29.4.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 127/51

(1)

Komissio asetti 28 päivänä maaliskuuta 2011 antamassaan valkoisessa kirjassa ”Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää” unionin tavoitteeksi nollatoleranssin, jonka mukaisesti tieliikennekuolemien määrä on saatava lähelle nollaa vuoteen 2050 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ajoneuvoteknologian odotetaan merkittävästi parantavan liikenneturvallisuutta.

(2)

Komissio ehdotti tiedonannossaan ”Kohti eurooppalaista tieliikenneturvallisuusaluetta: tieliikenneturvallisuuden poliittiset suuntaviivat 2011–2020”, että vuodesta 2010 alkaen tieliikennekuolemien kokonaismäärä pyrittäisiin puolittamaan unionissa vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi komissio määritteli seitsemän strategista tavoitetta ja yksilöi ajoneuvojen turvallisuutta parantavia toimia, loukkaantumisten vähentämiseen tähtäävän strategian ja toimenpiteitä loukkaantumisille alttiiden tienkäyttäjien, erityisesti moottoripyöräilijöiden, turvallisuuden parantamiseksi.

(3)

Katsastus on osa laajempaa järjestelmää, jolla on tarkoitus varmistaa, että ajoneuvot pidetään turvallisessa ja ympäristön kannalta hyväksyttävässä kunnossa niiden käytön ajan. Tähän järjestelmään olisi kuuluttava ajoneuvojen määräaikaiskatsastukset, kaupallisessa tieliikenteessä käytettävien ajoneuvojen tekniset tienvarsitarkastukset ja ajoneuvojen rekisteröintimenettelyä koskevat säännökset, jotta lupa ajoneuvon käyttämiseen tieliikenteessä voidaan peruuttaa väliaikaisesti, jos ajoneuvo aiheuttaa välittömän vaaran liikenneturvallisuudelle. Liikennekelpoisuus olisi varmistettava pääasiassa määräaikaiskatsastuksin. Hyötyajoneuvojen teknisillä tienvarsitarkastuksilla olisi ainoastaan täydennettävä määräaikaiskatsastuksia.

(4)

Jäsenvaltioiden olisi voitava asettaa tämän direktiivin vaatimuksia tiukempia katsastusnormeja.

(5)

Liikennekelpoisuutta koskevien toimenpiteiden täytäntöönpanon valvontaan voi sisältyä ajoneuvojen omistajille suunnattuja valistuskampanjoita, joilla kehitetään ajoneuvojen perustarkastuksia koskevia hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja.

(6)

Ajoneuvot, joiden tekniset järjestelmät ovat vialliset, vaikuttavat liikenneturvallisuuteen ja voivat olla osallisina loukkaantumiseen tai kuolemaan johtavissa liikenneonnettomuuksissa. Tätä vaikutusta voitaisiin vähentää, jos katsastusjärjestelmää parannettaisiin asianmukaisella tavalla. Moottoriajoneuvon liikennekelpoisuutta heikentävän puutteen havaitseminen varhaisessa vaiheessa helpottaisi puutteen korjaamista ja täten ehkäisisi onnettomuuksia.

(7)

Päästönvalvontajärjestelmiltään viallisten ajoneuvojen ympäristövaikutukset ovat suuremmat kuin asianmukaisesti huollettujen ajoneuvojen. Sen vuoksi määräaikaiskatsastusten järjestelmä parantaisi osaltaan myös ympäristön tilaa vähentämällä ajoneuvojen keskimääräisiä päästöjä.

(8)

Jäsenvaltioiden olisi pohdittava tarkoituksenmukaisia, etenkin määräaikaiskatsastusten yhteydessä toteutettavia toimia, joilla estetään ajoneuvojen osien ja komponenttien omavaltainen muuttaminen ja vilpillinen käsittely, joka voi heikentää ajoneuvolta vaadittuja turvallisuus- ja ympäristöominaisuuksia, ja joihin voi kuulua tehokkaita, oikeasuhteisia, varoittavia ja syrjimättömiä seuraamuksia.

(9)

Kahden viime vuosikymmenen aikana ajoneuvojen päästöjä koskevia tyyppihyväksyntävaatimuksia on jatkuvasti tiukennettu. Ilmanlaatu ei kuitenkaan ole ajoneuvojen päästönormien tiukentamisen vaikutuksesta parantunut ennakoidusti, etenkään typen oksidien (NOx) ja pienhiukkasten osalta. Mahdollisuuksia muokata testisyklejä paremmin ajo-olosuhteita vastaaviksi olisi tutkittava tarkkaan, jotta voidaan kehittää uusia ratkaisuja, mukaan lukien testausmenetelmien vahvistaminen NOx-päästötason mittaamiseksi sekä NOx-päästöjen raja-arvojen vahvistaminen.

(10)

Päästöluokkia Euro 6 ja Euro VI vastaavien ajoneuvojen sisäiset valvontajärjestelmät (OBD-järjestelmät) ovat päästöjen arvioinnissa yhä tehokkaampia, minkä johdosta niitä voidaan käyttää katsastuksissa tavanomaista päästötestausta vastaavina. Jotta OBD-järjestelmiä voitaisiin käyttää ajoneuvojen katsastuksissa päästöluokkiin Euro 5 ja Euro V saakka, jäsenvaltioiden olisi voitava sallia tämä testausmenetelmä valmistajan suositusten ja muiden vaatimusten mukaisesti ajoneuvoille, joissa vastaavuus on asiaankuuluva tyyppihyväksyntälainsäädäntö tarvittaessa huomioon ottaen varmennettu riippumattomasti.

(11)

Unionissa on hyväksytty useita ajoneuvojen turvallisuutta koskevia teknisiä normeja ja vaatimuksia. Määräaikaiskatsastusten järjestelmällä olisi varmistettava, että ajoneuvot täyttävät turvallisuusnormit. Tätä järjestelmää olisi sovellettava tiettyihin ajoneuvoluokkiin, jotka määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2002/24/EY (3), 2003/37/EY (4) ja 2007/46/EY (5).

(12)

Pyörillä varustettuja traktoreita, joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 40 km/h, käytetään yhä enemmän kuorma-autojen sijaan paikallisissa kuljetuksissa ja kaupallisessa maanteiden tavaraliikenteessä. Niiden riskialttius on verrattavissa kuorma-autoihin, ja tämän luokan ajoneuvot, joita käytetään pääasiassa yleisillä teillä, olisi näin ollen katsastettava.

(13)

Museoajoneuvojen tarkoituksena on säilyttää valmistusajankohtansa perinteet, eikä niitä juurikaan käytetä yleisillä teillä. Jäsenvaltioiden olisi voitava itse määrittää tällaisten ajoneuvojen määräaikaiskatsastuksen ajankohta. Jäsenvaltioiden olisi voitava säännellä myös muiden erikoisajoneuvotyyppien katsastuksia.

(14)

Ajoneuvoja, joita käytetään yksinomaan jäsenvaltioiden syrjäisillä alueilla, eritoten pienillä saarilla, joilla on alle 5 000 asukasta, tai harvaan asutuilla alueilla, joiden asukastiheys on alle viisi asukasta neliökilometrillä, käytetään oloissa, jotka saattavat vaatia erityistä katsastusjärjestelmää. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi voitava vapauttaa tällaiset ajoneuvot tämän direktiivin soveltamisesta.

(15)

Katsastus on täysivaltaista toimintaa, minkä vuoksi se olisi oltava jäsenvaltioiden tai sellaisten julkisten tai yksityisten elinten tehtävänä, jotka on valtuutettu suorittamaan katsastuksia jäsenvaltion valvonnassa. Jäsenvaltioiden olisi oltava aina vastuussa katsastusten tekemisestä, myös silloin, kun kansallisen järjestelmän mukaan yksityiset elimet, mukaan lukien myös ajoneuvojen korjauksia suorittavat elimet, voivat suorittaa katsastuksia.

(16)

Jäsenvaltioiden olisi voitava antaa muualla kuin niiden alueella sijaitseville katsastusasemille tehtäväksi katsastaa niiden alueella rekisteröityjä ajoneuvoja, jos kyseisillä katsastusasemilla on sijaintijäsenvaltionsa myöntämä katsastuslupa.

(17)

Ajoneuvojen ja erityisesti niiden sähköisten turvallisuuskomponenttien tarkastuksessa on välttämätöntä, että kunkin yksittäisen ajoneuvon tekniset eritelmät ovat saatavilla. Sen vuoksi ajoneuvojen valmistajien olisi annettava turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvien komponenttien toimivuuden varmentamiseksi tarvittavat tiedot. Korjaamiseen ja huoltamiseen liittyvien tietojen saatavuutta koskevia säännöksiä olisi sovellettava samalla tavoin tätä tarkoitusta varten, jolloin kaikki nämä katsastuksissa tarvittavat tiedot olisivat katsastusasemien saatavilla. Tietojen olisi oltava riittävän yksityiskohtaisia, jotta ajoneuvon turvajärjestelmien toimivuutta voidaan seurata tavalla, joka mahdollistaa tällaisten järjestelmien testaamisen määräajoin suoritettavissa teknisissä tarkastuksissa. Tämä on erittäin tärkeää erityisesti sähköisesti ohjattujen järjestelmien alalla, ja tiedot olisi annettava kaikista valmistajan asentamista elementeistä.

(18)

Yleisillä teillä käytettävien ajoneuvojen on oltava liikennekelpoisia, kun ne ovat käytössä. Rekisteröintitodistuksen haltijan ja tapauksen mukaan liikenteenharjoittajan tulisi olla vastuussa ajoneuvon pitämisestä liikennekelpoisena.

(19)

Liikenneturvallisuuden ja sen yhteiskunnallisten vaikutusten vuoksi on tärkeää, että maanteillä käytettävät ajoneuvot ovat teknisesti asianmukaisessa kunnossa. Siksi jäsenvaltioiden olisi voitava sallia vapaaehtoisten lisäkatsastusten suorittaminen.

(20)

Jotta rekisteröintitodistuksen haltijoille ja liikenteenharjoittajille annettaisiin jonkin verran liikkumavaraa, jäsenvaltioiden olisi voitava määrittää useiden viikkojen pituinen ajanjakso, jonka aikana määräaikaiskatsastus on tehtävä.

(21)

Ajoneuvon käytössäoloaikana suoritettavien tarkastusten olisi oltava suhteellisen helppoja, nopeita ja edullisia, mutta niillä olisi samalla tehokkaasti saavutettava tämän direktiivin tavoitteet.

(22)

Katsastuksessa olisi tarkastettava kaikki kohteet, joilla on merkitystä katsastettavan ajoneuvon suunnittelun, rakenteen ja laitteiden kannalta. Osien ja komponenttien, kuten pyörien ja pyörien napojen, yhteensopivuutta olisi pidettävä turvallisuuden kannalta kriittisenä kohteena, ja ne olisi sen vuoksi tarkastettava katsastuksen aikana. Näiden kohteiden osalta ja ajoneuvoteknologian nykytilanne huomioon ottaen nykyaikaiset sähköjärjestelmät olisi lisättävä katsastettavien kohteiden luetteloon. Katsastusten yhdenmukaistamiseksi kullekin katsastuskohteelle olisi vahvistettava suositeltavat testausmenetelmät. Nämä kohteet olisi saatettava ajan tasalle ajoneuvojen turvallisuutta koskevan tutkimuksen ja tekniikan kehityksen perusteella.

(23)

Yhdenmukaistamisen helpottamiseksi ja normien johdonmukaisuuden varmistamiseksi olisi laadittava viitteellinen luettelo eri katsastuskohteiden tärkeimmistä hylkäysperusteista. Jotta katsastettavien ajoneuvojen kunto määriteltäisiin johdonmukaisesti, havaitut puutteet olisi arvioitava yhteisiä normeja noudattaen.

(24)

Jotta vapaan liikkuvuuden periaatetta sovellettaisiin paremmin unionissa, jäsenvaltioiden olisi ajoneuvon uudelleen rekisteröimiseksi tunnustettava toisten jäsenvaltioiden myöntämät katsastustodistukset. Tämän ei pitäisi vaikuttaa jäsenvaltion oikeuteen tarkistaa katsastustodistus ja ajoneuvon tunnistetiedot uudelleenrekisteröinnin yhteydessä ja määrätä uusi katsastus suoritettavaksi tässä direktiivissä säädetyin edellytyksin.

(25)

Matkamittareihin liittyviä petoksia olisi pidettävä rikosoikeudellisesti rangaistavina tekoina, koska matkamittarin vilpillinen käsittely voi johtaa siihen, että ajoneuvon liikennekelpoisuus arvioidaan virheellisesti. Matkamittarin lukeman kirjaamisen katsastustodistukseen ja tämän tiedon asettamisen katsastajan saataville pitäisi helpottaa matkamittarin vilpillisen käsittelyn tai sen tietojen omavaltaisen muuttamisen havaitsemista. Komission olisi tarkasteltava matkamittarilukemia koskevien tietojen vaihtoa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kesken.

(26)

Kunkin katsastuksen jälkeen olisi annettava katsastustodistus. Siinä olisi oltava muun muassa ajoneuvon tunnistetiedot ja tietoja katsastusten tuloksista. Katsastusten tulokset olisi asetettava saataville sähköisesti. Katsastusten asianmukaisen seurannan varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi kerättävä nämä tiedot ja tallennettava ne tietokantaan etenkin määräaikaiskatsastusten tulosten arviointia varten.

(27)

Kun ajoneuvossa havaitaan katsastuksen aikana puutteita ja erityisesti liikenneturvallisuutta vaarantavia puutteita, kyseisen ajoneuvon rekisteröintitodistuksen haltijan ja tapauksen mukaan liikenteenharjoittajan olisi korjattava nämä puutteet viipymättä. Kun ajoneuvossa havaitaan vaarallisia puutteita, saattaa olla tarpeen rajoittaa ajoneuvon käyttöä, kunnes nämä puutteet on korjattu kokonaan.

(28)

Jos katsastettu ajoneuvo kuuluu ajoneuvoluokkaan, jolle ei ole rekisteröintivelvollisuutta jäsenvaltiossa, jossa ajoneuvo on otettu käyttöön, kyseisen jäsenvaltion olisi voitava vaatia, että todiste katsastuksesta kiinnitetään näkyvästi ajoneuvoon.

(29)

Jotta katsastukset olisivat laadukkaita kaikkialla unionissa, katsastuksissa käytettävät testauslaitteet sekä niiden huolto ja kalibrointi olisi tarkistettava jäsenvaltion tai valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti.

(30)

Olisi voitava käyttää tekniikan kehitystä ja innovaatioita hyödyntäviä vaihtoehtoisia laitteita, kunhan katsastusten laadukkuus varmistetaan.

(31)

Hyväksyessään alueellaan olevia katsastusasemia jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon, että yleistä etua koskevat liikennealan palvelut eivät kuulu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/123/EY (6) soveltamisalaan.

(32)

Katsastusasemien olisi varmistettava katsastusten objektiivisuus ja laadukkuus. Laadunhallintaa koskevien vähimmäisvaatimusten täyttämiseksi katsastusasemien olisi näin ollen noudatettava hyväksyvän jäsenvaltion säätämiä vaatimuksia.

(33)

Katsastusten laadukkuus edellyttää katsastushenkilöstöltä korkeatasoista ammattitaitoa ja osaamista. Olisi otettava käyttöön koulutusjärjestelmä, johon sisältyy peruskoulutus ja määräajoin järjestettävä kertaus tai asianmukainen koe. Olisi säädettävä siirtymäkaudesta, jotta nykyinen katsastushenkilöstö voisi siirtyä sujuvasti määräaikaisen koulutuksen järjestelmään tai kokeeseen perustuvaan järjestelmään. Koulutuksen, pätevyyden ja katsastusten tasokkuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava asettaa pätevyyttä ja vastaavaa koulutusta koskevia lisävaatimuksia.

(34)

Katsastajien olisi katsastuksia suorittaessaan toimittava riippumattomasti, eikä taloudellisten, henkilökohtaisten tai muiden eturistiriitojen pitäisi vaikuttaa heidän tekemiinsä arvioihin. Katsastajalle maksettava korvaus ei tämän vuoksi saisi olla suorassa suhteessa katsastusten tuloksiin. Jäsenvaltioiden olisi voitava velvoittaa pitämään toiminnot erillään tai valtuuttaa yksityinen elin sekä katsastamaan että korjaamaan ajoneuvoja, myös katsastamaan ja korjaamaan saman ajoneuvon, jos valvontaelin on saanut riittävän varmuuden objektiivisuuden säilymisestä.

(35)

Katsastuksen tuloksia ei pitäisi muuttaa kaupallisia tarkoituksia varten. Valvontaelimen olisi voitava muuttaa katsastuksen tuloksia ainoastaan siinä tapauksessa, että katsastajan tekemän katsastuksen tulokset ovat ilmeisen virheelliset.

(36)

Jotta voidaan pysyvästi varmistaa katsastusten laadukkuus, jäsenvaltioiden olisi perustettava laadunvarmistusjärjestelmä, joka kattaa katsastusluvan myöntämisen ja toiminnan valvonnan sekä katsastusluvan määräaikaisen, väliaikaisen ja pysyvän peruuttamisen menettelyt.

(37)

Jäsenvaltioita ei olisi velvoitettava hyväksymään katsastusasemia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 765/2008 (7) mukaisesti.

(38)

Useissa jäsenvaltioissa katsastuksia tekee suuri määrä hyväksyttyjä yksityisiä katsastusasemia. Jotta jäsenvaltioiden välinen tietojenvaihto olisi tältä osin tehokasta, olisi nimettävä kansalliset yhteyspisteet.

(39)

Katsastus on osa laajempaa sääntelyjärjestelmää, jolla ajoneuvoja hallinnoidaan koko niiden käyttöiän ajan hyväksynnästä, rekisteröinnistä ja tarkastuksista alkaen aina romuttamiseen asti. Jäsenvaltioiden ja valmistajien sähköisten ajoneuvotietokantojen sisältämien tietojen vaihtamisen pitäisi lähtökohtaisesti parantaa koko ajoneuvohallintoketjun tehokkuutta ja vähentää kustannuksia ja hallinnollista rasitusta. Komission olisi tutkittava ajoneuvotietojen sähköisen alustan käyttöönoton toteutettavuutta, kustannuksia ja hyötyjä ja keinoja hyödyntää kansainvälisen tietojenvaihdon alalla olemassa olevia ja jo toteutettuja tietoteknisiä ratkaisuja kustannusten minimoimiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi. Komission olisi tätä asiaa koskevassa tutkimuksessa määritettävä tarkoituksenmukaisin tapa yhdistää nykyiset kansalliset järjestelmät, jotta ajoneuvojen katsastuksesta, rekisteröinnistä ja hyväksynnästä vastaavat jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset sekä katsastusasemat, testauslaitteiden valmistajat ja ajoneuvojen valmistajat voivat vaihtaa keskenään katsastuksia ja matkamittarilukemia koskevia tietoja. Komission olisi myös selvitettävä vakavissa onnettomuuksissa osallisina olleiden ajoneuvojen pääasiallisista turvallisuuskomponenteista saatavilla olevien tietojen keräämisen ja tallentamisen toteutettavuutta, kustannuksia ja hyötyjä sekä mahdollisuutta asettaa ajoneuvon onnettomuushistoriaa ja matkamittarilukemia koskevat tiedot nimettömässä muodossa katsastajien, rekisteröintitodistusten haltijoiden ja onnettomuustutkijoiden saataville.

(40)

Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (8) mukaisesti.

(41)

Komission ei pitäisi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat tietoja, jotka ajoneuvojen valmistajien on asetettava saataville katsastuksia varten, jos tämän direktiivin nojalla perustettu komitea ei anna lausuntoa komission esittämästä ehdotuksesta täytäntöönpanosäädökseksi.

(42)

Jotta voidaan saattaa ajan tasalle ajoneuvoluokkien kuvaukset 2 artiklan 1 kohdassa sekä 5 artiklan 1 ja 2 kohdassa, saattaa ajan tasalle liitteessä I oleva 3 kohta menetelmien osalta ja mukauttaa liitteessä I oleva 3 kohta katsastettavien kohteiden luettelon, menetelmien ja puutteiden arvioinnin osalta, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(43)

Liikennekelpoisuus vaikuttaa välittömästi liikenneturvallisuuteen, minkä vuoksi se olisi tarkastettava määräajoin. Komission olisi annettava kertomus tämän direktiivin säännösten tehokkuudesta, mukaan lukien säännöksistä, jotka koskevat sen soveltamisalaa, katsastustiheyttä ja liikennekelpoisuusjärjestelmän tehostamista tietojen sähköisen vaihdon avulla, sekä katsastustodistusten mahdollisesta vastavuoroisesta tunnustamisesta tulevaisuudessa.

(44)

Katsastusasemilla käytettävien testaustilojen ja -laitteiden olisi täytettävä katsastusten tekemiselle asetetut vaatimukset. Koska tämä edellyttää huomattavia investointeja ja mukautuksia, joita ei kenties voida toteuttaa välittömästi, näiden vaatimusten täyttämiselle olisi vahvistettava viiden vuoden siirtymäaika. Viiden vuoden siirtymäaika olisi myönnettävä niin ikään valvontaelimille, jotta ne voivat täyttää kaikki katsastusasemien hyväksyntää ja valvontaa koskevat vaatimukset.

(45)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta, joka on parantaa liikenneturvallisuutta vahvistamalla ajoneuvojen katsastamista unionissa koskevat yhteiset vähimmäisvaatimukset ja yhdenmukaistetut säännöt, vaan se voidaan toiminnan laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(46)

Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, sellaisina kuin niihin viitataan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa.

(47)

Tähän direktiiviin sisällytetään ja siinä saatetaan ajan tasalle komission suosituksessa 2010/378/EU (9) vahvistetut säännöt katsastusten tulosten sääntelyn parantamiseksi.

(48)

Tällä direktiivillä saatetaan ajan tasalle Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/40/EY (10) säädetyt tekniset vaatimukset ja laajennetaan sen soveltamisala koskemaan erityisesti katsastusasemien ja niiden valvontaelinten perustamista sekä katsastuksia tekevien katsastajien nimeämistä koskevia säännöksiä. Sen vuoksi mainittu direktiivi olisi kumottava,

—

ensisijaisesti henkilöiden ja heidän matkatavaroidensa kuljettamiseen suunnitellut ja rakennetut moottoriajoneuvot, joissa on kuljettajan istuinpaikan lisäksi enintään kahdeksan istuinpaikkaa – ajoneuvoluokka M1;

—

ensisijaisesti henkilöiden ja heidän matkatavaroidensa kuljettamiseen suunnitellut ja rakennetut moottoriajoneuvot, joissa on kuljettajan istuinpaikan lisäksi yli kahdeksan istuinpaikkaa – ajoneuvoluokat M2 ja M3;

—

ensisijaisesti tavaroiden kuljettamiseen suunnitellut ja rakennetut moottoriajoneuvot, joiden enimmäismassa on enintään 3,5 tonnia – ajoneuvoluokka N1;

—

ensisijaisesti tavaroiden kuljettamiseen suunnitellut ja rakennetut moottoriajoneuvot, joiden enimmäismassa on yli 3,5 tonnia – ajoneuvoluokat N2 ja N3;

—

tavaroiden tai henkilöiden kuljettamiseen taikka matkailutarkoituksiin suunnitellut ja rakennetut perävaunut, joiden enimmäismassa on yli 3,5 tonnia – ajoneuvoluokat O3 ja O4;

—

1 päivästä tammikuuta 2022 alkaen kaksi- tai kolmipyöräiset ajoneuvot – ajoneuvoluokat L3e, L4e, L5e ja L7e, joissa moottorin sylinteritilavuus on yli 125 cm3;

—

pääasiassa yleisillä teillä käytettävät pyörillä varustetut T5-luokan traktorit, joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 40 km/h.

—

ajoneuvot, joita liikennöidään tai käytetään poikkeuksellisissa oloissa, ja ajoneuvot, joita ei koskaan tai juuri koskaan käytetä yleisillä teillä, kuten museoajoneuvot tai kilpa-ajoneuvot;

—

diplomaattisen koskemattomuuden piiriin kuuluvat ajoneuvot;

—

asevoimien, järjestysvallan, palokuntien, pelastuspalvelujen, hätäpalvelujen tai pelastustoimen käytössä olevat ajoneuvot;

—

maa-, puutarha- tai metsätaloudessa, maanviljelyssä taikka kalataloudessa käytettävät ajoneuvot, joita käytetään vain asianomaisen jäsenvaltion alueella ja pääasiassa tällaisessa tuotannossa olevilla maa-aloilla, myös maa- tai metsätalouskäytössä olevilla teillä taikka pelloilla;

—

ajoneuvot, joita käytetään yksinomaan pienillä saarilla tai harvaan asutuilla alueilla;

—

sirkusten ja huvipuistojen laitteita kuljettavat erikoisajoneuvot, joiden suurin rakenteellinen nopeus on enintään 40 km/h ja joita käytetään vain asianomaisen jäsenvaltion alueella;

—

L3e-, L4e-, L5e- ja L7e-luokan ajoneuvot, joiden moottorin sylinteritilavuus on yli 125 cm3, kun jäsenvaltio on ottanut käyttöön kaksi- tai kolmipyöräisiä ajoneuvoja koskevia tehokkaita vaihtoehtoisia liikenneturvallisuustoimenpiteitä, ottaen erityisesti huomioon asiaan liittyvät liikenneturvallisuustilastot viimeisten viiden vuoden ajalta. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle näistä poikkeuksista.

1)

’ajoneuvolla’ tarkoitetaan kaikkia sellaisia moottoriajoneuvoja ja niiden perävaunuja, jotka eivät kulje kiskoilla;

2)

’moottoriajoneuvolla’ tarkoitetaan kaikkia pyörillä varustettuja moottorikäyttöisiä ajoneuvoja, jotka kulkevat omalla käyttövoimallaan ja joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 25 km/h;

3)

’perävaunulla’ tarkoitetaan kaikkia pyörillä varustettuja ajoneuvoja, jotka eivät kulje omalla käyttövoimallaan ja jotka on suunniteltu ja rakennettu moottoriajoneuvon vedettäviksi;

4)

’puoliperävaunulla’ tarkoitetaan kaikkia perävaunuja, jotka on tarkoitettu kytkettäviksi moottoriajoneuvoon siten, että ne lepäävät osittain moottoriajoneuvon päällä ja moottoriajoneuvo kantaa huomattava osan niiden massasta ja niiden kuorman massasta;

5)

’kaksi- tai kolmipyöräisillä ajoneuvoilla’ tarkoitetaan kaikkia moottorikäyttöisiä kaksipyöräisiä ajoneuvoja, joissa voi olla sivuvaunu, sekä kaikkia kolmi- tai nelipyöriä;

6)

’jäsenvaltiossa rekisteröidyllä ajoneuvolla’ tarkoitetaan ajoneuvoa, joka on rekisteröity tai otettu käyttöön jossakin jäsenvaltiossa;

7)

’museoajoneuvolla’ tarkoitetaan ajoneuvoa, jota rekisteröintijäsenvaltio tai jokin sen nimetyistä hyväksyntäelimistä pitää historiallisesti merkittävänä ja joka täyttää kaikki seuraavat ehdot:

8)

’rekisteröintitodistuksen haltijalla’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka nimiin ajoneuvo on rekisteröity;

9)

’katsastuksella’ tarkoitetaan liitteen I mukaisesti suoritettavaa tarkastusta, jolla on tarkoitus varmistaa, että ajoneuvoa on turvallista käyttää yleisillä teillä ja että sillä on vaaditut pakolliset turvallisuus- ja ympäristöominaisuudet;

10)

’hyväksynnällä’ tarkoitetaan menettelyä, jossa jäsenvaltio varmentaa, että ajoneuvo täyttää direktiivissä 2002/24/EY, direktiivissä 2003/37/EY ja direktiivissä 2007/46/EY tarkoitetut asiaankuuluvat hallinnolliset määräykset ja tekniset vaatimukset;

11)

’puutteilla’ tarkoitetaan teknisiä vikoja ja muita katsastuksessa havaittuja vaatimustenvastaisuuksia;

12)

’katsastustodistuksella’ tarkoitetaan toimivaltaisen viranomaisen tai katsastusaseman antamaa katsastusraporttia, joka sisältää katsastuksen tuloksen;

13)

’katsastajalla’ tarkoitetaan henkilöä, jonka jäsenvaltio tai sen toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt tekemään katsastuksia katsastusasemalla tai tapauksen mukaan toimivaltaisen viranomaisen puolesta;

14)

’toimivaltaisella viranomaisella’ tarkoitetaan viranomaista tai julkista elintä, jonka tehtäväksi jäsenvaltio on antanut katsastusjärjestelmän hallinnoinnin sekä tapauksen mukaan myös katsastusten tekemisen;

15)

’katsastusasemalla’ tarkoitetaan julkista tai yksityistä elintä tai laitosta, jonka jäsenvaltio on hyväksynyt tekemään katsastuksia;

16)

’valvontaelimellä’ tarkoitetaan yhtä tai useampaa jäsenvaltion perustamaa elintä, joka vastaa katsastusasemien valvonnasta. Valvontaelin voi olla osa toimivaltaista viranomaista tai toimivaltaisia viranomaisia;

17)

’pienellä saarella’ tarkoitetaan saarta, jolla on alle 5 000 asukasta ja joka ei ole yhteydessä alueen muihin osiin maantiesiltojen tai maantietunnelien välityksellä;

18)

’harvaan asutulla alueella’ tarkoitetaan määrättyä aluetta, jonka asukastiheys on alle viisi asukasta neliökilometrillä;

19)

’yleisellä tiellä’ tarkoitetaan tietä, jolla on yleishyödyllistä merkitystä, kuten paikallista, alueellista tai kansallista maantietä, valtatietä, moottoriliikennetietä tai moottoritietä.

a)

tekniset tiedot, jotka koskevat jarrulaitteita, ohjausta, näkyvyyttä, valaisimia, heijastimia ja sähkölaitteita, akseleita, pyöriä, renkaita ja pyöräntuentaa, runkoa ja koria, muita varusteita ja ympäristöhaittoja ja joita tarvitaan katsastettavien kohteiden katsastamiseksi, sekä tekniset tiedot, jotka koskevat suositeltavien testausmenetelmien käyttöä, liitteessä I olevan 3 kohdan mukaisesti; ja

b)

yksityiskohtaiset säännöt asiaankuuluvien teknisten tietojen muodosta ja niiden saatavuutta koskevista menettelyistä.

a)

M1- ja N1-luokan ajoneuvot: neljän vuoden kuluttua ajoneuvon ensimmäisestä rekisteröintipäivästä ja sen jälkeen joka toinen vuosi;

b)

M1-luokan ajoneuvot, joita käytetään takseina tai ambulansseina, sekä M2-, M3-, N2-, N3-, O3- ja O4-luokan ajoneuvot: yhden vuoden kuluttua ajoneuvon ensimmäisestä rekisteröintipäivästä ja sen jälkeen joka vuosi;

c)

pääasiassa yleisillä teillä kaupallisessa maanteiden tavaraliikenteessä käytettävät T5-luokan ajoneuvot: neljän vuoden kuluttua ajoneuvon ensimmäisestä rekisteröintipäivästä ja sen jälkeen joka toinen vuosi.

—

sellaisen onnettomuuden jälkeen, joka on vaikuttanut pyörien, jousituksen, törmäyksenvaimennusvyöhykkeiden, turvatyynyjärjestelmien, ohjauksen tai jarrujen kaltaisiin ajoneuvon pääasiallisiin turvallisuuskomponentteihin;

—

kun ajoneuvon turvallisuus- ja ympäristöjärjestelmiä ja -komponentteja on muutettu tai muunnettu;

—

kun ajoneuvon rekisteröintitodistuksen haltija on vaihtunut;

—

kun ajoneuvolla on ajettu vähintään 160 000 kilometriä;

—

jos liikenneturvallisuus vaarantuu huomattavasti.

a)

vähäiset puutteet, joilla ei ole merkittävää vaikutusta ajoneuvon turvallisuuteen eikä ympäristöön, ja muut vähäiset vaatimustenvastaisuudet;

b)

vakavat puutteet, jotka voivat vaarantaa ajoneuvon turvallisuuden tai vaikuttaa ympäristöön taikka aiheuttaa vaaraa muille tienkäyttäjille, ja muut merkittävämmät vaatimustenvastaisuudet;

c)

vaaralliset puutteet, jotka suoraan ja välittömästi vaarantavat liikenneturvallisuuden tai vaikuttavat ympäristöön ja jotka oikeuttavat sen, että jäsenvaltio tai sen toimivaltaiset viranomaiset voivat kieltää ajoneuvon käytön yleisillä teillä.

—

saattaa tarvittaessa ajan tasalle ainoastaan 2 artiklan 1 kohdassa sekä 5 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut ajoneuvoluokkien kuvaukset, jos 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tyyppihyväksyntälainsäädännön muuttaminen aiheuttaa muutoksia ajoneuvoluokkiin, muuttamatta kuitenkaan katsastusten sisältöä ja katsastustiheyttä;

—

saattaa ajan tasalle liitteessä I oleva 3 kohta menetelmien osalta, jos saataville tulee tehokkaampia ja toimivampia testausmenetelmiä, lisäämättä mitään katsastettavien kohteiden luetteloon;

—

mukauttaa liitteessä I olevaa 3 kohtaa asiaan liittyviä kustannuksia ja hyötyjä koskevan myönteisen kustannus-hyötyanalyysin jälkeen katsastettavien kohteiden luettelon, menetelmien, hylkäysperusteiden ja puutteiden arvioinnin osalta, jos pakollisia tyyppihyväksyntävaatimuksia muutetaan unionin liikenneturvallisuus- tai ympäristölainsäädännössä.