52006DC0490

FI

Bryssel 13.9.2006

KOM(2006) 490 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO

Kuuden eurooppalaisen koordinaattorin vuosikertomus Euroopan laajuisen liikenneverkon tiettyjen hankkeiden edistymisestä

PERUSTELUT

Euroopan laajuisen liikenneverkon suurten hankkeiden toteuttaminen edellyttää merkittävää taloudellista panostusta ja hankkeiden rajat ylittävän luonteen vuoksi myös toimien jatkuvaa yhteensovittamista hankkeisiin osallistuvien jäsenvaltioiden välillä.

Euroopan parlamentin ja neuvoston 29. huhtikuuta 2004 tekemässä päätöksessä yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi [1] otetaan käyttöön uusi mekanismi, joka mahdollistaa tällaisen yhteensovittamisen. Se helpottaa myös ongelmia, joita aiheutuu siitä, että menettelyjä ja investointeja koskeva päätöksenteko on jakautunut eri jäsenvaltioihin. Uusi mekanismi antaa komissiolle mahdollisuuden nimetä eurooppalaisia koordinaattoreita yhteensovittamaan tiettyjen hankkeiden toteuttamista jäsenvaltioiden välillä.

Komissio nimitti 20. heinäkuuta 2005 – Euroopan parlamenttia kuultuaan ja kyseisten jäsenvaltioiden hyväksynnän saatuaan – seuraavat kuusi eurooppalaista koordinaattoria [2]: Loyola de Palacio, Karel Van Miert, Etienne Davignon, Péter Balázs, Pavel Telička ja Karel Vinck.

Komission päätöksessä määritellään koordinaattoreiden tarkka toimintamandaatti ja tärkeimmät tehtävät (ks. liite). Tässä yhteydessä edellytettiin, että koordinaattorit laativat vuosittain kertomuksen hankkeiden toteutuksen edistymisestä, jotta komissio voisi toimittaa sen Euroopan parlamentille ja kyseisille jäsenvaltioille. Lisäksi heidän on toimeksiantonsa mukaisesti autettava komissiota Euroopan yhteisön rahoitustuen ohjelmasuunnittelussa vuosiksi 2007–2013.

Tässä tiedonannossa kootaan yhteen koordinaattorien vuositoimintakertomuksissaan (jäljempänä ’kertomus’) tekemät huomiot, analyysit ja suositukset vastuullaan olevista hankkeista.

1. Ensimmäinen tärkeä väliraportti

Koordinaattoreiden toimeksiantoa sävytti heinäkuun 2005 ja kesäkuun 2006 välisenä aikana tietty epävarmuus suurille hankkeille vuoden 2006 jälkeen myönnettävästä yhteisön rahoitustuesta. Tähän oli syynä se, että unionin rahoituskehystä koskeva toimielinten sopimus vahvistettiin virallisesti vasta 17. toukokuuta 2006.

Koordinaattorien analyysistä käy ilmi, että nämä hankkeet tai liikennekäytävät ovat suurelta osin riippuvaisia yhteisön tuesta, koska eräät niiden osuudet palvelevat ensisijaisesti yhteisön etua. Erityisesti valtioiden rajat ylittävissä osuuksissa yhteisön rahoituksella on ratkaiseva merkitys, koska kyseisten jäsenvaltioiden olisi yksinään vaikea vastata niiden kustannuksista vallitsevien budjettirajoitusten vuoksi. Kertomuksessa korostetaan lisäksi, että tietyissä hankkeissa, joiden rahoittaminen ulottuu kahden tai jopa kolmen rahoituskehyksen ajalle, on niin ikään otettava huomioon epävarmuus yhteisön rahoituksesta vuoden 2013 jälkeen.

Rahoituksen liittyvien näkökohtien ohella koordinaattoreiden toimeksianto on tuonut erityisesti esiin, että jäsenvaltioiden keskinäisen koordinoinnin parantamisella on suuri merkitys hankkeiden saattamiseksi onnistuneesti päätökseen. Mahdollisuus lähestyä hanketta tai liikennekäytävää kokonaisvaltaisesti on lisännyt viranomaisten tietoisuutta yhteisten suunnittelu- ja hallintorakenteiden tarpeesta. Joitain tällaisia rakenteita oli jo käytössä, joitain on otettu käyttöön ja joitain otetaan piakkoin käyttöön koordinaattoreiden suosituksesta, mikä on jo itsessään merkittävä edistysaskel näissä liikennekäytävissä. Jos hanke ei vielä ole saavuttanut tarvittavaa kypsyysastetta, vaihtoehtona on ollut tehdä yhteisiä toteutettavuustutkimuksia, jotta päätös töiden käynnistämisestä voitaisiin tehdä vuoteen 2010 mennessä.

Koordinaattoreiden toiminnan myötä on voitu parantaa kokonaiskäsitystä hankkeista ja lisätä viranomaisten tietoisuutta tarpeesta parantaa yhteistyötä muiden jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa. Lisäksi on voitu pohtia, miten keskipitkällä aikavälillä voitaisiin infrastruktuurin lisäksi kehittää myös näillä liikennekäytävillä tarjottavia liikennepalveluja. Tähän liittyvänä keskeisenä edellytyksenä on, että verkkojen yhteentoimivuuden lisäksi huolehditaan myös hallinnollisten menettelyjen yhdenmukaistamisesta. Tämä osoittaa, että tärkeiden liikennekäytävien toteutus ei ole päämäärä sinänsä, vaan eräs olennainen osa Euroopan laajuista liikenneverkkoa. Yhdenkin keskeisen lenkin puuttuminen voi haitata koko Euroopan laajuisen liikenneverkon toimintaa ja vähentää kansallisten verkkojen toimivuutta. Niitä on siksi tuettava johdonmukaisella liikennepolitiikalla. Jos Euroopan laajuisia liikenneverkkoja ei toteutettaisi täydessä laajuudessaan, Euroopan talous joutuisi kärsimään tästä kilpailukyvyn menetyksenä.

Koordinaattoreiden huomiot ovat tässä yhteydessä hyvin tärkeitä, koska niissä painotetaan tarvetta kehittää verkkoja koskevaa yhdennettyä politiikkaa. Kyseessä ei saa olla (pelkästään) suurhankkeisiin keskittyvä politiikka lyhyen aikavälin tavoitteineen, vaan sen on oltava keskeinen osa pitemmän aikavälin tavoitteisiin liittyvää kestävän liikkuvuuden politiikkaa.

2. Ensimmäisiä rohkaisevia tuloksia

Eurooppalaisten koordinaattorien nimittämisellä on ollut myönteinen vaikutus eri osapuolten väliseen vuoropuhelun tehostamiseen kaikkien kyseisten liikennekäytävien suhteen. Kaikki koordinaattorit ovat painottaneet tätä näkökohtaa ja saaneet viranomaisista aktiivisen vuoropuhelukumppanin.

Kukin koordinaattori on tässä yhteydessä pyrkinyt luomaan mahdollisimman objektiivisen käsityksen liikennekäytävän nykytilasta, sen tiettyihin osuuksiin liittyvistä vaikeuksista sekä tarpeelliseksi katsomastaan yhteisön rahoitustuesta. Kertomuksista, jotka ovat tämän tiedonannon liitteinä, käyvät ilmi vuoden aikana toteutetut toimet ja edelleen ratkaisematta olevat kysymykset. Koordinaattorit kiinnittävät niihin erityistä huomiota seuraavien kuukausia aikana.

Koska tärkeitä liikennekäytäviä käsitellään nyt kokonaisuutena, komissiolla on niistä huomattavasti selkeämpi käsitys kuin aikaisemmin, kun kutakin hanketta käsiteltiin erikseen ja tieto hankkeisiin liittyvistä mahdollisuuksista ja vaikeuksista oli vain osittaista. Nyt voidaan muun muassa arvioida paremmin liikennekäytävään liittyvä ”Euroopan laajuinen lisäarvo”. Aiemmin arvio voitiin parhaassakin tapauksessa tehdä vain laskemalla yhteen yksittäisten osuuksien tuoma ”kansallinen” lisäarvo. Kertomuksista käy suoraan ilmi, että näiden tärkeiden akselien toteuttamatta jättäminen tai puutteellinen toteutus olisi hyvin haitallista Euroopan laajuisille verkoille ja sitä kautta koko Euroopan unionille: se riistäisi sisämarkkinoiden toiminnalta olennaisen osatekijän, mistä olisi välittömänä seurauksena EU:n kilpailukyvyn heikkeneminen.

3. Tärkeimmät suositukset

Koordinaattorit antavat seuraavat suositukset, joiden on määrä auttaa komissiota laatimaan perusteet tukikelpoisten hankkeiden EU-rahoitukselle vuosien 2007–2013 rahoituskehyksessä:

(1) Käytettävissä olevat varat tulisi keskittää ensisijaisesti valtioiden rajat ylittäviin osuuksiin, jotka tuovat merkittävää lisäarvoa yhteisön tasolla, sekä tiettyihin keskeisiin pullonkauloihin, jotta voidaan edistää todellisen Euroopan laajuisen, yhteenliitetyn ja yhteentoimivan verkon mahdollisimman pikaista toteutusta.

(2) Yhteentoimivuuteen liittyvät kysymykset tulisi ottaa huomioon hankkeiden suunnitteluvaiheesta lähtien.

(3) Tukiosuuden tulisi toimia riittävänä kannustimena, jotta valtioiden rajat ylittäviin osuuksiin ja pullonkauloihin liittyvät työt käynnistettäisiin. Komissio esitti 24. toukokuuta 2006 antamassaan ehdotuksessa tukiosuudeksi 20 prosenttia ensisijaisten hankkeiden kokonaiskustannuksista (ja näihin hankkeisiin sisältyvissä rajat ylittävissä osuuksissa enimmillään 30 prosenttia). ERTMS-järjestelmän käyttöönottoon liittyvissä hankkeissa tuen suuruudeksi on ehdotettu 50 prosenttia [3].

Tässä yhteydessä koordinaattorit arvioivat, että vain yhteisön eri toimenpiteiden optimaalisella koordinoinnilla voidaan edistää ensisijaisten hankkeiden toteutusta määräajassa, joka niille asetettiin Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivoja koskevassa päätöksessä.

Tähän liittyen ensisijaisiin osuuksiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota parhaillaan valmisteltavina olevissa kansallisissa EU-puitestrategioissa, jotka liittyvät rakenne- ja koheesiorahastojen ohjelmasuunnitteluun vuosiksi 2007–2013. Näitä varoja voidaan ottaa käyttöön suotuisimmin edellytyksin kuin tällä hetkellä Euroopan laajuisten verkkojen talousarviosta. Sopivissa tapauksissa tulisi lisäksi kehittää innovatiivisia rahoitusratkaisuja julkisen ja yksityisen sektorin välisten kumppanuuksien muodossa.

Samaan aikaan koordinaattoreiden nimittämisen kanssa perustettiin Euroopan laajuisia verkkoja käsittelevä ohjausryhmä [4], joka työskentelee paraikaa näiden kysymysten parissa. Sen on määrä raportoida komissiolle vuoden 2006 loppuun mennessä. Ryhmä on kuullut kaikkia kuutta koordinaattoria. He ovat näin ollen voineet selvittää komissiolle kunkin hankkeen nykytilaa sekä esittää omia pohdintojaan siitä, miten voidaan lisätä näiden suurten infrastruktuurien rahoituksen houkuttavuutta ja koordinoida paremmin eri lähteistä tulevaa Euroopan yhteisön tukea.

4. Päätelmät

Koordinaattorien nimittäminen viittä ensisijaista liikennekäytävää ja ERTMS-hanketta varten on ollut myönteinen kokemus, jonka myötä on voitu luoda uutta dynamiikkaa. Kullakin hankkeella on nyt yksi vastuuhenkilö, eurooppalainen koordinaattori, jonka puoleen voidaan kääntyä tarvittaessa. Eri osapuolet niin kansallisesti kuin paikallisesti ovat suhtautuneet myönteisesti koordinaattoreiden nimittämiseen.

Koordinaattoreiden toiminnalle on antanut leimansa suuri avoimuus, erityisesti Euroopan parlamenttiin päin. Euroopan parlamentin liikenne- ja matkailuvaliokunta kuuli vuoden 2006 tammi–toukokuun välisenä aikana kaikkia koordinaattoreita, joilla oli tällöin tilaisuus esitellä toteutettuja toimia.

Tämä kertomus on vasta ensimmäinen, mutta sen kattama vuosi on käänteentekevä. Loppuvuosi 2006 on todennäköisesti ratkaiseva useiden suurten hankkeiden suunnittelun ja rahoitusjärjestelyjen kannalta.

Erityisesti rajat ylittäviin osuuksiin myönnettävän yhteisön rahoitustuen määrä on tekijä, jonka pohjalta jäsenvaltiot päättävät näiden hankkeiden tulevaisuudesta. Jos yhteisön tukiosuus on liian pieni, ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että tietyt hankkeet jäävät lähitulevaisuudessa toteuttamatta tai viivästyvät.

Koordinaattorit suosittelevat näin ollen, että Euroopan laajuisten verkkojen talousarviosta saatava rahoitustuki keskitetään niin, että voidaan maksimoida sen vipuvaikutus. Komissio muistuttaa kuitenkin, että rahoitustarpeita, jotka koordinaattorit katsovat tarpeellisiksi vastuullaan olevissa hankkeissa, on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti Euroopan laajuisten verkkojen rahoitustarpeiden kokonaisselvityksen yhteydessä. Tämä selvitys sisältyy vuosien 2007–2013 ohjelmasuunnitteluun, joka koskee kaikkia Euroopan parlamentin ja neuvoston 29. huhtikuuta 2004 tekemässä päätöksessä yksilöityjä 30 ensisijaista hanketta.

Koordinaattoreiden eri lausunnoissa tuodaan selvästi esille, että on omaksuttava kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa infrastruktuurin toteutusta ei tarkastella erillään sen tulevasta käytöstä. Koordinaattoreiden toiminta kattaa tästä syystä myös ERTMS-järjestelmän käyttöönottoon, tiettyjen keskeisten liikennekäytävien yhteentoimivuuden kehittämiseen sekä infrastruktuurimaksuihin liittyvät näkökohdat. Omaksutun ”liikennekäytäviin” perustuvan lähestymistavan myötä on lisäksi voitu saada selkeämpi yleisnäkemys näistä ensisijaisista akseleista, ja kuluneen vuoden aikana onkin edistytty huomattavasti.

Vaikka koordinaattoreiden tuomaa hyötyä ei voida määrittää täsmällisesti, se on kiistatta merkittävä. Jo saadut tulokset osoittavat, että koordinaattoreiden työllä on ollut ratkaiseva merkitys tiettyjen sopimusten tekemisessä tai jäsenvaltioiden virallisten sitoumusten saamisessa liittyen selvitysten toteuttamiseen tai toimien käynnistämiseen. Nämä päätökset eivät olleet kuviteltavissa vielä joitain kuukausia sitten. Koordinaattoreiden toiminnan ansiosta on tiettyjen liikennekäytävien osalta voitu tuoda esiin myös ongelma, joskus hankaliakin. Tämä liikennekäytävien nykytilaan liittyvä läpinäkyvyys on myös komissiolle lisätae siitä, että päättäessään sitoutumisesta tiettyjen operaatioiden rahoitukseen sillä on tiedossaan kaikki asiaan liittyvät tosiseikat.

Komissio kiittää eurooppalaisia koordinaattoreja työstä, jonka he ovat tehneet ensimmäisen toimintavuotensa aikana toimeksiantonsa mukaisesti. Vuoden aikana on saavutettu merkittävää edistystä. Komissio pyytää koordinaattoreja jatkamaan työtään toimeksiantonsa mukaisesti.

Valmistellessaan Euroopan laajuisten liikenneverkkojen rahoitusohjelmaa kaudeksi 2007–2013 komissio käyttää muiden osatekijöiden ohella tietoja, jotka koordinaattorit toimittavat sille seuraavien kuuden kuukauden aikana. Työssään koordinaattorien tulisi mahdollisuuksien pyrkiä mukaan saamaan takeet rahoitussitoumuksista jäsenvaltioilta, joita nämä ensisijaiset hankkeet koskevat.

Liite

Koordinaattorit

– Karel Van Miert: ensisijainen hanke nro 1 (rautatieyhteys Berliini–Verona/Milano–Bologna–Napoli–Messina–Palermo)

– Etienne Davignon: ensisijainen hanke nro 3 (Lounais-Euroopan suurnopeusjunayhteys)

– Loyola de Palacio, ensisijainen hanke nro 6 (rautatieyhteys Lyon–Trieste–Divača/Koper-Divača–Ljubljana–Budapest–Ukrainan raja)

– Péter Balázs, ensisijainen hanke nro 17 (rautatieyhteys Pariisi–Strasbourg–Stuttgart–Wien–Bratislava)

– Pavel Telička, ensisijainen hanke nro 27 (Rautatieyhteys ”Rail Baltica” Varsova–Kaunas–Riika–Tallinna–Helsinki)

– Karel Vinck: ERTMS-hanke

[1] Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 884/2004/EY, tehty 29 päivänä huhtikuuta 2004 (EUVL L 167, 30.4.2004, s. 1).

[2] Komission päätös C(2005) 2754, tehty 20 päivänä heinäkuuta 2005.

[3] KOM(2006) 245.

[4] Ryhmän puheenjohtajana toimii komission liikenteestä vastaava varapuheenjohtaja, ja sen muina jäseninä ovat komission tietoyhteiskunnasta ja viestimistä vastaava varapuheenjohtaja sekä aluepolitiikasta, rahoituksen suunnittelusta ja talousarviosta, ympäristöasioista, talous- ja raha-asioista sekä energia-asioista vastaavat komission jäsenet.

--------------------------------------------------