–

Latvian hallitus, asiamiehinään J. Davidoviča ja K. Pommere,

–

Euroopan komissio, asiamiehinään L. Ozola ja M. Salyková,

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee tulli- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (EYVL 1987, L 256, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 31.1.2000 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 254/2000 (EYVL 2000, L 28, s. 16) (jäljempänä asetus N:o 2658/87), liitteessä I, sellaisena kuin se on muutettuna 9.10.2012 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 927/2012 (EUVL 2012, L 304, s. 1) ja 4.10.2013 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1001/2013 (EUVL 2013, L 290, s. 1) (jäljempänä liite I), olevan yhdistetyn nimikkeistön (jäljempänä yhdistetty nimikkeistö) alanimikkeen 85177011 tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat ”Mikrotīkls” SIA ja Valsts ieņēmumu dienests (veroviranomainen, Latvia) (jäljempänä veroviranomainen) ja joka koskee reitittimien antenneiksi kuvailtujen tavaroiden tariffiluokittelua yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 85177019.

3

Harmonoitu (ts. harmonisoitu) tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmä (jäljempänä harmonoitu järjestelmä) on otettu käyttöön harmonisoitua tavarankuvaus- ja ‑koodausjärjestelmää koskevalla Maailman tullijärjestössä (WCO) 14.6.1983 Brysselissä tehdyllä kansainvälisellä yleissopimuksella, joka on 24.6.1986 tehdyn siihen liittyvän muutospöytäkirjan kanssa hyväksytty Euroopan talousyhteisön puolesta 7.4.1987 tehdyllä neuvoston päätöksellä 87/369/ETY (EYVL 1987, L 198, s. 1). Maailman tullijärjestö on laatinut harmonoidun järjestelmän selitykset kyseisen yleissopimuksen määräysten mukaisesti.

4

Edellisessä kohdassa mainitun yleissopimuksen 3 artiklan 1 kappaleen a kohdan ii alakohdan mukaan kukin sopimuspuoli sitoutuu soveltamaan harmonoidun järjestelmän yleisiä tulkintasääntöjä sekä kaikkia osa-, ryhmä- ja alanimikehuomautuksia sekä olemaan muuttamatta harmonoidun järjestelmän osien, ryhmien, nimikkeiden tai alanimikkeiden soveltamisalaa.

5

Harmonoidun järjestelmän nimikettä 8517 koskevat selitykset sisältävät II osan, joka käsittää ”äänen, kuvan tai muiden tietojen lähettämiseen tai vastaanottamiseen käytettävät muut laitteet, myös laitteet langallisissa tai langattomissa verkoissa (kuten lähi- ja kaukoverkoissa) tapahtuvaa tietoliikennettä varten”. Kyseisen osan F kohdassa mainitaan ”radiopuhelin- ja radiolennätinlähettimet ja vastaanottimet”. Mainitun osan G kohdassa mainitaan ”muut viestintälaitteet”, jollaisiksi on kuvailtu ”laitteet, joilla viestitään langallisessa tai langattomassa yhteysverkossa tai joilla voidaan lähettää tai vastaanottaa puhetta tai muuta ääntä, kuvia tai muita tietoja sellaisessa verkossa”. ”Reitittimet” mainitaan nimenomaisesti G kohdan 3 alakohdassa.

6

Kuten asetuksen N:o 2658/87 1 artiklan 1 kohdasta ilmenee, Euroopan komission laatimassa yhdistetyssä nimikkeistössä säännellään Euroopan unioniin tuotujen tavaroiden tariffiluokittelua. Yhdistetyssä nimikkeistössä käytetään harmonoidun järjestelmän mukaisia nimikkeitä ja kuusinumeroisia alanimikkeitä, ja ainoastaan seitsemäs ja kahdeksas numero ovat sen omia alajaotteluja.

7

Asetuksen N:o 2658/87 12 artiklan 1 kohdassa säädetään, että komissio antaa vuosittain asetuksen, johon sisältyvät yhdistetyn nimikkeistön täydellinen toisinto Euroopan unionin neuvoston tai komission toteuttamien toimenpiteiden mukaisena sekä tullien määrät 1 artiklan mukaisesti. Kyseinen asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään 31. päivänä lokakuuta, ja sitä sovelletaan seuraavan vuoden 1. päivästä tammikuuta.

8

Unionin tuomioistuimen käytettävissä olevasta asiakirja-aineistosta ilmenee, että pääasiassa sovelletaan yhdistetyn nimikkeistön versioita, jotka perustuvat täytäntöönpanoasetukseen N:o 927/2012, jolla muutettiin yhdistettyä nimikkeistöä 1.1.2013 alkaen, ja täytäntöönpanoasetukseen N:o 1001/2013, jolla muutettiin yhdistettyä nimikkeistöä 1.1.2014 alkaen. Pääasian kannalta merkityksellisissä yhdistetyn nimikkeistön säännöksissä on kuitenkin säilytetty sama sanamuoto.

9

Yhdistetyn nimikkeistön yleisissä tulkintasäännöissä, jotka ovat liitteessä I olevan ensimmäisen osan I osaston A osassa, todetaan seuraavaa:

”Tavarat luokitellaan yhdistettyyn nimikkeistöön seuraavien periaatteiden mukaisesti.

– –

10

Liite I sisältää toisen osan, jonka otsikko on ”Tullitaulukko” ja johon kuuluvan XVI jakson otsikko on ”Koneet ja mekaaniset laitteet; sähkölaitteet; niiden osat; äänen tallennus- tai toistolaitteet, televisiokuvan tai ‑äänen tallennus- tai toistolaitteet sekä tällaisten tavaroiden osat ja tarvikkeet”. Kyseisen jakson 2 huomautuksen b alakohdassa täsmennetään seuraavaa:

”Jollei tämän jakson 1 huomautuksesta sekä 84 ryhmän 1 huomautuksesta ja 85 ryhmän 1 huomautuksesta muuta johdu, koneiden osat – – luokitellaan seuraavien sääntöjen mukaisesti:

– –

11

Mainittu jakso sisältää 85 ryhmän, jonka otsikko on ”Sähkökoneet ja ‑laitteet sekä niiden osat; äänen tallennus- tai toistolaitteet, televisiokuvan tai ‑äänen tallennus- tai toistolaitteet sekä tällaisten tavaroiden osat ja tarvikkeet”. Kyseinen ryhmä sisältää myös yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 8517, jonka rakenne on seuraava:

12

Komissio antaa yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset asetuksen N:o 2658/87 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan toisen luetelmakohdan nojalla. Pääasiassa merkitystä on selittävillä huomautuksilla, jotka on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä 6.5.2011 (EUVL 2011, C 137, s. 1), jotka koskevat yhtäältä yhdistetyn nimikkeistön alanimikettä 85176200, jonka toisen kohdan 6 alakohdassa mainitaan ”reitittimet”, ja toisaalta yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeitä 85176939 ja 85176990, joista toinen sisältää luettelon radiopuhelinlaitteista, joilla vastaanotetaan ääntä, kuvaa tai muita tietoja, ja toinen luettelon radiolennätinlaitteista, joilla lähetetään ääntä, kuvaa tai muita tietoja.

13

Mikrotīkls ilmoitti ajalla 7.1.2013–27.10.2014, että ”reitittimien antenneina ja niiden osina” esitetyt tavarat kuuluivat niiden vapaaseen liikkeeseen luovuttamista varten yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 85177011, joka koskee ”radiopuhelin- ja radiolennätinlaitteiden antenneja”, ja näihin tavaroihin sovellettiin nollan prosentin tuontitullia.

14

Veroviranomainen päätti 29.1.2016, ettei mainittuja tavaroita voitu niiden olennaisten ominaisuuksien ja yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 8517 rakenteen perusteella, luettuna yhdessä harmonoidun järjestelmän selitysten kanssa, luokitella yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 85177011. Veroviranomaisen mukaan sekä yhdistetyssä nimikkeistössä että harmonoidussa järjestelmässä tehdään ero yhtäältä radiopuhelin- ja radiolennätinlaitteiden ja toisaalta reitittimien välillä, ja viimeksi mainitut vastaavat erillisiä viestintälaitteita, jotka on konfiguroitu lähiverkoissa (LAN) ja/tai kaukoverkoissa (WAN) käytettäviksi. Reitittimien antennit ja niiden osat on täten luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 85177019”muina” antenneina ja antenniheijastimina ja osina, jotka soveltuvat käytettäviksi niiden kanssa, ja niihin on sovellettava 3,6 prosentin suuruista tuontitullia. Veroviranomainen määräsi täten Mikrotīklsin maksamaan 22493,03 euron suuruisen tuontitullin ja 4723,51 euron arvonlisäveron sekä sakon ja viivästysseuraamuksen.

15

Mikrotīkls nosti tästä päätöksestä ensin kumoamiskanteen, minkä jälkeen se teki siitä valituksen, jonka Administratīvā apgabaltiesa (alueellinen hallintotuomioistuin, Latvia) hylkäsi 12.2.2018 antamallaan tuomiolla. Kyseinen tuomioistuin totesi, että muiden jäsenvaltioiden tulliviranomaiset luokittelivat myös reitittimien antennit ja niiden osat yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 85177019 ja että yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeitä 85176939 ja 85176990 koskevissa selittävissä huomautuksissa vahvistettiin, että radiopuhelin- ja radiolennätinlaitteet on luokiteltava yhdistetyssä nimikkeistössä reitityslaitteista erillisinä laitteina.

16

Mikrotīkls valitti kyseisestä tuomiosta Augstākā tiesaan (Senāts) (ylin tuomioistuin, Latvia), joka on ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin, ja väitti, että veroviranomainen ja Administratīvā apgabaltiesa olivat jättäneet noudattamatta muun muassa liitteessä I olevan XVI jakson 2 huomautuksen b alakohtaa, yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeitä 85176200 ja 85177011 sekä nimikettä 8517 koskevia harmonoidun järjestelmän selityksiä ja yhdistetyn nimikkeistön selittäviä huomautuksia.

17

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo yhtäältä, että Mikrotīklsin valmistamien kaltaiset reitittimet kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 85176200”reitityslaitteina”. Liitteessä I olevan XVI jakson 2 huomautuksen b alakohdan perusteella se pohtii, onko tähän alanimikkeeseen kuuluvien laitteiden osat luokiteltava näiden laitteiden kanssa samaan alanimikkeeseen.

18

Toisaalta kyseinen tuomioistuin pohtii kuitenkin, onko reitityslaitteiden antennit luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 85177011”radiopuhelin- ja radiolennätinlaitteiden antenneina”, kuten Mikrotīkls väittää, vai onko ne luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 85177019”muina” antenneina yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8517 kuuluvia laitteita varten.

19

Augstākā tiesa (Senāts) on tässä tilanteessa päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:

”Onko [yhdistettyä nimikkeistöä] tulkittava siten, että – – alanimike 85177011 voi sisältää antennit sellaisia reitityslaitteita varten, jotka on konfiguroitu käytettäviksi lähiverkoissa (LAN) ja/tai kaukoverkoissa (WAN)?”

20

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kysymyksellään, onko yhdistetyn nimikkeistön alanimikettä 85177011 tulkittava siten, että siihen kuuluvat reitityslaitteiden antennit, jotka on konfiguroitu lähiverkoissa (LAN) ja/tai kaukoverkoissa (WAN) tapahtuvaa viestintää varten.

21

Aluksi on muistettava, että kun unionin tuomioistuimen käsiteltävänä on tariffiluokittelua koskeva ennakkoratkaisupyyntö, sen tehtävänä on pikemminkin selventää ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle niitä perusteita, joiden soveltaminen tekee tälle mahdolliseksi luokitella oikein asianomaiset tuotteet yhdistettyyn nimikkeistöön, eikä luokitella tuotteita itse. Kyseessä olevien tavaroiden tariffiluokitteluun päädytään nimittäin puhtaasti tosiseikkojen arvioinnin perusteella, eikä tällainen arviointi ole unionin tuomioistuimen asiana ennakkoratkaisumenettelyn yhteydessä (ks. vastaavasti tuomio 18.6.2020, Hydro Energo, C-340/19, EU:C:2020:488, 33 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

22

On täsmennettävä myös, että yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 1 säännön mukaan tavaroiden luokittelu määräytyy tämän nimikkeistön nimikkeiden ja jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisesti. Oikeusvarmuus ja valvonnan helppous edellyttävät, että tavaroiden tariffiluokittelun ratkaisevana luokitteluperusteena on yleensä oltava tavaroiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet, sellaisina kuin ne on määritelty yhdistetyn nimikkeistön nimiketekstissä sekä asianomaisten jaksojen tai ryhmien huomautusten tekstissä. Tavaran käyttötarkoitus voi olla objektiivinen luokitteluperuste sikäli kuin se kiinteästi liittyy kyseiseen tavaraan, jolloin liitynnän kiinteyttä on pystyttävä arvioimaan tavaran objektiivisten ominaispiirteiden ja ominaisuuksien mukaan (ks. vastaavasti tuomio 3.6.2021, Flavourstream, C‑822/19, EU:C:2021:444, 34 kohta ja tuomio 28.10.2021, KAHL ja Roeper, C-197/20 ja C‑216/20, EU:C:2021:892, 31 kohta).

23

Lisäksi unionin tuomioistuin on useaan kertaan todennut, että vaikka harmonoidun järjestelmän selitykset ja yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset eivät ole sitovia, ne ovat tärkeä keino yhteisen tullitariffin yhdenmukaisen noudattamisen takaamiseksi ja ne tarjoavat itsessään päteviä ohjeita tullitariffin tulkitsemiseksi (ks. vastaavasti tuomio 18.6.2020, Hydro Energo, C‑340/19, EU:C:2020:488, 36 kohta ja tuomio 28.10.2021, KAHL ja Roeper, C-197/20 ja C-216/20, EU:C:2021:892, 32 kohta). Yhdistettyä nimikkeistöä koskevien selittävien huomautusten, joilla ei korvata harmonoidun järjestelmän selityksiä, on katsottava täydentävän niitä, ja niitä on luettava yhdessä jälkimmäisten kanssa (tuomio 13.9.2018, Vision Research Europe, C‑372/17, EU:C:2018:708, 23 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

24

Koska pääasian kohteena on kyseisten tavaroiden tariffiluokittelu yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 8517 kuusi- ja kahdeksannumeroisiin alanimikkeisiin, on muistutettava, että tällainen luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 6 säännön nojalla näiden alanimikkeiden ja niitä koskevien huomautusten sanamuodon mukaisesti ja että myös asianomaisten jaksojen ja ryhmien huomautukset voidaan ottaa huomioon, jollei toisin säädetä.

25

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin viittaa liitteessä I olevan XVI jakson 2 huomautuksen b alakohtaan katsoakseen, että koska Mikrotīklsin valmistamat reitittimet kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 85176200 laitteina, jotka käsittävät ”äänen, kuvan tai muiden tietojen vastaanottamiseen, muuntamiseen ja lähettämiseen tai virkistämiseen käytettävät koneet, myös kytkentä- ja reitityslaitteet”, pääasiassa kyseessä olevat reitittimien antennit on luokiteltava näiden reitittimien kanssa tähän alanimikkeeseen.

26

Kyseisen 2 huomautuksen b alakohdasta ilmenee, että jos kyseessä olevan koneen osat ”soveltuvat käytettäviksi yksinomaan tai pääasiallisesti tietyssä koneessa tai useammassa saman nimikkeen koneessa”, tällaiset osat luokitellaan tavallisesti samaan nimikkeeseen kuin mainittu kone tai mainitut koneet tai johonkin samassa huomautuksessa mainituista nimikkeistä (ks. vastaavasti tuomio 15.5.2014, Data I/O, C-297/13, EU:C:2014:331, 46 kohta).

27

Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeestä 8517 ilmenee kuitenkin, että tähän nimikkeeseen kuuluvien tavaroiden osat luokitellaan yhdistetyn nimikkeistön tiettyyn alanimikkeeseen eli ”osia” koskevaan alanimikkeeseen 851770. Tästä seuraa, että reitityslaitteiden antenneja ei voida luokitella yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 85176200, johon nämä laitteet kuuluvat.

28

Koska näitä antenneja ei ole nimenomaisesti mainittu missään yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 8517 kahdeksannumeroisessa alanimikkeessä, nousee esiin kysymys siitä, onko ne luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeessä 85177011 tarkoitetuiksi ”radiopuhelin- ja radiolennätinlaitteiden antenneiksi” vai yhdistetyn nimikkeistön luonteeltaan toissijaisessa alanimikkeessä 85177019 tarkoitetuiksi ”muiksi” antenneiksi.

29

Tähän kysymykseen vastaamiseksi on todettava, että yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 8517 tarkoitettu radiopuhelin- ja radiolennätinlaitteiden käsite ei kata ”reitityslaitteita”. Nämä laitteet luokitellaan nimittäin yhtäältä yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 85176200, kuten tämän tuomion 27 kohdassa on mainittu. Toisaalta ”radiopuhelin- tai radiolennätinvastaanottimet” luokitellaan tapauskohtaisesti joko yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 85176931 (kannettavat henkilöhakulaitteet) tai alanimikkeeseen 85176939 (muut), kun taas ”muut” radiopuhelin- tai radiolennätinlaitteet, joilla muun muassa lähetetään ääntä, kuvaa tai muita tietoja, kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 85176990.

30

Yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset tukevat näitä toteamuksia. Yhdistetyn nimikkeistön alanimikettä 85176200 koskevissa selittävissä huomautuksissa mainitaan toisen kohdan 6 alakohdassa ”reitittimet”, kun taas yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeitä 85176939 ja 85176990 koskevissa selittävissä huomautuksissa on toisessa luettelo radiopuhelinlaitteista, joilla vastaanotetaan ääntä, kuvaa tai muita tietoja, ja toisessa luettelo radiolennätinlaitteista, joilla lähetetään ääntä, kuvaa tai muita tietoja.

31

Harmonoidun järjestelmän nimikettä 8517 koskevien selitysten II osan F kohdassa mainitaan myös ”radiopuhelin- ja radiolennätinlähettimet ja vastaanottimet” ja G kohdassa ”muut viestintälaitteet”, joita kuvaillaan ”laitteiksi, joilla viestitään langallisessa tai langattomassa yhteysverkossa tai joilla voidaan lähettää tai vastaanottaa puhetta tai muuta ääntä, kuvia tai muita tietoja sellaisessa verkossa” ja joiden joukossa ”reitittimet” on nimenomaisesti mainittu tämän G kohdan 3 alakohdassa.

32

Kun otetaan huomioon, ettei yhdistetyn nimikkeistön alanimikettä 85177011 voida tulkita siten, että siihen kuuluvat reitityslaitteiden antennit, koska näitä antenneja ei voida rinnastaa ”radiopuhelin- ja radiolennätinlaitteiden antenneihin”, yhdistetyn nimikkeistön jäännösalanimikettä 85177019 on tulkittava siten, että mainitut antennit kuuluvat viimeksi mainittuun alanimikkeeseen.

33

Kaiken edellä esitetyn perusteella esitettyyn kysymykseen on vastattava, että yhdistetyn nimikkeistön alanimikettä 85177011 on tulkittava siten, etteivät siihen kuulu reitityslaitteiden antennit, jotka on konfiguroitu lähiverkoissa (LAN) ja/tai kaukoverkoissa (WAN) tapahtuvaa viestintää varten.

34

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kahdeksas jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

Tulli- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87, sellaisena kuin se on muutettuna 31.1.2000 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 254/2000, liitteessä I, sellaisena kuin se on muutettuna 9.10.2012 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 927/2012 ja 4.10.2013 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1001/2013, olevan yhdistetyn nimikkeistön alanimikettä 85177011

on tulkittava siten, että

siihen eivät kuulu reitityslaitteiden antennit, jotka on konfiguroitu lähiverkoissa (LAN) ja/tai kaukoverkoissa (WAN) tapahtuvaa viestintää varten.