÄRANNIKKO

Berwick

Aallonmurtajien sisäpuolella

Warkworth

Aallonmurtajien sisäpuolella

Blyth

Laiturien ulompien päiden sisäpuolella

Tynejoki

Dunstonin hiililaitureilta Tynen laiturien päihin

Wearjoki

Fatfieldistä Sunderlandin laiturien päihin

Seaham

Aallonmurtajien sisäpuolella

Hartlepool

Middletonin aallonmurtajan ja vanhan laiturin pään välisen linjan sisäpuolella

Pohjoislaiturin pään ja etelälaiturin pään välisen linjan sisäpuolella

Teesjoki

Linjan, joka kulkee Government Jettyltä suoraan länteen Teesin padolle, sisäpuolella

Whitby

Whitbyn laiturien päiden sisäpuolella

Humberjoki

North Ferribyn ja South Ferribyn välisen linjan sisäpuolella

Grimsbyn satama-allas

Vuorovesialtaan läntiseltä pistolaiturilta kalasataman pohjoislaiturin itäiselle pistolaiturille kulkevan linjan sisäpuolella

Boston

Uuden kanavan (the New Cut) sisällä

Dutchjoki

Koko kanava

Hulljoki

Beverley Beckistä Humberjoelle

Kielder Water

Koko järvi

Ousejoki

Naburnin sulusta alavirtaan

Trentjoki

Cromwellin sulusta alavirtaan

Wharfejoki

Ousejoen yhtymäkohdasta Tadcasterin sillalle

Scarborough

Scarboroughin laiturien päiden sisäpuolella

WALES JA ENGLANNIN LÄNSIRANNIKKO

Severnjoki

Pohjoiseen linjalta, joka kulkee Sharpness Pointista (51° 43,4′) pohjoista leveyttä) länteen Llanthonyn ja Maisemoren padoille ja vyöhykkeen 3 vesistä merelle päin

Wyejoki

Chepstowissa pohjoiseen pisteestä 51° 38,0′ pohjoista leveyttä Monmouthiin

Newport

Fifoots Pointsin voimalinjaristeyksestä pohjoiseen

Cardiff

Eteläisen aallonmurtajan ja Penarth Headin sekä

Cardiffinlahden padon länsipuolisten, maan ympäröimien vesien välisen linjan sisäpuolella

Barry

Aallonmurtajien meren puoleiset päät yhdistävän linjan sisäpuolella

Port Talbot

Afranjoella aallonmurtajien meren puoleisten päiden välisen linjan sisäpuolella, maan ympäröimien satama-altaiden ulkopuolella

Neath

Baglan Bayn tankkerilaiturin avomeren puoleisesta päästä (51° 37,2′ N, 3° 50,5′ W) suoraan pohjoiseen kulkevan linjan sisäpuolella

Llanelli ja Burryn satama

Alueella, jota rajoittaa Burryn sataman länsilaiturista Whiteford Pointiin kulkeva linja

Milford Haven

Hook Pointin eteläpuolen ja Thorn Pointin välisen linjan sisäpuolella

Fishguard

Pohjoisen ja itäisen aallonmurtajan meren puoleisten päiden välisen linjan sisäpuolella

Cardigan

Pen-Yr-Ergydin salmien sisäpuolella

Aberystwyth

Aallonmurtajien meren puoleisten päiden sisäpuolella

Aberdyfi

Aberdyfin rautatieaseman ja Twyni Bachin majakan välisen linjan sisäpuolella

Barmouth

Barmouthin rautatieaseman ja Penrhyn Pointin välisen linjan sisäpuolella

Portmadoc

Harlech Pointin ja Graig Ddun välisen linjan sisäpuolella

Holyhead

Alueella, jota rajoittavat pääaallonmurtaja ja linja, joka kulkee aallonmurtajan päästä Towyn Bayn Brynglas Pointiin

Menai Straits

Menai Straits -salmen sisällä Aber Menai Pointin ja Belan Pointin sekä Beaumarisin laiturin ja Pen-y-Coed Pointin yhdistävien linjojen välillä

Conway

Mussel Hillin ja Tremlyd Pointin välisen linjan sisäpuolella

Llandudno

Aallonmurtajan sisäpuolella

Rhyl

Aallonmurtajan sisäpuolella

Deejoki

Connahin laiturilta ylävirtaan Barrelwell Hillin vedenottopaikalle saakka

Mersey-joki

Rockin majakan ja luoteisen Seaforthin satama-altaan välisen linjan sisäpuolella, mutta ei muissa satama-altaissa

Preston ja Southport

Lythamin ja Southportin välisen linjan sisäpuolella ja Prestonin satama-altaiden sisällä

Fleetwood

Low Light -majakan ja Knottin välisen linjan sisäpuolella

Lunejoki

Sunderland Pointin ja Chapel Hillin välisen linjan sisäpuolella Glassonin satama-altaaseen saakka, satama-allas mukaan luettuna

Barrow

Isle of Walneylla sijaitsevan Haws Pointin ja Roan saaren rampin välisen linjan sisäpuolella

Whitehaven

Aallonmurtajan sisäpuolella

Workington

Aallonmurtajan sisäpuolella

Maryport

Aallonmurtajan sisäpuolella

Carlisle

Point Carlisle'n ja Torduffin välisen linjan sisäpuolella

Coniston Water

Koko järvi

Derwentwater

Koko järvi

Ullswater

Koko järvi

Windermere

Koko järvi

ETELÄ-ENGLANTI

Blakeney ja Morston Harbour lähialueineen

Blakeney Pointista etelään Stiffkey-joen suulle kulkevasta linjasta itään

Orwelljoki ja Stourjoki

Orwelljoki Blackmansheadin aallonmurtajan ja Landguard Pointin välisen linjan sisäpuolella ja vyöhykkeen 3 vesistä merelle päin

Blackwaterjoki

Kaikki vesitiet Mersean saaren lounaiskärjen ja Sales Pointin välisen linjan sisäpuolella

Crouchjoki ja Roachjoki

Crouchjoki Holliwell Pointin ja Foulness Pointin välisen linjan sisäpuolella, Roachjoki mukaan luettuna

Thamesjoki ja sen sivujoet

Thamesjoki ylävirtaan linjalta, joka kulkee pohjoisesta etelään Gravesendissa sijaitsevan Dentonin satamalaiturin itäkärjestä Teddingtonin sululle

Medwayjoki ja Swale

Medwayjoki linjalta, joka kulkee Garrison Pointista Grain Towerin kautta Allingtonin sululle; Swale Whitstablesta Medwayhin

Stourjoki (Kent)

Stourjoki suulta ylävirtaan Flagstaff Reachin maihinnousupaikalle

Doverin satama

Sataman itäisen ja läntisen sisääntuloväylän poikki kulkevan linjan sisäpuolella

Rotherjoki

Rotherjoki ylävirtaan Camberin vuorovesimerkkiasemalta Scotsin sulkuporteille ja Bredejoen sisääntuloväylän sululle

Adurjoki ja Southwickin kanava

Shorehamin sataman sisääntuloväylän poikki Southwickin kanavan sululle ja Tarmacin satamalaiturin länsipäähän kulkevan linjan sisäpuolella

Arunjoki

Arunjoki Littlehamptonin laiturista ylävirtaan Littlehamptonin venesatamaan

Ousejoki (Sussex) Newhaven

Ousejoki Newhavenin sataman sisääntuloväylän pistolaitureista pohjoisen satamalaiturin pohjoispäähän kulkevan linjan sisäpuolella

Brighton

Brightonin ulompi venesatama läntisen satamalaiturin eteläpäästä eteläisen satamalaiturin pohjoispäähän kulkevan linjan sisäpuolella

Chichester

Eastoke Pointin ja West Witteringin kirkontornin välisen linjan sisäpuolella ja vyöhykkeen 3 vesistä merelle päin

Langstone Harbour

Eastney Pointin ja Gunner Pointin välisen linjan sisäpuolella

Portsmouth

Sataman sisääntuloväylän poikki Port Blockhouse -rakennuksesta Round Tower -torniin kulkevan linjan sisäpuolella

Bembridge, Isle of Wight

Bradingin sataman sisäpuolella

Cowes, Isle of Wight

Medinajoki itärannan aallonmurtajan majakasta länsirannan majakkaan.

Southampton

Calshotin linnan ja Hookin majakan välisen linjan sisäpuolella

Beaulieujoki

Beaulieujoki, ei kuitenkaan itään linjalta, joka kulkee pohjoisesta etelään Inchmery Housen kautta

Keyhavenjärvi

Hurst Pointin Low Light -majakasta suoraan pohjoiseen Keyhavenin marskimaille kulkevan linjan sisäpuolella

Christchurch

The Run

Poole

Sandbanksin ja South Haven Pointin välillä kulkevan lossin reitin sisäpuolella

Exeter

Warren Pointista Checkstone Ledgeä vastapäätä olevaan pelastusveneasemaan idästä länteen kulkevan linjan sisäpuolella

Teignmouth

Satama-alueella

Dartjoki

Kettle Pointin ja Battery Pointin välisen linjan sisäpuolella

Salcombejoki

Splat Pointin ja Limebury Pointin välisen linjan sisäpuolella

Plymouth

Mount Battenin laiturista Draken saaren kautta Raveness Pointiin kulkevan linjan sisäpuolella; Yealmjoella Warren Pointin ja Misery Pointin välisen linjan sisäpuolella

Fowey

Satama-alueella

Falmouth

St. Anthony Headin ja Pendennis Pointin välisen linjan sisäpuolella

Cameljoki

Gun Pointin ja Brea Hillin välisen linjan sisäpuolella

Tawjoki ja Torridgejoki

Crow Pointin majakasta 200 astetta Skern Pointin rannikon suuntaan kulkevan linjan sisäpuolella

Bridgewater

Etelään linjalta, joka kulkee itään Stert Pointista (51° 13,0′ N)

Avonjoki (Avon)

Avonmouthin laiturilta Wharf Pointiin Nethamin padolle saakka kulkevan linjan sisäpuolella

2 LUKU

Vyöhyke 3

Belgia

Merellinen Schelde (Antwerpenin avoimesta ankkuripaikasta alavirtaan)

Bulgaria

Tonava: 845 650 joki-km – 374 100 joki-km

Tšekki

Patojärvet: Brněnská (Kníničky), Jesenice, Nechranice, Orlík, Rozkoš, Slapy, Těrlicko, Žermanice ja Nové Mlýny III

Hiekkapohjaiset soranottopaikkoihin syntyneet järvet: Ostrožná Nová Ves a Tovačov

Saksa

Tonava

Kelheimista (2 414,72 km) Saksan ja Itävallan rajalle Jochensteiniin

Rein, mukaan lukien Lampertheimer Altrhein (km:stä 4,75 Rijniin), Altrhein Stockstadt-Erfelden (km:stä 9,80 Rijniin)

Saksan ja Sveitsin rajalta Saksan ja Alankomaiden rajalle

Elbe (Norderelbe), mukaan lukien Süderelbe ja Köhlbrand

Elbe-Seiten-kanavan suulta Hampurin sataman alarajalle

Müritz

 

Ranska

Adour Bec du Gavesta merelle;

Aulne Châteaulinin sululta joen ja meren rajalinjalle, jota määrittää Passage de Rosnoën;

Blavet Pontivysta Pont du Bonhommeen;

Calais'n kanava;

Charente Tonnay-Charentessa sijatsevalta sillalta joen ja meren rajalinjalle, joka kulkee vasemmalla rannalla olevan alavirran puoleisen merkkivalon keskikohdasta Fort de la Pointen keskikohtaan;

Dordogne yhtymäkohdasta Lidoiren kanssa Bec d'Ambsiin;

Garonne Castet en Dorthessa sijaitsevalta sillalta Bec d'Ambsiin;

Gironde Bec d'Ambsista kilometripisteessä 48,50 sijaitsevalle poikittaislinjalle, joka kulkee Ile de Patiras'n alakärjen kautta;

Hérault Bessanin satamasta merelle vuorovesitasanteen ylärajaan asti;

Isle yhtymäkohdasta Dronnen kanssa yhtymäkohtaan Dordognen kanssa;

Loire yhtymäkohdasta Mainen kanssa Cordemais'hen (kilometripiste 25);

Marne Bonneuil'n sillalta (kilometripiste 169 bis 900) ja St Maurin sululta yhtymäkohtaan Seinen kanssa;

Rein;

Nive Ustaritzissa sijaitsevalta Haïtzen padolta yhtymäkohtaan Adourin kanssa;

Oise Janvillen sululta yhtymäkohtaan Seinen kanssa;

Orb Sérignanista merelle vuorovesitasanteen ylärajaan asti;

Rhône Sveitsin rajalta merelle Petit Rhônea lukuun ottamatta;

Saône Chalon sur Saônessa sijaitsevalta Pont de Bourgogne -sillalta yhtymäkohtaan Rhônen kanssa;

Seine Nogent sur Seinessä sijaitsevalta sululta Tancarvillen kanavan alkuun;

Sèvre Niortaise Marans'n sululta joen ja meren rajalinjalle, joka lähtee kohtisuoraan joen suulla sijaitsevan vartiotuvan kohdalta;

Somme Abbevillessa sijaitsevan Pont de la Portelette -sillan alapuolelta Noyelles'n ja Saint-Valéry-sur-Sommen väliselle rautatiesillalle;

Vilaine Redonista (kilometripiste 89,345) Arzalin padolle;

Amancejärvi;

Annecyjärvi;

Biscarossejärvi;

Bourgetjärvi;

Carcansjärvi;

Cazauxjärvi;

Der-Chantecoqjärvi;

Guerlédanjärvi;

Hourtinjärvi;

Lacanaujärvi;

Orientjärvi;

Pareloupjärvi;

Parentisjärvi;

Sanguinetjärvi;

Serre-Ponçonjärvi;

Templejärvi.

Kroatia

Tonava: 1 295 + 500 joki-km – 1 433 + 100 joki-km

Drávajoki: 0 joki-km – 198 + 600 joki-km

Savajoki: 210 + 800 joki-km – 594 + 000 joki-km

Kupajoki: 0 joki-km – 5 + 900 joki-km

Unajoki: 0 joki-km – 15 joki-km

Unkari

Tonava: 1 812 joki-km – 1 433 joki-km

Tonava Moson: 14 joki-km – 0 joki-km

Tonava Szentendre: 32 joki-km – 0 joki-km

Tonava Ráckeve: 58 joki-km – 0 joki-km

Tiszajoki: 685 joki-km – 160 joki-km

Drávajoki: 198 joki-km – 70 joki-km

Bodrogjoki: 51 joki-km – 0 joki-km

Kettős Körösjoki: 23 joki-km – 0 joki-km

Hármas Körösjoki: 91 joki-km – 0 joki-km

Sió-kanava: 23 joki-km – 0 joki-km

Velencejärvi

Fertőjärvi

Alankomaat

Rein

Sneekermeer, Koevordermeer, Heegermeer, Fluessen, Slotermeer, Tjeukemeer, Beulakkerwijde, Belterwijde, Ramsdiep, Ketelmeer, Zwartemeer, Veluwemeer, Eemmeer, Alkmaardermeer, Gouwzee, Buiten IJ, Afgesloten IJ, Noordzeekanaal, IJmuidenin satama, Rotterdamin satama-alue, Nieuwe Maas, Noord, Oude Maas, Beneden Merwede, Nieuwe Merwede, Dordische Kil, Boven Merwede, Waal, Bijlandschin kanava, Boven Rijn, Pannersdenschin kanava, Geldersche IJssel, Neder Rijn, Lek, Amsterdam-Rein-kanava, Veerse Meer, Schelde-Rein-kanava Volkerakin suulle asti, Amer, Bergsche Maas, Maas Venlon alapuolella, Gooimeer, Europort, Calandkanaal (Benelux-satamasta itään), Hartelkanaal

Itävalta

Tonava: Saksan rajalta Slovakian rajalle

Inn: suulta Passau-Inglingin voimalaitokselle

Traun: suulta km:lle 1,80

Enns: suulta km:lle 2,70

March: suulta km:lle 6

Puola

Biebrzajoki Augustowski-kanavan suulta Narewjoen suulle

Brdajoki Bydgoski-kanavan yhtymäkohdasta Bydgoszczissa Veikseljoen suulle

Bugjoki Muchawiecjoen suulta Narewjoen suulle

Dąbiejärvi sisäisen merivesialueen rajalle

Augustowski-kanava Biebrzajoen yhtymäkohdasta valtion rajalle ja kyseisen kanavan varrella olevat järvet

Bartnicki-kanava Ruda Woda -järveltä Bartężekjärvelle sekä Bartężekjärvi

Bydgoski-kanava

Elbląski-kanava Druznojärveltä Jeziorakjärvelle ja Szeląg Wielki -järvi, mukaan luettuina nämä järvet ja kanavan varrella olevat järvet, sekä sivureitti Zalewon suuntaan Jeziorakjärveltä Ewingijärvelle, järvet mukaan luettuina

Gliwicki-kanava ja Kędzierzyński-kanava

Jagielloński-kanava Elblągjoen yhtymäkohdasta Nogatjoelle

Łączański-kanava

Śleśiński-kanava ja kanavan varrella sijaitsevat järvet sekä Gopłojärvi

Żerański-kanava

Martwa Veiksel -joki Veikseljoelta Przegalinassa sisäisen merivesialueen rajalle

Narewjoki Biebrzajoen suulta Veikseljoen suulle sekä Zegrzyńskijärvi

Nogatjoki Veikseljoelta Veikselinlahden suulle

Notećjoki (ylempi) Gopłojärveltä Górnonotecki-kanavan yhtymäkohtaan ja Górnonotecki-kanava ja Notećjoki (alempi) Bydgoski-kanavan yhtymäkohdasta Wartajoen suulle

Nysa Łużycka -joki Gubinista Oderjoen suulle

Oderjoki Racibórzin kaupungista Oderjoen itäisen osan yhtymäkohtaan, joka muuttuu Regalicajoeksi Klucz-Ustowon kanavasta, ja kyseinen joki ja sen sivuhaarat Dąbiejärvelle sekä Oderjoen sivureitti Opatowicen sululta Wrocławin kaupungin sululle

Oderjoen läntinen osa Widuchowan padolta (704,1 km Oderjokea) sisäisen merivesialueen rajalle ja sivuhaarat sekä Klucz-Ustowo-kanava, joka yhdistää Oderjoen itäisen osan Oderjoen läntiseen osaan

Parnicajoki ja Parnicki-kanava Oderjoen läntisestä osasta sisäisen merivesialueen rajalle

Pisajoki Rośjärveltä Narewjoen suulle

Szkarpawajoki Veikseljoelta Veikselinlahden suulle

Wartajoki Ślesińskijärveltä Oderjoen suulle

Masurian järvialueen järjestelmä, joka käsittää jokien ja kanavien yhdistämät sisävedet, jotka muodostavat pääväylän Rośjärveltä (tämä mukaan luettuna) Piszissä Węgorzewski-kanavalle (kanava mukaan luettuna) Węgorzewossa, sekä seuraavat järvet: Seksty, Mikołajskie, Tałty, Tałtowisko, Kotek, Szymon, Szymoneckie, Jagodne, Boczne, Tajty, Kisajno, Dargin, Łabap, Kirsajty ja Święcajty, sekä Giżycki-kanava ja Niegociński-kanava sekä Piękna Góran kanava, sekä Ryńskiejärven sivureitti (tämä mukaan luettuna) Rynissa Nidzkiejärvelle (3 kilometriin asti, joka toimii Nidzkiejärven altaan rajana), sekä seuraavat järvet: Bełdany, Guzianka Mała ja Guzianka Wielka

Veikseljoki Przemszajoen suulta Łączański-kanavan yhtymäkohtaan ja kyseiseltä kanavalta Skawinassa Veikseljoen suulle Gdańskinlahteen, lukuun ottamatta Włocławski-allasta

Romania

Tonava: Serbian ja Romanian väliseltä rajalta (1 075 km) Mustallemerelle Sulinaan johtavan haaran kohdassa.

Tonava–Mustameri-kanava (pituus 64,410 kilometriä: Tonavan yhtymäkohdasta, joka sijaitsee 299,300 kilometriä Tonavaa pitkin Cernavodăssa (vastaavasti 64,410 km kanavaa pitkin), Constanta-Sud Agigea satamaan (kanavan 0-kohta).

Poarta Albă–Midia Năvodari -kanava (pituus 34,600 km): Tonava–Mustameri-kanavan yhtymäkohdasta 29,410 kilometrin kohdalla Poarta Albăssa (vastaavasti 27,500 kilometriä kanavaa pitkin) Midian satamaan (kanavan 0-kohta)

Slovakia

Tonava: 1 880,26 joki-km – 1 708,20 joki-km

Tonavan kanava: 1 851,75 joki-km – 1 811,00 joki-km

Váhjoki: 0,00 joki-km – 70,00 joki-km

Morava-joki: 0,00 joki-km – 6,00 joki-km

Bodrogjoki: 49,68 joki-km – 64,85 joki-km

Patojärvet: Oravská Priehrada, Liptovská Mara, Zemplínska Šírava

Ruotsi

Trollhättanin kanava ja Götajoki, Bastugrundin merimerkin kohdalta kulkevasta leveyspiiristä Götajoen sillalle

Mälarenjärvi

Tukholman satamat, jotka rajoittuvat luoteessa Lidingön siltaan, koillisessa linjaan, joka kulkee Elfviksgrundin majakan kautta suunnassa 135–315 astetta, ja etelässä Skurun siltaan.

Södertäljen kanava ja Södertäljen satamat, jotka rajoittuvat pohjoisessa Södertäljen sulkuun ja etelässä leveyspiiriin N 59° 09′ 00″

Yhdistynyt kuningaskunta

SKOTLANTI

Leith (Edinburgh)

Aallonmurtajien sisäpuolella

Glasgow

Strathclyde Loch

Crinanin kanava

Crinanista Ardrishaigiin

Caledonian Canal -kanava

Kanavaosuudet

POHJOIS-IRLANTI

Laganjoki

Laganin padolta Stranmillisiin

ITÄ-ENGLANTI

Wearjoki (vuorovedestä riippumaton)

Durhamin vanhalta rautatiesillalta Durhamin Prebends -sillalle

Teesjoki

Teesin padolta ylävirtaan

Grimsbyn satama-allas

Sulkujen sisällä

Imminghamin satama-allas

Sulkujen sisällä

Hullin satama-alue

Sulkujen sisällä

Bostonin satama-allas

Sulkuporttien sisällä

Aire-Calder-kanava

Goolen satama-alueelta Leedsiin; Leeds-Liverpool-kanavan yhtymäkohtaan; Bank Dolen yhtymäkohdasta Selbyyn (Ousejoen sululle); Castlefordin yhtymäkohdasta Wakefieldiin (Fallingin sululle)

Ancholmejoki

Ferribyn sululta Briggiin

Calder-Hebble-kanava

Wakefieldistä (Fallingin sululta) Broadcutin ylimmälle sululle

Fossjoki

Ousejoen yhtymäkohdasta (Blue Bridge) Monkin sillalle

Fossdyke-kanava

Trentjoen yhtymäkohdasta Brayford Pooliin

Goolen satama-allas

Sulkuporttien sisällä

Hornsea Mere

Koko kanava

Hulljoki

Struncheon Hillin sululta Beverley Beckiin

Market Weighton -kanava

Humberjoen sululta Sod Houses -sululle

New Junction -kanava

Koko kanava

Ousejoki

Naburnin sululta Nun Monktoniin

Sheffield-South Yorkshire -kanava

Keadbyn sululta Tinsleyn sululle

Trentjoki

Cromwellin sululta Shardlow'hun

Withamjoki

Bostonin sululta Brayford Pooliin (Lincoln)

WALES JA LÄNSI-ENGLANTI

Severnjoki

Llanthonyn ja Maisemoren padoista ylävirtaan

Wyejoki

Monmouthista ylävirtaan

Cardiff

Roath Park -järvi

Port Talbot

Suljettujen satama-altaiden sisällä

Swansea

Suljettujen satama-altaiden sisällä

Deejoki

Barrelwell Hillin vedenottopaikalta ylävirtaan

Merseyjoki

Satama-altaat (Seaforth-satama-allasta lukuun ottamatta)

Lunejoki

Glassonin satama-altaasta ylävirtaan

Avonjoki (Midland)

Tewkesburyn sululta Eveshamiin

Gloucester

Gloucesterin satama-altailta Gloucester-Sharpness-kanavalle

Hollingworthjärvi

Koko järvi

Manchesterin laivakanava

Koko kanava ja Salfordin satama-altaat, Irwelljoki mukaan luettuna

Pickmere-järvi

Koko järvi

Tawejoki

Suojapadon/venesataman ja Morfan yleisurheilustadionin välillä

Rudyardjärvi

Koko järvi

Weaverjoki

Northwichistä alavirtaan

ETELÄ-ENGLANTI

Nenejoki

Wisbech Cut ja Nenejoki Dog-in-a-Doubletin sululle

Great Ouse -joki

Kings Lynn Cut ja Great Ouse -joki West Lynnin maantiesillasta alavirtaan

Yarmouth

Yarejoen suisto sataman sisääntuloväylän pohjois- ja etelälaiturin päät yhdistävän linjan sisäpuolella, Breydon Water mukaan luettuna

Lowestoft

Lowestoftin satama Mutfordin sulusta alavirtaan sataman sisääntuloväylän uloimmat laiturit yhdistävälle linjalle

Aldejoki ja Orejoki

Orejoen suulta ylävirtaan Westrow Pointiin saakka

Debenjoki

Debenjoen suulta ylävirtaan Felixstowen lautalle saakka

Orwelljoki ja Stourjoki

Orwelljoella Fagbury Pointin ja Shotley Pointin väliseltä linjalta Ipswichin satama-altaalle; Stourjoella Erwarton Nessin kautta pohjoisesta etelään kulkevalta linjalta Manningtreehen

Chelmer-Blackwater-kanava

Beeleighin sululta itään

Thames ja sen sivujoet

Thames Teddingtonin sululta ylävirtaan Oxfordiin saakka

Adurjoki ja Southwickin kanava

Adurjoki Tarmacin satamalaiturin länsipäästä ylävirtaan ja Southwickin kanavan sisäpuolella

Arunjoki

Arunjoki Littlehamptonin venesatamasta ylävirtaan

Ousejoki (Sussex), Newhaven

Ousejoki pohjoisen satamalaiturin pohjoispäästä ylävirtaan

Bewl Water

Koko järvi

Grafham Water

Koko järvi

Rutland Water

Koko järvi

Thorpe Park -järvi

Koko järvi

Chichester

Cobnor Pointin ja Chalkdock Pointin yhdistävältä linjalta itään

Christchurch

Christchurchin sataman sisällä, ei kuitenkaan The Run

Exeterin kanava

Koko kanava

Avonjoki (Avon)

Bristolin kaupungin satama-alue

Nethamin padolta Pulteneyn padolle


(1)  Jos alusten kotisatama on muualla, on otettava huomioon 8 päivänä huhtikuuta 1960 tehdyn Emsin ja Dollartin sopimuksen 32 artikla (BGBl. 1963 II, s. 602).


LIITE II

VYÖHYKKEIDEN 1, 2, 3 JA 4 SISÄVESIVÄYLILLÄ LIIKENNÖIVIEN KULKUNEUVOJEN TEKNISET VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

Kulkuneuvoihin sovellettavat tekniset vaatimukset ovat ne, jotka on esitetty ES-TRIN-normissa 2015/1.


LIITE III

SEIKAT, JOIDEN OSALTA VYÖHYKKEIDEN 1 JA 2 SISÄVESIVÄYLILLÄ JA VYÖHYKKEEN 3 YHTEYDETTÖMILLÄ SISÄVESIVÄYLILLÄ LIIKENNÖIVILLE KULKUNEUVOILLE VOIDAAN ASETTAA TEKNISIÄ LISÄVAATIMUKSIA

Jäsenvaltion tämän direktiivin 23 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti asettamat mahdolliset tekniset lisävaatimukset, jotka koskevat kyseisen jäsenvaltion alueella liikennöiviä kulkuneuvoja, on rajoitettava seuraaviin seikkoihin:

1.

Määritelmät

Jotka ovat tarpeen lisävaatimusten ymmärtämiseksi

2.

Vakavuus

Rakenteen vahvistaminen

Hyväksytyn luokituslaitoksen antama todistus

3.

Turvallisuusväli ja varalaita

Varalaita

Turvallisuusväli

4.

Rungon aukkojen ja kansirakenteiden vesitiiviys

Kansirakenteet

Ovet

Ikkunat ja valoarkut

Lastiruuman luukut

Muut aukot (ilmanvaihtoputket, pakokaasuputket jne.)

5.

Varusteet

Ankkurit ja ankkurikettingit

Kulkuvalot

Äänimerkit

Kompassi

Tutka

Lähetin- ja vastaanotinlaitteistot

Hengenpelastusvälineet

Merikarttojen saatavuus

6.

Matkustaja-aluksia koskevat lisäsäännökset

Vakavuus (tuulen voimakkuus, perusteet)

Hengenpelastusvälineet

Varalaita

Turvallisuusväli

Näkyvyys ohjaushytistä

7.

Kytkyeet ja konttien kuljetus

Työntöalus–työntöproomu-kytkennät

Kontteja kuljettavien kulkuneuvojen tai työntöproomujen vakavuus


LIITE IV

SEIKAT, JOIDEN OSALTA VYÖHYKKEIDEN 3 JA 4 SISÄVESIVÄYLILLÄ LIIKENNÖIVIEN KULKUNEUVOJEN TEKNISIÄ VAATIMUKSIA VOIDAAN LIEVENTÄÄ

Jäsenvaltion tämän direktiivin 23 artiklan 4 kohdan nojalla sallimat teknisten vaatimusten lievennykset kyseisen jäsenvaltion alueella ainoastaan vyöhykkeen 3 tai 4 vesiväylillä liikennöiville aluksille on rajoitettava seuraaviin:

 

Vyöhyke 3

Ankkurilaitteet, mukaan luettuna ankkurikettinkien pituus

Nopeus (eteenpäin ajettaessa)

Yhteispelastusvälineet

Kahden osaston täyttymisen kestäminen

Näkyvyys ohjaushytistä

 

Vyöhyke 4

Ankkurilaitteet, mukaan luettuna ankkurikettinkien pituus

Nopeus (eteenpäin ajettaessa)

Hengenpelastuslaitteet

Kahden osaston täyttymisen kestäminen

Näkyvyys ohjaushytistä

Toinen itsenäinen käyttövoimajärjestelmä


LIITE V

YKSITYISKOHTAISET MENETTELYSÄÄNNÖKSET

2.01 artikla

Tarkastuselimet

1.

Jäsenvaltioiden on perustettava tarkastuselimiä.

2.

Tarkastuselinten on koostuttava puheenjohtajasta ja asiantuntijoista.

Asiantuntijoiksi on jokaiseen tarkastuselimeen kutsuttava vähintään

a)

yksi sisävesiliikenteestä vastaavan hallinnonalan virkamies;

b)

yksi sisävesialusten ja niiden koneiden suunnittelun asiantuntija;

c)

yksi merenkulun asiantuntija, jolla on sisävesiväylien alusten kuljettamisen pätevyyskirja, jolla haltija valtuutetaan ohjaamaan tutkittavaa alusta.

3.

Sen jäsenvaltion viranomaisten, johon tarkastuselin perustetaan, on nimettävä elimen puheenjohtaja ja asiantuntijat. Puheenjohtajan ja asiantuntijoiden on tehtäviinsä ryhtyessään vakuutettava kirjallisesti, että he hoitavat tehtäviään täysin riippumattomalla tavalla. Virkamiehiltä ei edellytetä tällaista vakuutusta.

4.

Tarkastuselimet voivat kutsua avukseen erityisasiantuntijoita soveltuvien kansallisten säännösten mukaisesti.

2.02 artikla

(ei tekstiä)

2.03 artikla

Kulkuneuvon esittäminen tarkastukseen

1.

Omistajan tai tämän edustajan on esitettävä kulkuneuvo tarkastusta varten lastaamattomana, puhdistettuna ja varustettuna. Omistajan on avustettava tarvittavassa määrin, esimerkiksi toimittamalla tarkoituksenmukainen laivavene, antamalla henkilökuntaa käyttöön ja paljastamalla sellaiset rungon tai laitteiden osat, joihin ei ole suoraa pääsyä tai jotka eivät ole näkyvillä.

2.

Tarkastuselimen on tarkastettava kulkuneuvo ensimmäisen kerran telakalla. Tarkastus telakalla voidaan jättää suorittamatta, jos kulkuneuvolla on luokitustodistus tai hyväksytyn luokituslaitoksen antama todistus, jonka mukaan rakennustapa vastaa sen vaatimuksia, tai jos esitetystä todistuksesta käy ilmi, että toimivaltainen viranomainen on jo suorittanut tarkastuksen telakalla muuta tarkoitusta varten. Määräaikaistarkastuksessa tai tämän direktiivin 14 artiklassa tarkoitetussa tarkastuksessa tarkastuselin voi vaatia tarkastusta telakalla.

Tarkastuselimen on suoritettava koeajoja, jos moottorialusta tai kytkyettä tarkastetaan ensimmäistä kertaa tai jos kuljetus- tai ohjauslaitteisiin on tehty merkittäviä muutoksia.

3.

Tarkastuselin voi vaatia ylimääräisiä toiminnallisia kokeita sekä täydentäviä asiakirjoja. Tätä säännöstä sovelletaan myös kulkuneuvon rakennusvaiheessa.

2.04 artikla

(ei tekstiä)

2.05 artikla

(ei tekstiä)

2.06 artikla

(ei tekstiä)

2.07 artikla

Unionin sisävesialustodistuksen merkinnät ja muutokset

1.

Kulkuneuvon omistajan tai tämän edustajan on saatettava toimivaltaisen viranomaisen tietoon kaikki kulkuneuvon nimen muutokset, omistajanvaihdokset, kulkuneuvon mahdolliset uudelleen mittaukset sekä kaikki rekisteröinnin tai kotisataman muutokset ja lähetettävä unionin sisävesialustodistus kyseiselle viranomaiselle muutosten merkitsemistä varten.

2.

Kaikki unionin sisävesialustodistuksen merkinnät ja muutokset voi tehdä mikä tahansa toimivaltainen viranomainen.

3.

Kun toimivaltainen viranomainen tekee muutoksen tai merkinnän unionin sisävesialustodistukseen, sen on ilmoitettava tästä unionin sisävesialustodistuksen myöntäneelle toimivaltaiselle viranomaiselle.

2.08 artikla

(ei tekstiä)

2.09 artikla

Määräaikaistarkastus

1.

Kulkuneuvoille on tehtävä määräaikaistarkastus ennen niiden unionin sisävesialustodistuksen voimassaolon päättymistä.

2.

Toimivaltaisen viranomaisen on tämän tarkastuksen tulosten perusteella vahvistettava unionin sisävesialustodistuksen uusi voimassaoloaika.

3.

Voimassaoloaika on merkittävä unionin sisävesialustodistukseen ja ilmoitettava kyseisen unionin sisävesialustodistuksen myöntäneelle viranomaiselle.

4.

Jos unionin sisävesialustodistuksen voimassaolon pidentämisen sijasta myönnetään uusi todistus, aikaisempi unionin sisävesialustodistus on palautettava sen myöntäneelle toimivaltaiselle viranomaiselle.

2.10 artikla

Vapaaehtoinen tarkastus

Kulkuneuvon omistaja tai tämän edustaja voi milloin tahansa vapaaehtoisesti pyytää tarkastusta.

Tarkastuspyyntö on hyväksyttävä.

2.11 artikla

(ei tekstiä)

2.12 artikla

(ei tekstiä)

2.13 artikla

(ei tekstiä)

2.14 artikla

(ei tekstiä)

2.15 artikla

Kulut

Kulkuneuvon omistajan tai tämän edustajan on vastattava kaikista kulkuneuvon tarkastuksen ja unionin sisävesialustodistuksen myöntämisen aiheuttamista kustannuksista erityisen, kunkin jäsenvaltion laatiman kustannusjärjestelmän mukaisesti.

2.16 artikla

Tiedottaminen

Toimivaltainen viranomainen voi antaa tietoja unionin sisävesialustodistuksen sisällöstä henkilöille, jotka osoittavat, että heillä on perusteltu syy saada kyseiset tiedot, ja se voi toimittaa heille unionin sisävesialustodistuksista oikeiksi todistettuja otteita tai jäljennöksiä, jotka on merkittävä sellaisiksi.

2.17 artikla

Unionin sisävesialustodistusten rekisteri

1.

Toimivaltaisten viranomaisten on säilytettävä alkuperäiset tai jäljennökset kaikista myöntämistään unionin sisävesialustodistuksista ja merkittävä niihin kaikki merkinnät ja muutokset sekä unionin sisävesialustodistusten peruutukset ja korvaamiset. Niiden on päivitettävä tämän direktiivin 17 artiklassa mainittu rekisteri vastaavasti.

2.

Liikennöintiä helpottavien ja turvallisuutta ylläpitävien hallinnollisten toimien suorittamiseksi ja tämän liitteen 2.02–2.15 artiklan sekä tämän direktiivin 6, 9, 10, 13, 14, 15, 20, 21 ja 22 artiklan täytäntöönpanemiseksi liitteessä II esitetyn mallin mukaisesti rekisteriin annetaan lukuoikeus muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, Mannheimin yleissopimuksen sopimuspuolille ja, siltä osin kuin vastaava yksityisyyden taso taataan, kolmansille maille hallinnollisten sopimusten pohjalta.

2.18 artikla

Aluksen yksilöllinen eurooppalainen tunnistenumero

1.

Aluksen yksilöllinen eurooppalainen tunnistenumero, jäljempänä ’ENI’, koostuu tämän direktiivin liitteen II mukaisesti kahdeksasta arabialaisesta numerosta.

2.

Jollei kulkuneuvolla ole unionin sisävesialustodistuksen myöntämishetkellä ENI:a, sellaisen antaa sille sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa kulkuneuvo on rekisteröity tai jossa sen kotisatama sijaitsee.

Sellaisista maista peräisin oleville kulkuneuvoille, joissa ENI:n antaminen ei ole mahdollista, unionin sisävesialustodistukseen merkittävän aluksen ENI:n antaa kyseisen unionin sisävesialustodistuksen myöntävä toimivaltainen viranomainen.

3.

Saadakseen ENI:n kulkuneuvon omistajan tai tämän edustajan on jätettävä hakemus toimivaltaiselle viranomaiselle. Lisäksi omistaja tai tämän edustaja on vastuussa siitä, että unionin sisävesialustodistukseen merkitty ENI kiinnitetään kulkuneuvoon.

2.19 artikla

(ei tekstiä)

2.20 artikla

Ilmoitukset

Kunkin jäsenvaltion tai sen toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille tai muille toimivaltaisille viranomaisille:

a)

niiden teknisten tutkimuslaitosten nimet ja osoitteet, jotka yhdessä kansallisen toimivaltaisen viranomaisen kanssa vastaavat liitteen II soveltamisesta;

b)

tiedote, joka on esitetty liitteessä II ja joka koskee aluksen jäteveden käsittelylaitteiston tyyppejä, joille on myönnetty hyväksyntä edellisen ilmoituksen jälkeen;

c)

jäsenvaltion kansallisilla vesiväylillä tapahtuvaa käyttöä varten tunnustetut alusten jäteveden käsittelyjärjestelmien tyyppihyväksynnät, jotka perustuvat muihin kuin liitteessä II vahvistettuihin normeihin;

d)

alusten jäteveden käsittelyjärjestelmien tyyppihyväksynnän perumiset ja niiden syyt kuukauden kuluessa perumisesta;

e)

kaikki erikoisankkurit, jotka on hyväksytty ankkurin painon vähentämistä koskevan hakemuksen perusteella, niiden tyyppinimitykset ja ankkurin painon sallittu vähennys. Toimivaltainen viranomainen myöntää hyväksymisen hakijalle aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua komissiolle ilmoittamisesta edellyttäen, ettei komissio vastusta;

f)

tutkaohjauslaitteet ja kääntymisnopeuden osoittimet, joille ne ovat antaneet tyyppihyväksynnän. Asianomaisessa ilmoituksessa on oltava annettu tyyppihyväksyntänumero sekä tyyppinimitys, valmistajan nimi, tyyppihyväksynnän haltijan nimi ja tyyppihyväksynnän päivämäärä;

g)

toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat niiden alan yritysten hyväksymisestä, jotka saavat tehdä tutkaohjauslaitteiden ja kääntymisnopeuden osoittimien asennus-, vaihto-, korjaus- tai huoltotöitä.


LIITE VI

LUOKITUSLAITOKSET

Luokituslaitosten hyväksymisperusteet

Luokituslaitosten on täytettävä kaikki seuraavat edellytykset tullakseen hyväksytyksi tämän direktiivin 21 artiklan mukaisesti:

1)

Luokituslaitoksen on voitava osoittaa, että sillä on laaja kokemus sisävesialusten suunnittelun ja rakentamisen arvioinnista. Luokituslaitoksella on oltava laaja säännöstö sisävesialusten suunnittelusta, rakentamisesta ja säännöllisistä tarkastuksista, erityisesti tämän direktiivin liitteessä II tarkoitetusta vakavuuden laskemisesta ADN-sopimuksen liitteenä olevien määräysten 9 osan mukaisesti. Kyseinen säännöstö on julkaistava ainakin englannin, ranskan, saksan tai hollannin kielellä, ja sitä on ajantasaistettava ja parannettava jatkuvasti tutkimus- ja kehitysohjelmien avulla. Säännöstö ei saa olla ristiriidassa unionin lainsäädännön eikä voimassa olevien kansainvälisten sopimusten kanssa.

2)

Luokituslaitoksen on julkaistava alusrekisterinsä vuosittain.

3)

Luokituslaitos ei saa olla alusten omistajien, laivanrakentajien tai muiden sellaisten tahojen määräysvallassa, jotka suunnittelevat, rakentavat, varustavat, korjaavat, käyttävät tai vakuuttavat aluksia kaupallisessa tarkoituksessa. Luokituslaitos ei saa olla tulojensa osalta riippuvainen yhdestä ainoasta liikeyrityksestä.

4)

Luokituslaitoksen päätoimipaikan tai tytäryhtiön, jolla on valta päättää ja toimia kaikilla sisävesiliikennettä koskevien säännösten piiriin kuuluvilla luokituslaitoksen toimialoilla, on sijaittava jossakin jäsenvaltiossa.

5)

Luokituslaitoksella ja sen asiantuntijoilla on oltava hyvä maine sisävesiliikenteen alalla, ja asiantuntijoiden on voitava osoittaa ammatillinen pätevyytensä. Heidän on toimittava luokituslaitoksen vastuulla.

6)

Luokituslaitoksella on oltava käytettävissään huomattava, laitoksen tehtäviin ja luokiteltuihin aluksiin suhteutettu määrä henkilöstöä teknisiin, työnjohto-, tuki-, tarkastus- ja tutkimustehtäviin sekä ammattitaidon ja säännöstön kehittämiseen. Luokituslaitoksella on oltava tarkastajia ainakin yhdessä jäsenvaltiossa.

7)

Luokituslaitoksen on noudatettava toiminnassaan eettistä säännöstöä.

8)

Luokituslaitoksen johtamisessa ja hallinnossa on varmistettava jäsenvaltion vaatima tietojen luottamuksellisuus.

9)

Luokituslaitoksen on oltava valmis antamaan tarvittavat tiedot jäsenvaltiolle.

10)

Luokituslaitoksen johdon on määriteltävä ja kirjattava laatupolitiikka, -tavoitteet ja -sitoumukset, ja sen on varmistettava, että kyseinen laatupolitiikka ymmärretään ja että sitä toteutetaan ja vaalitaan kaikilla tasoilla luokituslaitoksessa.

11)

Luokituslaitoksen on pidettävä yllä tehokasta sisäistä laadunvarmistusjärjestelmää, jonka se on kehittänyt ja ottanut käyttöön ja jonka on perustuttava soveltuvin osin kansainvälisesti hyväksyttyihin laadunvarmistusstandardeihin ja noudatettava standardia EN ISO/IEC 17020:2004, siten kuin sitä tulkitaan laadunvarmistusjärjestelmien sertifiointisääntöjä koskevissa IACS:n vaatimuksissa. Laadunvarmistusjärjestelmälle on saatava sertifiointi sellaiselta riippumattomalta tarkastuslaitokselta, jonka sen valtion hallintoviranomaiset, jossa luokituslaitoksen päätoimipaikka tai 4 alakohdassa tarkoitettu toimipaikka sijaitsee, ovat hyväksyneet ja joka varmistaa muun muassa, että:

a)

luokituslaitoksen säännöstön määrittely ja ylläpito on järjestelmällistä;

b)

luokituslaitoksen säännöstöä noudatetaan;

c)

luokituslaitoksen toimivaltaan kuuluvassa työssä noudatettavat vaatimukset täyttyvät;

d)

luokituslaitoksen palvelun laatuun vaikuttavien henkilöiden vastuualueet, toimivaltuudet ja keskinäiset suhteet on määritelty ja kirjattu;

e)

kaikki työtehtävät suoritetaan valvotuissa olosuhteissa;

f)

luokituslaitoksella on valvontajärjestelmä, jolla seurataan suoraan sen palveluksessa olevien tarkastajien ja teknisen ja hallinnollisen henkilökunnan toimintaa ja työskentelyä;

g)

luokituslaitoksen toimivaltaan kuuluvia merkittäviä työtehtäviä suorittavat tai välittömästi valvovat vain sen yksinomaiset tarkastajat tai muiden hyväksyttyjen luokituslaitosten yksinomaiset tarkastajat;

h)

luokituslaitos toteuttaa tarkastajien ammatillista pätevyyttä ja heidän tietojensa jatkuvaa ylläpitoa koskevaa järjestelmää;

i)

annettuihin palveluihin kuuluvien kohtien vaaditun laatutason saavuttamisesta sekä laatujärjestelmän tosiasiallisesta toiminnasta pidetään kirjaa; ja

j)

luokituslaitoksella on laaja, suunniteltujen ja asiakirjoin osoitettujen sisäisten tarkastusten järjestelmä, joka koskee kaikissa toimipaikoissa suoritettuja, laadunvarmistukseen liittyviä toimia.

12)

Laadunvarmistusjärjestelmälle on saatava sertifiointi sellaiselta riippumattomalta tarkastuslaitokselta, jonka sen jäsenvaltion hallintoviranomaiset, jossa luokituslaitoksen päätoimipaikka tai 4 alakohdassa tarkoitettu toimipaikka sijaitsee, ovat hyväksyneet.

13)

Luokituslaitoksen on sitouduttava mukauttamaan vaatimuksensa asiaa koskeviin unionin direktiiveihin ja toimittamaan kaikki tarpeelliset tiedot komissiolle hyvissä ajoin.

14)

Luokituslaitoksen on sitouduttava olemaan säännöllisesti yhteydessä jo hyväksyttyihin luokituslaitoksiin varmistaakseen teknisten standardien ja niiden täytäntöönpanon keskinäisen vastaavuuden ja sen olisi sallittava jäsenvaltion edustajien ja muiden asianomaisten osallistuminen säännöstönsä kehittämiseen.


LIITE VII

VASTAAVUUSTAULUKKO

Direktiivi 2006/87/EY

Tämä direktiivi

1 artikla

2 artikla

2 artikla

3 artikla

1 artikla

4 artikla

5 artikla

9 artikla

6 artiklan 1 ja 3 kohta

8 artiklan 1 kohta

6 artiklan 2 ja 4 kohta

8 artiklan 4 kohta

6 artiklan 5 kohta

3 artikla

7 artikla

4 artikla

8 artikla

11 artiklan 2 kohta

9 artikla

11 artiklan 1 kohta

10 artikla

14 artikla

11 artikla

13 artikla

12 artikla

12 artikla

13 artikla

15 artikla

14 artikla

16 artikla

15 artikla

18 artikla

16 artikla

17 artikla

18 artikla

19 artikla

10 artikla

20 artikla

21 artikla

17 artikla

22 artikla

5 artikla

23 artikla

6 artikla on poistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2008/68/EY (1)

7 artiklan 1—3 kohta

24 artikla

25 artikla

26 artikla

27 artikla

28 artikla

8 artiklan 2 ja 3 kohta

29 artikla

30 artikla

20 artiklan 1 kohta

31 artikla

20 artiklan 2 kohta

22 artikla

32 artikla

19 artikla

33 artikla

34 artikla

24 artikla

35 artikla

21 artikla

36 artikla

23 artikla

37 artiklan 1 ja 2 kohta

7 artiklan 4 kohta

37 artiklan 3 kohta

38 artikla

39 artikla

25 artikla

26 artikla

27 artikla

40 artikla


(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/68/EY, annettu 24 päivänä syyskuuta 2008, vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksista (EUVL L 260, 30.9.2008, s. 13).


Top