–

Portugalin hallitus, asiamiehinään P. Barros da Costa, C. Chambel Alves, A. Luz ja P. Pisco Santos,

–

Saksan hallitus, asiamiehinään J. Möller, J. Heitz ja M. Hellmann,

–

Euroopan komissio, asiamiehinään L. Santiago de Albuquerque ja K. Simonsson,

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta 11.2.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 261/2004 (EUVL 2004, L 46, s. 1) 5 artiklan 3 kohdan tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat yhtäältä KU, OP ja GC ja toisaalta SATA International – Azores Airlines SA (jäljempänä SATA International) ja joka koskee matkustajien oikeutta korvaukseen kyseisen asetuksen nojalla sen seurauksena, että lentoaseman polttoaineentankkausjärjestelmässä oli laajamittainen häiriö, joka aiheutti lennon viivästymisen yli kolmella tunnilla tai lennon peruuttamisen.

3

Asetuksen N:o 261/2004 johdanto-osan 1, 14 ja 15 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

– –

4

Kyseisen asetuksen 5 artiklassa, jonka otsikkona on ”Peruuttaminen”, säädetään seuraavaa:

”1.   Jos lento peruutetaan:

– –

– –

3.   Lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan ei tarvitse maksaa 7 artiklan mukaista korvausta, jos se pystyy osoittamaan, että peruutus johtuu poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteutettu.

– –”

5

Mainitun asetuksen 7 artiklassa, jonka otsikko on ”Oikeus korvaukseen”, säädetään seuraavaa:

”1.   Jos tähän artiklaan viitataan, matkustajan on saatava seuraavan suuruinen korvaus:

Lennon pituutta määriteltäessä on perusteena käytettävä viimeistä määräpaikkaa, johon matkustaja saapuu myöhässä aikataulun mukaisesta saapumisajasta siksi, että lennolle pääsy on evätty tai lento on peruutettu.

– –”

6

GC osti lipun SATA Internationalin lennolle S4321, jonka oli määrä lähteä Lissabonista (Portugali) 10.5.2017 klo 12.50 ja saapua Ponta Delgadan (Azorit, Portugali) lentoasemalle samana päivänä klo 14.15 (paikallista aikaa). GC saapui määräpaikkaan klo 19.30 eli 5 tuntia 15 minuuttia aikataulun mukaista saapumisaikaa myöhemmin.

7

KU varasi lennon, johon liittyi vaihtoyhteys, 10.5.2017 Lissabonista Santa Mariaan (Azorit, Portugali) Ponta Delgadan kautta. Tämä vaihtoyhteydellinen lento, johon liittyi yksi ainoa varaus, koostui kahdesta SATA Internationalin lennosta eli lennosta S4321 ja lennosta SP107, jonka aikataulun mukainen lähtöaika oli samana päivänä klo 18.45 (paikallista aikaa). Koska lento S4321 saapui perille myöhässä, KU ei ehtinyt lennolle SP107 Santa Mariaan.

8

OP osti lipun SATA Internationalin lennolle S4142, jonka oli määrä lähteä Picosta (Azorit, Portugali) 10.5.2017 klo 17.35 ja saapua Lissaboniin klo 21.05 (paikallista aikaa). Koska lento S4142 peruutettiin, OP reititettiin uudelleen 10.5.2017 klo 21.25 Terceirasta (Azorit, Portugali) Lissaboniin lähtevälle lennolle S4136.

9

Lennon S4321 viivästyminen ja lennon S4142 peruuttaminen johtuivat Lissabonin lentoaseman polttoaineentankkausjärjestelmän äkillisestä ja ennalta-arvaamattomasta häiriöstä 10.5.2017 klo 13.19 alkaen.

10

Tämän koko kyseisen lentoaseman lentotoiminnan uudelleenjärjestelyyn johtaneen häiriön vuoksi tankkaamisessa oli käytettävä lähellä sijaitsevien lentoasemien polttoainevarastoja.

11

GC, KU ja OP esittivät asetuksen N:o 261/2004 perusteella SATA Internationalille vaatimukset niiden vahinkojen korvaamisesta, jotka olivat aiheutuneet GC:lle ja KU:lle heidän lentonsa viivästymisestä yli kolmella tunnilla ja OP:lle hänen lentonsa peruuttamisesta, josta oli seurannut samoin määräpaikkaan saapumisen viivästyminen yli kolmella tunnilla. SATA International hylkäsi vaatimukset sillä perusteella, ettei viivästyksiä voitu lukea sen syyksi, vaan ne olivat johtuneet lentoaseman polttoaineentankkausjärjestelmän ennalta-arvaamattomasta ja odottamattomasta häiriöstä.

12

Pääasian kantajat nostivat tämän jälkeen kanteen Tribunal Judicial da Comarca dos Açoresissa (Juízo Local Cível de Ponta Delgada – Juiz 4) (Azorien alioikeus, Ponta Delgadan neljäs siviilijaosto, Portugali). Kyseinen tuomioistuin pohtii, onko tällainen häiriö asetuksen N:o 261/2004 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu ”poikkeuksellinen olosuhde”, joka voi vapauttaa SATA Internationalin kaikesta vastuusta. Se pohtii erityisesti kyseisessä säännöksessä tarkoitetun poikkeuksellisten olosuhteiden käsitteen tulkintaa silloin, kun lennon viivästyminen yli kolmella tunnilla tai sen peruuttaminen johtuu nyt käsiteltävän tapauksen tavoin polttoaineen tankkaukseen liittyvästä häiriöstä kyseessä olevien lentojen tai lentokoneen lähtölentoasemalla ja kun kyseinen lentoasema vastaa polttoaineentankkausjärjestelmän toiminnasta.

13

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin muistuttaa unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ja pohtii, kuuluuko edellisessä kohdassa kuvatun kaltainen tilanne poikkeuksellisten olosuhteiden käsitteen piiriin vai onko sen katsottava liittyvän asianomaisen lentoliikenteen harjoittajan toiminnan tavanomaiseen harjoittamiseen siten, ettei kyseinen lentoliikenteen harjoittaja voi tällaisessa tilanteessa vapautua korvausvelvollisuudestaan.

14

Tässä tilanteessa Tribunal Judicial da Comarca dos Açores (Juízo Local Cível de Ponta Delgada – Juiz 4) on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:

”Onko lentojen viivästyminen yli kolmella tunnilla tai peruuntuminen kokonaan lähtölentoaseman polttoaineentankkausjärjestelmässä, jonka toiminnasta kyseinen lentoasema vastaa, ilmenneen häiriön vuoksi [asetuksen N:o 261/2004] 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu 'poikkeuksellinen olosuhde'?”

15

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kysymyksellään lähinnä, onko asetuksen N:o 261/2004 5 artiklan 3 kohtaa tulkittava siten, että jos kyseessä olevien lentojen tai lentokoneen lähtölentoasema vastaa ilma-alusten polttoaineentankkausjärjestelmän toiminnasta, polttoaineen tankkaukseen liittyvää laajamittaista häiriötä voidaan pitää kyseisessä säännöksessä tarkoitettuna ”poikkeuksellisena olosuhteena”.

16

Aluksi on muistutettava, että asetuksen N:o 261/2004 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetään, että jos lento peruutetaan, matkustajalla on oikeus saada lennosta vastaavalta lentoliikenteen harjoittajalta korvaus kyseisen asetuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti, paitsi jos matkustajalle on ilmoitettu peruutuksesta etukäteen kyseisen c alakohdan i–iii alakohdassa säädetyissä määräajoissa.

17

Asetuksen N:o 261/2004 5 artiklan 3 kohdassa, luettuna kyseisen asetuksen johdanto-osan 14 ja 15 perustelukappaleen valossa, säädetään kuitenkin, että lennosta vastaava lentoliikenteen harjoittaja ei ole velvollinen maksamaan korvausta, jos se pystyy osoittamaan, että peruutus johtuu poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteutettu.

18

Unionin tuomioistuin on todennut, että jos tällaisia olosuhteita ilmenee, lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan on osoitettava, että se on toteuttanut tilanteeseen soveltuvat toimenpiteet hyödyntämällä kaiken käytettävissään olevan henkilöstön ja kaluston sekä taloudelliset keinot välttääkseen asianomaisen lennon peruuttamisen. Siltä ei kuitenkaan voida vaatia, että se tekisi kestämättömiä uhrauksia yrityksellään asianomaisena ajankohtana olevaan kapasiteettiin nähden (tuomio 23.3.2021, Airhelp, C-28/20, EU:C:2021:226, 22 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

19

Lisäksi on mainittava unionin tuomioistuimen myös todenneen, että matkustajilla, joiden lennon saapuminen määräpaikkaan viivästyy pitkäaikaisesti eli vähintään kolmella tunnilla, on oikeus korvaukseen asetuksen N:o 261/2004 7 artiklan nojalla (ks. vastaavasti tuomio 19.11.2009, Sturgeon ym., C-402/07 ja C-432/07, EU:C:2009:716, 60 ja 61 kohta ja tuomio 23.10.2012, Nelson ym., C-581/10 ja C‑629/10, EU:C:2012:657, 34 ja 40 kohta). Matkustajilla ei kuitenkaan ole oikeutta korvaukseen tällaisen viivästymisen perusteella, jos lentoliikenteen harjoittaja pystyy osoittamaan, että pitkäaikainen viivästyminen johtuu poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteutettu (tuomio 19.11.2009, Sturgeon ym., C-402/07 ja C-432/07, EU:C:2009:716, 69 kohta ja tuomio 23.10.2012, Nelson ym., C-581/10 ja C-629/10, EU:C:2012:657, 40 kohta).

20

Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan asetuksen N:o 261/2004 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu poikkeuksellisten olosuhteiden käsite koskee tapahtumia, jotka eivät luonteensa tai alkuperänsä vuoksi liity asianomaisen lentoliikenteen harjoittajan toiminnan tavanomaiseen harjoittamiseen eivätkä ole tämän tosiasiallisesti hallittavissa, ja nämä kaksi edellytystä ovat kumulatiivisia ja niiden täyttyminen on arvioitava tapauskohtaisesti (tuomio 23.3.2021, Airhelp, C-28/20, EU:C:2021:226, 23 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

21

Nyt käsiteltävässä asiassa on siis ensinnäkin ratkaistava, voiko polttoaineen tankkaamiseen liittyvä laajamittainen häiriö olla tapahtuma, joka ei luonteensa tai alkuperänsä vuoksi liity asianomaisen lentoliikenteen harjoittajan toiminnan tavanomaiseen harjoittamiseen, kun polttoaineentankkausjärjestelmän toiminnasta vastaa kyseessä olevien lentojen tai lentokoneen lähtölentoasema.

22

Koska polttoaine on matkustajien ilmakuljetuksen kannalta välttämätön, polttoaineen tankkaamiseen liittyvät toimenpiteet kuuluvat siis lähtökohtaisesti lentoliikenteen harjoittajan toiminnan tavanomaiseen harjoittamiseen. On myös katsottava, että tekninen vika, joka ilmenee yhteistyössä asianomaisen lentoliikenteen harjoittajan henkilökunnan kanssa suoritettavan tankkaamisen yhteydessä, voi liittyä kyseisen toiminnan tavanomaiseen harjoittamiseen (ks. analogisesti tuomio 4.4.2019, Germanwings, C-501/17, EU:C:2019:288, 30 kohta).

23

Jos tällainen polttoaineen tankkaamiseen liittyvä ongelma sen sijaan johtuu tankkausjärjestelmän, jonka toiminnasta lentoasema vastaa, laajamittaisesta häiriöstä, se on erotettava edellisessä kohdassa tarkoitetusta tilanteesta, koska tällaista tapahtumaa ei voida rinnastaa tekniseen vikaan, joka koskee luonteeltaan yhtä ainoaa lentokonetta. Mainitun tankkaamiseen liittyvän vian ei siten voida katsoa liittyvän ilma-aluksen, jolla peruutettu lento oli määrä suorittaa tai jolla myöhästynyt lento suoritettiin, tavanomaiseen toimintaan (ks. analogisesti tuomio 26.6.2019, Moens, C-159/18, EU:C:2019:535, 18 kohta). Niinpä tällainen tapahtuma ei voi luonteensa tai alkuperänsä vuoksi olla tapahtuma, joka liittyy asianomaisen lentoliikenteen harjoittajan toiminnan tavanomaiseen harjoittamiseen.

24

Koska asetuksen N:o 261/2004 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun poikkeuksellisten olosuhteiden käsitteen muodostavat kaksi edellytystä ovat kumulatiivisia, tämän jälkeen on toiseksi ratkaistava, onko mainittu tapahtuma sellainen, ettei se ole millään tavoin tosiasiallisesti asianomaisen lentoliikenteen harjoittajan hallittavissa.

25

Asetuksen N:o 261/2004 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua poikkeuksellisten olosuhteiden käsitettä koskevasta unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee tältä osin, että tapahtumat, joiden alkuperä on lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan ”sisäinen”, on erotettava tapahtumista, joiden alkuperä on siihen nähden ”ulkoinen” (tuomio 23.3.2021, Airhelp, C-28/20, EU:C:2021:226, 39 kohta). Kyseiseen käsitteeseen kuuluvat siten niin sanottuina ulkoisina tapahtumina sellaiset tapahtumat, jotka johtuvat osittain lentoliikenteen harjoittajan toiminnasta ja osittain ulkoisista olosuhteista, joita käytännössä ilmenee vaihtelevissa määrin mutta joita lentoliikenteen harjoittaja ei hallitse, koska niiden taustalla on joko luonnontapahtuma tai toisen lentoliikenteen harjoittajan taikka ilmailu- tai lentoasematoimintaan puuttuvan julkisen tai yksityisen toimijan kaltaisen kolmannen osapuolen toimi (ks. vastaavasti tuomio 23.3.2021, Airhelp, C-28/20, EU:C:2021:226, 40 ja 41 kohta).

26

Niinpä silloin, kun lentoaseman polttoaineentankkausjärjestelmän toiminnasta vastaa lentoasema tai kolmas osapuoli, polttoaineen tankkaamiseen liittyvää laajamittaista häiriötä on pidettävä tapahtumana, jonka alkuperä on lentoliikenteen harjoittajaan nähden ulkoinen ja joka ei siten ole sen tosiasiallisesti hallittavissa.

27

Kuten edellä 17–19 kohdasta ilmenee, koska lentoliikenteen harjoittajan, jonka lento on viivästynyt huomattavasti tai peruutettu asetuksen N:o 261/2004 5 artiklan 3 kohdassa, luettuna yhdessä kyseisen asetuksen johdanto-osan 14 ja 15 perustelukappaleen kanssa, tarkoitettujen poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, on korvausvelvollisuudestaan vapautuakseen osoitettava, että tällaisia olosuhteita ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteutettu, ja että se on toteuttanut kaikki tilanteeseen soveltuvat toimenpiteet tällaisten olosuhteiden vaikutusten välttämiseksi, ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on kuitenkin kaikkien pääasian olosuhteiden ja asianomaisen lentoliikenteen harjoittajan esittämän näytön perusteella arvioitava, onko tämä toteuttanut tällaisia toimenpiteitä muun muassa ottamalla käyttöön kaikki käytettävissään olevat keinot matkustajien, joita lennon pitkä viivästyminen tai peruuttaminen koskee, kohtuullisen uudelleenreitittämisen varmistamiseksi tyydyttävällä tavalla ja mahdollisimman nopeasti erityisesti kyseisen asetuksen johdanto-osan ensimmäisessä perustelukappaleessa tarkoitetun matkustajien suojelun korkean tason varmistamista koskevan tavoitteen mukaisesti – ellei tämä tarkoita kestämättömiä uhrauksia sen yrityksellä asianomaisena ajankohtana olevaan kapasiteettiin nähden (ks. vastaavasti määräys 30.3.2022, Orbest, C‑659/21, ei julkaistu, EU:C:2022:254, 26 kohta).

28

Esitettyyn kysymykseen on kaiken edellä mainitun perusteella vastattava, että asetuksen N:o 261/2004 5 artiklan 3 kohtaa on tulkittava siten, että jos kyseessä olevien lentojen tai lentokoneen lähtölentoasema vastaa ilma-alusten polttoaineentankkausjärjestelmän toiminnasta, polttoaineen tankkaukseen liittyvää laajamittaista häiriötä voidaan pitää kyseisessä säännöksessä tarkoitettuna ”poikkeuksellisena olosuhteena”.

29

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kahdeksas jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

Matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta 11.2.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 261/2004 5 artiklan 3 kohtaa on tulkittava siten, että jos kyseessä olevien lentojen tai lentokoneen lähtölentoasema vastaa ilma-alusten polttoaineentankkausjärjestelmän toiminnasta, polttoaineen tankkaukseen liittyvää laajamittaista häiriötä voidaan pitää kyseisessä säännöksessä tarkoitettuna ”poikkeuksellisena olosuhteena”.