–

Syndicat interprofessionnel de défense du fromage Morbier, edustajanaan J.‑J. Gatineau, avocat,

–

Société Fromagère du Livradois SAS, edustajanaan E. Piwnica, avocat,

–

Ranskan hallitus, asiamiehinään C. Mosser ja A.-L. Desjonquères,

–

Kreikan hallitus, asiamiehinään G. Kanellopoulos, E. Leftheriotou ja I.‑E. Krompa,

–

Euroopan komissio, asiamiehinään D. Bianchi ja I. Naglis,

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta 20.3.2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (EUVL 2006, L 93, s. 12) 13 artiklan 1 kohdan ja maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21.11.2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (EUVL 2012, L 343, s. 1) 13 artiklan 1 kohdan tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat Syndicat interprofessionnel de défense du fromage Morbier (jäljempänä toimialayhdistys) ja Société Fromagère du Livradois SAS ja jossa viimeksi mainittua moititaan suojatun alkuperänimityksen (SAN) Morbier loukkaamisesta sekä vilpillisestä ja vapaamatkustukseen perustuvasta kilpailusta.

3

Asetuksen N:o 510/2006, joka on kumottu asetuksella N:o 1151/2012, johdanto-osan neljännessä ja kuudennessa perustelukappaleessa todettiin seuraavaa:

– –

4

Kyseisen asetuksen 13 artiklan 1 kohdassa säädettiin seuraavaa:

”Rekisteröidyt nimet on suojattu:

– –”

5

Asetuksen N:o 1151/2012 johdanto-osan 18 ja 29 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

– –

6

Kyseisen asetuksen 4 artiklassa, jonka otsikko on ”Tavoite”, säädetään seuraavaa:

”Otetaan käyttöön suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen järjestelmä, jolla autetaan maantieteelliseen alueeseen yhteydessä olevien tuotteiden tuottajia

7

Mainitun asetuksen 5 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa, joissa pääasiallisesti toistetaan asetuksen N:o 510/2006 2 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan sanamuoto, säädetään seuraavaa:

”Tässä asetuksessa ’alkuperänimityksellä’ tarkoitetaan nimeä, jolla yksilöidään tuote:

8

Saman asetuksen 13 artiklan 1 kohdassa toistetaan olennaisin osin asetuksen N:o 510/2006 13 artiklan 1 kohdan sisältö. Kyseiseen säännökseen on ainoastaan lisätty sen a ja b alakohdan loppuun ilmaisu ”myös silloin, kun kyse on tuotteiden käytöstä ainesosana”.

9

Tiettyjen nimitysten kirjaamisesta maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2081/92 säädettyyn ”Suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin”17.12.1996 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2400/96 (EYVL 1996, L 327, s. 11), sellaisena kuin se on muutettuna 10.7.2002 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1241/2002 (EYVL 2002, L 181, s. 4), nojalla alkuperänimitys Morbier kirjattiin suojattuna alkuperänimityksenä suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin, joka on kyseisen asetuksen liitteessä.

10

Erään suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin kirjatun nimityksen eritelmän vähäisen muutoksen hyväksymisestä (Morbier (SAN)) 7.11.2013 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1128/2013 (EUVL 2013, L 302, s. 7) sisältämä tuotekuvaus on seuraava:

”Morbier on lehmän raakamaidosta valmistettu puristettu juusto. Muodoltaan se on litteä tasapintainen ja hieman kupertuva lieriö, jonka halkaisija on 30–40 cm, korkeus 5–8 cm ja paino 5–8 kg.

Juuston keskellä on koko pinnan alueelle yhtenäisenä levittyvä horisontaalinen musta raita.

Juuston luonnollinen kuori on hierretty, säännöllinen, ja siinä näkyy pintakasvustoa ja muotin jättämiä jälkiä. Sen väri vaihtelee beesistä oranssiin, ja siinä voi esiintyä ruskehtavan, punertavan tai vaaleanpunertavan oranssin vivahteita. Tasakoosteisen sisuksen väri vaihtelee norsunluunvalkoisesta vaaleankeltaiseen, ja siinä on usein jonkin verran hajanaisia herukan kokoisia tai litistyneen kuplan muotoisia reikiä. Sisus on kosketettaessa joustava, rasvainen ja suussa sulava, se ei juurikaan tartu kitalakeen ja sen rakenne on tasaisen sileä. Maku on puhdas, maitoon, karamelliin, vaniljaan ja hedelmään vivahtava. Kypsymisen jatkuessa pidempään aromien kirjo saa paahteisia, mausteisia ja kasvimaisia vivahteita. Makukokonaisuus on tasapainoinen. Kuivaamisen jälkeen juuston rasvapitoisuus on vähintään 45 g rasvaa / 100 g. Rasvattoman juuston kosteuspitoisuuden on oltava 58–67 prosenttia. Juustoa kypsytetään keskeytyksettä vähintään 45 päivää valmistuspäivästä laskettuna.”

11

Ranskan immateriaalikoodeksin (code de la propriété intellectuelle), sellaisena kuin sitä sovelletaan pääasiaan, L. 722-1 §:ssä säädetään seuraavaa:

”Maantieteellisen merkinnän loukkaus aiheuttaa tekijälleen siviilioikeudellisen vastuun.

Tässä luvussa maantieteellisellä merkinnällä tarkoitetaan:

– –

– –”

12

Morbier-juustolle myönnettiin tarkistettu alkuperänimitys sittemmin kumotulla tarkistetusta alkuperänimityksestä ”Morbier”22.12.2000 annetulla asetuksella (JORF nro 302, 30.12.2000, s. 20944), jossa määriteltiin maantieteellinen viitealue sekä kyseisen tarkistetun alkuperänimityksen edellytykset ja jonka 8 §:ssä säädettiin siirtymäajasta yrityksille, jotka sijaitsivat kyseisen maantieteellisen viitealueen ulkopuolella ja jotka säännöllisesti valmistivat ja pitivät kaupan juustoja Morbier-nimellä, jotta ne saattoivat jatkaa kyseisen nimen käyttöä ilman mainintaa ”tarkistettu alkuperänimitys”, kunnes viiden vuoden määräaika alkaen siitä, kun Morbier-alkuperänimityksen rekisteröinti suojatuksi alkuperänimitykseksi julkaistiin, päättyi.

13

Société Fromagère du Livradois, joka valmisti Morbier-juustoa vuodesta 1979, sai käyttää 22.12.2000 annetun asetuksen mukaisesti Morbier-nimeä ilman mainintaa ”tarkistettu alkuperänimitys”11.7.2007 saakka, minkä jälkeen kyseinen yritys korvasi sen nimellä Montboissié du Haut Livradois. Lisäksi Société Fromagère du Livradois jätti 5.10.2001 Yhdysvalloissa hakemuksen amerikkalaisen tavaramerkin ”Morbier du Haut Livradois” rekisteröimiseksi, ja se uudisti rekisteröimisen vuonna 2008 kymmeneksi vuodeksi, ja 5.11.2004 hakemuksen ranskalaisen tavaramerkin ”Montboissier” rekisteröimiseksi.

14

Toimialayhdistys nosti 22.8.2013 tribunal de grande instance de Paris’ssa (Pariisin alioikeus, Ranska) kanteen, jossa kyseinen yhdistys katsoi Société Fromagère du Livradois’n syyllistyneen suojatun nimityksen loukkaamiseen sekä vilpilliseen ja vapaamatkustukseen perustuvaan kilpailuun, koska kyseinen yritys valmisti ja piti kaupan juustoa, jonka ulkoasu muistutti suojatun alkuperänimityksen Morbier kattamaa tuotetta, pyrkimyksenään saada aikaan sekoittuminen kyseiseen suojattuun tuotteeseen ja käyttää hyväksi sen tuotekuvan tunnettuutta ilman, että Société Fromagère du Livradois joutui noudattamaan kyseisen alkuperänimityksen eritelmää, ja jossa toimialayhdistys vaati, että kyseinen yritys velvoitetaan lopettamaan suojatun alkuperänimityksen Morbier suora ja välillinen kaupallinen käyttö sen suoja-alaan kuulumattomien tuotteiden osalta, lopettamaan suojatun alkuperänimityksen Morbier kaikenlainen väärinkäyttö ja jäljittely tai mielleyhtymän luominen siihen, lopettamaan kaikki muut väärät tai harhaanjohtavat maininnat, jotka koskevat tuotteen lähtöpaikkaa, alkuperää, luonnetta tai olennaisia ominaisuuksia ja jotka on tehty millä tahansa sellaisella tavalla, joka on omiaan antamaan väärän kuvan tuotteen alkuperästä, lopettamaan kaikki muut käytännöt, jotka saattavat johtaa kuluttajaa harhaan tuotteen todellisen alkuperän suhteen, ja erityisesti lopettamaan kaikenlainen juuston kaksi osaa erottavan mustan raidan käyttäminen ja korvaamaan toimialayhdistykselle aiheutunut vahinko.

15

Nämä vaatimukset hylättiin 14.4.2016 annetulla tuomiolla, jonka cour d’appel de Paris (Pariisin ylioikeus, Ranska) pysytti 16.6.2017 antamallaan tuomiolla. Viimeksi mainittu tuomioistuin totesi, ettei sellaisen juuston kaupan pitäminen, jolla on yksi tai useita Morbier-juuston eritelmässä mainittuja ominaisuuksia ja joka tämän vuoksi muistuttaa kyseistä juustoa, ole virheellistä toimintaa.

16

Cour d’appel de Paris totesi ensin tuomiossaan, että suojattua alkuperänimitystä koskevan sääntelyn tarkoituksena on suojata tuotteen nimeä eikä sen ulkonäköä tai sen eritelmässä kuvattuja ominaisuuksia, joten kyseisellä sääntelyllä ei kielletä valmistamasta tuotetta maantieteelliseen merkintään sovellettavien sääntöjen mukaisilla menetelmillä, ja että kun yksinoikeutta ei ole, tuotteen ulkonäön jäljittely kuuluu elinkeinotoiminnan vapauteen, minkä jälkeen cour d’appel de Paris katsoi, että toimialayhdistyksen mainitsemat ominaisuudet, erityisesti sininen vaakaraita, kuuluvat historialliseen perinteeseen ja muissakin juustoissa kuin Morbierissa hyödynnettyyn ikivanhaan tekniikkaan, jotka Societé Fromagère du Livradois oli ottanut käyttöön jo ennen kuin suojattu alkuperänimitys Morbier saatiin ja jotka eivät perustuneet toimialayhdistyksen tai sen jäsenten tekemiin investointeihin. Cour d’appel de Paris arvioi, että vaikka oikeus käyttää kasvihiiltä myönnetään ainoastaan kyseisen suojatun alkuperänimityksen kattamalle juustolle, Société Fromagère du Livradoisin on ollut Yhdysvaltain lainsäädäntöä noudattaakseen korvattava se viinirypälepolyfenolilla, jolloin näitä kahta juustoa ei voida rinnastaa toisiinsa kyseisen ominaisuuden osalta. Cour d’appel de Paris huomautti, että Société Fromagère du Livradois vetosi Montboissier- ja Morbier-juustojen välisiin muihin eroihin, jotka koskevat muun muassa sitä, että ensin mainitussa käytetään pastöroitua maitoa ja jälkimmäisessä raakamaitoa, ja katsoi, että kyseiset kaksi juustoa erosivat toisistaan ja että toimialayhdistys pyrki laajentamaan suojatun alkuperänimityksen Morbier antaman suojan laajuutta sellaisen kaupallisen intressin nojalla, jota ei voida hyväksyä, ja vapaan kilpailun periaatteen vastaisesti.

17

Toimialayhdistys teki kyseisestä cour d’appel de Paris’n tuomiosta kassaatiovalituksen ennakkoratkaisua pyytäneeseen tuomioistuimeen, joka on Cour de cassation (ylin tuomioistuin, Ranska). Toimialayhdistys esitti valituksensa tueksi ensiksi, että alkuperänimitys on suojattu kaikilta käytännöiltä, jotka saattavat johtaa kuluttajaa harhaan tuotteen todellisen alkuperän suhteen, ja että cour d’appel de Paris rikkoi asetuksen N:o 510/2006 13 artiklaa ja asetuksen N:o 1151/2012 13 artiklaa, kun se kuitenkin katsoi, että ainoastaan suojatun alkuperänimityksen nimen käyttäminen on kiellettyä. Toimialayhdistys esitti seuraavaksi, että cour d’appel de Paris’n ratkaisulta puuttui oikeusperusta näiden samojen säädösten osalta, koska kyseinen tuomioistuin tyytyi toteamaan yhtäältä, että toimialayhdistyksen esiin nostamat ominaisuudet kuuluivat historialliseen perinteeseen eivätkä perustuneet toimialayhdistyksen ja sen jäsenten tekemiin investointeihin, ja toisaalta, että Société Fromagère du Livradois vuodesta 2007 alkaen kaupan pitämä Montboissié-juusto erosi Morbier-juustosta, eikä se tutkinut pyydetyllä tavalla, saattoivatko Société Fromagère du Livradois’n käytännöt – erityisesti Morbier-juustolle ominaisen ns. hiiliraidan kopiointi – johtaa kuluttajaa harhaan tuotteen todellisen alkuperän suhteen.

18

Société Fromagère du Livradois väitti osaltaan, että suojattu alkuperänimitys suojaa rajatulta alueelta peräisin olevia tuotteita, jotka ovat ainoita, joiden osalta voidaan vedota suojattuun nimitykseen, mutta kyseinen nimitys ei estä muita tuottajia tuottamasta ja pitämästä kaupan samanlaisia tuotteita, kunhan niiden osalta ei anneta ymmärtää, että kyseinen alkuperänimitys koskee niitä. Société Fromagère du Livradois’n mukaan kansallisesta oikeudesta voidaan päätellä, että on kiellettyä käyttää suojatun alkuperänimityksen muodostavaa merkkiä samanlaisissa tuotteissa, joilla ei ole oikeutta siihen joko sillä perusteella, että ne eivät tule rajatulta alueelta, tai sillä perusteella, että ne tulevat kyseiseltä alueelta, mutta niillä ei ole edellytettyjä ominaisuuksia, mutta ettei ole kiellettyä pitää kaupan samanlaisia tuotteita edellyttäen, että niiden kaupan pitämiseen ei liity käytäntöä, joka olisi omiaan aiheuttamaan sekaannuksen erityisesti kyseisen suojatun alkuperänimityksen väärinkäytön takia tai sen takia, että luodaan mielleyhtymä siihen. Se väitti lisäksi, että asetuksen N:o 510/2006 13 artiklan 1 kohdan d alakohdassa ja asetuksen N:o 1151/2012 13 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun käytännön, joka saattaa johtaa kuluttajaa harhaan tuotteen todellisen alkuperän suhteen, on välttämättä liityttävä tuotteen alkuperään, ja että kyseessä on näin ollen oltava käytäntö, joka saa kuluttajan ajattelemaan, että käsillä on tuote, jota kyseessä olevan suojattu alkuperänimitys koskee. Se katsoi, ettei kyseinen käytäntö voi aiheutua pelkästään tuotteen ulkoasusta sellaisenaan, jos sen pakkauksessa ei ole minkäänlaista suojattuun alkuperään viittaavaa mainintaa.

19

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin huomauttaa, että sen käsiteltävänä olevassa valituksessa nostetaan esiin siinä aikaisemmin käsittelemätön kysymys siitä, onko asetuksen N:o 510/2006 13 artiklan 1 kohtaa ja asetuksen N:o 1151/2012 13 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että niissä kielletään ainoastaan se, että kolmas osapuoli käyttää rekisteröityä nimeä, vai onko niitä tulkittava siten, että niissä kielletään myös kaikenlainen tuotteen esillepano, joka saattaa johtaa kuluttajaa harhaan tuotteen todellisen alkuperän suhteen, vaikka kolmas osapuoli ei olisi käyttänyt rekisteröityä nimeä. Kyseinen tuomioistuin huomautti erityisesti, että unionin tuomioistuin ei ole koskaan lausunut kyseisestä kysymyksestä, ja totesi sitten, että on epäselvää, kuinka tulkitaan kyseisiin säännöksiin sisältyvää ilmausta ”muut käytännöt”, jota pidetään suojatun nimityksen loukkaamisen erityisenä muotona, jos se saattaa johtaa kuluttajaa harhaan tuotteen todellisen alkuperän suhteen.

20

Kyseisen tuomioistuimen mukaan on siis pohdittava, voiko suojatulla alkuperänimityksellä suojatun tuotteen fyysisten ominaisuuksien jäljitteleminen olla käytäntö, joka saattaa johtaa kuluttajaa harhaan tuotteen todellisen alkuperän suhteen ja joka kielletään kummankin kyseessä olevan asetuksen 13 artiklan 1 kohdassa. Kyseiseen kysymykseen vastaamiseksi on määritettävä, onko alkuperänimityksellä suojatun tuotteen esillepano, erityisesti sille ominaisen muodon tai ulkonäön toisintaminen, omiaan loukkaamaan kyseistä alkuperänimitystä, vaikka kyseistä nimitystä ei käytetäkään.

21

Tässä tilanteessa Cour de cassation on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:

”Onko [asetuksen N:o 510/2006 ja asetuksen N:o 1151/2012] 13 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että niissä kielletään ainoastaan se, että jokin kolmas osapuoli käyttää rekisteröityä nimeä, vai onko niitä tulkittava siten, että niissä kielletään alkuperänimityksellä suojatun tuotteen esillepano, erityisesti sille ominaisen muodon tai ulkoasun toisintaminen, joka saattaa johtaa kuluttajaa harhaan tuotteen todellisen alkuperän suhteen, vaikka rekisteröityä nimeä ei käytetäkään?”

22

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kysymyksensä ensimmäisessä osassa, onko asetuksen N:o 510/2006 13 artiklan 1 kohtaa ja asetuksen N:o 1151/2012 13 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että niissä kielletään ainoastaan se, että kolmas osapuoli käyttää rekisteröityä nimeä.

23

Kyseisten säännösten sanamuodosta käy ilmi, että rekisteröidyt nimet on suojattu erilaisilta toiminnoilta eli ensiksi suoralta tai välilliseltä rekisteröidyn nimen kaupalliselta käytöltä, toiseksi väärinkäytöltä, jäljittelyltä ja mielleyhtymiltä, kolmanneksi vääriltä tai harhaanjohtavilta maininnoilta, jotka koskevat tuotteen lähtöpaikkaa, alkuperää, luonnetta tai olennaisia ominaisuuksia ja joita käytetään sisä- tai ulkopakkauksessa, mainoksissa tai asianomaista tuotetta koskevissa asiakirjoissa, sekä tuotteen pakkaamiselta tavalla, joka on omiaan antamaan väärän kuvan sen alkuperästä, ja neljänneksi muilta käytännöiltä, jotka saattaisivat johtaa kuluttajaa harhaan tuotteen todellisen alkuperän suhteen.

24

Kyseisiin säännöksiin sisältyy myös asteittainen kiellettyjen toimintojen luettelo (ks. vastaavasti tuomio 2.5.2019, Fundación Consejo Regulador de la Denominación de Origen Protegida Queso Manchego,C-614/17, EU:C:2019:344, 27 kohta). Vaikka asetuksen N:o 510/2006 13 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja asetuksen N:o 1151/2012 13 artiklan 1 kohdan a alakohdassa kielletään rekisteröidyn nimen suora tai välillinen käyttäminen muodossa, joka on sama tai lausuntatavaltaan ja/tai ulkoasultaan huomattavan samanlainen kuin tämä nimitys, sellaisten tuotteiden osalta, joita rekisteröinti ei kata (ks. analogisesti tuomio 7.6.2019, Scotch Whisky Association, C-44/17, EU:C:2018:415, 29, 31 ja 39 kohta), kummankin asetuksen 13 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdassa kielletään muut toiminnot, joita vastaan rekisteröidyt nimet on suojattu ja joissa ei käytetä itse nimityksiä suoraan tai välillisesti.

25

Näin ollen asetuksen N:o 510/2006 13 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja asetuksen N:o 1151/2012 13 artiklan 1 kohdan a alakohdan soveltamisalan on välttämättä oltava erilainen kuin muiden rekisteröityjen nimien suojaa koskevien sääntöjen, jotka ovat kyseisten asetusten 13 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdassa, soveltamisala. Erityisesti asetuksen N:o 510/2006 13 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja asetuksen N:o 1151/2012 13 artiklan 1 kohdan b alakohdassa kielletään toiminnot, joissa ei – toisin kuin kyseisten asetusten 13 artiklan 1 kohdan a alakohdassa mainituissa toiminnoissa – käytetä suoraan tai välillisesti itse suojattua nimitystä vaan viitataan siihen sillä tavoin, että kuluttaja saadaan muodostamaan riittävän läheinen yhteys kyseiseen nimitykseen (ks. analogisesti tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta sekä asetuksen (ETY) N:o 1576/89 kumoamisesta 15.1.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 110/2008 (EUVL 2008, L 39, s. 16) 16 artiklan osalta tuomio 7.6.2018, Scotch Whisky Association, C-44/17, EU:C:2018:415, 33 kohta).

26

Tarkemmin ottaen mielleyhtymien käsitteen osalta ratkaiseva kriteeri on se, syntyykö kuluttajalle riidanalaisen nimityksen yhteydessä välittömästi mielikuva suojatun alkuperänimityksen kattamasta tavarasta, mitä kansallisen tuomioistuimen on arvioitava ottaen tarvittaessa huomioon suojatun alkuperänimityksen osittainen sisällyttäminen riidanalaiseen nimitykseen ja se, että kyseinen nimitys muistuttaa lausuntatavaltaan ja/tai ulkoasultaan kyseistä suojattua alkuperänimitystä sekä kyseisen nimityksen ja mainitun suojatun alkuperänimityksen merkityssisältöjen läheisyys (ks. analogisesti tuomio 7.6.2018, Scotch Whisky Association, C-44/17, EU:C:2018:415, 51 kohta).

27

Lisäksi unionin tuomioistuin katsoi 2.5.2019 antamassaan tuomiossaan Fundación Consejo Regulador de la Denominación de Origen Protegida Queso Manchego (C-614/17, EU:C:2019:344), että asetuksen N:o 510/2006 13 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on tulkittava siten, että mielleyhtymä rekisteröityyn nimeen voidaan synnyttää kuviomerkkejä käyttämällä. Kyseinen tulkinta perustui erityisesti siihen, että unionin tuomioistuin katsoi kyseisen tuomion 18 kohdassa, että tämän säännöksen muotoilulla voidaan ymmärtää viitattavan paitsi ilmaisuihin, joilla rekisteröityyn nimeen voidaan synnyttää mielleyhtymä, myös kaikkiin kuviomerkkeihin, jotka voivat tuoda kuluttajan mieleen tällä nimityksellä merkityt tuotteet. Unionin tuomioistuin totesi mainitun tuomion 22 kohdassa, että ei periaatteessa voida sulkea pois sitä, että kuviomerkit voivat synnyttää välittömästi kuluttajan mielessä mielleyhtymän tuotteista, joilla on rekisteröity nimi, sen vuoksi, että ne ovat käsitteellisesti läheisiä tällaisen nimityksen kanssa.

28

Asetuksen N:o 510/2006 13 artiklan 1 kohdan c alakohdassa ja asetuksen N:o 1151/2012 13 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun toiminnan osalta on todettava, että näillä säännöksillä laajennetaan suojattua alaa suhteessa näiden artiklojen a ja b alakohtaan sisällyttämällä siihen ”muut maininnat” eli toisin sanoen kuluttajille annettavat tiedot, jotka ovat asianomaisen tuotteen sisä- tai ulkopakkauksessa, mainoksissa tai asianomaista tuotetta koskevissa asiakirjoissa ja joiden katsotaan olevan vääriä tai harhaanjohtavia siltä osin kuin kyse on tuotteen yhteyksistä suojattuun maantieteelliseen merkintään siitä huolimatta, että kyseiset tiedot eivät herätä mielleyhtymää suojattuun maantieteelliseen merkintään. Ilmaisu ”muut maininnat” käsittää tiedot, jotka voivat olla missä muodossa tahansa kyseessä olevan tuotteen sisä- tai ulkopakkauksessa, mainoksissa tai asianomaista tuotetta koskevissa asiakirjoissa erityisesti sellaisena tekstinä, kuvana tai sisältönä, josta voi käydä ilmi tietoja tämän tuotteen lähtöpaikasta, alkuperästä, luonteesta tai olennaisista ominaisuuksista (ks. analogisesti tuomio 7.6.2018, Scotch Whisky Association, C-44/17, EU:C:2018:415, 65 ja 66 kohta)

29

Asetuksen N:o 510/2006 13 artiklan 1 kohdan d alakohdassa ja asetuksen N:o 1151/2012 13 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun toiminnan osalta on todettava, kuten julkisasiamies huomauttaa ratkaisuehdotuksensa 49 kohdassa, että näissä säännöksissä käytetyn ilmaisun ”muut käytännöt” tarkoitus on kattaa kaikki toiminnat, joita muut samojen artiklojen säännökset eivät vielä kata, ja näin ollen sulkea rekisteröityjen nimien suojajärjestelmä.

30

Edellä esitetystä seuraa, että asetuksen N:o 510/2006 13 artiklan 1 kohdassa ja asetuksen N:o 1151/2012 13 artiklan 1 kohdassa ei ainoastaan kielletä itse rekisteröidyn nimen käyttämistä vaan niiden soveltamisala on laajempi.

31

Ennakkoratkaisukysymyksen ensimmäiseen osaan on näin ollen vastattava, että asetuksen N:o 510/2006 13 artiklan 1 kohtaa ja asetuksen N:o 1151/2012 13 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että niissä ei kielletä ainoastaan sitä, että kolmas osapuoli käyttää rekisteröityä nimeä.

32

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin kysyy kysymyksensä toisessa osassa pääasiallisesti sitä, onko asetuksen N:o 510/2006 13 artiklan 1 kohdan d alakohtaa ja asetuksen N:o 1151/2012 13 artiklan 1 kohdan d alakohtaa tulkittava siten, että niissä kielletään rekisteröidyn nimen kattamalle tuotteelle ominaisen muodon ja ulkoasun toisintaminen, jos kyseinen toisintaminen saattaa johtaa kuluttajaa harhaan tuotteen todellisen alkuperän suhteen.

33

Asetuksen N:o 510/2006 13 artiklan 1 kohdan d alakohdassa ja asetuksen N:o 1151/2012 13 artiklan 1 kohdan d alakohdassa, joissa säädetään, että rekisteröityjä nimiä suojataan muilta käytännöiltä, jotka saattaisivat johtaa kuluttajaa harhaan tuotteen todellisen alkuperän suhteen, ei täsmennetä kyseisissä säännöksissä kiellettyjä toimintoja, vaan niissä viitataan laajasti kaikkiin muihin kuin kyseisten asetusten 13 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa kiellettyihin toimintoihin, joista voi seurata, että kuluttajaa johdetaan harhaan tuotteen todellisen alkuperän suhteen.

34

Asetuksen N:o 510/2006 13 artiklan 1 kohdan d alakohta vastaa kyseisen asetuksen johdanto-osan neljännessä ja kuudennessa perustelukappaleessa ilmaistuihin tavoitteisiin ja asetuksen N:o 1151/2012 13 artiklan 1 kohdan d alakohta vastaa kyseisen asetuksen johdanto-osan 18 ja 29 perustelukappaleessa sekä 4 artiklassa ilmaistuihin tavoitteisiin, joista käy ilmi, että suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen alkuperämerkintöjen suojajärjestelmän tarkoituksena on muun muassa antaa kuluttajille selkeää tietoa tuotteen alkuperästä ja ominaisuuksista, jotta kuluttajat voivat tehdä entistä valistuneempia ostopäätöksiä, sekä estää käytäntöjä, jotka voivat johtaa kuluttajia harhaan.

35

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä käy ilmi yleisemmällä tasolla, että suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen alkuperämerkintöjen suojajärjestelmän tarkoitus on ennen kaikkea taata kuluttajille, että rekisteröidyn nimen saaneilla maataloustuotteilla on tietyt erityisominaisuudet sen vuoksi, että ne ovat lähtöisin määritellyltä maantieteelliseltä alueelta, ja että niillä on näin ollen maantieteelliseen alkuperäänsä perustuva laatutakuu, minkä tarkoituksena on antaa tosiasiasiallisiin laatua parantaviin toimiin ryhtyneille maataloustuottajille mahdollisuus saada vastineeksi paremmat tulot ja estää se, että kolmannet osapuolet saavat väärinkäyttöön perustuvaa hyötyä kyseisten tuotteiden laatuun perustuvasta maineesta (ks. analogisesti tuomio 14.9.2017, EUIPO v. Instituto dos Vinhos do Douro e do Porto, C‑56/16 P, EU:C:2017:693, 82 kohta; tuomio 20.12.2017, Comité Interprofessionnel du Vin de Champagne, C-393/16, EU:C:2017:991, 38 kohta ja tuomio 7.6.2018, Scotch Whisky Association, C‑44/17, EU:C:2018:415, 38 ja 69 kohta).

36

Sen kysymyksen osalta, voidaanko rekisteröidyn nimen kattaman tuotteen muodon tai ulkoasun toisintamista pitää asetuksen N:o 510/2006 13 artiklan 1 kohdan d alakohdassa ja asetuksen N:o 1151/2012 13 artiklan 1 kohdan d alakohdassa kiellettynä käytäntönä, on todettava, kuten Société Fromagère du Livradois ja Euroopan komissio ovat esittäneet, että kyseisten säännösten sanamuodon mukaan niissä säädetyn suojan kohteena on rekisteröity nimi eikä sen kattama tuote. Tästä seuraa, että kyseisen suojan tavoitteena ei ole erityisesti kieltää rekisteröidyn nimen kattaman tuotteen eritelmässä mainittujen tuotantomenetelmien käyttöä tai mainitun ominaisuuden tai mainittujen ominaisuuksien toisintamista sellaisen muun tuotteen valmistamiseksi, jota rekisteröinti ei kata, sillä perusteella, että kyseiset tuotantomenetelmät tai ominaisuudet mainitaan kyseisessä eritelmässä.

37

Kuitenkin on niin, kuten julkisasiamies huomauttaa ratkaisuehdotuksensa 27 kohdassa, että asetuksen N:o 1151/2012 5 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan, joissa pääasiallisesti toistetaan asetuksen N:o 510/2006 2 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta, sanamuodon mukaan alkuperänimityksellä tarkoitetaan nimeä, jolla yksilöidään tuote, joka on peräisin tietyltä alueelta, tietystä paikasta tai poikkeustapauksissa jostakin maasta ja jonka laatu tai ominaisuudet johtuvat olennaisesti tai yksinomaan tietystä maantieteellisestä ympäristöstä luontoineen ja inhimillisine tekijöineen. Suojattuja alkuperänimityksiä suojataan siis siltä osin kuin ne yksilöivät tuotteen, jolla on tietty laatu tai tiettyjä ominaisuksia. Suojattu alkuperänimitys ja sen kattama tuote ovat siis tiiviissä yhteydessä.

38

Kun otetaan huomioon asetuksen N:o 510/2006 13 artiklan 1 kohdan d alakohdassa ja asetuksen N:o 1151/2012 13 artiklan 1 kohdan d alakohdassa olevan ilmaisun ”muut käytännöt” avoimuus, ei siis voida katsoa, etteikö rekisteröidyn nimen kattaman tuotteen muodon tai ulkoasun toisintaminen voisi kuulua kyseisten säännösten soveltamisalaan, vaikka kyseistä nimitystä ei ole kyseessä olevassa tuotteessa tai sen pakkauksessa. Tästä on kyse, jos toisintaminen saattaa johtaa kuluttajaa harhaan kyseisen tuotteen todellisen alkuperän suhteen.

39

Kuten julkisasiamies pääasiallisesti huomauttaa ratkaisuehdotuksen 55 ja 57–59 kohdassa, sen arvioimiseksi, onko asia näin, on yhtäältä otettava huomioon se, miten tavanomaisesti valistunut ja kohtuullisen tarkkaavainen ja huolellinen eurooppalainen keskivertokuluttaja mieltää asian (ks. analogisesti tuomio 21.1.2016, Viiniverla, C-75/15, EU:C:2016:35, 25 ja 28 kohta ja tuomio 7.6.2018, Scotch Whisky Association, C-44/17, EU:C:2018:415, 47 kohta) ja toisaalta otettava huomioon kaikki tarkasteltavan asian kannalta merkitykselliset seikat mukaan luettuna kyseessä olevien tuotteiden esillepanoon ja kaupan pitämiseen liittyvät menettelytavat sekä tosiseikat (ks. vastaavasti tuomio 4.12.2019, Consorzio Tutela Aceto Balsamico di Modena, C-432/18, EU:C:2019:1045, 25 kohta).

40

Tarkemmin ottaen rekisteröidyn nimen kattaman tuotteen ulkonäön osatekijän, josta myös pääasiassa on kyse, osalta on erityisesti arvioitava, onko kyseinen osatekijä kyseiselle tuotteelle leimallinen ja erityisen erottuva ominaisuus, jotta sen toisintaminen voisi yhdessä kaikkien tarkasteltavan asian kannalta merkityksellisten seikkojen kanssa saada kuluttajan uskomaan, että kyseisen toisintamisen sisältävä tuote on tuote, jonka kyseinen rekisteröity nimi kattaa.

41

Edellä esitetyn perusteella kysymyksen toiseen osaan on vastattava, että asetuksen N:o 510/2006 13 artiklan 1 kohdan d alakohtaa ja asetuksen N:o 1151/2012 13 artiklan 1 kohdan d alakohtaa on tulkittava siten, että kyseisissä säännöksissä kielletään rekisteröidyn nimen kattamalle tuotteelle ominaisen muodon ja ulkoasun toisintaminen, jos kyseinen toisintaminen voi saada kuluttajan uskomaan, että kyseinen rekisteröity nimi kattaa kyseessä olevan tuotteen. On arvioitava, voiko mainittu toisintaminen johtaa tavanomaisen valistunutta ja kohtuullisen tarkkaavaista ja huolellista eurooppalaista kuluttajaa harhaan, kun otetaan huomioon kaikki käsiteltävän asian kannalta merkitykselliset tekijät.

42

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (viides jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta 20.3.2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 13 artiklan 1 kohtaa ja maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21.11.2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 13 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että niissä ei kielletä ainoastaan sitä, että kolmas osapuoli käyttää rekisteröityä nimeä.

Asetuksen N:o 510/2006 13 artiklan 1 kohdan d alakohtaa ja asetuksen N:o 1151/2012 13 artiklan 1 kohdan d alakohtaa on tulkittava siten, että kyseisissä säännöksissä kielletään rekisteröidyn nimen kattamalle tuotteelle ominaisen muodon ja ulkoasun toisintaminen, jos kyseinen toisintaminen voi saada kuluttajan uskomaan, että kyseinen rekisteröity nimi kattaa kyseessä olevan tuotteen. On arvioitava, voiko mainittu toisintaminen johtaa tavanomaisen valistunutta ja kohtuullisen tarkkaavaista ja huolellista eurooppalaista kuluttajaa harhaan, kun otetaan huomioon kaikki käsiteltävän asian kannalta merkitykselliset tekijät.