2.5.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 112/1

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 91/2003 (3) on muutettu useita kertoja huomattavilta osin (4). Koska siihen on määrä tehdä uusia muutoksia, mainittu asetus olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen.

(2)

Rautatiet ovat merkittävä osa unionin liikenneverkkoja.

(3)

Tilastotiedot tavaroiden ja matkustajien rautatiekuljetuksista ovat tarpeen, jotta komissio voi seurata ja kehittää yhteistä liikennepolitiikkaa sekä alueita ja Euroopan laajuisia verkkoja koskevien politiikkojen liikenneosuutta.

(4)

Myös rautateiden turvallisuutta koskevia tilastotietoja tarvitaan, jotta komissio voi valmistella ja seurata liikenteen turvallisuuteen liittyviä unionin toimia. Euroopan unionin rautatievirasto kerää onnettomuustietoja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY (5) liitteen I nojalla yhteisten turvallisuusindikaattoreiden ja onnettomuuksien kustannusten yhteisten laskentatapojen osalta.

(5)

Myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/34/EU (6) 15 artiklassa säädettyjen seurantatehtävien suorittaminen edellyttää rautatieliikennettä koskevia unionin tason tilastoja.

(6)

Kaikista liikennemuodoista olisi kerättävä unionin tason tilastotiedot yhteisten käsitteiden ja standardien mukaisesti, ja olisi pyrittävä mahdollisimman hyvään eri liikennemuotojen vertailtavuuteen.

(7)

On tärkeää välttää työskentelyn päällekkäisyyttä ja optimoida olemassa olevien tilastointitarkoituksiin soveltuvien tietojen käyttö. Tätä varten sekä helposti saatavien ja hyödyllisten tietojen tarjoamiseksi unionin kansalaisille ja muille sidosryhmille rautatieliikenteen turvallisuudesta ja rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta, myös rautatieinfrastruktuurista, komission yksiköiden ja asiaankuuluvien yhteisöjen välille olisi laadittava asianmukaiset tilastotoimia koskevat yhteistyösopimukset, myös kansainvälisellä tasolla.

(8)

Käyttäjien tarpeiden ja vastaajille aiheutuvan rasitteen olisi oltava tasapainossa tuotettaessa Euroopan tilastoja.

(9)

Euroopan parlamentille ja neuvostolle esittämässään kertomuksessa asetuksen (EY) N:o 91/2003 soveltamisesta saamistaan kokemuksista komissio viittasi siihen, että pitkän aikavälin kehitys todennäköisesti johtaa mainitun asetuksen nojalla jo kerättyjen tietojen poistamiseen tai yksinkertaistamiseen ja että tavoitteena on lyhentää rautatieliikenteen matkustajia koskevien vuosittaisten tietojen toimittamisaikaa. Komission olisi edelleen toimitettava säännöllisin väliajoin kertomuksia tämän asetuksen täytäntöönpanosta.

(10)

Rautatieliikenteen kaupallisilla markkinoilla toimii rinnakkain julkisessa ja yksityisessä omistuksessa olevia rautatieyrityksiä, mikä edellyttää, että kaikilta rautatieyrityksiltä vaadittavat tilastotiedot, joita Eurostat edelleen levittää, määritellään selkeästi.

(11)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on yhdenmukaisten tietojen tuottamiseen tarvittavien yhteisten tilastostandardien luominen ja kyseisten standardien paneminen täytäntöön kussakin jäsenvaltiossa virallisten tilastojen tuottamisesta vastaavien elinten ja laitosten valvonnassa, vaan se voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(12)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009 (7) on viitekehys tämän asetuksen säännöksille.

(13)

Jotta jäsenvaltioissa tapahtuva kehitys tulisi otetuksi huomioon, samalla kun säilytetään rautatieliikennettä koskevien tietojen keruu yhdenmukaisena kaikkialla unionissa, ja jotta jäsenvaltioiden toimittamien tietojen laatu pysyisi korkeana, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti, siltä osin kuin kyse on tämän asetuksen muuttamisesta teknisten määritelmien mukauttamiseksi ja täydentävien teknisten määritelmien antamiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (8) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(14)

Komission olisi varmistettava, ettei näistä delegoiduista säädöksistä aiheudu merkittävää lisärasitetta jäsenvaltioille tai vastaajille.

(15)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa tulosten laatua ja vertailtavuutta koskevia kertomuksia varten toimitettavien tietojen määrittämisen osalta sekä sellaisten järjestelyjen osalta, joiden mukaisesti komissio (Eurostat) levittää näitä tuloksia. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (9) mukaisesti.

(16)

Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevää komiteaa on kuultu,

a)

rautatieyritykset, jotka toimivat ainoastaan tai pääosin teollisuuslaitoksissa tai vastaavissa laitoksissa, myös satamissa;

b)

rautatieyritykset, jotka pääosin tarjoavat paikallisia matkailupalveluita, kuten toiminnassa säilytetyt höyryjunaliikenteen radat.

1)

’ilmoittavalla maalla’ jäsenvaltiota, joka toimittaa tietoja Eurostatille;

2)

’kansallisilla viranomaisilla’ kansallisia tilastolaitoksia ja muita elimiä, jotka kussakin jäsenvaltiossa vastaavat Euroopan tilastojen tuottamisesta;

3)

’rautatiellä’ raiteista koostuvaa liikenneväylää, joka on yksinomaan raideliikennevälineiden käytössä;

4)

’raideliikennevälineellä’ yksinomaan raiteilla kulkevaa liikkuvaa kalustoa, joka kulkee joko omalla konevoimalla (vetovoimakalusto) tai toisen välineen hinaamana (henkilövaunut, liitevaunut, katetut tavaravaunut ja avonaiset tavaravaunut);

5)

’rautatieyrityksellä’ kaikkia julkisia tai yksityisiä yrityksiä, jotka tarjoavat tavaroiden ja/tai matkustajien rautatieliikennepalveluja. Näihin eivät kuulu yritykset, joiden liiketoimintaan kuuluu ainoastaan metro-, raitiovaunu- ja/tai kevytraideliikennepalvelujen tarjoaminen matkustajille;

6)

’tavaroiden rautatiekuljetuksella’ tavaroiden siirtämistä raideliikennevälineillä kuormauspaikasta purkamispaikkaan;

7)

’rautateiden matkustajaliikenteellä’ matkustajien kuljettamista raideliikennevälineillä lähtöpaikasta määräpaikkaan. Tähän ei kuulu matkustajien kuljettaminen metrolla, raitiovaunulla ja/tai kevytraiteella;

8)

’metrolla’ (myös ’maanalainen’) matkustajien kuljettamiseen tarkoitettua sähköistä rautatietä, jolla on suuri kuljetuskapasiteetti ja jolle on tyypillistä yksinomainen käyttöoikeus, monivaunuiset junat, suuri nopeus ja nopea kiihtyvyys, kehittynyt merkinanto sekä tasoristeysten puuttuminen, jotta junien tiheä liikennöinti ja korkeat laituritasot olisivat mahdollisia. Metroille ovat tyypillisiä myös lyhyet etäisyydet asemien välillä, yleensä 700–1 200 metrin etäisyys. ’Suurella nopeudella’ viitataan nopeuteen raitiovaunuihin ja kevytraiteeseen verrattuna, ja se tarkoittaa tässä noin 30–40 km/h lyhyillä etäisyyksillä ja 40–70 km/h pitkillä etäisyyksillä;

9)

’raitiovaunulla’ tieliikenteen matkustaja-ajoneuvoa, jossa on tilaa enemmän kuin yhdeksälle henkilölle (kuljettaja mukaan luettuna), joka on liitetty johtimiin tai on dieselmoottorikäyttöinen ja joka kulkee raiteilla;

10)

’kevytraiteella’ matkustajien kuljettamiseen tarkoitettua rautatietä, jolla käytetään usein sähkövoimalla toimivia raiteilla kulkevia vaunuja, jotka liikennöivät yksittäin tai lyhyinä yhdistelminä kiinteillä kaksiraiteisilla radoilla. Asemien/pysäkkien välinen etäisyys on yleensä vähemmän kuin 1 200 metriä. Metroihin verrattuna kevytraide on kevyempirakenteinen, tarkoitettu pienemmille liikennemäärille ja kulkee tavallisesti pienemmillä nopeuksilla. Joskus on vaikea erottaa tarkasti toisistaan kevytraidetta ja raitiovaunua; raitiovaunut eivät yleensä ole erillään tieliikenteestä, kun taas kevytraide voi olla muista järjestelmistä erillään;

11)

’kansallisella kuljetuksella’ rautatiekuljetusta kahden ilmoittavassa maassa sijaitsevan paikan välillä (kuormauspaikka/lähtöpaikka ja purkamispaikka/määräpaikka). Siihen voi sisältyä kauttakuljetus toisen maan läpi;

12)

’kansainvälisellä kuljetuksella’ rautatiekuljetusta ilmoittavassa maassa sijaitsevan paikan (kuormauspaikka/lähtöpaikka tai purkamispaikka/määräpaikka) ja toisessa maassa sijaitsevan paikan (kuormauspaikka/lähtöpaikka tai purkamispaikka/määräpaikka) välillä;

13)

’kauttakuljetuksella’ rautatiekuljetusta ilmoittavan maan kautta kahden paikan (kuormauspaikka/lähtöpaikka ja purkamispaikka/määräpaikka) välillä, jotka eivät ole ilmoittavassa maassa. Kuljetuksiin, joihin sisältyy tavaroiden/matkustajien kuormaus/siirtyminen tai purkaminen/poistuminen ilmoittavan maan rajalla toisesta kuljetusmuodosta/toiseen kuljetusmuotoon, ei pidetä kauttakuljetuksena;

14)

’rautatiematkustajalla’ junan miehistöä lukuun ottamatta kaikkia henkilöitä, jotka matkustavat raideliikennevälineellä. Onnettomuustilastoissa mukaan luetaan matkustajat, jotka yrittävät nousta liikkuvaan junaan/poistua liikkuvasta junasta;

15)

’matkustajamäärällä’ rautatiematkustajien tekemien matkojen lukumäärää; tällöin jokainen matka määritellään siirtymiseksi lähtöpaikasta määräpaikkaan joko sisältäen vaihdon tai ilman vaihtoa toisesta raideliikennevälineestä toiseen. Jos matkustajat käyttävät useamman kuin yhden rautatieyrityksen palveluja, heidät lasketaan mahdollisuuksien mukaan vain yhteen kertaan;

16)

’henkilökilometrillä’ mittayksikköä, joka vastaa yhden rautatieliikenteen matkustajan kulkemaa yhden kilometrin matkaa. Huomioon otetaan ainoastaan ilmoittavan maan kansallisella alueella kuljettu matka;

17)

’painolla’ tavaroiden määrää tonneina (1 000 kilogrammaa). Tarkasteltavaan painoon sisältyy kuljetettavien tavaroiden painon lisäksi pakkauksien paino sekä yhdistetyissä kuljetuksissa rautateitse kuljetettujen konttien, vaihtokorien, kuormalavojen sekä tieliikenteen ajoneuvojen taarapaino. Jos tavarat kuljetetaan käyttäen useamman kuin yhden rautatieyrityksen palveluja, tavaroiden paino lasketaan mahdollisuuksien mukaan vain yhteen kertaan;

18)

’tonnikilometrillä’ tavarakuljetuksen mittayksikköä, joka vastaa yhden tavaratonnin (1 000 kilogrammaa) kuljetusta rautateitse kilometrin matkan. Huomioon otetaan ainoastaan ilmoittavan maan kansallisella alueella kuljettu matka;

19)

’junalla’ tietyllä numerolla tai erityisellä nimellä määrätyltä lähtöasemalta määrätylle pääteasemalle liikennöivää yhden tai useamman veturin tai kiskobussin hinaamaa yhtä tai useampaa raideliikennevälinettä tai yhtä yksin kulkevaa kiskobussia. Tyhjää veturia eli yksin kulkevaa veturia ei pidetä junana;

20)

’junakilometrillä’ mittayksikköä, joka vastaa junan kulkemista kilometrin matkan. Käytettävä etäisyys on tosiasiallisesti liikennöity matka, jos se on saatavissa, muussa tapauksessa käytetään rataverkon lähtö- ja saapumispaikan välistä vakioetäisyyttä. Huomioon otetaan ainoastaan ilmoittavan maan kansallisella alueella kuljettu matka;

21)

’täydellä junakuormalla’ lähetystä, joka koostuu yhdestä tai useammasta vaunukuormasta, jotka sama lähettäjä antaa kuljetettavaksi samaan aikaan samalla asemalla ja jotka toimitetaan junan kokoonpanoa muuttamatta samalle vastaanottajalle samalle määräasemalle;

22)

’täydellä vaunukuormalla’ tavaralähetystä, joka edellyttää vaunun yksinomaista käyttöä riippumatta siitä, käytetäänkö koko kuormauskapasiteetti;

23)

’TEU:lla (Twenty-foot Equivalent Unit)’ 20 jalkaa (6,10 m) pitkään ISO-konttiin perustuvaa standardiyksikköä, jota käytetään liikennevirtojen tai kapasiteetin tilastollisessa mittauksessa. Yksi ISO-standardien 1 sarjan mukainen 40 jalan kontti vastaa 2 TEU:ta. Alle 20 jalan pituiset vaihtokorit vastaavat 0,75 TEU:ta, 20–40 jalan pituiset 1,5 TEU:ta ja yli 40 jalan pituiset 2,25 TEU:ta.

a)

tavaraliikenteen vuosittaiset tilastot – yksityiskohtainen ilmoitus (liite I);

b)

henkilöliikenteen vuosittaiset tilastot – yksityiskohtainen ilmoitus (liite II);

c)

tavaraliikenteen ja henkilöliikenteen neljännesvuosittaiset tilastot (liite III);

d)

tavaraliikenteen ja henkilöliikenteen alueelliset tilastot (liite IV);

e)

tilastot rautatieverkon liikennevirroista (liite V).

a)

tavaraliikenteen kokonaismäärä on vähintään 200 000 000 tonnikilometriä tai vähintään 500 000 tonnia;

b)

henkilöliikenteen kokonaismäärä on vähintään 100 000 000 henkilökilometriä.

a)

pakolliset tutkimukset;

b)

hallinnolliset tiedot, myös sääntelystä vastaavien viranomaisten keräämät tiedot, erityisesti rautateiden tavaraliikenteen rahtikirja, jos saatavilla;

c)

tilastolliset arviointimenetelmät;

d)

rautatiealan toimialajärjestöjen toimittamat tiedot;

e)

erityistutkimukset.

a)

arvioitava tuotettujen tilastojen unionille, jäsenvaltioille sekä tilastotietojen toimittajille ja käyttäjille tuottamia hyötyjä suhteessa niiden kustannuksiin;

b)

arvioitava toimitettujen tietojen laatua, käytettyjä tiedonkeruumenetelmiä ja tuotettujen tilastojen laatua.