16.9.2016

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 252/1

---

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2016/1627,

annettu 14 päivänä syyskuuta 2016,

tonnikalan monivuotisesta elvytyssuunnitelmasta Itä-Atlantilla ja Välimerellä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 302/2009 kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)	Yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteena on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 (3) mukaisesti turvata talouden, ympäristön ja sosiaalisten tekijöiden osalta kestävät edellytykset elollisten vesiluonnonvarojen hyödyntämiselle.

(2)	Unioni on Atlantin tonnikalojen suojelusta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (4), jäljempänä ’yleissopimus’, sopimuspuoli.

(3)

Yleissopimuksella perustettu Kansainvälinen Atlantin tonnikalojen suojelukomissio (International Commission for the Conservation of Atlantic Tunas), jäljempänä ’ICCAT’, hyväksyi vuonna 2006 pitämässään 15. erityiskokouksessa suosituksen 06-05 Itä-Atlantilla ja Välimerellä toteutettavasta tonnikalan monivuotisesta elvytyssuunnitelmasta, jäljempänä ’elvytyssuunnitelma’, jota sovelletaan vuoteen 2022 saakka. Suositus tuli voimaan 13 päivänä kesäkuuta 2007.

(4)

Elvytyssuunnitelmassa otetaan huomioon erityyppisten pyydysten ja kalastusmenetelmien erityisominaisuudet. Elvytyssuunnitelman täytäntöönpanossa unionin ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä edistämään rannikkokalastusta ja valikoivien ja nykyistä vähemmän ympäristövaikutuksia aiheuttavien pyydysten ja kalastusmenetelmien käyttöä, mukaan lukien perinteisessä ja pienimuotoisessa kalastuksessa käytettävät pyydykset ja menetelmät, jotta edistetään paikallistalouksien kohtuullista elintasoa.

(5)	ICCAT:n suositus 06-05 saatettiin osaksi unionin lainsäädäntöä neuvoston asetuksella (EY) N:o 1559/2007 (5).

(6)

ICCAT hyväksyi vuonna 2008 pitämässään 16. erityiskokouksessa suosituksen 08-05 suosituksen 06-05 muuttamisesta. Tonnikalakannan elvyttämiseksi suosituksessa 08-05 esitettiin suurimman sallitun saalistason asteittaista alentamista vuodesta 2007 vuoteen 2011, kalastuksen rajoittamista tietyillä alueilla ja tiettyinä aikoina, tonnikalan uutta vähimmäiskokoa, urheilu- ja virkistyskalastusta koskevia toimenpiteitä, kasvatus- ja kalastuskapasiteettia koskevia toimenpiteitä sekä ICCAT:n yhteisen kansainvälisen tarkastusjärjestelmän lujittamista.

(7)	ICCAT:n suositus 08-05 saatettiin osaksi unionin lainsäädäntöä neuvoston asetuksella (EY) N:o 302/2009 (6).

(8)

ICCAT hyväksyi vuonna 2010 pitämässään 17. erityiskokouksessa suosituksen 10-04 suosituksen 08-05 muuttamisesta. Tonnikalakannan elvyttämiseksi suosituksessa 10-04 tehtiin suurimpaan sallittuun saaliiseen ja kalastuskapasiteettiin lisävähennys ja tehostettiin valvontatoimenpiteitä erityisesti siirto- ja kasvatuskassiinsiirtotoimien suhteen. Siinä esitettiin myös, että ICCAT:n pysyvä tutkimus- ja tilastokomitea, jäljempänä ’SCRS’, antaa vuonna 2012 lisäohjeita kutualueiden kartoittamisesta ja rauhoitusalueiden perustamisesta.

(9)	Suosituksen 10-04 sisältämien tarkistettujen kansainvälisten säilyttämistoimenpiteiden saattamiseksi osaksi unionin lainsäädäntöä asetusta (EY) N:o 302/2009 muutettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 500/2012 (7).

(10)

ICCAT hyväksyi vuonna 2012 pitämässään 18. erityiskokouksessa suosituksen 12-03 suosituksen 10-04 muuttamisesta. Elvytyssuunnitelman tehostamiseksi suosituksessa 12-03 vahvistettiin elävän tonnikalan siirto- ja kasvatuskassiinsiirtotoimia koskevia teknisiä toimenpiteitä, saalistietojen uusia ilmoittamisvaatimuksia, ICCAT:n alueellisen tarkkailijaohjelman täytäntöönpano ja muutoksia kalastuskausiin. Lisäksi suosituksessa vahvistettiin SCRS:n asemaa tonnikalakantojen arvioinnissa.

(11)

ICCAT hyväksyi vuonna 2013 pitämässään 23. sääntömääräisessä kokouksessa suosituksen 13-07 suosituksen 12-03 muuttamisesta. Siinä tehtiin kalastuskausiin pieniä muutoksia, jotka eivät vaikuta unionin laivastoon. Lisäksi hyväksyttiin suositus 13-08, jolla täydennetään elvytyssuunnitelmaa. Suosituksessa 13-08 vahvistettiin yhteinen menettely stereokamerajärjestelmien käyttämiseksi tonnikalamäärien arvioinnissa kasvatuskassiinsiirron yhteydessä ja otetaan käyttöön vapapyydyksiä käyttävien alusten ja uisteluveneiden kalastuskauden joustava aloituspäivä Itä-Atlantilla.

(12)	Suositusten 12-03 ja 13-08 sisältämien olennaisten toimenpiteiden, kuten kalastuskausia koskevat toimenpiteet, saattamiseksi osaksi unionin lainsäädäntöä asetusta (EY) N:o 302/2009 muutettiin uudestaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 544/2014 (8).

(13)

ICCAT hyväksyi vuonna 2014 pitämässään 19. erityiskokouksessa suosituksen 14-04 suosituksen 13-07 muuttamisesta ja suosituksen 13-08 kumoamisesta. Joitakin nykyisiä valvontasäännöksiä järkiperäistettiin, stereokameroiden käyttöön kasvatuskassiinsiirron yhteydessä liittyviä menettelyjä täsmennettiin entisestään ja elvytyssuunnitelmaan sisällytettiin vapauttamistoimia ja kuolleiden kalojen käsittelyyn liittyviä toimenpiteitä.

(14)	Suositus 14-04 sitoo unionia.

(15)

Kaikki elvytyssuunnitelmaan ICCAT:n vuosina 2012, 2013 ja 2014 hyväksymät muutokset olisi saatettava osaksi unionin lainsäädäntöä, jos näin ei ole vielä tehty. Koska tämä saattaminen osaksi unionin lainsäädäntöä koskee suunnitelmaa, jonka tavoitteet ja toimenpiteet ICCAT on määritellyt, tällä asetuksella ei kateta monivuotisten suunnitelmien koko sisältöä, sellaisena kuin se on vahvistettu asetuksen (EU) N:o 1380/2013 9 ja 10 artiklassa.

(16)

Asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 vahvistetaan säilyttämisen vähimmäisviitekoon käsite. Johdonmukaisuuden varmistamiseksi ICCAT:n vähimmäiskoon käsite olisi saatettava osaksi unionin lainsäädäntöä säilyttämisen vähimmäisviitekokona. Näin ollen komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/98 (9) viittauksia tonnikalan vähimmäiskokoihin olisi pidettävä viittauksina tässä asetuksessa tarkoitettuihin säilyttämisen vähimmäisviitekokoihin.

(17)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen säännösten yhdenmukainen täytäntöönpano siirto- ja kasvatuskassiinsiirtotoimien sekä tonnikalarysien ja alusten toiminnan kirjaamisen ja ilmoittamisen osalta, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (10) mukaisesti.

(18)

Eräät asetuksen (EY) N:o 302/2009 säännökset ovat vanhentuneet, erityisesti sen vuoksi, että ne kuuluvat nykyisin muiden unionin säädösten soveltamisalaan. Muita säännöksiä olisi saatettava ajan tasalle heijastamaan lainsäädännön muutoksia, erityisesti asetuksen (EU) N:o 1380/2013 hyväksymisestä johtuvia muutoksia.

(19)

Erityisesti neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1224/2009 (11) vahvistetaan unionin valvontaa, tarkastusta ja täytäntöönpanon valvontaa koskeva järjestelmä, jossa sovelletaan kokonaisvaltaista ja yhdennettyä lähestymistapaa yhteisen kalastuspolitiikan kaikkien sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi, ja komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 404/2011 (12) vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1224/2009 soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1005/2008 (13) vahvistetaan yhteisön järjestelmä laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemiseksi, estämiseksi ja poistamiseksi. Kyseiset asetukset kattavat nykyisin jotkin asetuksella (EY) N:o 302/2009 säännellyistä seikoista, erityisesti sen täytäntöönpanon valvontaa koskevan 33 artiklan ja alusten satelliittiseurantajärjestelmän (Vessel Monitoring System, VMS) viestien toimittamista koskevan liitteen VIII. Tämän vuoksi ei ole tarpeen sisällyttää kyseisiä säännöksiä tähän asetukseen.

(20)	Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 404/2011 mukaan SCRS:n hyväksymiä muuntokertoimia, joilla jalostetun tonnikalan paino muunnetaan vastaavaksi kokonaisen kalan painoksi, sovelletaan myös tätä asetusta sovellettaessa.

(21)	Lisäksi asetuksen (EY) N:o 1224/2009 95 artiklan mukaisesti on hyväksytty komission täytäntöönpanopäätös 2014/156/EU (14). Mainitussa täytäntöönpanopäätöksessä vahvistetaan muun muassa tavoitevertailuarvot ja tavoitteet tonnikalan kalastuksen valvonnassa Itä-Atlantilla ja Välimerellä.

(22)

ICCAT:n suosituksessa 06-07 vahvistetaan näytteenotto-ohjelma tonnikalojen kappalemäärien arvioimiseksi kokoluokittain tonnikalan kasvatustoiminnassa. Kyseinen määräys saatettiin osaksi unionin lainsäädäntöä asetuksen (EY) N:o 302/2009 10 artiklalla. Tässä asetuksessa ei ole tarpeen säätää erikseen näytteenotto-ohjelmasta, koska näytteenotto-ohjelman tarpeet katetaan nykyisin täysimääräisesti ohjelmilla, jotka vahvistetaan suosituksessa 14-04 olevassa 83 kohdassa, ja kyseinen kohta saatetaan osaksi unionin lainsäädäntöä tällä asetuksella.

(23)	Selkeyden, yksinkertaisuuden ja oikeusvarmuuden vuoksi asetus (EY) N:o 302/2009 olisi näin ollen kumottava.

(24)

Delegoidussa asetuksessa (EU) 2015/98 säädetään poikkeuksista asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklassa vahvistetusta tonnikalan purkamisvelvoitteesta yleissopimukseen perustuvien, unionin kansainvälisten velvoitteiden noudattamiseksi. Delegoidulla asetuksella (EU) 2015/98 pannaan täytäntöön tietyt ICCAT:n suosituksen 13-07 määräykset, joissa vahvistetaan poisheittämis- ja vapauttamisvelvoitteet tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä pyytäville aluksille ja tonnikalarysille tietyissä tapauksissa. Tällaisten poisheittämis- ja vapauttamisvelvoitteiden ei sen vuoksi tarvitse kuulua tämän asetuksen soveltamisalaan, joten tämä asetus ei rajoita delegoidun asetuksen (EU) 2015/98 vastaavien määräysten soveltamista,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Tässä asetuksessa vahvistetaan yleiset säännöt 3 artiklan 1 kohdassa määritellyn elvytyssuunnitelman soveltamiseksi unionissa.

2.   Tätä asetusta sovelletaan tonnikalaan (Thunnus thynnus) Itä-Atlantilla ja Välimerellä.

2 artikla

Tavoite

Tämän asetuksen tavoitteena on 3 artiklan 1 alakohdassa määritellyn elvytyssuunnitelman mukaisesti saavuttaa kestävää enimmäistuottoa vastaava tonnikalan biomassa viimeistään vuonna 2022 siten, että mainitun tavoitteen saavuttamisen todennäköisyys on vähintään 60 prosenttia.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)	’elvytyssuunnitelmalla’ tonnikalan monivuotista elvytyssuunnitelmaa, jota sovelletaan vuodesta 2007 vuoteen 2022 ja jota ICCAT on suosittanut;

2)

’kalastusaluksella’ mitä tahansa moottorikäyttöistä alusta, jota käytetään tai aiotaan käyttää tonnikalavarojen kaupallisessa hyödyntämistarkoituksessa, mukaan luettuina pyyntialukset, jalostusalukset, tukialukset, hinausalukset, jälleenlaivausalukset, tonnikalatuotteiden kuljetukseen varustetut kuljetusalukset ja apualukset konttialuksia lukuun ottamatta;

3)	’pyyntialuksella’ alusta, jota käytetään tonnikalavarojen kaupallisessa pyyntitarkoituksessa;

4)	’jalostusaluksella’ alusta, jolla kalastustuotteille tehdään yksi tai useampia seuraavista toimenpiteistä ennen tuotteiden pakkaamista: fileointi tai viipalointi, jäädytys ja/tai jalostus;

5)	’apualuksella’ mitä tahansa alusta, jota käytetään kuolleiden (jalostamattomien) tonnikalojen kuljettamiseen kuljetus- tai kasvatuskassista, kurenuotasta tai tonnikalarysästä nimettyyn satamaan ja/tai jalostusalukseen;

6)	’hinausaluksella’ mitä tahansa alusta, jota käytetään kasvatuskassien hinaamiseen;

7)	’tukialuksella’ mitä tahansa muuta 2 alakohdassa tarkoitettua kalastusalusta;

8)	’aktiivisella kalastuksella’ pyyntialuksen harjoittamaa tai tonnikalarysällä harjoitettavaa tonnikalan kohdennettua kalastusta tietyn kalastuskauden aikana;

9)	’yhteisellä kalastustoimella’ kahden tai useamman kurenuotta-aluksen välistä tointa, jonka yhteydessä yhden kurenuotta-aluksen saalis osoitetaan yhteen tai useampaan muuhun kurenuotta-alukseen jakoperusteen mukaisesti;

10)

’siirtotoimilla’ i) elävien tonnikalojen siirtämistä pyyntialuksen verkosta kuljetuskassiin, ii) elävien tonnikalojen siirtämistä yhdestä kuljetuskassista toiseen, iii) tonnikalaa sisältävän kassin siirtämistä yhdeltä hinausalukselta toiselle, iv) elävien tonnikalojen siirtämistä yhdeltä kalanviljelylaitokselta toiselle, v) elävien tonnikalojen siirtämistä tonnikalarysästä kuljetuskassiin;

11)	’kontrollisiirrolla’ lisäsiirtoa, joka toteutetaan siirrettävien kalojen lukumäärän todentamiseksi kalastuksen/kalanviljelyn harjoittajien tai valvontaviranomaisten pyynnöstä;

12)	’tonnikalarysällä’ pohjaan ankkuroitua kiinteää pyydystä, jossa on yleensä aitaverkko, joka johdattaa kalat tonnikalarysän suljettuun peräosaan tai suljettuihin peräosiin, jossa tai joissa tonnikalaa pidetään ennen sen keruuta;

13)	’kasvatuskassiinsiirrolla’ elävien tonnikalojen siirtämistä kuljetuskassista tai tonnikalarysästä kasvatuskassiin;

14)	’kasvatuksella’ tonnikalan kasvatuskassiinsiirtoa kalanviljelylaitoksella ja kalojen sen jälkeistä ruokkimista niiden lihottamiseksi ja kokonaisbiomassan lisäämiseksi;

15)	’kalanviljelylaitoksella’ laitosta, jossa kasvatetaan tonnikalarysillä ja/tai kurenuotta-aluksilla pyydettyä tonnikalaa;

16)	’keruulla’ tonnikalan tappamista kalanviljelylaitoksilla tai tonnikalarysissä;

17)	’jälleenlaivauksella’ kaiken kalastusaluksella olevan kalamäärän tai sen osan purkamista toiseen kalastusalukseen. Kuolleiden tonnikalojen purkamista kurenuotasta tai hinausalukselta apualukseen ei pidetä jälleenlaivauksena;

18)	’urheilukalastuksella’ ei-kaupallista kalastusta, jonka harjoittajat kuuluvat kansalliseen urheilujärjestöön tai joilla on kansallinen urheilukalastuslupa;

19)	’virkistyskalastuksella’ ei-kaupallista kalastusta, jonka harjoittajat eivät kuulu kansalliseen urheilujärjestöön ja joilla ei ole kansallista urheilukalastuslupaa;

20)	’stereokameralla’ kameraa, jossa on vähintään kaksi objektiivia ja jossa on erillinen kuva-anturi tai filmiruutu kullekin objektiiville, mikä mahdollistaa kolmiulotteisten kuvien ottamisen;

21)	’valvontakameralla’ stereokameraa ja/tai tavanomaista videokameraa, jolla harjoitetaan tässä asetuksessa säädettyä valvontaa;

22)	’BCD:llä’ tai ’sähköisellä BCD:llä’ tonnikalasaalisasiakirjaa. Tapauksen mukaan ilmaisu ’BCD’ korvataan ilmaisulla ’eBCD’;

23)

’vastuussa olevalla jäsenvaltiolla’ tai ’jäsenvaltiolla, joka vastaa’ lippujäsenvaltiota tai sitä jäsenvaltiota, jonka lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella tonnikalarysä tai kalanviljelylaitos sijaitsee, tai jos kalanviljelylaitos tai tonnikalarysä sijaitsee aavalla merellä, jäsenvaltiota, johon tonnikalarysän haltija tai kalanviljelylaitoksen hoitaja on sijoittautunut;

24)	’tehtävällä II’ ICCAT:n teoksessa ”Field manual for statistics and sampling Atlantic tunas and tuna-like fish” (kolmas painos, ICCAT, 1990) määrittelemää tehtävää II;

25)	’sopimuspuolilla’ yleissopimuksen sopimuspuolia ja yhteistyötä tekeviä muita kuin sopimuspuolia, yhteisöjä tai kalastusyhteisöjä;

26)	’yleissopimusalueella’ ICCAT:n toimenpiteiden kattamaa maantieteellistä aluetta, sellaisena kuin se vahvistetaan yleissopimuksen 1 artiklassa.

4 artikla

Alusten pituus

Tässä asetuksessa tarkoitettujen alusten pituuksien katsotaan tarkoittavan suurinta pituutta.

II LUKU

HALLINTATOIMENPITEET

5 artikla

Hallintatoimenpiteisiin liittyvät edellytykset

1.   Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että sen pyyntialusten ja tonnikalarysien pyyntiponnistus on oikeassa suhteessa jäsenvaltion Itä-Atlantilla ja Välimerellä käytettävissä oleviin tonnikalan kalastusmahdollisuuksiin.

2.   Kiintiön jäljellä olevan määrän siirtäminen on kiellettyä.

3.   Unionin kalastusalusten rahtaus tonnikalan kalastukseen Itä-Atlantilla ja Välimerellä on kiellettyä.

6 artikla

Vuosittaisten kalastussuunnitelmien, kalastuskapasiteetin hallintasuunnitelmien ja kasvatuksen hallintasuunnitelmien toimittaminen

1.   Kunkin jäsenvaltion, jolla on tonnikalakiintiö, on vuosittain viimeistään 31 päivänä tammikuuta toimitettava komissiolle

a)	tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä kalastavia pyyntialuksia ja tonnikalarysiä koskeva vuosittainen kalastussuunnitelma;

b)	vuosittainen kalastuskapasiteetin hallintasuunnitelma, jolla varmistetaan, että jäsenvaltion kalastuskapasiteetti on oikeassa suhteessa jäsenvaltiolle myönnettyyn kiintiöön.

2.   Komissio kerää 1 kohdassa tarkoitetut suunnitelmat yhteen ja sisällyttää ne unionin kalastuksen ja kapasiteetin hallintasuunnitelmaan. Komissio toimittaa kyseisen hallintasuunnitelman ICCAT:n sihteeristölle vuosittain viimeistään 15 päivänä helmikuuta ICCAT:ssä käytäviä keskusteluja ja ICCAT:n hyväksyntää varten.

3.   Jos jäsenvaltio aikoo muuttaa kasvatuskapasiteettia koskevaa voimassa olevaa ICCAT:n suunnitelmaa, sen on toimitettava vuosittain viimeistään 15 päivänä huhtikuuta vuosittainen kasvatuksen hallintasuunnitelma komissiolle, joka toimittaa sen ICCAT:n sihteeristölle.

7 artikla

Vuosittaiset kalastussuunnitelmat

1.   Kunkin jäsenvaltion, jolla on tonnikalakiintiö, toimittamassa vuotuisessa kalastussuunnitelmassa on yksilöitävä kullekin 11 ja 12 artiklassa tarkoitetulle pyydysryhmälle osoitetut kiintiöt ja annettava seuraavat tiedot:

a)	20 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun alusluetteloon kuuluvien yli 24 metrin pituisten pyyntialusten osalta aluskohtainen kiintiö ja käytössä olevat toimenpiteet, joilla varmistetaan aluskohtaisten kiintiöiden ja sallittujen sivusaaliiden noudattaminen;

b)	alle 24 metrin pituisten pyyntialusten sekä tonnikalarysien osalta vähintään kiintiö, joka on myönnetty tuottajaorganisaatioille tai vastaavanlaisella pyydystyypillä pyytävien kalastusalusten ryhmille.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdan a alakohdassa säädetään, kullekin yli 24 metrin pituiselle pyyntialukselle myönnetty aluskohtainen kiintiö voidaan toimittaa viimeistään 30 päivää ennen kuhunkin tällaiseen alukseen sovellettavan kalastuskauden alkua.

3.   Asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle mahdolliset myöhemmät muutokset vuotuiseen kalastussuunnitelmaan tai aluskohtaisiin kiintiöihin, jotka on myönnetty yli 24 metrin pituisille ja 20 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun luetteloon kuuluville pyyntialuksille, vähintään kolme päivää ennen muutosta vastaavan toiminnan harjoittamista. Komissio antaa tämän muutoksen ICCAT:n sihteeristön tiedoksi vähintään 48 tuntia ennen muutosta vastaavan toiminnan harjoittamista.

8 artikla

Kalastusmahdollisuuksien jakaminen

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 17 artiklan mukaisesti jakaessaan käytettävissään olevia kalastusmahdollisuuksia jäsenvaltioiden on käytettävä avoimia ja puolueettomia perusteita, mukaan lukien luonteeltaan ympäristölliset, sosiaaliset ja taloudelliset perusteet, ja myös pyrittävä jakamaan kansalliset kiintiöt oikeudenmukaisesti eri laivastonosien kesken ottaen huomioon perinteinen ja pienimuotoinen kalastus ja tarjoamaan kannustimia unionin kalastusaluksille valikoivien pyydysten tai sellaisten kalastusmenetelmien käytöstä, joilla on nykyistä vähemmän ympäristövaikutuksia.

9 artikla

Kalastuskapasiteetin hallintasuunnitelmat

1.   Kunkin jäsenvaltion, jolla on tonnikalakiintiö, toimittaman vuotuisen kalastuskapasiteetin hallintasuunnitelman on oltava tässä artiklassa vahvistettujen edellytysten mukainen.

2.   Jäsenvaltiossa rekisteröityjen sellaisten tonnikalarysien ja jäsenvaltion lipun alla purjehtivien sellaisten kalastusalusten enimmäismäärä, jotka saavat kalastaa, pitää, jälleenlaivata, kuljettaa tai purkaa tonnikalaa, määritetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan mukaisesti.

3.   Sellaisten jäsenvaltion lipun alla purjehtivien kalastusalusten enimmäismäärä ja vastaava bruttovetoisuus, jotka harjoittavat tonnikalan kalastusta, on rajoitettava sellaisten kyseisen jäsenvaltion lipun alla purjehtivien kalastusalusten lukumäärään ja vastaavaan bruttovetoisuuteen, jotka kalastivat, pitivät aluksella, jälleenlaivasivat, kuljettivat tai purkivat aluksesta tonnikalaa 1 päivän tammikuuta 2007 ja 1 päivän heinäkuuta 2008 välisenä aikana. Tätä rajoitusta on sovellettava pyyntialusten osalta pyydystyypeittäin.

4.   Sellaisten alusten osalta, joilla on lupa kalastaa tonnikalaa 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun poikkeuksen nojalla, vahvistetaan lisäedellytykset kalastusalusten enimmäismäärän määrittämiseksi liitteessä I.

5.   Tonnikalan kalastusta harjoittavan jäsenvaltion tonnikalarysien enimmäismäärä on rajoitettava siihen tonnikalarysien määrään, jonka kyseinen jäsenvaltio oli sallinut viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2008.

6.   Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 3 ja 5 kohdassa säädetään, jäsenvaltio voi päättää sisällyttää 7 artiklassa tarkoitettuihin vuotuisiin kalastussuunnitelmiinsa suuremman määrän aluksia ja tonnikalarysiä vuosina 2016 ja 2017, jos se voi osoittaa, että sen kalastuskapasiteetti ei ehkä mahdollista sen koko kiintiön käyttöä.

7.   Vuosina 2016 ja 2017 kunkin jäsenvaltion on rajoitettava kurenuotta-alustensa määrä siihen kurenuotta-alusten määrään, jonka se salli vuonna 2013 tai vuonna 2014. Tätä ei sovelleta kurenuotta-aluksiin, jotka toimivat 14 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetyn poikkeuksen nojalla.

8.   Laadittaessa kalastuskapasiteetin hallintasuunnitelmaa kunkin jäsenvaltion kalastuskapasiteetin laskennan on perustuttava parhaisiin alus- ja pyydyskohtaisiin saalismääriin, jotka SCRS arvioi vuoden 2009 raportissaan ja joista ICCAT sopi vuonna 2010 ICCAT:n valvontakomitean istuntojen välisessä kokouksessa (15). Jos SCRS tarkistaa näitä saalismääriä, jäsenvaltioiden on aina sovellettava ICCAT:n sopimia uusimpia saalismääriä.

10 artikla

Kasvatuksen hallintasuunnitelmat

1.   Kunkin jäsenvaltion toimittaman vuotuisen kasvatuksen hallintasuunnitelman on oltava tässä artiklassa vahvistettujen edellytysten mukainen.

2.   Jäsenvaltion tonnikalan kasvatus- ja lihotuskapasiteetin enimmäismäärä ja pyydetyn luonnonvaraisen tonnikalan enimmäismäärä, jonka jäsenvaltio voi myöntää, määritetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan mukaisesti.

3.   Jäsenvaltion tonnikalan kasvatus- ja lihotuskapasiteetin enimmäismäärä on rajoitettava jäsenvaltion sellaisten tonnikalan kalanviljelylaitosten kasvatus- ja lihotuskapasiteettiin, jotka sisältyivät vesiviljelylaitoksista laadittuun ICCAT:n rekisteriin tai jotka oli hyväksytty ja ilmoitettu ICCAT:lle 1 päivänä heinäkuuta 2008.

4.   Pyydetyn luonnonvaraisen tonnikalan enimmäismäärä, joka voidaan siirtää jäsenvaltion kalanviljelylaitoksiin, on rajoitettava niiden määrien tasolle, jotka kyseisen jäsenvaltion kalanviljelylaitokset ilmoittivat ICCAT:lle vuonna 2005, 2006, 2007 tai 2008.

5.   Kunkin jäsenvaltion on myönnettävä vuosittaiset enimmäismäärät kalanviljelylaitoksilleen 4 kohdassa tarkoitetun pyydetyn luonnonvaraisen tonnikalan vuotuisten enimmäismäärien rajoissa.

III LUKU

TEKNISET TOIMENPITEET

1 JAKSO

Kalastuskaudet

11 artikla

Pitkäsiima-alukset, kurenuotta-alukset, pelagiset troolarit, tonnikalarysät sekä urheilu- ja virkistyskalastus

1.   Tonnikalan kalastus suurilla pelagisilla pitkäsiima-aluksilla, joiden pituus on yli 24 metriä, on sallittua Itä-Atlantilla ja Välimerellä 1 päivästä tammikuuta 31 päivään toukokuuta, lukuun ottamatta pituuspiirin 10° W länsipuolella ja leveyspiirin 42° N pohjoispuolella sijaitsevaa aluetta ja Norjan talousvyöhykettä, joilla tällainen kalastus on sallittua 1 päivästä elokuuta 31 päivään tammikuuta.

2.   Tonnikalan kurenuottakalastus on sallittua Itä-Atlantilla ja Välimerellä 26 päivästä toukokuuta 24 päivään kesäkuuta, lukuun ottamatta Norjan talousvyöhykettä, jolla se on sallittua 25 päivästä kesäkuuta 31 päivään lokakuuta.

3.   Tonnikalan kalastus pelagisilla troolareilla on sallittua Itä-Atlantilla 16 päivästä kesäkuuta 14 päivään lokakuuta.

4.   Tonnikalan urheilu- ja virkistyskalastus on sallittua Itä-Atlantilla ja Välimerellä 16 päivästä kesäkuuta 14 päivään lokakuuta.

5.   Tonnikalan kalastus muilla kuin tämän artiklan 1–4 kohdassa ja 12 artiklassa tarkoitetuilla pyydyksillä, mukaan lukien tonnikalarysät, on sallittua koko vuoden ajan ICCAT:n säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden mukaisesti.

12 artikla

Vapapyydyksiä käyttävät alukset ja uisteluveneet

1.   Tonnikalan kalastus vapapyydyksiä käyttävillä aluksilla ja uisteluveneillä on sallittua Itä-Atlantilla ja Välimerellä 1 päivästä heinäkuuta 31 päivään lokakuuta.

2.   Edellyttäen, ettei kutualueiden suojeluun vaikuteta kielteisesti ja ettei kalastuskauden kokonaiskesto ylitä niiden osalta neljää kuukautta, kukin jäsenvaltio voi päättää eri aloituspäivästä lippunsa alla purjehtivien ja Itä-Atlantilla toimivien vapapyydyksiä käyttävien alusten ja uisteluveneiden osalta.

3.   Kunkin jäsenvaltion on täsmennettävä 7 artiklassa tarkoitetussa vuosittaisessa kalastussuunnitelmassaan, onko kyseisten kalastusten aloituspäivää muutettu, sekä asianomaisten alueiden koordinaatit.

2 JAKSO

Säilyttämisen vähimmäisviitekoko, tahattomat saaliit ja sivusaaliit

13 artikla

Purkamisvelvoite

Tämän jakson säännökset eivät rajoita asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan säännösten soveltamista, mukaan lukien mahdolliset niitä koskevat sovellettavat poikkeukset.

14 artikla

Säilyttämisen vähimmäisviitekoko

1.   Itä-Atlantilla ja Välimerellä pyydetyn tonnikalan säilyttämisen vähimmäisviitekoko on 30 kilogrammaa tai 115 senttimetriä lovipituutena.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tonnikalan säilyttämisen vähimmäisviitekoko on 8 kilogrammaa tai 75 senttimetriä lovipituutena seuraavissa kalastuksissa:

a)	vapapyydyksiä käyttävillä aluksilla ja uisteluveneillä Itä-Atlantilla pyydetyt tonnikalat;

b)	Adrianmerellä kasvatustarkoituksiin pyydetyt tonnikalat;

c)	Välimerellä tuoreen kalan pienimuotoista kalastusta ja rannikkokalastusta harjoittavilla vapapyydyksiä käyttävillä aluksilla, pitkäsiima-aluksilla ja käsisiima-aluksilla pyydetyt tonnikalat.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettuun poikkeukseen sovellettavat erityiset edellytykset vahvistetaan liitteessä I.

4.   Asianomaisten jäsenvaltioiden on annettava erityiskalastusluvat tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun poikkeuksen nojalla kalastaville aluksille. Asianomaiset alukset on mainittava 20 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa pyyntialusten luettelossa. Tätä tarkoitusta varten sovelletaan 20 ja 21 artiklassa vahvistettuja säännöksiä.

15 artikla

Tahattomat saaliit

1.   Rajoittamatta 14 artiklan 1 kohdan soveltamista kaikille tonnikalaa aktiivisesti kalastaville pyyntialuksille ja tonnikalarysille sallitaan enintään viiden prosentin suuruiset tahattomat saalit 8–30 kilogramman painoisia tai lovipituudeltaan 75–115 senttimetrin mittaisia tonnikaloja.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun viiden prosentin osuuden laskenta perustuu tonnikalan kokonaissaaliisiin aluksella tai tonnikalarysässä kunkin kalastustoimen jälkeen millä tahansa hetkellä pidettyjen kalojen lukumääränä ilmaistuna.

3.   Tahattomat saaliit on vähennettävä pyyntialuksesta tai tonnikalarysästä vastuussa olevan jäsenvaltion kiintiöstä.

4.   Tahattomiin tonnikalasaaliisiin sovelletaan 25, 30, 31 ja 32 artiklaa.

16 artikla

Sivusaalis

1.   Kunkin jäsenvaltion on säädettävä tonnikalan sivusaaliista kiintiönsä puitteissa ja ilmoitettava siitä komissiolle toimittaessaan kalastussuunnitelmansa. Tällaisella säännöksellä on varmistettava, että kaikki kuolleet kalat vähennetään kiintiöstä.

2.   Unionin kalastusalusten, jotka eivät kalasta aktiivisesti tonnikalaa, on vältettävä sitä, että millä hetkellä tahansa kalastustoimen jälkeen tonnikalan sivusaaliit ylittävät viisi prosenttia aluksella olevasta kokonaissaaliista painona tai kalojen lukumääränä ilmaistuna. Kyseisen prosenttimäärän kalojen lukumääräperusteista laskentaa sovelletaan ainoastaan ICCAT:n hallinnoimaan tonnikalaan ja sen lähilajeihin. Kunkin jäsenvaltion on vähennettävä kaikki sivusaaliina saadut kuolleet kalat kiintiöstään.

3.   Jos jäsenvaltiolla ei ole tonnikalakiintiötä, asianomaiset sivusaaliit vähennetään erityisestä unionin sivusaaliskiintiöstä, joka on vahvistettu Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan mukaisesti.

4.   Jos asianomaisen kalastusaluksen tai tonnikalarysän lippujäsenvaltiolle myönnetty kiintiö on jo käytetty loppuun, kaikkia tonnikalasaaliita on vältettävä. Kuolleet tonnikalat on purettava aluksesta kokonaisina ja jalostamattomina, ne on takavarikoitava ja asianomaiset jatkotoimet on toteutettava. Kunkin jäsenvaltion on 29 artiklan mukaisesti toimitettava tiedot tällaisten kuolleiden tonnikalojen määrästä vuosittain komissiolle, joka toimittaa ne edelleen ICCAT:n sihteeristölle.

5.   Sivusaaliisiin sovelletaan 27, 30, 31, 32 ja 56 artiklassa tarkoitettuja menettelyjä.

3 JAKSO

Ilmakaluston käyttö

17 artikla

Ilmakaluston käyttö

Ilma-alusten, helikoptereiden, kaikentyyppisten miehittämättömien ilma-alusten ja muun ilmakaluston käyttö tonnikalan etsimiseksi on kiellettyä.

IV LUKU

URHEILU- JA VIRKISTYSKALASTUS

18 artikla

Urheilu- ja virkistyskalastuksen erityiskiintiö

Kunkin jäsenvaltion, jolla on tonnikalakiintiö, on säänneltävä urheilu- ja virkistyskalastusta myöntämällä kyseisiin kalastuksiin erityinen kiintiö ja ilmoitettava siitä komissiolle toimittaessaan kalastussuunnitelmansa.

19 artikla

Urheilu- ja virkistyskalastus

1.   Kunkin jäsenvaltion, jolla on tonnikalakiintiö, on säänneltävä urheilu- ja virkistyskalastusta myöntämällä aluksille kalastuslupia urheilu- ja virkistyskalastusta varten.

2.   Urheilu- ja virkistyskalastuksessa tonnikalaa saa pyytää enintään yhden yksilön alusta kohden päivässä.

3.   Kaikki tonnikalat on purettava aluksesta kokonaisina, ilman kiduksia ja/tai perattuina. Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen mahdollisimman laajasti, että urheilu- ja virkistyskalastuksessa elävinä pyydetyt tonnikalat, erityisesti kalanpoikaset, vapautetaan.

4.   Urheilu- ja virkistyskalastuksessa pyydetyn tonnikalan kaupan pitäminen on kiellettyä.

5.   Kunkin jäsenvaltion on kirjattava urheilu- ja virkistyskalastusta koskevat saalistiedot, mukaan lukien kunkin tonnikalan paino ja pituus, ja toimitettava komissiolle tiedot edeltävältä vuodelta vuosittain viimeistään 30 päivänä kesäkuuta. Komissio toimittaa kyseiset tiedot SCRS:lle.

6.   Kunkin jäsenvaltion on luettava urheilu- ja virkistyskalastuksessa saadut kuolleet kalat kiintiöön, jonka se on myöntänyt 7 artiklan 1 kohdan ja 18 artiklan mukaisesti.

V LUKU

VALVONTATOIMENPITEET

1 JAKSO

Rekisterit aluksista ja tonnikalarysistä

20 artikla

Alusrekisteri

1.   Kunkin jäsenvaltion on tapauksen mukaan kuukautta ennen 11 ja 12 artiklassa tarkoitettujen kalastuskausien alkamista tai kuukautta ennen lupakauden alkamista lähetettävä komissiolle sähköisessä muodossa vuosittain

a)	luettelo kaikista lippunsa alla purjehtivista pyyntialuksista, jotka saavat niille myönnetyn kalastusluvan nojalla kalastaa aktiivisesti tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä;

b)	luettelo kaikista muista lippunsa alla purjehtivista kalastusaluksista, jotka eivät ole pyyntialuksia ja jotka saavat harjoittaa tonnikalaan liittyvää toimintaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä.

2.   Molemmat luettelot on laadittava ICCAT:n edellyttämien tietojen ja datan toimittamista koskevissa ohjeissa olevan mallin mukaisesti.

3.   Kalastusalus voi kalenterivuoden aikana sisältyä molempiin 1 kohdassa tarkoitettuihin luetteloihin, kunhan se ei ole molemmissa luetteloissa yhtä aikaa.

4.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin luetteloihin on merkittävä aluksen nimi ja unionin alusrekisterinumero (CFR-numero) komission asetuksen (EY) N:o 26/2004 (16) liitteessä I määritellyn mukaisesti.

5.   Jälkikäteen toimitettuja tietoja ei hyväksytä. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin luetteloihin myöhemmin kalenterivuoden aikana tehtävät muutokset voidaan hyväksyä ainoastaan, jos ilmoitettu kalastusalus on oikeutetuista toiminnallisista tai pakottavista syistä estynyt osallistumasta toimintaan. Tällöin asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta heti komissiolle sekä annettava

a)	täydelliset tiedot 1 kohdassa tarkoitettuihin luetteloihin sisällytetyn aluksen korvaavasta yhdestä tai useammasta kalastusaluksesta; ja

b)	täydellinen selvitys syistä, joilla aluksen korvaaminen perustellaan, sekä asianmukaiset tätä tukevat todisteet tai lisätiedot.

6.   Komissio lähettää 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot ICCAT:n sihteeristölle, jotta kyseiset alukset voidaan kirjata ICCAT:n rekisteriin pyyntialuksista, joilla on lupa kalastaa aktiivisesti tonnikalaa, tai ICCAT:n rekisteriin kaikista muista kalastusaluksista (pyyntialuksia lukuun ottamatta), joilla on lupa harjoittaa tonnikalaan liittyvää toimintaa.

7.   Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1936/2001 (17) 8 a artiklan 2, 6, 7 ja 8 kohtaa sovelletaan tarvittavin muutoksin.

21 artikla

Suhde asetukseen (EY) N:o 1224/2009

Jollei tässä luvussa toisin säädetä, tässä luvussa säädettyjä valvontatoimenpiteitä sovelletaan niiden valvontatoimenpiteiden lisäksi, joista säädetään asetuksessa (EY) N:o 1224/2009.

22 artikla

Alusten kalastusluvat

1.   Rajoittamatta 16 artiklan soveltamista unionin alukset, joita ei ole kirjattu 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin ICCAT:n rekistereihin, eivät saa kalastaa, pitää aluksella, jälleenlaivata, kuljettaa, siirtää, jalostaa tai purkaa aluksesta tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä.

2.   Kun aluskohtainen kiintiö katsotaan käytetyn loppuun, lippujäsenvaltion on peruutettava tonnikalan kalastuslupa, ja se voi vaatia alusta siirtymään viipymättä osoittamaansa satamaan.

23 artikla

Rekisteri tonnikalarysistä, joilla saa kalastaa tonnikalaa

1.   Kunkin jäsenvaltion on lähetettävä komissiolle sähköisessä muodossa vuosittain viimeistään 15 päivänä helmikuuta luettelo tonnikalarysistään, joilla saadaan niille myönnetyn kalastusluvan nojalla kalastaa tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä. Luettelossa on oltava tonnikalarysien nimet ja rekisterinumerot, ja se on laadittava ICCAT:n edellyttämien tietojen ja datan toimittamista koskevissa ohjeissa olevan mallin mukaisesti.

2.   Komissio lähettää luettelon ICCAT:n sihteeristölle, jotta nämä tonnikalarysät voidaan kirjata ICCAT:n rekisteriin tonnikalarysistä, joilla saa kalastaa tonnikalaa.

3.   Unionin tonnikalarysillä, joita ei ole kirjattu ICCAT:n rekisteriin, ei saa kalastaa, pitää, siirtää, siirtää kasvatuskassiin tai purkaa tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä.

4.   Asetuksen (EY) N:o 1936/2001 8 a artiklan 2, 4, 6, 7 ja 8 kohtaa sovelletaan tarvittavin muutoksin.

24 artikla

Yhteiset kalastustoimet

1.   Tonnikalaa koskevat yhteiset kalastustoimet ovat sallittuja ainoastaan asianomaisen lippujäsenvaltion tai asianomaisten lippujäsenvaltioiden suostumuksella. Luvan saadakseen kunkin kurenuotta-aluksen on oltava varustettu tonnikalan kalastukseen, ja sillä on oltava aluskohtainen kiintiö. Muiden sopimuspuolten kanssa toteutettavia yhteisiä kalastustoimia ei sallita.

2.   Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet saadakseen yhteiseen kalastustoimeen osallistumislupaa hakevilta kalastusaluksiltaan seuraavat tiedot:

a)	toimen kesto;

b)	toimeen osallistuvien toimijoiden henkilöllisyys;

c)	aluskohtaiset kiintiöt;

d)	saaliiden jakoperuste toimeen osallistuvien alusten välillä; ja

e)	tiedot määräpaikkana olevista kalanviljelylaitoksista.

3.   Kunkin jäsenvaltion on lähetettävä 2 kohdassa tarkoitetut tiedot komissiolle vähintään 15 päivää ennen toimen alkamista liitteessä VI olevan mallin mukaisesti. Komissio toimittaa nämä tiedot ICCAT:n sihteeristölle ja yhteiseen kalastustoimeen osallistuvien muiden kalastusalusten lippujäsenvaltioille viimeistään kymmenen päivää ennen toimen alkamista.

4.   Edellä 3 kohdassa vahvistettua määräaikaa ei ylivoimaisen esteen sattuessa sovelleta 2 kohdan e alakohdan nojalla pyydettäviin tietoihin. Tällaisessa tapauksessa jäsenvaltio voi toimittaa komissiolle päivitetyt tiedot mahdollisimman pian sekä kuvauksen ylivoimaisen esteen aiheuttaneista tapahtumista. Komissio toimittaa nämä tiedot ICCAT:n sihteeristölle.

2 JAKSO

Saaliit

25 artikla

Kirjaamista koskevat vaatimukset

1.   Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 14, 15, 23 ja 24 artiklan noudattamisen lisäksi unionin kalastusaluksen päällikön on soveltuvin osin kirjattava kalastuspäiväkirjaan tämän asetuksen liitteessä II olevassa A osassa luetellut tiedot.

2.   Unionin hinausalusten, apualusten ja jalostusalusten päälliköiden on kirjattava toimintansa liitteessä II olevassa B, C ja D osassa esitettyjen vaatimusten mukaisesti.

26 artikla

Päälliköiden ja tonnikalarysien haltijoiden toimittamat saalisilmoitukset

1.   Tonnikalaa aktiivisesti kalastavan pyyntialuksen päällikön on lähetettävä lippujäsenvaltionsa viranomaisille päivittäin kalastuspäiväkirjasta saadut tiedot, joissa ilmoitetaan ICCAT-rekisterinumero, aluksen nimi, lupakauden alkamis- ja päättymisajankohta, päivämäärä, kellonaika, sijainti (leveys- ja pituusasteet) sekä yleissopimusalueella pyydetyn tonnikalan paino ja lukumäärä. Päällikön on lähetettävä kyseiset tiedot sähköisesti liitteessä V esitetyssä muodossa koko sen ajan, jona alus saa kalastaa tonnikalaa.

2.   Kurenuotta-aluksen päällikön on laadittava 1 kohdassa tarkoitetut päivittäiset ilmoitukset kustakin kalastustoimesta, myös kalastustoimista, joissa saalista ei ole saatu.

3.   Toimijan on lähetettävä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset lippujäsenvaltionsa viranomaisille päivittäin viimeistään klo 9.00 (GMT) edellisen päivän osalta, kun kyseessä ovat kurenuotta-alukset ja yli 24 metrin pituiset alukset, ja viimeistään maanantaina keskiyöllä edellisen, sunnuntaina keskiyöllä (GMT) päättyneen viikon osalta, kun kyseessä ovat muut pyyntialukset.

4.   Tonnikalarysien haltijoiden, jotka kalastavat tonnikalaa aktiivisesti, on lähetettävä päivittäinen saalisilmoitus, jossa ilmoitetaan ICCAT-rekisterinumero, päivämäärä, kellonaika, saaliit (kalojen paino ja lukumäärä), myös silloin kun saalista ei ole saatu. Tonnikalarysien haltijoiden on lähetettävä nämä tiedot 48 tunnin kuluessa sähköisesti liitteessä V esitetyssä muodossa jäsenvaltionsa viranomaisille koko sen ajan, jona ne saavat kalastaa tonnikalaa.

5.   Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa annetaan tämän artiklan 1–4 kohdan ja liitteen V mukaisesti tehtävää alusten ja tonnikalarysien toiminnan kirjaamista ja siitä raportoimista koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 59 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

27 artikla

Jäsenvaltioiden lähettämät viikoittaiset ja kuukausittaiset saalisilmoitukset

1.   Kunkin jäsenvaltion on 26 artiklassa tarkoitetut saalisilmoitukset saatuaan toimitettava ne sähköisessä muodossa viipymättä komissiolle; jäsenvaltion on toimitettava komissiolle viipymättä kaikkien kalastusalusten ja tonnikalarysien viikoittaiset saalisilmoitukset liitteessä V esitetyn mallin mukaisesti. Komissio toimittaa kyseiset tiedot viikoittain ICCAT:n sihteeristölle ICCAT:n edellyttämien tietojen ja datan toimittamista koskevissa ohjeissa olevan mallin mukaisesti.

2.   Kunkin jäsenvaltion on ennen kunkin kuukauden 15 päivää ilmoitettava komissiolle Itä-Atlantilla ja Välimerellä pyydetyt tonnikalamäärät, jotka on purettu, jälleenlaivattu, pyydetty tonnikalarysällä tai siirretty kasvatuskassiin edellisen kuukauden aikana, kun nämä toimet on suoritettu kyseisen jäsenvaltion lipun alla purjehtivilla tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröidyillä kalastusaluksilla tai tonnikalarysillä. Toimitettavat tiedot on jäsenneltävä pyydystyypeittäin, myös sivusaaliiden ja urheilu- ja virkistyskalastussaaliiden osalta ja silloin kun saalista ei ole saatu. Komissio toimittaa nämä tiedot viipymättä ICCAT:n sihteeristölle.

28 artikla

Tiedot kiintiöiden käyttämisestä loppuun

1.   Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 34 artiklan säännösten lisäksi kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle, kun tämän asetuksen 11 tai 12 artiklassa tarkoitetulle pyydysryhmälle osoitetusta kiintiöstä katsotaan saavutetun 80 prosenttia.

2.   Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 35 artiklan säännösten lisäksi kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle, kun tämän asetuksen 11 tai 12 artiklassa tarkoitetulle pyydysryhmälle taikka yhteiselle kalastustoimelle tai kurenuotta-alukselle osoitettu kiintiö katsotaan käytetyn loppuun.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen mukana on toimitettava viralliset asiakirjat, joissa esitetään todisteet jäsenvaltion laivastolle, pyydysryhmälle, yhteiselle kalastustoimelle tai aluskohtaisella kiintiöllä kalastaville aluksille esittämästä kalastuskiellosta tai satamaanpaluukehotuksesta, mukaan lukien selkeä maininta kalastuskiellon alkamispäivämäärästä ja -kellonajasta.

29 artikla

Jäsenvaltioiden vuotuiset saalisilmoitukset

1.   Kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle vuosittain viimeistään 15 päivänä maaliskuuta yksityiskohtaiset tiedot kaikista edellisen kalastusvuoden aikana Itä-Atlantilla ja Välimerellä saaduista tonnikalasaaliista. Näihin tietoihin on sisällyttävä seuraavat seikat:

a)	kunkin pyyntialuksen nimi ja ICCAT-numero;

b)	kunkin pyyntialuksen lupakausi tai lupakaudet;

c)	kunkin pyyntialuksen kokonaissaaliit, myös silloin kun saalista ei ole saatu, koko lupakaudelta tai kaikilta lupakausilta;

d)	niiden päivien kokonaismäärä, joina kukin pyyntialus on kalastanut Itä-Atlantilla ja Välimerellä, koko lupakaudelta tai kaikilta lupakausilta; ja

e)	kunkin pyyntialuksen kokonaissaaliit, jotka on saatu lupakauden ulkopuolella (sivusaaliit), myös silloin kun saalista ei ole saatu.

2.   Niistä pyyntialuksista, joilla ei ole lupaa kalastaa aktiivisesti tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä mutta jotka ovat saaneet tonnikalaa sivusaaliina, on toimitettava komissiolle samana 1 kohdassa tarkoitettuna päivänä tiedot, joihin on sisällyttävä seuraavat seikat:

a)	aluksen nimi ja ICCAT-numero tai kansallinen rekisterinumero, jos alusta ei ole rekisteröity ICCAT:ssa; ja

b)	tonnikalan kokonaissaaliit.

3.   Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle kaikki tiedot aluksista, joihin ei sovelleta 1 ja 2 kohtaa mutta joiden tiedetään tai oletetaan kalastaneen tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä.

4.   Komissio toimittaa 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti saamansa tiedot ICCAT:n sihteeristölle.

3 JAKSO

Purkamiset ja jälleenlaivaukset

30 artikla

Nimetyt satamat

1.   Kunkin jäsenvaltion on nimettävä satamat tai lähellä rannikkoa oleva paikat, joissa tonnikalan purkamis- tai jälleenlaivaustoimet saa tehdä, jäljempänä ’nimetyt satamat’.

2.   Jotta satama voidaan määritellä nimetyksi satamaksi, satamajäsenvaltion on täsmennettävä sallitut purkamis- ja jälleenlaivausajankohdat ja -paikat.

3.   Kunkin jäsenvaltion on toimitettava luettelo nimetyistä satamista vuosittain viimeistään 15 päivänä helmikuuta komissiolle, joka toimittaa nämä tiedot edelleen ICCAT:n sihteeristölle.

4.   Kalastusaluksista on kiellettyä purkaa tai jälleenlaivata Itä-Atlantilla ja Välimerellä pyydettyä tonnikalaa muualla kuin sopimuspuolten tai jäsenvaltioiden 1 ja 2 kohdan mukaisesti nimeämissä satamissa tai lähellä rannikkoa olevissa paikoissa.

31 artikla

Purkaminen

1.   Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 17 artiklaa sovelletaan kokonaispituudeltaan vähintään 12 metriä pitkien, tämän asetuksen 20 artiklassa tarkoitettuun alusluetteloon kuuluvien unionin kalastusalusten päälliköihin. Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 17 artiklan mukainen saapumisen ennakkoilmoitus on lähetettävä sen jäsenvaltion (myös lippujäsenvaltion) tai sopimuspuolen, jonka satamia tai purkamislaitteistoja päälliköt aikovat käyttää, toimivaltaiselle viranomaiselle.

2.   Lisäksi 20 artiklassa tarkoitettuun alusluetteloon kuuluvien unionin kalastusalusten, joiden suurin pituus on alle 12 metriä, päälliköiden on ilmoitettava sen jäsenvaltion (myös lippujäsenvaltion) tai sopimuspuolen, jonka satamia tai purkamislaitteistoja he aikovat käyttää, toimivaltaiselle viranomaiselle vähintään neljä tuntia ennen arvioitua satamaan saapumisaikaa seuraavat tiedot:

a)	arvioitu saapumisaika;

b)	aluksella olevan tonnikalan arvioitu määrä; ja

c)	sitä maantieteellistä aluetta koskevat tiedot, jolta saaliit on pyydetty.

3.   Jos jäsenvaltioilla on unionin sovellettavan lainsäädännön nojalla lupa soveltaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua aikaa lyhyempää määräaikaa ilmoituksen tekemiseen, aluksella olevan tonnikalan arvioidut määrät voidaan ilmoittaa näin ollen sovellettavalla ilmoittamishetkellä ennen saapumista. Jos kalastusalueet ovat alle neljän tunnin päässä satamasta, aluksella olevan tonnikalan arvioituja määriä voidaan muuttaa milloin tahansa ennen saapumista.

4.   Satamajäsenvaltion viranomaisten on pidettävä kirjaa kaikista kuluvan vuoden ennakkoilmoituksista.

5.   Satamajäsenvaltion asianomaisten valvontaviranomaisten on 55 artiklan 2 kohdan mukaisesti valvottava kaikkia purkamisia, ja tietty prosenttiosuus on tarkastettava perustuen riskinarviointiin, jossa otetaan huomioon kiintiö, laivaston koko ja pyyntiponnistus. Tällainen kunkin jäsenvaltion käyttöönottama valvontajärjestelmä on esiteltävä yksityiskohtaisesti 53 artiklassa tarkoitetussa vuotuisessa tarkastussuunnitelmassa. Tätä valvontajärjestelmää sovelletaan myös keruutoimiin.

6.   Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 23 artiklan 1 kohdan lisäksi unionin pyyntialusten päälliköiden on kunkin kalastusmatkan jälkeen aluksen pituudesta riippumatta toimitettava purkamisilmoitus lippujäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille ja, jos saalis on purettu toisen jäsenvaltion tai sopimuspuolen satamassa, tämän satamajäsenvaltion tai sopimuspuolen toimivaltaisille viranomaisille.

7.   Kaikki puretut saaliit on punnittava.

32 artikla

Jälleenlaivaus

1.   Tonnikalan jälleenlaivaus merellä yleissopimusalueella on kiellettyä kaikissa olosuhteissa.

2.   Kalastusalukset saavat jälleenlaivata tonnikalasaaliita ainoastaan nimetyissä satamissa 30 artiklassa säädetyin edellytyksin.

3.   Satamajäsenvaltion on varmistettava tarkastusten täydellinen kattavuus kaikkina jälleenlaivaamisaikoina kaikissa jälleenlaivaamispaikoissa.

4.   Vastaanottavan kalastusaluksen päällikön tai hänen edustajansa on ennen aluksen satamaan saapumista ilmoitettava sen jäsenvaltion tai sopimuspuolen, jonka satamaa aiotaan käyttää, toimivaltaisille viranomaisille vähintään 48 tuntia ennen arvioitua saapumisaikaa seuraavat tiedot:

a)	arvioitu saapumispäivä, -aika ja -satama;

b)	aluksella olevan tonnikalan arvioitu määrä ja tiedot maantieteellisestä alueesta, jolta se on pyydetty;

c)

jälleenlaivaavan kalastusaluksen nimi ja sen numero sellaisia pyyntialuksia koskevassa ICCAT:n rekisterissä, joilla on lupa kalastaa aktiivisesti tonnikalaa, tai sellaisia muita kalastusaluksia koskevassa ICCAT:n rekisterissä, joilla on lupa harjoittaa tonnikalaan liittyvää toimintaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä;

d)

vastaanottavan kalastusaluksen nimi ja sen numero sellaisia pyyntialuksia koskevassa ICCAT:n rekisterissä, joilla on lupa kalastaa aktiivisesti tonnikalaa, tai sellaisia muita kalastusaluksia koskevassa ICCAT:n rekisterissä, joilla on lupa harjoittaa tonnikalaan liittyvää toimintaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä; ja

e)	jälleenlaivattavan tonnikalasaaliin tonnimäärä ja maantieteellinen pyyntialue.

5.   Kalastusalusten ei saa antaa jälleenlaivata, jos ne eivät ole saaneet ennakkolupaa lippuvaltioltaan.

6.   Jälleenlaivaavan kalastusaluksen päällikön on ennen jälleenlaivauksen alkamista ilmoitettava lippuvaltiolleen seuraavat tiedot:

a)	jälleenlaivattavan tonnikalan määrät;

b)	jälleenlaivauksen päivämäärä ja jälleenlaivaussatama;

c)

vastaanottavan kalastusaluksen nimi, rekisterinumero ja lippuvaltio sekä sen numero sellaisia pyyntialuksia koskevassa ICCAT:n rekisterissä, joilla on lupa kalastaa aktiivisesti tonnikalaa, tai sellaisia muita kalastusaluksia koskevassa ICCAT:n rekisterissä, joilla on lupa harjoittaa tonnikalaan liittyvää toimintaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä; ja

d)	maantieteellinen alue, jolta tonnikalasaalis on pyydetty.

7.   Jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on tarkastettava kaikki jälleenlaivaukset nimetyssä satamassa. Kyseisten viranomaisten on

a)	tarkastettava vastaanottava kalastusalus sen saapuessa ja tarkastettava jälleenlaivaustoimeen liittyvä lasti ja asiakirjat;

b)	lähetettävä selvitys jälleenlaivaamisesta jälleenlaivaavan kalastusaluksen lippuvaltion viranomaisille viiden päivän kuluessa jälleenlaivaamisen päättymisestä.

8.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1224/2009 21 ja 22 artiklassa säädetään, unionin kalastusalusten päälliköiden on aluksen pituudesta riippumatta täytettävä ICCAT:n jälleenlaivausilmoitus ja lähetettävä se sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jonka lipun alla kalastusalus purjehtii. Ilmoitus on toimitettava 48 tunnin kuluessa satamassa suoritetun jälleenlaivauksen päivästä tämän asetuksen liitteessä III olevan mallin mukaisesti.

4 JAKSO

Siirtotoimet

33 artikla

Siirtolupa

1.   Ennen kaikkia siirtotoimia pyyntialuksen tai hinausaluksen päällikön taikka sen kalanviljelylaitoksen hoitajan tai tonnikalarysän haltijan, josta kyseinen siirto on peräisin, on lähetettävä asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille siirtoa koskeva ennakkoilmoitus, josta käy ilmi

a)	pyyntialuksen, hinausaluksen, kalanviljelylaitoksen tai tonnikalarysän nimi ja ICCAT-rekisterinumero;

b)	siirron arvioitu ajankohta;

c)	siirrettävän tonnikalan arvioitu määrä;

d)	tiedot paikasta (leveysaste/pituusaste), jossa siirto toteutetaan, sekä tunnistettavat kasvatuskassin numerot;

e)	vastaanottavan hinausaluksen nimi, hinattavien kasvatuskassien lukumäärä ja tapauksen mukaan ICCAT-rekisterinumero;

f)	tonnikalan määräpaikkana oleva satama, kalanviljelylaitos tai kasvatuskassi.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tarkoitusta varten kullekin kasvatuskassille annetaan yksilöllinen tunnistenumero. Numerot on annettava käyttäen yksilöllistä numerointijärjestelmää, joka koostuu vähintään hinausaluksen lippujäsenvaltion kolmikirjaimisesta koodista, jonka jäljessä on kolme numeroa.

3.   Pyyntialusten, hinausalusten, kalanviljelylaitosten tai tonnikalarysien ei saa antaa jälleenlaivata, jos ne eivät ole saaneet ennakkolupaa asianomaiselta jäsenvaltiolta. Kyseisen jäsenvaltion viranomaisten on päätettävä kunkin siirtotoimen osalta, myöntävätkö ne siihen luvan. Tätä varten kullekin siirtotoimelle annetaan yksilöllinen tunnistenumero, joka ilmoitetaan tapauksen mukaan kalastusaluksen päällikölle, tonnikalarysän haltijalle tai kalanviljelylaitoksen hoitajalle. Jos lupa myönnetään, tunnistenumero koostuu jäsenvaltion kolmikirjaimisesta koodista, vuoden ilmaisevista neljästä numerosta ja kolmikirjaimisesta koodista ”AUT” (lupa) sekä niitä seuraavista järjestysnumeroista. Jos lupa evätään, numero koostuu jäsenvaltion kolmikirjaimisesta koodista, vuoden ilmaisevista neljästä numerosta ja kolmikirjaimisesta koodista ”NEG” (ei lupaa) sekä niitä seuraavista järjestysnumeroista.

4.   Jos kaloja kuolee siirtotoimen aikana, asianomaisten jäsenvaltioiden ja siirrossa mukana olleiden toimijoiden on toimittava liitteen XII mukaisesti.

5.   Tapauksen mukaan pyyntialuksesta, hinausaluksesta, kalanviljelylaitoksesta tai tonnikalarysästä vastuussa olevan jäsenvaltion on myönnettävä tai evättävä siirtolupa 48 tunnin kuluessa siirtoa koskevan ennakkoilmoituksen tekemisestä.

6.   Asianomaisen jäsenvaltion myöntämä siirtolupa ei vaikuta kasvatuskassiinsiirtotoimea koskevan luvan myöntämiseen.

34 artikla

Siirtoluvan epääminen

1.   Aluksesta, tonnikalarysästä tai kalanviljelylaitoksesta vastuussa oleva jäsenvaltio ei saa myöntää lupaa siirtoon, jos se katsoo siirtoa koskevan ennakkoilmoituksen saatuaan, että

a)	pyyntialuksella tai tonnikalarysällä, jonka on ilmoitettu pyytäneen kalat, ei ole riittävää kiintiötä;

b)	pyyntialus tai tonnikalarysän haltija ei ole ilmoittanut kalamäärää asianmukaisesti tai kalamäärälle ei ole myönnetty lupaa kasvatuskassiinsiirtoon tai määrää ei ole otettu huomioon mahdollisesti sovellettavan kiintiön käyttämiseksi;

c)	pyyntialuksella tai tonnikalarysällä, jonka on ilmoitettu pyytäneen kalat, ei ole lupaa pyytää tonnikalaa; tai

d)

hinausalusta, joka on ilmoitettu kalojen siirron vastaanottajaksi, ei ole merkitty 20 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun ICCAT:n rekisteriin kaikista muista kalastusaluksista (pyyntialuksia lukuun ottamatta), joilla on lupa harjoittaa tonnikalaan liittyvää toimintaa, tai sille ei ole asennettu satelliittiseurantajärjestelmää.

2.   Jos siirtoon ei myönnetä lupaa,

a)	pyyntialuksesta tai tonnikalarysästä vastuussa olevan jäsenvaltion on annettava vapauttamismääräys tapauksen mukaan pyyntialuksen päällikölle, tonnikalarysän haltijalle tai kalanviljelylaitoksen hoitajalle ja ilmoitettava heille, että siirtoon ei myönnetä lupaa ja että kalat on vapautettava mereen;

b)	tapauksen mukaan pyyntialuksen päällikön, kalanviljelylaitoksen hoitajan tai tonnikalarysän haltijan on vapautettava kalat;

c)	tonnikalat on vapautettava liitteessä XI vahvistettuja menettelyjä noudattaen.

35 artikla

Valvonta videokameran avulla

1.   Tonnikalaa siirtävän pyyntialuksen tai hinausaluksen päällikön, kalanviljelylaitoksen hoitajan tai tonnikalarysän haltijan on varmistettava, että siirtotoimia valvotaan vedenalaisen videokameran avulla, jotta siirrettävien kalojen lukumäärä voidaan todentaa. Videotallennusta koskevien vähimmäisvaatimusten ja menettelyjen on oltava liitteen IX mukaisia.

2.   Kunkin aluksesta, tonnikalarysästä tai kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut videotallenteet ovat ICCAT:n tarkastajien ja alueellisten tarkkailijoiden käytettävissä.

3.   Kunkin aluksesta, tonnikalarysästä tai kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut videotallenteet ovat unionin tarkastajien ja kansallisten tarkkailijoiden käytettävissä.

4.   Kunkin aluksesta, tonnikalarysästä tai kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet alkuperäisen videotallenteen korvaamisen, editoinnin tai muuntelun välttämiseksi.

36 artikla

ICCAT:n alueellisten tarkkailijoiden tekemät todennukset sekä tutkimuksen aloittaminen ja tekeminen

1.   Jäljempänä 51 artiklassa ja liitteessä VII esitetyn mukaisesti pyyntialuksella tai tonnikalarysällä olevan ICCAT:n alueellisen tarkkailijan on kirjattava suoritetut siirtotoimet ja raportoitava niistä, tarkkailtava ja arvioitava siirrettyjä saaliita ja todennettava 33 artiklassa tarkoitettuun siirtoa koskevaan ennakkolupaan ja 38 artiklassa tarkoitettuun ICCAT:n siirtoilmoitukseen tehdyt merkinnät.

2.   Jos ICCAT:n alueellisen tarkkailijan, asianomaisten valvontaviranomaisten ja/tai pyyntialuksen päällikön tai tonnikalarysän edustajan tekemien saalisarvioiden välillä on lukumääränä ilmaistuna yli kymmenen prosentin ero tai jos videotallenteen laatu tai selkeys ei ole riittävä tällaisten arviointien tekemiseksi, pyyntialuksesta, kalanviljelylaitoksesta tai tonnikalarysästä vastuussa olevan jäsenvaltion on aloitettava tutkimus, joka on saatettava päätökseen ennen kuin kalat siirretään kalanviljelylaitoksella kasvatuskassiin tai joka tapauksessa 96 tunnin kuluessa tutkimuksen aloittamisesta. Kasvatuskassiinsiirtoa ei saa sallia eikä tonnikalasaalisasiakirjassa (BCD) olevaa, pyyntiä käsittelevää kohtaa vahvistaa ennen kuin kyseisen tutkimuksen tulokset ovat selvillä.

3.   Jos videotallenteen laatu tai selkeys ei kuitenkaan ole riittävä lukumäärän arvioimiseksi, toimija voi pyytää aluksen, tonnikalarysän tai kalanviljelylaitoksen lippuvaltion viranomaisilta lupaa toteuttaa uusi siirtotoimi ja esittää vastaava videotallenne ICCAT:n alueelliselle tarkkailijalle.

4.   ICCAT:n alueellinen tarkkailija saa allekirjoittaa ICCAT:n siirtoilmoituksen ainoastaan, jos hänen havaintonsa ovat ICCAT:n säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden mukaisia ja jos siirtoilmoituksen sisältämät tiedot vastaavat hänen havaintojaan, myös 35 artiklan 1 kohdassa edellytetyn sääntöjen mukaisen videotallenteen osalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tarkastajan tekemiä todennuksia. Siirtoilmoituksessa on oltava ICCAT:n alueellisen tarkkailijan allekirjoitus, nimenselvennys ja ICCAT-numero.

5.   ICCAT:n alueellisen tarkkailijan on myös todennettava, että ICCAT:n siirtoilmoitus toimitetaan hinausaluksen päällikölle taikka kalanviljelylaitoksen tai tonnikalarysän edustajalle.

37 artikla

Toimenpiteet kasvatuskassiin siirrettävän tonnikalan lukumäärän ja painon arvioimiseksi

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet ja toimet tutkiakseen tarkemmin, miten pyynti- ja kasvatuskassiinsiirtohetkellä voitaisiin paremmin arvioida niin tonnikalojen lukumäärää kuin painoakin. Kunkin jäsenvaltion on raportoitava toteutetuista toimenpiteistä vuosittain viimeistään 22 päivänä elokuuta komissiolle, joka toimittaa kyseiset raportit SCRS:lle.

38 artikla

Siirtoilmoitus

1.   Pyynti- tai hinausaluksen päällikön, tonnikalarysän haltijan tai kalanviljelylaitoksen hoitajan on siirtotoimen lopuksi täytettävä liitteessä IV esitetyn mallin mukainen ICCAT:n siirtoilmoitus ja toimitettava se oman jäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille.

2.   Aluksesta, kalanviljelylaitoksesta tai tonnikalarysästä, josta kyseinen siirto on peräisin, vastuussa olevan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on numeroitava siirtoilmoituslomakkeet. Numerointijärjestelmän on koostuttava jäsenvaltion kolmikirjaimisesta koodista, jonka jäljessä ovat vuoden ilmaisevat neljä numeroa ja kolme järjestysnumeroa, joita seuraa kolmikirjaiminen koodi ”ITD” (MS-20**/xxx/ITD).

3.   Alkuperäisen siirtoilmoituksen on seurattava siirrettävien kalojen mukana. Pyyntialuksen päällikön, tonnikalarysän haltijan, hinausaluksen päällikön tai kalanviljelylaitoksen hoitajan on pidettävä itsellään ilmoituksen jäljennös.

4.   Siirtotoimet suorittavien alusten (hinausalukset mukaan lukien) päälliköiden on kirjattava toimintansa liitteessä II esitettyjen vaatimusten mukaisesti.

39 artikla

Täytäntöönpanosäädökset

Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa säädetään 33–38 artiklassa ja kyseisissä artikloissa mainituissa liitteissä tarkoitettuja siirtotoimia koskevista yksityiskohtaisista säännöistä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 59 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

5 JAKSO

Kasvatuskassiinsiirtotoimet

40 artikla

Kasvatuskassiinsiirtolupa

1.   Ennen kunkin kasvatuskassiinsiirtotoimen alkua on kiellettävä kuljetuskassien ankkuroiminen 0,5 meripeninkulman sisällä kalanviljelylaitokselta.

2.   Ennen kasvatuskassiinsiirtotoimea on kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen ilmoitettava pyyntialuksesta tai tonnikalarysästä vastuussa olevalle jäsenvaltiolle tai sopimuspuolelle kyseisen aluksen tai tonnikalarysän pyytämät määrät ja pyydettävä lupaa kasvatuskassiinsiirtoon.

3.   Kasvatuskassiinsiirtotoimea ei saa aloittaa ilman ennakkolupaa, jonka antaa

a)	pyyntialuksesta tai tonnikalarysästä vastuussa oleva jäsenvaltio tai sopimuspuoli; tai

b)	kalanviljelylaitoksesta vastuussa oleva jäsenvaltio tai sopimuspuoli, jos siitä on sovittu asianomaisten jäsenvaltioiden kesken tai asianomaisen lippusopimuspuolen kanssa.

4.   Pyyntialuksesta, tonnikalarysästä tai tapauksen mukaan kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion tai sopimuspuolen on myönnettävä tai evättävä lupa kasvatuskassiinsiirtoon yhden työpäivän sisällä pyynnön esittämisestä ja 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamisesta. Jos pyyntialuksesta tai tonnikalarysästä vastuussa olevalta jäsenvaltiolta tai sopimuspuolelta ei saada vastausta yhden työpäivän kuluessa, kalanviljelylaitoksesta vastuussa oleva jäsenvaltio tai sopimuspuoli voi myöntää luvan kasvatuskassiinsiirtoon.

5.   Tonnikala on siirrettävä kasvatuskassiin ennen 15 päivää elokuuta, jollei kalat vastaanottavasta laitoksesta vastuussa oleva jäsenvaltio tai sopimuspuoli esitä hyväksyttäviä perusteita. Tällaiset perusteet on toimitettava kasvatuskassiinsiirtoraportin mukana.

41 artikla

Kasvatuskassiinsiirtoluvan epääminen

1.   Pyyntialuksesta, tonnikalarysästä tai tapauksen mukaan kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion on evättävä lupa kasvatuskassiinsiirtoon, jos se katsoo 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot saatuaan, että

a)	pyyntialuksella tai tonnikalarysällä, jonka on ilmoitettu pyytäneen kalat, ei ollut riittävää kiintiötä kattamaan kasvatuskassiin siirretyt tonnikalat;

b)	pyyntialus tai tonnikalarysä ei ole ilmoittanut kalamäärää asianmukaisesti tai sitä ei ole otettu huomioon sovellettavan kiintiön laskemiseksi; tai

c)	pyyntialuksella tai tonnikalarysällä, jonka on ilmoitettu pyytäneen kalat, ei ole lupaa pyytää tonnikalaa.

2.   Jos lupaa kasvatuskassiinsiirtoon ei myönnetä, pyyntialuksesta vastuussa olevan jäsenvaltion tai sopimuspuolen on pyydettävä kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevaa jäsenvaltiota tai sopimuspuolta takavarikoimaan saaliit ja vapauttamaan kalat vapauttamismääräyksellä.

3.   Saatuaan vapauttamismääräyksen kalanviljelylaitoksen hoitajan on tehtävä vapautus liitteen XI mukaisesti.

42 artikla

Tonnikalasaalisasiakirjat

Kalanviljelylaitoksista vastuussa olevan jäsenvaltion on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 640/2010 (18) mukaisesti kiellettävä sellaisten tonnikalojen siirto kasvatuskassiin kasvatustarkoituksessa, joiden mukana ei ole ICCAT:n vaatimia asiakirjoja. Asiakirjojen on oltava tarkkoja ja täydellisiä sekä pyyntialuksista tai tonnikalarysistä vastuussa olevan jäsenvaltion tai sopimuspuolen viranomaisten vahvistamia ja validoimia.

43 artikla

Tarkastukset

Kalanviljelylaitoksista vastuussa olevien jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tarkastaakseen kaikki kasvatuskassiinsiirtotoimet kalanviljelylaitoksissa.

44 artikla

Valvonta videokameran avulla

1.   Kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion on varmistettava, että kasvatuskassiinsiirtotoimia valvotaan vedenalaisen videokameran avulla. Kustakin kasvatuskassiinsiirtotoimesta on tuotettava videotallenne liitteen IX mukaisesti.

2.   Kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut videotallenteet ovat ICCAT:n tarkastajien ja alueellisten tarkkailijoiden käytettävissä.

3.   Kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut videotallenteet ovat unionin tarkastajien ja kansallisten tarkkailijoiden käytettävissä.

4.   Kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet alkuperäisen videotallenteen korvaamisen, editoinnin tai muuntelun välttämiseksi.

45 artikla

Tutkimusten aloittaminen ja tekeminen

1.   Jos ICCAT:n alueellisen tarkkailijan, jäsenvaltion asianomaisten valvontaviranomaisten tai kalanviljelylaitoksen hoitajan tekemät tonnikalojen lukumäärinä ilmaistut arviot eroavat toisistaan yli kymmenen prosenttia, kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion on aloitettava tutkimus yhteistyössä pyyntialuksesta tai tonnikalarysästä vastuussa olevan jäsenvaltion tai sopimuspuolen kanssa.

2.   Kaloja ei saa kerätä eikä tonnikalasaalisasiakirjassa olevaa, kasvatusta käsittelevää kohtaa saa vahvistaa, ennen kuin kyseisen tutkimuksen tulokset ovat selvillä.

3.   Kalanviljelylaitoksesta vastuussa oleva jäsenvaltio ja pyyntialuksesta tai tonnikalarysästä vastuussa oleva jäsenvaltio, jotka suorittavat tutkimuksen, voivat käyttää muitakin saatavillaan olevia tietoja, myös 46 artiklassa tarkoitettujen ohjelmien tuloksia, saattaakseen tutkimuksen loppuun.

46 artikla

Toimenpiteet ja ohjelmat kasvatuskassiin siirrettävien tonnikalojen lukumäärän ja painon arvioimiseksi

1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava 37 artiklassa tarkoitetut tarvittavat toimenpiteet ja toimet.

2.   Ohjelmalla, jossa käytetään stereokamerajärjestelmiä tai vastaavan tarkkuuden tarjoavia vaihtoehtoisia tekniikoita, on katettava 100 prosenttia kaikista kasvatuskassiinsiirtotoimista, jotta voidaan määrittää kalojen lukumäärä ja paino kussakin kasvatuskassiinsiirtotoimessa.

3.   Ohjelma on toteutettava liitteessä X olevassa B jaksossa vahvistettuja menettelyjä noudattaen.

4.   Kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion on toimitettava ohjelman tulokset pyyntialuksesta tai tonnikalarysästä vastuussa olevalle jäsenvaltiolle tai sopimuspuolelle ja komissiolle liitteessä X olevan B jakson mukaisesti. Komissio toimittaa tulokset ICCAT:n sihteeristölle toimitettaviksi ICCAT:n alueelliselle tarkkailijalle.

5.   Jos ohjelman tulokset osoittavat, että kasvatuskassiin siirrettävän tonnikalan määrät eroavat määristä, jotka on ilmoitettu pyydetyiksi ja siirretyiksi, kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion on aloitettava tutkimus yhteistyössä pyyntialuksesta tai tonnikalarysästä vastuussa olevan jäsenvaltion tai sopimuspuolen kanssa. Jos tutkimusta ei saada päätökseen kymmenen työpäivän kuluessa tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen tulosten ilmoittamisesta tai jos tutkimuksen tulos osoittaa, että tonnikalojen lukumäärä tai keskipaino ylittää pyydetyksi ja siirretyksi ilmoitetun määrän, pyyntialuksen tai tonnikalarysän lippujäsenvaltion tai lippusopimuspuolen viranomaisten on annettava ylimenevien määrien osalta vapauttamismääräys liitteessä XI vahvistettuja menettelyjä noudattaen.

6.   Liitteessä X olevan B jakson 3 kohdassa vahvistettuja menettelyjä noudattaen on vapauttamisen jälkeen tapauksen mukaan käytettävä ohjelmasta johdetut määrät seuraaviin:

a)	määrittämään lopulliset saalisluvut, jotka on vähennettävä kansallisesta kiintiöstä;

b)	täyttämään kyseiset luvut kasvatuskassiinsiirtoilmoituksiin ja tonnikalasaalisasiakirjan asianomaisiin jaksoihin.

7.   Kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion on raportoitava kyseisten ohjelmien tuloksista vuosittain viimeistään 30 päivänä elokuuta komissiolle, joka toimittaa kyseiset raportit SCRS:lle.

8.   Elävää tonnikalaa saa siirtää yhdestä kasvatuskassista toiseen kasvatuskassiin ainoastaan kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan valtion valvontaviranomaisten luvalla ja läsnä ollessa.

9.   Tämän artiklan 5 kohdassa ja 45 artiklassa tarkoitettu, aluksen tai tonnikalarysän pyytämiksi ilmoitettujen määrien ja valvontakameroiden avulla todettujen määrien välinen kymmenen prosentin tai sitä suurempi ero katsotaan asianomaisen aluksen tai tonnikalarysän tekemäksi mahdolliseksi sääntöjen noudattamatta jättämiseksi, ja jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tarkoituksenmukaisten jatkotoimien varmistamiseksi.

47 artikla

Kasvatuskassiinsiirtoraportti

1.   Kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion on yhden viikon kuluessa kasvatuskassiinsiirtotoimen saattamisesta loppuun toimitettava liitteessä X olevassa B jaksossa tarkoitetut tiedot sisältävä kasvatuskassiinsiirtoraportti sille jäsenvaltiolle tai sopimuspuolelle, jonka aluksilla tai tonnikalarysillä asianomainen tonnikala on pyydetty, sekä komissiolle. Raportissa on myös oltava tiedot, jotka sisältyvät kasvatuskassiinsiirtoilmoitukseen asetuksen (EY) N:o 1936/2001 4 b artiklassa ja liitteessä I a vahvistetulla tavalla. Komissio toimittaa tämän raportin ICCAT:n sihteeristölle.

2.   Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi kasvatuskassiinsiirtotoimea ei katsota loppuun saatetuksi ennen kuin mahdollinen käynnistetty tutkimus ja tapauksen mukaan vapauttamistoimi on saatettu loppuun.

48 artikla

Täytäntöönpanosäädökset

Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa säädetään 40–47 artiklassa ja kyseisissä artikloissa mainituissa liitteissä tarkoitettuja kasvatuskassiinsiirtotoimia koskevista yksityiskohtaisista säännöistä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 59 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

6 JAKSO

Seuranta ja valvonta

49 artikla

Alusten satelliittiseurantajärjestelmä

1.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1224/2009 9 artiklan 2 kohdassa säädetään, alusten satelliittiseurantajärjestelmää koskevaa velvoitetta sovelletaan kaikkiin hinausaluksiin, jotka on sisällytetty tämän asetuksen 20 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuun ICCAT:n alusrekisteriin, riippumatta niiden pituudesta.

2.   Yli 15 metriä pitkien kalastusalusten, jotka kuuluvat 20 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun alusrekisteriin tai 20 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun rekisteriin muista aluksista, on aloitettava satelliittiseurantajärjestelmän tietojen toimittaminen ICCAT:lle vähintään 15 päivää ennen kalastuskauden alkua ja jatkettava tietojen toimittamista vähintään 15 päivää kalastuskauden päättymisen jälkeen, jollei komissiolle lähetetä etukäteen pyyntöä aluksen poistamiseksi ICCAT:n alusrekisteristä.

3.   Valvontaa varten ei pyyntialuksilta, joilla on lupa kalastaa aktiivisesti tonnikalaa, lähetettävien satelliittiseurantajärjestelmän tietojen toimittamista saa keskeyttää alusten ollessa satamassa.

4.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden kalastuksenseurantakeskukset toimittavat komissiolle ja sen nimeämälle elimelle reaaliaikaisesti ja ”https data feed” -formaatissa jäsenvaltion lipun alla purjehtivilta kalastusaluksilta saadut satelliittiseurantajärjestelmän viestit. Komissio lähettää kyseiset viestit sähköisesti ICCAT:n sihteeristölle.

5.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että

a)	niiden lipun alla purjehtivilta kalastusaluksilta saadut satelliittiseurantajärjestelmän viestit toimitetaan komissiolle vähintään joka toinen tunti;

b)

jos satelliittiseurantajärjestelmään tulee tekninen vika, niiden lipun alla purjehtivien kalastusalusten muulla tavoin lähettämät täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 404/2011 25 artiklan 1 kohdan mukaisesti vastaanotetut viestit toimitetaan komissiolle 24 tunnin kuluessa viestien saapumisesta niiden kalastuksenseurantakeskuksiin;

c)	komissiolle toimitetut viestit numeroidaan järjestysnumeroin (ja yksilöllisin tunnistein) päällekkäisyyksien välttämiseksi;

d)	komissiolle toimitetut viestit ovat täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 404/2011 24 artiklan 3 kohdan mukaisia.

6.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että kaikkia niiden tarkastusalusten käyttöön annettuja viestejä käsitellään luottamuksellisesti ja että ne rajoitetaan merellä tehtäviin tarkastustoimiin.

50 artikla

Kansallinen tarkkailijaohjelma

1.   Jäsenvaltion on varmistettava, että sen kansallinen tarkkailijaohjelma kattaa tonnikalaa aktiivisesti kalastavien alusten osalta ainakin seuraavat prosenttiosuudet:

a)	20 prosenttia sen pelagisista troolareista (yli 15 m);

b)	20 prosenttia sen pitkäsiima-aluksista (yli 15 m);

c)	20 prosenttia sen vapapyydyksiä käyttävistä aluksista (yli 15 m);

d)	100 prosenttia hinausaluksista;

e)	100 prosenttia toimista, kun kalaa kerätään tonnikalarysistä.

2.   Jäsenvaltioiden on annettava kansallisille tarkkailijoille virallinen henkilöllisyysasiakirja.

3.   Kansallisen tarkkailijan tehtävänä on erityisesti

a)	seurata, että kalastusalukset ja tonnikalarysät toimivat tämän asetuksen mukaisesti;

b)

kirjata kalastustoimet ja raportoida niistä; tässä yhteydessä on annettava muun muassa seuraavat tiedot: i) saaliin määrä (sivusaalis mukaan luettuna), myös eri lajien kohtelu, esimerkiksi aluksella pitäminen tai pois heittäminen elävänä tai kuolleena, ii) pyyntialue pituus- ja leveyskoordinaatein, iii) pyyntiponnistuksen mittaus (esimerkiksi nostojen tai koukkujen lukumäärä), kuten se on määritelty eri pyydyksiä koskevassa ICCAT:n käsikirjassa, iv) saaliin pyyntipäivä;

c)	tarkkailla ja arvioida saaliita sekä todentaa kalastuspäiväkirjaan tehdyt merkinnät;

d)	tarkkailla ja kirjata aluksia, jotka mahdollisesti kalastavat ICCAT:n säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden vastaisesti.

4.   Lisäksi kansallisen tarkkailijan on tehtävä tieteellistä työtä, kuten kerättävä SCRS:n ohjeiden perusteella ICCAT:n määrittelemiä tehtävän II mukaisia tietoja, kun ICCAT sitä pyytää.

5.   Edellä olevien 1–4 kohdan soveltamista varten jäsenvaltioiden on myös varmistettava

a)

kansallisten tarkkailijoiden edustava ajallinen ja alueellinen läsnäolo aluksilla ja tonnikalarysillä sen takaamiseksi, että komissio saa riittävät ja asianmukaiset tiedot saaliista, pyyntiponnistuksesta ja muista tieteellisistä ja hallinnollisista näkökohdista, ottaen huomioon laivastojen ja kalastusten erityispiirteet;

b)	että tiedonkeruuprotokollat ovat luotettavat;

c)	että kansalliset tarkkailijat on asianmukaisesti koulutettu ja hyväksytty ennen kuin he aloittavat toimintansa;

d)	että yleissopimusalueella kalastavien alusten ja tonnikalarysien toiminnalle aiheutuu mahdollisimman vähän häiriöitä, siinä määrin kuin se on mahdollista.

6.   Jäsenvaltion tarkkailijaohjelmassa kerätyt data ja tiedot on toimitettava vuosittain komissiolle viimeistään 15 päivänä heinäkuuta. Komissio toimittaa datan ja tiedot tapauksen mukaan SCRS:lle ja ICCAT:n sihteeristölle.

51 artikla

ICCAT:n alueellinen tarkkailijaohjelma

1.   Unionissa sovelletaan 2–6 kohdassa vahvistettua ja liitteessä VII tarkennettua ICCAT:n alueellista tarkkailijaohjelmaa.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ICCAT:n alueellinen tarkkailija on läsnä

a)	kaikilla kurenuotta-aluksilla, joilla on lupa pyytää tonnikalaa;

b)	aina, kun tonnikalaa siirretään kurenuotta-aluksilta;

c)	aina, kun tonnikalaa siirretään tonnikalarysistä kuljetuskasseihin;

d)	aina, kun tonnikalaa siirretään kalanviljelylaitokselta toiselle;

e)	aina, kun tonnikalaa siirretään kasvatuskasseihin kalanviljelylaitoksilla;

f)	aina, kun tonnikalaa kerätään kalanviljelylaitoksilla.

3.   Kurenuotta-aluksilla, joilla ei ole ICCAT:n alueellista tarkkailijaa, ei ole lupaa kalastaa tonnikalaa tai harjoittaa tonnikalankalastukseen liittyvää toimintaa.

4.   Kalanviljelylaitoksista vastuussa olevien jäsenvaltioiden on varmistettava, että ICCAT:n alueellinen tarkkailija on läsnä kaikkien kasvatuskassiinsiirtotoimien aikana ja aina kun kalaa kerätään asianomaisilla kalanviljelylaitoksilla.

5.   ICCAT:n alueellisen tarkkailijan tehtävänä on erityisesti

a)	tarkkailla ja seurata, että kalastus- ja kasvatustoiminnassa noudatetaan asiaankuuluvia ICCAT:n vahvistamia säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä;

b)	allekirjoittaa 38 artiklassa tarkoitetut ICCAT:n siirtoilmoitukset, 47 artiklassa tarkoitetut kasvatuskassiinsiirtoraportit sekä tonnikalasaalisasiakirjat, jos tarkkailija katsoo, että asiakirjojen sisältämät tiedot vastaavat hänen havaintojaan;

c)	tehtävä tieteellistä työtä, kuten otettava ICCAT:n vaatimuksesta näytteitä SCRS:n ohjeita noudattaen.

6.   Lippujäsenvaltion on varmistettava, etteivät alusten päälliköt, miehistö taikka kalanviljelylaitoksen, tonnikalarysän tai aluksen omistajat ICCAT:n alueellisen tarkkailijan suorittaessa tehtäviään estä eivätkä uhkaile häntä, sekaannu hänen toimintaansa tai vaikuta siihen eivätkä lahjo tai yritä lahjoa häntä.

7 JAKSO

Tarkastukset ja ristiintarkastukset

52 artikla

ICCAT:n yhteinen kansainvälinen tarkastusjärjestelmä

1.   Unionissa sovelletaan liitteessä VIII vahvistettua ICCAT:n yhteistä kansainvälistä tarkastusjärjestelmää, jäljempänä ’ICCAT:n järjestelmä’.

2.   Jäsenvaltioiden, joiden kalastusaluksilla on lupa kalastaa tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä, on nimettävä tarkastajat ja tehtävä ICCAT:n järjestelmän mukaisia tarkastuksia merellä.

3.   Jos enemmän kuin 15 jonkin jäsenvaltion lipun alla purjehtivaa kalastusalusta harjoittaa milloin tahansa tonnikalan kalastustoimintaa yleissopimusalueella, kyseisellä jäsenvaltiolla on oltava käytössään tarkastusalus, joka suorittaa tarkastuksia ja valvontaa merellä yleissopimusalueella koko sen ajan, jonka kyseiset alukset ovat alueella. Kyseinen velvoite katsotaan täytetyksi, jos jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä tarkastusaluksen käytössä tai jos yleissopimusalueella on käytössä unionin tarkastusalus.

4.   Komissio tai sen nimeämä elin voi osoittaa ICCAT:n järjestelmään unionin tarkastajia.

5.   Komission tai sen nimeämän elimen on koordinoitava unionissa toteutettavia valvonta- ja tarkastustoimia. Komissio voi laatia yhteistyössä kyseisten jäsenvaltioiden kanssa yhteisiä tarkastusohjelmia, joiden avulla unioni voi täyttää ICCAT:n järjestelmän mukaiset velvollisuutensa. Niiden jäsenvaltioiden, joiden kalastusalukset harjoittavat tonnikalan kalastusta, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet näiden ohjelmien täytäntöönpanon helpottamiseksi erityisesti tarvittavien aineellisten ja henkilöresurssien osalta sekä niiden ajanjaksojen ja maantieteellisten alueiden osalta, jolloin ja joilla resursseja käytetään.

6.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle vuosittain viimeistään 1 päivänä huhtikuuta niiden tarkastajien ja tarkastusalusten nimet, jotka ne aikovat nimetä ICCAT:n järjestelmään kyseisen vuoden aikana. Näiden tietojen avulla komissio laatii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa suunnitelman unionin osallistumisesta ICCAT:n järjestelmään kunakin vuonna sekä toimittaa tämän suunnitelman ICCAT:n sihteeristölle ja jäsenvaltioille.

53 artikla

Tarkastussuunnitelmien toimittaminen

1.   Jäsenvaltioiden on vuosittain viimeistään 31 päivänä tammikuuta toimitettava tarkastussuunnitelmansa komissiolle. Tarkastussuunnitelmat on laadittava siten, että ne ovat sopusoinnussa seuraavien kanssa:

a)	tarkastustoiminnan tavoitteet, ensisijaiset kohteet, menettelyt ja vertailuarvot, jotka esitetään asetuksen (EY) N:o 1224/2009 95 artiklan mukaisesti vahvistetussa Itä-Atlantin ja Välimeren tonnikalaa koskevassa yksittäisessä valvonta- ja seurantaohjelmassa;

b)	asetuksen (EY) N:o 1224/2009 46 artiklan mukaisesti laadittu Itä-Atlantin ja Välimeren tonnikalan kansallinen valvontaohjelma.

2.   Komissio kokoaa kansalliset tarkastussuunnitelmat ja sisällyttää ne unionin tarkastussuunnitelmaan. Komissio toimittaa kyseisen suunnitelman ICCAT:n sihteeristölle ICCAT:n vahvistettavaksi yhdessä 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen suunnitelmien kanssa.

54 artikla

Tarkastukset rikkomustapauksissa

1.   Lippujäsenvaltion on toteutettava tämän artiklan 2 kohdan mukaiset toimet, jos sen lipun alla purjehtiva alus

a)	ei ole täyttänyt 25 ja 26 artiklassa tarkoitettua ilmoittamisvelvollisuutta; tai

b)	on rikkonut tämän asetuksen, asetuksen (EY) N:o 1224/2009 89–93 artiklan tai asetuksen (EY) N:o 1005/2008 IX luvun säännöksiä.

2.   Lippujäsenvaltion on varmistettava, että fyysinen tarkastus tapahtuu lippujäsenvaltion satamissa sen viranomaisen valvonnassa tai että sen tekee muu lippujäsenvaltion nimeämä henkilö, jos alus ei ole jossakin lippujäsenvaltion satamassa.

55 artikla

Ristiintarkastus

1.   Jäsenvaltioiden on todennettava – myös tarkastusraportteja, tarkkailuraportteja ja alusten satelliittiseurantajärjestelmän tietoja käyttäen –, että niiden kalastusalukset ovat toimittaneet kalastuspäiväkirjansa ja että kalastuspäiväkirjoihin, siirto- tai jälleenlaivausasiakirjoihin ja tonnikalasaalisasiakirjoihin on kirjattu asianmukaiset tiedot asetuksen (EY) N:o 1224/2009 109 artiklan mukaisesti.

2.   Jäsenvaltioiden on tehtävä kaikkia saaliiden purkamisia, jälleenlaivaamisia tai kasvatuskassiinsiirtoja koskevia ristiintarkastuksia kalastusalusten kalastuspäiväkirjaan tai siirto- tai jälleenlaivausilmoitukseen lajeittain kirjattujen määrien ja purkamisilmoitukseen tai kasvatuskassiinsiirtoilmoitukseen ja mihin tahansa muuhun asiaa koskevaan asiakirjaan, kuten kauppalaskuun ja/tai myynti-ilmoitukseen, kirjattujen määrien välillä asetuksen (EY) N:o 1224/2009 109 artiklan mukaisesti.

8 JAKSO

Kaupan pitäminen

56 artikla

Markkinatoimenpiteet

1.   Kielletään sellaisten tonnikalojen kauppa, purkaminen, tuonti, vienti, kassiin lihotettavaksi tai kasvatettavaksi siirto, jälleenvienti ja jälleenlaivaus unionissa, joiden mukana ei ole tässä asetuksessa, asetuksessa (EU) N:o 640/2010 ja asetuksen (EU) N:o 1936/2001 4 b artiklassa säädettyjä tarkkoja, täydellisiä ja todennettuja asiakirjoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetusten (EY) N:o 1224/2009 ja (EY) N:o 1005/2008 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1379/2013 (19) säännösten soveltamista.

2.   Tonnikalan unionissa tapahtuva kauppa, tuonti, purkaminen, kassiin lihotettavaksi tai kasvatettavaksi siirto, jalostaminen, vienti, jälleenvienti ja jälleenlaivaus on kielletty, jos

a)	tonnikala on pyydetty kalastusaluksilla tai tonnikalarysillä, joista vastuussa olevalla lippuvaltiolla ei ole ICCAT:n säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden mukaista Itä-Atlantin ja Välimeren tonnikalaa koskevaa kiintiötä, saalisrajaa tai myönnettyä pyyntiponnistusta; tai

b)	tonnikala on pyydetty kalastusaluksella tai tonnikalarysällä, jonka oma kiintiö tai josta vastuussa olevan valtion kalastusmahdollisuudet oli käytetty loppuun saaliin saantihetkellä.

3.   Tonnikalan unionissa tapahtuva sellainen kauppa, tuonti, purkaminen, jalostaminen ja vienti lihotus- tai kasvatuslaitoksilta, joka ei ole 1 kohdassa mainittujen asetusten mukaista, on kielletty, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetusten (EY) N:o 1224/2009, (EY) N:o 1005/2008 ja (EU) N:o 1379/2013 säännösten soveltamista.

VI LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

57 artikla

Arviointi

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittain viimeistään 15 päivänä syyskuuta yksityiskohtainen raportti siitä, kuinka ne ovat panneet tämän asetuksen täytäntöön. Jäsenvaltioilta saamiensa tietojen perusteella komissio toimittaa vuosittain viimeistään 15 päivänä lokakuuta ICCAT:n sihteeristölle yksityiskohtaisen raportin ICCAT:n suosituksen 14-04 täytäntöönpanosta.

58 artikla

Rahoitus

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 (20) soveltamista varten tonnikalan monivuotinen elvytyssuunnitelma Itä-Atlantilla ja Välimerellä katsotaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 9 artiklassa tarkoitetuksi monivuotiseksi suunnitelmaksi.

59 artikla

Täytäntöönpano

1.   Komissiota avustaa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 47 artiklalla perustettu kalastus- ja vesiviljelyalan komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

60 artikla

Kumoaminen

1.   Kumotaan asetus (EY) N:o 302/2009.

2.   Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä XIII olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

61 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL C 383, 17.11.2015, s. 100.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 23. kesäkuuta 2016 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 18. heinäkuuta 2016.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

(4)  Kansainvälinen yleissopimus Atlantin tonnikalojen suojelusta (EYVL L 162, 18.6.1986, s. 34).

(5)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1559/2007, annettu 17 päivänä joulukuuta 2007, tonnikalan monivuotisesta elvytyssuunnitelmasta Itä-Atlantilla ja Välimerellä ja asetuksen (EY) N:o 520/2007 muuttamisesta (EUVL L 340, 22.12.2007, s. 8).

(6)  Neuvoston asetus (EY) N:o 302/2009, annettu 6 päivänä huhtikuuta 2009, tonnikalan monivuotisesta elvytyssuunnitelmasta Itä-Atlantilla ja Välimerellä, asetuksen (EY) N:o 43/2009 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1559/2007 kumoamisesta (EUVL L 96, 15.4.2009, s. 1).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 500/2012, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2012, tonnikalan monivuotisesta elvytyssuunnitelmasta Itä-Atlantilla ja Välimerellä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 302/2009 muuttamisesta (EUVL L 157, 16.6.2012, s. 1).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 544/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, tonnikalan monivuotisesta elvytyssuunnitelmasta Itä-Atlantilla ja Välimerellä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 302/2009 muuttamisesta (EUVL L 163, 29.5.2014, s. 7).

(9)  Komission delegoitu asetus (EU) 2015/98, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen unionin kansainvälisten velvoitteiden täytäntöönpanosta Atlantin tonnikalojen suojelusta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen ja Luoteis-Atlantilla harjoitettavaan kalastukseen liittyvää tulevaa monenkeskistä yhteistyötä koskevan yleissopimuksen nojalla (EUVL L 16, 23.1.2015, s. 23).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(11)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, unionin valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1).

(12)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 404/2011, annettu 8 päivänä huhtikuuta 2011, yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 112, 30.4.2011, s. 1).

(13)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2008, annettu 29 päivänä syyskuuta 2008, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä, asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1936/2001 ja (EY) N:o 601/2004 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 1093/94 ja (EY) N:o 1447/1999 kumoamisesta (EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1).

(14)  Komission täytäntöönpanopäätös 2014/156/EU, annettu 19 päivänä maaliskuuta 2014, Itä-Atlantin ja Välimeren tonnikalakantojen kalastusta, Välimeren miekkakalakantojen kalastusta ja pohjoisen Adrianmeren sardiini- ja sardellikantojen kalastusta koskevasta yksittäisestä valvonta- ja tarkastusohjelmasta (EUVL L 85, 21.3.2014, s. 15).

(15)  Valvontakomitean istuntojen välisen kokouksen raportti (Madrid, Espanja, 24.–26. helmikuuta 2010), 5 kohta ja liitteessä 4.2 oleva lisäys 3.

(16)  Komission asetus (EY) N:o 26/2004, annettu 30 päivänä joulukuuta 2003, yhteisön kalastuslaivastorekisteristä (EUVL L 5, 9.1.2004, s. 25).

(17)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1936/2001, annettu 27 päivänä syyskuuta 2001, eräiden laajasti vaeltavien kalakantojen pyyntiin sovellettavien valvontatoimenpiteiden vahvistamisesta (EYVL L 263, 3.10.2001, s. 1).

(18)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 640/2010, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, tonnikalaa (Thunnus thynnus) koskevasta saaliinkirjausohjelmasta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1984/2003 muuttamisesta (EUVL L 194, 24.7.2010, s. 1).

(19)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1379/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1184/2006 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 1).

(20)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 508/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2328/2003, (EY) N:o 861/2006, (EY) N:o 1198/2006 ja (EY) N:o 791/2007 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1255/2011 kumoamisesta (EUVL L 149, 20.5.2014, s. 1).

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---