1

Asian T-264/16 kantaja Korea National Insurance Corporation (jäljempänä KNIC) on pohjoiskorealainen vakuutusalalla toimiva yritys.

2

Asian T-533/15 kantajalla Kim Il–Sulla ja muilla kantajilla, joiden nimet mainitaan liitteessä, on ollut yhteyksiä KNIC:hen tai johonkin sen konttoriin.

3

Nyt käsiteltävien asioiden taustalla ovat rajoittavat toimenpiteet, jotka on otettu käyttöön Korean demokraattiseen kansantasavallan painostamiseksi lopettamaan ydinaseiden levittämiseen liittyvä toiminta.

4

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto (jäljempänä turvallisuusneuvosto) on katsonut, että ydinaseiden levittäminen uhkaa kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, useissa päätöslauselmissa, joita ovat muun muassa päätöslauselmat 1695 (2006), 1718 (2006), 1874 (2009), 2087 (2013) ja 2094 (2013).

5

Euroopan unionin neuvosto hyväksyi 20.11.2006 SEU 15 artiklan nojalla yhteisen kannan 2006/795/YUTP Korean demokraattista kansantasavaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä (EUVL 2006, L 322, s. 32) muun muassa turvallisuusneuvoston päätöslauselmien 1695 (2006) ja 1718 (2006) täytäntöön panemiseksi. Sen 1 ja 2 artiklassa kiellettiin pääosin tiettyjen teknologioiden ja ylellisyystuotteiden suora tai välillinen toimittaminen, myynti ja siirto Pohjois-Koreaan jäsenvaltioiden kansalaisten toimesta tai jäsenvaltioiden alueen kautta tai alueelta käsin. Kyseisen säädöksen 3 artiklan mukaan jäsenvaltioiden oli toteutettava tarvittavat toimenpiteet estääkseen niiden yhteisen kannan 2006/795 liitteessä lueteltujen henkilöiden ja heidän perheenjäsentensä pääsy alueelleen ja kauttakulku alueensa kautta, joiden pakotekomitea tai turvallisuusneuvosto katsoo olevan vastuussa Korean demokraattisen kansantasavallan ydinohjelmiin, ballistisiin ohjusohjelmiin tai muihin joukkotuhoaseohjelmiin liittyvästä Korean demokraattisen kansantasavallan politiikasta, mukaan lukien sen tukeminen tai edistäminen. Mainitun yhteisen kannan 4 artiklassa säädettiin lopuksi kaikkien sellaisten varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttämisestä, jotka ovat niiden henkilöiden tai yhteisöjen, tai heidän puolestaan tai johdollaan toimivien henkilöiden tai yhteisöjen, suorassa tai välillisessä omistuksessa, hallinnassa tai määräysvallassa, joiden pakotekomitea tai turvallisuusneuvosto katsoo osallistuvan Korean demokraattisen kansantasavallan ydinohjelmiin, ballistisiin ohjusohjelmiin tai muihin joukkotuhoaseohjelmiin tai tukevan niitä, mukaan lukien laittomat keinot.

6

Siltä osin kuin Euroopan yhteisön toimet olivat tarpeen tiettyjen yhteisessä kannassa 2006/795 vahvistettujen toimenpiteiden täytäntöön panemiseksi neuvosto antoi 27.3.2007 EY 60 ja EY 301 artiklan nojalla asetuksen (EY) N:o 329/2007 Korean demokraattiseen kansantasavaltaan kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä (EUVL 2007, L 88, s. 1); kyseinen asetus oli sisällöltään pääosin samanlainen kuin mainittu yhteinen kanta.

7

Neuvosto hyväksyi 27.7.2009 SEU 15 artiklan nojalla yhteisen kannan 2009/573/YUTP yhteisen kannan 2006/795 muuttamisesta (EUVL 2009, L 197, s. 111). Kyseisellä toimella yhtäältä pyrittiin panemaan täytäntöön turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1874 (2009). Sillä toisaalta laajennettiin edellä 5 kohdassa mainittujen toimenpiteiden soveltamisalaa. Sen johdanto-osan 13 ja 14 perustelukappaleesta ilmenee erityisesti, että Euroopan unionin nimeämiin henkilöihin on sovellettava maahanpääsyä koskevia rajoituksia ja että unionin nimeämien henkilöiden tai yhteisöjen varat tai taloudelliset resurssit on jäädytettävä. Yhteisen kannan 2006/795 3 ja 4 artiklaa muutettiin tämän johdosta. Näiden säännösten ja yhteisen kannan 2009/573 1 artiklan 8 alakohtaa yhdessä luettaessa ilmenee, että sen liitteessä I mainittujen henkilöiden luettelon on vahvistanut pakotekomitea tai turvallisuusneuvosto, kun taas sen liitteissä II ja III mainittujen henkilöiden luettelon on vahvistanut neuvosto. Neuvosto antoi 22.12.2009 SEU 29 artiklan nojalla päätöksen 2009/1002/YUTP yhteisen kannan 2006/795 muuttamisesta (EUVL 2009, L 346, s. 47). Kyseisellä päätöksellä muutettiin muun muassa yhteisen kannan 2006/795 liitteitä II ja III.

8

Tämän johdosta neuvosto antoi 22.12.2009 SEUT 215 artiklan 2 kohdan nojalla asetuksen (EU) N:o 1283/2009 asetuksen N:o 329/2007 muuttamisesta (EUVL 2009, L 346, s. 1).

9

Neuvosto antoi 22.12.2010 SEU 29 artiklan nojalla päätöksen 2010/800/YUTP Korean demokraattista kansantasavaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä ja yhteisen kannan 2006/795 kumoamisesta (EUVL 2010, L 341, s. 32). Vaikka kyseisen säädöksen säännökset vastasivat pääosin yhteisen kannan 2006/795 säännöksiä, niillä oli tarkoitus myös sisällyttää liitteessä oleviin luetteloihin sellaisten neuvoston yksilöimien muiden henkilöiden ja yhteisöjen nimet, joihin on kohdistettava rajoittavia toimenpiteitä, sekä muuttaa sen liitteiden I ja II muuttamista koskevaa menettelyä, jotta nimetyille henkilöille ja yhteisöille toimitetaan luetteloon merkitsemisen perusteet, jotta heillä on tilaisuus esittää huomautuksia ja jotta siinä tapauksessa, että huomautuksia tehdään tai olennaista uutta näyttöä esitetään, neuvosto voisi tarkastella päätöstään uudelleen näiden huomautusten perusteella ja ilmoittaa tästä asianomaiselle henkilölle tai yhteisölle.

10

Tämän johdosta Euroopan komissio antoi samana päivänä asetuksen (EU) N:o 1251/2010 asetuksen N:o 329/2007 muuttamisesta (EUVL 2010, L 341, s. 15).

11

Neuvosto antoi 22.4.2013 SEU 29 artiklan nojalla päätöksen 2013/183/YUTP Korean demokraattista kansantasavaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä ja päätöksen 2010/800/YUTP kumoamisesta (EUVL 2013, L 111, s. 52). Kyseisellä säädöksellä pyrittiin muun muassa ottamaan huomioon turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2094 (2013) määräykset.

12

Päätöksen 2013/183 15 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdan mukaan jäädytetään kaikki varat ja taloudelliset resurssit, jotka kuuluvat suoraan tai välillisesti sellaisille henkilöille tai yhteisöille tai ovat suoraan tai välillisesti sellaisten henkilöiden tai yhteisöjen omistuksessa, hallussa tai määräysvallassa, jotka ”tarjoavat rahoituspalveluja ja sellaisten varojen, muun omaisuuden tai muiden resurssien, jotka voisivat edistää Korean demokraattisen kansantasavallan ydinohjelmia, ballististen ohjusten ohjelmia tai muita joukkotuhoaseohjelmia, siirtämistä jäsenvaltioiden alueelle, jäsenvaltioiden alueen kautta tai jäsenvaltioiden alueelta käsin tai jäsenvaltioiden kansalaisille tai jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaisesti järjestäytyneille yhteisöille tai jäsenvaltioiden alueella oleskeleville henkilöille tai jäsenvaltioiden alueelle sijoittautuneille rahoituslaitoksille tai näiden toimesta, taikka niiden puolesta tai johdolla toimiv[ille] henkilö[ille] tai yhteis[öille] taikka niiden omistam[ille] tai määräysvallassa olev[ille] yhteisö[ille]” (jäljempänä luetteloon merkitsemisen kriteerit).

13

Päätöksen 2013/183 15 ja 19–21 artiklaa yhdessä luettaessa ilmenee, että kyseisen säädöksen liitteessä I nimettyjen henkilöiden luettelon on vahvistanut pakotekomitea tai turvallisuusneuvosto, kun taas mainitun säädöksen liitteessä II nimettyjen henkilöiden luettelon on vahvistanut neuvosto.

14

Tämän johdosta neuvosto antoi 22.7.2013 SEUT 215 artiklan nojalla asetuksen (EU) N:o 696/2013 asetuksen N:o 329/2007 muuttamisesta (EUVL 2013, L 198, s. 22). Asetuksen N:o 329/2007, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 696/2013, 6 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädettiin kaikkien liitteessä V luetelluille henkilöille, yhteisöille tai elimille kuuluvien taikka niiden omistuksessa, hallussa tai määräysvallassa olevien varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttämisestä. Siinä täsmennettiin, että liitteessä V luetellaan henkilöt, yhteisöt ja elimet, joita ei luetella liitteessä IV ja joista neuvosto on päätöksen 2013/183 15 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti todennut, että nämä ”tarjoavat Pohjois-Korean ydinaseohjelmia, ballististen ohjusten ohjelmia tai muita joukkotuhoaseohjelmia mahdollisesti edistäviä rahoituspalveluja tai järjestävät tällaisia ohjelmia mahdollisesti edistävien varojen, muun omaisuuden tai taloudellisten resurssien siirtoja unionin alueelle, unionin alueen kautta tai unionin alueelta tai siten, että niihin osallistuu jäsenvaltioiden kansalaisia tai jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaisesti järjestäytyneitä yhteisöjä tai unionin alueella oleskelevia henkilöitä tai sinne sijoittautuneita rahoituslaitoksia taikka tällaisten henkilöiden, yhteisöjen tai elinten puolesta tai johdolla toimivia tai niiden omistuksessa tai määräysvallassa olevia henkilöitä, yhteisöjä tai elimiä”.

15

Neuvosto antoi 2.7.2015 SEU 29 artiklan nojalla päätöksen (YUTP) 2015/1066 päätöksen 2013/183 muuttamisesta (EUVL 2015, L 174, s. 25) ja komissio antoi tämän johdosta samana päivänä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/1062 asetuksen N:o 329/2007 muuttamisesta (EUVL 2015, L 174, s. 16) (jäljempänä yhdessä ensimmäiset riidanalaiset toimet).

16

Asian T-533/15 kantajien nimet merkittiin päätöksellä 2015/1066 päätöksen 2013/183 liitteessä II olevassa II A kohdassa olevaan, neuvoston laatimaan luetteloon rajoittavien toimenpiteiden kohteena olevista henkilöistä. Tämä merkitseminen perustui seuraaviin perusteisiin (jäljempänä asian T-533/15 kantajia koskevat ensimmäiset perusteet):

”KIM Il-Su – Rahlstedter Straße 83 a, 22149 Hamburg. – Syntymäaika: 2.9.1965 – Syntymäpaikka: Pjongjang, Korean demokraattinen kansantasavalta EU:n nimeämän KNIC GmbH:n täysivaltainen edustaja, joka toimii KNIC:n puolesta tai sen johdolla.

KANG Song-Nam – Rahlstedter Straße 83 a, 22149 Hamburg. – Syntymäaika: 5.7.1972 – Syntymäpaikka: Pjongjang, Pohjois-Korea. – EU:n nimeämän KNIC GmbH:n täysivaltainen edustaja, joka toimii KNIC:n puolesta tai sen johdolla.

CHOE Chun-Sik – Rahlstedter Straße 83 a, 22149 Hamburg. – Syntymäaika: 23.12.1963 – Syntymäpaikka: Pjongjang, Pohjois-Korea. – Passin numero 745132109, voimassa 12.2.2020 asti – EU:n nimeämän KNIC GmbH:n täysivaltainen edustaja, joka toimii KNIC:n puolesta tai sen johdolla.

SIN Kyu-Nam – Syntymäaika: 12.9.1972 – Syntymäpaikka: Pjongjang, Pohjois-Korea. – Passin numero PO472132950 – Osastopäällikkö KNIC:n päätoimipaikassa Pjongjangissa ja entinen täysivaltainen KNIC GmbH Hamburgin edustaja. Toimii KNIC:n puolesta tai sen johdolla.

PAK Chun-San – Syntymäaika: 18.12.1953 – Syntymäpaikka: Phyongan, Pohjois-Korea. – Passin numero PS472220097 – Osastopäällikkö KNIC:n päätoimipaikassa Pjongjangissa ja entinen täysivaltainen KNIC GmbH Hamburgin edustaja. Toimii KNIC:n puolesta tai sen johdolla.

SO Tong Myong – Syntymäaika: 10.9.1956 – KNIC GmbH Hamburgin toimitusjohtaja, toimii KNIC:n puolesta tai sen johdolla.”

17

Päätökseen 2013/183 tehtyjen muutosten huomioon ottamiseksi asian T-533/15 kantajien nimet merkittiin myös asetuksen N:o 329/2007, sellaisena kuin se on muutettuna täytäntöönpanoasetuksella 2015/1062, liitteessä V olevaan C kohtaan edellä 16 kohdassa mainittuja perusteita pääosin vastaavin perustein.

18

Neuvosto antoi 31.3.2016 SEU 29 artiklan nojalla päätöksen (YUTP) 2016/475 päätöksen 2013/183 muuttamisesta (EUVL 2016, L 85, s. 34), ja komissio antoi tämän johdosta 27.4.2016 täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/659 asetuksen N:o 329/2007 muuttamisesta (EUVL 2016, L 114, s. 9) (jäljempänä yhdessä toiset riidanalaiset toimet).

19

KNIC:n nimi merkittiin päätöksellä 2016/475 päätöksen 2013/183 liitteessä II olevassa II B kohdassa olevaan, neuvoston laatimaan luetteloon rajoittavien toimenpiteiden kohteena olevista yhteisöistä. Kyseinen merkitseminen perustui seuraaviin perusteisiin (jäljempänä KNIC:tä koskevat perusteet).

”Korea National Insurance Corporation (KNIC) ja sen konttorit (alias Korea Foreign Insurance Company) – Haebangsan-dong, Central District, Pyongyang, DPRK – Rahlstedter Strasse 83 a, 22149 Hamburg – Korea National Insurance Corporation of Alloway, Kidbrooke Park Road, Blackheath, – London SE30LW – Korea National Insurance Corporation (KNIC) on valtion omistama tai valtion määräysvallassa oleva elin, joka tuottaa merkittäviä valuuttatuloja, jotta voitaisiin edistää Korean demokraattisen kansantasavallan ydinohjelmia, ballististen ohjusten ohjelmia tai muita joukkotuhoaseohjelmia. Lisäksi Pjongjangissa sijaitseva KNIC:n päätoimipaikka on yhteydessä Pohjois-Korean työväenpuolueen Virasto 39:ään, joka on nimetty yhteisö.”

20

Asetuksella N:o 2016/659 KNIC:n nimi lisättiin asetuksen N:o 329/2007 liitteessä V olevaan D kohtaan. KNIC:n nimi merkittiin luetteloon edellä 19 kohdassa mainittuja perusteita pääosin vastaavin perustein.

21

Asian T-533/15 kantajia koskevia merkintöjä, jotka sisältyvät päätöksen 2013/183 liitteessä II olevaan II A kohtaan, muutettiin päätöksellä 2016/475 seuraavasti (jäljempänä asian T-533/15 kantajia koskevat toiset perusteet):

”KIM Il-Su – Syntymäaika: 2.9.1965 – Syntymäpaikka: Pjongjang, Pohjois-Korea – Kuuluu Korea National Insurance Corporation ‑yhtiön (KNIC) jälleenvakuutusosaston johtajiin, työskentelee päätoimipaikassa Pjongjangissa ja on toiminut aikaisemmin KNIC:n valtuutettuna pääedustajana Hampurissa. Toimii KNIC:n puolesta tai sen antamien ohjeiden mukaisesti.

KANG Song-Sam – Syntymäaika: 5.7.1972 – Syntymäpaikka: Pjongjang, Pohjois-Korea – On toiminut aikaisemmin Korea National Insurance Corporation ‑yhtiön (KNIC) valtuutettuna edustajana Hampurissa. Toimii edelleen KNIC:n puolesta tai sen antamien ohjeiden mukaisesti.

CHOE Chun-Sik – Syntymäaika: 23.12.1963 – Syntymäpaikka: Pjongjang, Pohjois-Korea – Passin numero 745132109 – Voimassa 12.2.2020 asti – Kuuluu Korea National Insurance Corporation ‑yhtiön (KNIC) jälleenvakuutusosaston johtajiin, työskentelee päätoimipaikassa Pjongjangissa ja toimii KNIC:n puolesta tai sen antamien ohjeiden mukaisesti.

SIN Kyu-Nam – Syntymäaika: 12.9.1972 – Syntymäpaikka: Pjongjang, Pohjois-Korea – Passin numero PO472132950 – Kuuluu Korea National Insurance Corporation ‑yhtiön (KNIC) jälleenvakuutusosaston johtajiin, työskentelee päätoimipaikassa Pjongjangissa ja on toiminut aikaisemmin KNIC:n valtuutettuna edustajana Hampurissa. Toimii KNIC:n puolesta tai sen antamien ohjeiden mukaisesti.

PAK Chun-San – Syntymäaika: 18.12.1953 – Syntymäpaikka: Pjongjang, Pohjois-Korea – Passin numero PS472220097 – Korea National Insurance Corporation ‑yhtiön (KNIC) jälleenvakuutusosaston johtaja, päätoimipaikassa Pjongjangissa ainakin joulukuuhun 2015 saakka ja on toiminut aikaisemmin KNIC:n valtuutettuna pääedustajana Hampurissa. Toimii edelleen KNIC:n puolesta tai sen antamien ohjeiden mukaisesti.

SO Tong Myong – Syntymäaika: 10.9.1956 – Korea National Insurance Corporation ‑yhtiön (KNIC) pääjohtaja. Toimii KNIC:n puolesta tai sen antamien ohjeiden mukaisesti.”

22

Päätökseen 2013/183 tehtyjen muutosten huomioon ottamiseksi asetuksen N:o 329/2007 liitteessä V olevaan C kohtaan sisältyviä asian T-533/15 kantajia koskevia merkintöjä muutettiin asetuksella N:o 2016/659. Kyseiset merkinnät vastasivat pääosin edellä 21 kohdassa esitettyjä merkintöjä.

23

Neuvosto antoi 27.5.2016 SEU 29 artiklan nojalla päätöksen (YUTP) 2016/849 Korean demokraattista kansantasavaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä ja päätöksen 2013/183 kumoamisesta (EUVL 2016, L 141, s. 79). Tämän johdosta neuvosto antoi 27.5.2016 asetuksen (EU) N:o 2016/841 asetuksen N:o 329/2007 muuttamisesta (EUVL 2016, L 141, s. 36).

24

Neuvosto päätti turvallisuusneuvoston Korean demokraattisen kansantasavallan tekemän ydinkokeen johdosta 6.1.2016 hyväksymän päätöslauselman 2270 (2016) mukaisesti hyväksyä uusia rajoittavia toimenpiteitä.

25

Päätöksen 2016/849 27 artiklan 1 kohdan b alakohdassa (jäljempänä muutetut luetteloon merkitsemisen kriteerit) säädetään seuraavaa:

”1.   Jäädytetään kaikki varat ja taloudelliset resurssit, jotka kuuluvat suoraan tai välillisesti seuraaville henkilöille tai yhteisöille tai ovat suoraan tai välillisesti seuraavien henkilöiden tai yhteisöjen omistuksessa, hallussa tai määräysvallassa:

– –

26

Päätöksen 2016/849 27 ja 33–35 artiklaa yhdessä tulkittaessa ilmenee, että liitteessä I nimettyjen henkilöiden luettelon on vahvistanut pakotekomitea tai turvallisuusneuvosto, kun taas liitteessä II nimettyjen henkilöiden luettelon on vahvistanut neuvosto.

27

KNIC:n nimi on sisällytetty päätöksen 2016/849 liitteessä II olevassa II B kohdassa olevaan luetteloon rajoittavien toimenpiteiden kohteena olevista yhteisöistä. KNIC:n nimi merkittiin luetteloon KNIC:tä koskevia, edellä 19 kohdassa mainittuja päätökseen 2016/475 sisältyviä perusteita pääosin vastaavin perustein.

28

Asian T-533/15 kantajien nimet sisällytettiin päätöksen 2016/849 liitteessä II olevassa II A kohdassa olevaan luetteloon rajoittavien toimenpiteiden kohteena olevista henkilöistä. Asian T-533/15 kantajien nimet merkittiin luetteloon edellä 21 kohdassa mainittuja päätökseen 2016/475 sisältyviä asian T-533/15 kantajia koskevia toisia perusteita pääosin vastaavien perusteiden (jäljempänä asian T‑533/15 kantajia koskevat kolmannet perusteet) nojalla.

29

Asian T-533/15 kantajat nostivat unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 11.9.2015 toimittamallaan kannekirjelmällä kumoamiskanteen ensimmäisistä riidanalaisista toimista.

30

Asian T-533/15 kantajat vaativat unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 30.11.2015 toimittamallaan kirjelmällä, että unionin yleinen tuomioistuin hyväksyy niiden vaatimukset ja antaa unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 123 artiklan nojalla yksipuolisen tuomion siltä osin kuin neuvoston ja komission vastineet on annettu kyseisten vastineiden jättämiselle asetetun määräajan päättymisen jälkeen.

31

Kun asian T-533/15 kantajilta on tiedusteltu asiasta työjärjestyksen 89 artiklan mukaisella prosessijohtotoimella, he ovat 24.3.2016 päivätyllä kirjeellä peruuttaneet vaatimuksensa vaatimustensa hyväksymisestä yksipuolisella tuomiolla komission osalta.

32

Unionin yleisen tuomioistuimen kahdeksannen jaoston puheenjohtajan 15.3.2016 tekemällä päätöksellä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta hyväksyttiin asiassa väliintulijaksi tukemaan neuvoston ja komission vaatimuksia. Kyseinen jäsenvaltio luopui 27.4.2016 päivätyllä kirjeellä toimittamasta väliintulokirjelmää.

33

Koska unionin yleisen tuomioistuimen kokoonpanoa muutettiin, asia T-533/15 siirrettiin uudelle esittelevälle tuomarille.

34

KNIC nosti unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 27.5.2016 toimittamallaan kannekirjelmällä asiassa T-264/16 kumoamiskanteen toisista riidanalaisista toimista.

35

Asian T-533/15 kantajat tarkistivat unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 27.5.2016 toimittamallaan kirjelmällä kannetta työjärjestyksen 86 artiklan nojalla siten, että se koskee myös toisten riidanalaisten toimien kumoamista heitä koskevilta osin.

36

Asian T-533/15 kantajat tarkistivat unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 3.6.2016 toimittamallaan kirjeellä kannetta työjärjestyksen 86 artiklan nojalla toisen kerran siten, että se koskee myös päätöksen 2016/849 kumoamista heitä koskevilta osin ja ”kaikkia kyseiseen päätökseen liittyviä neuvoston täytäntöönpanoasetuksia”.

37

KNIC tarkisti 3.6.2016 päivätyllä kirjeellä kannetta työjärjestyksen 86 artiklan nojalla asiassa T-264/16 siten, että se koskee myös päätöksen 2016/849 kumoamista sitä koskevilta osin ja ”kaikkia kyseiseen päätökseen liittyviä neuvoston täytäntöönpanoasetuksia”.

38

Neuvosto ja komissio esittivät asiassa T-533/15 huomautuksia kanteen tarkistuksista unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 30.6.2016 toimitetuilla toimilla.

39

Neuvosto ja komissio vaativat näissä huomautuksissa asian käsittelyn lykkäämistä asiassa T-533/15 ja sen yhdistämistä asiaan T-264/16.

40

Asian T-533/15 kantajat myönsivät 18.7.2016 päivätyllä kirjeellä, että asiat T‑533/15 ja T-264/16 liittyvät toisiinsa, mikä voi oikeuttaa mainittujen asioiden yhdistämisen. Ne eivät sitä vastoin ottaneet kantaa mahdollisuuteen lykätä asian T-533/15 käsittelyä.

41

KNIC esitti huomautuksensa yhdistämisestä ja asian T-533/15 käsittelyn mahdollisesta lykkäämisestä 18.7.2016 päivätyllä kirjeellä.

42

Asian T-533/15 kantajat esittivät lisälausumia 21.7.2016 päivätyllä kirjeellä, johon he liittivät neuvostolle lähetetyt kirjeet, joissa he ovat riitauttaneet niiden todisteiden todenperäisyyden, joihin ensimmäiset riidanalaiset toimet perustuvat.

43

Neuvosto esitti unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 16.8.2016 toimittamallaan asiakirjalla huomautuksia asiassa T-264/16 nostetun kanteen tarkistamisesta.

44

Kahdeksannen jaoston puheenjohtaja päätti 6.9.2016 tehdyllä päätöksellä olla lykkäämättä asian käsittelyä asiassa T-533/15.

45

Koska unionin yleisen tuomioistuimen jaostojen kokoonpanoa muutettiin, esittelevä tuomari määrättiin kolmanteen jaostoon, jonka käsiteltäväksi nyt esillä olevat asiat siis siirrettiin.

46

Kolmannen jaoston puhteenjohtajan 9.3.2017 tekemällä päätöksellä asiat yhdistettiin asian käsittelyn suullista vaihetta varten.

47

Asioiden T-533/15 ja T-264/16 asianosaisia kehotettiin 13.3.2017 työjärjestyksen 89 artiklan mukaisella prosessinjohtotoimella ottamaan kantaa asioiden yhdistämiseen käsittelyn päätteeksi annettavaa ratkaisua varten.

48

Asian T-533/15 kantajat ja KNIC (jäljempänä yhdessä kantajat) ilmoittivat 20.3.2017 päivätyllä kirjeellä, että niiden mielestä oli parasta olla yhdistämättä asioita. Neuvosto ilmoitti 27.3.2017 päivätyllä kirjeellä, että se puoltaa asioiden yhdistämistä käsittelyn päätteeksi annettavaa ratkaisua varten, ja komissio samana päivänä päivätyllä kirjeellä, ettei se anna lausuntoa tältä osin.

49

Yhdistynyt kuningaskunta luopui 20.3.2017 päivätyllä kirjeellä osallistumasta suulliseen käsittelyyn.

50

Kolmannen jaoston puhteenjohtajan 4.4.2017 tekemällä päätöksellä asiat T‑533/15 ja T-264/16 yhdistettiin käsittelyn päätteeksi annettavaa ratkaisua varten.

51

Asianosaisten lausumat ja vastaukset unionin yleisen tuomioistuimen esittämiin suullisiin kysymyksiin kuultiin 4.5.2017 pidetyssä istunnossa.

52

Asian T-533/15 kantajat vaativat, että unionin yleinen tuomioistuin

53

KNIC vaatii asiassa T-264/16, että unionin yleinen tuomioistuin

54

Neuvosto vaatii yhdistetyissä asioissa T-533/15 ja T-264/16, että unionin yleinen tuomioistuin

55

Komissio vaatii yhdistetyissä asioissa T-533/15 ja T-264/16, että unionin yleinen tuomioistuin

56

Asian T-533/15 kantajat ilmoittivat suullisessa käsittelyssä vastauksena unionin yleisen tuomioistuimen kysymyksiin, että 3.6.2016 päivätyssä kanteen toisessa tarkistuksessa oleva ilmaisu ”kaikkia kyseiseen päätökseen liittyviä neuvoston täytäntöönpanoasetuksia” merkitsee, että he riitauttavat vain nimenomaisesti mainitut toimet eivätkä noihin toimiin liittyviä toimenpiteitä, mikä merkittiin istunnon pöytäkirjaan.

57

Asian T-533/15 kantajat ilmoittivat suullisessa käsittelyssä vastauksena unionin yleisen tuomioistuimen yhteen kysymykseen myös, että he peruuttavat vaatimuksensa vaatimustensa hyväksymisestä yksipuolisella tuomiolla neuvoston osalta, mikä merkittiin istunnon pöytäkirjaan.

58

KNIC ilmoitti asiassa T-264/16 suullisessa käsittelyssä, että 3.6.2016 päivätyssä kanteen tarkistuksessa oleva ilmaisu ”kaikki neuvoston tähän liittyvät täytäntöönpanoasetukset” merkitsee, että se riitauttaa vain nimenomaisesti mainitut toimet eikä näihin toimiin liittyviä toimenpiteitä, mikä merkittiin istunnon pöytäkirjaan.

59

Kuten niiden kanteista ilmenee, kantajat vaativat asiassa T-533/15 päätösten 2015/1066 ja 2016/475 kumoamista ja asiassa T-264/16 päätöksen 2016/475 kumoamista.

60

Kuten asian taustasta ilmenee, päätös 2013/183 on kumottu ja korvattu päätöksellä 2016/849.

61

Kantajat tarkistivat 3.6.2016 kummassakin asiassa kanteitaan siten, että ne koskevat myös päätöksen 2016/849 kumoamista niitä koskevilta osin.

62

Tältä osin on huomautettava, että varojen jäädyttämistä koskevista peräkkäisistä toimenpiteistä nostettujen kanteiden osalta annetun vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kantajalla säilyy intressi sellaisen rajoittavien toimenpiteiden toteuttamisesta tehdyn päätöksen kumoamiseen, joka on kumottu lainsäädäntötoimin ja korvattu myöhemmällä rajoittavalla päätöksellä, koska se, että toimielimen toimi kumotaan lainsäädäntötoimin, ei merkitse sitä, että toimen myönnettäisiin olevan lainvastainen, minkä lisäksi tällainen kumoaminen vaikuttaa kumoamishetkestä alkaen, kun taas kumoamista koskevan tuomion nojalla toimi poistetaan taannehtivin vaikutuksin oikeusjärjestyksestä siten, ettei sen katsota koskaan olleen olemassa (ks. vastaavasti tuomio 12.12.2006, Organisation des Modjahedines du peuple d’Iran v. neuvosto, T-228/02, EU:T:2006:384, 35 kohta ja tuomio 23.10.2008, People’s Mojahedin Organization of Iran v. neuvosto, T-256/07, EU:T:2008:461, 45–48 kohta).

63

Tästä seuraa, että kantajilla on edelleen oikeussuojan tarve ja intressi vaatia päätösten 2015/1066 ja 2016/475 kumoamista ja että kanteet asioissa T-533/15 ja T-264/16 on siis edelleen kohde näiden päätösten osalta.

64

Unionin yleinen tuomioistuin katsoo, että aluksi on tutkittava asiassa T-264/16 nostettu kanne ja tämän jälkeen asiassa T-533/15 nostettu kanne.

65

KNIC vetoaa kanteensa tueksi neljään kanneperusteeseen, jotka perustuvat perusteluvelvollisuuden noudattamatta jättämiseen, ilmeiseen arviointivirheeseen, tietosuojaa koskevien periaatteiden loukkaamiseen ja perusoikeuksien suhteettomaan rajoittamiseen.

66

Siltä osin kuin yhtäältä nämä kanneperusteet koskevat erotuksetta kaikkia nyt käsiteltävässä asiassa riidanalaisia toimia ja toisaalta kriteerit, joiden perusteella KNIC:n nimi voidaan merkitä päätöksen 2013/183 15 artiklassa, asetuksen N:o 329/2007 6 artiklassa ja päätöksen 2016/849 27 artiklassa tarkoitettuihin riidanalaisiin luetteloihin, ovat pääosin samoja, kuten myös KNIC:n nimen kyseessä oleviin luetteloihin merkitsemisen perusteet, unionin yleinen tuomioistuin katsoo aiheelliseksi tutkia yhdessä toisten riidanalaisten toimien ja päätöksen 2016/849, jota kanne koskee siihen 3.6.2016 tehdyn tarkistuksen jälkeen, osalta esitetyt kanneperusteet.

67

KNIC väittää, että neuvosto ja komissio eivät ole noudattaneet velvollisuuttaan esittää selkeät, yksiselitteiset ja nimenomaiset syyt, joiden johdosta sen nimi oli mahdollista merkitä riidanalaisiin luetteloihin. Se riitauttaa kokonaisvaltaisesti kaikki sen nimen merkitsemisen tueksi esitetyt perustelut. KNIC väittää erityisesti, että sen nimen merkitseminen perustuu kahteen seikkaan, joita ei mainita luetteloon merkitsemisen kriteereissä, eli Pohjois-Korean valtion väitettyyn määräysvaltaan ja yhteyteen Korean työväenpuolueen Virasto 39:ään (jäljempänä Virasto 39).

68

Neuvosto ja komissio kiistävät KNIC:n väitteet.

69

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan asianomaiselle vastaisen toimen perusteluvelvollisuuden, joka liittyy läheisesti puolustautumisoikeuksien kunnioittamisen periaatteeseen, tarkoituksena on yhtäältä antaa asianomaiselle riittävät tiedot sen arvioimiseksi, onko toimi asianmukainen vai onko siinä mahdollisesti sellainen virhe, jonka perusteella sen pätevyys voidaan riitauttaa unionin tuomioistuimissa, ja toisaalta antaa unionin tuomioistuimille mahdollisuus valvoa toimen laillisuutta (ks. tuomio 15.11.2012, neuvosto v. Bamba, C‑417/11 P, EU:C:2012:718, 49 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen; tuomio 18.2.2016, neuvosto v. Bank Mellat, C‑176/13 P, EU:C:2016:96, 74 kohta ja tuomio 8.9.2016, Iranian Offshore Engineering & Construction v. neuvosto, C‑459/15 P, ei julkaistu, EU:C:2016:646, 23 kohta).

70

Rajoittavien toimenpiteiden osalta SEUT 296 artiklassa määrätty perusteluvelvollisuus ei ulotu niin pitkälle, että siinä velvoitettaisiin vastaamaan yksityiskohtaisesti kyseisen henkilön esittämiin huomautuksiin, mutta se edellyttää kaikissa olosuhteissa, että perusteluissa eritellään paitsi kyseisen toimenpiteen oikeudellinen perusta myös ne yksilökohtaiset, erityiset ja konkreettiset syyt, joiden perusteella henkilöön on toimivaltaisten viranomaisten mielestä kohdistettava tällaisia toimenpiteitä. Unionin tuomioistuinten on näin ollen muun muassa tutkittava, ovatko esitetyt perusteet riittävän tarkkoja ja konkreettisia (ks. tuomio 18.2.2016, neuvosto v. Bank Mellat, C‑176/13 P, EU:C:2016:96, 76 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen; ks. myös vastaavasti tuomio 5.5.2015, Petropars Iran ym. v. neuvosto, T-433/13, EU:T:2015:255, 35 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

71

SEUT 296 artiklan mukainen perusteluvelvollisuus määräytyy kyseisen toimen luonteen ja sen asiayhteyden mukaan, jossa se on annettu. Perusteluvelvollisuutta on arvioitava asiaan liittyvien olosuhteiden perusteella, joita ovat muun muassa toimen sisältö, esitettyjen perustelujen luonne ja se tarve, joka niillä, joille toimi on osoitettu tai joita se koskee suoraan ja erikseen, voi olla saada selvennystä tilanteeseen. Perusteluissa ei tarvitse esittää kaikkia asiaan liittyviä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja koskevia yksityiskohtia, koska tutkittaessa, ovatko perustelut riittäviä, on otettava huomioon niiden sanamuodon lisäksi myös asiayhteys ja kaikki asiaa koskevat oikeussäännöt (ks. tuomio 15.11.2012, neuvosto v. Bamba, C‑417/11 P, EU:C:2012:718, 53 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

72

On myös huomautettava, että asianomaiselle vastainen toimi on silloin riittävästi perusteltu, kun se on toteutettu asianomaisen tuntemassa asiayhteydessä, jonka perusteella asianomainen voi ymmärtää häntä koskevan toimenpiteen ulottuvuuden (ks. tuomio 18.2.2016, neuvosto v. Bank Mellat, C‑176/13 P, EU:C:2016:96, 75 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

73

Velvollisuus perustella toimi on olennainen menettelymääräys, joka on erotettava perustelujen aineellisesta paikkansapitävyydestä, joka koskee riidanalaisen toimen aineellista lainmukaisuutta. Toimen perusteluissa toistetaan näet virallisesti toimen perustana olevat syyt. Jos nämä syyt ovat virheellisiä, virheet rasittavat toimen asiasisällön laillisuutta mutta eivät sen perusteluja, jotka saattavat olla riittävät, vaikka niissä esitetään virheellisiä syitä (ks. tuomio 4.2.2014, Syrian Lebanese Commercial Bank v. neuvosto, T-174/12 ja T-80/13, EU:T:2014:52, 86 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

74

KNIC väittää nyt käsiteltävässä tapauksessa, ettei toisia riidanalaisia toimia ja päätöstä 2016/849 ole perusteltu oikeudellisesti riittävällä tavalla siltä osin kuin on kyse sen nimen merkitsemisestä luetteloon, koska riidanalaiset perustelut ovat epämääräiset ja aiheettomat.

75

Tältä osin on todettava, että päätöksen 2013/183 johdanto-osan 1–12 perustelukappaleessa palautetaan mieleen siihen poliittiseen taustaan liittyvät merkitykselliset seikat, jossa kyseessä olevat rajoittavat toimenpiteet on toteutettu. Asetuksen N:o 329/2007 johdanto-osan ensimmäisestä perustelukappaleesta ilmenee lisäksi, että 9.10.2006 tehdyn ydinkokeen vuoksi turvallisuusneuvosto katsoi, että kyseessä oli selvä uhka kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle. Näissä toimissa, joita toisilla riidanalaisilla toimilla on tarkoitus muuttaa ja jotka kuuluvat siis KNIC:n tuntemaan asiayhteyteen, todetaan siis kokonaistilanne, jonka johdosta ne on toteutettu, ja ne yleiset tavoitteet, jotka niillä halutaan saavuttaa. Samalla tavalla päätöksen 2016/849 johdanto-osan kuudennessa perustelukappaleessa todetaan siitä kokonaistilanteesta, jonka johdosta päätös on annettu, muun muassa, että Korean demokraattisen kansantasavallan toimien aiemmin vuonna 2016 katsotaan muodostavan vakavan uhan kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle kyseisellä alueella ja sen ulkopuolellakin.

76

Lisäksi on huomautettava, että perusteita, jotka oikeuttavat sisällyttämään KNIC:n nimen kyseessä oleviin luetteloihin, on tulkittava yhdessä ja päätöksen 2013/183 15 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdassa, asetuksen N:o 329/2007 6 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja päätöksen 2016/849 27 artiklan 1 kohdan b alakohdassa olevien luetteloon merkitsemisen kriteerien valossa. Mainituista säännöksistä ilmenee siten, että päätöksen 2013/183 liitteessä II, asetuksen N:o 329/2007 liitteessä V olevassa D kohdassa ja päätöksen 2016/849 liitteessä II tarkoitettujen henkilöiden ja yhteisöjen kaikki varat ja taloudelliset resurssit jäädytetään. KNIC on mainittu päätöksen 2013/183, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2016/475, liitteessä II olevassa II B kohdassa, asetuksen N:o 329/2007, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella 2016/659, liitteessä V olevassa D kohdassa ja päätöksen 2016/849 liitteessä II olevassa II B kohdassa.

77

Lisäksi on todettava, että kyseessä olevien liitteiden otsikoissa viitataan selkeästi näihin säännöksiin, joihin sisältyy yksiselitteisesti kriteerit, jotka muodostavat oikeusperustan KNIC:n nimen merkitsemiselle riidanalaisiin luetteloihin.

78

Perusteet, joihin vedotaan KNIC:n nimen merkitsemiseksi riidanalaisiin luetteloihin, on esitetty edellä 19 kohdassa. Siitä seuraa, että KNIC:n nimi on merkitty luetteloon sillä perusteella, että se on valtion omistama ja valtion määräysvallassa oleva yritys, joka tuottaa merkittäviä valuuttatuloja, jotka voivat hyödyttää Korean demokraattisen kansantasavallan ydinohjelmia, ballististen ohjusten ohjelmia tai muita joukkotuhoaseohjelmia (jäljempänä ydinaseiden levittäminen). Siitä seuraa myös, että KNIC:n Pjongjangissa sijaitseva päätoimipaikka on yhteydessä Virasto 39:ään, joka on nimetty yhteisö.

79

Näiden perustelujen suppeudesta huolimatta KNIC on voinut selkeästi ymmärtää olennaisen osan neuvoston ja komission sen osalta huomioon ottamista tosiseikoista ja puolustautua tarkoituksenmukaisesti, mikä saa vahvistuksen sen toisen kanneperusteen yhteydessä esittämästä argumentaatiosta. Neuvosto ja komissio ovat näet täsmentäneet ne erityiset ja konkreettiset syyt, joiden vuoksi ne katsoivat, että luetteloon merkitsemisen kriteerit täyttyivät KNIC:n osalta.

80

Yhtäältä näet kyseisissä perusteluissa nojaudutaan selkeästi määritettyyn oikeusperustaan ja viitataan luetteloon merkitsemisen kriteereihin, ja toisaalta mainitut perustelut sisältävät perusteet, jotka liittyvän suoraan KNIC:hen, joka voi ymmärtää syyt, joiden vuoksi sen nimen merkitseminen kyseessä oleviin luetteloihin oli oikeutettua.

81

Samoin unionin yleinen tuomioistuin voi neuvoston ja komission huomioon ottamien ja esittämien perusteiden johdosta harjoittaa KNIC:n riitauttamien toimien osalta laillisuusvalvontaa.

82

Siltä osin kuin on kyse KNIC:n väitteestä, jossa se vetoaa siihen, että sen päätoimipaikan ja Virasto 39:n välistä oletettua yhteyttä on perusteltu puutteellisesti, on todettava, että KNIC:tä koskevien perusteiden sanamuodosta ilmenee, että tiedot KNIC:n ja Virasto 39:n välisestä yhteydestä on esitetty täydennykseksi. Toiseksi on niin, että viittaus KNIC:n päätoimipaikan ja Virasto 39:n väliseen yhteyteen liittyy päätöksen 2013/183 15 artiklassa, asetuksen N:o 329/2007 6 artiklassa ja päätöksen 2016/849 27 artiklan 1 kohdan b alakohdassa mainittuihin luetteloon merkitsemisen kriteereihin. Kolmanneksi on todettava, ettei neuvoston eikä komission tarvinnut selventää yksityiskohtaisesti kyseisen yhteyden luonnetta, koska KNIC saattoi perusteita lukemalla ja ottamalla huomioon asiayhteyden, jonka johdosta sen nimi merkittiin kyseessä oleviin luetteloihin, ymmärtää riidanalaiset perustelut. Edellä mainitun oikeuskäytännön mukaan näet perusteluissa ei tarvitse esittää kaikkia asiaan liittyviä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja koskevia yksityiskohtia, koska tutkittaessa, ovatko perustelut riittäviä, on otettava huomioon niiden sanamuodon lisäksi myös asiayhteys ja kaikki asiaa koskevat oikeussäännöt. Kysymys siitä, onko tämä yhteys näytetty oikeudellisesti riittävällä tavalla toteen, on nyt käsiteltävän kanteen toisen kanneperusteen arvioinnin kohteena.

83

Tämän perusteella asiassa T-264/16 nostetun kanteen ensimmäinen kanneperuste on hylättävä.

84

KNIC väittää toisessa kanneperusteessaan, että neuvosto ja komissio ovat tehneet virheen katsoessaan, että luetteloon merkitsemisen kriteerit olivat täyttyneet sen osalta. KNIC:n mukaan sen sisällyttäminen seuraamusten kohteena olevien yhteisöjen luetteloon ei perustu mihinkään tosiseikkoihin. KNIC moittii neuvostoa ja komissiota siitä, etteivät ne ole esittäneet riittävästi todisteita.

85

KNIC väittää siis, ettei se tarjoa rahoituspalveluja, jotka voisivat edistää Korean demokraattisen kansantasavallan kyseessä olevissa luetteloon merkitsemisen kriteereissä tarkoitetun kaltaisia aseohjelmia. Se on vakuutusyhtiö, joka tarjoaa vakuutuksia vähittäisasiakaskunnalle Pohjois-Koreassa. KNIC ei ole Pohjois-Korean määräysvallassa vaan se on itsenäinen julkinen yritys. KNIC ei tuota merkittäviä valuuttatuloja.

86

KNIC:n mukaan neuvosto ja komissio eivät ole myöskään esittäneet mitään todistetta, joka tukee sitä, että sen tuloja olisi käytetty tai käytetään Korean demokraattisen kansantasavallan ydinaseiden levittämistä koskevien ohjelmien yhteydessä, eivätkä ne ole esittäneet argumentaatiota, jolla selitetään, miten sen ”tuottamilla” summilla voitaisiin edistää näitä ohjelmia konkreettisesti. Se korostaa, että se siirtää hallitukselle ainoastaan summat, jotka ovat ”tavallisia veromaksuja”, mikä ei missään tapauksessa riitä oikeuttamaan sen nimeämistä.

87

Tässä yhteydessä kyseessä olevissa luetteloon merkitsemisen kriteereissä tarkoitettua viittausta aseohjelmien ”edistämiseen” olisi KNIC:n mukaan tulkittava siten, että se edellyttää joko suoraa maksua tai niin merkittäviä maksuja, että ilman niitä aseohjelma heikkenisi konkreettisesti. KNIC viittaa tältä osin 12.5.2016 annettuun tuomioon Bank of Industry and Mine v. neuvosto (C‑358/15 P, ei julkaistu, EU:C:2016:338) ja 16.7.2014 annettuun tuomioon National Iranian Oil Company v. neuvosto (T-578/12, ei julkaistu, EU:T:2014:678).

88

KNIC moittii lisäksi neuvostoa siitä, että tämä on rinnastanut nyt käsiteltävän asian virheellisesti tapaukseen, jossa kyseessä olevan yhteisön nimeämisen oikeuttamiseksi oli riittävää osoittaa, että tuo yhteisö tukee Korean demokraattisen kansantasavallan hallitusta. Se viittaa 3.5.2016 annettuun tuomioon Iran Insurance v. neuvosto (T-63/14, ei julkaistu, EU:T:2016:264). KNIC kiistää lisäksi olevansa yhteydessä Virasto 39:ään.

89

Se kyseenalaistaa lopuksi oletettua petollista toimintaa koskevien todisteiden todistusarvon ja todenperäisyyden ja luonnehtii ne ”vääriksi väitteiksi ja internetissä liikkuviksi vihamielisiksi juoruiksi”.

90

Neuvosto ja komissio kiistävät KNIC:n väitteet.

91

Aluksi on huomautettava, että johonkin henkilöön tai yhteisöön yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevien määräysten perusteella kohdistetut varojen jäädyttämistoimenpiteet ovat kohdennettuja ehkäiseviä toimenpiteitä, joilla pyritään torjumaan kansainväliseen rauhaan ja turvallisuuteen kohdistuvia uhkia. Ne toteutetaan yksinomaan sellaisten laillisten edellytysten puitteissa, jotka on määritelty SEU 29 artiklan nojalla annetulla päätöksellä ja SEUT 215 artiklan 2 kohtaan perustuvalla asetuksella, jolla kyseinen päätös pannaan täytäntöön EUT-sopimuksen soveltamisalalla. Nämä toimenpiteet erottuvat etenkin rikosoikeudellisista seuraamuksista sen johdosta, että ne ovat luonteeltaan turvaamistoimia ja niillä on ennaltaehkäisevä tavoite (ks. tuomio 16.7.2014, National Iranian Oil Company v. neuvosto, T-578/12, ei julkaistu, EU:T:2014:678, 105 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

92

Nyt käsiteltävässä asiassa on muistutettava, että – kuten päätöksen 2013/183 ja päätöksen 2016/849 johdanto-osan perustelukappaleista ilmenee – neuvosto on kohdistanut Korean demokraattiseen kansantasavaltaan rajoittavia toimenpiteitä useiden kyseisen valtion suorittamien sellaisten ydinkokeiden johdosta, jotka on tuomittu turvallisuusneuvoston päätöslauselmissa ja joiden katsotaan muodostavan vakavan uhan kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle kyseisellä alueella ja sen ulkopuolellakin. Lisäksi on otettava huomioon, miten suuri merkitys rauhan ja kansainvälisen turvallisuuden säilyttämisen tavoitteella on unionille.

93

Tuomioistuinvalvonnan ulottuvuuden osalta on nyt käsiteltävässä asiassa kyseessä olevien kaltaisia rajoittavia toimenpiteitä koskevaa toimea tarkasteltaessa tehtävä ero kahdenlaisten seikkojen välillä. Tällaisessa toimessa säädetään yhtäältä yleisistä säännöistä, joilla määritellään sillä käyttöön otettuja rajoittavia toimenpiteitä koskevat yksityiskohdat, ja toisaalta joukosta toimia, joilla edellä mainittuja yleisiä sääntöjä on sovellettu nimenomaisiin yhteisöihin (ks. analogisesti tuomio 9.7.2009, Melli Bank v. neuvosto, T-246/08 ja T-332/08, EU:T:2009:266, 44 kohta).

94

Sellaisten yleisten sääntöjen osalta, joilla määritellään rajoittavia toimenpiteitä koskevat yksityiskohdat, on todettava, että neuvostolla on laaja harkintavalta siltä osin, mitä seikkoja se ottaa huomioon määrätessään taloudellisia ja varoihin kohdistuvia seuraamuksia SEUT 215 artiklan perusteella EU-sopimuksen V osaston 2 luvun, erityisesti SEU 29 artiklan, nojalla tehdyn päätöksen mukaisesti. Koska unionin tuomioistuimet eivät voi korvata neuvoston arviointia, joka koskee sellaisia todisteita, tosiseikkoja ja olosuhteita, joiden vuoksi tällaisia toimenpiteitä on perusteltua toteuttaa, omalla arvioinnillaan, kyseisten tuomioistuimien harjoittama valvonta kohdistuu ainoastaan siihen, että menettelyä ja perusteluvelvollisuutta koskevia sääntöjä on noudatettu, että tosiseikat pitävät asiallisesti paikkansa, että tosiseikkoja ei ole arvioitu ilmeisen virheellisesti ja ettei harkintavaltaa ole käytetty väärin. Tämä rajoitettu valvonta koskee erityisesti sellaisten tarkoituksenmukaisuuteen liittyvien näkökohtien arviointia, joihin tällaiset toimenpiteet perustuvat (ks. tuomio 30.11.2016, Rotenberg v. neuvosto, T-720/14, EU:T:2016:689, 70 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

95

Vaikka neuvostolla on siis laaja harkintavalta rajoittavien toimenpiteiden käyttöön ottamisessa huomioon otettavien yleisten kriteerien osalta, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklassa taatun tuomioistuinvalvonnan tehokkuus edellyttää kuitenkin, että valvoessaan niiden perusteiden laillisuutta, joihin perustuu päätös merkitä tietyn henkilön nimi rajoittavien toimenpiteiden kohteena olevien henkilöiden luetteloon tai säilyttää se siellä, Euroopan unionin tuomioistuin varmistuu siitä, että tällainen päätös, joka koskee kyseistä henkilöä erikseen, perustuu riittävän vankkaan tosiseikastoon. Tämä edellyttää niiden tosiseikkojen tarkistamista, joihin viitataan kyseisen päätöksen taustalla olevassa perusteiden tiivistelmässä, jottei tuomioistuinvalvonta rajoittuisi esitettyjen perusteiden abstraktin todennäköisyyden arviointiin vaan kohdistuisi siihen, onko näille perusteille tai ainakin niistä yhdelle, jonka katsotaan sellaisenaan riittävän saman päätöksen tueksi, riittävän tarkkaa ja konkreettista näyttöä (tuomio 21.4.2015, Anbouba v. neuvosto, C‑605/13 P, EU:C:2015:248, 41 ja 45 kohta; tuomio 26.10.2015, Portnov v. neuvosto, T-290/14, EU:T:2015:806, 38 kohta ja tuomio 30.11.2016, Rotenberg v. neuvosto, T-720/14, EU:T:2016:689, 71 kohta).

96

Tätä varten unionin tuomioistuinten tehtävänä on toteuttaa tällainen tutkinta pyytämällä tarvittaessa unionin toimivaltaista viranomaista toimittamaan tutkinnan kannalta merkityksellisiä tietoja tai todisteita siitä riippumatta, ovatko ne luottamuksellisia (ks. tuomio 28.11.2013, neuvosto v. Fulmen ja Mahmoudian, C‑280/12 P, EU:C:2013:775, 65 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

97

Juuri unionin toimivaltaisen viranomaisen asiana nimittäin on osoittaa, mikäli asia riitautetaan, että kyseessä olevaa henkilöä tai yhteisöä vastaan esitetyt perusteet ovat perusteltuja; viimeksi mainitun asiana ei ole esittää näyttöä siitä, etteivät kyseiset perusteet ole perusteltuja (ks. tuomio 28.11.2013, neuvosto v. Fulmen ja Mahmoudian, C‑280/12 P, EU:C:2013:775, 66 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

98

Oikeuskäytännön mukaan on lisäksi niin, että arvioitaessa sen näytön luonnetta ja vahvuutta sekä niitä todistuskeinoja, joita neuvostolta voidaan edellyttää, on otettava huomioon rajoittavien toimenpiteiden luonne ja erityinen ulottuvuus sekä niiden tavoite (tuomio 30.6.2016, CW v. neuvosto, T-224/14, ei julkaistu, EU:T:2016:375, 138 kohta; ks. myös vastaavasti tuomio 28.11.2013, neuvosto v. Manufacturing Support & Procurement Kala Naft, C‑348/12 P, EU:C:2013:776, 74–85 kohta ja julkisasiamies Botin ratkaisuehdotus Anbouba v. neuvosto, C‑605/13 P ja C‑630/13 P, EU:C:2015:1, 111 kohta).

99

Lopuksi on myös todettava, että jos neuvosto määrittelee abstraktisti kriteerit, joiden täyttyessä saattaa olla perusteltua sisällyttää henkilö tai yhteisö niiden henkilöiden tai yhteisöjen luetteloon, joihin SEUT 75 ja SEUT 215 artiklan nojalla toteutetut rajoittavat toimenpiteet kohdistuvat, unionin yleisen tuomioistuimen on valvottava esitettyjen oikeudellisten perusteiden tai tarvittaessa omasta aloitteestaan huomioon ottamiensa oikeudellisten perusteiden perusteella, vastaako tapaus neuvoston määrittelemiä abstrakteja kriteereitä (tuomio 18.9.2014, Georgias ym. v. neuvosto ja komissio, T-168/12, EU:T:2014:781, 74 kohta).

100

Kyseisen oikeuskäytännön valossa on tarkastettava yhtäältä luonnehdinta, jonka neuvosto on ottanut huomioon KNIC:tä koskevissa perusteissa toisissa riidanalaisissa toimissa ja päätöksessä 2016/849, ja mainittujen perusteiden merkityksellisyys luetteloon merkitsemisen kriteerien ja muutettujen luetteloon merkitsemisen kriteerien nojalla ja toisaalta neuvoston näiden perusteiden tueksi esittämien todisteiden riittävyys.

101

Siltä osin kuin KNIC pyrkii toisessa kanneperusteessaan kyseenalaistamaan neuvoston sitä koskevissa perusteissa huomioon ottaman luonnehdinnan luetteloon merkitsemisen kriteerien ja muutettujen luetteloon merkitsemisen kriteerien nojalla, on todettava seuraavaa.

102

Siitä väitteestä, jolla KNIC arvostelee valtion määräysvaltaan perustuvan perusteen merkityksellisyyttä kyseessä olevien luetteloon merkitsemisen kriteerien nojalla, on riittävää todeta, että valtion määräysvalta ei ole erillinen luetteloon merkitsemisen kriteeri vaan yksi KNIC:tä koskeva peruste, joka liittyy kyseessä oleviin luetteloon merkitsemisen kriteereihin. On näet selvää, että kaikki luetteloon merkitsemisen kriteerit ja muutetut luetteloon merkitsemisen kriteerit koskevat yhteisöjä, jotka järjestävät ydinaseiden levittämistä mahdollisesti edistävien varojen tai omaisuuden siirtämistä, riippumatta siitä, ovatko ne valtion yrityksiä, tai siitä, minkälainen niiden pääomarakenne on. KNIC:tä koskevat perusteet ovat siis luetteloon merkitsemisen kriteerien mukaiset siltä osin kuin niissä viitataan valtion määräysvallan käsitteeseen.

103

Siitä KNIC:n väitteestä, jonka mukaan se ei tarjoa rahoituspalveluja, joilla voitaisiin edistää kyseessä olevissa luetteloon merkitsemisen kriteereissä tarkoitetun kaltaisia Korean demokraattisen kansantasavallan aseohjelmia, on riittävää huomauttaa, että luetteloon merkitsemisen kriteerit ja muutetut luetteloon merkitsemisen kriteerit, joiden muotoilu on erittäin yleinen, koskevat paitsi yhteisöjä, jotka tarjoavat rahoituspalveluja, myös yhteisöjä, jotka järjestävät ydinaseiden levittämiseen liittyviä Korean demokraattisen kansantasavallan ohjelmia mahdollisesti edistävien varojen tai muun omaisuuden siirtämistä jäsenvaltioiden alueelle, jäsenvaltioiden alueen kautta tai jäsenvaltioiden alueelta käsin.

104

Ilmaisua ”rahoituspalvelut” ei ole kuitenkaan käytetty KNIC:tä koskevissa perusteissa, koska niissä viitataan siihen, että KNIC tuottaa merkittäviä valuuttatuloja. Tämä KNIC:n väite ei siis voi menestyä.

105

Tämän perusteella on todettava, etteivät väitteet, jotka perustuvat siihen, etteivät KNIC:tä koskevat perusteet olleet merkityksellisiä kyseessä olevien luetteloon merkitsemisen kriteerien nojalla, voi menestyä. Sitä, että KNIC on kyseenalaistanut luetteloon merkitsemisen kriteerien tulkinnan todisteiden puutteellisuuteen perustuvien väitteiden yhteydessä, tutkitaan jäljempänä näihin väitteisiin vastattaessa.

106

Siltä osin kuin KNIC moittii toisessa kanneperusteessaan neuvostoa ja komissiota todisteiden puutteellisuudesta on todettava, että perusteet, joita neuvoston ja komission on käsiteltävässä asiassa tuettava luetteloon merkitsemisen kriteerien valossa, ovat perusteet, jotka koskevat ensinnäkin sitä, että KNIC on valtion yritys, toiseksi sitä, että KNIC tuottaa merkittäviä valuuttatuloja, ja kolmanneksi sitä, että mainituilla tuloilla voidaan edistää ydinaseiden levittämiseen liittyviä Korean demokraattisen kansantasavallan ohjelmia.

107

Tältä osin ei ole merkityksetöntä huomauttaa – kuten komissio korostaa –, että koska unionin viranomaisilla ei ole tutkintavaltuuksia kolmansissa maissa, niiden arvioinnin on todellisuudessa perustuttava yleisön saatavilla oleviin tietolähteisiin, selvityksiin, lehdistöartikkeleihin, tiedustelupalvelujen kertomuksiin tai muihin samankaltaisiin tietolähteisiin.

108

Oikeuskäytännön mukaan lehtiartikkeleita voidaan käyttää tiettyjen tosiseikkojen olemassaolon tukemiseksi silloin, kun ne ovat riittävän konkreettisia, täsmällisiä ja yhtäpitäviä niissä kuvattujen tosiseikkojen osalta (ks. tuomio 25.1.2017, Almaz-Antey Air and Space Defence v. neuvosto, T-255/15, ei julkaistu, EU:T:2017:25, 147 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

109

Näin on nyt käsiteltävässä asiassa, koska neuvosto ja komissio ovat esittäneet useita julkisia asiakirjoja ja kansainvälisiä lehdistöartikkeleita, joissa viitataan yksityiskohtaisesti KNIC:n toimintaan.

110

Ensimmäiseksi on niin, että neuvoston ja komission toimittamista asiakirjoista seuraa, että KNIC on valtion omistama ja valtion määräysvallassa oleva yritys.

111

Kuten komissio on suullisessa käsittelyssä huomauttanut, Pohjois-Korean demokraattisen kansantasavallan perustuslain 21 §:n mukaan posti- ja telepalvelut sekä tärkeät tehtaat, yritykset, pankit ja satamat ovat yksinomaan valtion omistuksessa. Tuon saman säännöksen mukaan valtio antaa etusijan omaisuutensa suojelulle ja laajentamiselle, ja sen omaisuus on ratkaisevassa asemassa maan taloudellisen kehityksen kannalta.

112

Nyt käsiteltävässä asiassa unionin yleiselle tuomioistuimelle toimitetuista todisteista ilmenee, että KNIC:llä on monopoli vakuutusalalla ja että se on siis suuri yritys.

113

Komission toimittamien ja KNIC:n internetsivustolla olevien tietojen mukaan KNIC on ”[Pohjois-Korean] ainoa vakuutusyhtiö” ja ”sillä on sen alaisuudessa Pohjois-Koreassa yli 10 maakuntakonttoria ja yli 200 toimistoa kunnissa (alue) ja piirikunnissa sekä ulkomaan edustustoja”.

114

KNIC:n – joka pystyy parhaiten esittämään seikat, joilla kyseenalaistetaan neuvoston ja komission toimittamat todisteet – toimittamilla tiedoilla ei kyseenalaisteta toteamusta siitä, että KNIC on valtion omistama ja valtion määräysvallassa oleva yritys, vaan päinvastoin vahvistetaan se.

115

Tältä osin on aluksi huomautettava, että vaikka niiden toimien laillisuutta, joilla unionin toimielimet toteuttavat rajoittavia toimenpiteitä, voidaan tutkia lähtökohtaisesti vain niiden tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen pohjalta, joiden perusteella toimet on toteutettu, unionin tuomioistuimet voivat ottaa kuitenkin huomioon seikan, joka on toimitettu sen henkilön puolesta puhuvana seikkana, jota rajoittavat toimenpiteet koskevat, vahvistaakseen riidanalaisten toimien laillisuutta koskevan arvioinnin, joka perustuu tosiseikkoihin ja oikeudellisiin seikkoihin, joiden perusteella mainitut toimet on toteutettu (ks. analogisesti tuomio 3.5.2016, Iran Insurance v. neuvosto, T-63/14, ei julkaistu, EU:T:2016:264, 109 kohta ja tuomio 3.5.2016, Post Bank Iran v. neuvosto, T‑68/14, ei julkaistu, EU:T:2016:263).

116

Nyt käsiteltävässä tapauksessa unionin yleiselle tuomioistuimelle toimitetusta asiakirjasta, jonka otsikko on ”yhtiöjärjestys ja säännöt”, ilmenee, että yhtiöllä on monopoli Pohjois-Korean vakuutusmarkkinoilla. KNIC:n samoin toimittaman ”Sisäistä hallintoa koskevat selittävät huomautukset” ‑nimisen asiakirjan mukaan ”yhtiön voitot sijoitetaan muihin valtion yhtiöihin, ja niillä täydennetään vararahastoja”. Nämä voitot ”voidaan käyttää myös hallituksen käteisvaratarpeen kattamiseksi, kuten joukkolainojen vakuutena, yhtiön edelleen kehittämiseksi ja koko [Pohjois-Korean] kansan hyvinvoinnin edistämiseksi”.

117

Mainitusta ”Sisäistä hallintoa koskevat selittävät huomautukset” ‑nimisestä asiakirjasta ilmenee niin ikään, että KNIC on Pohjois-Korean demokraattisen kansantasavallan omistuksessa. Saman asiakirjan A kohdassa huomautetaan, että ”Korea Insurance esittää joka vuosi hallitukselle toimintakertomuksensa”, että ”osakkeenomistajien yhtiökokousta ei ole, koska osakkeenomistajiakaan ei ole” ja että ”yhtiö kuuluu [Pohjois-Korean] koko kansalle”. Mainitun asiakirjan E kohdassa täsmennetään niin ikään, että hallitus tarkistaa vuosittain yhtiön kaikki tilinpitoasiakirjat. KNIC:n edustajat eivät ole myöskään suullisessa käsittelyssä voineet vastata unionin yleisen tuomioistuimen kysymykseen siitä, kuka nimeää KNIC:n hallituksen jäsenet.

118

Edellä esitetystä seuraa, ettei neuvosto ole tehnyt tosiseikkoja koskevaa virhettä todetessaan, että KNIC on ”valtion omistama ja valtion määräysvallassa oleva yritys”.

119

Toiseksi on todettava, että KNIC väittää, että neuvosto ja komissio ovat tehneet virheen myös katsoessaan, että se ”tuottaa merkittäviä valuuttatuloja”. KNIC ei tuota merkittäviä valuuttatuloja. Ainoita valuuttatoimia, joihin se on osallistunut, ovat yhtäältä ne vähäiset euromääräiset maksut, jotka se on saanut Pohjois-Korean demokraattisen kansantasavallan suurlähetystöiltä niiden autovakuutuksista, ja toisaalta sen jälleenvakuutusohjelma, joka maksaa sille euromääräisinä maksuina enemmän kuin mitä se saa.

120

Coreu CFSP/0229/15 ‑asiakirjasta, joka on päivätty 11.11.2015, ilmenee, että neuvoston luotettavina pitämien salaisten tietojen mukaan KNIC:n tehtävänä on hankkia valuuttaa Pohjois-Korean demokraattisen kansantasavallan järjestelmän tukemiseksi ja vakauttamiseksi. Siitä ilmenee myös, että kyse on huomattavista summista.

121

Tältä osin on huomautettava, että KNIC ei kiistä kokonaiskannattavuuttaan. Se kiistää sitä vastoin sen, että osa tästä voitosta olisi sen jälleenvakuutustoiminnan tuottamaa ulkomaan valuuttaa.

122

Ensimmäiseksi on palautettava mieleen, että asetusta, jossa säädetään rajoittavista toimenpiteistä, on tulkittava paitsi SEUT 215 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa tehdyn päätöksen valossa myös sen historiallisen asiayhteyden valossa, johon unionin antamat säännökset – ja siis kyseinen asetus – kuuluvat (ks. vastaavasti tuomio 28.11.2013, neuvosto v. Manufacturing Support & Procurement Kala Naft, C‑348/12 P, EU:C:2013:776, 75 kohta ja määräys 1.12.2015, Georgias ym. v. neuvosto ja komissio, C‑545/14 P, ei julkaistu, EU:C:2015:791, 33 kohta). Sama pätee yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla tehtyyn päätökseen, jota on tulkittava ottamalla huomioon asiayhteys, johon se kuuluu (tuomio 1.3.2016, National Iranian Oil Company v. neuvosto, C‑440/14 P, EU:C:2016:128, 78 kohta ja tuomio 12.5.2016, Bank of Industry and Mine v. neuvosto, C‑358/15 P, ei julkaistu, EU:C:2016:338, 50 kohta).

123

Nyt käsiteltävässä tapauksessa päätöksen 2013/183 johdanto-osan 11 perustelukappaleesta ilmenee, että turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 2094 (2013) määrätään, että valtioiden on estettävä rahoituspalvelujen tarjoaminen ja sellaisten varojen, muun omaisuuden tai muiden resurssien, mukaan lukien käteinen raha, siirtäminen valtioiden alueelle, alueen kautta tai alueelta käsin, jotka liittyvät toimiin, joilla voitaisiin edistää Korean demokraattisen kansantasavallan ydinohjelmia, ballististen ohjusten ohjelmia tai muita päätöslauselmilla 1718 (2006), 1874 (2009), 2087 (2013) tai 2094 (2013) kiellettyjä toimia taikka näillä päätöslauselmilla määrättyjen toimenpiteiden kiertämistä.

124

Samoin päätöksen 2016/849 johdanto-osan 14 ja 15 perustelukappaleesta ilmenee, että turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 2270 (2016) laajennetaan rahoitusalaa koskevien toimenpiteiden soveltamisalaa. Rahoitusalaan sovellettavien toimenpiteiden osalta neuvosto katsoo, että on aiheellista kieltää varojen siirrot Pohjois-Koreaan tai Pohjois-Koreasta, paitsi jos ne on erityisesti hyväksytty etukäteen, sekä Korean demokraattisen kansantasavallan investoinnit jäsenvaltioiden lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueilla ja jäsenvaltioiden kansalaisten ja yhteisöjen investoinnit Pohjois-Koreassa.

125

Edellä esitetyn perusteella KNIC:tä koskevia perusteita on tulkittava myös kyseessä olevien luetteloon merkitsemisen kriteerien valossa, jotka on muotoiltu hyvin yleisesti ja joissa viitataan käsitteisiin ”varat, muu omaisuus tai muut resurssit”. Kyseessä olevissa luetteloon merkitsemisen kriteereissä nojaudutaan lisäksi myös siirtämiseen jäsenvaltioiden alueelle, jäsenvaltioiden alueen kautta tai jäsenvaltioiden alueelta käsin, ja ne on otettava huomioon tulkittaessa KNIC:tä koskeviin luetteloon merkitsemisen perusteisiin sisältyvää ilmaisua ”tuottaa – – valuuttatuloja”.

126

Näin ollen KNIC:tä koskevissa perusteissa olevaa ilmaisua ”tuottaa valuuttatuloja” on tulkittava sen sanamuodon ja tarkoituksen mukaan siten, että sillä ei tarkoiteta KNIC:n saamia valuuttamääräisiä voittoja vaan sillä tarkoitetaan kaikkia asianomaisen yhteisön toiminnallaan tuottamia valuuttamääräisiä taloudellisia resursseja.

127

Toiseksi on todettava KNIC:tä koskevissa perusteissa olevasta ilmaisusta, jonka mukaan KNIC tuottaa merkittäviä valuuttatuloja, että neuvosto ja komissio ovat tältä osin nojautuneet KNIC:n toimintaa koskeviin julkisesti saatavilla oleviin lähteisiin, kuten KNIC:n internetsivustoon, KNIC:n Saksan konttoria Korea National Insurance Corporation Zweigniederlassung Deutschlandia (jäljempänä KNIC ZD) koskevaan kaupparekisteriotteeseen ja lehdistöartikkeleihin. Kaikista näistä tiedoista seuraa, että KNIC harjoittaa toimintaa unionin alueella muun maussa tekemällä suurten taloudellisten toimijoiden kanssa sopimuksia vakuutusalalla ja että KNIC tuottaa valuuttatuloja juuri tämän viimeksi mainitun toiminnan yhteydessä.

128

Komission esittämien, mainitulta internetsivustolta poimittujen tietojen mukaan KNIC:n liiketoimintaan kuuluu muun muassa toiminta henkivakuutusten ja vahinkovakuutusten sekä jälleenvakuutusten alalla. Mainitusta internetsivustosta ilmenee, että KNIC tekee vuosittain huomattavaa voittoa (yksistään vuonna 2014 11,5 miljardia Pohjois-Korean wonia (n. 80,5 miljoonaa euroa)).

129

Kuten komissio perustellusti korostaa, on niin, että koska raha on paljousesine, on niin, että KNIC:n jälleenvakuutustoiminta muodostaa, vaikka – kuten KNIC väittää – se olisikin tappiollista, sille edelleen ulkomaanvaluutan lähteen ja tappiot voidaan puolestaan helposti tasoittaa KNIC:n muilta toimialoilta saamilla voitoilla.

130

Kolmanneksi on niin, ettei KNIC:n toimittamilla tiedoilla kyseenalaisteta toteamusta, jonka mukaan se tuottaa valuuttatuloja.

131

KNIC väittää, että jälleenvakuutusohjelma maksaa sille vakuutusmaksuina enemmän kuin mitä se saa vakuutuskorvauksina, ja selittää – esittämällä väitteidensä tueksi myös lukuihin perustuvan analyysin –, että se on viiden viimeisen vuoden aikana maksanut yhteensä 441060102 euron edestä maksuja jälleenvakuuttajille ja saanut yhteensä 324412306 euron edestä jälleenvakuutuskorvauksia.

132

KNIC myöntää näin tehdessään itsekin saaneensa valuuttatuloja, joiden määrä ylittää 300000000 euroa. Tätä summaa on pidettävä merkittävänä.

133

KNIC ei myöskään riitauta niitä komission tietoja, joiden mukaan se harjoittaa jälleenvakuutustoimintaa kansainvälisten vakuutusyhtiöiden kanssa, joista eräät sijaitsevat unionin alueella. KNIC myöntää lisäksi vastauksessa suorittavansa valuuttatoimia. KNIC:n 16.6.2016 päivätystä kirjeestä ilmenee myös, että KNIC:n on ”muunnettava euroiksi eräät Korean wonina ilmaistut tulonsa – – maksaakseen vakuutusmaksuja jälleenvakuuttajilleen”.

134

KNIC korostaa myös sitä, että sen osalta on pantu Yhdistyneessä kuningaskunnassa vireille oikeudenkäyntimenettely, koska sen väitetään tehneen jälleenvakuutuskorvauksia koskevia perusteettomia vaatimuksia. Neuvoston toimittaman Washington Postin artikkelin mukaan mainittujen Yhdistyneen kuningaskunnan tuomioistuimissa vireillä olevien menettelyjen perusteella KNIC sai kuitenkin 58 miljoonaa dollaria.

135

KNIC arvostelee voimakkaasti tietoja mahdollisista jälleenvakuutukseen liittyvistä petoksista.

136

Tältä osin on riittävää todeta, että petokseen liittyvät kysymykset eivät liity luetteloon merkitsemisen kriteereihin eivätkä muutettuihin luetteloon merkitsemisen kriteereihin. Petokseen liittyvät kysymykset eivät sisälly myöskään KNIC:tä koskeviin perusteisiin. Ei siis ole tarpeen lausua KNIC:n näiden kysymysten osalta esittämistä väitteistä.

137

Kaiken edellä esitetyn perusteella on todettava, ettei neuvosto ole tehnyt mitään arviointivirhettä katsoessaan, että KNIC tuotti merkittäviä valuuttatuloja.

138

Kolmanneksi on todettava KNIC:n esittämistä moitteista siltä osin kuin sen tuottamalla valuutalla ei voida edistää Korean demokraattisen kansantasavallan ydinaseiden levittämistä koskevia ohjelmia, että KNIC:n argumentaatiossa on erotettava toisistaan kaksi seikkaa.

139

Yhtäältä KNIC väittää, että kyseessä olevissa luetteloon merkitsemisen kriteereissä olevaa ilmaisua ”edistää – ohjelmia” on tulkittava siten, että se edellyttää joko sellaista suoraa maksua tai sellaista määrällisesti merkittävää maksua, jota ilman aseohjelma heikkenisi konkreettisesti.

140

Tältä osin on huomautettava, että KNIC ei ole esittänyt mitään SEUT 277 artiklassa tarkoitettua lainvastaisuusväitettä kyseessä olevien luetteloon merkitsemisen kriteerien väitetyn suhteettomuuden vuoksi. KNIC arvostelee sitä vastoin väitteillään neuvoston ja komission tulkintaa kyseessä olevista luetteloon merkitsemisen kriteereistä.

141

Aluksi on huomautettava, että neuvostolla on laaja harkintavalta oikeudellisten arviointiperusteiden ja rajoittavien toimenpiteiden toteuttamista koskevien yksityiskohtien yleisen ja abstraktin määrittelyn osalta (ks. vastaavasti tuomio 28.11.2013, neuvosto v. Manufacturing Support & Procurement Kala Naft, C‑348/12 P, EU:C:2013:776, 120 kohta ja tuomio 29.4.2015, Bank of Industry and Mine v. neuvosto, T-10/13, EU:T:2015:235, 75–80, 83, 84 ja 88 kohta).

142

Nyt käsiteltävässä tapauksessa luetteloon merkitsemisen kriteerit ja muutetut luetteloon merkitsemisen kriteerit eivät edellytä, että ydinaseiden levittämistä koskevien Korean demokraattisen kansantasavallan ohjelmien hyväksi suoritetaan suoria maksuja tai määrällisesti merkittäviä maksuja.

143

Nyt käsiteltävässä tapauksessa sovellettavassa oikeussäännöstössä käytetty ilmaisu on selkeästi taloudelliset resurssit ja varat, jotka ”voisivat edistää” mainittuja ohjelmia.

144

Toisin kuin KNIC väittää, kyseessä olevat luetteloon merkitsemisen kriteerit eivät koske kaikkia yhteisöjä, joilla on yhteyksiä Korean demokraattiseen kansantasavaltaan, eivätkä kaikkia Pohjois-Korean verovelvollisia vaan lähinnä henkilöitä ja yhteisöjä, jotka tarjoavat sellaisia rahoituspalveluja tai järjestävät sellaisten varojen tai muun omaisuuden siirtämistä jäsenvaltioiden alueelle, jäsenvaltioiden alueen kautta tai jäsenvaltioiden alueelta käsin, joilla voitaisiin edistää ydinaseiden levittämiseen liittyviä Korean demokraattisen kansantasavallan ohjelmia.

145

Kyseessä olevien rajoittavien toimenpiteiden tarkoituksen, luonteen ja kohteen kannalta kriteeriä ”voisivat edistää” tai ”mahdollisesti edistävät”, sellaisena kuin siitä säädetään luetteloon merkitsemisen kriteereissä ja muutetuissa luetteloon merkitsemisen kriteereissä, on näet tulkittava siten, että sillä tarkoitetaan henkilöitä ja yhteisöjä, joiden toiminnalla – vaikka se ei sellaisenaan liitykään suoraan tai välillisesti ydinaseiden levittämiseen – voitaisiin edistää ydinaseiden levittämistä, kun otetaan huomioon niiden asema kyseessä olevassa hallinnossa.

146

Kuten edellä olevasta 130–137 kohdasta seuraa, KNIC tuottaa toimintansa yhteydessä merkittäviä valuuttatuloja ja sen vuotuinen kokonaistuottavuus on yli 80 miljoonaa euroa. Se ei siis kuulu missään tapauksessa sellaiseen tavallisten veronmaksajien ryhmään, johon se viittaa.

147

KNIC:n argumenteilla, jotka perustuvat 12.5.2016 annettuun tuomioon Bank of Industry and Mine v. neuvosto (C‑358/15 P, ei julkaistu, EU:C:2016:338) ja 16.7.2014 annettuun tuomioon National Iranian Oil Company v. neuvosto (T‑578/12, ei julkaistu, EU:T:2014:678) ja joiden mukaan viittausta kyseessä olevissa luetteloon merkitsemisen kriteereissä mainittuun aseohjelmien ”edistämiseen” on tulkittava siten, että se edellyttää joko sellaista suoraa maksua tai sellaisia niin merkittäviä maksuja, että niitä ilman aseohjelma heikkenisi konkreettisesti, ei voida kyseenalaistaa näitä toteamuksia.

148

Kyseessä olevien luetteloon merkitsemisen kriteerien tulkinta, sellaisena kuin sitä ehdotetaan nyt käsiteltävässä tapauksessa, on nimenomaan yhdenmukainen niiden tulkintaan liittyvien seikkojen kanssa, jotka unionin tuomioistuin on palauttanut mieleen 1.3.2016 annetussa tuomiossa National Iranian Oil Company v. neuvosto (C‑440/14 P, EU:C:2016:128). On siis todettu, että asetusta, jossa säädetään rajoittavista toimenpiteistä, ei ole tulkittava pelkästään SEUT 215 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun, yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa tehtävän päätöksen valossa vaan myös sen historiallisen asiayhteyden valossa, johon unionin antamat säännökset – ja siis tämä asetus – kuuluvat. Sama pätee yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa tehtyyn päätökseen, jota on tulkittava ottamalla huomioon asiayhteys, johon se kuuluu (tuomio 1.3.2016, National Iranian Oil Company v. neuvosto, C‑440/14 P, EU:C:2016:128, 78 kohta).

149

Kuten edellä 92 kohdassa on jo todettu, Korean demokraattiseen kansantasavaltaan kohdistetut rajoittavat toimenpiteet on otettu käyttöön useiden sellaisten Korean demokraattiseen kansantasavallan suorittamien ydinkokeiden johdosta, jotka on tuomittu turvallisuusneuvoston päätöslauselmissa ja joiden katsotaan muodostavan vakavan uhan unionin tärkeänä pitämälle tavoitteelle eli kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiselle.

150

Tässä yhteydessä on niin, että jos – kuten KNIC väittää – kyseessä olevat rajoittavat toimenpiteet koskisivat vain yhteisöjä tai henkilöitä, jotka liittyvät suoraan ydinaseiden levittämistoimintoihin ja edistävät suoraan kyseisiä toimintoja, eivätkä myös yhteisöjä ja henkilöitä, jotka ”voisivat edistää” mainittuja toimintoja, neuvoston tavoittelemien päämäärien toteutuminen voisi siis vaarantua, koska ydinaseiden levittämistoimintoja voidaan helposti tukea muun muassa sellaisten muiden yhteisöjen tai henkilöiden antamalla rahoituksella, jotka liittyvät välillisesti näihin toimintoihin.

151

Tästä seuraa, että neuvosto saattoi oikeutetusti katsoa, että kyseessä olevien luetteloon merkitsemisen kriteerien muotoilu ja KNIC:hen kohdistettujen rajoittavien toimenpiteiden toteuttaminen saattoivat myötävaikuttaa siihen, että Pohjois-Korean hallintoon kohdistetaan painostusta, jotta se lopettaisi ydinaseiden levittämisen tai vähentäisi sitä (ks. vastaavasti ja analogisesti tuomio 5.11.2014, Mayaleh v. neuvosto, T-307/12 ja T-408/13, EU:T:2014:926, 147 ja 148 kohta).

152

Toisaalta siltä osin kuin KNIC vetoaa todisteiden puutteellisuuteen ja kiistää sen, että sen tuottamilla tuloilla edistettäisiin ydinaseiden levittämiseen liittyviä Korean demokraattisen kansantasavallan toimintoja, on riittävää todeta, että kyseessä olevien luetteloon merkitsemisen kriteerien nojalla neuvoston ei tarvitse esittää todisteita, jotka osoittavat, että asianomaisen yhteisön varat on käytetty suoraan ydinaseiden levittämiseen liittyviin Korean demokraattisen kansantasavallan ohjelmiin, vaan sen on tuettava päätöksensä mahdollisimman uskottavasti sellaisella todisteiden kokonaisuudella, jonka mukaan kyseisillä varoilla voidaan edistää tätä tarkoitusta (ks. analogisesti tuomio 21.4.2015, Anbouba v. neuvosto, C‑630/13 P, EU:C:2015:247, 53 kohta).

153

Erilainen tulkinta olisi ristiriidassa paitsi kyseessä olevien luetteloon merkitsemisen kriteerien sanamuodon myös ennen kaikkea Korean demokraattiseen kansantasavaltaan kohdistettuja rajoittavia toimenpiteitä koskevan järjestelmän kohteen ja tarkoituksen kanssa. Koska tutkintavaltuuksia ei ole kolmansissa maissa, todisteiden kerääminen ydintoimintojen konkreettisesta edistämisestä kyseisessä valtiossa on vähintäänkin suhteettoman vaikeaa.

154

Nyt käsiteltävässä tapauksessa on aluksi korostettava, että KNIC on myöntänyt, että se maksaa Pohjois-Korean valtiolle tavallisia veroja, mutta se ei ole kuitenkaan täsmentänyt niiden määrää.

155

Tämän jälkeen on muistutettava, että edellä 112–114, 120–121 ja 130–137 kohdassa olevaan analyysiin sisältyvistä seikoista ilmenee, että KNIC on kannattava yritys, jolla on monopoli vakuutusmarkkinoilla ja joka tuottaa merkittäviä valuuttatuloja.

156

Lopuksi on todettava, että – kuten edellä 110–118 kohdassa olevaan analyysiin sisältyvistä seikoista ilmenee – KNIC on Pohjois-Korean valtion omistama ja valtion määräysvallassa oleva yritys.

157

Kaikkien näiden seikkojen perusteella on katsottava, että – kuten komissio perustellusti väittää – se, että KNIC on valtion yritys, on omiaan osoittamaan, että KNIC:n tuottamilla valuuttatuloilla voitaisiin edistää ydinaseiden levittämistä koskevaa valtion ohjelmaa, koska Pohjois-Koreassa valtio voi päättää siitä tavasta, jolla KNIC:n tuottamat tulot käytetään. Neuvosto ja komissio eivät näin ollen ole tehneet mitään oikeudellista virhettä katsoessaan, että KNIC:n tuottamilla tuloilla voidaan edistää ydinaseiden levittämiseen liittyviä Korean demokraattisen kansantasavallan ohjelmia.

158

Edellä esitetyn perusteella on katsottava, että kaikki edellä mainitut seikat muodostavat sellaisen riittävän konkreettisten, täsmällisten ja yhtäpitävien todisteiden kokonaisuuden, jonka perusteella voidaan osoittaa kaikella todennäköisyydellä, että KNIC on valtion omistama ja valtion määräysvallassa oleva yritys ja se tuottaa merkittäviä valuuttatuloja, joilla voidaan edistää ydinaseiden levittämiseen liittyviä Korean demokraattisen kansantasavallan ohjelmia.

159

On siis katsottava, että neuvosto ja komissio eivät ole tehneet mitään arviointivirhettä todetessaan KNIC:tä koskevissa perusteissa, että KNIC on valtion omistama ja valtion määräysvallassa oleva yritys ja se tuottaa merkittäviä valuuttatuloja, joilla voidaan edistää ydinaseiden levittämiseen liittyviä Korean demokraattisen kansantasavallan ohjelmia.

160

Neljänneksi on todettava KNIC:n ja Virasto 39:n välisestä yhteydestä, jonka KNIC kiistää, että unionin yleiselle tuomioistuimelle toimitetun asiakirja-aineiston perusteella on niin, että koska kyseisen yhteyden luonteesta ja olemassaolosta ei ole mitään tietoja tai todisteita, neuvosto ja komissio eivät ole tukeneet riittävästi tätä perusteisiin sisältyvää seikkaa.

161

Se, että neuvosto ja komissio eivät ole tukeneet riittävästi tätä riidanalaisiin perusteisiin sisältyvää seikkaa unionin yleisessä tuomioistuimessa, ei voi kuitenkaan kyseenalaistaa mainittujen perusteiden laillisuutta. Oikeuskäytännöstä näet seuraa, että jos ainakin yksi perustelujen tiivistelmässä mainituista perusteista on riittävän tarkka ja konkreettinen, että sille on näyttöä ja että se on sellaisenaan riittävä perusta kyseisen toimen tueksi, se, ettei näin olisi muiden kyseisten perusteiden osalta, ei voisi oikeuttaa kyseisen toimen kumoamista (ks. analogisesti tuomio 14.1.2015, Abdulrahim v. neuvosto ja komissio, T‑127/09 RENV, EU:T:2015:4, 68 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

162

Nyt käsiteltävässä tapauksessa toteamus, jonka mukaan KNIC on valtion omistama ja valtion määräysvallassa oleva yritys, joka tuottaa merkittäviä valuuttatuloja, joilla voidaan edistää ydinaseiden levittämiseen liittyviä Korean demokraattisen kansantasavallan ohjelmia, on sellaisenaan riittävä peruste oikeuttamaan KNIC:n nimen merkitsemisen riidanalaisiin luetteloihin.

163

Tämän vuoksi toinen kanneperuste on hylättävä.

164

KNIC väittää kolmannessa kanneperusteessaan, että neuvoston ja komission on yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18.12.2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (EYVL 2001, L 8, s. 1) 4 artiklan nojalla varmistettava, että henkilötietoja käsitellään asianmukaisesti ja laillisesti, että ne ovat täsmällisiä ja päivitettyjä ja että jos näin ei ole, ne poistetaan tai niitä oikaistaan. Mainitun asetuksen 14 ja 16 artiklan mukaan rekisteröidyllä on oikeus siihen, että rekisterinpitäjä oikaisee viivytyksettä virheelliset tiedot ja poistaa ne, jos niiden käsittely on laitonta.

165

KNIC:n mukaan neuvosto ja komissio ovat julkaisseet tässä asiassa kyseisten artiklojen vastaisesti virheellisiä tietoja, joissa annetaan ymmärtää, että se on osallistunut joukkotuhoaseiden lainvastaiseen kehittämiseen liittyvään laittomaan toimintaan. Tällä julkaisemisella on ollut vakava vaikutus KNIC:hen. Kielteinen vaikutus sen maineelle on – tai sen pitäisi olla – itsestään selvä. Tämäntyyppisten vakavia rötöksiä koskevien perusteettomien väitteiden esittämisellä voi myös olla käytännön seurauksia.

166

Neuvosto ja komissio kiistävät KNIC:n väitteet ja korostavat, ettei niillä voi olla vaikutusta toisten riidanalaisten toimien eikä päätöksen 2016/849 laillisuuteen.

167

KNIC moittii nyt käsiteltävässä kanneperusteessa neuvostoa ja komissiota lähinnä asetuksen N:o 45/2001 4, 10, 14 ja 16 artiklan rikkomisesta.

168

On korostettava, että KNIC vain luettelee asetuksen N:o 45/2001 säännökset ja Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunnon kohdat ja väittää yleisesti, että neuvosto ja komissio ovat julkaisseet virheellisiä tietoja, joissa annetaan ymmärtää, että KNIC on osallistunut laittomiin toimintoihin.

169

KNIC:n mukaan on niin, että jolleivät neuvosto ja komissio osoita, että sen nimen merkitseminen kyseessä oleviin luetteloihin on perusteltua, sen luetteloon merkitseminen merkitsee tietosuojaa koskevien periaatteiden loukkaamista.

170

Tältä osin on riittävää todeta, että nyt käsiteltävän kanteen toisen kanneperusteen tutkinnan nojalla KNIC:tä koskeviin perusteisiin ei liity arviointivirhettä ja että neuvosto ja komissio eivät näin ollen ole julkaisseet virheellisiä tietoja, joissa annetaan ymmärtää, että KNIC on osallistunut laittomiin toimintoihin.

171

Nyt käsiteltävä kanneperuste ei siis voi menestyä.

172

Kyseinen kanneperuste on joka tapauksessa tehoton.

173

Vaikka näet oletetaan, että neuvosto ja komissio ovat käsitelleet KNIC:tä koskevia henkilötietoja tavalla, joka ei ole asetuksen N:o 45/2001 mukainen, tämä seikka ei voi johtaa toisten riidanalaisten toimien eikä päätöksen 2016/849 kumoamiseen. Jos KNIC pystyy osoittamaan, että henkilötietoja on käsitelty tällä tavalla, se voisi sitä vastoin vedota mainitun asetuksen rikkomiseen vahingonkorvauskanteen yhteydessä (ks. vastaavasti tuomio 30.11.2016, Rotenberg v. neuvosto, T-720/14, EU:T:2016:689, 140 kohta ja tuomio 22.11.2017, HD v. parlamentti, T‑652/16 P, ei julkaistu, EU:T:2017:828, 33 ja 34 kohta).

174

Tässä tilanteessa nyt käsiteltävä kanneperuste on hylättävä perusteettomana.

175

KNIC vetoaa neljännessä kanneperusteessaan omaisuudensuojan ja perusoikeuskirjan 16 artiklassa tarkoitetun elinkeinovapauden suhteettomaan rajoittamiseen. Se huomauttaa, että sillä oleva oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämänsä, kotinsa ja maineensa kunnioitusta on suojattu ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn, Roomassa 4.11.1950 allekirjoitetun yleissopimuksen (jäljempänä Euroopan ihmisoikeussopimus) 8 artiklassa. KNIC nojautuu tältä osin unionin oikeuden yleisiin periaatteisiin kuuluvaan suhteellisuusperiaatteeseen.

176

KNIC:n mukaan toisilla riidanalaisilla toimilla ja päätöksellä 2016/849 rajoitetaan vakavasti sen mahdollisuutta hallita omaisuuttaan. Kuten Paek Ju Hyokin todistajanlausunto osoittaa, näiden toimien käytännön vaikutuksena on, että kolmannet ovat haluttomia tekemään kauppaa KNIC:n kanssa. Tästä on seurauksena, että KNIC ei voi enää ottaa jälleenvakuutusta, periä saataviaan ulkomaisilta kauppakumppaneilta, käyttää kansainvälisiä varojaan tai jatkaa toimintojaan kansainvälisten kauppakumppaneidensa kanssa.

177

Toisista riidanalaisista toimista ja päätöksestä 2016/849 aiheutunut vahinko on kaikilta osin täysin suhteeton niiden tavoitteisiin nähden, koska KNIC ei tuota mitään tuloja Korean demokraattiselle kansantasavallalle. Sen mukaan ei siis ole asianmukaista eikä tarpeen jäädyttää KNIC:n varoja sen päämäärän saavuttamiseksi, että Korean demokraattista kansantasavaltaa estetään kehittämästä ydinaseiden levittämistä koskevia ohjelmiaan.

178

Neuvosto ja komissio kiistävät nämä argumentit.

179

KNIC vetoaa neljännessä valitusperusteessaan lähinnä omaisuudensuojansa ja elinkeinovapautensa suhteettomaan rajoittamiseen. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan rikkomista koskevaa viittausta ei ole tuettu millään argumentilla, joten kyseinen väite on jätettävä tutkimatta, koska se ei täytä työjärjestyksen 76 artiklan mukaisia selkeyden vaatimuksia.

180

Ensimmäiseksi siinä tapauksessa, että KNIC riitauttaa tällä hyvin yleisellä argumentaatiolla luetteloon merkitsemisen kriteerien oikeasuhteisuuden väittämällä, että sen nimen merkitseminen kyseessä oleviin luetteloihin ja toisista riidanalaisista toimista ja päätöksestä 2016/849 aiheutunut vahinko ovat suhteettomia näiden toimien tavoitteisiin nähden, on riittävää todeta, että KNIC ei ole vedonnut luetteloon merkitsemisen kriteerien ja muutettujen luetteloon merkitsemisen kriteerien osalta mihinkään SEUT 277 artiklassa tarkoitettuun lainvastaisuusväitteeseen.

181

KNIC ei voi kuitenkaan riitauttaa luetteloon merkitsemisen kriteerien oikeasuhteisuutta vetoamatta niiden lainvastaisuuteen SEUT 277 artiklassa tarkoitetulla lainvastaisuusväitteellä (ks. vastaavasti tuomio 20.2.2013, Melli Bank v. neuvosto, T-492/10, EU:T:2013:80, 58 ja 59 kohta sekä tuomio 20.3.2013, Bank Saderat v. neuvosto, T-495/10, ei julkaistu, EU:T:2013:142, 53–59 kohta).

182

Lisäksi on joka tapauksessa korostettava, että KNIC:n nyt käsiteltävän kanneperusteen yhteydessä esittämillä argumenteilla ei voida kyseenalaistaa mainittujen luetteloon merkitsemisen kriteerien laillisuutta. Nämä argumentit perustuvat näet KNIC:lle ominaisiin olosuhteisiin siltä osin kuin ne on esitetty suhteessa sen konkreettiseen tilanteeseen ja ne perustuvat vahinkoon, joka sen nimen merkitsemisestä kyseessä oleviin luetteloihin on väitetysti aiheutunut, eivätkä siihen, etteivät mainitut kriteerit ole sellaisinaan oikeasuhteisia.

183

Toiseksi on todettava, että KNIC perustaa siihen kohdistuvien rajoittavien toimenpiteiden suhteettomuutta koskevan argumenttinsa oletukseen, jonka mukaan se ei tuota mitään tuloja Korean demokraattiselle kansantasavallalle. Se päättelee tämän perusteella, ettei ole asianmukaista eikä tarpeen jäädyttää sen varoja sen päämäärän saavuttamiseksi, että Korean demokraattista kansantasavaltaa estetään kehittämästä ydinaseiden levittämistä koskevia ohjelmiaan.

184

Kuten nyt käsiteltävän kanteen yhteydessä suoritetusta toisen kanneperusteen tarkastelusta seuraa, KNIC:tä koskeviin perusteisiin ei sisälly arviointivirhettä.

185

Nyt käsiteltävä kanneperuste on siis hylättävä.

186

Kaikkien edellä esitettyjen seikkojen perusteella KNIC:n kanne asiassa T-264/16 on hylättävä kokonaisuudessaan.

187

Asian T-533/15 kantajat väittävät ensimmäisessä kanneperusteessaan, että neuvosto ja komissio eivät ole noudattaneet velvollisuuttaan esittää selkeät, yksiselitteiset ja nimenomaiset syyt, joiden johdosta heidän nimensä oli mahdollista merkitä asianomaisiin luetteloihin.

188

Asian T-533/15 kantajat ovat sitä mieltä, että ensimmäisissä riidanalaisissa toimissa ei todeta, mihin ensimmäisiin riidanalaisiin toimiin sisältyvien luetteloon merkitsemisen kriteereiden nimenomaiseen seikkaan heitä kutakin vastaan on vedottu. Kang Song–Sam väittää lisäksi, että koska ensimmäisissä riidanalaisissa toimissa nimetään henkilö, jota ei ole olemassa, eli Kang Song-Nam, niissä ei noudateta perusteluvelvollisuutta.

189

Asian T-533/15 kantajat riitauttavat lisäksi toteamuksen, jonka mukaan he ovat toimineet ”KNIC:n puolesta”. Esiin tulee näet kysymys siitä, tarkoittaako kyseinen ilmaisu olemassa olevaa yhteisöä, kuten KNIC ZD:tä tai KNIC:tä. Jos se tarkoittaa olemassa olevaa yhteisöä, kyse on kuitenkin yhteisöstä, jota ei ole nimetty, millä ei voi olla merkitystä ensimmäisten luetteloon merkitsemisen kriteerien kannalta. Jos kyseinen ilmaisu tarkoittaa sitä vastoin yhteisöä, jota ei ole olemassa, eli ”KNIC GmbH:ta”, kyse on sellaisen yhteisön puolesta toteutetuista toimista, jota ei ole olemassa. Sin Kyu–Namin ja Pak Chun–Sanin nimet on lisäksi otettu asianomaisiin luetteloihin virheellisesti sen perusteella, että he ovat KNIC GmbH:n ”entisiä” täysivaltaisia edustajia.

190

Neuvosto ja komissio kiistävät asian T-533/15 kantajien argumentit.

191

Neuvosto väittää jälleen, että asian T-533/15 kantajia koskevissa perusteluissa vedotaan siihen, että he hoitavat tehtäviä KNIC ZD:ssä ja toimivat KNIC:n puolesta tai sen antamien ohjeiden mukaisesti. Komissio huomauttaa lisäksi, että neuvoston ja komission on riittävää selittää tehtävä, jossa kyseiset henkilöt ovat KNIC ZD:n edustajina toimineet KNIC:n puolesta tai sen antamien ohjeiden mukaisesti.

192

Kuten edellä on huomautettu, on niin, että vaikka SEUT 296 artiklassa edellytetyistä perusteluista on selkeästi ja yksiselitteisesti ilmettävä toimen tehneen toimielimen päättely siten, että niille, joita toimi koskee, selviävät toteutettujen toimenpiteiden syyt ja että toimivaltainen tuomioistuin voi tutkia toimen laillisuuden, perusteluvelvollisuus määräytyy kuitenkin kyseisen toimen luonteen ja sen asiayhteyden mukaan, jossa se on tehty. Perusteluissa ei tältä osin tarvitse esittää kaikkia asiaan liittyviä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja koskevia yksityiskohtia, koska tutkittaessa sitä, ovatko perustelut riittäviä, on otettava huomioon niiden sanamuodon lisäksi myös asiayhteys ja kaikki asiaa koskevat oikeussäännöt sekä erityisesti se tarve, joka niillä, joille toimi on osoitettu, voi olla saada selvennystä tilanteeseen. Asianomaiselle vastainen toimi on näin ollen riittävästi perusteltu silloin, kun se on tehty asianomaiselle tutussa asiayhteydessä, minkä vuoksi hän pystyy ymmärtämään itseensä kohdistuvan toimenpiteen ulottuvuuden (ks. tuomio 28.3.2017, Rosneft, C-72/15, EU:C:2017:236, 122 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

193

Tässä tapauksessa on todettava, että päätöksen 2013/183 johdanto-osan 1–12 perustelukappaleessa palautetaan mieleen siihen poliittiseen taustaan liittyvät merkitykselliset seikat, jossa kyseessä olevat rajoittavat toimenpiteet on toteutettu. Asetuksen N:o 329/2007 johdanto-osan ensimmäisestä perustelukappaleesta ilmenee lisäksi, että 9.10.2006 tehdyn ydinkokeen vuoksi turvallisuusneuvosto katsoi, että kyseessä oli selvä uhka kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle. Näissä toimissa, joita ensimmäisillä riidanalaisilla toimilla on tarkoitus muuttaa ja jotka kuuluvat siis asian T-533/15 kantajille tuttuun asiayhteyteen, todetaan siten kokonaistilanne, jonka johdosta ne on toteutettu, ja ne yleiset tavoitteet, jotka niillä halutaan saavuttaa.

194

Asian T-533/15 kantajia koskevat ensimmäiset perusteet on esitetty edellä 16 kohdassa.

195

Asian T-533/15 kantajat arvostelevat tässä yhteydessä komissiota siitä, että se on korvannut hiljaisesti perusteet, joihin ensimmäiset riidanalaiset toimet perustuvat, jotta KNIC GmbH:n osalta esitettyjä perusteita tarkasteltaisiin ikään kuin niihin olisi vedottu KNIC:n päätoimipaikan osalta. He korostavat, että heidän on pitänyt arvuutella, mitä komission ja neuvoston heidän nimeämisensä tueksi esittämät perusteet tarkoittavat ja miksi väitetään, että kyseiset perusteet ovat luetteloon merkitsemisen kriteerien mukaisia.

196

On tosin todettava, että ensimmäisiin perusteisiin sisältyy tiettyä epätarkkuutta siltä osin kuin niissä mainitaan yhteisö ”KNIC GmbH” yhteisönä, jossa asian T‑533/15 kantajien oletettiin hoitavan tehtäviään. Kuten neuvoston ja komission selityksistä seuraa, yhteisöä ”KNIC GmbH” koskeva maininta on kuitenkin sitä yhteisöä nimettäessä tehty virhe, joka oli neuvoston tähtäimessä ja joka on siis KNIC ZD, joka on KNIC:n Hampurissa Saksassa toimiva konttori. Viittaus ”KNIC GmbH” on näin ollen ymmärrettävä siten, että sillä tarkoitetaan KNIC ZD:tä.

197

Asian T-533/15 kantajia koskevien ensimmäisten perusteiden nojalla nämä kantajat ovat kuitenkin voineet ymmärtää, että neuvosto on heidän nimiensä kyseessä oleviin luetteloihin merkitsemisen oikeuttamiseksi nojautunut tehtävien hoitamiseen KNIC ZD:ssä. Ensimmäiseksi on näet huomattava, että asianosaiset ovat samaa mieltä siitä, ettei yhteisöä, jota kutsutaan nimellä KNIC GmbH, ole olemassa. Toiseksi on korostettava, että mainintaan ”KNIC GmbH” liittyy viittaus Hampuriin tai yhteisön ”KNIC GmbH” sellaiseen osoitteeseen Hampurissa, joka vastaa KNIC ZD:n osoitetta. Kolmanneksi on huomautettava, että kun otetaan huomioon asian T-533/15 kantajien hoitamat tehtävät KNIC:ssä ja KNIC:n konttorissa Saksassa, he eivät voi olla tietämättömiä siitä, että KNIC harjoittaa taloudellista toimintaa Saksassa konttorinsa eli KNIC ZD:n välityksellä. Asian T‑533/15 kantajat ovat siis nimeä koskevasta virheestä huolimatta voineet ymmärtää, että maininta ”KNIC GmbH” tarkoitti KNIC ZD:tä.

198

Siltä osin kuin on kyse Kim Il–Susta, Choe Chun–Sikista, Sin Kyu–Namista, Pak Chun–Sanista ja So Tong Myongista on todettava, että – kuten heidän nyt käsiteltävän kanteen toisen kanneperusteen, joka perustuu ilmeiseen arviointivirheeseen, yhteydessä esittämistään todistajanlausunnoista ja argumenteista ilmenee – ensimmäisten riidanalaisten toimien epätarkkuudet eivät ole estäneet heitä ymmärtämästä, että heihin kohdistettiin toimenpiteitä sen vuoksi, että he ovat hoitaneet tiettyjä tehtäviä KNIC:ssä Saksassa ja toimineet KNIC:n puolesta tai sen antamien ohjeiden mukaisesti.

199

Ensimmäisissä riidanalaisissa toimissa yksilöidystä henkilöstä ”Kang Song-Nam” on riittävää todeta, että – kuten komissio väittää – translitterointi koreasta englanniksi johtaa monesti useisiin mahdollisiin ja hyväksyttäviin käännöksiin. Kyseinen virhe ei näin ollen estä millään tavalla Kang Song–Samia ymmärtämästä niitä ensimmäisiä riidanalaisia toimia, joissa neuvosto tarkasteli häntä hänen tehtäviensä vuoksi eli sen vuoksi, että hän on täysivaltainen KNIC ZD:n edustaja, mikä saa lisäksi vahvistuksen siitä, että Kang Song–Sam on nostanut nyt käsiteltävän kanteen, ja siitä, että hän vetoaa toisessa kanneperusteessa ilmeisiin arviointivirheisiin.

200

Asian T-533/15 kantajia koskevissa ensimmäisissä perusteissa täsmennetään kunkin kantajan osalta tällä nimettyihin yhteisöihin olevan suhteen luonne, ja kantajat voivat siis näiden perusteiden nojalla ymmärtää, mistä heitä tosiasiassa moititaan, siten, että he voivat tarkastaa kyseisen väitteen oikeellisuuden ja riitauttaa sen täsmällisesti. Näin ollen on katsottava, että perustelut ovat riittävät.

201

Edellä esitettyjen seikkojen nojalla perusteluvelvollisuuden noudattamatta jättämistä koskeva kanneperuste on hylättävä, ja neuvoston ensimmäisissä riidanalaisissa toimissa huomioon ottamien perusteiden oikeellisuutta asian T‑533/15 kantajiin nähden on arvioitava toisen kanneperusteen yhteydessä.

202

Asian T-533/15 kantajat väittävät toisessa kanneperusteessaan, että neuvosto ja komissio ovat selvästi tehneet virheen katsoessaan, että ensimmäiset luetteloon merkitsemisen kriteerit olivat täyttyneet heidän osaltaan.

203

He toistavat argumenttinsa, jonka mukaan KNIC GmbH:ta ei ole olemassa. KNIC:n agentuuri Saksassa on KNIC ZD, joka on KNIC:n konttori eikä sen tytäryhtiö. Koska KNIC GmbH:ta ei ole olemassa, ensimmäisissä riidanalaisissa toimissa esitettyjä perusteita ei voida soveltaa heihin tai niitä ei voida perustella.

204

Asian T-533/15 kantajat väittävät lähinnä, etteivät he edusta enää tai etteivät he ole milloinkaan edustaneet KNIC ZD:tä tai KNIC:tä.

205

Neuvosto väittää, että asian T-533/15 kantajat hoitavat tehtäviä KNIC ZD:ssä ja toimivat KNIC:n puolesta tai sen antamien ohjeiden mukaisesti. Komission mukaan on osoitettu, että asian T-533/15 kantajat toimivat KNIC:n puolesta tai sen antamien ohjeiden mukaisesti taikka ovat sen määräysvallassa.

206

Ensimmäiseksi on korostettava, että sen oikeellisuutta, että asian T-533/15 kantajien nimet on merkitty ensimmäisten riidanalaisten toimien liitteenä oleviin luetteloihin, on valvottava arvioimalla sitä, muodostaako heidän kunkin tilanne riittävän perustelun sen toteamiseksi, että mainitut kantajat täyttävät neuvoston päätöksen 2013/183 15 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdassa vahvistetut yleiset kriteerit sen henkilöryhmän rajaamiseksi, johon voidaan kohdistaa tällaisia toimenpiteitä. Tällainen arviointi on tehtävä siten, ettei näyttöä tutkita irrallisesti vaan siinä asiayhteydessä, johon se kuuluu (ks. analogisesti tuomio 21.4.2015, Anbouba v. neuvosto, C‑605/13 P, EU:C:2015:248, 50 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

207

Yleisesti on korostettava, että Korean demokraattisen kansantasavallan painostamiseksi käyttöön otettujen rajoittavien toimenpiteiden yhteydessä ensimmäisten riidanalaisten toimien toteuttamisajankohtana sovellettavassa säännöstössä olleet luetteloon merkitsemisen kriteerit kattoivat suoran mukanaolon Korean demokraattisen kansantasavallan ohjelmissa ydinaseiden levittämiseen liittyviin ohjelmiin osallistumisen tai niiden tukemisen perusteella (päätöksen 2013/183 15 artiklan 1 kohdan a alakohta); vastuun mainituista ohjelmista (päätöksen 2013/183 15 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohta); sellaisten rahoituspalvelujen tarjoamisen, jotka voisivat edistää Korean demokraattisen kansantasavallan ohjelmia (päätöksen 2013/183 15 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohta), ja aseiden toimittamisen (päätöksen 2013/183 15 artiklan 1 kohdan b alakohdan iii alakohta). Sovellettavaan säännöstöön kuuluvassa päätöksen 2013/183 15 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdassa määriteltiin myös luetteloon merkitsemisen kriteerit, jotka voivat muodostaa oikeusperustan yhteisöjen ja luonnollisten henkilöiden luetteloon merkitsemiselle ja jotka perustuivat yhteyksiin sellaiseen henkilöön tai yhteisöön, joka tarjoaa rahoituspalveluja tai sellaisten varojen, muun omaisuuden tai muiden resurssien siirtämistä, jotka voisivat edistää Korean demokraattisen kansantasavallan ohjelmia.

208

Asian T-533/15 kantajat kuuluvat sellaisten henkilöiden ryhmään, jotka toimivat päätöksen 2013/183 15 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdassa ja asetuksen N:o 329/2007, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 696/2013, 6 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden tai yhteisöjen puolesta tai johdolla.

209

Nyt käsiteltävässä tapauksessa on siis tutkittava asian T-533/15 kantajien luetteloon merkitsemisen pätevyys heillä niihin yhteisöihin olevien yhteyksien kannalta, joiden puolesta heidän on määrä toimia.

210

Toiseksi on korostettava, että asian T-533/15 kantajia koskevissa ensimmäisissä perusteissa neuvosto on korostanut mainittujen kantajien ja KNIC GmbH:n välistä yhteyttä sekä mainittujen kantajien ja KNIC:n välistä yhteyttä.

211

Tältä osin on aluksi todettava asian T-533/15 kantajien hoitamista erilaisista tehtävistä KNIC GmbH:ssa, että edellä olevista 196 ja 197 kohdasta seuraa, että virhe sen yhteisön nimessä, johon neuvosto halusi kohdistaa toimenpiteitä, ei ole estänyt heitä ymmärtämästä ensimmäisten perusteiden tarkoitusta ja ulottuvuutta. Asian T-533/15 kantajien nyt käsiteltävän kanteen yhteydessä esittämistä argumenteista ilmenee siten, että viittauksen ”KNIC GmbH” on ymmärrettävä ja sen on ymmärretty tarkoittavan KNIC ZD:tä, joka on nimetty yhteisö.

212

”KNIC GmbH” ‑nimisen yhteisön luetteloon merkitseminen, jonka on ymmärrettävä kattavan KNIC:n konttorin Saksassa harjoittamat toiminnot, ei joka tapauksessa ole nyt käsiteltävän kanteen kohteena.

213

KNIC:n puolesta tai sen johdolla toteutettujen toimien osalta on toiseksi selvää, että viimeksi mainittu yhteisö ei ole ensimmäisissä riidanalaisissa toimissa nimetty yhteisö.

214

On kuitenkin korostettava, että KNIC:n osalta asian T-533/15 kantajia koskevat ensimmäiset perusteet eivät perustu täsmällisten tehtävien hoitamiseen vaan siihen, että he ”toimi[vat] KNIC:n puolesta tai sen johdolla”. Neuvosto näet väittää, että ensimmäiset perusteet perustuvat siihen, että asian T-533/15 kantajat hoitavat tehtäviä KNIC ZD:ssä ja toimivat KNIC:n puolesta tai sen antamien ohjeiden mukaisesti. Komissio huomauttaa lisäksi, että neuvoston ja komission on riittävää selittää tehtävä, jossa kyseiset henkilöt ovat toimineet KNIC ZD:n edustajina KNIC:n puolesta tai sen antamien ohjeiden mukaisesti.

215

Neuvoston toimittamasta saksalaisesta kaupparekisteriotteesta, joka on vastineen liitteessä B.4, ilmenee, että KNIC ZD on KNIC:n, joka on Pohjois-Korean oikeuden mukaan perustettu yhtiö, konttori. Kuten kanteen liitteessä A.10 olevasta KNIC:n varapääjohtajan Paek Ju Hyokin todistajanlausunnosta seuraa, KNIC ZD on KNIC:n edustusto Saksassa ja sillä pyritään luomaan yhteydenpitopaikka jälleenvakuutusyhtiöille.

216

Tältä osin asian T-533/15 kantajia koskevissa ensimmäisissä perusteissa olevalla viittauksella KNIC:hen on käsiteltävässä tapauksessa ymmärrettävä vahvistettavan niitä perusteita koskevaa esitystä, joilla osoitetaan mainittujen kantajien toimintojen ja KNIC:n, joka on KNIC ZD:n toimintoja Saksassa valvova yhteisö, välinen yhteys. KNIC ZD on toisin sanoen – kuten neuvoston suullisessa käsittelyssä esittämistä selityksistä seuraa – nimetty KNIC:n Saksassa konttorinsa kautta harjoittamien toimintojen kohdentamiseksi. Tämä saa vahvennuksen lisäksi niiden toisten riidanalaisten toimien sanamuodosta, joissa nimetään nimenomaisesti KNIC ja sen konttorit.

217

Kuten kaikki asianosaiset ovat suullisessa käsittelyssä vahvistaneet, kyseessä olevien rajoittavien toimenpiteiden tavoitteen, luonteen ja kohteen itsensä nojalla on oltava mahdollista merkitä luetteloon sellaisen yhteisön tai luonnollisen henkilön nimi, joka toimii päätöksen 2013/183 15 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja asetuksen N:o 329/2007, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 696/2013, 6 artiklan 2 kohdan b alakohdan soveltamisalan piiriin kuuluvien yhteisöjen ”puolesta tai [niiden] antamien ohjeiden mukaisesti”, vaikkei tällaisia yhteisöjä olisi itsessään nimetty.

218

On siis katsottava, että neuvoston oli tukeakseen sitä, että jonkun henkilön oli asianmukaisesti katsottu toimivan ”KNIC:n puolesta tai sen antamien ohjeiden mukaisesti”, osoitettava asian T-533/15 kantajien ja KNIC:n tai KNIC ZD:n väliset yhteydet mainittuja kantajia koskevien ensimmäisten perusteiden sanamuodon mukaisesti.

219

Kolmanneksi on todettava asian T-533/15 kantajien ja KNIC ZD:n välisiä yhteyksiä koskevista todisteista seuraavaa.

220

Tässä yhteydessä on heti alkuun huomautettava, että asian T-533/15 kantajat vahvistavat itse yhteytensä KNIC ZD:hen ja KNIC:hen samalla kun he korostavat katkaisseensa kyseiset yhteydet ennen ensimmäisten riidanalaisten toimien toteuttamista tai niiden toteuttamisen vuoksi.

221

Kim Il–Sun osalta on todettava, että hänet on nimetty ensimmäisissä riidanalaisissa toimissa sen vuoksi, että hän on unionin nimeämän KNIC GmbH:n täysivaltainen edustaja, joka toimii KNIC:n puolesta tai sen johdolla.

222

Kim Il–Su korostaa, että hän on työskennellyt KNIC ZD:n palveluksessa vuoden 2009 helmikuusta vuoden 2015 kesäkuuhun. Hän työskentelee edelleen KNIC:n palveluksessa muttei ole KNIC ZD:n täysivaltainen tai muu edustaja, kuten hänen todistajanlausunnossaan selitetään.

223

KNIC:tä koskevasta, 30.6.2015 päivätystä kaupparekisteriotteesta, joka on neuvoston vastineen liitteessä B.4, ilmenee, että Kim Il–Su oli henkilö, jolla oli toimivalta edustaa KNIC ZD:tä. Hänet on nimitetty Pak Chun–Sanin jälkeen KNIC ZD:n edustajaksi Amtsgericht Hamburgille (Hampurin alioikeus) osoitetulla 28.7.2009 päivätyllä KNIC:n todistuksella, joka on liitetty komission vastineen liitteeseen B.7. Hän ei myöskään kanteen liitteessä A.4 olevassa todistajanlausunnossaan kiistä ottaneensa vuonna 2009 vastaan KNIC ZD:n edustajan tehtävää, jota Pak Chun–San oli hoitanut aikaisemmin, vaan vahvistaa sitä vastoin kyseisen seikan.

224

Kim Il–Sun todistajanlausunnosta on huomautettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen toimintaa sääntelee vapaan todistusharkinnan periaate ja ainoa arviointiperuste esitettyjen todisteiden harkinnassa on niiden uskottavuus. Asiakirjan todistusarvoa arvioitaessa on lisäksi tutkittava sen sisältämän tiedon todennäköisyys, ja huomioon on otettava erityisesti asiakirjan alkuperä, sen laatimisolosuhteet ja vastaanottaja sekä pohdittava, vaikuttaako se sisällöltään järkeenkäyvältä ja luotettavalta (ks. vastaavasti tuomio 27.9.2012, Shell Petroleum ym. v. komissio, T-343/06, EU:T:2012:478, 161 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

225

On kuitenkin huomattava, että Kim Il–Sun todistajanlausunto on annettu nimenomaisesti nyt käsiteltävää kannetta varten ja että koska kyseinen todistajanlausunto on peräisin kyseessä olevien rajoittavien toimenpiteiden kohteena olevalta henkilöltä, sen todistusarvo on vain vähäinen. Neuvosto ja komissio saattoivat näin ollen nojautua pätevästi KNIC ZD:tä koskevaan, 30.6.2015 päivättyyn kaupparekisteriotteeseen ja Amtsgericht Hamburgille osoitettuun KNIC:n todistukseen, jotka olivat ensimmäisten riidanalaisten toimien toteuttamisajankohtana saatavilla olleita julkisia asiakirjoja, ja käyttää niitä näyttönä Kim Il–Sun hoitamista tehtävistä.

226

Lopuksi on todettava Kim Il–Sun väitteestä, jonka mukaan hän on lakannut hoitamasta mainittua tehtävää vuoden 2015 tammikuussa, että se on ristiriidassa komission esittämän 16.3.2016 päivätyn kaupparekisteriotteen kanssa, joka on sen kanteen tarkistamista koskevasta kirjelmästä esittämien huomautusten liitteessä F.1 ja josta ilmenee, että Kim Il–Su mainitaan kyseisessä otteessa henkilönä, jolla on toimivalta edustaa KNIC ZD:tä.

227

Häntä koskevissa luetteloon merkitsemisen perusteissa ei siis ole ilmeistä arviointivirhettä.

228

Kang Song–Samin tilanteesta on todettava, että hänet on nimetty ensimmäisissä riidanalaisissa toimissa sen vuoksi, että hän on unionin nimeämän KNIC GmbH:n täysivaltainen edustaja, joka toimii KNIC:n puolesta tai sen johdolla.

229

Kang Song–Sam väittää toimivansa edelleen KNIC ZD:n eikä KNIC GmbH:n, jota ei ole olemassa, edustajana. Hän on sitä mieltä, ettei hänen asemansa yhtiön edustajana riitä sinänsä oikeuttamaan hänen merkitsemistään kyseessä olevaan luetteloon.

230

On kuitenkin todettava, että Kang Song–Sam ei näillä argumenteilla eikä kanteen liitteessä A.5 olevalla todistajanlausunnollaan riitauta eikä kyseenalaista neuvoston ja komission väitteitä, joiden mukaan hän oli ensimmäisten riidanalaisten toimenpiteiden toteuttamisajankohtana KNIC:n edustaja Hampurin konttorissa. Mainitusta todistajanlausunnosta ilmenee siten, että hän on työskennellyt kyseisessä tehtävässä vuoden 2013 joulukuusta alkaen, ja hän on ollut Sin Kyu–Namin seuraaja. Hänen todistajanlausunnostaan, joka on vaatimusten tarkistamista koskevan kirjelmän liitteessä E.7, ilmenee niin ikään, että hän on työskennellyt kyseisessä tehtävässä KNIC ZD:ssä Hampurissa vuoden 2015 syyskuuhun saakka. Häntä koskevissa luetteloon merkitsemisen perusteissa ei siis ole arviointivirhettä.

231

Choe Chun–Sikin osalta on todettava, että hänet on nimetty ensimmäisissä riidanalaisissa toimissa sen vuoksi, että hän on unionin nimeämän KNIC GmbH:n täysivaltainen edustaja, joka toimii KNIC:n puolesta tai sen johdolla.

232

Choe Chun–Sik toteaa, että KNIC pyysi häntä vuoden 2015 tammikuussa Hampurin konttorin pääedustajaksi aikaisemman edustajan Kim Il–Sun tilalle. Hän väittää kuitenkin, että – kuten hänen todistajanlausunnossaan, joka on kanteen liitteessä A.6, selitetään – hän ei ole milloinkaan toiminut pääedustajana, koska Saksan viranomaiset ovat evänneet häneltä viisumin.

233

Tältä osin on todettava, että Choe Chun–Sik ei kiistä sitä, etteikö KNIC olisi valinnut häntä KNIC ZD:n edustajaksi Saksassa. Se, ettei hän ole todellisuudessa voinut aloittaa tehtävässään Hampurissa viisumin epäämisen vuoksi, ei merkitse sitä, ettei hän ole yhteydessä KNIC ZD:n tai KNIC:n toimintoihin, eikä siis vaikuta mitenkään hänen asemaansa henkilönä, joka toimii KNIC:n puolesta ja sen johdolla KNIC:n tuottaessa valuuttatuloja.

234

Yhtäältä näet – kuten Choe Chun–Sik itsekin toteaa – Choe Chun–Sik toimii johtajana KNIC:n jälleenvakuutusosastolla Pjongjangissa, ja jälleenvakuuttaminen on KNIC:n Euroopassa harjoittamaa toimintaa, jonka johdosta se saa valuuttaa.

235

Toisaalta – kuten edellä 215 kohdassa on korostettu – kanteen liitteessä A.10 olevasta KNIC:n varapääjohtajan Paek Ju Hyokin todistajanlausunnosta seuraa, että KNIC ZD on KNIC:n edustusto Saksassa, ja sillä pyritään luomaan yhteydenpitopaikka jälleenvakuutusyhtiöille.

236

Lisäksi yhtäältä edellä olevasta 216 kohdasta ilmenee, että KNIC on yhteisö, joka johtaa ja valvoo KNIC ZD:n toimintoja Saksassa, ja toisaalta unionin yleiselle tuomioistuimelle toimitetusta asiakirja-aineistosta ja erityisesti kanteen liitteessä A.4 olevasta Kim Il–Sun todistajanlausunnosta ilmenee, että KNIC:n konttori Saksassa oli yhteydenpitopaikka KNIC:n, jälleenvakuutusyhtiöiden ja eurooppalaisten vakuutusasiamiesten välillä, ettei sillä ollut toimivaltaa allekirjoittaa sopimusta, suorittaa tai vastaanottaa maksuja ja ettei sillä ollut pankkitiliä. Näin ollen KNIC:n jälleenvakuutusosaston johdon tehtäviä hoitavien henkilöiden voidaan katsoa olevan mukana KNIC ZD:n ja KNIC:n osalta esitetyissä riidanalaisissa perusteissa mainitussa valuutan tuottamisessa.

237

Choe Chun–Sikin luetteloon merkitsemisen perusteisiin ei siis sisälly arviointivirhettä siltä osin kuin on kyse hänen toimimisestaan ”KNIC:n puolesta tai sen antamien ohjeiden mukaisesti”.

238

Sin Kyu–Namista on todettava, että hänet on nimetty ensimmäisissä riidanalaisissa toimissa sen vuoksi, että hän on Pjongjangissa sijaitsevan KNIC:n päätoimipaikan palveluksessa oleva osastopäällikkö ja entinen KNIC GmbH Hamburgin täysivaltainen edustaja. Hän on toiminut KNIC:n puolesta tai sen antamien ohjeiden mukaisesti.

239

Sin Kyu–Nam toteaa, että – kuten hänen todistajanlausunnossaan, joka on kanteen liitteessä A.7, selitetään – hän on toiminut edustajana KNIC:n Hampurin konttorissa vuoden 2008 kesäkuusta vuoden 2013 marraskuuhun. Hän työskentelee edelleen KNIC:n palveluksessa muttei ole KNIC ZD:n edustaja. Hän ei myöskään ole ”osastopäällikkö KNIC:n päätoimipaikassa Pjongjangissa”, sillä osastoa johtaa pääjohtaja, kun taas kantaja on vain johtajana mainitulla osastolla.

240

Tältä osin on todettava, että Sin Kyu–Nam ei kiistä sitä, etteikö hän olisi toiminut KNIC:n Hampurin konttorin edustajana vuoden 2008 kesäkuusta vuoden 2013 marraskuuhun.

241

Lisäksi on huomautettava, että se, että hän on lakannut hoitamasta KNIC:n edustajan tehtävää Hampurissa, ei merkitse sitä, ettei hän ole yhteydessä KNIC ZD:n tai KNIC:n toimintoihin.

242

Ensinnäkin on niin, että – kuten unionin yleiselle tuomioistuimelle toimitetun 21.7.2016 päivätyn kirjeen liitteestä 5 ilmenee – Sin Kyu–Nam myöntää ja vahvistaa, että hän on paitsi hoitanut tehtäviä KNIC ZD:ssä myös toiminut tämän jälkeen johtajana KNIC:n jälleenvakuutusosastolla. Niiden perusteiden todenperäisyyttä, joihin hänen nimensä kyseessä oleviin luetteloihin sisällyttäminen nojaa, ei voida kyseenalaistaa.

243

Toiseksi on todettava, että Sin Kyu–Nam ilmoittaa olevansa johtaja KNIC:n jälleenvakuutusosastolla, ja jälleenvakuuttaminen on KNIC:n Euroopassa harjoittamaa toimintaa.

244

Kolmanneksi on niin, että – kuten edellä olevista 235 ja 236 kohdasta ilmenee – KNIC:ssä eri tehtäviä hoitavien henkilöiden voidaan katsoa olevan mukana KNIC ZD:n ja KNIC:n osalta esitetyissä riidanalaisissa perusteissa tarkoitetussa valuutan tuottamisessa.

245

Edellä esitetyn perusteella Sin Kyu–Namin luetteloon merkitsemisen perusteissa ei siis ole arviointivirhettä.

246

Pak Chun–Sanista on todettava, että hänet on nimetty ensimmäisissä riidanalaisissa toimissa sen vuoksi, että hän on osastopäällikkö KNIC:n päätoimipaikassa Pjongjangissa ja entinen täysivaltainen KNIC GmbH:n edustaja ja hän toimii KNIC:n puolesta tai sen johdolla.

247

Pak Chun–San väittää työskennelleensä KNIC ZD:ssä vuoden 2005 syyskuusta vuoden 2009 tammikuuhun. Hän työskentelee edelleen KNIC:n palveluksessa muttei ole KNIC ZD:n edustaja. Hän ei ole myöskään ”osastopäällikkö KNIC:n päätoimipaikassa Pjongjangissa”, sillä osastoa johtaa pääjohtaja, kun taas kantaja on vain johtajana mainitulla osastolla.

248

Tältä osin on huomattava, että 8.8.2006 päivätystä edustusvaltakirjasta, joka on komission vastineen liitteessä B.6, ilmenee, että Pak Chun–San on nimetty KNIC:n valtuutetuksi pääedustajaksi Hampurissa. Komission vastineen liitteessä B.8 olevista asiakirjoista ilmenee myös, että Pak Chun–San on saanut KNIC ZD:n edustusvaltakirjan ja että hänen allekirjoituksensa on todistettu oikeaksi Hampurissa 11.7.2008 päivätyllä notaarin vahvistamalla asiakirjalla. Kanteen liitteenä A.8 olevassa 10.9.2015 päivätyssä todistajanlausunnossa Pak Chun–San ei myöskään kiistä olleensa KNIC ZD:n ja KNIC:n itsensä pääedustaja Saksassa vuoden 2005 syyskuusta vuoden 2009 tammikuuhun. Hän toteaa kyseisessä vuodelta 2015 peräisin olevassa todistajanlausunnossaan myös, että palattuaan Saksaan, jossa hän toimi ”KNIC Germanyn” edustajana, hän on toiminut Pjongjangissa KNIC:n ylimmän johdon tehtävissä. Hän väittää myöhemmässä lausunnossaan lähteneensä varhaiseläkkeelle vuoden 2015 joulukuussa, mutta hän ei ole esittänyt tästä mitään kirjallista näyttöä.

249

Lisäksi on huomautettava, että se, että Pak Chun–San on lakannut hoitamasta KNIC:n edustajan tehtävää Hampurissa, ei merkitse sitä, ettei hän ole yhteydessä KNIC ZD:n tai KNIC:n toimintoihin.

250

Ensinnäkin on niin, että – kuten kanteen liitteestä A.8 ilmenee – Pak Chun–San myöntää ja vahvistaa, että hän on paitsi hoitanut tehtäviä KNIC ZD:ssä myös toiminut tämän jälkeen Pjongjangissa KNIC:n ylimmän johdon tehtävissä. Niiden perusteiden todenperäisyyttä, joihin hänen nimensä kyseessä oleviin luetteloihin sisällyttäminen nojaa, ei voida kyseenalaistaa.

251

Toiseksi on todettava, että Pak Chun–San ilmoittaa unionin yleiselle tuomioistuimelle toimitetun 21.7.2016 päivätyn kirjeen liitteessä 4 hoitaneensa tehtäviä KNIC:n jälleenvakuutusosastolla, ja jälleenvakuuttaminen on KNIC:n Euroopassa harjoittamaa toimintaa.

252

Kolmanneksi on niin, että – kuten edellä olevista 235 ja 236 kohdasta ilmenee – KNIC:ssä eri tehtävissä työskentelevien henkilöiden voidaan katsoa olevan mukana KNIC ZD:n ja KNIC:n osalta esitetyissä riidanalaisissa perusteissa tarkoitetussa valuutan tuottamisessa.

253

Pak Chun–Sania koskevissa luetteloon merkitsemisen perusteissa ei siis ole arviointivirhettä.

254

So Tong Myongin osalta on todettava lopuksi, että hänet on nimetty ensimmäisissä riidanalaisissa toimissa sen vuoksi, että hän on KNIC GmbH:n toimitusjohtaja ja hän toimii KNIC:n puolesta tai sen johdolla.

255

So Tong Myong väittää, että hän on lähtenyt KNIC:stä vuonna 2014 eikä hänellä ole enää mitään sidettä kyseiseen yhtiöön. Hän ei ole milloinkaan ollut KNIC ZD:n toimitusjohtaja. Väite, jonka mukaan hän on ”KNIC [ZD] Hamburgin toimitusjohtaja, toimii KNIC:n puolesta tai sen johdolla”, on virheellinen.

256

Tältä osin unionin yleiselle tuomioistuimelle toimitettujen asiakirjojen perusteella voidaan todeta, että So Tong Myong on 1.10.2007 ja vuoden 2012 toukokuun välisenä aikana mainittu useissa asiakirjoissa KNIC:n pääjohtajana. Tätä tosiseikkaa, jota asianomainen ei ole kiistänyt, tukee myös hänen todistajanlausuntonsa, joka on kanteen liitteessä A.9 ja jossa hän täsmentää, että hänen toimikautensa KNIC:n pääjohtajana kesti vuodesta 2007 vuoden 2014 lokakuuhun.

257

So Tong Myongin väite, jonka mukaan hän on lähtenyt KNIC:stä vuonna 2014, on lisäksi ristiriidassa komission esittämän, 16.3.2016 päivätyn Amtsgericht Hamburgin kaupparekisteriotteen kanssa, josta ilmenee, että asianomainen hoiti kyseisenä ajankohtana edelleen KNIC:n pääjohtajan tehtäviä. Rekisteriotteen todistusarvoa ei voida riitauttaa, koska So Tong Myong ei ole esittänyt oman todistajanlausuntonsa lisäksi mitään näyttöä.

258

Kuten aikaisemmin on huomautettu, vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen toimintaa sääntelee vapaan todistusharkinnan periaate ja ainoa arviointiperuste esitettyjen todisteiden harkinnassa on niiden uskottavuus. Asiakirjan todistusarvoa arvioitaessa on lisäksi tutkittava sen sisältämän tiedon todennäköisyys, ja huomioon on otettava erityisesti asiakirjan alkuperä, sen laatimisolosuhteet ja vastaanottaja sekä pohdittava, vaikuttaako se sisällöltään järkeenkäyvältä ja luotettavalta (ks. vastaavasti tuomio 27.9.2012, Shell Petroleum ym. v. komissio, T-343/06, EU:T:2012:478, 161 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

259

On kuitenkin huomautettava, että So Tong Myongin todistajanlausunto on annettu nimenomaisesti nyt käsiteltävää kannetta varten ja että koska kyseinen todistajanlausunto on peräisin kyseessä olevien rajoittavien toimenpiteiden kohteena olevalta henkilöltä, sen todistusarvo on vain vähäinen.

260

Näin on erityisesti silloin, kun todistajanlausunto riitautetaan komission esittämällä julkisella asiakirjalla, kuten Hampurin kaupparekisteriotteella.

261

So Tong Myongia koskevissa luetteloon merkitsemisen perusteissa ei siis ole arviointivirhettä.

262

Tässä tilanteessa on katsottava, että kyseessä olevat yhteydet, tehtävät ja toimet, sellaisina kuin ne ilmenevät asian T-533/15 kantajia koskevista ensimmäisistä perusteista, on näytetty oikeudellisesti riittävällä tavalla toteen eivätkä mainitut kantajat ole riitauttaneet niitä yksityiskohtaisesti.

263

Nyt käsiteltävä kanneperuste on siis hylättävä.

264

Asian T-533/15 kantajat vetoavat kolmannessa kanneperusteessaan lähinnä asetuksen N:o 45/2001 4, 10, 14 ja 16 artiklan rikkomiseen.

265

Tältä osin on huomattava, että asian T-533/15 kantajat vain luettelevat asetuksen N:o 45/2001 säännökset ja Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunnon kohdat ja väittävät lähinnä, että neuvosto ja komissio ovat julkaisseet virheellisiä tietoja. Neuvosto ja komissio ovat näin tehdessään antaneet ymmärtää, että asian T‑533/15 kantajat ovat osallistuneet joukkotuhoaseiden lainvastaiseen kehittämiseen liittyviin laittomiin toimintoihin.

266

Tältä osin on riittävää todeta, että nyt käsiteltävän kanteen toisen kanneperusteen tutkinnan nojalla asian T-533/15 kantajia koskeviin ensimmäisiin perusteisiin ei liity arviointivirhettä ja että neuvosto ja komissio eivät näin ollen ole julkaisseet virheellisiä tietoja, joissa annetaan ymmärtää, että kantajat ovat osallistuneet laittomiin toimintoihin.

267

Nyt käsiteltävä kanneperuste ei siis voi menestyä.

268

Kyseinen kanneperuste on joka tapauksessa tehoton.

269

Vaikka näet oletetaan, että neuvosto ja komissio ovat käsitelleet asian T-533/15 kantajia koskevia henkilötietoja tavalla, joka ei ole asetuksen N:o 45/2001 mukainen, tämä seikka ei voi johtaa ensimmäisten riidanalaisten toimien kumoamiseen. Jos asian T-533/15 kantajat pystyvät osoittamaan, että henkilötietoja on käsitelty tällä tavalla, he voisivat sitä vastoin vedota mainitun asetuksen rikkomiseen vahingonkorvauskanteen yhteydessä (ks. vastaavasti tuomio 30.11.2016, Rotenberg v. neuvosto, T-720/14, EU:T:2016:689, 140 kohta ja tuomio 22.11.2017, HD v. parlamentti, T‑652/16 P, ei julkaistu, EU:T:2017:828, 33 ja 34 kohta).

270

Tässä tilanteessa nyt käsiteltävä kanneperuste on hylättävä perusteettomana.

271

Neljännessä kanneperusteessaan asian T-533/15 kantajat vetoavat omaisuudensuojan ja perusoikeuskirjan 16 artiklassa tarkoitetun elinkeinovapauden sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa tarkoitetun yksityis- ja perhe-elämän, kodin ja maineen kunnioitusta koskevan oikeuden suhteettomaan rajoittamiseen.

272

Asian T-533/15 kantajien mukaan heidän nimensä merkitsemisestä kyseessä oleviin luetteloihin ei ole mitään hyötyä, vaikka KNIC ZD:n merkitseminen luetteloon olisikin sinällään asianmukaista. He eivät rohkaise eivätkä auta KNIC ZD:tä tuottamaan tuloja. Kang Song–Samia lukuun ottamatta mainitut kantajat eivät edusta KNIC ZD:tä. Tämän perusteella kyse on siis selvästi heidän vapautensa suhteettomasta rajoittamisesta.

273

Neuvosto ja komissio kiistävät mainitut argumentit.

274

Ensimmäiseksi siinä tapauksessa, että asian T-533/15 kantajat riitauttaisivat tällä hyvin yleisellä argumentaatiolla luetteloon merkitsemisen kriteerien oikeasuhteisuuden väittämällä, että heidän nimensä merkitseminen kyseessä oleviin luetteloihin ja ensimmäisistä riidanalaisista toimista aiheutunut vahinko ovat suhteettomia näiden toimien tavoitteisiin nähden, on riittävää todeta, että asian T-533/15 kantajat eivät ole vedonneet luetteloon merkitsemisen kriteerien osalta mihinkään SEUT 277 artiklassa tarkoitettuun lainvastaisuusväitteeseen.

275

Asian T-533/15 kantajat eivät voi kuitenkaan riitauttaa luetteloon merkitsemisen kriteerien oikeasuhteisuutta vetoamatta niiden lainvastaisuuteen SEUT 277 artiklassa tarkoitetulla lainvastaisuusväitteellä (ks. vastaavasti tuomio 20.2.2013, Melli Bank v. neuvosto, T-492/10, EU:T:2013:80, 58 ja 59 kohta sekä tuomio 20.3.2013, Bank Saderat v. neuvosto, T-495/10, ei julkaistu, EU:T:2013:142, 53–59 kohta).

276

Lisäksi on joka tapauksessa korostettava, että asian T-533/15 kantajien nyt käsiteltävän kanneperusteen yhteydessä esittämillä argumenteilla ei voida kyseenalaistaa kyseessä olevien luetteloon merkitsemisen kriteerien laillisuutta. Nämä argumentit perustuvat näet mainituille kantajille ominaisiin olosuhteisiin siltä osin kuin ne on esitetty suhteessa heidän konkreettiseen tilanteeseensa ja ne perustuvat vahinkoon, jonka heidän nimensä merkitseminen kyseessä oleviin luetteloihin on väitetysti aiheuttanut, eivätkä siihen, etteivät mainitut kriteerit ole sellaisinaan oikeasuhteisia.

277

Toiseksi on todettava, että asian T-533/15 kantajat nojaavat argumentaatiossaan siihen, että KNIC ZD ei tuota mitään tuloja Korean demokraattiselle kansantasavallalle ja että he eivät rohkaise eivätkä auta KNIC ZD:tä tuottamaan tuloja. Tältä osin on huomautettava, että toisen kanneperusteen tutkinnasta ilmenee nyt käsiteltävän kanteen yhteydessä, että asian T-533/15 kantajia koskevat ensimmäiset perusteet perustuvat siihen, että he toimivat KNIC:n puolesta tai sen ohjeiden mukaisesti, eikä niihin sisälly näin ollen arviointivirhettä.

278

Ensimmäinen kanneperuste on siis hylättävä perusteettomana.

279

Asian T-533/15 kantajat ovat unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 27.5.2016 ja 3.6.2016 toimittamillaan asiakirjoilla tarkistaneet kannetta siten, että se koskee myös toisten riidanalaisten toimien ja päätöksen 2016/849 kumoamista heitä koskevilta osin.

280

Kun asian T-533/15 kantajat ovat tarkistaneet kannetta siten, että se koskee toisia riidanalaisia toimia, he ovat pysyttäneet neljä ensimmäisten riidanalaisten toimien osalta esitettyä kanneperustetta ja esittäneet samalla joitakin lisäargumentteja, jotka perustuvat muun muassa siihen, että neuvosto on toisissa riidanalaisissa toimissa muuttanut osittain perusteita, joihin heidän nimensä merkitseminen kyseessä oleviin luetteloihin perustui. Kun asian T-533/15 kantajat ovat tarkistaneet kannetta siten, että se koskee päätöstä 2016/849, he ovat pysyttäneet aikaisemmin esittämänsä neljä kanneperustetta esittämättä kuitenkaan mitään lisäargumenttia.

281

On huomattava, että asian T-533/15 kantajia koskevia mainintoja ja perusteita on muutettu toisilla riidanalaisilla toimilla hienoisesti ilman, että sovellettavia luetteloon merkitsemisen kriteereitä olisi muutettu. Päätöksen 2016/849 osalta on todettava siltä osin kuin on kyse luonnollisten henkilöiden luetteloon merkitsemisen kriteereistä, että kyseisiä edellytyksiä on muutettu hienoisesti ilman, että kyseisillä toimituksellisilla muutoksilla voitaisiin kuitenkaan vaikuttaa arvioinnin asiasisältöön. Päätöksessä 2016/849 asian T-533/15 kantajien osalta vahvistetut luetteloon merkitsemisen perusteet ovat lisäksi pääosin samat kuin toisissa riidanalaisissa toimissa vahvistetut perusteet.

282

Tässä yhteydessä unionin yleinen tuomioistuin katsoo, että koska riidanalaisten perusteiden väliset erot ovat vähäisiä, kanne on tutkittava yhtenä kokonaisuutena siltä osin kuin se kohdistuu toisiin riidanalaisiin toimiin ja päätökseen 2016/849.

283

Asian T-533/15 kantajia koskeviin perusteisiin tehtyjen muutosten valossa kyseiset kantajat väittävät, että KNIC GmbH:n nimen poistaminen kyseessä olevista luetteloista ja heidän nimensä sisällyttämiseksi toisiin riidanalaisiin toimiin esitettyjen perusteiden muuttaminen merkitsee sitä, että neuvosto ja komissio ovat hiljaisesti myöntäneet, että KNIC GmbH:n nimeäminen oli virhe ja että mainittujen henkilöiden nimeämiseksi ensimmäisissä riidanalaisissa toimissa esitetyt perusteet eivät olleet asianmukaisia. Asian T-533/15 kantajien mukaan perusteet ovat niiden muuttamisesta huolimatta edelleen epäselviä.

284

Asian T-533/15 kantajien mielestä toisissa riidanalaisissa toimissa ei ole mitään tietoja, joiden avulla he voisivat ymmärtää sen, millä perusteella väitetään, että he voivat vaikuttaa KNIC:n toimiin tuottamalla merkittäviä valuuttatuloja, joilla voidaan edistää Korean demokraattisen kansantasavallan aseohjelmia.

285

Neuvosto ja komissio kiistävät nämä argumentit.

286

Nyt käsiteltävässä tapauksessa on todettava, että asian T-533/15 kantajia koskevat toiset ja kolmannet perusteet, jotka sisältyvät toisiin riidanalaisiin toimiin ja päätökseen 2016/846, ovat täysin perusteluvelvollisuuden mukaisia, sellaisena kuin sitä on tulkittu edellä mieleen palautetussa oikeuskäytännössä.

287

Asian T-533/15 kantajia koskevat toiset ja kolmannet perusteet täyttävät luetteloon merkitsemisen kriteerit ja muutetut luetteloon merkitsemisen kriteerit ja niissä yksilöidään selkeästi ja ymmärrettävästi mainittujen henkilöiden tehtävät KNIC ZD:ssä tai KNIC:ssä sekä toimet, joista heitä moititaan KNIC:ssä.

288

Asian T-533/15 kantajia koskevissa toisissa ja kolmansissa perusteissa ei myöskään viitata virheellisesti KNIC GmbH:hon. Asian T-533/15 kantajien argumentit, joissa viitataan sekä KNIC GmbH:n luetteloon merkitsemiseen että KNIC:tä koskevien perusteiden luonteen ongelmallisuuteen, ovat siis tehottomia. Kang Song-Samin nimi on lisäksi kirjoitettu oikein, toisin kuin hän väittää.

289

Tässä tilanteessa on todettava, että toisissa riidanalaisissa toimissa ja päätöksessä 2016/849 olevien perusteiden tulkinnan nojalla asian T-533/15 kantajat ovat voineet ymmärtää, että heidän nimensä on säilytetty kyseessä olevissa luetteloissa heidän KNIC:ssä hoitamiensa tehtävien vuoksi, mikä saa vahvistuksen siitä, että he riitauttavat toisen kanneperusteen yhteydessä juuri neuvoston tältä osin noudattaman päättelyn oikeellisuuden. Koska neuvoston valinnan syyt on lisäksi selvästi ilmoitettu toisissa riidanalaisissa toimissa ja päätöksessä 2016/849, unionin yleinen tuomioistuin voi arvioida, ovatko ne perusteltuja.

290

Nyt käsiteltävä kanneperuste on siis hylättävä.

291

Asian T-533/15 kantajat väittävät, että toisissa riidanalaisissa toimissa esitetyt perusteet eivät riitä heidän nimensä merkitsemiseen kyseessä oleviin luetteloihin. He väittävät erityisesti, että So Tong Myong on lähtenyt KNIC:n palveluksesta vuonna 2014 eikä hänellä ole enää mitään yhteyttä kyseiseen yhtiöön. Väite, jonka mukaan hän on KNIC:n pääjohtaja, on virheellinen. Jos neuvoston aikomuksena oli nimetä hänet aikaisemman roolin perusteella, sen olisi selitettävä, miksi kyseinen nimeäminen oli edelleen asianmukaista ja perusteltua.

292

Asian T-533/15 kantajien mukaan heidän osaltaan esitetyt perusteet rajoittuvat So Tong Myongia lukuun ottamatta toteamukseen, jonka mukaan kyseiset henkilöt työskentelevät KNIC:n palveluksessa. Tämä ei kuitenkaan riitä päätöksen 2013/183 13 artiklan 1 kohdan b alakohdan tai 15 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla. Neuvoston olisi pitänyt osoittaa selkeillä ja täsmällisillä todisteilla, että kullakin näistä henkilöistä oli tehtäviään hoitaessaan mahdollisuus vaikuttaa KNIC:hen, mikä olisi perustellut hänen nimensä merkitsemisen kyseessä oleviin luetteloihin.

293

Vastauksena väitteisiin, joiden mukaan So Tong Myong ja Pak Chun–San ovat lähteneet eläkkeelle – ensimmäiseksi mainittu jopa ennen ensimmäisten riidanalaisten toimien toteuttamista ja jälkimmäinen näiden toimien johdosta – eivätkä hoida enää mitään tehtävää KNIC:ssä, neuvosto huomauttaa, että kyseiset väitteet ovat ristiriidassa niiden tietojen kanssa, jotka sillä on asian T-533/15 kantajista ja jotka on annettu näille tiedoksi (ks. vastineen liitteet B.1, B.2, B.3 ja B.4). Neuvoston mukaan on lisäksi niin, ettei pelkästään se, että kyseiset henkilöt väittävät lähteneensä eläkkeelle, merkitse sitä, että näin olisi todellakin tapahtunut. Vaikka he lopuksi olisivatkin lähteneet virallisesti eläkkeelle, tämä ei merkitse sitä, etteivätkö he voisi enää toimia KNIC:n puolesta, jonka päätoimipaikka on Pohjois-Koreassa.

294

Neuvosto toteaa Kim Il–Susta, Kang Song–Samista, Choe Chun–Sikista ja Sin Kyu–Namista, että niiden heidän nimiensä luetteloon merkitsemisen taustalla olevien tietojen mukaan, jotka sisältyvät vastineen liitteisiin B1, B.2, B.3 ja B.4, kyseisten henkilöiden nimiä ei ole merkitty luetteloon pelkästään siitä syystä, että he ovat olleet KNIC:n työntekijöitä vaan koska he ovat toimineet kyseisen yhteisön puolesta tai sen antamien ohjeiden mukaisesti.

295

Komission mukaan se, että eräät henkilöt, joiden osalta on osoitettu, että he ovat olleet tärkeässä asemassa Pohjois-Korean ainoassa vakuutusyhtiössä, väittävät siirtyneensä määrättyjen seuraamusten johdosta varhaiseläkkeelle tai mille tahansa muulle eläkkeelle, esittämättä tästä mitään näyttöä, ei riitä kumoamaan olettamusta, jonka mukaan kyseiset henkilöt toimivat KNIC:n puolesta tai sen antamien ohjeiden mukaisesti. Komissio kiistää So Tong Myongin eläkkeelle siirtymistä ja Pak Chun–Sanin tehtävien päättymistä koskevien väitteiden paikkansapitävyyden.

296

Komission mukaan on siis niin, että asian T-533/15 kantajat tukevat omilla todistajanlausunnoillaan heidän luetteloon merkitsemisensä perusteita.

297

Ensimmäiseksi on todettava väitteistä, joiden mukaan näyttö tehtävien hoitamisesta KNIC:ssä ei ole riittävää, että neuvoston esittämät merkitykselliset tiedot ovat näyttöä asian T-533/15 kantajia koskevien toisten ja kolmansien perusteiden perusteltavuudesta. Erityisesti liitteessä B.3 on yksityiskohtainen kuvaus asian T-533/15 kantajien hoitamista tehtävistä KNIC:ssä. Komissio on toimittanut unionin yleiselle tuomioistuimelle myös virallisia todistuksia, joihin kuuluvat nimityskirjeet. Viimeksi mainituissa asiakirjoissa viitataan suurilta osin toisten riidanalaisten toimien toteuttamista edeltäneeseen ajanjaksoon.

298

Kim Il-Sun osalta on siis huomautettava, että hänen todetaan asian T-533/15 kantajia koskevissa toisissa ja kolmansissa perusteissa kuuluvan KNIC:n jälleenvakuutusosaston johtajiin, työskentelevän päätoimipaikassa Pjongjangissa ja toimineen aikaisemmin KNIC:n valtuutettuna pääedustajana Hampurissa; hän toimii KNIC:n puolesta tai sen antamien ohjeiden mukaisesti.

299

Tältä osin on muistettava, että ensimmäisten riidanalaisten toimien laillisuutta koskevasta arvioinnista seuraa, että Kim Il–Sun nimen luetteloon merkitsemisen perusteet näissä ensimmäisissä toimissa eli se, että hän on unionin nimeämän KNIC:n täysivaltainen edustaja Hampurissa ja toimii KNIC:n puolesta tai sen johdolla, eivät sisältäneet virhettä. Hän ei myöskään kiistä kanteen liitteessä A.4 olevassa ja 21.7.2016 päivätyn kirjeen liitteeseen 9 sisältyvässä todistajanlausunnossaan, etteikö hän olisi ottanut vuonna 2009 vastaan Pak Chun–Sanin aikaisemmin hoitamaa tehtävää edustajana ja hoitanut sitä vuoden 2009 tammikuusta vuoden 2015 tammikuuhun, vaan hän sitä vastoin vahvistaa kyseisen seikan. Lopuksi on todettava, että sama seikka on vahvistettu komission esittämässä 16.3.2016 päivätyssä kaupparekisteriotteessa, joka on sen kanteen tarkistamista koskevasta kirjelmästä esittämien huomautusten liitteessä F.1 ja josta ilmenee, että Kim Il–Su on merkitty kyseiseen rekisteriin henkilönä, jolla on toimivalta edustaa KNIC ZD:tä. Mainittua otetta koskevat riitautukset eivät voi menestyä siltä osin kuin ne perustuvat yksin Kim Il–Sun todistajanlausuntoon ja nojaavat siihen.

300

Kim Il–Su vahvistaa lisäksi 21.7.2016 päivätyn kirjeen liitteeseen 8 sisältyvässä todistajanlausunnossaan toimineensa johtajana KNIC:n jälleenvakuutusosastolla Saksasta palattuaan.

301

Lisäksi on huomautettava, että se, että Kim Il–Su on lakannut hoitamasta KNIC:n edustajan tehtävää Hampurissa, ei merkitse sitä, ettei hän ole yhteydessä KNIC ZD:n toimintoihin.

302

Yhtäältä näet edellä olevista kohdista ilmenee, että Kim Il–Su on hoitanut tehtäviä KNIC ZD:ssä ja lisäksi hän on myös ollut tämän jälkeen merkittävässä johtavassa asemassa KNIC:n jälleenvakuutusosastolla Pjongjangissa, ja jälleenvakuuttaminen on KNIC:n Euroopassa harjoittamaa toimintaa. Niiden perusteiden todenperäisyyttä, joihin hänen nimensä kyseessä oleviin luetteloihin sisällyttäminen nojaa, ei voida kyseenalaistaa.

303

Toisaalta on niin, että – kuten edellä olevista 235 ja 236 kohdasta ilmenee – KNIC:ssä eri tehtäviä hoitavien henkilöiden voidaan katsoa olevan mukana KNIC ZD:n ja KNIC:n osalta esitetyissä riidanalaisissa perusteissa tarkoitetussa valuutan tuottamisessa.

304

Perusteissa, joilla Kim Il–Sun nimi on merkitty riidanalaisiin luetteloihin, ei siis ole arviointivirhettä.

305

Kang Song–Samin tilanteesta on huomautettava, että hänen on toisissa riidanalaisissa toimissa todettu toimineen aikaisemmin KNIC:n valtuutettuna edustajana Hampurissa ja toimivan edelleen KNIC:n puolesta tai sen antamien ohjeiden mukaisesti.

306

Tältä osin on huomautettava, että ensimmäisten riidanalaisten toimien laillisuutta koskevasta arvioinnista seuraa, että Kang Song–Samin nimen luetteloon merkitsemistä koskevat perusteet noissa toimissa eli se, että hän on unionin nimeämän KNIC:n täysivaltainen edustaja Hampurissa ja hän toimii KNIC:n puolesta tai sen johdolla, eivät sisältäneet virhettä. Hänen nimensä merkitsemistä kyseessä oleviin luetteloihin sillä perusteella, että hän on toiminut aikaisemmin KNIC:n valtuutettuna edustajana Hampurissa, ei voida kyseenalaistaa.

307

Kang Song–Samin oikeudenkäyntimenettelyä varten esittämissä todistajanlausunnoissa olevilla seikoilla ei kyseenalaisteta näiden perusteiden oikeellisuutta. Kuten hänen todistajanlausunnossaan, joka on kanteen liitteessä A.5, todetaan, hän ”työskentelee nykyään [KNIC:n] edustajana Hampurin konttorissa Saksassa”. Hän on hoitanut kyseistä tehtävää vuoden 2013 joulukuusta lähtien ja seurannut siinä Sin Kyu-Namia. Kang Song–Sam myöntää lisäksi unionin yleiselle tuomioistuimelle toimitetun 21.7.2016 päivätyn kirjeen liitteessä 7 olevassa todistajanlausunnossaan, että hän on toiminut johtajana jälleenvakuutusosastolla. Häntä koskevissa luetteloon merkitsemisen perusteissa ei siis ole arviointivirhettä.

308

Choe Chun–Sikista on todettava, että hänen on todettu kuuluvan KNIC:n jälleenvakuutusosaston johtajiin, työskentelevän päätoimipaikassa Pjongjangissa ja toimivan KNIC:n puolesta tai sen antamien ohjeiden mukaisesti.

309

Tältä osin on korostettava, että Choe Chun-Sik väittää 27.5. ja 3.6.2016 päivätyissä kanteen tarkistuksissa, ettei hän ole eikä ole milloinkaan ollut KNIC ZD:n edustaja, että hänen oli tarkoitus alkaa työskennellä kyseisen yhtiön palveluksessa vuoden 2015 helmikuussa mutta hänen viisumihakemuksensa evättiin ja että väite, jonka mukaan hän on unionin nimeämän yhteisön KNIC:n täysivaltainen edustaja, joka toimii KNIC:n puolesta tai sen johdolla, ei pidä paikkaansa. Näillä väitteillä ei kuitenkaan voida kyseenalaistaa perustetta, jolla Choe Chun-Sikin nimi on merkitty kyseessä oleviin luetteloihin, eli sitä, että hän kuuluu KNIC:n jälleenvakuutusosaston johtajiin, työskentelee päätoimipaikassa Pjongjangissa ja toimii KNIC:n puolesta tai sen antamien ohjeiden mukaisesti.

310

Choe Chun-Sik myöntää lisäksi itse, että hän on ollut sidoksissa KNIC:hen. Choe Chun–Sik toteaa siis todistajanlausunnossaan, joka on kanteen liitteessä A.6, että KNIC pyysi häntä vuoden 2015 tammikuussa siirtymään Hampurin konttorin pääedustajaksi aikaisemman edustajan Kim Il–Sun tilalle. Kaikista Choe Chun–Sikin todistajanlausunnoista seuraa, että hän kuuluu KNIC:n jälleenvakuutusosaston johtajiin Pjongjangissa. Häntä koskevissa luetteloon merkitsemisen perusteissa ei siis ole arviointivirhettä.

311

Sin Kyu–Namista on huomautettava, että hänen on todettu kuuluvan KNIC:n jälleenvakuutusosaston johtajiin, työskentelevän päätoimipaikassa Pjongjangissa ja toimineen aikaisemmin KNIC:n valtuutettuna edustajana Hampurissa; hän toimii KNIC:n puolesta tai sen antamien ohjeiden mukaisesti.

312

Tältä osin on muistutettava, että ensimmäisten riidanalaisten toimien laillisuutta koskevasta arvioinnista seuraa, että Sin Kyu–Namin nimen luetteloon merkitsemistä koskevat perusteet noissa toimissa eli se, että hän on osastopäällikkö KNIC:n päätoimipaikassa Pjongjangissa ja entinen täysivaltainen KNIC GmbH:n edustaja Hampurissa, ja se, että hän on toiminut KNIC:n puolesta ja sen antamien ohjeiden mukaisesti, eivät sisältäneet virhettä. Hänen nimensä merkitsemistä kyseessä oleviin luetteloihin sillä perusteella, että hän on toiminut aikaisemmin KNIC:n valtuutettuna edustajana Hampurissa ja että hän toimii KNIC:n puolesta tai sen antamien ohjeiden mukaisesti, ei voida kyseenalaistaa.

313

Kuten 27.5.2016 päivätystä vaatimusten tarkistamista koskevasta kirjelmästä ilmenee, Sin Kyu–Nam ei kiistä työskennelleensä KNIC ZD:n palveluksessa vuoden 2008 kesäkuusta vuoden 2013 marraskuuhun ja työskennelleensä tämän jälkeen KNIC:n päätoimipaikassa Pjongjangissa.

314

Lisäksi on todettava, että Sin Kyu-Nam on vahvistanut nämä tosiseikat. Sin Kyu–Nam toteaa siis kanteen liitteessä A.7 olevassa todistajanlausunnossaan, että hän on hoitanut edustajan tehtävää KNIC:n konttorissa Hampurissa vuoden 2008 kesäkuusta vuoden 2013 marraskuuhun. Kuten unionin yleiselle tuomioistuimelle toimitetun 21.7.2016 päivätyn kirjeen liitteestä 5 ilmenee, Sin Kyu–Nam myöntää ja vahvistaa, että hän on paitsi hoitanut näitä tehtäviä KNIC ZD:ssä myös toiminut tämän jälkeen johtajana KNIC:n jälleenvakuutusosastolla. Häntä koskevissa luetteloon merkitsemisen perusteissa ei siis ole arviointivirhettä.

315

Pak Chun–Sanista on huomautettava, että hänen on todettu olevan KNIC:n jälleenvakuutusosaston johtaja päätoimipaikassa Pjongjangissa ainakin vuoden 2015 joulukuuhun saakka ja toimineen aikaisemmin KNIC:n valtuutettuna pääedustajana Hampurissa; hän toimii edelleen KNIC:n puolesta tai sen antamien ohjeiden mukaisesti.

316

Tältä osin on ensinnäkin todettava, että edellä 248–252 kohdassa esitetystä ensimmäisten riidanalaisten toimien laillisuutta koskevasta arvioinnista seuraa, että Pak Chun–Sanin nimen luetteloon merkitsemistä koskevat perusteet näissä jälkimmäisissä toimissa eli se, että hän on osastopäällikkö KNIC:n päätoimipaikassa Pjongjangissa ja entinen unionin nimeämän KNIC:n täysivaltainen edustaja Hampurissa ja hän toimii KNIC:n puolesta tai sen johdolla, eivät sisältäneet virhettä.

317

Toiseksi on korostettava, että Pak Chun–San vain väittää, ettei hän ole ”osastopäällikkö KNIC:n päätoimipaikassa Pjongjangissa”, mutta ei kiistä työskennelleensä päätoimipaikassa Pjongjangissa ainakin vuoden 2015 joulukuuhun saakka.

318

Kolmanneksi on todettava, että Pak Chun–Sanin väite, jonka mukaan hän on jättänyt tehtävänsä ennen toisten riidanalaisten toimien toteuttamista ja päätöksen 2016/849 antamista, ei perustu mihinkään asiakirjatodisteisiin, vaikka kantajalla on parhaimmat mahdollisuudet esittää seikat, joilla hänen luetteloon merkitsemistään koskevat perusteet kyseenalaistetaan.

319

Nyt käsiteltävässä tapauksessa ei voida kuitenkaan pitää osoitettuna, että Pak Chun–San ei työskentele enää KNIC:ssä, pelkästään sellaisten nimenomaisesti nyt käsiteltävää kannetta varten esitettyjen todistajanlausuntojen perusteella, jotka ovat peräisin henkilöltä, joka on kyseessä olevien rajoittavien toimenpiteiden kohteena.

320

Pak Chun–Sanilla on lisäksi ollut useiden vuosien ajan merkittäviä yhteyksiä KNIC:hen. Asiakirja-aineistosta näet ilmenee, että KNIC on pyytänyt säännöllisesti Pak Chun–Sania hoitamaan avaintehtäviä ja että viimeksi mainittu on tehnyt KNIC:ssä pitkän uran, jonka aikana hän on hoitanut samanaikaisesti useita tärkeitä tehtäviä KNIC:n jälleenvakuutusosaston johtajana ja entisenä KNIC:n valtuutettuna pääedustajana Hampurissa.

321

Koska mitään näyttöä ei ole esitetty, näiden seikkojen perusteella ei voida pitää osoitettuna, ettei hänellä ole enää mitään yhteyttä KNIC:hen.

322

Häntä koskevissa luetteloon merkitsemisen perusteissa ei siis ole arviointivirhettä.

323

So Tong Myongista on huomautettava, että hänen on todettu olevan KNIC:n pääjohtaja ja toimivan KNIC:n puolesta tai sen antamien ohjeiden mukaisesti.

324

Unionin yleiselle tuomioistuimelle toimitetuista asiakirjoista ilmenee tältä osin, että So Tong Myong on 1.10.2007 ja vuoden 2012 toukokuun välisenä aikana mainittu KNIC:n pääjohtajana. Tätä tosiseikkaa tukee myös hänen todistajanlausuntonsa, joka on kanteen liitteessä A.9 ja jossa hän täsmentää, että hänen toimikautensa KNIC:n pääjohtajana kesti vuodesta 2007 vuoden 2014 lokakuuhun.

325

So Tong Myongin esittämistä väitteistä, joiden mukaan hän on lähtenyt eläkkeelle vuoden 2014 lokakuussa, on huomautettava, että komissio esittää 16.3.2016 päivätyn Amtsgericht Hamburgin kaupparekisteriotteen, josta ilmenee, että So Tong Myong hoiti kyseisenä ajankohtana edelleen KNIC:n pääjohtajan tehtäviä.

326

Unionin yleiselle tuomioistuimelle toimitetussa 21.7.2016 päivätyn kirjeen liitteessä So Tong Myong tosin korostaa, että kyseinen tieto piti paikkansa vain vuodesta 2010 vuoteen 2014, jolloin hän lähti eläkkeelle.

327

Kuten aikaisemmin on huomautettu, unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen toimintaa sääntelee kuitenkin vapaan todistusharkinnan periaate ja ainoa arviointiperuste esitettyjen todisteiden harkinnassa on niiden uskottavuus. Asiakirjan todistusarvoa arvioitaessa on lisäksi tutkittava sen sisältämän tiedon todennäköisyys ja huomioon on otettava erityisesti asiakirjan alkuperä, sen laatimisolosuhteet ja vastaanottaja sekä pohdittava, vaikuttaako se sisällöltään järkeenkäyvältä ja luotettavalta (ks. vastaavasti tuomio 27.9.2012, Shell Petroleum ym. v. komissio, T-343/06, EU:T:2012:478, 161 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

328

On huomautettava, että So Tong Myongin todistajanlausunto on annettu nimenomaisesti nyt käsiteltävää kannetta varten ja että koska kyseinen todistajanlausunto on peräisin kyseessä olevien rajoittavien toimenpiteiden kohteena olevalta henkilöltä, sen todistusarvo on kaupparekisteriotteen kaltaisesta julkisesta asiakirjasta poiketen vain heikko.

329

Kun otetaan huomioon se, ettei So Tong Myong ole esittänyt asiakirjatodisteita, ja se, että hän on KNIC:n pääjohtaja, ei voida katsoa osoitetuksi, ettei hänellä ole enää yhteyttä KNIC:hen ja ettei hän ole toiminut KNIC:n nimissä tai puolesta tai sen antamien ohjeiden mukaisesti.

330

Häntä koskevissa luetteloon merkitsemisen perusteissa ei siis ole arviointivirhettä.

331

Edellä esitetyn perusteella neuvosto ja komissio ovat voineet pätevästi katsoa toisten riidanalaisten toimien toteuttamisen ja päätöksen 2016/849 antamisen ajankohtana, että asian T-533/15 kantajat toimivat edelleen KNIC:n puolesta tai sen antamien ohjeiden mukaisesti.

332

Toiseksi on riittävää huomauttaa siitä asian T-533/15 kantajien väitteestä, joka koskee näytön puuttumista niillä olevasta mahdollisuudesta vaikuttaa KNIC:n toimintoihin, että kyseiset kantajat kuuluvat sen luetteloon merkitsemisen kriteerin piiriin, joka koskee päätöksen 2013/183 15 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuja ”niiden puolesta tai johdolla toimiv[ia] henkilö[itä] tai yhteis[öjä]” ja päätöksen 2016/849 27 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja ”tällaisten henkilöiden tai yhteisöjen puolesta tai johdolla toimiv[ia] henkilö[itä] tai yhteis[öjä]”.

333

Niiden luetteloon merkitsemisen kriteerien ja muutettujen luetteloon merkitsemisen kriteerien nojalla, joiden laillisuutta asian T-533/15 kantajat eivät ole kiistäneet, kyseiset kantajat kuuluvat ryhmään henkilöitä, jotka toimivat sellaisen nimetyn yhteisön puolesta tai sen antamien ohjeiden mukaisesti, joka voi olla mukana tuottamassa rahaa, jolla voitaisiin edistää ydinaseiden levittämiseen liittyviä Korean demokraattisen kansantasavallan toimintoja.

334

Tämän perusteella tuo kriteeri ei välttämättä edellytä, että asian T-533/15 kantajat ovat henkilöitä, jotka päättävät niiden varojen siirtämisestä, joilla voitaisiin edistää ydinaseiden levittämiseen liittyviä Korean demokraattisen kansantasavallan toimintoja, tai että heillä on mahdollisuus vaikuttaa tällaiseen siirtämiseen. Niillä on sitä vastoin oltava yhteys riidanalaisissa perusteissa, kun niitä tulkitaan kyseessä olevien kriteerien valossa, tarkoitettuun toimintaan eli sellaisten valuuttatulojen tuottamiseen, joilla voitaisiin edistää Korean demokraattisen kansantasavallan ydinohjelmia.

335

Unionin yleinen tuomioistuin on jo todennut, että henkilön, joka hoitaa tehtäviä, jotka antavat hänelle johtamisvaltaa yhteisössä, jota rajoittavat toimenpiteet koskevat, voidaan yleensä itse katsoa osallistuneen toimintaan, jonka perusteella kyseiseen yhteisöön on kohdistettu rajoittavia toimenpiteitä (ks. vastaavasti tuomio 12.12.2013, Nabipour ym. v. neuvosto, T-58/12, ei julkaistu, EU:T:2013:640, 110 kohta ja tuomio 5.11.2014, Mayaleh v. neuvosto, T-307/12 ja T-408/13, EU:T:2014:926, 143 kohta).

336

Asian T-533/15 kantajien väitteestä, joka perustuu 12.12.2013 annettuun tuomioon Nabipour ym. v. neuvosto (T-58/12, ei julkaistu, EU:T:2013:640), on huomautettava, että nyt käsiteltävässä asiassa sovellettavasta säännöstöstä poiketen 12.12.2013 annetussa tuomiossa Nabipour ym. v. neuvosto (T-58/12, ei julkaistu, EU:T:2013:640) kantajan nimen merkitseminen luetteloihin perustui nyt käsiteltävässä asiassa kyseessä olevista kriteereistä poikkeaviin kriteereihin. Vaikka kyseisessä tuomiossa edellytettiin, että rajoittavien toimenpiteiden kohteena olevilla luonnollisilla henkilöillä on suora yhteys ydinaseiden levittämistoimintaan, nyt käsiteltävässä tapauksessa rajoittavien toimenpiteiden kohteena olevilla luonnollisilla henkilöillä on vain oltava yhteys sellaisten rahoituspalvelujen tarjoamiseen tai sellaisten varojen, muun omaisuuden tai taloudellisten resurssien siirtämiseen, jotka voisivat edistää Korean demokraattisen kansantasavallan ydinohjelmia, eikä ole tarpeen, että kyseiset henkilöt liittyvät nimenomaisesti ydinaseiden levittämiseen.

337

Nyt käsiteltävässä tapauksessa siis ne kriteerit tai ne riidanalaiset perusteet, joiden nojalla asian T-533/15 kantajien nimet on merkitty riidanalaisiin luetteloihin, eivät edellytä sen osoittamista, että asianomaisen henkilön ja ydinaseiden levittämisen alalla toimivan yhteisön välillä on yhteys, vaan ne edellyttävät sen osoittamista, että asianomaisen henkilön ja sen yhteisön, joka tarjoaa sellaisten varojen siirtämistä tai varmistaa sen, jotka voisivat edistää ydinaseiden levittämiseen liittyviä Korean demokraattisen kansantasavallan ohjelmia, välillä on yhteys.

338

Nyt käsiteltävässä tapauksessa kaikki asian T-533/15 kantajat ovat – kuten edellä 298–331 kohdasta seuraa – hoitaneet KNIC:ssä johtotehtäviä. Kim Il–Su kuuluu KNIC:n jälleenvakuutusosaston johtajiin, ja hän on toiminut aikaisemmin KNIC:n valtuutettuna pääedustajana Hampurissa. Kang Song–Sam on toiminut aikaisemmin KNIC:n valtuutettuna edustajana Hampurissa, ja hän toimii johtotehtävissä KNIC:n jälleenvakuutusosastolla. Choe Chun–Sik kuuluu KNIC:n jälleenvakuutusosaston johtajiin. Sin Kyu–Nam kuuluu KNIC:n jälleenvakuutusosaston johtajiin, ja hän on toiminut aikaisemmin KNIC:n valtuutettuna edustajana Hampurissa. Pak Chun–San on ollut KNIC:n jälleenvakuutusosaston johtaja ja toiminut aikaisemmin KNIC:n pääedustajana Hampurissa. So Tong Myong on ollut KNIC:n pääjohtaja. On siis katsottava, että pelkästään sen perusteella, että he kaikki ovat olleet tietyssä asemassa KNIC:n jälleenvakuutustoiminnassa KNIC:n jälleenvakuutusosaston johtajina, kyseisen osaston johtajana tai KNIC:n pääjohtajana, voidaan katsoa yhtäältä, että heillä on yhteys KNIC:n valuutan tuottamiseen, koska he ovat toimineet KNIC:n puolesta tai sen antamien ohjeiden mukaisesti, ja toisaalta, että asian T-533/15 kantajia koskevien toisten ja kolmansien perusteiden paikkansapitävyyden tarkastamisen lisäksi ei ole tarpeen nojautua indisioihin, jotka koskevat heidän omia toimiaan, sen selvittämiseksi, että heidät on nimetty vahvistettujen luetteloon merkitsemisen kriteerien mukaisesti.

339

Nyt käsiteltävä kanneperuste on näin ollen hylättävä kokonaisuudessaan.

340

Asian T-533/15 kantajat vetoavat kolmannessa kanneperusteessaan lähinnä asetuksen N:o 45/2001 4, 10, 14 ja 16 artiklan rikkomiseen.

341

Tältä osin on huomattava, että asian T-533/15 kantajat vain luettelevat asetuksen N:o 45/2001 säännökset ja Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunnon kohdat ja väittävät lähinnä, että neuvosto ja komissio ovat julkaisseet virheellisiä tietoja. Neuvosto ja komissio ovat näin tehdessään antaneet ymmärtää, että asian T‑533/15 kantajat ovat osallistuneet joukkotuhoaseiden lainvastaiseen kehittämiseen liittyviin laittomiin toimintoihin.

342

Tältä osin on riittävää todeta, että nyt käsiteltävän kanteen toisen kanneperusteen tutkinnan nojalla asian T-533/15 kantajia koskeviin toisiin ja kolmansiin perusteisiin ei sisälly arviointivirhettä ja että neuvosto ja komissio eivät näin ollen ole julkaisseet virheellisiä tietoja, joissa annetaan ymmärtää, että kantajat ovat osallistuneet laittomiin toimintoihin.

343

Nyt käsiteltävä kanneperuste ei siis voi menestyä.

344

Kyseinen kanneperuste on joka tapauksessa tehoton.

345

Vaikka näet oletetaan, että neuvosto ja komissio ovat käsitelleet kantajia koskevia henkilötietoja tavalla, joka ei ole asetuksen N:o 45/2001 mukainen, tämä seikka ei voi johtaa toisten riidanalaisten toimien eikä päätöksen 2016/849 kumoamiseen. Jos kantajat pystyvät osoittamaan, että henkilötietoja on käsitelty tällä tavalla, he voivat sitä vastoin vedota mainitun asetuksen rikkomiseen vahingonkorvauskanteen yhteydessä (ks. vastaavasti tuomio 30.11.2016, Rotenberg v. neuvosto, T-720/14, EU:T:2016:689, 140 kohta ja tuomio 22.11.2017, HD v. parlamentti, T‑652/16 P, ei julkaistu, EU:T:2017:828, 33 ja 34 kohta).

346

Asian T-533/15 kantajat toistavat ensimmäisten riidanalaisten toimien osalta esittämänsä argumentit ja toteavat lisäksi, että toisista riidanalaisista toimista aiheutunut vahinko on täysin suhteeton.

347

Asian T-533/15 kantajat väittävät, etteivät he rohkaise eivätkä auta KNIC ZD:tä tuottamaan tuloja, sillä tämä ei tuota mitään tuloja nykyään eikä tuottanut myöskään silloin, kun se oli vielä toiminnassa. Kaksi kantajista eli Pak Chun–San ja So Tong Myong ovat lisäksi eläkkeellä eivätkä työskentele enää KNIC:n palveluksessa, kun taas neljä muuta kantajaa eivät tuota tuloja hoitaessaan eri tehtäviä KNIC:ssä. Heidän nimiensä merkitsemisestä riidanalaisiin luetteloihin ei ole mitään hyötyä, vaikka KNIC ZD:n itsensä nimi olisikin asianmukaista merkitä luetteloon. Tämän perusteella kyse on heidän mukaansa selvästi heidän vapautensa suhteettomasta rajoittamisesta.

348

Neuvosto ja komissio kiistävät nämä argumentit.

349

Koska nyt käsiteltävä kanneperuste perustuu edellä 274–277 kohtaan sisältyviin argumentteihin nähden lähes samoihin argumentteihin, jotka kantajat ovat esittäneet asiassa T-533/15 ensimmäisten riidanalaisten toimien osalta esittämänsä neljännen kanneperusteen yhteydessä, se on hylättävä.

350

Kaiken edellä esitetyn perusteella kanne asiassa T-533/15 on hylättävä siltä osin kuin se koskee toisten riidanalaisten toimien ja päätöksen 2016/849 kumoamista.

351

Kanne on siis hylättävä asiassa T-533/15 kokonaisuudessaan.

352

Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut.

353

Koska asian T-533/15 kantajat ovat hävinneet mainitun asian, heidät on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut neuvoston ja komission vaatimusten mukaisesti.

354

Koska KNIC on asiassa T-264/16 hävinnyt asian, se on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut neuvoston ja komission vaatimusten mukaisesti.

355

Työjärjestyksen 138 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltiot, jotka ovat asiassa väliintulijoina, vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan. On päätettävä, että Yhdistynyt kuningaskunta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan asiassa T‑533/15.

Näillä perusteilla

UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (kolmas jaosto)

on ratkaissut asiat seuraavasti:

Asian tausta

Korean demokraattiseen kansantasavaltaan kohdistetut rajoittavat toimenpiteet

Kantajiin kohdistetut rajoittavat toimenpiteet

Asian käsittelyn vaiheet ja asianosaisten vaatimukset

Oikeudellinen arviointi

Päätöksen 2013/183 kumoamisen ja korvaamisen prosessuaaliset seuraukset

Asioiden T-533/15 ja T-264/16 käsittelyjärjestys

Kanne asiassa T-264/16

Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee perusteluvelvollisuuden noudattamatta jättämistä

Toinen kanneperuste, joka koskee ilmeistä arviointivirhettä

Kolmas kanneperuste, joka koskee tietosuojaa koskevien periaatteiden loukkaamista

Neljäs kanneperuste, joka koskee perusoikeuksien suhteetonta rajoittamista

Kanne asiassa T-533/15

Asian T-533/15 kantajien kanne siltä osin kuin se koskee ensimmäisiä riidanalaisia toimia

– Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee perusteluvelvollisuuden noudattamatta jättämistä

– Toinen kanneperuste, joka koskee ilmeistä arviointivirhettä

– Kolmas kanneperuste, joka koskee tietosuojan loukkaamista

– Neljäs kanneperuste, joka koskee perusoikeuksien suhteetonta loukkaamista

Asian T-533/15 kantajien kanne siltä osin kuin on kyse toisista riidanalaisista toimista ja päätöksestä 2016/849

– Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee perusteluvelvollisuuden noudattamatta jättämistä

– Toinen kanneperuste, joka koskee ilmeistä arviointivirhettä

– Kolmas kanneperuste, joka koskee tietosuojan loukkaamista

– Neljäs kanneperuste, joka koskee perusoikeuksien suhteetonta loukkaamista

Oikeudenkäyntikulut