YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (viides jaosto)
20 päivänä marraskuuta 2007
Asia T-205/04
Alessandro Ianniello
vastaan
Euroopan yhteisöjen komissio
Henkilöstö – Virkamiehet – Urakehitystä koskeva arviointikertomus – Vuosien 2001/2002 arviointikierros – Kumoamiskanne – Vahingonkorvauskanne
Aihe: Kanne, jonka ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta vaaditaan yhtäältä kumoamaan kantajaa koskeva urakehityskertomus vuosilta 2001/2002 ja nimittävän viranomaisen 18.2.2004 tekemä päätös hänen hallinnollisen valituksensa kumoamisesta ja toisaalta määräämään vahingonkorvausta henkisestä kärsimyksestä.
Ratkaisu: Kanne hylätään. Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Tiivistelmä
1. Henkilöstö – Arviointi – Puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen
(Henkilöstösääntöjen 26 artiklan 1 ja 2 kohta sekä 43 artikla)
2. Henkilöstö – Arviointi – Pariteettikomitea – Kielto, jonka mukaan urakehityskertomuksen laatimiseen osallistunut komitean jäsen ei saa osallistua sen asiasisällön tutkimiseen
(Henkilöstösääntöjen 43 artikla)
3. Kumoamiskanne – Kanneperusteet
(EY 230 ja EY 253 artikla)
4. Henkilöstö – Arviointi – Jaksottainen arviointikertomus – Arvioinnin heikkeneminen edellisestä arvioinnista
(Henkilöstösääntöjen 43 artikla)
5. Henkilöstö – Arviointi – Jaksottainen arviointikertomus – Tuomioistuinvalvonta – Rajat
(Henkilöstösääntöjen 43 artikla)
6. Henkilöstö – Arviointi – Jaksottainen arviointikertomus – Sijoittautuminen – Viive
(Henkilöstösääntöjen 43 artikla)
1. Kun kyseessä on Euroopan yhteisöjen henkilöstön arviointi, puolustautumisoikeuksien kunnioittamisen perusperiaatteella on mahdollistettava se, että asianomainen voi arviointimenettelyn kuluessa puolustautua tosiseikkoja, joihin voidaan vedota häntä vastaan, koskevia väitteitä vastaan. Tätä tavoitetta toteutetaan erityisesti henkilöstösääntöjen 26 artiklan ensimmäisellä ja toisella kohdalla sekä komission hyväksymillä henkilöstösääntöjen 43 artiklan yleisillä täytäntöönpanomääräyksillä, joilla varmistetaan kontradiktorisen periaatteen noudattaminen koko mainitun menettelyn aikana.
(ks. 46 kohta)
Viittaukset:
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑277/03, Vlachaki v. komissio, 8.3.2005 (Kok. H. 2005, s. I‑A‑57 ja II‑243, 64 kohta).
2. Jotta taattaisiin se, ettei pariteettikomitean jäsenten puolueettomuutta vaaranneta, kun he hoitavat tehtäväänsä osallistua virkamiesten arviointimenettelyyn, komission hyväksymien henkilöstösääntöjen 43 artiklan yleisten täytäntöönpanomääräysten 8 artiklan 6 kohdassa määrätään, että tämän komitean jäsenet ovat velvollisia toteamaan esteellisyytensä ja pyytämään tilalleen varamiehen, mikäli ilmenee, että heillä on arvioijana, arvioinnin vahvistajana tai arvioinnin tarkastajana heidän tehtävänsä kanssa yhteensopimattomia intressejä.
Tästä ilmenee, että arviointikertomuksen laatimisesta vastuussa olevat kyseisen komitean jäsenet eivät voi osallistua komitean kokouksiin, jos se tutkii kyseisestä kertomuksesta tehtyä hallinnollista valitusta.
Pelkästään se, että kertomuksen vahvistaja, jota edellä mainitut säännökset kieltävät osallistumista komitean saman suorittamaan kertomuksen tutkimiseen, ei ole pidättynyt osallistumasta komitean kokoukseen, jonka yhteydessä oli kyseessä arvioidun virkamiehen kanteen käsittelyn lykkääminen, ei ole omiaan kyseenalaistamaan kyseisen komitean puolueettomuutta, koska kyseisen kokouksen aikana ei tutkittu mitään kanteen asiasisältöön liittyvää seikkaa.
(ks. 70–72 kohta)
3. Kun kyseessä ovat kanneperusteet, joihin voidaan vedota kumoamiskanteen yhteydessä, on tehtävä selkeä ero perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiä koskevan perusteen ja ilmeistä arviointivirhettä koskevan perusteen välillä. Kyseessä on näet kaksi erillistä perustetta, joista ensimmäinen, jonka kohteena on perustelujen puuttuminen tai riittämättömyys, merkitsee EY 253 artiklassa tarkoitettua olennaisten menettelymääräysten rikkomista ja on yleistä järjestystä koskeva peruste, joka yhteisöjen tuomioistuimen on tutkittava viran puolesta, kun puolestaan jälkimmäisen, joka koskee riidanalaisen päätöksen sisällön lainmukaisuutta, yhteisöjen tuomioistuin voi tutkia vain siinä tapauksessa, että kantaja vetoaa siihen.
(ks. 92 kohta)
Viittaukset:
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑285/04, Andrieu v. komissio, 13.7.2006 (90 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).
4. Hallinnolla on velvollisuus perustella arviointikertomus riittävällä ja yksityiskohtaisella tavalla ja antaa asianomaiselle mahdollisuus esittää huomautuksia näistä perusteluista, ja näiden vaatimusten noudattaminen on erityisen tärkeää silloin, jos arviointi on heikentynyt edellisestä arvioinnista.
Analyyttisten arviointien lisäksi esitettävien yleisluontoisten huomautusten on annettava arvioitavalle mahdollisuus arvioida niiden perusteltavuutta kaikista seikoista tietoisena ja tarvittaessa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle mahdollisuus harjoittaa laillisuusvalvontaansa, ja tätä tarkoitusta varten näiden arviointien ja niiden perustelemiseksi esitettyjen huomautusten on oltava keskenään johdonmukaisia.
(ks. 94 ja 95 kohta)
Viittaukset:
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑23/91, Maurissen v. tilintarkastustuomioistuin, 21.10.1992 (Kok. 1992, s. II‑2377, 41 kohta) ja asia T‑187/01, Mellone v. komissio, 12.6.2002 (Kok. H. 2002, s. I‑A‑81 ja II‑389, 27 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
5. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tehtävänä ei ole korvata arvioitavan henkilön arvioinnista vastaavien henkilöiden arviointia omalla arvioinnillaan. Yhteisöjen toimielimillä on näet laaja harkintavalta, kun ne arvioivat virkamiestensä työtä. Virkamiehistä arviointikertomuksissa esitetyt arvosanat jäävät tuomioistuinvalvonnan ulkopuolelle, sillä valvonta koskee vain mahdollisia muotovirheitä, hallinnon tekemiä arviointeja rasittavia ilmeisiä tosiseikkoja koskevia virheitä sekä mahdollista harkintavallan väärinkäyttöä.
(ks. 100 kohta)
Viittaukset:
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: em. asia Andrieu v. komissio, 99 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen.
6. Arviointikertomusta ei voida kumota, poikkeuksellisia olosuhteita lukuun ottamatta, pelkästään siitä syystä, että se on laadittu liian myöhään. Vaikka viive arviointikertomuksen laatimisessa saattaa antaa asianomaiselle virkamiehelle oikeuden korvaukseen, se ei voi vaikuttaa arviointikertomuksen pätevyyteen eikä näin ollen olla sen kumoamisen perusteena.
(ks. 139 kohta)
Viittaukset:
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑278/01, den Hamer v. komissio, 7.5.2003 (Kok. H. 2003, s. I‑A‑139 ja II‑665, 32 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).