I Asiaa koskevat oikeussäännöt

A Unionin oikeus

1. EUT-sopimus

2. Henkilöstösäännöt

3. Asetus N:o 2290/77

4. Direktiivi 2008/118/EY

5. Asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013

6. Tilintarkastustuomioistuimen sisäiset säännöt

a) Työjärjestys

b) Päätös nro 1-2003

c) Päätös nro 7-2004

d) Päätös nro 33-2004

e) Vuoden 2004 menettelysäännöt

f) Päätös nro 19-2009

g) Päätös nro 66-2011

h) Vuoden 2012 menettelysäännöt

i) Työjärjestyksen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt

B Luxemburgin oikeus

II Tosiseikat

III Aloitetut tutkimukset ja menettelyt

A Tilintarkastustuomioistuimen toteuttamat alustavat toimenpiteet

B OLAFin tutkimus

C Tämän menettelyn aloittaminen tilintarkastustuomioistuimessa

D Luxemburgin viranomaisten aloittama rikosoikeudellinen menettely

IV Asianosaisten vaatimukset

V Tämän asian käsittelyn lykkäämistä koskeva vaatimus

A Asianosaisten lausumat

B Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta

VI Tiettyjen asiakirjojen esittämistä koskevan määräyksen antamista koskeva vaatimus

A Asianosaisten lausumat

B Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta

VII Asiakirjan asiakirja-aineistosta poistamista koskeva vaatimus

A Asianosaisten lausumat

B Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta

VIII Kanne

A Kanteen tutkittavaksi ottaminen

1. Tämän menettelyn väitetty yhteensopimattomuus tehokasta oikeussuojaa koskevan oikeuden kanssa

a) Asianosaisten lausumat

b) Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta

2. OLAFin tutkimuksen väitetty sääntöjenvastaisuus

a) Asianosaisten lausumat

b) Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta

3. Tämän kanteen nostamisen hyväksymiseksi tilintarkastustuomioistuimessa käydyn menettelyn väitetty sääntöjenvastaisuus

a) Asianosaisten lausumat

b) Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta

4. Tilintarkastustuomioistuimen kanteen nostamiseen liittyvä väitetty viivästys

a) Asianosaisten lausumat

b) Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta

B Kanneperusteet

1. Neljäs kanneperuste, joka koskee poliittisen toiminnan harjoittamista ja toimimista siviilioikeudellisen kiinteistöyhtiön toimitusjohtajana lainvastaisesti ja näistä ilmoittamatta

a) Neljännen kanneperusteen ensimmäinen osa, joka koskee poliittisen toiminnan harjoittamista lainvastaisesti ja siitä ilmoittamatta

1) Asianosaisten lausumat

2) Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta

b) Neljännen kanneperusteen toinen osa, joka koskee toimimista siviilioikeudellisen kiinteistöyhtiön toimitusjohtajana lainvastaisesti ja siitä ilmoittamatta

1) Asianosaisten lausumat

2) Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta

2. Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee tilintarkastustuomioistuimen resurssien väärinkäyttöä sellaisen toiminnan rahoittamiseksi, joka ei liity tämän toimielimen jäsenen tehtävään tai on sen kanssa ristiriidassa

a) Ensimmäisen kanneperusteen tutkittavaksi ottaminen

1) Tilintarkastustuomioistuimen harkintavallan käyttö

i) Asianosaisten lausumat

ii) Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta

2) Kannekirjelmän esittäminen ja kantajan vastauksen liitteenä esitetyn taulukon tutkittavaksi ottaminen

i) Asianosaisten lausumat

ii) Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta

b) Ensimmäisen kanneperusteen perusteltavuus

1) Asianosaisten lausumat

2) Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta

i) Luottamuksensuojan periaatteen loukkaaminen

ii) Virkamatkakulut ja päivärahat

– Matka Crans-Montanaan

– Matka Kuubaan

– Suhteet poliittisiin päättäjiin ja poliittisiin liikkeisiin

– Suhteet yksityisten talouden toimijoiden vastuuhenkilöihin

– Suhteet edunvalvontajärjestöihin ja yhdistyksiin

– Hyväksytyn toimielimen ulkopuolisen toiminnan harjoittaminen

– Metsästysretkille osallistuminen

– Muut tilintarkastustuomioistuimen mainitsemat virkamatkat

iii) Edustus- ja vastaanottokulut

– Poliittisiin päättäjiin ylläpidettyihin suhteisiin liittyvät edustuskulut

– Muihin henkilöihin ylläpidettyihin suhteisiin liittyvät edustuskulut

– Pinxtenin kotona järjestettyihin vastaanottoihin liittyvät kulut

iv) Virka-auton käyttäminen ja autonkuljettajan palvelujen käyttäminen

– Pinxtenin virkamatkojen ulkopuolella aiheutuneet kuljetuskulut

– Pinxtenin virkamatkojen yhteydessä aiheutuneet kuljetuskulut

– Virka-auton käyttö autonkuljettajan palveluja käyttämättä

3. Toinen kanneperuste, joka koskee veroetuuksien käyttämistä väärin ja lainvastaisesti

a) Toisen kanneperusteen ensimmäinen osa, jonka mukaan Pinxtenin lapsi on pitänyt edelleen ja käyttänyt polttoaineen maksukorttia, vaikka hän ei enää ollut tämän kotitalouden jäsen

1) Asianosaisten lausumat

2) Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta

b) Toisen kanneperusteen toinen osa, joka koskee polttoaineen maksukortin käyttämistä kolmansille kuuluviin ajoneuvoihin tarkoitetun polttoaineen ostamiseen

1) Asianosaisten lausumat

2) Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta

4. Kolmas kanneperuste, joka koskee vääriä vahinkoilmoituksia onnettomuuksista, joissa virka-auton ja Pinxtenin kabinettiin määrätyn autonkuljettajan on väitetty olleen osallisina

a) Asianosaisten lausumat

b) Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta

5. Viides kanneperuste, joka koskee Pinxtenin aikaansaamaa eturistiriitatilannetta suhteessa tarkastuskohteen johtajaan

a) Asianosaisten lausumat

b) Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta

C Eläkeoikeuden tai muiden vastaavien etujen lakkaaminen

1. Asianosaisten lausumat

2. Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta

IX Pinxtenin esittämä vahingonkorvausvaatimus

A Asianosaisten lausumat

B Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta

Oikeudenkäyntikulut

1

Euroopan tilintarkastustuomioistuin vaatii kanteellaan unionin tuomioistuinta toteamaan, että Karel Pinxten ei enää täytä tehtäväänsä kuuluvia velvollisuuksia, ja määräämään siten SEUT 286 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun seuraamuksen.

2

SEUT 285 artiklassa määrätään seuraavaa:

”[Euroopan] unionin tilintarkastuksesta huolehtii tilintarkastustuomioistuin.

Tilintarkastustuomioistuimessa on yksi kansalainen kustakin jäsenvaltiosta. Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet hoitavat tehtäväänsä täysin riippumattomina ja unionin yleisen edun mukaisesti.”

3

SEUT 286 artiklan 1, 3, 4 ja 6 kohdan sanamuoto on seuraava:

”1.   Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet valitaan henkilöistä, jotka kotivaltiossaan kuuluvat tai ovat kuuluneet ulkopuolisiin tilintarkastuselimiin taikka ovat erityisen päteviä tähän tehtävään. Heidän riippumattomuutensa on oltava kiistaton.

– –

3.   Tehtäväänsä hoitaessaan tilintarkastustuomioistuimen jäsenet eivät pyydä eivätkä ota ohjeita miltään hallitukselta tai muultakaan taholta. He pidättyvät kaikesta, mikä on ristiriidassa heidän tehtävänsä kanssa.

4.   Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet eivät saa toimikautensa aikana harjoittaa muuta palkallista tai palkatonta ammattitoimintaa. Tehtäväänsä ryhtyessään he antavat juhlallisen vakuutuksen siitä, että he toimikautensa aikana ja sen päätyttyä kunnioittavat tilintarkastustuomioistuimen jäsenyydestä johtuvia velvollisuuksiaan ja varsinkin osoittavat kunniallisuutta ja pidättyvyyttä, kun heille toimikauden päätyttyä tarjotaan tiettyjä tehtäviä tai etuja.

– –

6.   Tilintarkastustuomioistuimen jäsen voidaan erottaa tehtävästään taikka häneltä voidaan evätä oikeus eläkkeeseen tai muihin vastaaviin etuuksiin vain, jos unionin tuomioistuin tilintarkastustuomioistuimen pyynnöstä toteaa, että hän ei enää täytä tehtävänsä edellyttämiä vaatimuksia tai siihen kuuluvia velvollisuuksia.”

4

SEUT 287 artiklan 2 kohdassa määrätään seuraavaa:

”Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa tulojen ja menojen laillisuuden ja asianmukaisuuden sekä sen, että varainhoito on ollut moitteetonta. Se ilmoittaa tällöin erityisesti kaikista epäkohdista.

– –”

5

Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen, sellaisina kuin ne ovat muutettuina 22.3.2004 annetulla neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 723/2004 (EUVL 2004, L 124, s. 1; jäljempänä henkilöstösäännöt), 11 artiklan toisessa kohdassa säädetään seuraavaa:

”Virkamies ei saa ilman nimittävän viranomaisen lupaa ottaa vastaan miltään hallitukselta tai sen toimielimen ulkopuoliselta taholta, jossa hän työskentelee, kunnianosoitusta, kunniamerkkiä, suosionosoitusta, lahjaa tai palkkiota, paitsi sellaisista palveluksista, jotka hän on suorittanut ennen nimittämistään tai asepalveluksen tai muun kansallisen palvelun suorittamista varten annetun virkavapauden aikana, ja jos ne annetaan tällaisten palvelusten johdosta.”

6

Henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 2 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa täsmennetään seuraavaa:

”Huollettavana olevaksi lapseksi katsotaan virkamiehen tai hänen puolisonsa avioliitossa syntynyt lapsi, avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi tai ottolapsi, jos virkamies tosiasiallisesti huolehtii lapsesta.”

7

Henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevassa 25 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Jos virkamies asetetaan syytteeseen samasta teosta, lopullinen päätös tehdään vasta, kun asiaa käsittelevä tuomioistuin on antanut lopullisen tuomionsa.”

8

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenten palkkajärjestelyistä 18.10.1977 annetun neuvoston asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 2290/77 (EYVL 1977, L 268, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 30.4.2004 annetulla neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 1293/2004 (EUVL 2004, L 243, s. 26) (jäljempänä asetus N:o 2290/77), 7 artiklassa säädettiin seuraavaa:

”Tilintarkastustuomioistuimen jäsen, jota on pyydetty tehtäväänsä hoitaessaan siirtymään tilintarkastustuomioistuimen väliaikaisen toimipaikan ulkopuolelle, saa:

9

Valmisteveroja koskevasta yleisestä järjestelmästä ja direktiivin 92/12/ETY kumoamisesta 16.12.2008 annetun neuvoston direktiivin 2008/118/EY (EUVL 2009, L 9, s. 12) 12 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1.   Valmisteveron alaiset tavarat on vapautettava valmisteverosta, jos ne on tarkoitettu:

– –

2.   Vapautuksiin on sovellettava isäntäjäsenvaltion vahvistamia edellytyksiä ja rajoituksia. Jäsenvaltiot voivat myöntää vapautuksen valmisteveron palautuksena.”

10

Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta 11.9.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (EUVL 2013, L 248, s. 1) 1 artiklan 1 kohdan sanamuoto on seuraava:

”Jotta voidaan tehostaa petosten, lahjonnan ja Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön – – taloudellisia etuja vahingoittavan muun laittoman toiminnan torjuntaa, olisi – – Euroopan petostentorjuntaviraston [OLAF] käytettävä [Euroopan] komissiolle kuuluvia tutkintavaltuuksia

– –”

11

Asetuksen N:o 883/2013 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään seuraavaa:

”1.   [OLAF] suorittaa toimielimissä, elimissä ja laitoksissa 1 artiklassa tarkoitetuilla aloilla sisäisiä hallinnollisia tutkimuksia – –

Nämä sisäiset tutkimukset suoritetaan tässä asetuksessa sekä kunkin toimielimen, elimen tai laitoksen päätöksissä vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

2.   Edellyttäen, että 1 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä noudatetaan:

– –”

12

Tämän asetuksen 5 artiklan 1–3 kohdassa säädetään seuraavaa:

”1.   Pääjohtaja voi aloittaa tutkimuksen, kun on riittävä epäily, joka voi perustua myös kolmannen osapuolen toimittamiin tai nimettömästi toimitettuihin tietoihin, petoksesta, lahjonnasta tai unionin taloudellisia etuja vahingoittavasta muusta laittomasta toiminnasta. – –

2.   – –

Pääjohtaja päättää sisäisen tutkimuksen aloittamisesta omasta aloitteestaan tai sen toimielimen, elimen tai laitoksen pyynnöstä, jossa tutkimus on määrä tehdä, tai jonkin jäsenvaltion pyynnöstä.

3.   Sinä aikana kun pääjohtaja harkitsee, aloitetaanko sisäinen tutkimus 2 kohdassa tarkoitetun pyynnön perusteella ja/tai kun [OLAF] suorittaa sisäistä tutkimusta, toimielimet, elimet ja laitokset eivät saa aloittaa samoja tosiseikkoja koskevaa rinnakkaista tutkimusta, ellei [OLAFin] kanssa toisin sovita.”

13

Kyseisen asetuksen 7 artiklan 2 kohdassa säädetään seuraavaa:

”[OLAFin] henkilökuntaan kuuluvat suorittavat tehtävänsä esitettyään kirjallisen valtuutuksen, josta ilmenee heidän henkilöllisyytensä ja asemansa. Pääjohtaja antaa tämän kirjallisen valtuutuksen, ja siitä käy ilmi tutkimuksen kohde ja tarkoitus, tutkimuksen suorittamisen oikeusperustat ja niihin perustuvat tutkintavaltuudet.”

14

Saman asetuksen 9 artiklan 4 kohdassa täsmennetään seuraavaa:

”Tutkimuksen valmistuttua ei saa tehdä asianomaista henkilöä nimeltä mainitsevia päätelmiä ilman, että tälle on annettu tilaisuus esittää huomautuksia itseään koskevista tosiseikoista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklan 6 kohdan ja 7 artiklan 6 kohdan soveltamista.

– –”

15

Asetuksen N:o 883/2013 11 artiklan 4 kohdan sanamuoto on seuraava:

”Sisäisestä tutkimuksesta laaditut kertomukset ja suositukset ja kaikki niihin liittyvät asiakirjat toimitetaan asianomaiselle toimielimelle, elimelle tai laitokselle. Tuo toimielin, elin tai laitos toteuttaa sisäisen tutkimuksen tulosten edellyttämät toimet, erityisesti kurinpidolliset ja oikeudelliset toimet, ja ilmoittaa niistä [OLAFille] kertomukseen liitetyissä suosituksissa asetetussa määräajassa ja lisäksi [OLAFin] pyynnöstä.”

16

Tilintarkastustuomioistuimen työjärjestyksen (jäljempänä työjärjestys) 4 artiklassa määrätään seuraavaa:

”1.   Jos tilintarkastustuomioistuin jäsentensä enemmistöllä toteaa, että jäsen ei tilintarkastustuomioistuimelle toimitettujen tietojen perusteella enää täytä tehtävänsä edellyttämiä vaatimuksia tai siihen kuuluvia velvollisuuksia ([SEUT] 286 artiklan 6 kohta), tilintarkastustuomioistuin antaa alustavan kertomuksen laatimisen presidentin – – tehtäväksi.

2.   Alustava kertomus ja asianmukainen todentava aineisto toimitetaan kaikille jäsenille sekä asianomaiselle jäsenelle, joka toimittaa vastauksenaan kirjallisen lausunnon presidentin tai, siinä tapauksessa, että asianomainen jäsen on presidentti, presidenttiä arvojärjestyksessä seuraavan jäsenen vahvistamaan kohtuulliseen määräaikaan mennessä.

3.   Asianomaista jäsentä kehotetaan lisäksi antamaan tilintarkastustuomioistuimelle suullinen selvitys.

4.   Päätös saattaa asianomaisen jäsenen erottaminen ja/tai hänen eläkettä tai muita vastaavia etuuksia koskevien oikeuksiensa lakkaaminen unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi tehdään salaisella lippuäänestyksellä tilintarkastustuomioistuimen neljän viidesosan jäsenten enemmistöllä. Asianomainen jäsen ei osallistu äänestykseen.”

17

Työjärjestyksen 23 artiklan sanamuoto on seuraava:

”Kustakin tilintarkastustuomioistuimen istunnosta laaditaan pöytäkirja.”

18

Työjärjestyksen 25 artiklan 3 kohdassa määrätään seuraavaa:

”Muut päätökset tehdään tilintarkastustuomioistuimen istunnossa läsnä olevien jäsenten enemmistöllä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklan 4 kohdan ja 7 artiklan 2 kohdan soveltamista. Tilintarkastustuomioistuin voi kuitenkin jäsenen tekemästä ehdotuksesta istunnossa läsnä olevien jäsenten enemmistöllä ilmoittaa, että tietystä sen käsiteltävänä olevasta kysymyksestä päätetään jäsenten enemmistöllä.”

19

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenten virkamatkakuluista 16.1.2003 tehdyn tilintarkastustuomioistuimen päätöksen nro 1-2003 (jäljempänä päätös nro 1-2003), jota sovelletaan kanteen kohteena olevien tekojen tapahtuma-aikaan, 1 artiklassa täsmennettiin seuraavaa:

”Virkamatkakuluja koskevat oikeudelliset sitoumukset (matkamääräykset) on pyydettävä mahdollisimman pian. Jäsenten virkamatkakulujen osalta hyväksyjä on tilintarkastustuomioistuimen presidentti. – –”

20

Tämän päätöksen 3 artiklan sanamuoto oli seuraava:

”Jäsenet voivat virkamatkallaan matkustaa virka-autolla, lentokoneella, junalla tai laivalla.”

21

Kyseisen päätöksen 5 artiklassa määrättiin seuraavaa:

”Virkamatkakulujen korvausta on haettava mahdollisimman pian jäsenen paluun jälkeen. Hotellikulut (lukuun ottamatta aterioita) korvataan.”

22

Saman päätöksen 6 artiklan sanamuoto oli seuraava:

”Alle 12 tuntia samana päivänä kestävän virkamatkan perusteella maksetaan puolet siihen liittyvästä päivärahasta. Kaikissa muissa tapauksissa päiväraha maksetaan kokonaisuudessaan.”

23

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenten edustus- ja vastaanottokuluista 22.4.2004 tehdyn päätöksen nro 7-2004 (jäljempänä päätös nro 7-2004), jota sovelletaan kanteen kohteena olevien tekojen tapahtuma-aikaan, 2 artiklassa todettiin seuraavaa:

”Määrärahat jaetaan jäsenten kuulemisen jälkeen kunkin varainhoitovuoden alussa kahteen osaan:

– –

24

Tämän päätöksen 6 artiklassa määrättiin seuraavaa:

”Kotona järjestettyjen vastaanottojen osalta tilintarkastustuomioistuin korvaa aiheutuneet kulut esitettyjen todisteiden mukaisesti.”

25

Kyseiseen päätökseen oli liitetty tilintarkastustuomioistuimen jäsenille 22.4.2004 osoitettu muistio, joka sisälsi ”ehdotuksia edustus- ja vastaanottokuluista” (jäljempänä 22.4.2004 päivätty muistio). Tässä muistiossa todettiin seuraavaa:

”– –

Edustuskulujen tarkoituksena on ennen kaikkea edistää tilintarkastustuomioistuimen ulkosuhteita.

Jäsenet edustavat tilintarkastustuomioistuinta muun muassa silloin, kun he ylläpitävät tilintarkastustuomioistuimen edun mukaisesti ammatillisia suhteita henkilöihin, jotka hoitavat tehtävää – – unionissa, jäsenvaltioissa tai muissa maissa.

– –

Kunkin tilaisuuden menojen on määräydyttävä sen merkityksen ja osallistujien aseman perusteella.

Kun jäsenet edustavat tilintarkastustuomioistuinta, myös heidän puolisonsa/kumppaninsa voi osallistua tilaisuuteen. Myös kutsuvieraat voivat tuoda tilaisuuteen puolisonsa/kumppaninsa.

Ystäviä tai henkilökohtaisia tuttavia on kestittävä yksityisesti.

– –

Asiaa koskevat ohjeet annetaan liitteessä 1.

Menot on ilmoitettava selvästi ja tiiviisti liitteellä 2.”

26

Kyseisen muistion liitteessä 1 täsmennettiin, että ”tilintarkastustuomioistuimen ulkopuolella tapahtuvan edustamisen/vastaanottojen on pääsääntöisesti kohdistuttava henkilöihin, jotka ovat korkeassa asemassa – – unionissa, jäsenvaltioissa tai muissa maissa”, ja että jäsenen yksityisasunnon edustus- ja vastaanottokuluja koskevat menot ”eivät saa ylittää sitä, mikä on tässä tarkoituksessa tarpeellista, kukkakoristelut mukaan lukien”.

27

Tässä liitteessä todettiin myös, että ”kun kutsuvierasluettelo sisältää toimielimen ulkopuolisten henkilöiden lisäksi tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöä, näiden kahden ryhmän välillä on oltava oikea tasapaino” ja että ”henkilökohtaisia ystäviä ja perheenjäseniä (puolisoita/kumppaneita lukuun ottamatta) on kestittävä yksityisesti jäsenen kustannuksella”.

28

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen autokaluston hallinnasta ja käytöstä 15.6.2004 tehdyn tilintarkastustuomioistuimen päätöksen nro 33-2004, jota sovelletaan kanteen kohteena olevien tekojen tapahtuma-aikaan Euroopan tilintarkastustuomioistuimen autokaluston hallinnasta ja käytöstä 20.4.1999 tehdyn tilintarkastustuomioistuimen päätöksen nro 19-2009 voimaantuloon saakka (jäljempänä päätös nro 33-2004), 1 artiklassa määrättiin seuraavaa:

”Tilintarkastustuomioistuimen jäsenten ja pääsihteerin pysyvään käyttöön annetaan virka-autoja heidän tehtäviensä hoitamisen yhteydessä tekemiään matkoja varten.”

29

Tämän päätöksen 4 artiklan sanamuoto oli seuraava:

”Tilintarkastustuomioistuin vastaa leasingkustannusten lisäksi kuluista, jotka aiheutuvat jäsenten ja pääsihteerin käyttäessä ajoneuvoa tehtäviään hoitaessaan.

Tehtävien hoitamisen yhteydessä tehdyillä matkoilla tarkoitetaan

30

Kyseisen päätöksen 5 artiklan sanamuoto oli seuraava:

”Kun jäsenet tai pääsihteeri käyttävät virka-autoa muihin kuin edellä 4 artiklassa tarkoitettuihin matkoihin, he vastaavat itse näihin matkoihin liittyvistä kuluista (tiemaksut, polttoainekulut ja mahdolliset ylimääräiset leasingkustannukset, jotka liittyvät puitesopimuksessa määrätyn kilometrimäärän 45000 kilometriä/vuosi kokonaisylitykseen).”

31

Saman päätöksen 6 artiklassa määrättiin seuraavaa:

”Autonkuljettajien – – virkamatkakulut korvataan, kun he kuljettavat jäseniä tai pääsihteeriä heidän tehtäviensä hoitamisen yhteydessä tekemillään matkoilla.”

32

Päätökseen nro 33-2004 oli liitetty asiakirja, jonka otsikkona on ”Tilintarkastustuomioistuimen autokaluston hallinnasta ja käytöstä tehtyä päätöstä nro 33-2004 koskevat selitykset” (jäljempänä päätöstä nro 33-2004 koskevat selitykset).

33

Päätöstä nro 33-2004 koskevissa selityksissä, jotka koskevat tämän päätöksen 4 artiklaa, todetaan seuraavaa:

”’Muilla tehtävien hoitamiseen liittyvillä matkoilla’ tarkoitetaan

34

Tilintarkastustuomioistuimen jäseniin sovellettavien menettelysääntöjen, jotka tämä toimielin antoi 16.12.2004 (jäljempänä vuoden 2004 menettelysäännöt), 4 artiklassa todettiin seuraavaa:

”1.   Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet keskittyvät toimikautenaan täysimääräisesti tehtäviensä hoitamiseen. He eivät voi hoitaa minkäänlaisia poliittisia tehtäviä. He pidättäytyvät harjoittamasta minkäänlaista ulkopuolista ammatillista tai muuta toimintaa, joka on ristiriidassa sen velvollisuuden kanssa, että heidän on oltava tehtäviään hoitaessaan toimielimen käytettävissä.

– –

3.   Jäsenten on ilmoitettava tilintarkastustuomioistuimen toiminnan ulkopuoliset toimensa – –”

35

Päätöksen nro 19-2009 1 ja 4–6 artiklassa toistetaan päätöksen nro 33-2004 vastaavien artiklojen sanamuoto.

36

Päätöksen nro 19-2009 7 artiklassa määrättiin seuraavaa:

”Tällä päätöksellä kumotaan ja korvataan päätös nro 33-2004. Se tulee voimaan samana päivänä kuin leasingautoja koskeva toimielinten välinen uusi puitesopimus.”

37

Päätökseen nro 19-2009 oli liitetty asiakirja, jonka otsikkona on ”Tilintarkastustuomioistuimen autokaluston hallinnasta ja käytöstä tehtyä päätöstä nro 19-2009 koskevat selitykset” (jäljempänä päätöstä nro 19-2009 koskevat selitykset).

38

Päätöstä nro 19-2009 koskevissa selityksissä, jotka koskevat tämän päätöksen 4 artiklaa, toistetaan päätöksen nro 33-2004 4 artiklaa koskeva selitys, joka ilmenee tätä viimeksi mainittua päätöstä koskevista selityksistä.

39

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen eettisistä ohjeista 26.10.2011 tehdyn tilintarkastustuomioistuimen päätöksen nro 66-2011 1 artiklassa todetaan seuraavaa:

”– – tilintarkastustuomioistuimessa on sovellettava liitteenä olevia eettisiä ohjeita.”

40

Kyseiseen päätökseen liitetyissä eettisissä ohjeissa (jäljempänä eettiset ohjeet) todetaan seuraavaa:

”– –

2.2. Tilintarkastustuomioistuimen resursseja on hallinnoitava laillisesti ja sääntöjenmukaisesti ja varainhoidon on oltava asianmukaista. Tilintarkastustuomioistuimen olisi näytettävä varainhoidossa esimerkkiä muille: resursseja on hallinnoitava täysin varainhoitoasetuksen ja muiden asiaankuuluvien sääntöjen mukaisesti; tavoitteet on saavutettava taloudellisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti.

– –

3.3. Todellisia ja näennäisiä eturistiriitoja on vältettävä. Eturistiriitatilanteita saattaa syntyä esimerkiksi poliittisiin organisaatioihin liittyvän jäsenyyden, poliittisten virkavelvollisuuksien, lautakuntajäsenyyden ja tarkastuskohteeseen liittyvän taloudellisen edun takia. Näissä asioissa on osoitettava erityistä tarkkaavaisuutta; on myös kiinnitettävä huomiota siihen, missä valossa kolmannet osapuolet saattavat ne nähdä.

3.4. Tarkastuskohteeseen ei saa liittyä riippumattomuuteen haitallisesti vaikuttavia kytköksiä. Näitä ovat mm. tarkastustyön tuloksiin mahdollisesti vaikuttavat perhe- ja/tai henkilökohtaiset suhteet tarkastettavan organisaation henkilöstöön. Kyseisten suhteiden mahdolliset vaikutukset olisi arvioitava ennen tarkastustehtävän suorittamista, ja arvioinnin tuloksista olisi ilmoitettava esimiehelle. Tätä varten tilintarkastustuomioistuin on ottanut käyttöön vuotuisen vahvistusmenettelyn.

– –

3.7. Toimielimen ulkopuolella toteutettavassa toiminnassa on noudatettava henkilöstösääntöjen määräyksiä ja pidettävä aina mielessä, että tilintarkastustuomioistuinta kohtaan on oltava lojaali. On pidättäydyttävä toiminnasta, joka voisi vahingoittaa tilintarkastustuomioistuimen mainetta, saisi epäilemään tilintarkastustuomioistuimen puolueettomuutta tai häiritsisi sen tekemää työtä.

– –”

41

Tilintarkastustuomioistuimen jäseniin sovellettavien menettelysääntöjen, jotka tämä toimielin antoi 8.2.2012 (jäljempänä vuoden 2012 menettelysäännöt), 2 artiklan 1, 2 ja 4 kohdassa määrättiin seuraavaa:

”1.   Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet pidättäytyvät kaikesta, mikä saattaisi olla ristiriidassa heidän tehtäviensä kanssa. Jäsenet eivät osallistu sellaisten aiheiden käsittelyyn, joihin liittyy esimerkiksi heidän perhettään koskeva tai taloudellinen etu, joka saattaisi vaarantaa jäsenten riippumattomuuden. – –

2.   Jäsenet antavat selvityksen osakkuuksistaan ja omaisuudestaan, joihin saattaa liittyä tehtävien suorittamiseen vaikuttavia eturistiriitoja. Kyse voi olla yksityisistä pääomaosakkuuksista yrityksissä, etenkin osakkeista, tai muuntyyppisistä osakkuuksista, vaihtovelkakirjalainoista tai sijoitustodistuksista. – – Selvityksessä on mainittava myös jäsenen suoraan tai kiinteistöyhtiön kautta omistamat kiinteistöt. Poikkeuksen muodostavat kiinteistöt, jotka on tarkoitettu omistajan tai hänen perheensä yksinomaiseen asumiskäyttöön.

– –

4.   Tehtäväänsä ryhtyessään jäsenet toimittavat tilintarkastustuomioistuimen presidentille edeltävissä kohdissa tarkoitetun selvityksen. Tämä tapahtuu liitteenä olevan lomakkeen avulla. – – Selvitystä on tarkistettava merkittävien muutosten yhteydessä ja laadittava uusi selvitys. – –”

42

Vuoden 2012 menettelysääntöjen 4 artiklassa määrättiin seuraavaa:

”1.   Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet keskittyvät toimikautenaan tehtäviensä hoitamiseen. He eivät voi hoitaa minkäänlaisia poliittisia tehtäviä.

2.   Jäsenet pidättäytyvät harjoittamasta minkäänlaista ulkopuolista ammatillista tai muuta toimintaa, joka on ristiriidassa heidän tehtäviensä hoidon kanssa.

– –

6.   Jäsenten on ilmoitettava tilintarkastustuomioistuimen toiminnan ulkopuoliset toimensa 2 artiklassa tarkoitetussa sidonnaisuuksista annettavassa selvityksessä lukuun ottamatta 4 kohdassa mainittuja toimia.”

43

Pinxtenin kahtena toimikautena tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä työjärjestyksen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt määritettiin peräjälkeen 8.12.2004 tehdyllä tilintarkastustuomioistuimen päätöksellä nro 92-2004, 11.3.2010 tehdyllä tilintarkastustuomioistuimen päätöksellä nro 26-2010 ja 2.6.2016 tehdyllä tilintarkastustuomioistuimen päätöksellä nro 38-2016 (jäljempänä työjärjestyksen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt). Kaikkia näitä päätöksiä on muutettu ennen niiden kumoamista.

44

Esillä olevan menettelyn kannalta merkityksellisiä määräyksiä ei ole olennaisesti muutettu kyseisenä ajanjaksona.

45

Työjärjestyksen soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen 5 artiklan sanamuoto oli seuraava:

”1.   Jäsenet pidättäytyvät harjoittamasta minkäänlaista ulkopuolista ammatillista toimintaa tai muuta ulkopuolista toimintaa, joka olisi ristiriidassa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen tehtävien hoidossa edellytettyjen riippumattomuuden ja käytettävissä olemisen periaatteiden kanssa.

2.   Tässä tarkoituksessa kaikenlainen todellinen tai suunniteltu ulkopuolinen toiminta arvioidaan jokaisen seuraavassa luetellun yleisen arviointiperusteen pohjalta:

46

Työjärjestyksen soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen 6 artiklan 1 ja 2 kohdassa määrättiin seuraavaa:

”1.   Tehtäviensä aloittamisen jälkeen jokainen jäsen ilmoittaa 30 työpäivän kuluessa tilintarkastustuomioistuimen presidentille ulkopuolisesta toiminnastaan. Kuvauksessa on mahdollisimman tarkasti otettava huomioon edellä 5 artiklan 2 kohdassa luetellut neljä perustetta.

2.   Tilintarkastustuomioistuimen presidentille on ilmoitettava viipymättä kaikenlaisesta uudesta ulkopuolisesta toiminnasta, joka ei ole edellä 1 kohdassa tarkoitettua toimintaa – – ”

47

Työjärjestyksen soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen 8 artiklan ensimmäisessä kohdassa todettiin seuraavaa:

”Työjärjestyksen 4 artiklassa tarkoitetun menettelyn yhteydessä pidetyt kokoukset ovat näiden soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen 49 artiklassa tarkoitettuja suljetuin ovin pidettäviä istuntoja.”

48

Työjärjestyksen soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen 39 artiklan 1 kohdassa täsmennettiin seuraavaa:

”Pääsihteeri vastaa tilintarkastustuomioistuimen sihteeristöstä. Hänen vastuullaan on muun muassa laatia tilintarkastustuomioistuimen kokouspöytäkirjaluonnokset – – Hän avustaa tilintarkastustuomioistuimen presidenttiä tilintarkastustuomioistuimen ja hallintoasioiden komitean kokousten valmistelussa ja varmistaa, että menettelyjä noudatetaan ja että tilintarkastustuomioistuimen päätökset pannaan asianmukaisesti täytäntöön.”

49

Työjärjestyksen soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen 49 artiklan 3 kohdassa määrättiin seuraavaa:

”Suljetuin ovin pidettävissä istunnoissa ei ole tulkkausta eikä tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöä, jollei tilintarkastustuomioistuimen tai jaoston aiemmassa kokouksessa ole toisin päätetty.”

50

Työjärjestyksen soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen 50 artiklan 1 kohdan sanamuoto oli seuraava:

”Pöytäkirjaluonnoksen laatii tilintarkastustuomioistuimen pääsihteeri tai muu tähän tehtävään nimitetty henkilö. Pöytäkirjaluonnokset toimitetaan tilintarkastustuomioistuimen jäsenille mahdollisimman pian ja tilintarkastustuomioistuin hyväksyy ne myöhemmässä istunnossa.”

51

Direktiivin 2008/118 saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja direktiivin 92/12/ETY kumoamista koskevasta valmisteveroja koskevasta yleisestä järjestelmästä 22.12.2009 annetun Belgian lain julkaisemisesta 18.3.2010 annetun ministeriön asetuksen (règlement ministériel du 18 mars 2010, portant publication de la loi belge du 22 décembre 2009 relative au régime général d’accise transposant la directive 2008/118 et abrogeant la directive 92/12/CEE en la matière; jäljempänä 18.3.2010 annettu ministeriön asetus) 1 §:ssä säädetään seuraavaa:

”Valmisteveroja koskevasta yleisestä järjestelmästä 22.12.2009 annettu Belgian laki julkaistaan Luxemburgin suurherttuakunnan virallisessa lehdessä (Mémorial) sen Luxemburgin suurherttuakunnassa täytäntöönpanoa varten.”

52

Valmisteveroja koskevasta yleisestä järjestelmästä 22.12.2009 annetun Belgian lain (loi relative au régime général d’accise), sellaisena kuin sitä sovelletaan Luxemburgissa 18.3.2010 annetun ministeriön asetuksen 1 §:n nojalla, 13 §:ssä säädetään seuraavaa:

”18.7.1977 annetun yleisen tulli- ja valmisteverolain 20 §:n [7–12 kohdassa] tarkoitetut diplomaatit, konsulivirkamiehet, asevoimat ja järjestöt voivat valmisteverosta saamaansa vapautusta koskevan menettelyn yhteydessä vastaanottaa muista jäsenvaltioista valmisteveron alaisia tavaroita väliaikaisesti valmisteverottomina – –”

53

Tämän 18.7.1977 annetun Belgian yleisen tulli- ja valmisteverolain (loi générale sur les douanes et accises) 20 §:n 7 momentissa säädetään seuraavaa:

”Vapautus valmisteverosta myönnetään kuninkaan vahvistamin mahdollisin edellytyksin ja rajoituksin, kuten kohtuullisia määriä koskevin rajoituksin, jollei kansainvälisessä sopimuksessa tai kotipaikkasopimuksessa muuta määrätä, seuraavista:

– –

54

Diplomaattisille edustustoille ja konsuliedustustoille sekä diplomaattisille edustajille, konsulivirkamiehille ja edustuston henkilökunnan jäsenille myönnettävistä arvonlisäverovapautuksista 7.2.2013 annetun suurherttuan asetuksen (règlement grand-ducal concernant les franchises et exonérations de la taxe sur la valeur ajoutée accordées aux missions diplomatiques et aux postes consulaires, ainsi qu’aux agents diplomatiques, aux fonctionnaires consulaires et aux agents de chancellerie; jäljempänä 7.2.2013 annettu suurherttuan asetus) 1 §:n c ja f kohdassa säädetään seuraavaa:

”Tämän asetuksen säännöksissä tarkoitetaan

– –

– –

55

Tämän suurherttuan asetuksen 4 §:n 1 momentissa täsmennetään seuraavaa:

”Arvonlisäverosta vapautetaan tavaroiden luovutukset ja palvelujen suoritukset, joista kunkin verovapaa määrä on vähintään 240 euroa, mukaan lukien ne, joiden suorituspaikka on toisessa jäsenvaltiossa, sellaisille diplomaattisille edustajille, konsulivirkamiehille ja edustuston henkilökunnan jäsenille, joiden vastaanottajavaltio on Luxemburgin suurherttuakunta – – ”

56

Pinxten oli tilintarkastustuomioistuimen jäsen 1.3.2006–30.4.2018 eli kaksi toimikautta.

57

Toimikausiensa aikana hänet nimitettiin kyseisen toimielimen III jaostoon, joka vastasi ulkosuhteisiin, laajentumiseen ja humanitaariseen apuun liittyvien unionin menojen tilintarkastuksesta. Pinxten hoiti tämän III jaoston puheenjohtajan tehtäviä 4.4.2011 alkaen jälkimmäisen toimikautensa päättymisen asti.

58

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenten toimielimen ulkopuolisen toiminnan arvioinnista vastaavan komitean myönteisen lausunnon jälkeen Pinxten sai 30.4.2015 tehdyllä päätöksellä luvan toimia Stichting Behoud Natuur en Leefmilieu Vlaanderenin (Flanderin luonnon- ja ympäristönsuojelusäätiö, Belgia) (jäljempänä SBNL-V) puheenjohtajana.

59

Toimikausiensa aikana Pinxtenillä oli käytössään virka-auto ja polttoaineen maksukortti, jolla virka-autoon käytetty polttoaine voitiin laskuttaa tilintarkastustuomioistuimelta. Lisäksi Pinxten sai pyynnöstään käyttöönsä kaksi muuta polttoaineen maksukorttia.

60

Vuoden 2006 ja maaliskuun 2014 välillä tilintarkastustuomioistuin antoi Pinxtenin käyttöön autonkuljettajan. Huhtikuusta 2014 lähtien Pinxten saattoi pyytää käyttöönsä kuljettajaa toimielimen autonkuljettajapalvelusta, joka toimi tilintarkastustuomioistuimen varainhoidosta vastaavan johtajan alaisuudessa.

61

Pinxtenille maksettiin toimikausiensa aikana myös korvauksia edustus- ja vastaanottokuluista ja erilaisista muista kuluista, joita hänelle aiheutui virkamatkoilla, jotka tilintarkastustuomioistuimen presidentti oli Pinxtenin hakemuksesta hyväksynyt, sekä kyseisiin virkamatkoihin liittyvää päivärahaa.

62

Tilintarkastustuomioistuin ilmoittaa saaneensa vuonna 2016 tietoja useista vakavista väärinkäytöksistä, joihin Pinxtenin väitettiin syyllistyneen. Kyseisen toimielimen pääsihteeri ilmoitti 18.7.2016 suullisesti Pinxtenille hänestä tehdystä ilmiannosta.

63

Tilintarkastustuomioistuimen yksiköt laativat kesällä 2016 mahdollisten väärinkäytösten toteamiseksi selvityksen Pinxtenin virkamatkoista ja tämän toimielimen sellaisten autonkuljettajien tekemistä virkamatkoista, joille hän oli antanut matkamääräyksen. Tämä jälkeen näiden yksiköiden ja Pinxtenin lukuisissa kirjelmissä käsiteltiin Pinxtenin tai näiden autonkuljettajien tiettyjen virkamatkojen väitettyä sääntöjenvastaisuutta. Pinxten ei korvannut tämän kirjeenvaihdon perusteella tilintarkastustuomioistuimen vaatimia summia.

64

Tilintarkastustuomioistuimelle ilmoitettiin 26.7.2016, että Pinxten oli vuonna 2011 syyllistynyt vakuutuspetokseen virka-autonsa ja oman yksityisautonsa välillä tapahtuneen onnettomuuden jälkeen. Tämän toimielimen pääsihteeri ilmoitti 1.9.2016 suullisesti Pinxtenille näistä väitteistä. Pinxten väitti samana päivänä toimittamassaan muistiossa, että kyseinen onnettomuus oli aiheutunut yhteentörmäyksestä Pinxtenin kabinettiin määrätyn autonkuljettajan ajaman virka-auton ja Pinxtenin yksityisauton, jota ajoi hänen poikansa, välillä.

65

Tilintarkastustuomioistuimen pääsihteeri toimitti 14.10.2016 tämän toimielimen presidentin määräyksestä OLAFille asiakirjoja Pinxtenin toiminnasta, joka oli johtanut mahdolliseen perusteettomien menojen maksamiseen unionin talousarviosta.

66

OLAFin pääjohtaja ilmoitti 31.3.2017 muodollisesti tilintarkastustuomioistuimen presidentille tutkimuksen aloittamisesta unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvista väärinkäytöksistä, joihin Pinxten liittyi, tilintarkastustuomioistuimen varojen käytössä ja sovellettavien sääntöjen vastaisesti tehdyillä tai hyväksytyillä virkamatkoilla.

67

OLAF ilmoitti 22.9.2017 Pinxtenille kyseisen tutkimuksen aloittamisesta ja tässä yhteydessä hänen asemastaan ”asianomaisena henkilönä”.

68

OLAF teki 20.11.2017 tarkastuksen Pinxtenin kabinetin tiloissa ja otti tässä yhteydessä haltuunsa useita asiakirjoja. Näiden asiakirjojen alustavan tarkastelun jälkeen OLAF ilmoitti 15.12.2017 Pinxtenille, että tutkimusta oli laajennettu koskemaan mahdollisia eturistiriitoja ja muita SEUT 285 ja SEUT 286 artiklan sekä vuoden 2012 menettelysääntöjen rikkomisia.

69

OLAFin tutkijat kuulivat Pinxteniä suullisesti 22.12.2017. Saatuaan OLAFilta tutkimuksen päätteeksi laaditun yhteenvedon tosiseikoista Pinxten toimitti 15.5.2018 OLAFille kirjalliset huomautuksensa.

70

Tilintarkastustuomioistuin vastaanotti 2.7.2018 OLAFin tutkimuksen päättävän loppukertomuksen (jäljempänä OLAFin loppukertomus). Kertomuksessa todettiin, että Pinxten oli käyttänyt väärin tilintarkastustuomioistuimen resursseja sellaisen toiminnan yhteydessä, joka ei liittynyt hänen tehtäviinsä, käyttänyt väärin polttoaineen maksukortteja ja käyttänyt väärin virka-autonsa liikennevakuutussopimusta, että hänellä oli ollut perusteettomia poissaoloja, että hän oli jättänyt ilmoittamatta toimielimen ulkopuolisesta toiminnastaan ja luovuttanut luottamuksellisia tietoja ulkopuolisille ja että hänellä oli eturistiriitoja.

71

Kyseisessä kertomuksessa esitettyjen toteamusten perusteella OLAF suositteli, että tilintarkastustuomioistuin aloittaa Pinxteniin kohdistuvia kurinpitomenettelyjä, toteuttaa tarvittavat toimenpiteet 472869,09 euron, joka vastasi tilintarkastustuomioistuimelle aiheutuneiden perusteettomien kustannusten määrää, takaisinperinnän varmistamiseksi sekä harkitsee 97954,52 euron, joka vastasi Pinxtenille perusteettomien poissaolojen ajalta maksetun palkan määrää, takaisinperintää.

72

Koska OLAF katsoi, että jotkin tutkimuksessa paljastuneista teoista voivat täyttää rikoksen tunnusmerkistön, se toimitti tietonsa ja suosituksensa edelleen Luxemburgin oikeusviranomaisille.

73

Tilintarkastustuomioistuimen presidentti toimitti 3.7.2018 tämän toimielimen jäsenille jäljennöksen OLAFin kertomuksesta ja sen antamista suosituksista.

74

Tilintarkastustuomioistuimen presidentti toimitti 5.10.2018 alustavan kertomuksen kyseisen toimielimen jäsenille. Tässä kertomuksessa suositeltiin, että tilintarkastustuomioistuin pyytää unionin tuomioistuinta ”tutkimaan tosiseikat, sellaisina kuin ne on todettu, ja määrittämään, onko Pinxten laiminlyönyt tehtäväänsä kuuluvia velvollisuuksia”. Kyseinen kertomus ja OLAFin kertomus annettiin samana päivänä tiedoksi Pinxtenille. Lisäksi OLAFin kertomuksen liitteet toimitettiin hänelle 17.10.2018.

75

Pinxten toimitti 19.11.2018 kirjalliset huomautuksensa tilintarkastustuomioistuimelle. Tämän toimielimen jäsenet kuulivat häntä 26.11.2018 suljetuin ovin pidetyssä istunnossa.

76

Tilintarkastustuomioistuin päätti 29.11.2018 suljetuin ovin pidetyssä istunnossa, että Pinxtenin tapaus on saatettava SEUT 286 artiklan 6 kohdan mukaisesti unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.

77

OLAFin toimittamien tietojen perusteella tribunal d’arrondissement de Luxembourgin (piirituomioistuin, Luxemburg) yhteydessä toimiva virallinen syyttäjä pyysi 1.10.2018 päivätyllä kirjeellä, että tilintarkastustuomioistuin pidättää Pinxtenin lainkäytöllisen koskemattomuuden. Tilintarkastustuomioistuin hyväksyi pyynnön 15.11.2018.

78

Tilintarkastustuomioistuin vaatii, että unionin tuomioistuin

79

Pinxten vaatii, että unionin tuomioistuin

80

Pinxten korostaa, että Luxemburgissa on vireillä rikosoikeudellinen menettely. Tässä yhteydessä periaate, jonka mukaan rikosoikeudellinen menettely pysäyttää kurinpitomenettelyn, tai ainakin hyvän hallinnon periaate edellyttää, että unionin tuomioistuin ei ota asiaan kantaa ennen Luxemburgin syyttäjäviranomaisia.

81

Tämän asian käsittelyn lykkäämisen perusteella olisi siten mahdollista sekä olla vaikuttamatta Pinxtenin asemaan Luxemburgissa nostetun syytteen osalta että varmistaa Luxemburgin syyttäjäviranomaisten, joilla on laajemmat tutkintavaltuudet kuin unionin tuomioistuimella, toteen näyttämien tosiseikkojen huomioon ottaminen.

82

Tilintarkastustuomioistuin vastustaa tätä vaatimusta.

83

Aluksi on tuotava esille, ettei yhdessäkään unionin oikeuden säännöksessä tai määräyksessä edellytetä, että unionin tuomioistuimessa SEUT 286 artiklan 6 kohdan nojalla vireille pantua menettelyä pitäisi lykätä, jos kokonaan tai osittain samasta teosta on aloitettu rikosoikeudellinen menettely.

84

Henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevassa 25 artiklassa kylläkin säädetään, että jos virkamies asetetaan syytteeseen samasta teosta, lopullinen päätös kurinpitomenettelyssä tehdään vasta, kun asiaa käsittelevä tuomioistuin on antanut lopullisen tuomionsa.

85

Menettelyissä, jotka koskevat tehtäväänsä kuuluvia velvollisuuksia laiminlyönyttä tilintarkastustuomioistuimen jäsentä, sovelletaan kuitenkin SEUT 286 artiklan 6 kohdassa määrättyä erillistä oikeussuojakeinoa, eivätkä henkilöstösäännöissä tarkoitetut kurinpitomenettelyä koskevat säännöt siten koske näitä menettelyjä (ks. analogisesti tuomio 11.7.2006, komissio v. Cresson, C-432/04, EU:C:2006:455, 118 kohta).

86

On syytä korostaa, että kuten julkisasiamies tuo esille ratkaisuehdotuksensa 78 kohdassa, SEUT 286 artiklan 6 kohdassa määrätyllä menettelyllä on oma tehtävänsä, koska sillä pyritään varmistamaan unionin toimielinten asianmukainen toiminta, ja se eroaa kansallisen rikosoikeudellisen menettelyn tehtävästä.

87

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että tässä määräyksessä tarkoitetussa menettelyssä rikosoikeudellisen menettelyn yhteydessä suoritetut tosiseikkojen oikeudelliset luonnehdinnat eivät sido unionin tuomioistuinta, ja sen tehtävänä on täyden harkintavaltansa puitteissa tutkia, onko kyseessä olevissa teoissa, joihin tilintarkastustuomioistuimen asianomaisen jäsenen väitetään syyllistyneen, kyse tämän tehtävään kuuluvien velvollisuuksien laiminlyönnistä (ks. analogisesti tuomio 11.7.2006, komissio v. Cresson, C-432/04, EU:C:2006:455, 121 kohta).

88

Nyt esillä olevan asian käsittelyn mahdollinen lykkääminen siihen asti, kunnes Luxemburgissa aloitettu rikosoikeudellinen menettely on saatettu päätökseen, ei siten ole tarpeen, sillä kyseisen menettelyn lopputulos ei missään tapauksessa voi rajoittaa niiden arviointien laajuutta, jotka unionin tuomioistuimen on tämän kanteen ratkaisemiseksi tehtävä.

89

Pinxtenin vaatimus tämän asian käsittelyn lykkäämisestä on näin ollen hylättävä.

90

Pinxten väittää, että tilintarkastustuomioistuin on suorittanut vuosilta 2012–2018 kattavan sisäisen tarkastuksen, joka koskee tämän toimielimen jäsenten virkamatkakuluja ja näiden jäsenten virka-autojen käyttöä.

91

Vastauskirjelmässään Pinxten vaatii unionin tuomioistuinta määräämään asian selvittämistoimena, että tilintarkastustuomioistuin esittää tämän sisäisen tarkastuksen päätteeksi laaditun kertomuksen ja selostaa, mihin toimenpiteisiin tämän kertomuksen johdosta on ryhdytty. Pinxtenin mukaan tällaisella asian selvittämistoimella voitaisiin selventää unionin tuomioistuimelle sitä, miten tilintarkastustuomioistuimen sisäisen tarkastuksen yksikkö on arvioinut hänen tilannettaan, tämän toimielimen muiden jäsenten tekemiä väärinkäytöksiä sekä sitä, miten kyseinen toimielin on käsitellyt näitä väärinkäytöksiä.

92

Pinxten väittää lisäksi, että kyseisen toimielimen pääsihteeri on puuttunut sisäisen tarkastajan riippumattomuuteen ja että unionin tuomioistuimen olisi hyödyllistä saada kaikki tätä tilannetta koskevat muistiot, jotta se voi ratkaista, miten Pinxteniä vastaan esitettyjä väitteitä on arvioitava.

93

Aluksi on syytä muistaa, että ainoastaan unionin tuomioistuin on toimivaltainen arvioimaan, onko asiakirjojen esittämistä koskevalla vaatimuksella merkitystä asian kohteen kannalta, ja pyydettyjen asiakirjojen tarpeellisuutta kyseisen asian ratkaisemisen kannalta (ks. vastaavasti määräys 3.3.2020, komissio v. Puola, C‑791/19 R, ei julkaistu, EU:C:2020:147, 9 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

94

Tältä osin on huomattava, että unionin tuomioistuimen on tämän kanteen ratkaisemiseksi määritettävä tilintarkastustuomioistuimen jäsenen tehtävään kuuluvien velvollisuuksien ulottuvuus ja arvioitava asianosaisten esittämien todisteiden perusteella, onko katsottava näytetyn, että Pinxten on laiminlyönyt näitä velvollisuuksia.

95

Vaikka Pinxtenin mainitsema sisäisen tarkastuksen kertomus todella käsittäisi arvioinnin hänen käyttäytymisensä sääntöjenmukaisuudesta, tässä tilanteessa on kuitenkin katsottava, että tilintarkastustuomioistuimen sisäisen elimen kannanotto ei ole kyseisen toimielimen nostaman kanteen ratkaisemisen kannalta ratkaiseva seikka.

96

On myös todettava, että tämä menettely koskee yksinomaan väärinkäytöksiä, joihin tilintarkastustuomioistuin katsoo Pinxtenin syyllistyneen.

97

Se, että tämän toimielimet muut jäsenet ovat mahdollisesti syyllistyneet vastaaviin tai vakavampiin väärinkäytöksiin, mikäli näin olisi näytetty, ei merkitse sitä, että Pinxtenin käyttäytyminen olisi ollut sääntöjenmukaista tai että hänen voitaisiin katsoa tällä käyttäytymisellään täyttäneen SEUT 286 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut tehtäväänsä kuuluvat velvollisuudet.

98

Kun otetaan huomioon tämän tuomion 94 kohdasta ilmenevät unionin tuomioistuimelle kuuluvat tehtävät tässä menettelyssä, sillä, onko Pinxtenin toisen toimikauden tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä päättymisen jälkeen suoritettavasta sisäisestä tarkastuksesta mahdollisesti kiistaa tilintarkastustuomioistuimessa, ei ole merkitystä kyseisen toimielimen nostaman kanteen käsittelyn kannalta.

99

Edellä esitetyn perusteella on todettava, että Pinxtenin asiakirjojen esittämistä koskevalle vaatimukselleen esittämistä perusteluista ei ilmene, mitä merkitystä näillä asiakirjoilla voisi olla tämän menettelyn kannalta, ja että tämä vaatimus on näin ollen hylättävä.

100

Tilintarkastustuomioistuin vaatii, että asiakirja-aineistosta poistetaan tämän toimielimen presidentin 13.2.2019 sen muille jäsenille ja pääsihteerille osoittaman sähköpostiviestin jäljennös, jonka Pinxten on esittänyt vastineensa liitteessä B.10 (jäljempänä 13.2.2019 lähetetty sähköpostiviesti).

101

Tilintarkastustuomioistuin väittää, että kyse on ehdottoman luottamuksellisesta sähköpostiviestistä, joka on osoitettu pelkästään tilintarkastustuomioistuimen jäsenille sen jälkeen, kun Pinxtenin toinen toimikausi tämän toimielimen jäsenenä oli päättynyt. Tilintarkastustuomioistuin päättelee tästä, että tämä asiakirja on välttämättä hankittu sääntöjenvastaisesti, mikä loukkaa muun muassa tilintarkastustuomioistuimen viestinnän luottamuksellisuutta.

102

Pinxtenin mukaan tämä vaatimus 13.2.2019 lähetetyn sähköpostiviestin poistamisesta asiakirja-aineistosta on hylättävä.

103

Pinxten väittää, ettei hän ole saanut tätä sähköpostiviestiä sääntöjenvastaisesti. Hän katsoo, ettei kyseinen sähköpostiviesti ollut todellisuudessa luottamuksellinen, koska tilintarkastustuomioistuimen menettelysääntöjen mukaan luottamuksellisia tietoja ei saa lähettää sähköpostitse ja koska vastaanottajien kabinettien kaikki jäsenet ovat saaneet tällaisen sähköpostiviestin. Asiakirjan luottamuksellisuus tai sen saaminen sääntöjenvastaisesti ei ole peruste sen asiakirja-aineistosta poistamiselle, jos asiakirja on tarpeen, jotta unionin tuomioistuin voi ratkaista asian, kuten tässä tapauksessa.

104

On syytä muistaa, että unionin oikeudessa vallitseva periaate on vapaan todistusharkinnan periaate, josta seuraa, että hyvissä ajoin esitetyn todisteen tutkittavaksi ottaminen voidaan riitauttaa unionin tuomioistuimissa ainoastaan vetoamalla siihen, että se on saatu sääntöjenvastaisesti (ks. vastaavasti tuomio 26.9.2018, Infineon Technologies v. komissio, C‑99/17 P, EU:C:2018:773, 65 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

105

Tässä yhteydessä unionin tuomioistuin on jo päättänyt poistaa asiakirjan asian asiakirja-aineistosta sillä perusteella, että oli epäselvää, oliko siihen vedonnut asianosainen saanut sen laillisin keinoin (ks. vastaavasti tuomio 17.12.1981, Ludwigshafener Walzmühle Erling ym. v. neuvosto ja komissio, 197/80–200/80, 243/80, 245/80 ja 247/80, EU:C:1981:311, 16 kohta).

106

Sama ratkaisu on omaksuttu tapauksessa, jossa oli kyse kansallisen hallintoviranomaisen sisäiseen käyttöön laatimasta oikeudellisesta lausunnosta, jota se ei ollut toimittanut siihen vedonneelle asianosaiselle ja jonka toimittamiseen tälle asianosaiselle se ei ollut antanut lupaa (määräys 23.3.2007, Stadtgemeinde Frohnleiten ja Gemeindebetriebe Frohnleiten, C-221/06, EU:C:2007:185, 19–23 kohta).

107

Lisäksi unionin tuomioistuin on katsonut, että toimielimen oikeudellisen yksikön antama oikeudellinen lausunto, jota siihen vetoava asianosainen ei ole saanut sääntöjenmukaisesti tältä toimielimeltä, on poistettava asiakirja-aineistosta, jollei ylivoimainen yleinen etu edellytä, että tämä asianosainen esittää kyseisen oikeudellisen lausunnon (ks. vastaavasti määräys 29.1.2009, Donnici v. parlamentti, C-9/08, ei julkaistu, EU:C:2009:40, 17–23 kohta).

108

Vaikka tässä tapauksessa Pinxten kiistää nimenomaisesti tilintarkastustuomioistuimen väitteen, jonka mukaan hän on välttämättä hankkinut 13.2.2019 lähetetyn sähköpostiviestin sääntöjenvastaisesti, hän ei ole esittänyt minkäänlaista selitystä siitä, millä tavoin hän on hankkinut tämän sähköpostiviestin, ja korostaa ainoastaan, että kyseinen sähköpostiviesti oli useiden tilintarkastustuomioistuimen henkilöstön jäsenten saatavilla.

109

Tämä 13.2.2019 lähetetty sähköpostiviesti on tilintarkastustuomioistuimen jäsenten sisäistä viestintää, joka on nimenomaan ehdottoman luottamuksellista.

110

Lisäksi on selvää, ettei tätä sähköpostiviestiä ole lähetetty Pinxtenille, joka ei enää ollut tilintarkastustuomioistuimen jäsen 30.4.2018 lähtien.

111

Näin ollen on syytä epäillä, ettei Pinxten ole saanut kyseistä sähköpostiviestiä laillisin keinoin.

112

Pinxten vetoaa 13.2.2019 lähetettyyn sähköpostiviestiin myös osoittaakseen, että joitakin muita tilintarkastustuomioistuimen jäseniä on kohdeltu häntä edullisemmin.

113

Vaikka tilintarkastustuomioistuin olisi todella kohdellut muita tämän toimielimen jäseniä Pinxteniä edullisemmin heidän tehtäviään hoitaessaan tekemiensä mahdollisten väärinkäytösten osalta, tämä seikka ei kuitenkaan voi missään tapauksessa osoittaa, että Pinxten ei olisi laiminlyönyt SEUT 286 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuja tehtäväänsä kuuluvia velvollisuuksia.

114

Lisäksi unionin tuomioistuimen vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee, että yhdenvertaisen kohtelun periaatteen on mukauduttava siihen, että noudatetaan laillisuusperiaatetta, jonka mukaan kukaan ei voi vedota edukseen jonkun muun hyväksi tapahtuneeseen lainvastaisuuteen (tuomio 10.11.2011, The Rank Group, C-259/10 ja C-260/10, EU:C:2011:719, 62 kohta ja tuomio 13.9.2017, Pappalardo ym. v. komissio, C‑350/16 P, EU:C:2017:672, 52 kohta).

115

Tästä seuraa, että Pinxten ei ole näyttänyt ylivoimaista yleistä etua, joka voisi edellyttää kyseisen asiakirjan esittämistä.

116

Tämän vuoksi on hyväksyttävä tilintarkastustuomioistuimen vaatimus siitä, että vastineen liitteenä B.10 esitetty, 13.2.2019 lähetetty sähköpostiviesti poistetaan asiakirja-aineistosta.

117

Pinxten on aluksi esittänyt neljä väitettä, joiden mukaan tämä kanne on jätettävä tutkimatta ja jotka koskevat SEUT 286 artiklan 6 kohdassa määrätyn menettelyn yhteensopimattomuutta tehokasta oikeussuojaa koskevan oikeuden kanssa, OLAFin tutkimuksen sääntöjenvastaisuutta, tilintarkastustuomioistuimen menettelyn, jossa tämän kanteen nostaminen on hyväksytty, sääntöjenvastaisuutta sekä kanteen nostamiseen liittyvää kohtuutonta viivästystä.

118

Ensimmäisellä oikeudenkäyntiväitteellään Pinxten vetoaa siihen, ettei tässä menettelyssä kunnioiteta hänen oikeuttaan saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa ja ettei hän voi saada asiaansa tutkittavaksi kaksiasteisessa tuomioistuinjärjestelmässä, mikä on vastoi Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 47 artiklaa ja Roomassa 4.11.1950 allekirjoitetun ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (jäljempänä Euroopan ihmisoikeussopimus) seitsemännen lisäpöytäkirjan 2 artiklaa.

119

Vaikka väite kaksiasteisen tuomioistuinjärjestelmän puuttumisesta on jo hylätty 11.7.2006 annetussa tuomiossa komissio v. Cresson (C-432/04, EU:C:2006:455), siinä on Pinxtenin mukaan jätetty toteamatta, että unionin tuomioistuin toimii asiassa kurinpitoviranomaisena eikä tuomioistuimena.

120

Pinxten väittää, että jos tilintarkastustuomioistuimen nostama kanne pitäisi tutkia SEUT 286 artiklan 6 kohdan mukaisesti, hän ei saisi minkäänlaista oikeussuojaa, minkä vuoksi tämä määräys ei voi olla perusteena tilintarkastustuomioistuimen nostamalle kanteelle.

121

Tilintarkastustuomioistuimen mukaan tätä oikeudenkäyntiväitettä ei voida hyväksyä, koska tosiasiallisesti sillä vaaditaan unionin tuomioistuinta toteamaan, että primaarioikeuden määräys on pätemätön. Kyseinen väite on joka tapauksessa jo hylätty 11.7.2006 annetussa tuomiossa komissio v. Cresson (C-432/04, EU:C:2006:455).

122

Kaksiasteisen tuomioistuinjärjestelmän puuttumisesta riittää, kun todetaan, ettei siinä, että SEUT 286 artiklan 6 kohdassa määrätyssä menettelyssä tehdystä unionin tuomioistuimen ratkaisusta ei ole mahdollista valittaa, ole kyse laiminlyönnistä, jolla loukattaisiin tilintarkastustuomioistuimen asianomaisen jäsenen tai entisen jäsenen oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan, sellaisena kuin se on taattu perusoikeuskirjan 47 artiklassa (ks. analogisesti tuomio 11.7.2006, komissio v. Cresson, C-432/04, EU:C:2006:455, 112 ja 113 kohta).

123

Koska Pinxten väittää lisäksi, että hänen oikeudenkäyntiväitteensä eroaa 11.7.2006 annetussa tuomiossa komissio v. Cresson (C-432/04, EU:C:2006:455) tarkastellusta väitteestä siltä osin kuin hän vetoaa oikeussuojan täydelliseen puuttumiseen eikä kaksiasteista tuomioistuinjärjestelmää koskevan oikeuden loukkaamiseen, on korostettava, että unionin tuomioistuin ratkaisee asian tässä menettelyssä Pinxteniä kuultuaan EU- ja EUT-sopimuksilla perustettuna riippumattomana ja puolueettomana tuomioistuimena eikä kurinpitoasiaa ratkaisevana hallintoviranomaisena.

124

Näin ollen se, että unionin tuomioistuin tutkii ensimmäisenä ja viimeisenä oikeusasteena kanneperusteet, joiden mukaan Pinxten on laiminlyönyt tilintarkastustuomioistuimen jäsenen tehtävään kuuluvia velvollisuuksia, riittää varmistamaan Pinxtenille tehokkaan oikeussuojan.

125

Toisella oikeudenkäyntiväitteellään Pinxten vetoaa siihen, että tilintarkastustuomioistuimen kanne perustuu OLAFin kertomukseen ja että tämä kertomus on laadittu sääntöjenvastaisen menettelyn päätteeksi.

126

Pinxtenin mukaan OLAF on laajentanut lainvastaisesti tutkimuksensa kohdetta.

127

Asetuksen N:o 883/2013 7 artiklan 2 kohdasta ilmenee Pinxtenin mukaan nimittäin, että toimielimen tilojen tarkastuksen on perustuttava kirjalliseen toimeksiantoon, jossa mainitaan hyväksyttyyn tutkimukseen, jonka kohde on määritelty tutkimuksen aloittamista koskevassa päätöksessä, liittyvät toimet.

128

OLAF ei näin ollen voi Pinxtenin mukaan suorittaa tarkastusta, jonka tarkoituksena tai vaikutuksena on paljastaa mahdollisia väärinkäytöksiä, joista se ei ollut tietoinen ja jotka eivät kuulu suoritetun tutkimuksen kohteeseen. OLAF ei ole tässä tapauksessa voinut asianmukaisesti laajentaa tutkimuksensa kohdetta Pinxtenin kabinetin tarkastuksessa saatujen tietojen arvioinnin perusteella.

129

Pinxten väittää myös, että OLAF on loukannut hänen oikeuttaan yksityisyyteen. OLAF ei ole vahvistanut sitä, että se olisi jättänyt takavarikoimatta Pinxtenin ja tämän puolustajan välistä kirjeenvaihtoa, joka kuuluu salassapitovelvollisuuden piiriin. OLAF on takavarikoinut yksityisiä asiakirjoja, jotka on nimenomaisesti ilmoitettu yksityisiksi ja koskevat erityisesti asianomaisen henkilön osallistumista metsästysretkille ja hänen omistamansa asunnon vuokrausta.

130

Pinxten väittää vielä, että OLAF ei ole kunnioittanut hänen puolustautumisoikeuksiaan.

131

Ensinnäkin Pinxtenin mukaan on niin, että hänelle ennen OLAFin kertomuksen antamista esitetty yhteenveto tosiseikoista on erittäin suppea, siihen liitettyjä taulukoita ei ole esitetty ymmärrettävästi eikä siihen liittyviä todisteita ole toimitettu ajoissa.

132

Toiseksi tämä kertomus perustuu Pinxtenin mukaan useisiin tosiseikkoihin ja haastatteluihin, joista ei ilmoitettu Pinxtenille OLAFin kuullessa häntä.

133

Kolmanneksi Pinxtenin puolustautumisoikeuksien käyttö oli täysin muodollista, koska hänen puolustuksekseen esittämiään väitteitä ei harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta ole käsitelty vaan ne on ainoastaan toistettu kertomuksen lopussa.

134

Neljänneksi Pinxtenin mukaan hänen entinen avustajansa ei saanut kuulemisensa jälkeen pöytäkirjaa, vaikka OLAF oli velvollinen toimittamaan hänelle siitä jäljennöksen, mikä vahvistaa sen, että OLAF ei ole tutkinut sekä asianomaista henkilöä tukevia että häntä vastaan olevia seikkoja.

135

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että OLAFin tutkimuksen sääntöjenvastaisuutta koskeva väite on tehoton, sillä tämän viraston kertomus ei ole ratkaiseva seikka, johon asian saattaminen unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi perustuu.

136

Toissijaisesti se katsoo, että tämä väite on perusteeton.

137

Tilintarkastustuomioistuin väittää ensinnäkin, että mikään ei estä OLAFia laajentamasta tutkimuksen kohdetta ja että sen on voitava laajentaa tutkimusta, jos toimielimen tiloissa tehdyn tarkastuksen perusteella herää vakavia epäilyjä. Sitä paitsi kyseessä olevaa tutkimusta on laajennettu koskemaan sen alkuperäiseen kohteeseen läheisesti liittyviä epäilyjä.

138

Toiseksi se väittää, että Pinxtenin oikeutta yksityisyyteen on kunnioitettu. Yksikään tämän esittämistä todisteista ei osoita, että OLAF olisi tukeutunut asianajajan ja tämän asiakkaan välisen yhteydenpidon luottamuksellisuuden piiriin kuuluvaan asiakirjaan. Asetuksen N:o 883/2013 4 artiklan 2 kohdan mukaan OLAFilla on oikeus viipymättä saada toimielinten hallussa olevat tiedot ja oikeus ottaa jäljennöksiä niiden hallussa olevista asiakirjoista. Sillä on näin ollen harkintavaltaa, eikä sen toimivaltuuksia voida rajoittaa sillä, että joidenkin asiakirjojen ilmoitetaan olevan ”yksityisiä”.

139

Kolmanneksi tilintarkastustuomioistuin katsoo, että Pinxtenin on näytettävä, että kyseinen menettely olisi voinut johtaa toisenlaiseen lopputulokseen, jos hänen puolustautumisoikeuksiensa väitettyä loukkaamista ei olisi tapahtunut, mitä hän ei ole tehnyt. Joka tapauksessa OLAF on tässä tapauksessa noudattanut velvollisuuksiaan toimittamalla riittävän yhteenvedon tosiseikoista, jotta Pinxten on voinut esittää huomautuksensa, kuten hän on tehnytkin. Lisäksi Pinxtenillä oli myös tilaisuus esittää tilintarkastustuomioistuimen sisäisen menettelyn kuluessa puolustuksensa OLAFin koko kertomuksen osalta. OLAFilla ei ollut velvollisuutta toimittaa Pinxtenin entiselle avustajalle pöytäkirjaa, sillä häntä kuultiin todistajana.

140

Aluksi on tutkittava tilintarkastustuomioistuimen väite, jonka mukaan asiassa ei ole tarpeen arvioida OLAFin tutkimuksen sääntöjenmukaisuutta, koska OLAFin kertomus ei ole ratkaiseva seikka, johon asian saattaminen unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi SEUT 286 artiklan 6 kohdan nojalla perustuu.

141

Tältä osin on todettava, että tilintarkastustuomioistuimen kanteensa tueksi esittämissä viidessä kanneperusteessa toistetaan OLAFin kertomuksessaan esittämiä toteamuksia.

142

Näiden kanneperusteiden perusteltavuuden osoittamiseksi tilintarkastustuomioistuin esittää todisteita, jotka muodostuvat suurelta osin OLAFin tutkimuksensa kuluessa takavarikoimista ja sen kertomuksen liitteenä esitetyistä asiakirjoista. Kannekirjelmän liitteen A.37, johon tilintarkastustuomioistuin viittaa hyvin laajasti kirjelmissään, ilmoitetaan nimenomaisesti muodostuvan ”tilintarkastustuomioistuimen presidentille 2.7.2018 toimitetun OLAFin kertomuksen liitteistä”.

143

Vastauksenaan unionin tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin siitä, miksi tilintarkastustuomioistuin oli tarkistanut alkuperäistä arviointiaan Pinxtenille maksettujen virkamatkakulujen, edustus- ja vastaanottokulujen sekä päivärahojen sääntöjenmukaisuudesta, kyseinen toimielin selitti, että sen uusi arviointi perustui OLAFin tutkimuksensa aikana takavarikoimiin todisteisiin.

144

Tässä tilanteessa on katsottava, että tämän kanteen tutkittavaksi ottaminen ei riipu OLAFin tutkimuksen sääntöjenmukaisuudesta.

145

Tämän tutkimuksen mahdollinen sääntöjenvastaisuus voisi merkitä sitä, että kaikki tilintarkastustuomioistuimen kanteensa tueksi esittämät todisteet tai osa niistä on hankittu sovellettavien oikeussääntöjen vastaisesti, mikä edellyttäisi unionin tuomioistuimen ratkaisevan, onko tällä sääntöjenvastaisuudella vaikutuksia näiden todisteiden tutkittavaksi ottamiseen esillä olevassa menettelyssä.

146

Ennen kuin otetaan kantaa tilintarkastustuomioistuimen esittämiin perusteisiin, on näin ollen tarpeen arvioida, ovatko Pinxtenin väitteet OLAFin tutkimuksen sääntöjenvastaisuudesta perusteltuja.

147

Tarkasteltaessa ensinnäkin väitettä, jonka mukaan OLAFin tutkimuksen kohdetta on laajennettu lainvastaisesti, on korostettava, että OLAFilla on asetuksen N:o 883/2013 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla oikeus saada unionin toimielinten hallussa olevat merkitykselliset tiedot ja päästä niiden toimitiloihin.

148

Tämän asetuksen 4 artiklan 1 ja 2 kohdan perusteella tätä toimivaltuutta voidaan käyttää ainoastaan sisäisen tutkimuksen yhteydessä ja tässä asetuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

149

Saman asetuksen 5 artiklan 1 kohdan mukaan OLAFin pääjohtaja voi aloittaa tutkimuksen, kun on riittävä epäily petoksesta, lahjonnasta tai unionin taloudellisia etuja vahingoittavasta muusta laittomasta toiminnasta.

150

Lisäksi asetuksen N:o 883/2013 7 artiklan 2 kohdassa säädetään, että OLAFin henkilöstö suorittaa toimielimen tilojen tarkastuksen esitettyään kirjallisen valtuutuksen, josta käy erityisesti ilmi tutkimuksen kohde ja tarkoitus, tutkimuksen suorittamisen oikeusperustat ja niihin perustuvat tutkintavaltuudet.

151

Tästä seuraa, että OLAFin suorittama toimielimen tilojen tarkastus ilman, että sillä olisi etukäteen hallussaan tietoja, joiden perusteella se voi perustellusti epäillä toimivaltaansa kuuluvaa laitonta toimintaa, olisi sääntöjenvastainen ja että tällaisella tarkastuksella on pyrittävä keräämään näyttöä epäillystä laittomasta toiminnasta (ks. analogisesti tuomio 25.6.2014, Nexans ja Nexans France v. komissio, C‑37/13 P, EU:C:2014:2030, 37 kohta).

152

Asetuksen N:o 883/2013 4, 5 ja 7 artiklasta ei sitä vastoin ilmene, että OLAF ei saisi ottaa huomioon toimielimen tilojen sääntöjenmukaisessa tarkastuksessa sattumalta paljastuneita seikkoja, joista käy ilmi sen toimivaltaan kuuluva laiton toiminta, joka ei ollut sen tiedossa ennen tätä tarkastusta ja joka poikkeaa tutkimuksen, jonka yhteydessä kyseinen tarkastus suoritettiin, kohteena alun perin olleesta laittomasta toiminnasta.

153

Pinxtenin esittämä tulkinta OLAFin toimintaa sääntelevistä säännöistä johtaisi lisäksi siihen, että OLAFin tutkimuksen yhteydessä paljastuneen laittoman toiminnan harjoittajat jäisivät käytännössä rankaisematta ilman, että tällainen seuraus olisi tarpeen OLAFille annettujen tutkintavaltuuksien väärinkäytön estämiseksi tai asianomaisen henkilön puolustautumisoikeuksien turvaamiseksi, mikä voisi vaarantaa asetuksen N:o 883/2013 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tavoitteen, jona on tehostaa petosten, lahjonnan ja unionin taloudellisia etuja vahingoittavan muun laittoman toiminnan torjuntaa, toteutumisen.

154

Kun toimielimen tilojen sääntöjenmukainen tarkastus johtaa siihen, että OLAFille paljastuu sattumalta seikkoja, jotka herättävät riittävän epäilyn sen toimivaltaan kuuluvasta laittomasta toiminnasta, joka poikkeaa tutkimuksen, jonka yhteydessä tämä tarkastus suoritettiin, kohteena alun perin olleesta laittomasta toiminnasta, OLAFin on, jos se aikoo tutkia asiaa selvittääkseen niiden tietojen paikkansapitävyyden, jotka se on sattumalta saanut tietoonsa tässä tarkastuksessa, tai täydentääkseen näitä tietoja, aloitettava uusi tutkimus (ks. analogisesti tuomio 17.10.1989, Dow Benelux v. komissio, 85/87, EU:C:1989:379, 19 kohta ja tuomio 15.10.2002, Limburgse Vinyl Maatschappij ym. v. komissio, C‑238/99 P, C‑244/99 P, C‑245/99 P, C‑247/99 P, C‑250/99 P–C‑252/99 P ja C‑254/99 P, EU:C:2002:582, 301 kohta) tai tarvittaessa laajennettava tutkimuksensa alkuperäistä kohdetta, jos sattumalta paljastunut laiton toiminta liittyy siinä määrin alkuperäisen tutkimuksen kohteena olleeseen toimintaan, että niitä on perusteltua tutkia samassa tutkimusmenettelyssä.

155

Tässä tapauksessa Pinxten ei kiistä sisäisen tutkimuksen aloittamista koskevan päätöksen, jonka OLAFin pääjohtaja teki tilintarkastustuomioistuimen toimittamien tietojen perusteella, sääntöjenmukaisuutta eikä myöskään OLAFin tilintarkastustuomioistuimen tiloissa 20.11.2017 tämän tutkimuksen yhteydessä suorittaman tarkastuksen sääntöjenmukaisuutta.

156

Pinxten ei liioin väitä, että OLAFille tässä tarkastuksessa paljastuneet seikat eivät olisi voineet herättää riittävää epäilyä OLAFin toimivaltaan kuuluvasta laittomasta toiminnasta.

157

Näin ollen se, että OLAFin päätös laajentaa tutkimusta, joka oli alun perin aloitettu unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvista väärinkäytöksistä, joihin Pinxten liittyi, tilintarkastustuomioistuimen varojen käytössä ja sovellettavien sääntöjen vastaisesti tehdyillä tai hyväksytyillä virkamatkoilla, koskemaan mahdollisia eturistiriitoja ja muita SEUT 285 ja SEUT 286 artiklan sekä vuoden 2012 menettelysääntöjen rikkomisia perustuu 20.11.2017 suoritetussa tarkastuksessa paljastuneisiin seikkoihin, ei merkitse tämän päätöksen sääntöjenvastaisuutta.

158

Pinxtenin yksityisyyttä koskevan oikeuden loukkaamista koskevien väitteiden osalta on todettava, että tämän menettelyn kohteen perusteella unionin tuomioistuimen ei ole tässä tapauksessa otettava kantaa kyseisen oikeuden loukkaamiseen, johon OLAF olisi voinut syyllistyä tutkimuksensa aikana, vaan ainoastaan kyseisen oikeuden väitettyyn loukkaamiseen, joka liittyy tilintarkastustuomioistuimen tämän kanteen tueksi esittämien todisteiden hankkimiseen. OLAFin mahdolliset menettelylliset sääntöjenvastaisuudet sen hankkiessa todisteita voivat nimittäin vaikuttaa tämän kanteen tutkimiseen ainoastaan, jos kanteessa vedotaan OLAFin lainvastaisesti saamiin todisteisiin.

159

Tältä osin on aluksi todettava, että Pinxten ei ole yksilöinyt tilintarkastustuomioistuimen esittämistä todisteista yhtään asiakirjaa, johon sovellettaisiin asianajajan ja tämän asiakkaan välisen yhteydenpidon luottamuksellisuuden periaatetta.

160

Näin ollen se, ettei OLAF ole vahvistanut, ettei se ole takavarikoinut mitään Pinxtenin ja tämän asianajajan välisestä kirjeenvaihdosta, jos se olisi näytetty toteen, on tässä tapauksessa merkityksetöntä.

161

Todisteista, jotka koskevat Pinxtenin osallistumista metsästysretkille, on todettava, että tilintarkastustuomioistuin on esittänyt unionin tuomioistuimelle tätä toimintaa koskevia asiakirjoja, jotka liittyvät suoraan useisiin tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä tehtyihin virkamatkoihin.

162

Huolimatta siitä, että näitä asiakirjoja on säilytetty kansiossa, joka on nimenomaisesti ilmoitettu ”yksityiseksi”, niiden ei voida katsoa liittyvän Pinxtenin täysin yksityiseen toimintaan, koska niillä on yhteys tällaisiin virkamatkoihin.

163

Lisäksi tämän tuomion 158 kohdassa esitetystä toteamuksesta ilmenee, ettei tässä oikeudenkäynnissä ole tarpeen ottaa kantaa Pinxtenin väitteeseen, jonka mukaan OLAF olisi vienyt tai kopioinut myös useita asiakirjoja, jotka liittyvät metsästysretkiin, joita matkamääräykset eivät koskeneet.

164

On vielä tosin paikallaan todeta, että 20.11.2014 päivätty kirje, jonka Pinxten osoitti unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle tarjotakseen hänelle vuokralle asuntoa Brysselissä (Belgia), liittyi Pinxtenin yksityisomaisuuden hallinnointiin ja että se, että OLAF on liittänyt asiakirja-aineistoon jäljennöksen tästä kirjeestä, rajoittaa siten Pinxtenin oikeutta perusoikeuskirjan 7 artiklassa taattuun yksityiselämän kunnioittamiseen.

165

Sitä, miten OLAF voi käyttää tätä asiakirjaa, on kuitenkin rajoitettu ja säännelty lailla, koska sitä voidaan käyttää ainoastaan OLAFin tutkimuksen ja tämän tutkimuksen seurauksena aloitettujen menettelyjen yhteydessä.

166

Pinxtenin esittämillä väitteillä ei näin ollen voida osoittaa tässä oikeudenkäynnissä, että OLAF olisi loukannut lainvastaisesti hänen oikeuttaan yksityiselämän kunnioittamiseen.

167

Tarkasteltaessa väitettä Pinxtenin puolustautumisoikeuksien loukkaamisesta on huomattava, että perusoikeuskirjan 41 artiklan 2 kohdan a alakohdassa määrätään, että hyvää hallintoa koskevaan oikeuteen sisältyy erityisesti jokaisen oikeus tulla kuulluksi ennen kuin häntä vastaan ryhdytään yksittäiseen toimenpiteeseen, joka vaikuttaa häneen epäedullisesti.

168

Tämä periaate on pantu täytäntöön asetuksen N:o 883/2013 9 artiklan 4 kohdalla, jonka mukaan OLAFin on lähtökohtaisesti tutkimuksen valmistuttua ja ennen asianomaista henkilöä nimeltä mainitsevia päätelmiä annettava asianomaiselle henkilölle tilaisuus esittää huomautuksia itseään koskevista tosiseikoista.

169

Lisäksi oikeuskäytännössä on katsottu SEUT 286 artiklan 6 kohdassa määrättyä menettelyä vastaavan komission jäsentä koskevan menettelyn yhteydessä, että oli tarkistettava, ilmoitettiinko kyseiselle komission jäsenelle ajoissa häntä vastaan esitetyt väitteet ja oliko hänellä tilaisuus tulla kuulluksi (tuomio 11.7.2006, komissio v. Cresson, C-432/04, EU:C:2006:455, 105 kohta). Tällainen velvollisuus on asetettu myös työjärjestyksen 4 artiklan 2 ja 3 kohdassa.

170

Vaikka sekä OLAFin että tilintarkastustuomioistuimen on noudatettava velvollisuuksiaan, tämän toimielimen asianomaisen jäsenen tai entisen jäsenen oikeutta tulla kuulluksi on arvioitava SEUT 286 artiklan 6 kohdassa määrätyssä menettelyssä kokonaisvaltaisesti, koska ei voida pitää poissuljettuna, että tilintarkastustuomioistuin on antanut tälle jäsenelle tai entiselle jäsenelle riittävän mahdollisuuden tulla kuulluksi niistä seikoista, joista hän ei olisi voinut tosiasiallisesti esittää huomautuksiaan ennen OLAFin kertomuksen antamista.

171

Tässä tapauksessa on selvää, että OLAF on kuullut Pinxteniä suullisesti 22.12.2017, että OLAFin ja Pinxtenin asianajajan välillä on käyty useaan otteeseen kirjeenvaihtoa ja että viimeksi mainittu on voinut tutkimuksen päätteeksi laaditun tosiseikkoja koskevan yhteenvedon saatuaan osoittaa OLAFille kirjallisen asiakirjan, jolla pyritään kiistämään tässä yhteenvedossa esitetyt väitteet.

172

Tämän jälkeen Pinxten sai 5.10.2018 tiedoksi OLAFin kertomuksen ja tilintarkastustuomioistuimen presidentin tämän toimielimen jäsenille osoittaman alustavan kertomuksen. Pinxten saattoi ottaa kantaa näihin kertomuksiin sekä kirjallisia huomautuksia toimittamalla että tilintarkastustuomioistuimessa pidetyssä kuulemistilaisuudessa.

173

Vaikka Pinxten väittää tässä yhteydessä, että OLAFin tutkimukseen liittyy neljä erillistä tämän tuomion 131–134 kohdassa mainittua sääntöjenvastaisuutta, joiden vuoksi OLAF ei voinut tosiasiallisesti kuulla häntä, hän ei ole esittänyt yhtään väitettä osoittaakseen, ettei hän voinut esittää tilintarkastustuomioistuimelle riittävällä tavalla kantaansa tietyistä häntä vastaan todetuista seikoista ennen OLAFin kertomuksen antamista.

174

Tässä tilanteessa Pinxtenin esittämillä väitteillä ei voida osoittaa tässä oikeudenkäynnissä, että hänen puolustautumisoikeuksiaan olisi loukattu.

175

Tästä seuraa, että kaikki Pinxtenin OLAFin tutkimuksen sääntöjenvastaisuudesta esittämät väitteet on hylättävä ja ettei tämän kanteen ratkaisemiseksi ole siten tarpeen ottaa kantaa siihen, voidaanko lainvastaisesti hankittuihin todisteisiin vedota SEUT 286 artiklan 6 kohdassa määrätyssä menettelyssä.

176

Kolmannella oikeudenkäyntiväitteellään Pinxten vetoaa siihen, että hänen vastustuksestaan huolimatta häntä kuultiin tilintarkastustuomioistuimessa tämän toimielimen pääsihteerin ja oikeudellisen yksikön päällikön läsnä ollessa, vaikka työjärjestyksen soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen 49 artiklan 3 kohdassa edellytetään, että SEUT 286 artiklan 6 kohtaan perustuvan kanteen nostamista edeltävässä tämän toimielimen jäsenen kuulemistilaisuudessa ei ole tulkkausta eikä tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöä.

177

Pinxtenin mukaan tämän henkilöstön läsnäolo on voinut vaikuttaa asian käsittelyyn, kun otetaan erityisesti huomioon tilintarkastustuomioistuimen pääsihteerin vastuu tämän toimielimen harjoittaman valvonnan riittämättömyydestä sekä sen oikeudellisen yksikön päällikön ”yllättävä” asema tutkimuksen aikana.

178

Pinxten katsoo, ettei riittävän moni tilintarkastustuomioistuimen jäsen ole äänestänyt tämän kanteen nostamisen puolesta.

179

Työjärjestyksen 4 artiklan 4 kohdassa edellytetään näiden jäsenten neljän viidesosan enemmistöä eli 23:a jäsentä, jotta SEUT 286 artiklan 6 kohtaan perustuvan kanteen nostaminen hyväksytään. Näistä jäsenistä ainoastaan 22 äänesti tämän kanteen nostamisen puolesta.

180

Vaikka tilintarkastustuomioistuimen kaksi jäsentä jääväsi itsensä, Pinxtenin mukaan tällä seikalla ei ole merkitystä. Koska työjärjestyksen 4 artiklan 4 kohdassa edellytetään määräenemmistöä, joka lasketaan suhteessa näiden jäsenten kokonaismäärään, itsensä jäävänneiden tilintarkastustuomioistuimen jäsenten tilanne on hänen mukaansa rinnastettavissa tämän toimielimen äänestämästä pidättäytyneiden jäsenten tilanteeseen.

181

Tilintarkastustuomioistuin epäilee tämän kanteen nostamisesta unionin tuomioistuimessa tehtyä päätöstä koskevien Pinxtenin väitteiden tehokkuutta, koska tätä päätöstä ei voida rinnastaa toimeen, jolla asia saatetaan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi, kuten 9.9.2005 annetusta määräyksestä komissio v. Cresson (C-432/04, ei julkaistu, EU:C:2005:539) käy ilmi.

182

Tilintarkastustuomioistuimen mukaan sen pääsihteeri osallistuu joka tapauksessa kaikkiin tämän toimielimen kokouksiin laatiakseen pöytäkirjan työjärjestyksen 23 artiklan ja työjärjestyksen soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen 39 artiklan mukaisesti. Lisäksi näiden soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen 50 artiklan 1 kohdan perusteella tilintarkastustuomioistuin on voinut antaa pöytäkirjan laatimisen nimeämänsä henkilön tehtäväksi. Tätä toimivaltaa käytettiin 12.2.2015 tämän tehtävän antamiseksi sen oikeudellisen yksikön päällikölle.

183

Tilintarkastustuomioistuimen mukaan SEUT 286 artiklan 6 kohtaan perustuvan kanteen nostamiseksi edellytetty määräenemmistö on laskettava tilintarkastustuomioistuimen jäsenten kokonaismäärän perusteella, ja tässä kokonaismäärässä ei oteta huomioon asianomaista jäsentä ja itsensä jäävänneitä henkilöitä. Työjärjestyksessä ei ole tosin määrätty tapauksesta, jossa tämän toimielimen jäsenet ovat eturistiriitatilanteessa. Jos näiden jäsenten katsottaisiin pidättäytyvän äänestämästä, he kuitenkin tosiasiallisesti osallistuisivat päätöksentekomenettelyyn, josta heidät pitäisi sulkea pois.

184

Aluksi on korostettava, että kun unionin tuomioistuimelle esitetään oikeudenkäyntiväite, jonka mukaan on rikottu sääntöjä, jotka koskevat tilintarkastustuomioistuimen päätöstä nostaa SEUT 286 artiklan 6 kohtaan perustuva kanne, sen on ratkaistava tämä väite ennen kuin se tarvittaessa tutkii, onko tämä kanne perusteltu.

185

Tällaista oikeudenkäyntiväitettä ei voida hylätä tukeutumalla 9.9.2005 annetun määräyksen komissio v. Cresson (C-432/04, ei julkaistu, EU:C:2005:539) 4 kohdassa esitettyyn toteamukseen, jonka mukaan EY 213 artiklan 2 kohtaan perustuvan kanteen yhteydessä komission päätöstä asian saattamisesta yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi ei voida rinnastaa toimeen, jolla asia saatetaan sen käsiteltäväksi.

186

Tämä toteamus, jonka tarkoituksena oli ainoastaan vahvistaa, että yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi oli saatettu vain kyseisessä kanteessa esitetyt seikat ja ettei sen ollut siten otettava huomioon perusteluja, joiden vuoksi komissio piti tarkoituksenmukaisena saattaa asia yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi, ei merkitse sitä, että kyseisen kanteen nostamista koskevan päätöksen mahdollisella sääntöjenvastaisuudella ei olisi vaikutusta sen tutkittavaksi ottamiseen.

187

Näin ollen on tutkittava Pinxtenin väitteet, jotka koskevat tämän kanteen nostamisen hyväksymiseksi tilintarkastustuomioistuimessa käydyn menettelyn sääntöjenvastaisuutta.

188

Ensinnäkin tilintarkastustuomioistuimessa järjestetyn Pinxtenin kuulemisen osalta on todettava työjärjestyksen 4 artiklan 1, 3 ja 4 kohdasta ilmenevän, että jos tilintarkastustuomioistuin toteaa, että yksi sen jäsenistä ei tilintarkastustuomioistuimelle toimitettujen tietojen perusteella enää täytä tehtävänsä edellyttämiä vaatimuksia tai siihen kuuluvia velvollisuuksia, tätä jäsentä kehotetaan antamaan tälle toimielimelle suullinen selvitys ennen kuin kyseinen toimielin tekee päätöksen siitä, onko asia saatettava unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi hänen erottamisekseen tai hänen eläkettä tai muita vastaavia etuuksia koskevien oikeuksiensa epäämiseksi.

189

Työjärjestyksen soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen 8 artiklassa täsmennettiin, että työjärjestyksen 4 artiklassa tarkoitetun menettelyn yhteydessä pidetyt kokoukset ovat näiden soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen 49 artiklassa tarkoitettuja suljetuin ovin pidettäviä istuntoja.

190

Tällaisissa istunnoissa ei ole kyseisten soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen 49 artiklan 3 kohdan mukaan tulkkausta eikä tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöä, jollei tämän toimielimen aiemmassa kokouksessa ole toisin päätetty.

191

Näistä määräyksistä ilmenee, että Pinxteniä olisi pitänyt kuulla pelkästään tilintarkastustuomioistuimen jäsenten läsnä ollessa.

192

Tätä johtopäätöstä ei voida kyseenalaistaa tilintarkastustuomioistuimen väitteellä, jonka mukaan tämän toimielimen pääsihteerin läsnäolo tässä kuulemisessa oli kuitenkin perusteltua, koska hänen tehtävänään oli laatia pöytäkirja suljetuin ovin pidetystä istunnosta, jonka aikana kyseinen kuuleminen järjestettiin, ja avustaa kyseisen toimielimen presidenttiä.

193

Työjärjestyksen 23 artiklassa kylläkin määrätään, että kustakin tilintarkastustuomioistuimen istunnosta laaditaan pöytäkirja. Lisäksi tämän työjärjestyksen soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen 39 artiklan 1 kohdassa määrättiin, että tilintarkastustuomioistuimen pääsihteerin vastuulla on muun muassa laatia tämän toimielimen kokouspöytäkirjaluonnokset ja avustaa tilintarkastustuomioistuimen presidenttiä tämän toimielimen kokousten valmistelussa ja varmistaa, että menettelyjä noudatetaan. Vastaavasti näiden soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen 50 artiklan 1 kohdassa täsmennettiin, että kustakin tilintarkastustuomioistuimen istunnosta pöytäkirjaluonnoksen laatii tämän toimielimen pääsihteeri tai muu tähän tehtävään nimitetty henkilö.

194

Edellisessä kohdassa mainituista määräyksistä ei kuitenkaan ilmene, että tilintarkastustuomioistuimen pääsihteerin oli välttämättä oltava läsnä tämän toimielimen suljetuin ovin pidetyssä istunnossa, jonka kuluessa Pinxteniä kuultiin, voidakseen laatia tästä istunnosta pöytäkirjan, koska joku tilintarkastustuomioistuimen jäsenistä olisi tarvittaessa voitu kyseisten soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen 50 artiklan 1 kohdan mukaisesti määrätä laatimaan kyseisen istunnon pöytäkirja.

195

On myös korostettava, että työjärjestyksen soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen 49 artiklan 3 kohta oli erityissääntö, jolla poikettiin tilintarkastustuomioistuimen istuntojen järjestämistä koskevista yleisistä menettelysäännöistä erityisesti tämän toimielimen jäsenten välisen täysin vapaan keskustelun varmistamiseksi.

196

Näin ollen säännöillä, joilla tilintarkastustuomioistuimen pääsihteerille annetaan yleinen tehtävä avustaa tämän toimielimen presidenttiä, ei voida perustella tämän pääsihteerin läsnäoloa kyseisen toimielimen suljetuin ovin pidetyssä istunnossa, varsinkaan kun työjärjestyksen soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen 49 artiklan 3 kohdassa määrättiin erityisestä menettelystä, jolla tämän saman toimielimen henkilöstön jäsenen läsnäolo suljetuin ovin pidettävässä istunnossa voidaan sallia ja johon tilintarkastustuomioistuimen ei ole väitetty turvautuneen tässä tapauksessa.

197

Tässä tilanteessa tilintarkastustuomioistuimen oikeudellisen yksikön päällikön läsnäoloa kyseisessä suljetuin ovin pidetyssä istunnossa ei voitu perustella myöskään sillä, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan työjärjestyksen soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen 50 artiklan 1 kohdan perusteella 12.2.2015 tehdyllä päätöksellä hänelle oli annettu tehtäväksi laatia tilintarkastustuomioistuimen istuntojen pöytäkirjaluonnokset.

198

Tämän suljetuin ovin pidetyn istunnon kirjalliseen muotoon saatetusta tallenteesta ilmenee, että tilintarkastustuomioistuimen presidentti ei ollut perustellut tämän toimielimen oikeudellisen yksikön päällikön läsnäoloa tällä tehtävällä vaan viittaamalla hänen neuvonantajan asemaansa.

199

Vaikka edellä esitetystä ilmenee, että tilintarkastustuomioistuimen pääsihteerin ja oikeudellisen yksikön päällikön läsnäolo tämän toimielimen suljetuin ovin pidetyssä istunnossa, jonka kuluessa Pinxteniä kuultiin, oli sääntöjenvastaista, unionin tuomioistuimen vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee, että tällainen sääntöjenvastaisuus voisi olla ratkaisevaa vain, jos Pinxten osoittaisi, että menettely tilintarkastustuomioistuimessa olisi voinut johtaa toisenlaiseen tulokseen ilman kyseistä sääntöjenvastaisuutta (ks. analogisesti tuomio 4.4.2019, OZ v. EIP, C‑558/17 P, EU:C:2019:289, 76 kohta ja tuomio 4.6.2020, C.F. (Verotarkastus), C-430/19, EU:C:2020:429, 35 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

200

Pinxten ei kuitenkaan ole näyttänyt, miten näiden tilintarkastustuomioistuimen henkilöstön jäsenten, jotka eivät tämän suljetuin ovin pidetyn istunnon kirjalliseen muotoon saatetusta tallenteesta ilmenevällä tavalla käyttäneet puheenvuoroa tässä istunnossa, läsnäolo olisi voinut vaikuttaa saman istunnon kulkuun tai varsinkaan tämän toimielimen lopulta tekemään päätökseen.

201

Vaikka Pinxten väittää, että tilintarkastustuomioistuimen pääsihteeri voi joutua vastuuseen laiminlyönneistä tämän toimielimen menojen valvonnassa, joka hänen tehtävänään on varmistaa, on erityisesti todettava, että kyseisen suljetuin ovin pidetyn istunnon tarkoituksena oli yksinomaan antaa Pinxtenille mahdollisuus ottaa kantaa tekoihin, joihin hänen väitettiin syyllistyneen.

202

Lisäksi tilintarkastustuomioistuimen oikeudellisen yksikön päällikön asenteeseen tutkimuksen aikana kohdistuva kritiikki perustuu olennaisesti Pinxtenin autonkuljettajan sanelemaksi väitettyyn ja Pinxtenin esittämään kirjeen luonnokseen, jonka osalta on selvää, ettei tämä autonkuljettaja ole allekirjoittanut sitä. Pinxten ei näin ollen ole osoittanut oikeudellisesti riittävällä tavalla, että tilintarkastustuomioistuimen oikeudellisen yksikön päällikön läsnäolo kyseisessä suljetuin ovin pidetyssä istunnossa olisi voinut kyseisen henkilöstön jäsenen asenteen vuoksi vaikuttaa tämän istunnon kulkuun.

203

Siltä osin kuin kyse on tilintarkastustuomioistuimessa suoritetusta äänestyksestä, jonka perusteella tämä kanne päätettiin nostaa, työjärjestyksen 4 artiklan 4 kohdassa määrätään, että tämä päätös oli tehtävä salaisella lippuäänestyksellä tämän toimielimen neljän viidesosan jäsenten enemmistöllä.

204

Vaikka kyseisessä määräyksessä määrätään niin ikään, että tilintarkastustuomioistuimen asianomainen jäsen ei osallistu äänestykseen, tällä säännöllä ei ole merkitystä tässä tapauksessa, koska kyseinen päätös tehtiin ajankohtana, jona Pinxten ei ollut enää kyseisen toimielimen jäsen.

205

Kuten julkisasiamies tuo esille ratkaisuehdotuksensa 90 kohdassa, työjärjestyksen 4 artiklan 4 kohdassa ja sen 25 artiklan 3 kohdassa käytettyjen sanamuotojen vertailu osoittaa, että tällaisen päätöksen tekemiseksi vaadittu enemmistö oli laskettava tilintarkastustuomioistuimen jäsenten kokonaismäärän eikä tämän toimielimen kyseessä olevassa istunnossa läsnä olevien jäsenten määrän perusteella.

206

Perusoikeuskirjan 41 artiklan 1 kohdassa määrätään muun muassa, että jokaisella on oikeus siihen, että unionin toimielimet, elimet ja laitokset käsittelevät hänen asiansa puolueettomasti.

207

Unionin tuomioistuimen vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee, että unionin toimielinten, elinten ja laitosten on noudatettava puolueettomuusvaatimusta, jolla on kaksi osaa eli yhtäältä subjektiivinen puolueettomuus, jonka mukaan yhdelläkään kyseessä olevan toimielimen jäsenistä ei saa olla ennakolta määritettyä kantaa tai henkilökohtaisia ennakkoluuloja, ja toisaalta objektiivinen puolueettomuus, jonka mukaan toimielimen on annettava riittävät takeet, jotta kaikki perustellut epäilyt mahdollisista ennakkoluuloista voidaan sulkea pois (ks. vastaavasti tuomio 27.3.2019, August Wolff ja Remedia v. komissio, C‑680/16 P, EU:C:2019:257, 27 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

208

Tämän vaatimuksen noudattamisen varmistamiseksi tilintarkastustuomioistuimen jäsenten, jotka eivät voi osallistua puolueettomasti sen jäsentä tai entistä jäsentä koskevan asian mahdollista saattamista unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi koskevaan menettelyyn muun muassa sen vuoksi, että heillä on henkilökohtainen yhteys asianomaiseen jäseneen tai entiseen jäseneen, on voitava varmistua siitä, etteivät he vaikuta tämän menettelyn lopputulokseen, ja tässä tarkoituksessa voitava jäävätä itsensä.

209

Vaikka työjärjestyksen 4 artiklan 4 kohdan tulkittaisiin edellyttävän, että tässä määräyksessä vaadittu enemmistö lasketaan erottamatta tilintarkastustuomioistuimen jäsenten kokonaismäärästä itsensä jäävänneiden jäsenten määrää, tosiasiallisesti heidän päätöksensä jäävätä itsensä vaikuttaisi mahdollisesti ratkaisevasti kyseisessä määräyksessä tarkoitetun menettelyn lopputulokseen.

210

Kun otetaan lisäksi huomioon samassa määräyksessä vaadittu enemmistö, tällainen tulkinta tekisi käytännössä tämän menettelyn aloittamisesta erittäin vaikeaa tai jopa mahdotonta, jos tietty määrä tämän toimielimen jäsenistä on katsonut joutuvansa jääväämään itsensä.

211

Työjärjestyksen 4 artiklan 4 kohtaa on näin ollen tulkittava perusoikeuskirjan 41 artiklan 1 kohdan mukaisesti siten, että ensin mainitussa määräyksessä edellytetty tilintarkastustuomioistuimen neljän viidesosan jäsenten enemmistö on laskettava tämän toimielimen niiden jäsenten kokonaismäärän perusteella, jotka ovat laillisesti voineet osallistua kyseiseen äänestykseen puolueettomuusvaatimusta noudattamatta jättämättä.

212

Tässä tapauksessa on selvää, että kaksi tilintarkastustuomioistuimen jäsentä on varmistaakseen tämän vaatimuksen noudattamisen jäävännyt itsensä syistä, joita ei ole riitautettu.

213

Näin ollen tilintarkastustuomioistuimen 22 jäsenen tämän kanteen nostamista puoltava ääni riitti työjärjestyksen 4 artiklan 4 kohdassa vaadittuun enemmistöön.

214

Tästä seuraa, että Pinxtenin väitteet, jotka koskevat tämän kanteen nostamisen hyväksymiseksi tilintarkastustuomioistuimessa käydyn menettelyn sääntöjenvastaisuutta, on hylättävä.

215

Neljännellä oikeudenkäyntiväitteellään Pinxten katsoo, että tilintarkastustuomioistuin ei ole noudattanut perusoikeuskirjan 41 artiklan 1 kohtaan kirjattua kohtuullisessa ajassa toimimista koskevaa periaatetta, kun se on kyseenalaistanut Pinxtenin vuodesta 2006 esittämien maksupyyntöjen sääntöjenmukaisuuden, vaikka tällä toimielimellä on näiden pyyntöjen esittämisestä lähtien ollut kaikki tarvittavat tiedot voidakseen varmistua siitä, että kyseiset pyynnöt olivat oikeutettuja, tai päättääkseen hankkia asiaan selvennystä.

216

Pinxtenin mukaan oikeusvarmuuden periaate edellyttää analogisesti unionin varainhoitosääntöjen ja niitä koskevan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön kanssa, että toimielin toimittaa maksukehotuksen määräajassa, joka on normaalisti korkeintaan viisi vuotta siitä, kun tämä toimielin on voinut vedota saatavaansa, ja jota voidaan kuitenkin lyhentää tai pidentää olosuhteiden mukaan.

217

Pinxtenin mukaan tässä tapauksessa ei ole lisäksi tarpeen osoittaa, että kohtuullisen ajan ylittäminen on vaikuttanut unionin toimen sisältöön, sillä tällä kanteella ei vaadita tällaisen toimen kumoamista. Tässä yhteydessä pitää hänen mukaansa katsoa, että tilintarkastustuomioistuin on menettänyt oikeuden vedota kaikkiin perusteisiin, jotka koskevat yli kolme vuotta tai ainakin yli viisi vuotta aiempaa aikaa kuin 5.10.2018, jolloin tämän toimielimen presidentti esitti sen jäsenille alustavan kertomuksen.

218

Tilintarkastustuomioistuimen mukaan asia on saatettu unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi kohtuullisessa ajassa. Se on nimittäin voinut aloittaa tämän menettelyn vasta saatuaan OLAFin kertomuksen 2.7.2018. Väitettyjen väärinkäytösten laajuuden vuoksi kahdeksan kuukautta tästä päivämäärästä lukien ei ole kohtuuton aika. Lisäksi se katsoo, että saatavien perintää koskevia vanhentumissääntöjä ei voida ulottaa koskemaan esillä olevaa menettelyä.

219

Oikeuskäytännöstä ilmenee, että tilintarkastustuomioistuimen on vältettävä viivyttämästä loputtomasti SEUT 286 artiklan 6 kohtaan perustuvan kanteen nostamista oikeusvarmuuden perusvaatimuksen noudattamiseksi ja ollakseen loukkaamatta asianomaisen henkilön puolustautumisoikeuksia lisäämällä vaikeuksia tässä kanteessa esitettyjen perustelujen vääriksi osoittamisessa (ks. analogisesti tuomio 11.7.2006, komissio v. Cresson, C-432/04, EU:C:2006:455, 90 kohta).

220

Koska tässä määräyksessä ei vahvisteta tarkkaa määräaikaa, määräajan, jota tilintarkastustuomioistuimen on noudatettava, kohtuullisuutta ei kuitenkaan voida määritellä tarkan abstraktisesti määritellyn enimmäiskeston avulla, vaan sitä on kussakin tapauksessa arvioitava kyseisen tapauksen olosuhteiden perusteella niin, että huomioon otetaan erityisesti oikeusriidan merkitys asianosaiselle, asian monimutkaisuus sekä se, miten asianosaiset ovat toimineet (ks. vastaavasti tuomio 28.2.2013, Uudelleenkäsittely Arango Jaramillo ym. v. EIP, C‑334/12 RX–II, EU:C:2013:134, 28 ja 29 kohta).

221

Kuten julkisasiamies tuo esille ratkaisuehdotuksensa 104 kohdassa, unionin tuomioistuimen 14.6.2016 antamansa tuomion Marchiani v. parlamentti (C‑566/14 P, EU:C:2016:437) 105 kohdassa vahvistama kumottavissa oleva olettama, jonka mukaan yli viisi vuotta kyseessä olevista teoista olisi kohtuuttoman pitkä aika ja johon Pinxten viittaa, ei voida soveltaa tässä menettelyssä.

222

Tämä olettama nimittäin perustuu unionin saatavien perintää koskeviin sääntöihin (ks. vastaavasti tuomio 14.6.2016, Marchiani v. parlamentti, C‑566/14 P, EU:C:2016:437, 101–103 kohta).

223

Silloinkin, kun SEUT 286 artiklan 6 kohdan nojalla nostettu kanne perustuu osittain tilintarkastustuomioistuimen resurssien väärinkäyttöä koskevaan perusteeseen, on kuitenkin katsottava, että tällaisen kanteen tarkoituksena ei ole saada takaisin tämän toimielimen perusteettomiksi katsomia maksuja, jotka sen asianomaiselle jäsenelle on suoritettu.

224

Näin ollen on ratkaistava, onko tilintarkastustuomioistuimen kanne nostettu kohtuullisessa ajassa, kun otetaan huomioon tämän tuomion 220 kohdassa mainittu unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö.

225

Tässä tapauksessa on todettava, että vanhimmat teot, joihin Pinxtenin väitetään syyllistyneen, ovat vuodelta 2006 eli ajalta yli 12 vuotta ennen tämän kanteen nostamista.

226

Vaikka unionin tuomioistuimen käytettävissä olevasta asiakirja-aineistosta ilmenee lisäksi, että tilintarkastustuomioistuin olisi voinut jäsentensä esittämien maksupyyntöjen tarkemmalla valvonnalla havaita aiemmin ainakin merkittävän osan niistä väärinkäytöksistä, joihin Pinxtenin väitetään syyllistyneen, on kuitenkin todettava, että Pinxtenin tilanteen systemaattinen uudelleentarkastelu on ollut perusteltua OLAFin tutkimuksen aikana esille tulleiden seikkojen vuoksi.

227

Tilintarkastustuomioistuimen SEUT 286 artiklan 6 kohdan nojalla nostama kanne perustuu kaikkien niiden tietojen kokonaisuuteen, jotka ovat olleet tämän toimielimen käytettävissä tämän systemaattisen uudelleentarkastelun seurauksena. Tämän vuoksi ei ole näytetty, että tilintarkastustuomioistuin olisi voinut nostaa tämän kanteen ilman OLAFin hankkimia tietoja.

228

Saatuaan vuoden 2016 kuluessa tietoja Pinxteniä koskevasta tapauksesta tilintarkastustuomioistuin suoritti samana vuonna sisäisen tutkimuksen. Siitä lähtien, kun OLAFin johtaja ilmoitti 27.10.2016 tilintarkastustuomioistuimelle harkitsevansa tutkimuksen aloittamista, siihen asti, kunnes OLAFin kertomus luovutettiin tilintarkastustuomioistuimelle 2.7.2018, tilintarkastustuomioistuin ei voinut asetuksen N:o 883/2013 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti jatkaa tutkintaansa, ellei OLAFin kanssa ollut toisin sovittu. Heti tämän kertomuksen saatuaan tilintarkastustuomioistuin aloitti työjärjestyksen 4 artiklassa tarkoitetun monivaiheisen menettelyn, joka kesti 12.7.– 29.11.2018.

229

Tästä seuraa, että tilintarkastustuomioistuin reagoi nopeasti saamiinsa tietoihin väärinkäytöksistä, joihin Pinxtenin väitettiin syyllistyneen, ja että sen jälkeen se käynnisti toimivaltuuksiinsa kuuluvat menettelyt pikaisesti, vaikka SEUT 286 artiklan 6 kohtaa ei ollut vielä koskaan sovellettu ja vaikka OLAFin kertomuksessa viitattiin hyvin moniin väärinkäytöksiin, joihin Pinxtenin katsottiin syyllistyneen.

230

Vaikka unionin tuomioistuimen on näin ollen tarvittaessa otettava huomioon aika, joka on kulunut joidenkin kyseessä olevien tekojen ja tilintarkastustuomioistuimen täsmällisten perusteiden muotoilemisen välillä, arvioidakseen, missä määrin Pinxtenin voidaan odottaa esittävän näitä tekoja koskevia lisäselityksiä tai ‑todisteita, ei voida katsoa, että tämä kanne olisi yleisesti nostettu kohtuuttoman ajan kuluttua tai että tilintarkastustuomioistuin olisi menettänyt oikeutensa vedota tässä oikeudenkäynnissä joihinkin tässä kanteessa ilmoitetuista väärinkäytöksistä.

231

Näin ollen on hylättävä Pinxtenin väitteet, jotka koskevat tämän kanteen nostamiseen liittyvää viivästystä.

232

Koska yhtäkään kanteen tutkittavaksi ottamista koskevista neljästä väitteestä ei ole hyväksytty, tämä kanne on otettava tutkittavaksi.

233

Tilintarkastustuomioistuin esittää kanteensa tueksi viisi perustetta, jotka koskevat ensinnäkin tämän toimielimen resurssien väärinkäyttöä, toiseksi veroetuuksien käyttämistä väärin ja lainvastaisesti, kolmanneksi vääriä vahinkovakuutusilmoituksia, neljänneksi tietyn toiminnan harjoittamista lainvastaisesti ja siitä ilmoittamatta sekä viidenneksi eturistiriidan aikaansaamista.

234

Näiden kanneperusteiden tutkimista varten on syytä täsmentää, että tilintarkastustuomioistuin voi SEUT 286 artiklan 6 kohdan perusteella pyytää unionin tuomioistuinta erottamaan tilintarkastustuomioistuimen jäsenen tehtävästään taikka epäämään häneltä oikeuden eläkkeeseen tai muihin vastaaviin etuuksiin, jos hän ei enää täytä tehtävänsä edellyttämiä vaatimuksia tai siihen kuuluvia velvollisuuksia.

235

Nämä velvollisuudet on täsmennetty erityisesti SEUT 285 ja SEUT 286 artiklassa.

236

Näiden jäsenten on SEUT 285 artiklan mukaisesti hoidettava tehtäväänsä täysin riippumattomina ja unionin yleisen edun mukaisesti.

237

Lisäksi SEUT 286 artiklan 3 kohdasta ilmenee, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenten on muun muassa pidätyttävä kaikesta, mikä on ristiriidassa heidän tehtävänsä kanssa.

238

SEUT 286 artiklan 4 kohdassa näitä jäseniä kielletään harjoittamasta toimikautensa aikana muuta palkallista tai palkatonta ammattitoimintaa muun muassa sen varmistamiseksi, että kyseiset jäsenet ovat tehtäviään hoitaessaan toimielimen käytettävissä. Lisäksi tässä määräyksessä täsmennetään, että näiden jäsenten on annettava juhlallinen vakuutus siitä, että he toimikautensa aikana ja sen päätyttyä kunnioittavat tilintarkastustuomioistuimen jäsenyydestä johtuvia velvollisuuksiaan ja varsinkin osoittavat kunniallisuutta ja pidättyvyyttä, kun heille toimikauden päätyttyä tarjotaan tiettyjä tehtäviä tai etuja.

239

Koska nämä viimeksi mainitut velvollisuudet mainitaan ainoastaan esimerkkeinä, SEUT 286 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu jäsenen tehtävään kuuluvien velvollisuuksien käsite on ymmärrettävä laajasti. On tärkeää, kun otetaan huomioon tilintarkastustuomioistuimen jäsenten tehtävien vastuullisuus, että nämä noudattavat tiukkoja käyttäytymisvaatimuksia ja asettavat unionin yleisen edun aina sekä kansallisten etujen että henkilökohtaisten etujen edelle (ks. analogisesti tuomio 11.7.2006, komissio v. Cresson, C-432/04, EU:C:2006:455, 70 ja 71 kohta).

240

Tässä tarkoituksessa primaarioikeudessa todetut tilintarkastustuomioistuimen jäsenten velvollisuudet on toistettu ja konkretisoitu kyseisen toimielimen antamissa normeissa, joita näiden jäsenten on noudatettava tiukasti.

241

O erityisesti todettava, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenten on noudatettava tarkasti näissä normeissa tarkoitettuja ilmoittamisvelvollisuuksia SEUT 286 artiklan 3 ja 4 kohdan noudattamisen takaamiseksi ja siten sen varmistamiseksi, että tämä toimielin saa kattavat tiedot hakemuksista, jotka koskevat kyseisen toimielimen resurssien sitomista muun muassa virkamatkakulujen ja edustus- ja vastaanottokulujen perusteella.

242

Jos tilintarkastustuomioistuimen jäsenellä on epäilyjä tehtäviinsä kuuluvien velvollisuuksien täsmällisestä ulottuvuudesta, hänen on käännyttävä tämän toimielimen toimivaltaisten yksiköiden puoleen näiden epäilyjen poistamiseksi.

243

Vaikka tilintarkastustuomioistuimen jäsenten on huolehdittava siitä, että he käyttäytyvät moitteettomasti, tästä ei kuitenkaan seuraa, että tilintarkastustuomioistuimen jäsen voitaisiin tuomita SEUT 286 artiklan 6 kohdan nojalla vähäisimmästäkin poikkeuksesta suhteessa näihin normeihin. Laiminlyönniltä edellytetään tiettyä vakavuusastetta (ks. analogisesti tuomio 11.7.2006, komissio v. Cresson, C-432/04, EU:C:2006:455, 72 kohta).

244

Tilintarkastustuomioistuimen esittämien viiden kanneperusteen tarkastelun perusteella on siis voitava selvittää, voidaanko unionin tuomioistuimen käytettävissä olevan asiakirja-aineiston perusteella Pinxtenin todeta laiminlyöneen jossain määrin vakavasti tämän toimielimen jäsenen tehtävään kuuluvia velvollisuuksia, sellaisina kuin ne on määritelty primaarioikeudessa ja täsmennetty kyseisen toimielimen antamissa normeissa.

245

Unionin tuomioistuimen on tässä tarkoituksessa tutkittava kaikki todisteet, jotka sekä tilintarkastustuomioistuin, jonka tehtävänä on näyttää toteen laiminlyönti, jonka se lukee Pinxtenin syyksi, että Pinxten ovat sille esittäneet. Unionin tuomioistuimen on erityisesti arvioitava näiden todisteiden aineellista paikkansapitävyyttä ja luotettavuutta voidakseen ratkaista, riittävätkö nämä todisteet SEUT 286 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun jossain määrin vakavan laiminlyönnin toteamiseksi.

246

Neljännellä kanneperusteellaan tilintarkastustuomioistuin väittää, että Pinxten ei ole noudattanut pyyteettömyyteen, riippumattomuuteen, puolueettomuuteen, sitoutuneisuuteen, rehellisyyteen, vastuuntuntoisuuteen, esimerkillisyyteen ja avoimuuteen liittyviä velvollisuuksiaan harjoittaessaan toimikausiensa aikana sääntöjenvastaisesti kahta toimielimen ulkopuolista toimintaa.

247

Koska ensimmäisen kanneperusteen kohteena oleva tilintarkastustuomioistuimen resurssien väärinkäyttö liittyy osittain tämän toimielimen resursseja koskeviin sitoumuksiin, joiden se esittää liittyvän näihin toimielimen ulkopuolisiin toimintoihin, neljäs kanneperuste on tutkittava ensimmäiseksi.

248

Kuten tämän tuomion 238 kohdassa on todettu, tilintarkastustuomioistuimen jäsenet eivät saa SEUT 286 artiklan 4 kohdan perusteella harjoittaa toimikautensa aikana palkallista tai palkatonta ammattitoimintaa.

249

Lisäksi SEUT 285 artiklan mukaisesti näiden jäsenten riippumattomuuden takaamiseksi ja SEUT 286 artiklan 3 kohdan mukaisesti sen varmistamiseksi, että kyseiset jäsenet pidättyvät kaikesta, mikä on ristiriidassa heidän tehtävänsä kanssa, tilintarkastustuomioistuimen antamissa säännöissä, joita samojen jäsenten on tämän tuomion 241 kohdassa todetulla tavalla noudatettava tarkasti, täsmennetään edellytykset, joilla nämä jäsenet voivat harjoittaa toimikautensa aikana toimielimen ulkopuolista toimintaa.

250

Eettisten ohjeiden 3.7 kohdassa todetaan, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenten on noudatettava toimielimen ulkopuolella toteutettavassa toiminnassa henkilöstösääntöjen määräyksiä ja pidättäydyttävä toiminnasta, joka voisi vahingoittaa tämän toimielimen mainetta, saisi epäilemään sen puolueettomuutta tai häiritsisi sen tekemää työtä.

251

Vuoden 2004 menettelysääntöjen 4 artiklan 1 kohdassa ja vuoden 2012 menettelysääntöjen 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa määrättiin, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenet keskittyvät toimikautenaan tehtäviensä hoitamiseen, että he eivät voi hoitaa minkäänlaisia poliittisia tehtäviä ja että he pidättäytyvät harjoittamasta minkäänlaista ulkopuolista ammatillista tai muuta toimintaa, joka on ristiriidassa heidän tehtäviensä hoidon kanssa.

252

Työjärjestyksen soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen 5 artiklan 1 kohdassa määrättiin, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenet pidättäytyvät harjoittamasta minkäänlaista ulkopuolista ammatillista toimintaa tai muuta ulkopuolista toimintaa, joka olisi ristiriidassa tehtävien hoidossa edellytettyjen riippumattomuuden ja käytettävissä olemisen periaatteiden kanssa.

253

Näiden soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen 5 artiklan 2 kohdassa täsmennettiin, että kaikenlaista todellista tai suunniteltua ulkopuolista toimintaa on arvioitava neljän yleisen arviointiperusteen pohjalta, joiden mukaan kuvaa tilintarkastustuomioistuimen puolueettomuudesta ei saa vahingoittaa, eturistiriitoja ei saa koitua, toiminta ei saa viedä liian suurta osaa jäsenen ajasta eikä toiminnasta saa koitua rahallista etua.

254

Menettelyn osalta vuoden 2004 menettelysääntöjen 4 artiklan 3 kohdassa, vuoden 2012 menettelysääntöjen 4 artiklan 6 kohdassa ja työjärjestyksen soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen 6 artiklan 1 ja 2 kohdassa määrätään tilintarkastustuomioistuimen jäsenen velvollisuudesta ilmoittaa tilintarkastustuomioistuimen presidentille kaikesta toimielimen ulkopuolisesta toiminnasta paitsi tämän jäsenen aloittaessa tehtävänsä myös hänen koko toimikautensa aikana.

255

Edellä esitetystä ilmenee, että neljännen kanneperusteen ratkaisemiseksi on arvioitava, onko Pinxten täyttänyt velvollisuutensa ilmoittaa kaikesta toimielimen ulkopuolisesta toiminnasta ja pidättäytyä harjoittamasta ulkopuolista toimintaa, joka on ristiriidassa hänen tehtäviensä kanssa, tämän kanneperusteen ensimmäisen ja toisen osan kohteena olevien toimielimen ulkopuolisten toimintojen osalta.

256

Neljännen kanneperusteensa ensimmäisessä osassa tilintarkastustuomioistuin väittää, että Pinxten on harjoittanut intensiivistä poliittista toimintaa ollessaan kyseisen toimielimen jäsen. Hän on osallistunut useisiin poliittisen puolueen Open VLD (jäljempänä kyseessä oleva poliittinen puolue) hallituksen kokouksiin ja vuoteen 2008 asti vielä sen äänioikeutettuna jäsenenä.

257

Tästä toiminnasta ei ole ilmoitettu eikä tilintarkastustuomioistuin ole sitä hyväksynyt, ja se on joka tapauksessa ristiriidassa tämän toimielimen jäsenen tehtävien kanssa.

258

Pinxten kiistää harjoittaneensa minkäänlaista poliittista toimintaa ollessaan tilintarkastustuomioistuimen jäsen. Vaikka hän osallistuikin joihinkin kyseessä olevan puolueen kokouksiin, kyse oli ”laajennetun” puoluehallituksen kokouksista, joihin osallistui myös kyseisen puolueen parlamentin jäseniä ja joissa Pinxtenillä ei ollut äänioikeutta, koska häntä ei ollut valittu puoluehallituksen jäseneksi. Hän pyrki näihin kokouksiin osallistumalla edistämään tilintarkastustuomioistuimen toimintaa ja ylläpitämään ammatillisia suhteita kansallisiin poliittisiin päättäjiin.

259

Tilintarkastustuomioistuimen väitettä, jonka mukaan Pinxten olisi osallistunut kyseessä olevan poliittisen puolueen hallituksen kokouksiin vuoteen 2008 asti äänioikeutettuna jäsenenä, ei voida pitää toteen näytettynä, koska unionin tuomioistuimen käytettävissä olevaan asiakirja-aineistoon ei sisälly minkäänlaisia todisteita tämän väitteen tueksi.

260

Pinxtenin osallistumisesta vuodesta 2008 lähtien kyseessä olevan poliittisen puolueen hallituksen kokouksiin ilman äänioikeutta tilintarkastustuomioistuin on esittänyt muun muassa kyseisen puolueen puheenjohtajan 24.11.2008 lähettämän sähköpostiviestin, jossa vakuutetaan Pinxtenille, että hänet kutsutaan säännöllisesti kyseisen puolueen hallituksen kokouksiin, sekä näiden kokousten pöytäkirjat, joista ilmenee Pinxtenin osallistuneen vähintään 30:een näistä kokouksista 9.3.2009 ja 26.4.2010 välisenä aikana.

261

Kuten julkisasiamies tuo esille ratkaisuehdotuksensa 182 kohdassa, näistä pöytäkirjoista käy myös ilmi, että kyseessä olevan poliittisen puolueen hallituksen kokouksissa, joihin Pinxten osallistui, oli tarkoitus käsitellä Belgian ja Euroopan politiikkaa koskevia monia eri aiheita.

262

Vaikka unionin tuomioistuimen käytettävissä olevassa asiakirja-aineistossa ei ole pöytäkirjoja 26.4.2010 jälkeen pidetyistä kyseessä olevan puolueen hallituksen kokouksista, useista tähän asiakirja-aineistoon perustuvista seikoista ilmenee Pinxtenin jatkaneen näihin kokouksiin osallistumista kyseisen päivämäärän jälkeen.

263

Erityisesti toukokuussa 2012 lähetetyistä sähköpostiviesteistä ilmenee Pinxtenin olleen huolissaan siitä, ettei hän enää saanut kutsuja kyseessä olevan poliittisen puolueen hallituksen kokouksiin, ja hänelle vastatun, että kyse oli teknisestä ongelmasta. Pinxten kiinnostus näitä kokouksia kohtaan todetaan myös tammikuussa 2016 lähetetyissä sähköpostiviesteissä, joissa hän valitti saavansa kutsut kyseisiin kokouksiin liian myöhään voidakseen järjestää mahdollisuuden osallistua niihin.

264

Lisäksi syyskuussa 2014 sekä syys- ja lokakuussa 2015 lähetetyt sähköpostiviestit vahvistavat Pinxtenin osallistuneen tiettyihin kyseessä olevan poliittisen puolueen hallituksen kokouksiin.

265

Tämän jälkeen useat vuosina 2016 ja 2017 lähetetyt sähköpostiviestit osoittavat, että Pinxtenille toimitettiin edelleen kutsut tällaisiin kokouksiin, kun taas hänen useita virkamatkojaan koskevat tositteet osoittavat hänen osallistuneen ainakin neljään näistä kokouksista näiden kahden vuoden aikana.

266

Kun Pinxteniä kuultiin tilintarkastustuomioistuimessa ja myöhemmin istunnossa, hän myönsi osallistuneensa säännöllisesti kyseessä olevan poliittisen puolueen ”laajennetun” puoluehallituksen kokouksiin, keskimäärin noin kahdeksasta kymmeneen kokoukseen vuodessa.

267

Näistä seikoista ilmenee, että Pinxten on olennaisen osan kahta toimikauttaan tilintarkastustuomioistuimessa harjoittanut aktiivista poliittista toimintaa, joka ilmenee erityisesti välittömänä ja säännöllisenä osallistumisena kansallisen poliittisen puolueen hallintoelimen toimintaan.

268

Pinxtenin väite, jonka mukaan hän osallistui näihin kokouksiin kutsuttuna tai tarkkailijana samalla tavoin kuin kyseisen puolueen parlamentin jäsenet ilman, että häntä olisi valittu tässä tarkoituksessa, ja ilman, että hänellä olisi äänioikeutta, ei voi kyseenalaistaa tätä arviointia.

269

Säännöllinen läsnäolo poliittisen puolueen hallintoelimen kokouksissa antaa nimittäin ilman äänioikeuttakin todellisen mahdollisuuden vaikuttaa tämän puolueen poliittiseen toimintaan muun muassa tässä elimessä käytyihin keskusteluihin osallistumalla. Kyseisen puolueen parlamentin jäsenten aseman ja Pinxtenin aseman samankaltaisuus kyseisiin kokouksiin osallistumisen osalta, mihin Pinxten vetoaa, myös tukee sitä, että tämä osallistuminen liittyy poliittiseen toimintaan.

270

Sen lisäksi, ettei Pinxten ole lainkaan ilmoittanut tästä toiminnasta, on todettava, että tällainen toiminta on selvästi ristiriidassa tilintarkastustuomioistuimen jäsenen tehtävien kanssa.

271

Sen lisäksi, että matkustaminen ja osallistuminen poliittisiin kokouksiin työpäivien aikana vie aikaa, vaikka asianomaisella jäsenellä on velvollisuus olla tilintarkastustuomioistuimen käytettävissä, tämän laajuinen toiminta vaarantaa tämän jäsenen riippumattomuuden ja voi, silloin kun se on tunnettua, vahingoittaa julkista kuvaa tilintarkastustuomioistuimen puolueettomuudesta.

272

Tällainen toiminta on siten ristiriidassa primaarioikeudessa määrättyjen velvollisuuksien kanssa ja myös tämän tuomion 250–253 kohdassa mainittujen tilintarkastustuomioistuimen antamien normien kanssa. Erityisesti poliittisen tehtävän hoitaminen on nimenomaisesti kielletty vuosien 2004 ja 2012 menettelysäännöissä, kun taas eettisten ohjeiden 3.3 kohdassa viitataan tarpeeseen välttää eturistiriitoja, joita saattaa syntyä poliittisten virkavelvollisuuksien takia.

273

On syytä korostaa, että se, että tilintarkastustuomioistuimen jäsen jatkaa poliittista toimintaa olennaisen osan toimikausiensa kestoa, merkitsee hänen tehtäviinsä kuuluvien kaikkein perustavanlaatuisimpien velvollisuuksien erityisen vakavaa laiminlyöntiä.

274

Näiden velvollisuuksien laiminlyönnin vakavuutta lisää tässä tapauksessa vielä se, että Pinxtenin täytyi joka tapauksessa olla tietoinen käyttäytymisensä sääntöjenvastaisuudesta, koska hänen aloittaessaan tehtävänsä tilintarkastustuomioistuimen jäsenten toimielimen ulkopuolisen toiminnan arvioinnista vastaava komitea oli hylännyt hänen pyyntönsä siitä, että hän säilyttäisi asemansa Overpeltin (Belgia) kunnanjohtajana, tukeutumalla muun muassa tilintarkastustuomioistuimen oikeudellisen yksikön 10.5.2006 laatimaan muistioon, jossa korostettiin, että sen jäsenet eivät voi hoitaa minkäänlaisia poliittisia tehtäviä.

275

Neljännen kanneperusteen ensimmäinen on näin ollen perusteltu.

276

Neljännen kanneperusteensa toisessa osassa tilintarkastustuomioistuin väittää, että Pinxten perusti vuonna 2016 yksityisen yhtiön, josta hän sai tuloja ja jonka tarkoituksena oli Côte-d’Orissa (Ranska) sijaitsevan viinitilan viljeleminen.

277

Tästä toiminnasta ei ole ilmoitettu eikä tilintarkastustuomioistuin ole sitä hyväksynyt, ja se on joka tapauksessa ristiriidassa tämän toimielimen jäsenen tehtävien kanssa siltä osin kuin kyse on ansiotoiminnasta.

278

Pinxtenin mukaan tilintarkastustuomioistuimen mainitsema yhtiö on siviilioikeudellinen kiinteistöyhtiö (société civile immobilière), joka ei harjoita liiketoimintaa vaan ainoastaan perii vuokraa omaisuudesta, joka on ilmoitettu hänen sidonnaisuuksistaan annetussa selvityksessä. Kyse on siis pelkästään täysin avoimesta kiinteistöomaisuuden muodosta.

279

Unionin tuomioistuimen käytettävissä olevasta asiakirja-aineistosta ilmenee, että Pinxten on todella toiminut siviilioikeudellisen kiinteistöyhtiön toimitusjohtajana tämän yhtiön perustamisesta vuonna 2016 lukien aina toisen toimikautensa päättymiseen asti.

280

Pinxten ja hänen vaimonsa omistivat 97 prosenttia kyseisen kiinteistöyhtiön osuuksista, ja loput 3 prosenttia omistivat heidän kolme lastaan.

281

Lisäksi tilintarkastustuomioistuimen esittämistä notaarin vahvistamista asiakirjoista ja sähköpostiviesteistä ilmenee, että kyseinen kiinteistöyhtiö hankki 12.9.2016 useita viljelylohkoja, joista tehtiin välittömästi maanvuokrasopimus, jotta kolmas osapuoli viljelisi niitä.

282

Pinxten täten hoitaman tehtävän yhteensopivuudesta hänen tehtäviensä kanssa on todettava, ettei mikään tilintarkastustuomioistuimen jäsenten asemaa koskevista periaatteista ole esteenä kiinteän omaisuuden suoralle tai välilliselle omistamiselle tai tällaisesta omaisuudesta saatavien vuokratulojen perimiselle.

283

Vuoden 2012 menettelysääntöjen 2 artiklan 2 kohdasta, jonka perusteella samaa ilmoitusjärjestelmää sovelletaan jäsenen ”suoraan tai kiinteistöyhtiön kautta omistamiin kiinteistöihin”, ilmenee, että tilintarkastustuomioistuimen sisäisissä säännöissä määrätään nimenomaisesti sen jäsenten mahdollisuudesta omistaa suoraan tai välillisesti kiinteää omaisuutta.

284

Koska asiassa ei ole väitetty eikä varsinkaan näytetty, että kyseinen kiinteistöyhtiö olisi harjoittanut tämän tuomion 281 kohdassa mainittujen viljelylohkojen hallinnointia pidemmälle menevää toimintaa, on selvää, että Pinxtenin tehtävänä tämän yhtiön toimitusjohtajana on ollut ainoastaan hallinnoida näitä viljelylohkoja, joita yhtiö ei viljellyt suoraan, kuten hänen tehtävänään olisi ollut, jos hän olisi omistanut kyseiset viljelylohkot suoraan.

285

Koska tässä tilanteessa ei ole esitetty muita seikkoja, jotka osoittaisivat tilintarkastustuomioistuimen Pinxteniin kohdistaman syytöksen tältä osin perustelluksi, hänen harjoittamansa toiminta perheyrityksenä toimivan siviilioikeudellisen kiinteistöyhtiön toimitusjohtajana ei ole omiaan vaarantamaan riippumattomuuden ja puolueettomuuden periaatteita, vähentämään hänen käytettävissä olemistaan tai tuottamaan hänelle suurempia tuloja kuin hän olisi voinut saada tämän yhtiön omistaman omaisuuden omistajana.

286

Tästä seuraa, että toisin kuin tilintarkastustuomioistuin väittää, tätä toimintaa ei voida pitää toimintana, joka on ristiriidassa tilintarkastustuomioistuimen jäsenen tehtävien kanssa.

287

Tarkasteltaessa sitä, onko Pinxten noudattanut velvollisuuttaan ilmoittaa tällaisesta toiminnasta, vuoden 2012 menettelysääntöjen 2 artiklan 2 ja 4 kohdasta on todettava ilmenevän, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenen, joka on toimikautenaan hankkinut kiinteistöyhtiön kautta kiinteistön, jota ei ole tarkoitettu hänen yksinomaiseen asumiskäyttöönsä, on toimitettava osakkuuksistaan ja omaisuudestaan uusi selvitys, jossa tämä kiinteistö mainitaan.

288

Kun otetaan huomioon tämä erityinen velvollisuus ilmoittaa kiinteän omaisuuden omistamisesta ja tässä yhteydessä vuoden 2012 menettelysäännöissä esitetty viittaus kiinteistöyhtiöihin, tilintarkastustuomioistuimen jäsenen osakkuuksistaan ja omaisuudestaan antama selvitys, jossa mainitaan kiinteistöyhtiön kautta omistettu omaisuus, on katsottava riittäväksi siten, että tämä tilintarkastustuomioistuimen jäsen on hoitaessaan tämän yhtiön toimitusjohtajan tehtävää täyttänyt ilmoittamisvelvollisuutensa kyseiseen toimielimeen nähden.

289

Koska siviilioikeudellisen kiinteistöyhtiön toimitusjohtajan tehtävä ei sellaisenaan ole ristiriidassa tilintarkastustuomioistuimen jäsenen tehtävien kanssa ja koska tähän tehtävään liittyvä mahdollinen eturistiriita johtuisi luonteensa vuoksi kyseisen omaisuuden omistamisesta eikä kyseisen tehtävän hoitamisesta sinänsä, siitä annettava lisäselvitys toimielimen ulkopuolisena toimintana tämän tuomion 254 kohdassa tarkoitetussa menettelyssä ei ole tarpeen, jotta tilintarkastustuomioistuin voi tarkistaa, että sen jäsenet noudattavat tehtäväänsä kuuluvia velvollisuuksia.

290

Tässä tapauksessa on riidatonta, että kyseisen kiinteistöyhtiön omistamat viljelylohkot on todella mainittu Pinxtenin näiden viljelylohkojen hankkimisen jälkeen osakkuuksistaan ja omaisuudestaan antamassa uudessa selvityksessä.

291

Tämän vuoksi neljännen kanneperusteen toinen osa on hylättävä perusteettomana.

292

Tämä kanneperuste on näin ollen hyväksyttävä osittain.

293

Pinxten on esittänyt kaksi väitettä, joiden mukaan ensimmäisen kanneperusteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset eivät täyty ja joista ensimmäisen mukaan tilintarkastustuomioistuin ei ole käyttänyt harkintavaltaansa ja joista toinen koskee kannekirjelmän esittämistä koskevia muodollisia puutteita sekä kantajan vastauksen liitteenä esitetyn taulukon tutkittavaksi ottamisen edellytysten puuttumista.

294

Pinxten väittää, että tilintarkastustuomioistuin on pelkästään viitannut OLAFin kertomukseen analysoimatta sitä ja muun muassa ilmoittamatta täsmällisesti, miten kukin riitautetuista menoista olisi sääntöjenvastainen. Kyseinen toimielin ei siten ole käyttänyt SEUT 286 artiklan 6 kohdassa sille annettua harkintavaltaa. Tämän laiminlyönnin tekee vakavammaksi se, että tilintarkastustuomioistuin vaatii lopulta Pinxteniltä vain noin 27 prosenttia OLAFin toteamasta määrästä selittämättä, miksi se kuitenkin hyväksyi kaikki OLAFin kertomuksessa esitetyt Pinxteniin kohdistuvat syytökset.

295

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että sen tehtävänä oli analysoida OLAFin kertomus ja viitata siihen. Se on kuitenkin tehnyt kyseessä olevista teoista oman analyysinsa, kuten myös alustava kertomus ja kannekirjelmä osoittavat.

296

SEUT 286 artiklan 6 kohdasta ilmenee, että ainoastaan tilintarkastustuomioistuin voi panna vireille tässä määräyksessä tarkoitetun menettelyn.

297

Tilintarkastustuomioistuimen on näin ollen arvioitava, ovatko sen tiedossa olevat seikat kyseisen toimielimen asianomaisen jäsenen tai entisen jäsenen käyttäytymisestä riittävä peruste tämän menettelyn aloittamiselle. Työjärjestyksen 4 artiklassa määrätään sitä paitsi sisäisestä menettelystä, jonka tarkoituksena on mahdollistaa se, että kyseinen toimielin voi tältä osin tehdä tietoon perustuvan päätöksen.

298

Lisäksi se, että OLAF on laatinut kertomuksen kyseisen tilintarkastustuomioistuimen asianomaisen jäsenen tai entisen jäsenen käyttäytymisestä, ei voi rajoittaa tämän toimielimen harkintavaltaa tältä osin, koska asetuksen N:o 883/2013 11 artiklan 4 kohdasta ilmenee, että toimielimen, jolle tällainen kertomus on toimitettu, on päätettävä tämän kertomuksen ja siihen liittyvien suositusten edellyttämistä toimista.

299

Kuten tämän tuomion 188–214 kohdasta ilmenee, tässä tapauksessa työjärjestyksen 4 artiklassa tarkoitettu menettely on käynnistetty, ja sen perusteella tilintarkastustuomioistuin on voinut päättää tämän kanteen nostamisesta kaikki tiedossaan olevat seikat huomioon ottaen, OLAFin kertomus mukaan lukien.

300

Tässä tilanteessa se, että kannekirjelmä perustuu hyvin pitkälti OLAFin kertomuksessa esitettyihin toteamuksiin, ei vaikuta ensimmäisen kanneperusteen tutkittavaksi ottamisen edellytyksiin, sillä tilintarkastustuomioistuin ei ole mitenkään velvollinen poikkeamaan näistä toteamuksista.

301

Tilintarkastustuomioistuin ei myöskään ole sisällyttänyt kannekirjelmäänsä kaikkia OLAFin kertomuksessa esitettyjä syytöksiä. Se ei näin ollen varsinkaan ole esittänyt kanneperusteita, jotka koskevat Pinxtenin perusteettomia poissaoloja, ja lisäksi se on poikennut OLAFin analyysista Pinxtenin tiettyjen virkamatkojen sääntöjenvastaisuuden osalta.

302

Tästä seuraa, että Pinxtenin väite, jonka mukaan tilintarkastustuomioistuin ei ole käyttänyt harkintavaltaansa, on hylättävä.

303

Pinxten väittää, että tilintarkastustuomioistuin ei ole noudattanut sille syyttävänä viranomaisena kuuluvaa velvollisuuttaan näyttää tosiseikat toteen osoittamalla, että kukin ensimmäisen kanneperusteen nojalla riitautetuista menoista on tosiasiallisesti sääntöjenvastainen.

304

Tällaista näyttöä ei Pinxtenin mukaan voida esittää periaatteellisella ja automaattisella viittauksella OLAFin kertomukseen ja sen lukuisiin liitteisiin, sillä tällainen viittaus on hänen mukaansa jätettävä tutkimatta. Kyseinen toimielin ei voi liioin asianmukaisesti tukea väitteitään viittaamalla vastauksensa liitteessä C.1 esitettyyn taulukkoon, varsinkaan kun tämä taulukko on laadittu sen jälkeen, kun se oli päättänyt asian saattamisesta unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.

305

Tilintarkastustuomioistuimen mukaan kannekirjelmä on perusteltu riittävästi. Siinä esitetään edustavia esimerkkejä laiminlyönneistä, joihin Pinxtenin väitetään syyllistyneen, samalla kun siinä mainitaan kaikki kanneperusteet ja esitetään liitteenä yksityiskohtaisempi taulukko. Pinxtenin toimitettua 4.2.2019 huomautuksensa tilintarkastustuomioistuin teki lisäksi uuden tutkimuksen jokaisesta menosta ja laati taulukon, joka on liitetty sen 11.4.2019 tekemään päätökseen saatavan toteamisesta ja perinnästä.

306

Aluksi on tuotava esille, että Pinxtenin väitettä, jonka mukaan tilintarkastustuomioistuin ei ole näyttänyt toteen tosiseikkoja, joihin ensimmäinen kanneperuste perustuu, on arvioitava tämän kanneperusteen perusteltavuutta arvioitaessa eikä sen tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä tutkittaessa.

307

Muilta osin on ensinnäkin kannekirjelmän esittämisen osalta todettava, että Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 21 artiklan ja unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 120 artiklan c kohdan mukaisesti kannekirjelmässä on mainittava muun muassa oikeudenkäynnin kohde, kantajan vaatimukset sekä perusteet ja perustelut, joihin asiassa vedotaan.

308

Tämän velvollisuuden noudattamisen perusteella vastaajan on voitava valmistella puolustuksensa ja unionin tuomioistuimen harjoittaa valvontaansa. Tästä seuraa, että niiden olennaisten tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen, joihin tällainen kanne perustuu, on käytävä ilmi johdonmukaisesti ja ymmärrettävästi itse kannekirjelmän tekstistä ja että kannekirjelmässä esitetyt vaatimukset on muotoiltava yksiselitteisesti, jottei unionin tuomioistuin lausuisi kanteen ulkopuolelta tai jättäisi lausumatta jostakin kanneperusteesta.

309

SEUT 286 artiklan 6 kohtaan perustuvan kanteen osalta tilintarkastustuomioistuimen on siis esitettävä kanneperusteet johdonmukaisesti ja täsmällisesti, jotta tilintarkastustuomioistuimen asianomainen jäsen tai entinen jäsen voi arvioida tarkasti tehtäväänsä kuuluvien velvollisuuksien väitettyjen laiminlyöntien luonnetta, mikä on välttämätön edellytys sille, että tämä jäsen tai entinen jäsen voi käyttää hyödyllisesti puolustautumisoikeuksiaan ja että unionin tuomioistuin voi tutkia, onko velvollisuudet laiminlyöty väitetyllä tavalla.

310

Vaikka kannekirjelmän tekstiosaa voidaan tässä tarkoituksessa tukea ja täydentää tietyiltä osin viittaamalla kannekirjelmän liitteenä olevien asiakirjojen kohtiin, sillä, että viitataan yleisluonteisesti muihin asiakirjoihin, vaikka ne olisivat kannekirjelmän liitteinä, ei voida korjata sitä, että kannekirjelmässä ei ole mainittu olennaisia oikeudellisia perusteita ja perusteluja, jotka on mainittava itse kannekirjelmässä (ks. analogisesti tuomio 11.9.2014, MasterCard ym. v. komissio, C‑382/12 P, EU:C:2014:2201, 40 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

311

Unionin tuomioistuimen asiana ei siten ole etsiä ja tunnistaa kannekirjelmän liitteistä perusteita ja perusteluja, joihin se voisi katsoa kanteen perustuvan (ks. analogisesti tuomio 11.9.2014, MasterCard ym. v. komissio, C‑382/12 P, EU:C:2014:2201, 41 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

312

Tässä tapauksessa tilintarkastustuomioistuimen kannekirjelmä sisältää ensimmäistä kanneperustetta koskevan yleisen esityksen, jossa muun muassa mainitaan erityyppiset tilanteet, joissa Pinxten on tilintarkastustuomioistuimen mukaan käyttänyt väärin tämän toimielimen resursseja.

313

Tätä esitystä täydennetään hyvin laajoilla liitteillä, joihin kannekirjelmässä viitataan toistuvasti.

314

Tältä osin tapaa, jolla kannekirjelmässä on viitattu näihin liitteisiin, on todella pidettävä kyseenalaisena siltä osin kuin tilintarkastustuomioistuin perustaa toistuvasti perustelunsa epätarkkaan viittaukseen kannekirjelmän liitteeseen A.37, joka muodostuu useista asiakirjoista, jotka on usein esitetty epäjärjestyksessä, ja käsittää useita tuhansia sivuja.

315

Vaikka tämän käytännön johdosta unionin tuomioistuimen käytettävissä ei ole täsmällistä ja yksityiskohtaista analyysia, kannekirjelmän perusteella voidaan kuitenkin arvioida tilintarkastustuomioistuimen esittämän ensimmäisen kanneperusteen luonnetta ja perusteluja, jotka se aikoo esittää osoittaakseen Pinxtenin käyttäytymisen sääntöjenvastaiseksi.

316

Näin ollen on katsottava, että ne olennaiset tosiseikat ja oikeudelliset seikat, joihin tämä kanne perustuu, käyvät riittävästi ilmi kannekirjelmän tekstistä ja että lukuisilla viittauksilla kannekirjelmän liitteisiin ei siten ole tarkoitus korjata kannekirjelmän puutteellisuutta tältä osin.

317

Siltä osin kuin kyse on erityisesti tilintarkastustuomioistuimen toimittamasta kannekirjelmän liitteenä A.47 olevasta taulukosta, on huomattava, että tämän taulukon perusteella kyseinen toimielin voi tukea ja täydentää kannekirjelmää kuvaamalla kattavasti ja täsmällisesti konkreettiset tilanteet, joissa kannekirjelmässä ensimmäisen kanneperusteen yhteydessä mainitut väärinkäytökset ovat tapahtuneet.

318

Tällä taulukolla voidaan lisäksi varmistaa jatkuvuus edeltävään hallinnolliseen menettelyyn nähden, jonka kuluessa sekä tilintarkastustuomioistuin että Pinxten käyttivät samoja viittauksia kyseessä olevien tilanteiden yksilöimiseksi.

319

Ensimmäisessä kanneperusteessa tarkoitettujen konkreettisten tilanteiden suuren lukumäärän vuoksi on myös vaikea ajatella, että ne olisi voitu esittää täydellisesti itse kannekirjelmän tekstissä.

320

Tällaisella muodollisella vaatimuksella ei voida pakottaa tilintarkastustuomioistuinta luopumaan kaikkien niiden seikkojen esittämisestä, jotka sen mukaan osaltaan osoittavat, että Pinxten on laiminlyönyt tehtäväänsä kuuluvia velvollisuuksia.

321

Tässä tilanteessa on katsottava, että ensimmäisen kanneperusteen kannekirjelmässä esittämisen perusteella Pinxten voi käyttää puolustautumisoikeuksiaan, kuten hän on tehnytkin yksityiskohtaisesti unionin tuomioistuimessa käydyn oikeudenkäynnin kuluessa, ja unionin tuomioistuin voi ottaa kantaa tämän kanneperusteen perusteltavuuteen.

322

Tästä seuraa, että muodolliset puutteet kannekirjelmän esittämisessä eivät ole peruste katsoa, että ensimmäinen kanneperuste olisi kokonaan tai osittain jätettävä tutkimatta.

323

Tarkasteltaessa seuraavaksi väitettä, jonka mukaan kantajan vastauksensa liitteenä C.1 esittämä taulukko on jätettävä tutkimatta, koska se on laadittu kannekirjelmän jälkeen ja esitetty kantajan vastauksen vaiheessa, on huomattava, että unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 127 artiklan mukaan asian käsittelyn kuluessa ei saa vedota uuteen perusteeseen, ellei se perustu asian käsittelyn aikana ilmenneisiin oikeudellisiin seikkoihin ja tosiseikkoihin. Lisäksi tämän työjärjestyksen 128 artiklan 1 kohdassa määrätään, että asianosaiset voivat vielä vastauksessa esittää lausumiensa tueksi uusia todisteita tai pyytää näytön hankkimista perustelemalla, miksei niitä ole esitetty aikaisemmin.

324

Tässä yhteydessä on todettava, että kantajan vastauksen liitteenä C.1 esitetty taulukko on kannekirjelmän liitteenä A.47 olevasta taulukosta tehty uusi esitys, jonka tarkoituksena on helpottaa kuhunkin tässä taulukossa tarkoitettuun tilanteeseen liittyvien todisteiden yksilöimistä ja ottaa huomioon Pinxtenin vastineessaan esittämät perustelut.

325

Koska asiassa ei ole näytetty, että kantajan vastauksen liitteenä C.1 esitetty taulukko käsittäisi uusia perusteita tai että siinä viitattaisiin todisteisiin, joita ei ollut esitetty kannekirjelmän liitteenä, unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 127 tai 128 artiklan perusteella ei voida katsoa, että sen tutkittavaksi ottamisen edellytykset puuttuisivat kokonaan tai osittain.

326

Tilintarkastustuomioistuin väittää ensimmäisessä kanneperusteessaan, että käyttäessään väärin tämän toimielimen resursseja Pinxten ei ole noudattanut pyyteettömyyteen, riippumattomuuteen, puolueettomuuteen, sitoutuneisuuteen, rehellisyyteen, vastuuntuntoisuuteen, esimerkillisyyteen ja avoimuuteen liittyviä velvollisuuksiaan.

327

Tilintarkastustuomioistuin väittää ensinnäkin, että Pinxten on hakenut virkamatkakulujen korvaamista ja päivärahojen maksamista toiminnasta, joka ei liity hänen tehtäväänsä.

328

Tilintarkastustuomioistuin korostaa tältä osin, että asetuksen N:o 2290/77 7 artiklasta ja päätöksestä nro 1-2003 ilmenee, että tämä korvaus ja tämä maksu voidaan suorittaa vain sellaisten toimielimen jäsenelleen asettamien velvollisuuksien täyttämisestä, jotka liittyvät hänen tehtäviensä hoitamiseen.

329

Pinxten on tilintarkastustuomioistuimen mukaan kuitenkin hakenut korvausta virkamatkakuluista ja päivärahan maksamista ajanviete- eli virkistystoiminnasta, kuten matkasta Crans-Montanassa (Sveitsi) olevaan vuoristohotelliin, vapaa-ajan toiminnasta, erityisesti metsästysretkistä, turistimatkoista, kuten matkasta Kuubaan, tai osallistumisesta ystävien vastaanotoille ja häihin.

330

Pinxten on myös hakenut korvauksia ja maksuja varallisuusintresseihinsä liittyvästä toiminnasta, erityisesti siinä yhteydessä, kun hän osti itselleen viinitilan.

331

Pinxten on tilintarkastustuomioistuimen mukaan lisäksi tehnyt virkamatkoja, jotka liittyvät hänen tehtävänsä kanssa ristiriidassa olevaan toimintaan, kuten toimintaan kyseessä olevassa poliittisessa puolueessa, mikä on näytetty toteen sekä sillä, että hän tavannut useasti tämän puolueen jäseniä, että OLAFin hankkimilla todisteilla.

332

Pinxten on myös laskuttanut ”päivärahattomina virkamatkoina” toimintaa, jonka osalta hän myöntää, ettei se liity mitenkään hänen tehtäväänsä, varmistaakseen, ettei virka-auton käyttöä hänen virkamatkoihinsa oteta huomioon 15000 ajokilometrin vuotuisessa enimmäismäärässä, jonka ylittämisestä hän joutui itse maksamaan.

333

Vaikka Pinxten on perustellut useita virkamatkoja virallisen kutsun saamisella, tätä perustelua ei tilintarkastustuomioistuimen mukaan voida hyväksyä, koska tämä virallisuus, etenkin se, että kutsussa viitataan vastaanottajan asemaan tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä, voi olla merkki kohteliaisuudesta, joka ei osoita yhteyttä hänen tehtäväänsä tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä, ja koska joissakin tapauksissa Pinxtenin on näytetty itse pyytäneen kutsua. Virkamatkan yhteydessä tavattujen henkilöiden asema tai virkanimike ei myöskään ole pätevä peruste, sillä ne eivät riitä osoittamaan tapahtuman virallisuutta. Tilintarkastustuomioistuimen presidentin velvollisuutena on sitä paitsi huolehtia tämän toimielimen ulkoisesta edustamisesta, jossa häntä avustavat vuodesta 2016 lukien institutionaalisista suhteista ja tarkastusten laadunvalvonnasta vastaavat jäsenet.

334

Tilintarkastustuomioistuin väittää lisäksi, että Pinxten on ilmoittanut neljännesvuosittaisissa edustus- ja vastaanottokuluilmoituksissa menoja, jotka ovat luonteeltaan yksityisiä tai ristiriidassa hänen tehtäviensä kanssa.

335

Päätöksen nro 7-2004 2 artiklasta ilmenee tilintarkastustuomioistuimen mukaan, että edustuskulujen korvaaminen on rajattu menoihin, joita tilintarkastustuomioistuimen jäsenille aiheutuu jäsenen ominaisuudessa ja että ystäviä tai henkilökohtaisia tuttavia on kestittävä yksityisesti.

336

Tilintarkastustuomioistuin korostaa erityisesti, että Pinxten on järjestänyt asunnollaan useita illallisia, joiden ei ole näytetty liittyvän hänen tehtäviinsä tämän toimielimen jäsenenä ja joiden todellisena tarkoituksena on katsottava olleen Pinxtenin ystävien koolle kutsuminen, kun otetaan huomioon 28.4.2015 päivätyn ja Belgian kuningaskunnan pääministerille osoitetun kirjeen, jolla tämä kutsutaan tällaiselle illalliselle (jäljempänä 28.4.2015 päivätty kirje), sanamuoto.

337

Pinxten on tilintarkastustuomioistuimen mukaan myös käyttänyt virka-autoaan ja käyttänyt tilintarkastustuomioistuimen autonkuljettajien palveluja toimintaan, joka ei liity hänen tehtäviinsä tai on niiden kanssa ristiriidassa, myös tapauksissa, joissa hän ei ole ollut virkamatkalla.

338

Päätöksen nro 33-2004 1 ja 4 artiklasta ilmenee kuitenkin, että tilintarkastustuomioistuimen oli vastattava virka-auton käytöstä aiheutuneista kuluista vain siltä osin kuin kyse oli tämän toimielimen jäsenten tehtävien hoitamisen yhdessä aiheutuneista kuluista. Näiden määräysten nojalla tästä oli kyse, kun kyseiset matkat olivat matkamääräyksen kattamia tai olivat 15000 kilometrin vuotuisen enimmäismäärän rajoissa tehtävien hoitoon liittyviksi katsottuja erityisiä matkoja. Lisäksi tilintarkastustuomioistuimen jäsenet saattoivat käyttää autonkuljettajan palveluja ainoastaan tehtäviensä hoitamisen yhteydessä tekemiään matkoja varten.

339

Pinxtenin terveydentila ei voinut oikeuttaa tilintarkastustuomioistuimen autonkuljettajien käyttöä yksityisiin matkoihin. Lääkärintodistus, jossa viitataan pitkien matkojen ajamista koskevaan esteeseen, on sitä paitsi laadittu vasta 31.10.2016.

340

Tilintarkastustuomioistuimen mukaan koko kyseessä olevana ajanjaksona sovellettavat säännökset ovat selviä, täsmällisiä ja ennakoitavia ja Pinxten on ollut niistä täysin tietoinen. Niissä on johdonmukaisesti suljettu pois kaikki maksut, jotka koskevat yksityistä toimintaa tai tilintarkastustuomioistuimen jäsenen aseman kanssa ristiriidassa olevaa toimintaa. Tässä yhteydessä Pinxten ei voi siirtää vastuuta omista laiminlyönneistään tilintarkastustuomioistuimelle, jonka käytettävissä on ollut asianmukaisia sisäisiä valvontamekanismeja.

341

Tilintarkastustuomioistuimen mukaan tässä ei voida katsoa, että luottamuksensuojan periaatetta olisi loukattu, koska hallinnon reagoimatta jättämistä tai aiheettomasti suoritettuja maksuja ei voida pitää täsmällisinä, ehdottomina ja yhtäpitävinä vakuutteluina.

342

Sääntöjenvastainen käytäntö ei voi missään tapauksessa johtaa perustellun luottamuksen syntymiseen. Tilintarkastustuomioistuimen presidentti on hyväksyessään Pinxtenin antamat matkamääräykset tukeutunut tietoihin, joista ei ilmene, että kyseiset virkamatkat eivät koskeneet hänen tehtäviensä hoitamiseen liittyviä velvollisuuksia. Tämän presidentin hyväksyntä on siten saatu Pinxtenin tarkoituksellisten laiminlyöntien tai tahallisen menettelyn seurauksena.

343

Pinxten vaatii, että ensimmäinen kanneperuste hylätään.

344

Hän vetoaa ensinnäkin oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteisiin.

345

Pinxten väittää, että vuoteen 2018 asti tilintarkastustuomioistuimessa sovellettavissa säännöissä ei määritelty virkamatkojen, tehtävien hoitamisen tai tilintarkastustuomioistuimen edun käsitteitä. Ainoa kyseisenä ajankohtana hyödyllinen teksti oli päätöksen nro 33-2004 4 artiklaa koskevat selitykset, jotka osoittavat, että tehtävien hoitaminen on ymmärrettävä laajasti.

346

Lisäksi Pinxten väittää toimittaneensa systemaattisesti tilintarkastustuomioistuimen presidentille päätöksessä nro 1-2003 vaaditut tiedot. Hän on ilmoittanut tälle autonkuljettajan käyttämisestä terveydellisistä syistä, käytännössä esittämällä selvityksen ”päivärahattomista virkamatkoista”. Lisäksi hän on vastannut kaikkiin kysymyksiin, joita tilintarkastustuomioistuimen yksiköt ovat voineet hänelle esittää. Tämän noudattamansa avoimen käytännön vuoksi hänen ei voida katsoa olevan vastuussa näiden yksiköiden valvonnan laiminlyönneistä, joiden vuoksi hän ei ole voinut havaita mahdollisia virheitä.

347

Tässä yhteydessä Pinxten on saanut tilintarkastustuomioistuimen myöntämien lupien ja käytännön vuoksi täsmällisiä, ehdottomia ja yhtäpitäviä vakuutteluja luotettavista lähteistä yli kymmenen vuoden ajan, mistä on syntynyt perusteltu luottamus siihen, että suoritetut maksut olivat sääntöjenmukaisia. Pinxtenin mukaan tilintarkastustuomioistuimen kanteessa sivuutetaan näin ollen luottamuksensuojan periaate.

348

Lisäksi Pinxten väittää, että tilintarkastustuomioistuimen ensimmäisen kanneperusteensa yhteydessä esittämiin arviointeihin liittyy useita ilmeisiä virheitä.

349

Tilintarkastustuomioistuin on OLAFin jälkeen kyseenalaistanut useiden virkamatkojen tarkoituksen ja tukeutunut siihen, mitä se pitää näiden virkamatkojen ”todellisena tarkoituksena”, esittämättä selityksiä lähestymistapansa perusteena olevista asiakirjoista.

350

Pinxten väittää erityisesti, ettei hän ole koskaan harjoittanut poliittista toimintaa toimikausinaan tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä. Hän on tavannut kyseessä olevan poliittisen puoleen jäseniä tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä muun muassa varmistaakseen tämän toimielimen työn edistämisen. Myös virkamatkat SBNL-V:n yhteydessä ovat osaltaan tehneet tilintarkastustuomioistuimen työtä tunnetummaksi sidosryhmien keskuudessa.

351

Metsästysretkistä Pinxten toteaa, että hänen virkamatkansa Chambordin linnaan (Ranska) liittyi Eurooppa-päiviin, joihin kokoontui eurooppalaisia merkkihenkilöitä. Yleisemmällä tasolla se, että viralliseen kokoukseen yhdistyy epävirallisempia osuuksia, ei kyseenalaista sen yhteyttä tilintarkastustuomioistuimen jäsenen tehtäviin.

352

Tilintarkastustuomioistuimen presidentti hyväksyi virkamatkan Crans-Montanaan mitään lisätietoja vaatimatta. Sen yhteydessä Pinxten saattoi osallistua CransMontana Forumiin, jonka tarkoituksena oli koota yhteen eurooppalaisia merkkihenkilöitä yleisluonteisten keskustelujen käymistä varten. Vastaaja sai ylipäätään tietää tästä foorumista tilintarkastustuomioistuimen presidentiltä.

353

Myös Kuuban matka oli Pinxtenin mukaan tilintarkastustuomioistuimen presidentin hyväksynnän mukaisesti perusteltu sillä, että tällä matkalla oli tarkoitus tavata paikallisia vaikuttajia, sillä Kuuban järjestelmän luonne edellytti yhteyksien luomista vasta paikan päällä. Matkan järjestämistä vaikeutti lisäksi se, että unionin edustusto Kuubassa ei tehnyt yhteistyötä.

354

Lääkärintarkastukset, joista Pinxten ei ole saanut minkäänlaista korvausta, ovat hänen mukaansa osa päätöksen nro 33-2004 4 artiklassa tarkoitetuista tapauksista, joissa autonkuljettajan käyttäminen on hyväksyttyä.

355

Pinxten esittää myös yksityiskohtaisia täsmennyksiä useista virkamatkoista, joiden tarkoitus on kuvattu virheellisesti kannekirjelmässä tai joiden osalta tilintarkastustuomioistuin on esittänyt paikkansapitämättömiä tosiseikkoja koskevia väitteitä.

356

Edustus- ja vastaanottokuluista Pinxten korostaa päätökseen nro 7-2004 ja tilintarkastustuomioistuimen tiedonantoihin vedoten, että oli tämän toimielimen edun mukaista, että sen jäsenet ylläpitävät yhteyksiä merkittäviin vaikuttajiin. Missään säännössä ei kielletä edustustoiminnan kohdistamista jo tunnettuihin henkilöihin, vaan ainoastaan henkilökohtaisia ystäviä ja perheenjäseniä on kestittävä yksityisesti.

357

Pinxten vastustaa tältä osin tilintarkastustuomioistuimen puolustamaa kantaa, jonka mukaan edustustoiminta kuului yksinomaan sen presidentille. Tämä lähestymistapa ei vastaa tämän toimielimen käytäntöä tai sen strategisia tavoitteita eikä se ole johdonmukainen sen kanssa, että sen jäsenille saa aiheutua edustuskuluja.

358

Pinxtenin autonkuljettajille määräämät virkamatkat liittyvät Pinxtenin mukaan joko hänen virkamatkoihinsa tai ovat perusteltuja päätöksen nro 33-2004 4 artiklan ja päätöksen nro 19-2009 4 artiklan nojalla. Tilintarkastustuomioistuimen hallinto on myös ollut täysin tietoinen kyseisten autonkuljettajien toiminnasta.

359

Aluksi tuotava esille, että ensimmäinen kanneperuste koskee useita satoja erillisiä syytöksiä, jotka koskevat yhtä monia tosiasiallisia tilanteita, joissa tilintarkastustuomioistuimen resursseja on käytetty tämän toimielimen mukaan väärin Pinxtenin pyynnöstä.

360

Jotta tässä tilanteessa näitä syytöksiä voidaan arvioida kattavasti asianosaisten kannalta ymmärrettävällä tavalla, ne yksilöidään viittaamalla tilintarkastustuomioistuimen perintää varten vahvistamaan numerointiin, joka esitetään kannekirjelmän liitteessä A.47 olevassa taulukossa ja toistetaan kantajan vastauksen liitteessä C.1 olevassa taulukossa.

361

Tältä osin on huomattava, että unionin tuomioistuimen on otettava kantaa ensimmäiseen kanneperusteeseen sille esitettyjen todisteiden perusteella ja SEUT 286 artiklan 6 kohdassa vahvistettuja arviointiperusteita soveltaen sen ratkaisemiseksi, voidaanko väitettyjä väärinkäytöksiä pitää tässä määräyksessä tarkoitettujen tilintarkastustuomioistuimen jäsenen tehtävään kuuluvien velvollisuuksien laiminlyöntinä.

362

Vaikka siis tilintarkastustuomioistuin on 11.4.2019 osoittanut Pinxtenille päätöksen ensimmäisen kanneperusteen kohteena oleviin väitettyihin väärinkäytöksiin liittyvän saatavan toteamisesta ja perinnästä, unionin tuomioistuimen tätä kanneperustetta koskeva kannanotto tässä oikeudenkäynnissä ei koske niiden summien määrittämistä, jotka Pinxtenin on mahdollisesti maksettava, eikä se siten vaikuta arviointiin, joka tästä päätöksestä on tehtävä Pinxtenin unionin yleisessä tuomioistuimessa siitä nostaman kumoamiskanteen yhteydessä.

363

Ennen kuin tarkastellaan peräjälkeen tilintarkastustuomioistuimen esittämiä syytöksiä, jotka koskevat ensinnäkin virkamatkakuluja ja päivärahoja, toiseksi edustus- ja vastaanottokuluja sekä kolmanneksi virka-auton käyttämistä ja autonkuljettajan palvelun käyttämistä, on arvioitava Pinxtenin väitettä, jonka mukaan ensimmäisessä kanneperusteessa ei oteta huomioon luottamuksensuojan periaatetta.

364

On syytä korostaa, että vaikka Pinxten vetoaa muodollisesti sekä oikeusvarmuuden periaatteeseen että luottamuksensuojan periaatteeseen, hänen esittämänsä perustelut liittyvät todellisuudessa yksinomaan jälkimmäiseen näistä periaatteista, minkä osoittaa myös näiden perustelujen uusi muotoilu vastaajan vastauksessa.

365

Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan mahdollisuus vedota luottamuksensuojan periaatteeseen edellyttää, että unionin toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet asianomaiselle täsmällisiä, ehdottomia ja yhtäpitäviä vakuutteluja, jotka on saatu toimivaltaisista ja luotettavista lähteistä (tuomio 8.9.2020, komissio ja neuvosto v. Carreras Sequeros ym., C‑119/19 P ja C‑126/19 P, EU:C:2020:676, 144 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

366

Heti alkuun on todettava, että tätä periaatetta ei voida soveltaa siltä osin kuin kyse on tilintarkastustuomioistuimen edustus- ja vastaanottokuluihin sekä virka-auton käyttämiseen ja autonkuljettajan palvelun käyttämiseen sitomista resursseista.

367

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan edustus- ja vastaanottokulujen perusteella suoritettujen maksujen kaltaiset maksut eivät muiden merkityksellisten seikkojen puuttuessa, edes silloin, kun näiden maksujen ja niiden sääntöjenmukaisuuden kyseenalaistamisen välillä on kulunut paljon aikaa, voi herättää niiden edunsaajassa perusteltua luottamusta siihen, ettei kyseisiä maksuja voitaisi enää kyseenalaistaa (ks. vastaavasti tuomio 14.6.2016, Marchiani v. parlamentti, C‑566/14 P, EU:C:2016:437, 79 kohta).

368

Tilintarkastustuomioistuimen käytäntö suorittaa edustus- ja vastaanottokulujen korvaus Pinxtenin esittämien seikkojen perusteella pyytämättä lisätietoja ja riitauttamatta hänen korvaushakemusten perusteltavuutta ei riitä osoittamaan, että tämä toimielin olisi antanut Pinxtenille täsmällisiä, ehdottomia ja yhtäpitäviä vakuutteluja näiden hakemusten sääntöjenmukaisuudesta.

369

Tilintarkastustuomioistuin ei ole tehnyt yhtään nimenomaista päätöstä siitä, kuinka Pinxten käyttää virka-autoaan tai autonkuljettajan palvelua, eikä unionin tuomioistuimessa ole vedottu minkään muuhun tilintarkastustuomioistuimen erityiseen kannanottoon siitä, millaista käytäntöä Pinxtenin oli tältä osin noudatettava.

370

Vaikka tilintarkastustuomioistuin olisi sallinut Pinxtenin väittämällä tavalla tällä alalla sellaisten käytäntöjen jatkumisen, joista kyseinen toimielin ei voinut olla tietämättä, tämä seikka ei missään tapauksessa riitä osoittamaan, että se olisi antanut Pinxtenille tältä osin täsmällisiä, ehdottomia ja yhtäpitäviä vakuutteluja.

371

Sitä vastoin matkamääräykset, jotka tilintarkastustuomioistuimen presidentti on nimenomaisesti antanut Pinxtenin pyynnöstä, ovat tämän tuomion 365 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä tarkoitettuja riittäviä vakuutteluja, joiden perusteella Pinxtenille voi lähtökohtaisesti syntyä perusteltu luottamus asianomaisten virkamatkojen sääntöjenmukaisuuteen.

372

On kuitenkin tuotava esille, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan yksityinen ei voi vedota sitä koskevaan perusteltuun luottamukseen, että petostilanne pidetään voimassa (ks. vastaavasti tuomio 14.6.2017, Santogal M-Comércio e Reparação de Automóveis, C-26/16, EU:C:2017:453, 76 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

373

Kun otetaan huomioon tilintarkastustuomioistuimen jäsenille asetettu velvollisuus tämän tuomion 241 kohdasta ilmenevällä tavalla noudattaa tarkasti tilintarkastustuomioistuimen antamissa normeissa tarkoitettuja ilmoittamisvelvollisuuksia sen varmistamiseksi, että tämä toimielin saa kattavat tiedot hakemuksista, jotka koskevat kyseisen toimielimen resurssien sitomista, matkamääräys, joka on annettu sellaisen hakemuksen perusteella, josta on jätetty pois olennaisia tietoja, joiden perusteella saman toimielimen presidentti voisi arvioida kyseisen virkamatkan sääntöjenmukaisuutta, ei voi synnyttää asianomaisen jäsenen perusteltua luottamusta tähän sääntöjenmukaisuuteen, vaikka kyse ei olisi petoksesta.

374

Henkilö, joka on rikkonut selvästi voimassa olevia säännöksiä, ei voi vedota luottamuksensuojan periaatteeseen (tuomio 16.5.1991, komissio v. Alankomaat, C-96/89, EU:C:1991:213, 30 kohta ja tuomio 14.7.2005, ThyssenKrupp v. komissio, C‑65/02 P ja C‑73/02 P, EU:C:2005:454, 41 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

375

Tästä seuraa, että Pinxten ei voi vedota perusteltuun luottamukseen, joka perustuu vilpillisesti hankittuihin matkamääräyksiin tai jopa ilman näyttöä vilpillisestä tarkoituksesta matkamääräyksiin, jotka tilintarkastustuomioistuimen presidentti on antanut sellaisen hakemuksen perusteella, josta on jätetty pois olennaisia tietoja, joiden perusteella tämä voisi arvioida kyseisen virkamatkan sääntöjenmukaisuutta.

376

Toisin kuin tilintarkastustuomioistuin väittää, ei kuitenkaan voida katsoa, että ensimmäisessä kanneperusteessa kyseenalaistetut Pinxtenille annetut hyväksynnät olisi systemaattisesti annettu tällaisten tietojen perusteella. Unionin tuomioistuimen käytettävissä olevasta asiakirja-aineistosta ilmenee päinvastoin, että useissa virkamatkojen hyväksyntää koskevissa hakemuksissa kuvataan selvästi ja avoimesti tarkoitus, jota tilintarkastustuomioistuin pitää nyt sellaisenaan sääntöjenvastaisena.

377

Tapauksissa, joissa tilintarkastustuomioistuimen presidentin Pinxtenin hakemuksesta antama matkamääräys on selvästi sääntöjenvastainen ilman, että sitä olisi kuitenkaan saatu vilpillisesti tai puutteellisia tietoja käsittävän hakemuksen perusteella, luottamuksensuojan periaate ei voi olla esteenä sille, että unionin tuomioistuin voi todeta, että Pinxten on tätä hyväksyntää pyytäessään ja sen jälkeen vedotessaan siihen maksun saamiseksi laiminlyönyt tehtäväänsä kuuluvat velvollisuudet.

378

Tällainen lähestymistapa ilmenee myös tämän tuomion 239 kohdassa mieleen palautetusta tilintarkastustuomioistuimen jäsenten velvollisuudesta noudattaa tiukkoja käyttäytymisvaatimuksia.

379

Kun virkamatkan sääntöjenvastaisuus on ilmeistä, Pinxten ei ole voinut kohtuudella olla tietämättä siitä. Tällaisessa tilanteessa Pinxten ei ole voinut pyytää hyväksyntää tai vedota siihen pyrkimättä tosiasiallisesti hyötymään siitä, että tilintarkastustuomioistuimessa on sallittu sääntöjenvastaisia käytäntöjä tai laiminlyöty valvontaa.

380

Edellä esitetyn perusteella tilintarkastustuomioistuin ei sitä vastoinvoi pätevästi vedota tässä oikeudenkäynnissä Pinxteniä vastaan siihen, että tälle on maksettu virkamatkakuluja tai päivärahoja tilintarkastustuomioistuimen presidentin hyväksyttyä virkamatkan, jonka sääntöjenvastaisuus ei ole ilmeistä, sellaisen hakemuksen perusteella, joka ei ole vilpillinen ja josta ei ole jätetty pois olennaisia tietoja.

381

Tässä tilanteessa sitä, ovatko tilintarkastustuomioistuimen presidentin Pinxtenin hakemuksesta antamat matkamääräykset voineet synnyttää asianomaisen henkilön perustellun luottamuksen kyseisten virkamatkojen sääntöjenmukaisuuteen, on arvioitava tapauskohtaisesti vertaamalla virkamatkan hyväksyntää koskevassa hakemuksessa ilmoitettua perustetta ja virkamatkan todellista tarkoitusta, sellaisena kuin se ilmenee unionin tuomioistuimelle esitetyistä todisteista. Tämä arviointi on päällekkäinen tilintarkastustuomioistuimen esittämän ensimmäisen kanneperusteen perusteltavuuden arvioinnin kanssa.

382

Lisäksi on niin, että vaikka Pinxten vetoaa myös tilintarkastustuomioistuimen jäseniin sovellettavien sääntöjen epätäsmällisyyteen, tämä väite ei voi oikeuttaa ensimmäisen kanneperusteen hylkäämistä kokonaisuudessaan.

383

On kylläkin todettava, että ensimmäisen kanneperusteen kohteena oleviin tilanteisiin sovellettavat säännöt ovat jossain määrin epämääräiset, muun muassa sen vuoksi, että niissä ei ole täsmennetty, missä tilanteissa virkamatkat voidaan hyväksyä, mitä asiakirjoja virkamatkan hyväksyntää koskevan hakemuksen tueksi on esitettävä tai millä edellytyksillä kolmannelle osoitettu kutsu voidaan yhdistää tilintarkastustuomioistuimen jäsenen asemaan erityisesti siltä osin kuin kyse on hyväksyttävistä edustamisperusteista ja näytöstä, joka on esitettävä sen osoittamiseksi, että esitetty peruste on todellinen.

384

Tämä epämääräisyys merkitsee sitä, että tilintarkastustuomioistuimen toimivaltaisilla elimillä oli laaja harkintavalta sen ratkaisemiseksi, oliko virkamatkakulujen, päivärahojen tai edustus- ja vastaanottokulujen maksaminen perusteltua.

385

Unionin tuomioistuimen on näin ollen otettava tämä harkintavalta tapauskohtaisesti huomioon, kun se arvioi Pinxtenin käyttäytymisen sääntöjenmukaisuutta ja varsinkin sitä, onko tämä käyttäytyminen ilmeisen sääntöjenvastaista.

386

Sen sijaan asian kannalta merkityksellisten sääntöjen epämääräisyys ei riitä yleisesti osoittamaan, että tilintarkastustuomioistuimen väitteet, joiden mukaan Pinxten on käyttänyt väärin sen resursseja, eivät ole perusteltuja.

387

Tämän kanteen kohteena olevien tekojen tapahtuma-aikaan virkamatkakuluja ja päivärahoja koskevasta järjestelmästä säädettiin SEUT 285–SEUT 287 artiklassa vahvistetuissa rajoissa asetuksen N:o 2290/77 7 artiklassa, jossa säädettiin näiden kulujen korvaamisesta ja päivärahojen maksamisesta, kun tilintarkastustuomioistuimen asianomaista jäsentä oli pyydetty tehtäväänsä hoitaessaan siirtymään tilintarkastustuomioistuimen toimipaikan ulkopuolelle.

388

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenen tehtävien osalta on muistettava, että SEUT 285 artiklan nojalla tämän toimielimen ensisijaisena tehtävänä on huolehtia unionin tilintarkastuksesta. Tässä tarkoituksessa sen on SEUT 287 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti tarkastettava unionin tulojen ja menojen laillisuus ja asianmukaisuus sekä se, että varainhoito on ollut moitteetonta.

389

Virkamatkakuluihin ja päivärahoihin sovellettavaa järjestelmää täsmennettiin päätöksellä nro 1-2003.

390

Tämän päätöksen 1 artiklassa määrättiin, että matkamääräykset on pyydettävä mahdollisimman pian ja että tilintarkastustuomioistuimen jäsenten virkamatkakulujen osalta toimivaltainen hyväksyjä on tämän toimielimen presidentti.

391

Kyseisen päätöksen 3 artiklan mukaan virkamatkalla voi matkustaa virka-autolla, kun taas saman päätöksen 5 ja 6 artikla koskevat virkamatkakulujen korvaamista ja päivärahojen maksamista.

392

Näin ollen virkamatkakulujen korvaamista tai päivärahojen maksamista koskevaa hakemusta on pidettävä sääntöjenvastaisena, jos näytetään, että kyseessä olevan virkamatkan varjolla tosiasiallisesti harjoitettua toimintaa ei voida yhdistää Pinxtenin tehtävien hoitoon. Tämän tuomion 371–381 kohdassa esitetyn perusteella tämä sääntöjenvastaisuus voidaan ottaa huomioon tässä oikeudenkäynnissä joko siinä tapauksessa, että matkamääräys on saatu vilpillisesti tai olennaisten tietojen osalta puutteellisen hakemuksen perusteella, tai siinä tapauksessa, että tämän toiminnan ja näiden tehtävien välisen yhteyden puuttuminen on ilmeistä.

393

Ennen kuin arvioidaan yksityiskohtaisesti kunkin ensimmäisen kanneperusteen kohteena olevan virkamatkan sääntöjenmukaisuutta, on tutkittava tilintarkastustuomioistuimen väite, jonka mukaan Pinxten myönsi ensimmäisessä OLAFin järjestämässä kuulemisessa, että mitkään matkamääräyshakemuksissa nimenomaisesti ”päivärahattomiksi virkamatkoiksi” esitetyt virkamatkat eivät liittyneet hänen tehtäviinsä.

394

Tämän kuulemistilaisuuden pöytäkirjasta ilmenee Pinxten ilmoittaneen ainoastaan, että hän turvautui avoimuuden vuoksi näiden hakemusten tällaiseen esittämiseen, kun virkamatkalla ”oli [hänen] tehtävään[sä] liittyvä tarkoitus mutta myös yksityinen ulottuvuus” tai kun hän oli ”epävarma” virkamatkan ”tarkoituksenmukaisuudesta” kyseessä olevan toiminnan kohteeseen ja merkitykseen nähden.

395

Koska tämä näkemys on toistettu unionin tuomioistuimessa, virkamatkoja, joiden Pinxten on nimenomaisesti esittänyt olevan ”päivärahattomia virkamatkoja”, on tutkittava samalla tavoin kuin muita ensimmäisen kanneperusteen kohteena olevia virkamatkoja.

396

On selvää, että Pinxten oleskeli vaimonsa kanssa Crans-Montanan vuoristohotellissa 22.–25.8.2013 osallistuakseen Crans-Montana Forumin kesäkokouksiin rivillä nro 252 tarkoitetun virkamatkan yhteydessä.

397

Tämän virkamatkan perusteella korvattiin osallistumis- ja hotellikulut sekä maksettiin päivärahaa, mutta tilintarkastustuomioistuin ei maksanut Pinxtenin vaimon matkasta aiheutuneita kuluja.

398

Kyseisen virkamatkan hyväksyntää koskevassa hakemuksessa ilmoitettiin, että virkamatkan tarkoituksena oli osallistuminen sveitsiläisen kansalaisjärjestön Crans-Montana Forumin kesäkokouksiin. Tämän hakemuksen liitteenä oli Pinxtenin allekirjoittama lyhyt sisäinen muistio, jossa täsmennettiin, että nämä kokoukset tarjosivat tilaisuuden keskustella kansainvälisen politiikan ajankohtaisista aiheista kaikkialta maailmasta tulleiden johtajien kanssa. Matkamääräys annettiin näiden tietojen perusteella, eikä esimerkiksi tämän tapahtuman ohjelmasta pyydetty lisätietoja.

399

Tältä osin on pantava merkille, että se, että virkamatka mahdollistaa tilintarkastustuomioistuimen jäsenelle osallistumisen tapahtumaan, joka käsittää liitännäisesti toimintaa, joka voi kuulua matkailuun tai vapaa-ajan toimintaan, ei välttämättä merkitse sitä, että tällä virkamatkalla ei ole yhteyttä tämän jäsenen tehtäviin, jos tämä tapahtuma kuitenkin pääasiallisesti keskittyy ammatilliseen toimintaan.

400

Kyseisen tapahtuman järjestäjät olivat kuitenkin kuvanneet tapahtumaa tilintarkastustuomioistuimen esittämässä esitteessä tilaisuudeksi, joka keskittyy täysin yhteydenpitoon, ystävyyteen, mukaviin retkiin ja epävirallisiin tapaamisiin. Tämä kuvaus vahvistetaan tämän tapahtuman yksityiskohtaisessa ohjelmassa, joka käsittää yksinomaan vapaa-ajan toimintaa, erityisesti patikointiretkiä ja iltaohjelmaa.

401

Kyseisen tapahtuman järjestäjien 29.5.2013 lähettämässä sähköpostiviestissä todetaan myös, että Crans-Montana Forumin kesäkokoukset ovat epävirallisia, mikä erottaa ne tämän foorumin muista kokouksista.

402

Vaikka Pinxten vetoaa unionin tuomioistuimessa siihen, että näillä kesäkokouksilla oli todellinen ammatillinen ulottuvuus, hän ei ole esittänyt todisteita tämän väitteensä tueksi.

403

Pelkästään se, että kyseisiin kesäkokouksiin osallistumalla on voinut mahdollisesti edistää tapaamisia ja vuorovaikutusta kansainvälisten päättäjien kanssa, mitä ei sitä paitsi ole näytetty toteen, ei siten osoita tällaista todellista yhteyttä kyseessä olevan virkamatkan ja Pinxtenin tehtävien välillä.

404

Tätä virkamatkaa on näin ollen pidettävä ilmeisen sääntöjenvastaisena.

405

Tässä tilanteessa se, että tilintarkastustuomioistuimen presidentti on toimittanut tämän toimielimen jäsenille tietoa Crans-Montana Forumista, mitä kyseinen toimielin ei kiistä, on merkityksetöntä, koska se viittaa korkeintaan siihen, että kyseinen toimielin on hyväksynyt tämän virkamatkan täysin tietoisena kaikista asiaan vaikuttavista seikoista, mikä ei tämän tuomion 374 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaisesti riitä synnyttämään Pinxtenille sellaista perusteltua luottamusta, jonka vuoksi virkamatkan ilmeistä sääntöjenvastaisuutta ei voitaisi ottaa huomioon tässä oikeudenkäynnissä.

406

On riidatonta, että Pinxten oleskeli vaimonsa kanssa Kuubassa 30.3.–14.4.2015, minkä vuoksi rivillä nro 343 tarkoitetun virkamatkan perusteella korvattiin muun muassa kuljetus- ja majoituskuluja sekä maksettiin päivärahaa, mutta tilintarkastustuomioistuin ei maksanut Pinxtenin vaimon matkasta aiheutuneita kuluja.

407

Tilintarkastustuomioistuin hyväksyi tämän virkamatkan Pinxtenin toimitettua tämän toimielimen presidentin pyynnöstä lisätietoja, joista ilmeni, että kyseisen virkamatkan tarkoituksena oli hankkia tietoja unionin ja Kuuban välisistä suhteista yhteydenpidolla paikallisen kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa ja käymällä tutustumassa unionin rahoittamiin hankkeisiin.

408

Tässä asiassa on ratkaistava, voidaanko unionin tuomioistuimen käytettävissä olevien todisteiden perusteella tilintarkastustuomioistuimen väite, jonka mukaan Pinxtenin Kuuban-matka tehtiin ennen kaikkea yksityisessä tarkoituksessa, osoittaa paikkansapitäväksi.

409

Tältä osin Pinxtenin kabinetin laatimasta ja OLAFin takavarikoimasta ohjelmasta ilmenee, että kyseinen matka keskittyi lähes yksinomaan matkailuun liittyvään toimintaan.

410

Tämän ohjelman ainoat seikat, joiden voitaisiin mahdollisesti katsoa liittyvän Pinxtenin hoitamiin tehtäviin, olivat unionin Kuuban- suurlähettilään tapaaminen 31.3.2015, lounas tämän suurlähettilään kanssa yhdessä Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelmasta (PNUD) vastaavan henkilön ja Belgian kuningaskunnan Kuuban-suurlähettilään kanssa 2.4.2015 sekä tapaaminen viimeksi mainitun suurlähettilään kanssa 3.4.2015.

411

Unionin Kuuban-suurlähettilään OLAFille antamista tiedoista ilmenee kuitenkin, että 2.4.2015 järjestetty lounas oli järjestetty pelkästään kohteliaisuussyistä ja ettei kyseessä ollut työlounas. Kyseinen suurlähettiläs täsmensi lisäksi, että Pinxtenin matkaa ei voitu missään tapauksessa pitää ammatillisena, koska tällaista matkaa Kuubaan ei voi järjestää siten, että asianomainen henkilö matkustaa turistiviisumilla.

412

Tämän seikan vahvisti OLAFille eräs toinen unionin Kuuban-edustuston jäsen, joka täsmensi lisäksi, että Pinxten ei ottanut huomioon saamiaan varoituksia matkansa sopimattomasta ajankohdasta ja että hänen kanssaan käydyt keskustelut eivät olleet lainkaan teknisiä.

413

On todettava, että Pinxten ei ole tehokkaasti riitauttanut todisteita, jotka tilintarkastustuomioistuin on esittänyt osoittaakseen, että hänen Kuuban-matkansa keskittyi lähes yksinomaan matkailuun liittyvään toimintaan, tai varsinkaan toimittanut unionin tuomioistuimelle muita asiakirjoja, jotka tukisivat hänen kantaansa, jonka mukaan hänen Kuuban-matkallaan oli tosiasiallisesti hänen tehtäviinsä liittyvä tarkoitus.

414

Vaikka Pinxten viittaa niiden eri päättäjien asemaan, joiden kanssa hän on voinut vaihtaa ajatuksia tämän matkan aikana, hän on tavannut suurimman osan näistä henkilöistä unionin Kuuban-lähetystössä järjestetyllä lounaalla, joka ei tämän tuomion 411 kohdasta ilmenevällä tavalla ollut työlounas.

415

Pinxtenin tästä esittämät tiedot ovat epäluotettavia jo siitä syystä, että mainittujen päättäjien joukossa on ”liikemies”, joka on todellisuudessa Pinxtenin matkansa aikana vuokraaman asunnon omistaja.

416

Siltä osin kuin kyse on Pinxtenin tilintarkastustuomioistuimen presidentille virkamatkansa jälkeen toimittamassaan muistiossa esittämästä seikasta, jonka mukaan tietyt vierailut täytyi peruuttaa viime hetkellä, tällä väitteellä ei voida selittää hänen Kuuban-matkansa todellisen ammatillisen ulottuvuuden puuttumista.

417

Asiakirja-aineistoon sisältyvistä tämän matkan valmistelua koskevista tiedoista ilmenee, että alun perin se oli tarkoitettu pelkästään turistimatkaksi.

418

Tältä osin on syytä mainita erityisesti Pinxtenin avustajan 28. ja 29.1.2015 unionin Kuuban-suurlähettiläälle osoittamat sähköpostiviestit, joissa tämä avustaja ilmoittaa Pinxtenin haluavan tietoja tehdäkseen yksityisen matkan tähän maahan, jossa hän ei ole koskaan käynyt, mainitsematta mitään suunniteltuun matkaan liittyvää ammatillista tarkoitusta.

419

Ennen Kuuban-matkaa toteutetut toimenpiteet sellaisen toiminnan järjestämiseksi, joka voi liittyä Pinxtenin tehtäviin tilintarkastustuomioistuimessa, eivät kyseenalaista hänen tähän maahan suuntautuneen matkansa yksityistä luonnetta.

420

On varsinkin selvää, että nämä toimenpiteet on toteutettu hyvin myöhään, mikä sopii huonosti yhteen Kuuban kaltaiseen kolmanteen maahan, johon asianomainen henkilö aikoi matkustaa ensimmäistä kertaa, suuntautuvan selvitysmatkan järjestämisen kanssa. Unionin tuomioistuimen käytettävissä olevista sähköpostiviesteistä ilmenee, että PNUD:hen otettiin yhteyttä vasta 18.3.2015 ja ettei 19.3.2015 eli alle kaksi viikkoa ennen Pinxtenin lähtöä Kuubaan ollut vahvistettu minkäänlaista virallista ohjelmaa.

421

Lisäksi sekä unionin ja Belgian kuningaskunnan Kuuban-suurlähettiläät että PNUD:n virkamiehet tässä maassa olivat ilmoittaneet selvästi Pinxtenille tilintarkastustuomioistuimen esittämissä sähköpostiviesteissä, että sekä ammatillisten että matkailuun liittyvien toimintojen yhdistämistä oli vaikea ajatella kyseisessä maassa, että kaikki viralliset vierailut oli annettava etukäteen tiedoksi Kuuban viranomaisille ja toteutettava asianomaisen viisumin turvin ja että oli erittäin epätodennäköistä voida tavata kuubalaisia päättäjiä epävirallisissa yhteyksissä.

422

Pinxtenillä ei siis ole oikeutta vedota siihen, että lähtiessään Kuubaan hän ei ollut tietoinen siitä, että hänen matkansa tähän maahan ei todellisuudessa mahdollistanut hänen tehtäviinsä tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä liittyvän toiminnan harjoittamista.

423

Vaikka on paikallaan tuoda esille, ettei huomattavia varoja sitovaan virkamatkaan ole kohdistunut etu- ja jälkikäteen ylimääräistä valvontaa, kaiken edellä esitetyn perusteella on kuitenkin niin, että tilintarkastustuomioistuimelle ennen rivillä nro 343 tarkoitettua virkamatkaa ja sen jälkeen toimitetut tiedot olivat pitkälti harhaanjohtavia Pinxtenin Kuuban-matkan todellisen tarkoituksen osalta ja että tätä virkamatkaa on pidettävä sääntöjenvastaisena, koska tällä matkalla ei ollut yhteyttä Pinxtenin tehtäviin.

424

Tästä seuraa, että myös rivillä nro 341 tarkoitettua virkamatkaa, jonka tarkoituksena oli eri henkilöiden tapaaminen Kuuban-matkan valmistelemista varten, on pidettävä sääntöjenvastaisena.

425

Useat tilintarkastustuomioistuimen ensimmäisen kanneperusteen yhteydessä sääntöjenvastaisiksi ilmoittamat Pinxtenin virkamatkat, jotka ovat johtaneet virkamatkakulujen korvaamiseen tai päivärahojen maksamiseen, liittyvät tapaamisiin poliittisten päättäjien kanssa.

426

Jotta näihin virkamatkoihin voidaan ottaa kantaa, on tarpeen selvittää, voivatko tällaiset tapaamiset lähtökohtaisesti olla tilintarkastustuomioistuimen jäsenen virkamatkan tarkoituksena.

427

Kuten tämän tuomion 387 kohdasta ilmenee, tämän kanteen kohteena olevien tekojen tapahtuma-aikaan sovellettavan unionin lainsäädännön mukaan tilintarkastustuomioistuimen jäsenten virkamatkojen täytyy liittyä näiden jäsenten ”tehtäväänsä hoitaessaan” tekemiin matkoihin.

428

On katsottava Pinxtenin väittämällä tavalla, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenen tehtävän hoitaminen voi käsittää protokollatoimintaa, jolla pyritään muun muassa tekemään tilintarkastustuomioistuimen työtä tunnetummaksi ja edistämään sitä sekä ylläpitämään toimielimen edun mukaisesti suhteita merkittäviin päättäjiin.

429

Tällainen protokollatoiminta voi koskea useammin tilintarkastustuomioistuimen asianomaisen jäsenen kanssa samasta jäsenvaltiosta tulevia päättäjiä, mikä voi johtua erityisesti tämän jäsenen tehtävässään aloittamista edeltäneistä mahdollisista aiemmista yhteyksistä, käytännön mahdollisuuksista, jotka liittyvät muun muassa kieleen, tai siitä, että tilintarkastustuomioistuimen työn hyväksymiseen liittyvät mahdolliset kansalliset haasteet ovat paremmin tiedossa.

430

Tilintarkastustuomioistuimella oli jossain määrin harkintavaltaa sen määrittämisessä, missä määrin ja millä edellytyksillä sen jäsenten virkamatkat, jotka liittyvät poliittisten päättäjien tapaamisiin, voidaan hyväksyä tällaisen protokollatoiminnan toteuttamisen varmistamiseksi edellyttäen, että tällaisten virkamatkojen todellisena tarkoituksena ei ole poliittisen toiminnan harjoittaminen, mikä on tämän tuomion 272 kohdasta ilmenevällä tavalla ristiriidassa tilintarkastustuomioistuimen jäsenen tehtävien kanssa.

431

Vaikka tämän tuomion 383 kohdasta ilmenee, että tilintarkastustuomioistuimen sisäiset säännöt, jotka koskevat sen jäsenten virkamatkoja, eivät sisältäneet tämän toimielimen tästä asiasta tekemää selvää päätöstä, edustus- ja vastaanottokuluja koskevista säännöistä voidaan saada hyödyllisiä viitteitä tässä toimielimessä noudatetusta periaatteesta.

432

Tilintarkastustuomioistuimen jäsentensä poliittisiin päättäjiin ylläpitämille suhteille antama merkitys tuodaan julki 22.4.2004 päivätyssä muistiossa, jossa täsmennetään, että ”jäsenet edustavat tilintarkastustuomioistuinta muun muassa silloin, kun he ylläpitävät tilintarkastustuomioistuimen edun mukaisesti ammatillisia suhteita henkilöihin, jotka hoitavat tehtäviä – – unionissa, jäsenvaltioissa tai muissa maissa”.

433

Vastaavasti sekä tilintarkastustuomioistuimen vuosien 2013–2017 strategiassa että sen 12.12.2013 päivätyssä viestintä- ja sidosryhmäsuhteita koskevassa strategiassa viitataan tarpeeseen huolehtia tilintarkastustuomioistuimen suhteista eri toimijoihin, kuten unionin varojen käytön valvonnasta vastaaviin kansallisiin ja eurooppalaisiin poliittisiin päättäjiin. Jälkimmäisessä näistä asiakirjoista mainitaan lisäksi, että jäsenten ja heidän kabinettiensa on huolehdittava suhteista kansallisiin parlamentin jäseniin.

434

Tilintarkastustuomioistuimen Pinxtenin virkamatkojen osalta noudattama käytäntö vahvistaa sen, että tilintarkastustuomioistuin on käyttänyt harkintavaltaansa siten, että se on lähtökohtaisesti hyväksynyt kansallisten poliittisten päättäjien tapaamiseen tarkoitettujen virkamatkojen ja sen jäsenten tehtävien välisen yhteyden.

435

Pinxtenin kahden toimikauden aikana hyväksyttiin useita kymmeniä tämän virkamatkoja, vaikka niiden ainoana tarkoituksena oli belgialaisen poliittisen päättäjän tapaaminen.

436

Tilintarkastustuomioistuimen yksiköiden arvioidessa ensimmäisen kerran uudelleen Pinxtenin virkamatkoja ennen OLAFin tutkimusta näitä virkamatkoja ei mitenkään yksilöity mahdollisesti ongelmallisiksi virkamatkoiksi, joista pitäisi saada lisäselvityksiä.

437

Unionin tuomioistuimen käytettävissä olevasta asiakirja-aineistosta ilmenee, että ensimmäisen kanneperusteen yhteydessä sääntöjenvastaisiksi ilmoitettujen virkamatkojen lisäksi Pinxten on tehnyt myös muita virkamatkoja, joiden tarkoituksena oli belgialaisten poliitikkojen tapaaminen ja jotka ovat tilintarkastustuomioistuimen näkemyksen mukaan täysin sääntöjenmukaisia.

438

Edellä esitetyn perusteella virkamatkoja, jotka on hyväksytty avoimesti poliittisten päättäjien tapaamista varten, ei voida yleisesti pitää tarkoituksensa perusteella ilmeisen sääntöjenvastaisina.

439

Tätä arviointia ei voida kyseenalaistaa tilintarkastustuomioistuimen väitteellä, jonka mukaan tämän toimielimen edustamisesta huolehtivat sen presidentti ja sen institutionaalisista suhteista ja tarkastusten laadunvalvonnasta vastaavat jäsenet.

440

Tämä väite on suoraan ristiriidassa tämän tuomion 433 kohdassa mainittujen tämän toimielimen laatimien asiakirjojen kanssa. Kyseinen väite on ristiriidassa myös sen kanssa, että päätöksessä nro 7-2004 määrättiin, että kaikille kyseisen toimielimen jäsenille voidaan korvata edustus- ja vastaanottokuluja, joita heille aiheutuu jäsenen ominaisuudessa.

441

Näin ollen on arvioitava, osoittavatko tilintarkastustuomioistuimen esittämät selitykset ja todisteet, että kullakin virkamatkalla, jonka tarkoitus liittyy poliittisen päättäjän tapaamiseen, on peruste, jonka vuoksi voidaan katsoa, että kyseessä olevalla virkamatkalla ei ollut oikeutettua protokollaan liittyvää tarkoitusta.

442

Tässä yhteydessä on ensinnäkin selvää, että useat virkamatkat, joiden tarkoitukseksi Pinxten ilmoittaa belgialaisten poliittisten päättäjien tapaamisen, voidaan yhdistää suoraan hänen tehtäviensä kanssa ristiriidassa olevaan poliittiseen toimintaan, joka on todettu neljättä kanneperustetta arvioitaessa, siltä osin kuin näillä virkamatkoilla oli todellisuudessa tarkoitus mahdollistaa hänen osallistumisensa kyseessä olevan poliittisen puolueen hallituksen kokoukseen.

443

Tällaisia virkamatkoja, jotka on hyväksytty olennaisten tietojen osalta puutteellisten hakemusten perusteella ja jotka todellisuudessa liittyivät tilintarkastustuomioistuimen jäsenen tehtävien kanssa ristiriidassa olevaan toimintaan, ei voida pitää sääntöjenmukaisina.

444

Tällainen toteamus voidaan tehdä riveillä 54, 60, 61, 70, 81, 84, 85, 88 ja 94 tarkoitettujen virkamatkojen osalta siltä osin kuin tilintarkastustuomioistuimen toimittamat pöytäkirjat osoittavat Pinxtenin osallistuneen virkamatkojensa aikana kyseessä olevan poliittisen puolueen hallituksen kokouksiin, joihin virkamatkojen hyväksyntää koskevissa hakemuksissa ei kuitenkaan viitata.

445

Se, että rivillä 94 tarkoitetun virkamatkan tarkoituksena ei ollut pelkästään belgialaisten poliitikkojen tapaaminen vaan myös osallistuminen kokoukseen Euroopan parlamentissa, ei osoita tätä virkamatkaa sääntöjenmukaiseksi, koska kyseessä olevan poliittisen puolueen ja Euroopan parlamentin laatimat pöytäkirjat osoittavat Pinxtenin osallistuneen ainoastaan tämän puolueen järjestämään kokoukseen.

446

Myös riveillä 95, 396, 410, 413 ja 414 tarkoitettujen virkamatkojen todellisena tarkoituksena on katsottava olleen se, että Pinxten voi osallistua kyseessä olevan poliittisen puolueen hallituksen kokouksiin, kun otetaan huomioon Pinxtenin kalenterissa ja tämän puolueen päättäjien välisissä sähköpostiviesteissä esitetyt tiedot. Sama pätee riveillä 299 ja 369 tarkoitettuihin virkamatkoihin pelkästään tästä kalenterista ilmenevien selvien merkintöjen perusteella.

447

Vaikka useiden virkamatkojen ilmoitettuna tarkoituksena ei ole ollut belgialaisen poliitikon tapaaminen, ne on mainittava tässä analogisesti, koska niiden johdosta Pinxten on voinut osallistua kyseessä olevan poliittisen puolueen hallituksen kokouksiin, ja niitä on tällä perusteella pidettävä osittain sääntöjenvastaisina.

448

Näin on riveillä 39, 45 ja 86 tarkoitettujen virkamatkojen osalta. Vaikka näiden kolmen virkamatkan ilmoitettuna tarkoituksena oli yksityisten talouden toimijoiden tai järjestöjen edustajien tapaaminen, unionin tuomioistuimen käytettävissä on kyseessä olevan poliittisen puolueen hallituksen kokousten pöytäkirjoja, joissa viitataan Pinxtenin läsnäoloon näissä kokouksissa kyseisiä virkamatkoja vastaavina päivämäärinä.

449

Vaikka rivillä 68 mainittu virkamatka koskee myös edustustoimintaa, jonka sääntöjenmukaisuus on riidatonta, sitä on samoin pidettävä osittain sääntöjenvastaisena siltä osin kuin Pinxten on tähän virkamatkaan varattuna aikana osallistunut kyseessä olevan poliittisen puolueen hallituksen kokoukseen, kuten tämän kokouksen pöytäkirjasta käy ilmi.

450

Lisäksi useiden Pinxtenin virkamatkojen tarkoituksena oli osallistua kyseessä olevan puolueen järjestämille vastaanotoille tai sen muuhun toimintaan kuin puoluehallituksen kokouksiin.

451

Pinxtenin saamien kutsujen ja hänen kalenterimerkintöjensä perusteella on selvää, että belgialaisten poliitikkojen tapaamisiin liittyvien virallisten perusteiden varjolla riveillä 120, 175, 221 ja 365 tarkoitettujen virkamatkojen tarkoituksena oli osallistuminen kyseessä olevan poliittisen puolueen parlamentaarisille päiville, riveillä 207, 298 ja 381 mainittujen virkamatkojen sekä osittain rivillä 229 mainitun virkamatkan tarkoituksena osallistuminen tämän puolueen uudenvuoden vastaanotoille, rivillä 258 tarkoitetun virkamatkan tarkoituksena osallistuminen kyseisen puolueen jäsenille tarkoitettuun kaupunkivierailuun ja riveillä 260 ja 289 mainittujen virkamatkojen tarkoituksena osallistuminen saman puolueen opintopäivään ja puoluekokoukseen.

452

Tällaista toimintaa on lisäksi toisinaan harjoitettu muilla perusteilla kuin belgialaisten poliitikkojen tapaamisen perusteella.

453

Pinxtenin kalenterista ilmenee, että virkamatka nro 69, jonka tarkoitukseksi esitetään ”kongressiin” osallistuminen, liittyi kyseessä olevan puolueen puoluekokoukseen.

454

Vaikka rivillä 275 tarkoitettua virkamatkaa on perusteltu henkilön, jonka tehtäviä ei ole ilmoitettu, kutsulla, tilintarkastustuomioistuimen esittämä lasku ja tähän kalenteriin tehty merkintä osoittavat, että sen todellisena tarkoituksena oli osallistuminen tämän poliittisen puolueen järjestämään ”poliittiseen kahvilaan”.

455

Kyseisen kalenterin ja Pinxtenin avustajan 25.7.2017 lähettämän sähköpostiviestin perusteella on todettava, että riveillä 308 ja 416 tarkoitetuilla virkamatkoilla oli Euroopan parlamentin ALDE-ryhmän kutsun perusteella tarkoitus osallistua kyseessä olevan poliittisen puolueen parlamentaarisille päiville.

456

Rivillä 269 mainittu virkamatka, jonka virallisena tarkoituksena oli ”Virallinen kutsu, valtioministeri, Herman de Croo Centrum”, on niin ikään yhdistettävä Pinxtenin poliittiseen toimintaan, koska tämä virkamatka koski vierailua laitokseen, joka on ilmoitettu perustetun kyseessä olevan poliittisen puolueen entisen puheenjohtajan kunniaksi.

457

Tämän tuomion 451–456 kohdassa mainittujen virkamatkojen on katsottava kuuluvan erottamattomasti Pinxtenin poliittiseen toimintaan, joka on neljännen kanneperusteen ensimmäisen osan kohteena, ja niitä on tästä syystä pidettävä ilmeisen sääntöjenvastaisina.

458

Se, että kyseessä olevan poliittisen puolueen järjestämillä tapahtumilla, jotka ovat joidenkin näistä virkamatkoista tarkoituksena, tavoitteena ei lähtökohtaisesti ollut tämän puolueen poliittisesta linjasta käytävä keskustelu, vaan ne olivat pikemminkin juhlatilaisuuksia, ei kyseenalaista tätä arviointia, koska näiden tapahtumien yhteys poliittiseen liikkeeseen, jonka puitteissa Pinxten harjoitti tehtäviensä kanssa ristiriidassa olevaa toimintaa, merkitsi sitä, että Pinxten ei voinut osallistua niihin laiminlyömättä velvollisuuttaan riippumattomuuteen.

459

Näin ollen sillä, että jotkin kyseisistä virkamatkoista on hyväksytty sellaisten hakemusten perusteella, joissa kuvataan riittävän avoimesti niiden tarkoitus, ei ole merkitystä tämän oikeudenkäynnin kannalta.

460

Sen sijaan rivillä 34 tarkoitetun virkamatkan tapauksessa se, että Pinxtenin kalenterin mukaan hänen oli määrä osallistua kyseessä olevan poliittisen puolueen uudenvuoden vastaanotolle 19.1.2009, ei osoita, että hänen saapumisensa Brysseliin kyseisenä päivänä, kun tämän virkamatkan tarkoituksena oli osallistuminen Euroopan parlamentin kokoukseen seuraavana aamuna, olisi selvästi erotettavissa kyseisen virkamatkan ilmoitetusta tarkoituksesta, koska tällainen valinta saattoi olla käytännön syistä perusteltu.

461

Vastaavasti on todettava, että vaikka tilintarkastustuomioistuin mainitsee rivillä 74 mainitun virkamatkan osalta Pinxtenin osallistumisen kyseessä olevan poliittisen puolueen hallituksen kokoukseen, matkamääräyksestä ilmenee, että tämä virkamatka alkoi vasta useita tunteja kyseisen kokouksen pitämisen jälkeen.

462

Muita virkamatkoja, joiden ilmoitettuna tarkoituksena on belgialaisten poliittisten päättäjien tapaaminen, ei voida unionin tuomioistuimen käytettävissä olevan asiakirja-aineiston perusteella yhdistää kyseessä olevan poliittisen puolueen kokouksiin tai muuhun sen järjestämään toimintaan.

463

Useimmissa tapauksissa tilintarkastustuomioistuin on kylläkin esittänyt uskottavasti, että näissä matkamääräyksissä mainitut poliittiset päättäjät kuuluvat kyseiseen poliittiseen puolueeseen.

464

Pinxtenin ja kyseessä olevan poliittisen puolueen välillä todetut läheiset yhteydet eivät kuitenkaan riitä tässä oikeudenkäynnissä luomaan olettamaa, jonka perusteella voitaisiin systemaattisesti päätellä virkamatka, jonka tarkoituksena on poliittisen päättäjän tapaaminen, ilmeisen sääntöjenvastaiseksi pelkästään sen vuoksi, että kyseinen päättäjä on tämän poliittisen puolueen jäsen.

465

Kun otetaan huomioon erityisesti kyseisen puolueen merkittävä asema Belgian politiikassa ja suhteet, joita Pinxtenillä saattoi perustellusti olla tämän puolueen parissa hänen tehtävässään aloittamistaan edeltäneen toimintansa vuoksi, tähän samaan puolueeseen kuuluvien poliittisten päättäjien tapaamista koskevien useiden protokollaan liittyvien virkamatkojen järjestämistä ei voida pitää epäuskottavana.

466

Vaikka tilintarkastustuomioistuin vetoaa unionin tuomioistuimessa siihen, ettei se ollut tietoinen näiden poliittisten päättäjien puoluejäsenyydestä ennen OLAFin tutkimusta, tämä väite ei riitä osoittamaan, että Pinxtenin hakemukset olivat vilpillisiä tai että niissä jätettiin mainitsematta olennaisia tietoja, etenkin kun kyseiset virkamatkat koskivat useimmiten pientä määrää henkilöitä, joiden poliittiseen puolueeseen kuuluminen oli yleisesti tiedossa, ja kun useiden näistä virkamatkoista tarkoituksena oli sellaisten poliittisten päättäjien tapaaminen, joiden ilmoitettiin nimenomaisesti hoitavan ”puoluejohdon” tehtäviä.

467

Tässä tilanteessa on katsottava, että tilintarkastustuomioistuin ei ole täyttänyt todistustaakkansa tapauksissa, joissa se vaatii unionin tuomioistuinta toteamaan virkamatkan sääntöjenvastaiseksi pelkästään sillä perusteella, että kyseisessä matkamääräyksessä tarkoitettu poliittinen päättäjä oli kyseessä olevan puolueen jäsen, esittämättä minkäänlaista näyttöä siitä, että tämä virkamatka ei vastannut tilintarkastustuomioistuimessa asian kannalta merkityksellisenä ajankohtana noudatettuja kriteerejä protokollaan liittyvän virkamatkan sääntöjenmukaisena pitämiselle.

468

Tällainen tilanne voidaan tuoda esille useiden sellaisten virkamatkojen osalta, joilla Pinxten on saanut luvan tavata korkeassa asemassa olevan poliittisen päättäjän, olipa kyse sitten Euroopan parlamentin jäsenestä riveillä 19, 301, 330, 355 ja 402 tarkoitetuilla virkamatkoilla sekä osittain rivillä 296 tarkoitetulla virkamatkalla, Belgian hallituksen jäsenestä riveillä 43, 66, 92, 97, 169, 211, 215, 248, 303, 352 ja 395 mainituilla virkamatkoilla sekä osittain riveillä 118, 326 ja 339 mainituilla virkamatkoilla taikka Belgian parlamentin jäsenestä riveillä 41, 59, 171, 203, 204, 208, 211, 238, 313, 331, 334, 336, 346, 354 mainituilla virkamatkoilla sekä osittain rivillä 326 mainitulla virkamatkalla.

469

Tämä ratkaisu koskee myös riveillä 1 ja 7 tarkoitettuja virkamatkoja, joiden tarkoituksena oli ministerin kabinetin jäsenen tapaaminen.

470

Siltä osin kuin kyse on riveillä 319 ja 320 mainituista virkamatkoista, tilintarkastustuomioistuin ei ole ilmoittanut matkamääräyksessä tarkoitetun ministerin kabinetin jäsenen kuuluvan kyseessä olevaan poliittiseen puolueeseen. Kyseinen toimielin katsoo kuitenkin, että nämä virkamatkat pitäisi yhdistää poliittiseen tai yksityiseen toimintaan, koska ne liittyvät kuljetusalaan. Tämä seikka ei kuitenkaan riitä osoittamaan kyseisiä virkamatkoja ilmeisen sääntöjenvastaisiksi.

471

Logiikkaa, jota on noudatettu arvioitaessa virkamatkoja, joiden tarkoituksena on korkeassa asemassa olevien poliittisten päättäjien tapaaminen, ei voida ulottaa koskemaan virkamatkoja, joilla on tarkoitus tavata henkilöitä, jotka ovat olleet tällaisessa asemassa mutta lopettaneet tässä tehtävässä kyseisen virkamatkan ajankohtana, koska erityisiä olosuhteita lukuun ottamatta tällaisilla tapaamisilla ei selvästikään ole tilintarkastustuomioistuimen protokollaan liittyvää merkitystä.

472

Samalla tavoin on katsottava, että erityisiä olosuhteita lukuun ottamatta paikallisen poliittisen päättäjän tapaamisella ei selvästikään ole yhteyttä tilintarkastustuomioistuimen jäsenen tehtävien hoitamiseen.

473

Koska Pinxten ei ole esittänyt todisteita erityisistä olosuhteista, näiden kriteerien perusteella riveillä 15 ja 253 tarkoitettuja virkamatkoja on pidettävä ilmeisen sääntöjenvastaisina, sillä itse näiden virkamatkojen tarkoituksesta, sellaisena kuin Pinxten on sen ilmoittanut, ilmenee, että niillä oli määrä tavata entinen ministeri ja Belgian parlamentin entinen jäsen.

474

Rivillä 232 mainitusta virkamatkasta on todettava, että henkilölle, joka tällaisen virkamatkan yhteydessä oli määrä tavata, annettu valtioministerin nimike on arvonimi, joka ei merkitse korkean poliittisen tehtävän nykyistä hoitamista. Tällaisen virkamatkan peruste on siis harhaanjohtava, ja sitä on joka tapauksessa pidettävä ilmeisen sääntöjenvastaisena.

475

Vastaavasti on katsottava, että rivillä 378 tarkoitetun virkamatkan tarkoituksena olevalla osallistumisella Overpeltin kunnan järjestämälle vastaanotolle ei selvästikään ole yhteyttä tilintarkastustuomioistuimen jäsenen tehtäviin.

476

Useat ensimmäisen kanneperusteen kohteena olevista virkamatkoista, joiden perusteella on korvattu virkamatkakuluja tai maksettu päivärahoja, liittyvät Pinxtenin ylläpitämiin suhteisiin yksityisten talouden toimijoiden vastuuhenkilöiden kanssa.

477

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenten virkamatkoihin, joiden tarkoituksena on tällaisten vastuuhenkilöiden tapaaminen, sovellettavat oikeussäännöt on erotettava oikeussäännöistä, joita sovelletaan virkamatkoihin, jotka liittyvät poliittisiin päättäjiin ylläpidettyihin suhteisiin.

478

Koska SEUT 285 artiklan mukaan tilintarkastustuomioistuimen tehtävänä on huolehtia unionin tilintarkastuksesta, suhteilla yksityisiin talouden toimijoihin voi olla vähemmän merkitystä tälle toimielimelle kuin suhteilla viranomaisiin.

479

Tätä toteamusta tukee se, että 22.4.2004 päivätyssä muistiossa ei mainita tilintarkastustuomioistuimen jäsenten edustus- ja vastaanottokulujen säännöllistä käyttöä koskevana ehdotuksena yksityisten talouden toimijoiden vastuuhenkilöille osoitettuja kutsuja.

480

Tämän tuomion 433 kohdassa mainituissa asiakirjoissa, joissa vahvistetaan tilintarkastustuomioistuimen viestintästrategia, ei liioin viitata näihin vastuuhenkilöihin sidosryhminä, joiden puoleen tämä toimielin haluaa kääntyä varmistaakseen työnsä edistämisen.

481

Pinxtenin väite, jonka mukaan virkamatkat, joilla pyritään tapaamaan yksityisten talouden toimijoiden vastuuhenkilöitä, ovat perusteltuja sen vuoksi, että talouselämän toimijoiden kanssa on tarpeen vaihtaa ajatuksia, joita voidaan hyödyntää tilintarkastustuomioistuimessa käytävissä keskusteluissa, ei tässä yhteydessä osoita riittävää yhteyttä tämän toimielimen jäsenen tehtäviin sen resursseja koskevien sitoumusten oikeuttamiseksi.

482

Vaikka tilintarkastustuomioistuin hyväksyi Pinxtenin täysin avoimien hakemusten perusteella suurimman osan virkamatkoista, joilla oli määrä tavata yksityisten talouden toimijoiden vastuuhenkilöitä, Pinxten ei voinut olla tietämättä, että lukuun ottamatta erityisiä olosuhteita, jotka voivat osoittaa asianomaisen yksityisen toimijan toiminnan ja tämän toimielimen toiminnan välisen erityisen yhteyden, tällainen peruste ei selvästikään voi tarkoittaa riittävää yhteyttä kyseisen toimielimen jäsenen tehtävien hoitamiseen.

483

Tässä yhteydessä on katsottava, että virkamatkat, joita on perusteltu yksityisen monikansallisen talouden toimijan vastuuhenkilön esittämällä kutsulla, ovat ilmeisen sääntöjenvastaisia.

484

Tämä johtopäätös koskee erityisesti riveillä 33 ja 104 tarkoitettuja virkamatkoja, jotka liittyvät teollisuuskonsernien vastuuhenkilöiltä saatuihin kutsuihin, rivillä 45 mainittua virkamatkaa, jonka tarkoituksena on lounas henkilön kanssa, joka on Pinxtenin kuvauksen mukaan useiden hallitusten jäsen, ja rivillä 325 mainittua virkamatkaa, jonka tarkoituksena on tapaaminen liikepankin johtajan kanssa.

485

Vaikka tilintarkastustuomioistuimen väitteitä riveillä 257 ja 259 tarkoitettujen virkamatkojen todellisesta tarkoituksesta ei ole näytetty toteen unionin tuomioistuimen käytettävissä olevan asiakirja-aineiston perusteella, näitä virkamatkoja on kuitenkin pidettävä ilmeisen sääntöjenvastaisina, koska niillä oli tarkoitus vastata kansainvälisen asianajotoimiston ja sähköoperaattorin lähettämiin kutsuihin.

486

Tämä koskee myös rivillä 74 mainittua virkamatkaa, jota perusteltiin vakuutuskonsernin vastuuhenkilön lähettämällä kutsulla ja jonka tarkoituksena oli Pinxtenin kalenteritietojen perusteella osallistuminen erääseen konserttiin.

487

Myös riveillä 75 ja 307 mainittuja virkamatkoja sekä osittain rivillä 86 mainittua virkamatkaa on pidettävä ilmeisen sääntöjenvastaisina siltä osin kuin niillä oli tarkoitus tavata postialan konsernin johtaja, varsinkin kun tilintarkastustuomioistuimen toimittamien sähköpostiviestien perusteella voidaan osoittaa, että Pinxten toimi tämän johtajan välittäjänä valtiontukiasiassa.

488

Ilmeinen sääntöjenvastaisuus, joka liittyy lähtökohtaisesti virkamatkoihin, joilla on tarkoitus tavata yksityisten talouden toimijoiden vastuuhenkilöitä, koskee sitäkin suuremmalla syyllä virkamatkoja, jotka liittyvät paikallisiin yksityisiin talouden toimijoihin.

489

Tämä koskee ensinnäkin riveillä 73, 76, 251 ja 295 tarkoitettuja virkamatkoja, joilla oli tarkoitus tavata Pinxtenin kotiseudun kirjanpitoyhtiöiden vastuuhenkilöitä, sekä rivillä 130 mainittua virkamatkaa, jonka tarkoituksena oli tämän alueen eri yritysten vastuuhenkilöiden tapaaminen.

490

Samalla tavoin rivillä 82 mainittua virkamatkaa sekä osittain riveillä 121 ja 130 tarkoitettuja virkamatkoja on pidettävä ilmeisen sääntöjenvastaisina, koska toistuvat tapaamiset Pinxtenin kotiseudulla toimivan rakennuttajan kanssa eivät selvästi liity mitenkään hänen tehtäviinsä tilintarkastustuomioistuimessa.

491

Tältä osin on merkityksetöntä, että tämä toimielin ei ole osoittanut perustelluksi väitettä, jonka mukaan Pinxten olisi tavannut tämän rakennuttajan tiettyyn kiinteistöhankkeeseen kohdistuvan intressinsä vuoksi.

492

Yksityisten talouden toimijoiden järjestämien paikallisten juhlallisuuksien, kuten antwerpeniläisen satamayhtiön vuosipäivän, joka on rivillä 363 tarkoitetun virkamatkan tarkoituksena, tai tehtaan täyttölinjan käyttöönottotilaisuuden, jolla perustellaan rivillä 390 mainittua virkamatkaa, ei selvästikään voida katsoa liittyvän Pinxtenin tehtäviin tilintarkastustuomioistuimessa.

493

Myös riveillä 100, 239, 283, 287, 359 ja 406 tarkoitettuja virkamatkoja on samalla perusteella pidettävä ilmeisen sääntöjenvastaisina, koska Pinxtenin oli näillä virkamatkoilla tarkoitus tavata belgialainen liikemies, jota hän kuvaa OLAFin kuulemistilaisuudessa konsernin, jonka osakkeenomistaja hän on, hallituksen jäseneksi ja ”pitkäaikaiseksi ystäväksi”. Tilintarkastustuomioistuimen resurssien sitominen tällaisten virkamatkojen rahoittamiseen osoittaa tämän toimielimen etujen sekoittuvan Pinxtenin yksityisiin etuihin, varsinkin kun unionin tuomioistuimelle toimitetuista asiakirjoista ilmenee Pinxtenin hoitaneen tämän liikemiehen neuvonantajan tehtävää tämän liikemiehen ja komission välisissä suhteissa.

494

Sitä vastoin ei voida katsoa, että virkamatkat, joilla on tarkoitus vaihtaa ajatuksia kansainvälisten tilintarkastustoimistojen vastuuhenkilöiden kanssa, olisivat ilmeisen sääntöjenvastaisia.

495

Koska näiden tilintarkastustoimistojen hoitamat konkreettiset tehtävät ovat osittain rinnastettavissa tilintarkastustuomioistuimen jäsenten ja henkilöstön tehtäviin ja koska tämä toimielin joutuu tekemään yhteistyötä kyseisten toimistojen kanssa, ei voida pitää poissuljettuna, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenet voivat tehdä virkamatkoja ammatillisten suhteiden ylläpitämiseksi samojen tilintarkastustoimistojen kanssa.

496

Tilintarkastustuomioistuin on sitä paitsi tämän oikeudenkäynnin kuluessa myöntänyt, että tämän toimielimen henkilöstön ja kansainvälisten tilintarkastustoimistojen henkilöstön välillä on säännöllistä yhteydenpitoa.

497

Vaikka kyseinen toimielin väittää, että nämä yhteydenpidot on rajattava julkisilla hankinnoilla tai toteutettava koulutustoiminnan puitteissa, on todettava, että tällaisista periaatteista ei määrätä sisäisissä säännöissä, joihin sama toimielin vetoaa, eivätkä ne vastaa sen käytäntöä, sellaisena kuin se ilmenee Pinxtenin matkamääräyksistä.

498

Tästä seuraa, että riveillä 47, 103, 161, 210 ja 277 tarkoitettuja virkamatkoja, joilla oli tarkoitus avoimesti mahdollistaa Pinxtenin osallistuminen kansainvälisen tilintarkastustoimiston järjestämään tapahtumaan, joka oli suunnattu unionin toimielinten johtajille, ei voida pitää ilmeisen sääntöjenvastaisina.

499

Sama pätee rivillä 237 mainittuun virkamatkaan sekä osittain riveillä 373 ja 374 tarkoitettuihin virkamatkoihin siltä osin kuin näiden virkamatkojen tarkoituksena oli kansainvälisten tilintarkastustoimistojen vastuuhenkilöiden tapaaminen. Se, että rivillä 157 mainittu virkamatka ja osittain rivillä 339 mainittu virkamatka, joilla on samankaltainen tarkoitus, toteutettiin yksityisen seuran sekä suuren yrityksen toimipaikassa, ei ilman lisätietoja riitä perusteluksi näitä virkamatkoja koskevalle toisenlaiselle johtopäätökselle.

500

Siltä osin kuin kyse on rivillä 199 tarkoitetusta virkamatkasta, jolla oli niin ikään tarkoitus tavata kansainvälisen tilintarkastustoimiston vastuuhenkilö, tilintarkastustuomioistuin väittää sen todellisena tarkoituksena olleen keskusteleminen työtarjouksesta, joka saattoi kiinnostaa Pinxtenin lasta.

501

Tämän toimielimen esittämillä asiakirjoilla ei kuitenkaan voida osoittaa oikeudellisesti riittävällä tavalla, että kyseinen tapaaminen olisi järjestetty tässä tarkoituksessa tai että se koskisi pääasiassa Pinxtenin perheeseen liittyviä etuja, eikä näin ollen osoittaa tätä virkamatkaa ilmeisen sääntöjenvastaiseksi. Kyseisen toimielimen toimittamista sähköpostiviesteistä ilmenee kylläkin, että Pinxtenin kyseisellä virkamatkalla tapaama henkilö sai Pinxteniltä tämän kanssa keskusteltuaan yhden tämän lapsista ansioluettelon ja ilmoitti tämän lapsen mahdollisista työnäkymistä. Pinxtenin esittämä perustelu, jonka mukaan työlounaaseen voi liittyä muun muassa osallistujien perhetilanteesta käytäviä epävirallisempia keskusteluja, jotka voivat selittää nämä sähköpostiviestit, ei ole epäuskottava.

502

Tilintarkastustuomioistuin on ensimmäisessä kanneperusteessa ilmoittanut sääntöjenvastaisiksi 40 virkamatkaa, joiden johdosta on korvattu virkamatkakuluja tai maksettu päivärahoja ja jotka koskevat edunvalvontajärjestöihin tai yhdistyksiin liittyvää Pinxtenin toimintaa.

503

Tällaiset virkamatkat sijoittuvat suhteita poliittisiin päättäjiin koskevien virkamatkojen ja suhteita yksityisten talouden toimijoiden vastuuhenkilöihin koskevien virkamatkojen välimaastoon.

504

Vaikka tilintarkastustuomioistuimen edustus- ja vastaanottokuluja koskevissa säännöissä tai tämän toimielimen viestintästrategian määrittämistä koskevissa asiakirjoissa, jotka ovat unionin tuomioistuimen käytettävissä, ei mainita kansalaisyhteiskuntaa edustavia järjestöjä, nämä järjestöt voivat kuitenkin ilmaista toimielinten toiminnasta näkemyksiä, jotka tilintarkastustuomioistuin voi ottaa huomioon laatiessaan kertomuksia tästä toiminnasta.

505

Tässä tilanteessa ei voida pitää täysin poissuljettuna, että tilintarkastustuomioistuin voi yksittäistapauksissa katsoa asianmukaisesti, että tällaisiin järjestöihin liittyvät virkamatkat on yhdistettävä sen jäsenten tehtävien hoitoon.

506

Pinxtenin noudattaman käytännön, sellaisena kuin se ilmenee asiaa koskevista matkamääräyksistä, tarkastelun perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että vaikka tilintarkastustuomioistuin antoi toistuvasti hyväksymisiä yleensä avoimella perusteella, Pinxtenin täytyi olla tietoinen siitä, että nämä edunvalvontajärjestöihin tai yhdistyksiin liittyvät virkamatkat eivät olleet tämän toimielimen todellisen edun mukaisia.

507

Kuten tämän tuomion 502 kohdasta ilmenee, Pinxten teki toimikausiensa kuluessa useita kymmeniä tämän tyyppisiä virkamatkoja.

508

On myös selvää, että nämä virkamatkat kohdistuivat lähes systemaattisesti paikallisiin järjestöihin, joiden toimintapiiri rajoittuu Limburgiin tai Flanderiin (Belgia).

509

Lisäksi kyseiset virkamatkat koskettivat todellisuudessa hyvin pientä määrää toimijoita, joiden luona Pinxten vieraili toistuvasti.

510

Koska tilintarkastustuomioistuimen toiminnnan ja edunvalvontajärjestöjen tai yhdistysten välisen epäsuoran yhteyden perusteella tällaisia virkamatkoja voidaan pitää sääntöjenmukaisina vain erityistapauksissa, ei selvästikään voida katsoa, että olisi ollut tilintarkastustuomioistuimen edun mukaista varmistaa toistuvasti, että sen työtä edistetään paikallisten toimijoiden keskuudessa tai että tällaisten toimijoiden kanssa vaihdetaan näkemyksiä.

511

Tällä perusteella riveillä 48, 132, 170, 192, 209, 217, 224, 228, 242, 256, 271, 292, 304, 305, 318, 328, 353, 361, 380 ja 398 tarkoitettuja virkamatkoja sekä osittain rivillä 155 mainittua virkamatkaa on pidettävä ilmeisen sääntöjenvastaisina siltä osin kuin niiden tarkoituksena oli suhteiden ylläpitäminen Vlaams netwerk van ondernemingen Limburgiin (Limburgin kauppa- ja teollisuuskamari, Belgia) tapaamalla sen johtoa tai osallistumalla vuosikokouksiin, uudenvuoden vastaanotoille, kesäjuhliin ja muuhun tämän organisaation järjestämään sosiaaliseen toimintaan.

512

Sama johtopäätös koskee riveillä 83, 174, 219 ja 311 mainittuja virkamatkoja sekä osittain rivillä 118 tarkoitettua virkamatkaa, jotka koskevat eräältä Limburgin työnantajajärjestöltä saatuja kutsuja, ja riveillä 131, 227 ja 261 sekä osittain riveillä 326 ja 378 mainittuja virkamatkoja, joiden tarkoituksena oli osallistuminen Overpeltissä toimivien teollisuusalan yritysten ryhmittymän kokouksiin.

513

Vaikka rivillä 93 mainittu virkamatka ja osittain rivillä 310 mainittu virkamatka liittyvät Limburgin järjestöihin, joihin on kohdistunut vain yksi ainoa virkamatka, eli työllistettävyyden edistämistä koskevaan yhdistykseen ja paikallisten johtajien epäviralliseen ryhmittymään, tämän tuomion 506–509 kohdassa kuvatun asiayhteyden perusteella myös niitä on pidettävä ilmeisen sääntöjenvastaisina.

514

Tämä arviointi on ulotettava koskemaan riveillä 154 ja 230 tarkoitettuja virkamatkoja, jotka liittyvät järjestöön, jonka tarkoituksena on edistää Flanderin etuja Brysselissä, sekä riveillä 134 ja 135 mainittuja virkamatkoja, joiden tarkoituksena oli osallistuminen Flanderin alueen erään sijoitusrahaston uudenvuoden vastaanotolle.

515

Sen sijaan maanlaajuisille yritysten liitoille tunnustettu merkittävä asema merkitsee sitä, että riveillä 137 ja 143 tarkoitettuja virkamatkoja, joiden tarkoituksena oli belgialaisten yritysten liiton puheenjohtajan tapaaminen, sekä rivillä 290 tarkoitettua virkamatkaa ja osittain rivillä 155 tarkoitettua virkamatkaa, jotka koskevat osallistumista tämän liiton järjestämiin keskustelutilaisuuksiin, ei ole pidettävä ilmeisen sääntöjenvastaisina.

516

Kuten tämän tuomion 58 kohdasta ilmenee, tilintarkastustuomioistuin antoi 30.4.2015 tehdyllä päätöksellä Pinxtenille luvan harjoittaa tämän toimielimen jäsenen tehtävien kanssa yhteensopivaa toimielimen ulkopuolista toimintaa SBNL-V:n puheenjohtajana.

517

Tämä säätiö kuvataan tämän päätöksen pohjana olleessa hakemuksessa voittoa tavoittelemattomaksi organisaatioksi, jonka tarkoituksena on edistää maanomistajien osallistumista luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja hyvään ympäristönhallintaan Belgiassa.

518

Koska toimielimen ulkopuolinen toiminta on määritelmän mukaan tilintarkastustuomioistuimen jäsenen tässä toimielimessä hoitamista tehtävistä erillistä toimintaa, se ei voi johtaa virkamatkojen tekemiseen tässä jäsenen ominaisuudessa.

519

Hyväksyttyyn toimielimen ulkopuoliseen toimintaan suoraan liittyvien virkamatkojen sääntöjenvastaisuutta on lisäksi pidettävä ilmeisenä, koska sääntöjenvastaisuus perustuu tällaisen toiminnan luonteeseen.

520

Näillä perusteilla on ratkaistava, kuuluvatko jotkin tilintarkastustuomioistuimen hyväksymistä virkamatkoista todellisuudessa Pinxtenin harjoittamaan toimielimen ulkopuoliseen toimintaan.

521

Vaikka tilintarkastustuomioistuin on hyväksynyt rivillä 368 tarkoitetun virkamatkan ja osittain rivillä 392 mainitun virkamatkan täysin avoimen hakemuksen perusteella, niitä on siis pidettävä ilmeisen sääntöjenvastaisina siltä osin kuin niiden tarkoituksena oli vastaaminen SBNL-V:n kutsuun, johon matkamääräyksessä viitataan.

522

Näiden kahden virkamatkan lisäksi riveillä 323, 360, 385 ja 405 mainitut virkamatkat sekä osittain rivillä 392 tarkoitettu virkamatka voidaan yhdistää Pinxtenin hyväksyttyyn toimielimen ulkopuoliseen toimintaan, joka koskee kyseisen säätiön puheenjohtajana toimimista.

523

Rivillä 405 mainittu virkamatka ja osittain rivillä 385 tarkoitettu virkamatka liittyvät nimittäin tapaamiseen SBNL-V:n vuosittain luovuttaman pääpalkinnon rahoittamisesta vastaavan rahaston vastuuhenkilön kanssa.

524

Riveillä 323 ja 360 mainitut virkamatkat sekä osittain riveillä 385 ja 392 mainitut virkamatkat koskevat joko European Landowners Organisationin (Euroopan maanomistajien järjestö, jäljempänä ELO) järjestämää toimintaa tai tapaamista tämän järjestön vastuuhenkilön kanssa ajankohtana, jona Pinxten oli SBNL-V:n puheenjohtaja.

525

Vaikka Pinxten ei ole esittänyt täsmällistä selitystä ELO:n yhteydestä hänen tehtäviinsä tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä, unionin tuomioistuimen käytettävissä olevasta asiakirja-aineistosta ilmenee, että tämä järjestö liittyy läheisesti SBNL-V:hen.

526

Tämän tuomion 517 kohdassa esitetystä SBNL-V:n tarkoituksen kuvauksesta käy ensinnäkin ilmi, että sekä sen että ELO:n tarkoituksena on maanomistajien etujen ajaminen.

527

ELO:n vastuuhenkilö, jonka Pinxten tapasi tilintarkastustuomioistuimen hyväksymillä virkamatkoilla, oli allekirjoittanut SBNL-V:n pääsihteerinä asiakirjan, jonka Pinxten toimitti tälle toimielimelle saadakseen luvan hoitaa tämän säätiön puheenjohtajan tehtävää. Tilintarkastustuomioistuimen esittämästä pöytäkirjasta ilmenee myös, että tämä ELO:n vastuuhenkilö osallistui SBNL-V:n yleiskokoukseen.

528

Unionin tuomioistuimen käytettävissä olevaan asiakirja-aineistoon sisältyvät sähköpostiviestit osoittavat myös muita SBNL-V:n ja ELO:n välisiä yhteyksiä, joita ovat jälkimmäisen osallistuminen edellä mainitun toimielimen ulkopuolisen toiminnan hyväksymismenettelyyn tai SBNL-V:n vuosittain myöntämän pääpalkinnon luovuttamisen valmisteleminen.

529

Näiden seikkojen perusteella on katsottava, että tämän tuomion 524 kohdassa mainitut virkamatkat ovat ilmeisen sääntöjenvastaisia.

530

Tämä arviointi on ulotettava koskemaan rivillä 296 mainittua virkamatkaa, koska sen tarkoituksena oli osittain mahdollistaa se, että Pinxten voi tavata ELO:n ja SBNL-V:n johtoa vähän ennen nimittämistään tämän säätiön puheenjohtajaksi.

531

Rivillä 393 tarkoitetun virkamatkan tapauksessa on huomattava, että vaikka osallistuminen kansainvälisen metsästysneuvoston yleiskokoukseen Brysselissä mainitaan selvästi matkamääräyksessä, Pinxten esitellään tämän yleiskokouksen ohjelmassa paitsi tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä, myös SBNL-V:n puheenjohtajana ja että tässä ohjelmassa hänen ilmoitetaan lausuvan tervetuliaissanat ”Belgian puolesta”.

532

Lisäksi tätä virkamatkaa edeltäneistä sähköpostiviesteistä ilmenee, että alun perin Pinxtenin oli määrä pitää yhteinen puhe belgialaisen ministerin kanssa ja että muun muassa ELO oli valmistellut hänen osallistumistaan kyseiseen yleiskokoukseen.

533

Näin ollen katsottava, että Pinxtenin osallistuminen kansainvälisen metsästysneuvoston yleiskokoukseen on yhdistettävä hänen tehtäviinsä SBNL-V:n puheenjohtajana eikä hänen asemaansa tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä, mikä merkitsee sitä, että rivillä 393 mainittua virkamatkaa on pidettävä ilmeisen sääntöjenvastaisena.

534

Vaikka rivillä 128 tarkoitettu virkamatka liittyy nimenomaisesti ELO:hon, sitä ei sen sijaan voida pelkästään tästä syystä pitää ilmeisen sääntöjenvastaisena, koska se toteutui useita vuosia ennen kuin Pinxten sai luvan toimia SBNL-V:n puheenjohtajana.

535

Tässä tilanteessa Pinxteniä vastaan ei voida vedota siihen, että hän on avoimen matkamääräyksen perusteella osallistunut Euroopan laajuisen edunvalvontajärjestön yhteydessä Euroopan parlamentissa järjestettyyn konferenssiin.

536

Sama pätee riveillä 411 ja 412 mainittuihin virkamatkoihin, jotka liittyvät Friends of the Countryside ‑nimisen yhdistyksen (maaseudun ystävät) ja Fondation wallonne pour la conservation des habitats’n (Vallonian luontotyyppien suojelua edistävä säätiö) järjestämiin tapahtumiin, siltä osin kuin tilintarkastustuomioistuin perustaa väitteensä näiden järjestöjen ja SBNL-V:n välisiin oletettuihin yhteyksiin, joita unionin tuomioistuimelle toimitetut todisteet eivät tue.

537

Tilintarkastustuomioistuimen mukaan ensimmäisen kanneperusteen kohteena olevista virkamatkoista, joiden perusteella on korvattu virkamatkakuluja tai maksettu päivärahoja, 11 virkamatkan todellisena tarkoituksena oli se, että Pinxten voi osallistua metsästysretkille.

538

Unionin tuomioistuimen käytettävissä olevasta asiakirja-aineistosta ilmenee, että Pinxten todella harjoitti metsästystä näiden eri virkamatkojen kuluessa.

539

On syytä huomata, että kaikki nämä virkamatkat on hyväksytty sellaisten Pinxtenin hakemusten perusteella, joissa viitataan saatuun kutsuun tai suunniteltuun toimintaan ilman minkäänlaista viittausta metsästykseen.

540

Koska se, että virkamatka merkitsee osallistumista metsästysretkelle, on sen sääntöjenmukaisuuden arvioimisen kannalta olennainen tieto, Pinxtenillä ei ole tämän tuomion 372 ja 374 kohdassa esitettyjen perustelujen vuoksi oikeutta vedota kyseisten virkamatkojen hyväksynnän voimassa pitämistä koskevaan perusteltuun luottamukseen, eikä tilintarkastustuomioistuimen voida siten vaatia osoittavan näitä virkamatkoja ilmeisen sääntöjenvastaisiksi.

541

Vaikka on selvää, että osallistumisella metsästysretkelle ei sellaisenaan ole mitään yhteyttä tilintarkastustuomioistuimen jäsenen tehtävien hoitamiseen, tässä yhteydessä on huomattava tämän tuomion 399 ja 428 kohdasta ilmenevän, että tämän toimielimen jäsenen virkamatka voi oikeuttaa tämän osallistumaan tapahtumaan, joka on pääasiallisesti ammatillinen mutta johon kuuluu liitännäisesti myös vapaa-ajan toimintaa, ja että tällaisen jäsenen virkamatka voi olla perusteltu protokollaan liittyvän tavoitteen vuoksi.

542

Arvioitaessa Pinxtenin virkamatkojen, joilla hän on osallistunut metsästysretkille, sääntöjenmukaisuutta on näin ollen ratkaistava, liittyivätkö nämä virkamatkat tosiasiallisesti ennen kaikkea ammatilliseen tapahtumaan tai oliko niillä todellinen protokollaan liittyvä ulottuvuus.

543

Tällaista virkamatkaa ei tältä osin voida pitää sääntöjenmukaisena, jos sen virallisena tarkoituksena on pelkästään vastaaminen sellaisen henkilön kutsuun, jonka tehtävillä ei ole läheistä yhteyttä tilintarkastustuomioistuimen toimintaan.

544

Riveillä 309, 327 ja 366 tarkoitettuja virkamatkoja on pidettävä sääntöjenvastaisina, koska ainoa niiden oikeuttamiseksi esitetty peruste liittyy sellaisen henkilön esittämään kutsuun, jonka asema ei käy ilmi matkamääräyksestä, eikä tätä asemaa ole selvennetty tämän oikeudenkäynnin kuluessa.

545

Sama pätee riveillä 329 ja 377 mainittuihin virkamatkoihin, koska ne ovat seurausta ELO:n vastuuhenkilön esittämästä kutsusta ja liittyvät siis korkeintaan Pinxtenin hyväksyttyyn toimielimen ulkopuoliseen toimintaan.

546

Se, että kansainvälisten tilintarkastustoimistojen kanssa ylläpidetyt ammatilliset suhteet voivat olla tilintarkastustuomioistuimen edun mukaisia, ei riitä oikeuttamaan rivillä 321 mainittua virkamatkaa, jonka tarkoitukseksi esitetään vastaaminen tällaisen toimiston vastuuhenkilön esittämään kutsuun, koska tilintarkastustuomioistuimen esittämistä asiakirjoista ilmenee tämän virkamatkan ainoana tarkoituksena olleen osallistuminen kyseisen vastuuhenkilön järjestelmälle metsästysretkelle.

547

Riveillä 337 ja 386 tarkoitetut virkamatkat sekä osittain rivillä 229 mainittu virkamatka eroavat muista metsästysretkiin liittyvistä virkamatkoista siltä osin kuin niiden tarkoitukseksi esitetään osallistuminen Chambordin linnassa järjestettäville ”unionin toimielinten päiville”.

548

Chambordin kansallispuiston johtajan laatiman todistuksen ja OLAFin todisteina takavarikoiman aineiston, erityisesti 13.1.2012 lähetetyn sähköpostiviestin, jossa viitataan ”eurooppalaiseen metsästykseen” ja yhden kyseessä olevista tapahtumista osallistujaluetteloon, perusteella on todettava, että toisin kuin tilintarkastustuomioistuin väittää, Chambordin linnassa on todella järjestetty näissä virkamatkoissa kyseessä olevina päivämäärinä unionin toimielimissä vastuullisia tehtäviä hoitavia ihmisiä yhdistäviä tapahtumia.

549

Yksikään OLAFin takavarikoimista tai Pinxtenin esittämistä asiakirjoista ei kuitenkaan osoita näillä tapahtumilla olleen minkäänlaista ammattista ulottuvuutta. OLAFin takavarikoimissa ohjelmissa mainitaan vain riistanajojen, aterioiden ja riistajuhlien järjestäminen.

550

Kyseisten virkamatkojen hyväksyntää koskevissa hakemuksissa tai muissa unionin tuomioistuimelle toimitetuissa asiakirjoissa ei myöskään ole mitään seikkaa, joka osoittaisi, että nämä tapahtumat on järjestänyt organisaatio, johon on tilintarkastustuomioistuimen edun mukaista ylläpitää suhteita, tai tällaisen organisaation vastuuhenkilö. Koska tällaisia seikkoja ei ole esitetty eikä Pinxten ole edes väittänyt sellaista, kyseiset tapahtumat eivät voi oikeuttaa virkamatkojen järjestämistä protokollaan liittyvässä tarkoituksessa.

551

Riveillä 337 ja 386 tarkoitettuja virkamatkoja sekä osittain rivillä 229 mainittua virkamatkaa on näin ollen pidettävä sääntöjenvastaisina.

552

Riveillä 315 ja 371 tarkoitettujen virkamatkojen peruste liittyy Belgian kuninkaan henkilökunnan ja Belgian kuningasperheen jäsenen esittämiin kutsuihin.

553

Unionin tuomioistuimen käytettävissä olevasta asiakirja-aineistosta ilmenee, että Belgian kuningasperhe on todella kutsunut Pinxtenin osallistumaan ”kuninkaallisille metsästysretkille” Ciergnonissa (Belgia).

554

Koska unionin tuomioistuimen käytettävissä olevan asiakirja-aineiston perusteella mikään ei osoita perustelluksi Pinxtenin väitettä, jonka mukaan näillä metsästysretkillä on Belgian kuningaskunnassa huomattava protokollaan liittyvä ulottuvuus, pelkästään se, että nämä kutsut on saatu Belgian kuningasperheeltä, ei riitä osoittamaan yhteyttä tilintarkastustuomioistuimen jäsenen tehtävien hoitamisen kanssa.

555

Tästä seuraa, että riveillä 315 ja 371 tarkoitettujen virkamatkojen sääntöjenvastaisuutta on pidettävä toteen näytettynä.

556

Useat ensimmäisen kanneperusteen kohteena olevat virkamatkat, joiden perusteella on korvattu virkamatkakuluja tai maksettu päivärahoja, jäävät jo tarkasteltujen luokkien ulkopuolelle, ja niiden sääntöjenmukaisuutta on näin ollen arvioitava tapauskohtaisesti.

557

Tilintarkastustuomioistuin väitteet, jotka koskevat 14:ä näistä virkamatkoista, on hylättävä perusteettomina.

558

Koska tilintarkastustuomioistuin ei ole täsmentänyt väitetyn sääntöjenvastaisuuden perustetta, rivillä 310 tarkoitettua virkamatkaa ei voida pitää ilmeisen sääntöjenvastaisena siltä osin kuin se liittyy osittain vierailuun eräässä yliopistossa.

559

Vastaavasti siltä osin kuin kyse on rivillä 347 tarkoitetusta virkamatkasta, tapaamista Belgian kansallispankin johtohenkilön sekä Belgian parlamentin jäsenen ja myös tässä pankissa tehtäviä hoitavan asianajajan kanssa ei voida pitää ilmeisen sääntöjenvastaisena pelkästään sillä perusteella, että tilintarkastustuomioistuimen väitteen mukaan tämä virkamatka ”ei liity Pinxtenin tehtäviin”, ja sillä perusteella, että tämä parlamentin jäsen oli kyseessä olevan puolueen jäsen.

560

Useissa tapauksissa tilintarkastustuomioistuimen esittämät todisteet eivät riitä osoittaman sääntöjenvastaisuutta, johon tämä toimielin vetoaa.

561

Siltä osin kuin kyse on riveillä 57 ja 391 tarkoitetuista virkamatkoista, jotka koskivat kokouksia komission jäsenen kanssa, on riidatonta, että tällainen kokous voidaan lähtökohtaisesti yhdistää tilintarkastustuomioistuimen jäsenen tehtävien hoitamiseen.

562

Tämän toimielimen väitettä, jonka mukaan rivillä 57 mainittu virkamatka liittyi todellisuudessa Pinxteniä yksityisesti kiinnostavan musiikkifestivaalin järjestämiseen, ei ole näytetty perustelluksi.

563

Tämä virkamatka toteutettiin 13.7.2009, kun taas tilintarkastustuomioistuimen tästä festivaalista esittämät sähköpostiviestit koskevat tukea vuodelle 2011 ja on lähetetty syys- ja lokakuussa 2011. Kyseisen virkamatkan ja tämän tuen yhteys ei ole uskottava varsinkaan sen vuoksi, että kyseinen komission jäsen vastasi kulttuurista vasta 10.2.2010 alkaen.

564

Tilintarkastustuomioistuin ei ole esittänyt yhtään erityistä asiakirjaa tukeakseen väitettä, jonka mukaan rivillä 391 tarkoitettu virkamatka koski ”yksityistä lounasta”.

565

Sillä, että kyseinen komission jäsen olisi Pinxtenin metsästyskumppani, mitä ei sitä paitsi ole näytetty toteen, ei voida osoittaa kyseisen lounaan yksityistä luonnetta. Se, että myös ELO:n vastuuhenkilö on osallistunut tälle lounaalle, ei myöskään osoita tilintarkastustuomioistuimen kantaa perustelluksi, varsinkaan kun on riidatonta, ettei Pinxten ole laatinut tämän komission toimipaikalla järjestetyn lounaan osallistujaluetteloa.

566

Vaikka tilintarkastustuomioistuin ei kiistä sitä, että Pinxtenin osallistuminen lukukauden avajaistilaisuuteen Collège d’Europessa Bruggessa (Belgia), mikä oli rivillä 63 mainitun virkamatkan tarkoituksena, oli perusteltua, se väittää kuitenkin, ettei Pinxten osallistunut tähän tilaisuuteen.

567

Tältä osin on kuitenkin katsottava, että tilintarkastustuomioistuimen toimittama ote verkkosivustolta ei riitä osoittamaan sitä, ettei Pinxten olisi osallistunut kyseiseen tilaisuuteen, kun otetaan huomioon se, ettei tätä asiakirjaa voida luonteeltaan rinnastaa läsnäololuettelon sisältävään pöytäkirjaan, sekä kyseisessä asiakirjassa käytetty sanamuoto, joka osoittaa, että siinä mainitaan vain osa kyseiseen tilaisuuteen osallistuneista henkilöistä.

568

Vaikka lisäksi Pinxtenin on näytetty kyseisen virkamatkan päivämääränä olleen lounaalla Brysselissä, tämän lounaan kellonaika ei käy ilmi tilintarkastustuomioistuimen esittämistä todisteista.

569

Lisäksi viisi virkamatkaa, jotka liittyvät diplomaattien tapaamisiin ja jotka voidaan lähtökohtaisesti yhdistää tilintarkastustuomioistuimen unionin ulkosuhteista vastaavaan jaostoon kuuluvan jäsenen tehtäviin, kuvataan yksityisiksi ilman, että tätä väitettä olisi näytetty oikeudellisesti riittävällä tavalla toteen.

570

Rivillä 56 tarkoitetun virkamatkan osalta tilintarkastustuomioistuin väittää, että lounas Venäjän federaation konsulin kanssa liittyi belgialaisen pariskunnan, joka halusi adoptoida lapsen tästä maasta, hyväksi toteutettuihin toimenpiteisiin.

571

Tilintarkastustuomioistuimen tältä osin toimittamat asiakirjat, jotka on päivätty useita kuukausia tämän virkamatkan jälkeen ja joissa ei viitata tähän lounaaseen tai mihinkään aiemmin tapahtuneeseen seikkaan, eivät varmuudella osoita, että tällä virkamatkalla olisi ollut tarkoitus, joka ei liity Pinxtenin tehtäviin.

572

Riveillä 138, 196 ja 382 tarkoitetut virkamatkat liittyivät – kahden viimeksi mainitun osalta täysin avoimesti – siihen, että Pinxten osallistui joka vuosi Brysselissä järjestettävälle ”diplomaatti-illalliselle”.

573

Koska on riidatonta, että tälle illalliselle kokoontuu suuri määrä belgialaisia diplomaatteja, se voi lähtökohtaisesti olla tilaisuus vaihtaa näkemyksiä tilintarkastustuomioistuinta kiinnostavista aiheista ja tehdä tilintarkastustuomioistuimen työtä tunnetummaksi ja edistää sitä kansallisten korkeiden virkamiesten keskuudessa.

574

Tässä tilanteessa se, että kyseisen illallisen järjesti järjestö, jonka tarkoituksena on edistää Flanderin etuja Brysselissä, ei yksinään riitä osoittamaan perustelluksi tilintarkastustuomioistuimen väitettä, jonka mukaan samaisen illallisen tavoitteena olisi antaa ”Flanderin yrittäjille tilaisuus tavata ulkomaankomennuksella olevia belgialaisia diplomaatteja”. Kyseisiä virkamatkoja ei näin ollen voida pitää ilmeisen sääntöjenvastaisina.

575

Siltä osin kuin kyse on lounaasta Belgian kuningaskunnan Ranskan-suurlähettilään kanssa, mikä on rivillä 284 tarkoitetun virkamatkan tarkoituksena, on todettava, että vaikka tilintarkastustuomioistuin väittää tämän lounaan olleen luonteeltaan yksityinen ja vetoaa tämän suurlähettilään ja Pinxtenin väliseen ystävyyssuhteeseen ja muiden osallistujien henkilöllisyyteen, tätä yksityistä luonnetta ei ole näytetty toteen, sillä yksikään todiste ei ole omiaan selventämään kyseisen lounaan tarkoitusta unionin tuomioistuimelle, eikä pelkästään tällainen ystävyyssuhde ole missään tapauksessa riittävä peruste sulkea pois mahdollisuutta, että samalla lounaalla on voinut olla ammatillinen ulottuvuus.

576

Pinxtenin avustajan isän hautajaisiin osallistuminen, mikä on rivillä 335 tarkoitetun, tilintarkastustuomioistuimen presidentin avoimesti ilmoitettujen tietojen perusteella hyväksymän virkamatkan tarkoituksena, voidaan yhdistää tämän toimielimen jäsenen tehtävien hoitamiseen, sillä tällaisen jäsenen voidaan kohtuudella odottaa tukevan henkilökohtaisesti tällaisessa tilanteessa yhtä läheisistä kollegoistaan kyseisessä toimielimessä.

577

Väitteet, jotka koskevat riveillä 102, 293 ja 294 mainittuja virkamatkoja, on hylättävä siltä osin kuin väärinkäytöksiä, joihin tilintarkastustuomioistuin väittää Pinxtenin syyllistyneen, voidaan pitää tämän anteeksiannettavina virheinä.

578

Rivillä 102 tarkoitetun virkamatkan ilmoitettu sääntöjenvastaisuus koskee noin 30 euron arvoisen tarjotun aterian ilmoittamatta jättämistä ilman, että mikään viittaisi siihen, ettei tällainen yksittäinen tapaus johtuisi pelkästä unohduksesta.

579

Siltä osin kuin kyse on riveillä 293 ja 294 mainituista virkamatkoista, on todettava, että vaikka tilintarkastustuomioistuimen väitettä, jonka mukaan nämä virkamatkat on pidetty voimassa niiden perusteluna olleen tapaamisen peruuntumisesta huolimatta, on Pinxtenin kalenterimerkinnän perusteella pidettävä perusteltuna, tältä osin ei ole näytetty toteen petosta, sillä kellonaikana, jona kyseiset virkamatkat oli alun perin määrä toteuttaa, järjestettiin tilintarkastustuomioistuimelle ilmoitettu lounas.

580

Sen sijaan tässä oikeudenkäynnissä voidaan vedota Pinxteniä vastaan osittain tai kokonaan tämän tuomion 556 kohdassa mainittuihin 31 virkamatkaan.

581

Rivillä 286 mainitun virkamatkan yhteydessä tehtyä vierailua paikalliselle lääkäriasemalle sen perustamisen 20-vuotisjuhliin osallistumista varten ei selvästikään voida yhdistää tilintarkastustuomioistuimen jäsenen tehtäviin.

582

Useilla ensimmäisessä kanneperusteessa tarkoitetuilla virkamatkoilla oli määrä tavata henkilö, jonka asemaa ei ole täsmennetty matkamääräyksessä, eikä Pinxten ole selittänyt selvästi tätä asemaa tämän oikeudenkäynnin kuluessa.

583

Vaikka matkamääräyksen antaminen ja sen jälkeen virkamatkakulujen korvaaminen tai päivärahojen maksaminen tällaisissa tapauksissa osoittaa tilintarkastustuomioistuimen valvonnan huomattavaa puutteellisuutta, virkamatkaa, jolla on tarkoitus tavata henkilö, jolla ei ole yksilöitävissä olevaa yhteyttä tähän toimielimeen, on kuitenkin pidettävä ilmeisen sääntöjenvastaisena.

584

Siltä osin kuin kyse on rivillä 49 tarkoitetusta virkamatkasta, vaikka tilintarkastustuomioistuin ei ole näyttänyt toteen väitettään kyseisessä matkamääräyksessä tarkoitetun henkilön ja musiikkifestivaalin järjestämisen välisestä yhteydestä, on todettava, että yhdestäkään unionin tuomioistuimen käytettävissä olevaan asiakirja-aineistoon sisältyvästä seikasta ei käy ilmi tämän henkilön hoitamia tehtäviä.

585

Myös riveillä 39, 234, 235, 297, 348 ja 389 mainittuja virkamatkoja on pidettävä ilmeisen sääntöjenvastaisina siltä osin kuin niillä oli tarkoitus tavata henkilöitä, joiden asemaa ei ole täsmennetty, samoin kuin rivillä 79 mainittua virkamatkaa, joka oli perusteltu ainoastaan viittaamalla ”viralliseen kutsuun”.

586

Sama johtopäätös koskee rivillä 306 tarkoitettua virkamatkaa ilman, että olisi tarpeen lausua tilintarkastustuomioistuimen väitteestä, jonka mukaan tässä virkamatkassa kyseessä ollut henkilö oli notaari, ja osittain rivillä 347 mainittua virkamatkaa riippumatta siitä, onko tämän toimielimen väite tämä virkamatkan liittymisestä häävastaanottoon perusteltu.

587

Vastaavasti riveillä 40, 44, 262 ja 351 mainittuja virkamatkoja sekä osittain rivillä 85 mainittua virkamatkaa on pidettävä ilmeisen sääntöjenvastaisina siltä osin kuin ne koskevat sellaisten henkilöiden tapaamista, jotka on nimetty vain ”johtajaksi”, ”paroniksi”, ”juristiksi ja tarkastajaksi”, ”tuomariksi” ja ”asianajajaksi”.

588

Tietyt virkamatkat, joilla oli tarkoitus tavata henkilö, jonka asemalla saattoi mahdollisesti olla riittävä yhteys tilintarkastustuomioistuimeen, on kuitenkin katsottava olennaisten tietojen osalta puutteellisen hakemuksen perusteella hyväksytyiksi ja sääntöjenvastaisiksi, koska tämä toimielin on esittänyt todisteita, jotka osoittavat kyseessä olleen tapaamisen tarkoituksen olleen yksityinen.

589

Tämä koskee rivillä 108 tarkoitettua virkamatkaa, joka koskee komission jäsenen kanssa pidettyä kokousta, sillä tämän kokouksen valmistelemiseksi lähetetyistä sähköpostiviesteistä ilmenee sen liittyvän ohjeisiin, joihin edunvalvontajärjestö halusi vedota komissiossa.

590

Rivillä 122 mainittu virkamatka liittyy läheisesti rivillä 108 tarkoitettuun virkamatkaan, koska sillä oli tarkoitus tavata tämän edunvalvontajärjestön johtaja ja koska tätä tapaamista seuranneena päivänä vastaanotettu sähköpostiviesti osoittaa, että sillä oli sama tarkoitus kuin tällä viimeksi mainitulla virkamatkalla.

591

Rivillä 280 tarkoitetun virkamatkan tarkoituksena ollutta illallista amiraalin kanssa ei selvästikään voida yhdistää Pinxtenin tehtäviin tilintarkastustuomioistuimessa, koska OLAFin takavarikoimat sähköpostiviestit osoittavat, että yksityinen talouden toimija järjesti tämän illallisen muun muassa kiittääkseen Pinxteniä avusta, jota tämä oli antanut puolustusalan sopimuksen allekirjoittamista varten.

592

Vaikka rivillä 404 mainitun virkamatkan tapauksessa Belgian hallituksen jäsenen kanssa järjestetyn lounaan tarkoitus ei ole tiedossa, se, että 10.5.2016 lähetetyn sähköpostiviestin mukaan Pinxten ja tämän miniä kutsuivat hänet, osoittaa tämän lounaan olleen luonteeltaan yksityinen.

593

Vapaa-ajan toimintaan tai ystävyyssuhteisiin liittyviä virkamatkoja on tämän tuomion 399 kohdassa todetuilla perusteilla pidettävä ilmeisen sääntöjenvastaisina, kun niillä ei ole yhteyttä ammatilliseen toimintaan keskittyvään tapahtumaan.

594

Tällä perusteella on mainittava rivillä 80 tarkoitettu virkamatka, joka koskee kulttuurilaitoksen johtajan tapaamista, ja rivillä 322 mainittu virkamatka, jonka todellisena tarkoituksena oli Pinxtenin kalenteritietojen mukaan mahdollistaa yksityisen talouden toimijan kutsun perusteella Pinxtenin osallistuminen oopperaesitykseen.

595

Kyseessä olevien matkamääräysten avoimuudesta huolimatta virkamatkaa nro 101, joka koski osallistumista Vallonian (Belgia) kuninkaallisen kamariorkesterin puutarhajuhlaan, sekä riveillä 288, 345 ja 394 tarkoitettuja virkamatkoja, jotka liittyvät osallistumiseen musiikkifestivaaliin, ei selvästikään voida yhdistää tilintarkastustuomioistuimen jäsenen tehtäviin, eikä sillä, että tämä festivaali kohdistui ”nuoriin eurooppalaisiin” voida perustella päinvastaista ratkaisua.

596

Tämä johtopäätös on tehtävä erityisesti siltä osin kuin kyse on rivillä 364 mainitusta virkamatkasta, jolla Pinxtenillä oli mahdollisuus käydä lyhyesti Skotlannin kulttuurille omistetulla festivaalilla sellaisen matkamääräyksen perusteella, jossa mainitaan yksinomaan Flanderin edustuston virallinen kutsu.

597

Vaikka rivillä 99 tarkoitettu virkamatka liittyisi yliopiston puitteissa järjestettyyn tilaisuuteen, sitä ei voida liioin yhdistää Pinxtenin tehtäviin, koska tilintarkastustuomioistuimen esittämien asiakirjojen mukaan tämän tilaisuuden tarkoituksena oli osoittaa kunnioitusta artisteille ja se päättyi konserttiin.

598

On myös selvää, että rivillä 202 tarkoitettu virkamatka liittyi siihen, että Pinxten osallistui unionin tuomioistuimen belgialaisen tuomarin lapsen häihin.

599

Tämän virkamatkan tarkoitusta ei ole kuvattu selvästi matkamääräyksessä, jossa viitataan ainoastaan tämän tuomarin esittämään viralliseen kutsuun, eikä siinä täsmennetä kutsun koskevan perhetilaisuutta.

600

Kyseessä olevien henkilöiden aseman perusteella ei voida osoittaa rivillä 202 mainitun virkamatkan sääntöjenmukaisuutta.

601

Tämä päättely on ulotettava koskemaan rivillä 300 mainittua virkamatkaa ja osittain rivillä 362 mainittua virkamatkaa, koska Pinxtenin kalenterista ilmenee näiden virkamatkojen koskeneen belgialaisten merkkihenkilöiden lasten häitä.

602

Pinxtenin kahden toimikauden aikana tilintarkastustuomioistuimen jäsenille aiheutuneiden edustus- ja vastaanottokulujen korvaamisesta määrättiin päätöksessä nro 7-2004.

603

Tämän päätöksen 2 artiklassa määrättiin niiden yleisten edustus- ja vastaanottomenojen korvaamisesta, joita näille jäsenille ”aiheutuu toimielimen jäsenen ominaisuudessa”.

604

Lisäksi tässä artiklassa määrättiin, että tämä korvaus maksetaan sellaisten ilmoitusten perusteella, joista käy ilmi kutsun päivämäärä, kutsuvieraiden lukumäärä ja päävieraan asema ja joihin on liitetty kuitit tai muut vastaaviksi katsotut kirjalliset todisteet.

605

Kyseisen päätöksen 6 artiklassa määrättiin myös, että kotona järjestettyjen vastaanottojen osalta aiheutuneet kulut korvataan esitettyjen todisteiden mukaisesti.

606

Näistä määräyksistä ilmenee, että edustus- ja vastaanottokulujen korvaamisen edellytyksenä oli todisteiden esittäminen ja se, että kulut olivat aiheutuneet tilintarkastustuomioistuimen jäsenen ominaisuudessa.

607

Edustus- ja vastaanottokulujen käsitettä täsmennettiin 22.4.2004 päivätyssä muistiossa, jolla täydennettiin päätöstä nro 7-2004.

608

Tältä osin on syytä panna merkille, että vaikka tämän muistion tarkoituksesta ilmenee, että sillä ei ollut sellaisenaan sitovia oikeusvaikutuksia, tilintarkastustuomioistuimen jäsenten oli kuitenkin otettava kyseisessä muistiossa esitetyt periaatteet asianmukaisesti huomioon noudattaakseen tämän tuomion 243 kohdassa todettua velvollisuuttaan käyttäytyä moitteettomasti.

609

Kyseisestä 22.4.2004 päivätystä muistiosta ilmenee, että edustus- ja vastaanottokulujen tarkoituksena on ennen kaikkea edistää tilintarkastustuomioistuimen ulkosuhteita ja että sen jäsenet edustavat sitä muun muassa silloin, kun he ylläpitävät tämän toimielimen edun mukaisesti ammatillisia suhteita henkilöihin, jotka hoitavat tiettyjä tehtäviä unionissa, jäsenvaltioissa tai kolmansissa maissa.

610

Tässä muistiossa todettiin myös, että kunkin tilaisuuden menojen on määräydyttävä sen merkityksen ja osallistujien aseman perusteella.

611

Lisäksi kyseisen muistion mukaan tilintarkastustuomioistuimen jäsenten puolisot ja kumppanit sekä heidän kutsuvieraansa voivat joutua osallistumaan tilaisuuksiin, joista aiheutuu edustus- ja vastaanottokuluja. Sen sijaan näiden jäsenten ystäviä tai henkilökohtaisia tuttavia on kestittävä yksityisesti, mikä merkitsee sitä, että kyseisten jäsenten on vastattava heidän kestitsemiseensä liittyvistä kuluista.

612

Edustus- ja vastaanottokuluista annettiin lisäohjeita 22.4.2004 päivätyn muistion liitteessä 1.

613

Tästä liitteestä ilmenee erityisesti, että tilintarkastustuomioistuimen ulkopuolella aiheutuneiden kulujen on pääsääntöisesti kohdistuttava henkilöihin, jotka ovat korkeassa asemassa unionissa, jäsenvaltioissa tai kolmansissa maissa, ja että tilintarkastustuomioistuimen jäsenen yksityisasunnolla aiheutuneet menot eivät saa ylittää sitä, mikä on tässä tarkoituksessa tarpeellista.

614

Kyseisen muistion liite 2 muodostuu lomakkeesta, jolla voi ilmoittaa edustus- ja vastaanottokuluja ja ilmoittaa täsmällisesti tilaisuuden päivämäärän, kellonajan, luonteen ja perusteen sekä osallistujien lukumäärän ja aseman.

615

Tämän tuomion 609–614 kohdasta ilmenee, että edustamisen tai vastaanoton peruste ja kutsutun henkilön tai kutsuttujen henkilöiden asema muodostavat 22.4.2004 päivätyssä muistiossa ja sen liitteessä 1 käytetyt tärkeimmät kriteerit, joilla konkretisoidaan päätöksen nro 7-2004 2 artiklassa asetettu edellytys, jonka mukaan tällaiset kulut voidaan korvata, jos ne ovat aiheutuneet tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä.

616

Ainoat olennaiset tiedot, jotka päätöksen nro 7-2004 ja 22.4.2004 päivätyn muistion liitteen 2 mukaisesti on toimitettava näiden kulujen korvaamiseksi, koskevat niin ikään näitä kahta seikkaa.

617

Edustus- ja vastaanottokulujen, joiden korvaamista Pinxten on pyytänyt, aiheutumisen perusteltavuutta on siten arvioitava kyseisten seikkojen perusteella.

618

Todistustaakan osalta on kuitenkin katsottava, että kun henkilöön ylläpidetyt ammatilliset suhteet vaikuttavat voivan olla tämän henkilön aseman vuoksi tilintarkastustuomioistuimen edun mukaisia, tälle henkilölle osoitettua kutsua on pidettävä sääntöjenmukaisena, jollei tilintarkastustuomioistuin ole esittänyt seikkoja, jotka osoittavat tämän kutsun luonteeltaan yksityiseksi.

619

Tämän tuomion 427–438 kohdassa esitetty analyysi poliittisten päättäjien tapaamista koskevien virkamatkojen perusteella maksetuista virkamatkakuluista ja päivärahoista pätee myös tällaisiin tapaamisiin liittyvien edustuskulujen korvaamiseen.

620

Mainitusta 22.4.2004 päivätystä muistiosta ilmenee nimittäin nimenomaisesti, että kulut, jotka koskevat henkilöitä, jotka ovat korkeassa asemassa unionissa, jäsenvaltioissa tai kolmansissa maissa ja joihin merkittävässä asemassa olevat poliittiset päättäjät lukeutuvat, ovat edustuskuluina hyväksyttäviä menoja.

621

Vaikka edustuskulujen aiheutuminen ei edellytäkään ennakolta annettavaa hyväksyntää, tällaisten kulujen systemaattinen korvaaminen silloin, kun ne liittyvät Pinxtenin esittämiin kutsuihin poliittisille päättäjille, jotka on yksilöity selvästi tässä ominaisuudessa, osoittaa kuitenkin tilintarkastustuomioistuimen käyttäneen sille annettua harkintavaltaa siten, että oli sen edun mukaista, että sen jäsenet ylläpitävät ammatillisia suhteita tällaisiin päättäjiin.

622

Pinxtenin esittämiin hakemuksiin, joka koskevat poliittisille päättäjille osoitettujen kutsujen perusteella aiheutuneiden edustuskulujen korvaamista, ei näin ollen voida lähtökohtaisesti vedota häntä vastaan, elleivät tilintarkastustuomioistuimen esittämät asiakirjat osoita, että kyseessä oleva kutsu oli erotettavissa hänen tehtävistään.

623

Toisin kuin tilintarkastustuomioistuin väittää, tällaista tehtävistä erotettavissa olevaa luonnetta ei voida tämän tuomion 464–467 kohdassa esitetyillä perusteilla olettaa pelkästään siitä syystä, että kutsuttu henkilö on kyseessä olevan puolueen jäsen.

624

Koska tilintarkastustuomioistuin ei ole esittänyt sääntöjenvastaisuudesta lisäperusteita tai ‑todisteita, riveillä 2, 14, 19, 24, 65, 257, 314, 323, 338, 350, 357, 382 ja 408 tarkoitettujen hakemusten mukaisesti Euroopan parlamentin jäsenille, riveillä 12, 23, 27, 57 ja 168 tarkoitettujen hakemusten mukaisesti Belgian hallituksen jäsenille ja riveillä 23, 116, 117, 168, 171, 183, 184, 190, 194, 204, 218, 236, 276, 293, 294, 336, 354, 358, 367 ja 381 tarkoitettujen hakemusten mukaisesti Belgian parlamentin jäsenille osoitettujen kutsujen perusteella aiheutuneiden edustuskulujen korvaushakemuksia on pidettävä sääntöjenmukaisina.

625

Vaikka Euroopan parlamentin poliittisen ryhmän johtajan kabinetin jäsenen tai Belgian hallituksen jäsenen tehtävät eivät ole yhtä keskeisiä, ne ovat riittävän merkittäviä, jotta niillä voidaan perustella Pinxtenin hakemien korvausten sääntöjenmukaisuus riveillä 27, 63, 150 ja 168 tarkoitetuissa tapauksissa. Sama koskee rivillä 339 tarkoitettua Belgian kuninkaan kabinettipäällikölle osoitettua kutsua.

626

Siltä osin kuin kyse on riveillä 89 ja 111 tarkoitetuista kuluista, se, että kyseiset kutsut on osoitettu Belgian hallituksen jäsenille lomakauden aikana, ei osoita heidän osaltaan esitettyjä korvaushakemuksia sääntöjenvastaisiksi, koska tilintarkastustuomioistuimen jäsenen vapaus matkustaa kotimaahansa tällaisina kausina merkitsee sitä, että nämä kaudet ovat erityisen otollisia edustustilaisuuksille, joilla on tarkoitus ylläpitää ammatillisia suhteita kyseisen jäsenvaltion päättäjiin.

627

Koska päätöksen nro 7-2004 2 artiklassa edellytetään vain tietoa päävieraasta edustuskulujen aiheutumisen perusteluna, se, että rivillä 90 tarkoitetulla illallisella kansallisen parlamentin jäsenen kanssa tai rivillä 281 tarkoitetulla lounaalla Belgian hallituksen jäsenen kanssa on lisäksi paikalla kutsuvieras, jonka asema ei yksinään oikeuttaisi tällaista menoa, ei riitä osoittamaan, että kyseinen edustuskulujen korvaushakemus olisi kokonaisuudessaan sääntöjenvastainen.

628

Se, että Pinxtenin puoliso ja Pinxtenin kutsuvieraiden puolisot olivat paikalla rivillä 370 tarkoitetulla illallisella Euroopan parlamentin jäsenten kanssa, ei osoita, että tämä illallinen olisi luonteeltaan yksityinen, sillä kuten tämän tuomion 611 kohdasta ilmenee, 22.4.2004 päivätyssä muistiossa tällainen käytäntö hyväksyttiin nimenomaisesti.

629

Sitä vastoin tämän tuomion 471 ja 472 kohdassa todetuista syistä lähtökohtaisesti edustuskuluja ei voi aiheutua asianmukaisesti sellaisten kutsujen perusteella, jotka on osoitettu tehtävässään lopettaneille entisille merkittäville poliittisille päättäjille tai paikallisille poliittisille päättäjille.

630

Tällainen sääntöjenvastaisuus on erityisesti todettava siltä osin kuin kyse on riveillä 15, 152, 201 ja 253 mainituista edustuskuluista, jotka koskevat Belgian parlamentin tai Belgian hallituksen entisille jäsenille osoitettuja kutsuja.

631

Sama koskee rivillä 341 tarkoitettuja kuluja, jotka koskevat entisen ministerin kanssa järjestettyä illallista, joka oli myös tämän tuomion 424 kohdassa sääntöjenvastaiseksi todetun virkamatkan tarkoituksena.

632

Lisäksi se, että rivillä 302 mainittujen kulujen aiheutumista on perusteltu illallisella, jolle oli kutsuttu paikallistason vaaleilla valittuja edustajia, osoittaa näiden kulujen korvaushakemuksen sääntöjenvastaiseksi.

633

Joitakin edustuskulujen korvaushakemuksia, jotka on esitetty Pinxtenin poliittisille päättäjille osoittamien kutsujen seurauksena, on pidettävä sääntöjenvastaisina siltä osin kuin näihin kutsuihin liittyvien olosuhteiden vuoksi ne voidaan yhdistää suoraan Pinxtenin harjoittamaan poliittiseen toimintaan, joka on neljännen kanneperusteen ensimmäisen osan kohteena.

634

Tämä koskee riveillä 16, 20 ja 29 mainittujen edustuskulujen korvaushakemuksia siltä osin kuin nämä kulut liittyvät sellaisille henkilöille osoitettuihin kutsuihin, joiden Pinxten on esittänyt hoitavan tehtäviä kyseessä olevassa poliittisessa puolueessa ja joiden osalta ei ole minkäänlaista näyttöä siitä, että he olisivat toimineet myös tärkeissä poliittisissa tehtävissä.

635

Rivillä 70 tarkoitettujen kulujen, jotka liittyvät lounaaseen Euroopan komission jäsenen kabinetin jäsenen kanssa, korvaushakemusta on niin ikään pidettävä sääntöjenvastaisena, koska tämä lounas on järjestetty kyseessä olevan poliittisen puolueen hallituksen kokouksen jälkeen ja koska tämän kokouksen pöytäkirjasta ilmenee sekä tämän komission jäsenen että Pinxtenin osallistuneen tähän kokoukseen.

636

Sama koskee riveillä 34, 54, 84, 85 ja 88 tarkoitettujen kulujen korvaushakemuksia, sillä ne koskevat kaikki kyseessä olevan poliittisen puolueen jäseninä oleville belgialaisille poliittisille päättäjille osoitettuja kutsuja tämän poliittisen puolueen järjestämien sellaisten kokousten tai juhlatilaisuuksien yhteydessä, joihin Pinxtenin on näytetty osallistuneen.

637

Rivillä 275 mainitun ”maksun”, jonka suorittamalla saattoi sitä koskevasta laskusta ilmenevien tietojen perusteella osallistua kyseessä olevan poliittisen puolueen järjestämään ”poliittiseen kahvilaan”, edustuskuluina korvaamista on niin ikään pidettävä sääntöjenvastaisena, koska se liittyy suoraan Pinxtenin harjoittamaan poliittiseen toimintaan.

638

Siltä osin kuin kyse on muihin henkilöihin kuin poliittisiin päättäjiin ylläpidettyihin suhteisiin liittyvistä edustuskuluista, on syytä huomata, että koska tällaisten kulujen korvaamista koskevissa tilintarkastustuomioistuimen toimissa ei ole nimenomaista viittausta yksityisten talouden toimijoiden, edunvalvontajärjestöjen tai yhdistysten vastuuhenkilöihin, on sovellettava soveltuvin osin tämän tuomion 476–515 kohdassa virkamatkakulujen ja päivärahojen osalta esitettyjä periaatteita, jotta voidaan arvioida tällaisille vastuuhenkilöille osoitettujen kutsujen seurauksena aiheutuneiden edustuskulujen yhteyttä Pinxtenin tehtäviin.

639

Tällä perusteella on todettava, että kymmenessä tapauksessa, jotka liittyvät muille henkilöille kuin poliittisille päättäjille osoitettuihin kutsuihin, tilintarkastustuomioistuin ei ole kyennyt osoittamaan, että Pinxtenin esittämät edustuskulujen korvaushakemukset koskivat kuluja, jotka eivät olleet aiheutuneet tilintarkastustuomioistuimen jäsenen ominaisuudessa.

640

Rivillä 17 tarkoitettujen kulujen osalta kutsun, joka on osoitettu liittovaltion verohallinnon (Belgia) komitean puheenjohtajana toimivalle korkealle virkamiehelle, on ilman näyttöä tämän kutsun yksityisestä luonteesta katsottava kuuluvan kyseiseen luokkaan.

641

Kyseessä olevien henkilöiden aseman vuoksi tämä johtopäätös on tehtävä myös siltä osin kuin kyse on riveillä 35, 373 ja 374 tarkoitetuista edustuskuluista, jotka koskevat yliopiston rehtorille ja kansainvälisessä järjestössä vastuutehtävissä toimivalle henkilölle osoitettuja kutsuja.

642

Sama koskee riveillä 28 ja 290 tarkoitettuja kuluja siltä osin kuin Euroopan laajuisen edunvalvontajärjestön johtajalle ja kansainvälisen tilintarkastustoimiston vastuuhenkilölle osoitetut kutsut voidaan tämän tuomion 495–497 ja 515 kohdassa esitetyillä perusteilla yhdistää tilintarkastustuomioistuimen jäsenen tehtäviin.

643

Kun otetaan huomioon tämän tuomion 638 kohdassa esitetyt perustelut, lisäksi riveillä 56, 138, 284 ja 382 mainittujen lounasta ja illallisia koskevien kulujen korvaushakemuksia on pidettävä sääntöjenmukaisina, koska tämän tuomion 570–575 kohdassa on todettu, ettei tilintarkastustuomioistuin ole osoittanut virkamatkoja, joilla nämä kulut ovat aiheutuneet, sääntöjenvastaisiksi.

644

Lisäksi rivillä 98 tarkoitetusta illallisesta komission jäsenen kabinettipäällikön kanssa aiheutuneiden kulujen on kutsuvieraan hoitamien tehtävien vuoksi katsottava lähtökohtaisesti aiheutuneen tilintarkastustuomioistuimen jäsenen ominaisuudessa.

645

Tilintarkastustuomioistuimen tältä osin esittämät todisteet eivät riitä osoittamaan perustelluksi sen väitettä, jonka mukaan tämä illallinen olisi ollut luonteeltaan yksityinen.

646

Vaikka tämä toimielin vetoaa 20.5.2010 lähetettyihin sähköpostiviesteihin, on todettava näistä viesteistä ilmenevän, että niissä mainitut yksittäiset kysymykset käsiteltiin ennen tätä illallista ja ettei mikään viittaa siihen, että ne olisivat olleet kyseisen illallisen tarkoituksena.

647

Tilintarkastustuomioistuimen väite, jonka mukaan kyseisen illallisen kustannukset merkitsivät sitä, että kutsuttu henkilö laiminlöi henkilöstösääntöjen 11 artiklassa hänelle asetetut velvollisuudet, ei missään tapauksessa osoita tämän illallisen olleen luonteeltaan yksityinen.

648

Muille henkilöille kuin poliittisille päättäjille osoitettuihin kutsuihin liittyvissä 26 tapauksessa Pinxten esittämiä edustuskulujen korvaushakemuksia on pidettävä sääntöjenvastaisina.

649

Kun otetaan huomioon tämän tuomion 484, 487, 489 ja 493 kohdassa jo esitetyt toteamukset riveillä 45, 251, 283, 287, 307 ja 325 tarkoitettujen virkamatkojen sääntöjenvastaisuudesta, siltä osin kuin niiden tarkoituksena oli yksityisten talouden toimijoiden vastuuhenkilöiden tapaaminen, näiden virkamatkojen yhteydessä aiheutuneiden edustuskulujen, joiden korvaamista Pinxten on vaatinut, ei voida katsoa aiheutuneen tilintarkastustuomioistuimen jäsenen ominaisuudessa.

650

Lisäksi sääntöjenvastaisiksi on katsottava korvaushakemukset, jotka koskevat riveillä 13, 79, 115, 154, 178 ja 318 mainittuja edustuskuluja, jotka liittyvät talouden toimijoiden tai edunvalvontajärjestöjen vastuuhenkilöille osoitettuihin kutsuihin.

651

Hyväksytyn toimielimen ulkopuolisen toiminnan yhteydessä aiheutuneiden edustuskulujen ei myöskään luonnollisestikaan voida katsoa aiheutuneen tilintarkastustuomioistuimen jäsenen ominaisuudessa.

652

Rivillä 385 tarkoitettu illallinen on yhdistettävä Pinxtenin hyväksyttynä toimielimen ulkopuolisena toimintana hoitamaan SBNL-V:n puheenjohtajan tehtävään, koska kuluilmoituksessa ilmoitettu tämän illallisen kutsuvieraan asema viittaa hänen tehtäviinsä rahastossa, joka huolehtii SBNL-V:n vuosittain luovuttaman pääpalkinnon rahoittamisesta, ja koska 2.2.2016 päivätyt sähköpostiviestit osoittavat, että kyseisellä illallisella oli tarkoitus keskustella ”Vuoden eurooppalainen puu” ‑kilpailun, jolla on suora yhteys SBNL-V:n toimintaan, järjestämisestä.

653

Tämän tuomion 525–528 kohdassa esille tuotujen SBNL-V:n ja ELO:n välisten yhteyksien vuoksi rivillä 409 tarkoitetut edustuskulut, jotka liittyvät ELO:n pääsihteerille tarjottuun illalliseen, on niin ikään yhdistettävä Pinxtenin toimintaan SBNL-V:ssä.

654

Edustuskulujen korvaushakemuksen on todettava olevan sääntöjenvastainen myös silloin, kun siinä ei täsmennetä selvästi kutsuvieraan asemaa ja kun Pinxten ei ole esittänyt siitä mitään lisätietoja tämän oikeudenkäynnin kuluessa.

655

Tällainen sääntöjenvastaisuus on todettava riveillä 39, 262 ja 297 mainittujen edustuskulujen osalta niiden toteamusten perusteella, jotka on jo esitetty 585 ja 587 kohdassa virkamatkojen, joilla nämä kulut ovat aiheutuneet, sääntöjenvastaisuudesta.

656

Saman kutsuvieraan osalta ilmoitettu ”tutkimusjohtajan” tai ”johtajan” asema edustuskulujen korvaushakemuksissa, joihin riveillä 21 ja 40 viitataan, ei myöskään riitä osoittamaan, että nämä kulut ovat aiheutuneet tilintarkastustuomioistuimen jäsenen ominaisuudessa. Sama koskee riveillä 37, 254 ja 255 mainituissa edustuskulujen korvaushakemuksissa ilmoitettua henkilön asemaa ”Dr Pr” ja ”Dr”.

657

Vaikka kutsuvieraiden asema on ilmoitettu täsmällisesti riveillä 36 ja 42 tarkoitettujen edustuskulujen korvaushakemuksissa, kulttuurilaitoksen johtajalle tai syyttäjälle osoitettujen kutsujen yhteyttä Pinxtenin tehtäviin ei kuitenkaan voida pitää toteen näytettynä.

658

Tilintarkastustuomioistuimen esittämien todisteiden perusteella tietyt kutsut henkilöille, joiden asema olisi lähtökohtaisesti voinut oikeuttaa edustuskulujen aiheutumisen, voidaan todeta luonteeltaan yksityisiksi.

659

Tämä pätee Belgian kuningaskunnan Ranskan-suurlähettiläälle osoitettuun kutsuun, josta on kyse rivillä 268, siltä osin kuin se liittyy viinitilan lähellä olevassa ravintolassa järjestettyyn illalliseen, kun useiden sähköpostiviestien mukaan Pinxtenin ja hänen kutsuvieraansa tälle alueelle matkustamisen tarkoituksena oli vierailu tällä viinitilalla.

660

Rivillä 404 tarkoitetun, Belgian hallituksen jäsenelle osoitetun kutsun yksityistä luonnetta on niin ikään pidettävä toteen näytettynä tämän tuomion 592 kohdassa esitettyjen toteamusten valossa.

661

Kahtena toimikautenaan tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä Pinxten järjesti virka-asunnollaan kymmenen vastaanottoa, joiden osalta hän esitti vastaanottokulujen korvaushakemukset, joita tilintarkastustuomioistuin kuvaa tässä oikeudenkäynnissä sääntöjenvastaisiksi.

662

Kuten tämän tuomion 605 kohdasta ilmenee, päätöksen nro 7-2004 6 artiklassa määrättiin, että kotona järjestettyjen vastaanottojen osalta aiheutuneet kulut korvataan esitettyjen todisteiden mukaisesti.

663

Tässä tapauksessa tilintarkastustuomioistuimen väittämä sääntöjenvastaisuus ei liity siihen, että kulut, joiden korvaamista Pinxten on vaatinut kotonaan järjestettyjen vastaanottojen perusteella, olisivat kohtuuttomia, eikä myöskään tältä osin esitettyjen todisteiden puutteellisuuteen, vaan yksinomaan näiden vastaanottojen yksityiseksi oletettuun luonteeseen.

664

Koska tilintarkastustuomioistuimen sisäisissä säännöissä ei ole tämän toimielimen jäsenen kotona järjestettyjä vastaanottoja koskevaa erityistä arviointiperustetta, tällaisesta vastaanotosta aiheutuneiden kulujen on katsottava aiheutuneen kyseisen toimielimen jäsenen ominaisuudessa, jos tällä vastaanotolla on voitu saman toimielimen edun mukaisesti huolehtia ammatillisista suhteista kyseiselle vastaanotolle kutsuttujen henkilöiden kanssa.

665

Kuten tämän tuomion 618 kohdasta ilmenee, tällaista tilintarkastustuomioistuimen etua on tämän oikeudenkäynnin kannalta arvioitava lähtökohtaisesti Pinxtenin kotona järjestetyille vastaanotoille kutsuttujen henkilöiden aseman perusteella.

666

Näiden kutsuvieraiden oli 22.4.2004 päivätyn muistion liitteessä 1 annettujen ohjeiden mukaan oltava muun muassa henkilöitä, jotka ovat korkeassa asemassa unionissa, jäsenvaltioissa tai kolmansissa maissa. Tilanteessa, jossa kyseisten kutsuvieraiden joukossa on tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöä, tämän henkilöstön ja toimielimen ulkopuolisten henkilöiden välillä on oltava oikea tasapaino.

667

Koska näistä ohjeista ilmenee myös, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenen henkilökohtaisia ystäviä ja perheenjäseniä – hänen puolisoaan tai kumppaniaan lukuun ottamatta – on kestittävä yksityisesti, kyseinen toimielin ei voi asianmukaisesti korvata kuluja, jotka liittyvät tällaisten henkilöiden kutsumiseen tämän toimielimen jäsenen kotona pidetylle vastaanotolle.

668

Tämän tuomion 627 kohdassa esitetyistä syistä on myös katsottava, että se että päätöksen nro 7-2004 2 artiklassa annetaan ”päävieraan asemalle” määräävä merkitys, merkitsee sitä, että yhden tai useamman sellaisen kutsuvieraan läsnäolo tilintarkastustuomioistuimen jäsenen kotona järjestetyllä vastaanotolla, jonka asema ei olisi sellaisenaan voinut oikeuttaa vastaanottokulujen aiheutumista, ei osoita, että tämä vastaanotto olisi kokonaan vailla yhteyttä tämän jäsenen tehtäviin.

669

Tilintarkastustuomioistuimen sisäisissä säännöissä ei vahvisteta selvästi tällaisiin kutsuvieraisiin sovellettavaa järjestelmää, jos he eivät ole tämän toimielimen asianomaisen jäsenen henkilökohtaisia ystäviä tai perheenjäseniä, minkä vuoksi kulujen korvaushakemusta, jossa ei erotella näitä kutsuvieraita muista vaan esitetään kattavat tiedot eri kutsuvieraiden asemasta, ei voida sellaisenaan pitää merkityksellisenä arvioitaessa, onko Pinxten laiminlyönyt tehtäväänsä kuuluvia velvollisuuksia.

670

Tässä yhteydessä on huomattava, että Pinxtenin toimittamat vastaanottokulujen korvaushakemukset sisälsivät yleensä täsmällisiä tietoja kaikista hänen kotonaan järjestetyille vastaanotoille kutsutuista henkilöistä ja käsittivät siten enemmän tietoja kuin päätöksen nro 7-2004 2 artiklassa vaadittiin.

671

Tilintarkastustuomioistuin saattoi siten arvioida kaikista asiaan vaikuttavista seikoista tietoisena näiden hakemusten kohteena olevien vastaanottokulujen sääntöjenmukaisuutta niihin kantaa ottaessaan.

672

Tilintarkastustuomioistuimen sisäisten sääntöjen mukaisesti se, että Pinxtenin puoliso sekä kutsuttujen henkilöiden puolisot ovat systemaattisesti olleet mukana kyseessä olevilla vastaanotoilla, ei merkitse väärinkäytöstä tai osoita näitä vastaanottoja luonteeltaan yksityisiksi.

673

Myös 28.4.2015 päivätyn kirjeen merkitystä on arvioitava asian kannalta.

674

Tilintarkastustuomioistuimen mukaan tämän kirjeen sanamuoto osoittaa yleisesti, että Pinxtenin kotona järjestettyjen vastaanottojen tarkoituksena oli todellisuudessa koota yhteen hänen ystäviään ja että niillä ei siis ollut mitään yhteyttä hänen tehtäviinsä tämän toimielimen jäsenenä.

675

Kyseisessä kirjeessä Pinxten kylläkin viittaa siihen, että hän kutsui säännöllisesti ”luokse[en] joitakin ystäviä epävirallisille illallisille”, joille osallistui ”pari poliittista päättäjää sekä joitakin elinkeinoelämässä korkeassa asemassa olevia ystäviä”, jolloin oli tarkoitus ”viettää miellyttävä, rento ja hyödyllinen ilta hyvässä seurassa”. Kutsuvieraat kuuluivat siten ”kaikki [hänen] henkilökohtaiseen piiriin[sä]”, ja illallinen tarjosi tilaisuuden ”sympaattiseen, lämminhenkiseen ja innostavaan illanviettoon tarkkaan valikoitujen flaamilaisten henkilöiden kanssa”. Samassa kirjeessä luetellaan myös henkilöitä, jotka voitaisiin kutsua suunnitellulle illalliselle.