–

Romanian hallitus, asiamiehinään E. Gane, O.-C. Ichim ja L. Liţu,

–

Euroopan komissio, asiamiehinään A. Armenia ja M. Salyková,

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (EYVL 1987, L 256, s. 1) liitteessä I, sellaisena kuin se on muutettuna 16.10.2014 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1101/2014 (EUVL 2014, L 312, s. 1), olevan yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeiden 17029095 ja 29124900 tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat yhtäältä Direcţia Generală Regională a Finanţelor Publice Braşov (Brasovin alueellinen julkisesta taloudesta vastaava virasto, Romania) ja Agenţia Naţională de Administrare Fiscală – Direcţia Generală a Vămilor – Direcţia Regională Vamală Braşov – Biroul Vamal de Interior Sibiu (verohallinnosta vastaava kansallinen viranomainen – tulliasioista vastaava yksikkö – Brașovin alueellinen tulliasioista vastaava yksikkö – Sibiun tullitoimipaikka, Romania) ja toisaalta Flavourstream SRL ja joka koskee nimellä ”AURIC GMO FREE” myytävän Kanadasta tuodun vesiliuoksen, jota saadaan dekstroosin lämpöhajoamisesta ja jota käytetään elintarviketeollisuudessa elintarvikkeiden maustamiseen, tariffiluokittelua.

3

Harmonoidun tavarankuvaus- ja tavarankoodausjärjestelmän (jäljempänä harmonoitu järjestelmä) on laatinut Maailman tullijärjestö, ja se on otettu käyttöön harmonisoidusta tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmästä Brysselissä 14.6.1983 tehdyllä kansainvälisellä yleissopimuksella, joka on 24.6.1986 tehdyn muutospöytäkirjan kanssa hyväksytty Euroopan talousyhteisön puolesta 7.4.1987 tehdyllä neuvoston päätöksellä 87/369/ETY (EYVL 1987, L 198, s. 1).

4

Maailman tullijärjestö on laatinut harmonoidun järjestelmän selitykset harmonisoidusta tavarankuvaus- ja ‑koodausjärjestelmästä tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen määräysten mukaisesti.

5

Harmonoidun järjestelmän 29 ryhmää, jonka otsikko on ”Orgaaniset kemialliset tuotteet”, koskevien harmonoidun järjestelmän yleisohjeiden sanamuoto on seuraava:

”Erillinen kemiallisesti määritelty yhdiste on aine, joka muodostuu yhdestä molekyylilajista (esim. kovalenttisesta tai ionisesta), jonka koostumus ilmaistaan alkuaineiden vakiosuhteilla ja joka voidaan esittää täsmällisen rakennekaavan avulla. Kidehilassa molekyylilaji vastaa toistuvaa yksikköä.

Tähän ryhmään eivät kuulu erilliset kemiallisesti määritellyt yhdisteet, jotka sisältävät muita valmistuksen (myös puhdistuksen) aikana tai sen jälkeen tarkoituksellisesti lisättyjä aineita. – –

Tähän ryhmään kuuluvat erilliset kemiallisesti määritellyt yhdisteet voivat sisältää epäpuhtauksia (1 huomautuksen a kohta). – –

Termillä ’epäpuhtaudet’ tarkoitetaan pelkästään sellaisia aineita, jotka yksinomaan ja suoraan valmistusprosessin (myös puhdistuksen) seurauksena esiintyvät erillisen kemiallisen yhdisteen seassa. Nämä aineet, jotka voivat olla peräisin mistä tahansa prosessiin liittyvistä tekijöistä, ovat pääasiallisesti seuraavat:

On kuitenkin huomattava, ettei näitä aineita kaikissa tapauksissa pidetä 1 huomautuksen a kohdan sallimina ’epäpuhtauksina’. Kun tällaiset aineet tahallisesti jätetään tuotteeseen, jotta siitä tulisi erityisen sopiva johonkin määrättyyn käyttöön yleiskäyttöisyyden sijasta, niitä ei katsota sallituiksi epäpuhtauksiksi. – –”

6

Harmonoidun järjestelmän kyseistä ryhmää koskevien selitysten 1 huomautuksen a alakohdassa todetaan, että harmonoidun järjestelmän nimikkeisiin kuuluvat ainoastaan ”erilliset kemiallisesti määritellyt orgaaniset yhdisteet, myös jos niissä on epäpuhtauksia”.

7

Harmonoidun järjestelmän 38 ryhmää, jonka otsikko on ”Erinäiset kemialliset tuotteet”, koskevien harmonoidun järjestelmän selitysten 1 huomautuksen b alakohdassa täsmennetään, että tähän ryhmään eivät kuulu ”kemikaalien ja ravintoaineiden tai muiden, ravintoarvoa omaavien aineiden seokset, jollaisia käytetään ihmisravinnon valmistukseen (yleensä nimike 21.06)”.

8

Harmonoidun järjestelmän 38 ryhmää koskevien harmonoidun järjestelmän yleisohjeiden sanamuoto on seuraava:

”Ryhmän 1. b) huomautuksessa ilmaisulla ’ravintoaineet tai muut ravintoarvoa omaavat aineet’ tarkoitetaan pääasiallisesti I–IV jaksoihin kuuluvia ravinnoksi kelpaavia tuotteita.

– –

’Ravintoaineiden tai muiden ravintoarvoa omaavien aineiden’ pelkkä esiintyminen sekoituksessa ei riitä seoksen sulkemiseksi pois 38 ryhmästä sovellettaessa 1 huomautuksen b kohtaa. Huomautuksessa ei tarkoiteta ’ravintoaineilla ja muilla ravintoarvoa omaavilla aineilla’ aineita, joiden ravintoarvo on vain oheista niiden toiminnassa kemiallisena tuotteena, esim. lisäaineet ja valmistuksen apuaineet. Seokset, jotka on suljettu pois 38 ryhmästä 1 huomautuksen kohdan nojalla, ovat seoksia, jollaisia käytetään ihmisravinnon valmistukseen ja joilla on arvoa ravinto-ominaisuuksiensa vuoksi.”

9

Asetuksen N:o 2658/87, sellaisena kuin se on muutettuna 31.1.2000 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 254/2000 (EYVL 2000, L 28, s. 16), 1 artiklan 1 kohdassa säädetään, että ”[Euroopan] komissio vahvistaa [yhdistetyn nimikkeistön], joka vastaa sekä yhteisen tullitariffin ja [Euroopan unionin] ulkomaankaupan tilastoinnin että muiden tavaroiden tuontiin tai vientiin liittyvien [unionin] politiikkojen tarpeita”.

10

Asetuksella N:o 2658/87 käyttöön otettu yhdistetty nimikkeistö koskee unioniin tuotujen tavaroiden tulliluokittelua. Yhdistetyssä nimikkeistössä käytetään harmonoidun järjestelmän mukaisia nimikkeitä ja kuusinumeroisia alanimikkeitä, ja ainoastaan seitsemäs ja kahdeksas numero ovat sen omia alajaotteluja.

11

Asetuksen N:o 2658/87, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 254/2000, 12 artiklan 1 kohdan mukaan komissio antaa vuosittain asetuksen, johon sisältyvät yhdistetyn nimikkeistön täydellinen toisinto Euroopan unionin neuvoston tai komission toteuttamien toimenpiteiden mukaisena sekä tullien määrät. Tämä asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään 31. päivänä lokakuuta, ja sitä sovelletaan seuraavan vuoden tammikuun 1. päivästä.

12

Yhdistetyn nimikkeistön toinen osa, jonka otsikko on ”Tullitaulukko”, sisältää muun muassa IV jakson, jonka otsikko on ”Elintarviketeollisuuden tuotteet; juomat, etyylialkoholi (etanoli) ja etikka; tupakka ja valmistetut tupakankorvikkeet”.

13

Tähän jaksoon kuuluu 17 ryhmä, jonka otsikko on ”Sokeri ja sokerivalmisteet” ja jonka 8 lisähuomautuksen mukaan ”kaikkialla nimikkeistössä sokerin ja muiden vähäisten ainemäärien seokset on luokiteltava 17 ryhmään, paitsi jos niillä on muualle luokiteltavan valmisteen luonne.”

14

Kyseinen ryhmä sisältää myös yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 1702, jonka rakenne on seuraava:

15

Yhdistetyn nimikkeistön toisen osan VI jakso sisältää 29 ryhmän, jonka otsikko on ”Orgaaniset kemialliset yhdisteet”.

16

Kyseisen ryhmän 1 huomautuksen a ja d alakohdassa todetaan seuraavaa:

”Jollei toisin määrätä, tämän ryhmän nimikkeisiin kuuluvat ainoastaan:

– –

17

Yhdistetyn nimikkeistön 29 ryhmä sisältää nimikkeen 2912, jonka rakenne on seuraava:

18

Yhdistetyn nimikkeistön toisen osan VI jaksoon sisältyy lisäksi 38 ryhmä, jonka otsikko on ”Erinäiset kemialliset tuotteet”.

19

Kyseisen ryhmän 1 huomautuksen a ja b alakohdassa todetaan seuraavaa:

”Tähän ryhmään eivät kuulu:

20

Yhdistetyn nimikkeistön 38 ryhmä sisältää nimikkeen 3824, jonka rakenne on seuraava:

21

Elintarvikelisäaineista 16.12.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 (EUVL 2008, L 354, s. 16) liitteen II, joka sisältää unionin elintarvikkeissa käytettäväksi hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelon ja niiden käyttöä koskevat edellytykset, B osan 1 kohdassa, jonka otsikko on ”Värit”, mainitaan ”Sokerikulööri” (E 150a), ja kyseistä lisäainetta koskevassa alaviitteessä 1 täsmennetään seuraavaa: ”Termi ’sokerikulööri’ viittaa voimakkuudeltaan vaihtelevaan ruskeaan väriin, joka on tarkoitettu värjäämiseen. Se ei vastaa sokerimaista aromaattista tuotetta, joka saadaan kuumentamalla sokeria ja jota käytetään elintarvikkeiden (esimerkiksi makeisten, leivonnaisten ja alkoholijuomien) maustamiseen.”

22

Elintarvikkeissa käytettävistä aromeista ja tietyistä ainesosista, joilla on aromaattisia ominaisuuksia, sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1601/91, asetusten (EY) N:o 2232/96 ja (EY) N:o 110/2008 sekä direktiivin 2000/13/EY muuttamisesta 16.12.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1334/2008 (EUVL 2008, L 354, s. 34) 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan i ja ii alakohdassa säädetään seuraavaa:

”Tässä asetuksessa sovelletaan lisäksi seuraavia määritelmiä:

23

Flavourstream toi Kanadasta Euroopan unioniin tavaraerän, joka koostui kolmesta kontista, joissa oli 3300 kg dekstroosin lämpöhajoamisessa syntynyttä vesiliuosta, jota käytetään elintarviketeollisuudessa ja myydään nimellä ”AURIC GMO FREE”. Yhtiö teki 5.6.2015 Sibiun tullitoimipaikalle tulli-ilmoituksen näiden tuotteiden maahantuonnista niiden vapaaseen liikkeeseen luovuttamista varten ja totesi niiden kuuluvan yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 17029095, joka sisältää yhdistetyn nimikkeistön tullinimikkeessä 1702 tarkoitetut ”muut” sokerit, joita ei ole luokiteltu muihin alanimikkeisiin ja joihin sovelletaan 0,4 euron tullia 100 kilogrammalta.

24

Tästä tuotteesta maksettavat tullit laskettiin kyseisen alanimikkeen perusteella.

25

Tarkastuksen päätteeksi tulliviranomaiset katsoivat laboratoriotutkimusten, joita pääasiassa kyseessä olevaa tuotetta koskevat analyysitodistukset tukivat, perusteella, että tuote kuului yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 29124900, joka kattaa ”muut” aldehydialkoholit, aldehydieetterit, aldehydifenolit sekä muita happifunktioita sisältävät aldehydit, joita ei ole luokiteltu muihin alanimikkeisiin. Nämä viranomaiset tekivät siten 22.4.2016 oikaisupäätöksen, jossa ne arvioivat Flavourstreamilta vaadittavat tullit ja arvonlisäverot uudelleen siten, että ne viivästyskorkoineen ja seuraamusmaksuineen olivat yhteensä 102079 Romanian leuta (RON) (noin 23500 euroa) (jäljempänä 22.4.2016 annettu päätös).

26

Brasovin alueellinen julkisesta taloudesta vastaava virasto hylkäsi 30.8.2016 tekemällään päätöksellä Flavourstreamin 22.4.2016 annetusta päätöksestä tekemän oikaisuvaatimuksen.

27

Flavourstream nosti 22.4.2016 ja 30.8.2016 annetuista päätöksistä kanteen Tribunalul Sibiussa (Sibiun alioikeus, Romania). Kyseinen tuomioistuin kumosi nämä päätökset, vapautti kyseisen yhtiön 22.4.2016 annetussa päätöksessä mainitun määrän maksamisesta ja katsoi, että kyseinen yhtiö oli ilmoittanut asianmukaisesti pääasiassa kyseessä olevan tuotteen kuuluvan yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 17029095 ja että toimivaltaiset viranomaiset olivat siten luokitelleet kyseisen tuotteen yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 29124900 virheellisesti.

28

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin, jonka käsiteltäväksi Tribunalul Sibiun tuomiosta tehty valitus on saatettu, toteaa yhtäältä, että Flavourstreamin mukaan hydroksiasetaldehydi on avainaine, jotta elintarvikkeeseen saadaan ruskistamisen aromi ja koostumus sekä ruskea väri. Elintarvikkeen, jossa tuotetta käytetään, ulkonäöstä tulee kypsentämisen jälkeen samanlainen kuin jos se olisi käsitelty sokerilla ennen valmistusta. Tämä tuote, jossa sokeri on jo hajonnut, ainoastaan lyhentää elintarvikkeiden jalostukseen kuluvaa aikaa. Jos pääasiassa kyseessä olevaa tuotetta käytettään halvempana sokerina elintarvikejalostusteollisuudessa, se kuuluu asetuksen N:o 1334/2008 soveltamisalaan.

29

Toisaalta ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että toimivaltaisten tulliviranomaisten mukaan lopullista tuotetta eli hydroksiasetaldehydiä ei voida luokitella yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 17029095, johon tämän tuotteen raaka-aine eli glukoosi kuuluu, sillä se on täysin eri aine kuin tämä raaka-aine, koska mainittu raaka-aine on käynyt läpi kaksi peruuttamatonta muuntamisen vaihetta. Koska pääasiassa kyseessä oleva tuote ei sisällä sokeria, sitä ei voida luokitella myöskään tähän alanimikkeeseen, johon kuuluvat tuotteet, joissa on fruktoosia 50 prosenttia kuivapainosta. Näiden viranomaisten mukaan tämä tuote on siten luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 29124900.

30

Tässä tilanteessa Curtea de Apel Alba Iulia päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:

”Onko asetuksen N:o 2658/87, sellaisena kuin se on muutettuna komission 6.10.2016 antamalla täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 2016/1821 (EUVL 2016, L 294, s. 1), liitteessä I olevaa yhdistettyä nimikkeistöä tulkittava siten, että [pääasian] kohteena oleva AYRIC GMO FREE ‑tuote on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 17029095, vai onko se luokiteltava alanimikkeeseen 29124900?”

31

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kysymyksellään pääasiallisesti, onko yhdistettyä nimikkeistöä tulkittava siten, että dekstroosin lämpöhajoamisesta saatava vesiliuos, joka koostuu muun muassa aldehydeistä ja vesiliukoisista ketoneista, kuuluu yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 17029095, joka kattaa muun muassa inverttisokerin ja muut sokeri- ja sokerisiirappiseokset, joissa on fruktoosia 50 prosenttia kuivapainosta ja joita ei ole luokiteltu yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 1702 muihin alanimikkeisiin, vai yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 29124900, joka kattaa ”muut” aldehydialkoholit, aldehydieetterit, aldehydifenolit sekä muita happifunktioita sisältävät aldehydit.

32

Koska ennakkoratkaisukysymyksessä tarkoitettu täytäntöönpanoasetus N:o 2016/1821 tuli voimaan vasta 1.1.2017, kun taas pääasiassa kyseessä oleva maahantuonti tapahtui vuonna 2015, pääasiassa ajallisesti sovellettavan yhdistetyn nimikkeistön versio on se, joka perustuu 16.10.2014 annettuun täytäntöönpanoasetukseen N:o 1101/2014, joka tuli voimaan 1.1.2015 ja joka olennaisilta osin vastaa ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mainitsemaan asetukseen perustuvaa versiota.

33

On syytä muistuttaa aluksi, että kun unionin tuomioistuimen käsiteltävänä on tariffiluokittelua koskeva ennakkoratkaisupyyntö, sen tehtävänä on pikemminkin selventää kansalliselle tuomioistuimelle niitä kriteereitä, joiden soveltaminen tekee tälle mahdolliseksi luokitella oikein asianomaiset tuotteet yhdistettyyn nimikkeistöön, eikä luokitella tuotteita itse, mikä johtuu varsinkin siitä, ettei sillä välttämättä ole kaikkia tähän tarvittavia tietoja (ks. vastaavasti tuomio 30.4.2020, DHL Logistics (Slovakia), C-810/18, EU:C:2020:336, 24 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

34

Yhdistetyn nimikkeistön yleisten tutkintasääntöjen mukaan tavaroiden luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön nimikkeiden ja jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisesti. Oikeusvarmuus ja valvonnan helppous edellyttävät, että tavaroiden tariffiluokittelun ratkaisevana luokitteluperusteena on yleensä oltava tavaroiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet, sellaisina kuin ne on määritelty yhdistetyn nimikkeistön nimiketekstissä sekä nimikkeistön jaksojen tai ryhmien huomautusten tekstissä. Tavaran käyttötarkoitus voi olla objektiivinen luokitteluperuste sikäli kuin se kiinteästi liittyy kyseiseen tavaraan, jolloin liitynnän kiinteyttä on pystyttävä arvioimaan tavaran objektiivisten ominaispiirteiden ja ominaisuuksien mukaan (ks. vastaavasti tuomio 2.5.2019, Onlineshop, C-268/18, EU:C:2019:353, 27–29 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

35

Yhdistetyn nimikkeistön kyseessä olevia alanimikkeitä on tutkittava tämän oikeuskäytännön valossa.

36

Ensinnäkin tuotteen luokittelu yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeen 170290, joka kattaa ”muut [sokerit], inverttisokerin ja muut sokeri- ja sokerisiirappiseokset, joissa on fruktoosia 50 prosenttia kuivapainosta” ja joita ei ole luokiteltu muihin yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 1702 kuuluviin alanimikkeisiin, edellyttää jo alanimikkeen sanamuodon mukaan sitä, että kyseisessä tuotteessa on fruktoosia 50 prosenttia kuivapainosta.

37

Nyt käsiteltävässä asiassa ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että pääasiassa kyseessä oleva tuote on seuraavien kemikaalien vesiliukoinen sekoitus: vesiliukoiset aldehydit ja ketonit, jotka ovat syntyneet monosakkaridien (luontaisia elintarvikkeiden makeutusaineita) entsymaattisten hapettumisreaktioiden tai lämpöreaktioiden tuloksena. Tätä tuotetta käytetään elintarviketeollisuudessa värilisäaineena tai savuaromina. Unionin tuomioistuimen käytettävissä olevasta asiakirja-aineistosta ilmenee lisäksi, että kyseinen tuote sisältää glukoosia ja sakkaroosia vähemmän kuin 1 prosenttia, mikä merkitsee alle 1,6 prosentin sokeripitoisuutta kuivapainosta.

38

Tästä seuraa, että koska pääasiassa kyseessä olevassa tuotteessa ei ole fruktoosia 50 prosenttia kuivapainosta, se ei täytä vaadittavaa edellytystä, jotta se voitaisiin luokitella yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 170290 ja siten sen alanimikkeeseen 17029095.

39

Tätä päätelmää ei horjuta väite siitä, että pääasiassa kyseessä olevaa tuotetta käytetään ”halvempana sokerina” elintarvikejalostusteollisuudessa ja että elintarvikkeen, jossa sitä käytetään, ulkonäöstä tulee kypsentämisen jälkeen samanlainen kuin jos se olisi käsitelty sokerilla ennen valmistusta.

40

Vaikka pääasiassa kyseessä olevaa tuotetta pidetään elintarvikejalostusteollisuudessa ”halvempana sokerina”, pelkästään tämän seikan perusteella ei voida päätellä, että kyseinen tuote kuuluu yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 17029095, sillä siinä ei ole fruktoosia 50 prosenttia kuivapainosta, mikä on edellytys tähän alanimikkeeseen luokittelemiselle.

41

Se, että pääasiassa kyseessä oleva tuote mahdollisesti kuuluu asetuksen N:o 1334/2008 soveltamisalaan aromina tai elintarvikkeen ainesosana, jolla on aromaattisia ominaisuuksia, ei myöskään anna mitään viitteitä siitä, onko se luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 17029095, koska kyseisen asetuksen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan i ja ii alakohdassa tarkoitettujen aromien ja tiettyjen ainesosien, joilla on aromaattisia ominaisuuksia, määritelmissä ei säädetä sokeripitoisuudesta.

42

On lisättävä, että asetuksen N:o 1333/2008 B osan 1 kohdassa, jonka otsikko on ”Värit”, mainitaan sokerikulööri (E 150a) elintarvikelisäaineena, jolla tarkoitetaan tuotteita, jotka ovat ”voimakkuudeltaan vaihtelevan ruskean värisiä [ja jotka] on tarkoitettu värjäämiseen”, ja että siinä täsmennetään, että se ”ei vastaa sokerimaista aromaattista tuotetta, joka saadaan kuumentamalla sokeria ja jota käytetään elintarvikkeiden (esimerkiksi makeisten, leivonnaisten ja alkoholijuomien) maustamiseen”. Se, että ennakkoratkaisupyyntöön sisältyvien tietojen mukaan pääasiassa kyseessä oleva tuote kuuluu tämän määritelmän piiriin, viittaa pikemminkin siihen, että kyseinen tuote ei kuulu yhdistetyn nimikkeistön 17 ryhmään ja että sitä ei näin ollen voida luokitella muun muassa yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeessä 170290 tarkoitetuksi ”sokeriväriksi”.

43

Tästä seuraa, että yhdistetyn nimikkeistön alanimikettä 17029095, joka koskee ”muita” sokereita kuin niitä, jotka sisältyvät muihin alanimikkeen 170290 alanimikkeisiin, on tulkittava siten, että tuote, jossa ei ole fruktoosia 50 prosenttia kuivapainosta, ei kuulu tähän alanimikkeeseen.

44

Toiseksi yhdistetyn nimikkeistön 29 ryhmään, jonka otsikko on ”Orgaaniset kemialliset tuotteet”, kuuluvan alanimikkeen 29124900 tulkinnasta on todettava, että kyseisen ryhmän 1 huomautuksen a ja d alakohdassa täsmennetään, että jollei toisin säädetä, mainitun ryhmän nimikkeisiin kuuluvat ainoastaan ”erilliset kemiallisesti määritellyt orgaaniset yhdisteet, myös jos niissä on epäpuhtauksia”, sekä niiden vesiliuokset.

45

Harmonoidun järjestelmän 29 ryhmää koskevien harmonoidun järjestelmän selitysten yleisohjeissa todetaan, että ”erillinen kemiallisesti määritelty yhdiste on aine, joka muodostuu yhdestä molekyylilajista (esim. kovalenttisesta tai ionisesta), jonka koostumus ilmaistaan alkuaineiden vakiosuhteilla ja joka voidaan esittää täsmällisen rakennekaavan avulla”. Lisäksi näistä selityksistä ilmenee, että tällainen yhdiste voi lähtökohtaisesti sisältää epäpuhtauksia. Niissä täsmennetään yhtäältä, että ”termillä ’epäpuhtaudet’ tarkoitetaan pelkästään sellaisia aineita, jotka yksinomaan ja suoraan valmistusprosessin (myös puhdistuksen) seurauksena esiintyvät erillisen kemiallisen yhdisteen seassa”, ja toisaalta, että ”nämä aineet – – voivat olla peräisin mistä tahansa prosessiin liittyvistä tekijöistä”, joihin kuuluvat ”muuttumattomat lähtöaineet”, ”lähtöaineissa esiintyvät epäpuhtaudet”, ”valmistusprosessissa (myös puhdistus) käytetyt reagenssit” ja sivutuotteet.

46

Erityisesti yhdistetyn nimikkeistön nimikkeestä 2912 on todettava, että se kattaa ”aldehydit, myös muita happifunktioita sisältävät”, ”aldehydien sykliset polymeerit” sekä ”paraformaldehydin”. Tähän nimikkeeseen kuuluvia tuotteita ovat muun muassa yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeessä 29124900 tarkoitetut ”muut” aldehydialkoholit, aldehydieetterit, aldehydifenolit sekä muita happifunktioita sisältävät aldehydit.

47

Nyt käsiteltävässä asiassa unionin tuomioistuimen käytettävissä olevasta asiakirja-aineistosta ilmenee ennen kaikkea, että pääasiassa kyseessä oleva tuote sisältää paitsi hydroksiasetaldehydiä, jota on 73,6 prosenttia tuotteen kuivapainosta, myös muita aldehydejä, levoglukosaania, asetolia sekä etikka- ja muurahaishappoa, joita on 26,3 prosenttia tuotteen kuivapainosta.

48

Siltä osin kuin pääasiassa kyseessä oleva tuote sisältää veden lisäksi muitakin aineita kuin hydroksiasetaldehydiä – mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkastettava – se ei ole tämän tuomion 45 kohdassa mainitun harmonoidun järjestelmän 29 ryhmää koskevissa harmonoidun järjestelmän selityksissä tarkoitetulla tavalla sellaisen aineen vesiliuos, joka muodostuu yhdestä molekyylilajista ja jonka koostumus ilmaistaan alkuaineiden vakiosuhteilla ja joka voidaan esittää täsmällisen rakennekaavan avulla. Näitä muita aineita, joita pääasiassa kyseessä olevassa tuotteessa esiintyy huomattavassa määrin, ei voida pitää selityksissä tarkoitettuina epäpuhtauksina. Kuten komissio on vastauksessaan unionin tuomioistuimen esittämään kysymykseen todennut, unionin tuomioistuimen käytettävissä olevassa asiakirja-aineistossa tarkoitetusta patentista käy ilmi, että näitä muita aineita on jätetty tarkoituksellisesti merkittävässä määrin kyseiseen tuotteeseen, jotta tuote ruskeaa väriä antavana aineena soveltuisi erityiskäyttöön elintarvikkeita värjätessä ja aromatisoitaessa.

49

Vaikka yhdistetyn nimikkeistön 29 ryhmän 1 huomautuksessa sallitaan epäpuhtauksien esiintyminen kyseiseen ryhmään kuuluvissa tuotteissa, epäpuhtauksien on välttämättä oltava luonteeltaan toissijaisia, jotta niillä ei ole vaikutusta kyseessä olevaan ”erilliseen” orgaaniseen yhdisteeseen. Jos tuote sisältää valmistusprosessissa syntyneitä epäpuhtauksia, joiden johdosta tuote soveltuu sen yleisestä käytöstä eroavaan erityiseen käyttöön, tällaista tuotetta ei nimittäin voida pitää yhdistetyn nimikkeistön 29 ryhmän 1 huomautuksen a alakohdassa tarkoitetun mukaisesti ”erillisenä”, koska tällaiset epäpuhtaudet ovat ratkaisevia tuotteen käytön kannalta (tuomio 20.6.2013, Agroferm, C-568/11, EU:C:2013:407, 32 ja 35 kohta).

50

Yhdistetyn nimikkeistön alanimikettä 29124900 on näin ollen tulkittava siten, että tuote, jossa on hydroksiasetaldehydin ohella huomattavissa määrin muita aineita, joista osa näyttää olevan jätetty siihen tarkoituksellisesti, jotta kyseinen tuote soveltuu erityiskäyttöön, ei kuulu tähän alanimikkeeseen erillisen kemiallisesti määritellyn yhdisteen vesiliuoksena.

51

Kolmanneksi siltä osin kuin komissio on väittänyt kirjallisissa huomautuksissaan, että pääasiassa kyseessä oleva tuote voidaan luokitella yhdistetyn nimikkeistön 38 ryhmän alanimikkeeseen 38249092, on todettava yhtäältä, että kyseisen ryhmän, jonka otsikko on ”Erinäiset kemialliset tuotteet”, 1 huomautuksen a alakohdan mukaan tähän ryhmään eivät kuulu erilliset kemiallisesti määritellyt yhdisteet lukuun ottamatta kyseisen kohdan 1–5 alakohdassa lueteltuja tuotteita, jotka eivät ole merkityksellisiä nyt käsiteltävän asian kannalta. Tästä seuraa, että pääasiassa kyseessä oleva tuote, joka ei ole erillinen kemiallisesti määritelty yhdiste, voi kyseisen huomautuksen mukaan kuulua yhdistetyn nimikkeistön 38 ryhmään.

52

Toisaalta tämän ryhmän 1 huomautuksen b alakohdasta ilmenee, että kyseiseen ryhmään eivät kuulu ”kemikaalien ja ravintoaineiden tai muiden, ravintoarvoa omaavien aineiden seokset, jollaisia käytetään ihmisravinnon valmistukseen”.

53

Harmonoidun järjestelmän 38 ryhmää koskevissa harmonoidun järjestelmän selityksissä todetaan, että ilmaisulla ”ravintoaineet tai muut ravintoarvoa omaavat aineet” tarkoitetaan pääasiallisesti harmonoidun järjestelmän I–IV jaksoihin kuuluvia ravinnoksi kelpaavia tuotteita. Näistä selityksistä ilmenee myös, että ”’ravintoaineiden tai muiden ravintoarvoa omaavien aineiden’ pelkkä esiintyminen sekoituksessa ei riitä seoksen sulkemiseksi pois 38 ryhmästä sovellettaessa 1 huomautuksen b kohtaa” ja että ”huomautuksessa ei tarkoiteta ’ravintoaineilla ja muilla ravintoarvoa omaavilla aineilla’ aineita, joiden ravintoarvo on vain oheista niiden toiminnassa kemiallisena tuotteena, esim. lisäaineet ja valmistuksen apuaineet”. Kyseisissä selityksissä täsmennetään vielä, että ”seokset, jotka on suljettu pois 38 ryhmästä 1 huomautuksen b kohdan nojalla, ovat seoksia, jollaisia käytetään ihmisravinnon valmistukseen ja joilla on arvoa ravinto-ominaisuuksiensa vuoksi”.

54

Yhdistetyn nimikkeistön 38 ryhmään kuuluu muun muassa yhdistetyn nimikkeistön nimike 3824, joka kattaa ”Valmistetut sitomisaineet valumuotteja ja ‑sydämiä varten; kemialliset tuotteet ja kemian- tai siihen liittyvän teollisuuden valmisteet (myös jos ne ovat luonnontuotteiden seoksia), muualle kuulumattomat”, ja erityisesti sen alanimike 38249092, joka kattaa ”muualle kuulumattomat kemialliset tuotteet tai valmisteet, jotka koostuvat pääasiallisesti orgaanisista yhdisteistä” ja jotka ovat ”nestemäisiä 20 °C:ssa”, ja joka on kyseisen nimikkeen sisäinen kaatoluokka.

55

Kuten tämän tuomion 37 ja 39 kohdasta ilmenee, nyt käsiteltävässä asiassa on niin, että pääasiassa kyseessä olevaa tuotetta, josta asetuksen N:o 1333/2008 B osan 1 kohdassa käytetään nimitystä ”sokerikulööri” (E 150a), käytetään elintarviketeollisuudessa värilisäaineena tai savuaromina. Tällainen käyttö voi olla osoitus siitä, että kyseinen tuote on tarkoitettu pääasiallisesti käytettäväksi elintarvikelisäaineena, vaikka sillä olisikin lisäksi ravintoarvoa. Ellei ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen suorittamasta tarkistuksesta muuta johdu, pääasiassa kyseessä oleva tuote voi kuulua yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 38249092.

56

Kaiken edellä esitetyn perusteella esitettyyn kysymykseen on vastattava, että yhdistettyä nimikkeistöä on tulkittava siten, että dekstroosin lämpöhajoamisesta saatava vesiliuos, joka koostuu muun muassa aldehydeistä ja vesiliukoisista ketoneista, ei kuulu yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 17029095, joka kattaa muun muassa inverttisokerin ja muut sokeri- ja sokerisiirappiseokset, joissa on fruktoosia 50 prosenttia kuivapainosta ja joita ei ole luokiteltu yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 1702 muihin alanimikkeisiin, eikä myöskään yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 29124900, joka kattaa ”muut” aldehydialkoholit, aldehydieetterit, aldehydifenolit sekä muita happifunktioita sisältävät aldehydit, vaan se kuuluu yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeen 38249092, joka kattaa ”muualle kuulumattomat kemialliset tuotteet tai valmisteet, jotka koostuvat pääasiallisesti orgaanisista yhdisteistä” ja jotka ovat ”nestemäisiä 20 °C:ssa”, edellyttäen, että kyseisen liuoksen mahdollisen ravintoarvo on vain oheista sen toiminnassa kemiallisena tuotteena ja elintarvikelisäaineena.

57

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (yhdeksäs jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä I, sellaisena kuin se on muutettuna 16.10.2014 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1101/2014, olevaa yhdistettyä nimikkeistöä on tulkittava siten, että dekstroosin lämpöhajoamisesta saatava vesiliuos, joka koostuu muun muassa aldehydeistä ja vesiliukoisista ketoneista, ei kuulu kyseisen nimikkeistön alanimikkeeseen 17029095, joka kattaa muun muassa inverttisokerin ja muut sokeri- ja sokerisiirappiseokset, joissa on fruktoosia 50 prosenttia kuivapainosta ja joita ei ole luokiteltu yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 1702 muihin alanimikkeisiin, eikä myöskään yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 29124900, joka kattaa ”muut” aldehydialkoholit, aldehydieetterit, aldehydifenolit sekä muita happifunktioita sisältävät aldehydit, vaan se kuuluu yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeen 38249092, joka kattaa ”muualle kuulumattomat kemialliset tuotteet tai valmisteet, jotka koostuvat pääasiallisesti orgaanisista yhdisteistä” ja jotka ovat ”nestemäisiä 20 °C:ssa”, edellyttäen, että kyseisen liuoksen mahdollisen ravintoarvo on vain oheista sen toiminnassa kemiallisena tuotteena ja elintarvikelisäaineena.