–

Baby Dan A/S, edustajanaan L. Kjær, advokat,

–

Tanskan hallitus, asiamiehinään J. Nymann-Lindegren ja M. Wolff, avustajanaan B. Søes Petersen, advokat,

–

Euroopan unionin neuvosto, asiamiehinään H. Marcos Fraile ja A. F. Jensen, avustajanaan N. Tuominen, avocată,

–

Euroopan komissio, asiamiehinään A. Caeiros ja T. Maxian Rusche,

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (EYVL 1987, L 256, s. 1) liitteessä I olevan yhdistetyn nimikkeistön, sellaisena kuin se on muutettuna 20.9.2007 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1214/2007 (EUVL 2007, L 286, s. 1) ja 19.9.2008 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1031/2008 (EUVL 2008, L 291, s. 1) (jäljempänä yhdistetty nimikkeistö), nimikkeiden 4421 ja 7326 ja alanimikkeiden 73181590, 73181900 ja 94039010 tulkintaa sekä lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien tuonnissa 26.1.2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 91/2009 (EUVL 2009, L 29, s. 1; jäljempänä riidanalainen asetus) pätevyyttä.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa vastakkain ovat Skatteministeriet (valtiovarainministeriö, Tanska) ja Baby Dan A/S ja joka koskee tavaran, jonka avulla lasten turvaportit voidaan kiinnittää seinään tai ovenkarmiin, yhdistetyn nimikkeistön mukaista tariffiluokittelua.

3

Euroopan unioniin tuotujen tavaroiden tulliluokittelua säännellään yhdistetyssä nimikkeistössä.

4

Asetuksen N:o 2658/87 12 artiklassa säädetään, että Euroopan komissio antaa vuosittain asetuksen, johon sisältyvät yhdistetyn nimikkeistön täydellinen toisinto Euroopan unionin neuvoston tai komission toteuttamien toimenpiteiden mukaisena sekä siihen liittyvien yhteisen tullitariffin autonomisten tullien ja sopimustullien määrät. Tämä asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään 31.10. ja sitä sovelletaan seuraavan vuoden tammikuun ensimmäisestä päivästä alkaen.

5

Unionin tuomioistuimelle toimitetusta asiakirja-aineistosta käy ilmi, että pääasian tosiseikkoihin sovelletaan yhdistetyn nimikkeistön toisinnoista vuosiin 2008 ja 2009 liittyviä toisintoja, jotka perustuvat asetuksiin N:o 1214/2007 ja N:o 1031/2008. Pääasian tosiseikkoihin sovellettavat yhdistetyn nimikkeistön säännökset ovat kuitenkin samat kummassakin versiossa.

6

Yhdistetyn nimikkeistön johdantomääräykset sisältävässä ensimmäisessä osassa on I osasto, joka koskee ”Yleissääntöjä” ja jonka A jaksossa, jonka otsikko on ”Yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt”, säädetään muun muassa seuraavaa:

”Tavarat luokitellaan yhdistettyyn nimikkeistöön seuraavien periaatteiden mukaisesti.

– –

7

Yhdistetyn nimikkeistön toinen osa sisältää IX jakson, jonka otsikko on ”Puu ja puusta valmistetut tavarat; puuhiili; korkki ja korkkitavarat; oljesta, espartosta tai muista punonta- tai palmikointiaineista valmistetut tavarat; kori- ja punontateokset”, johon sisältyy muun muassa ryhmä 44, jonka otsikko on ”Puu ja puusta valmistetut tavarat; puuhiili”. Tähän ryhmään sisältyy nimike 4421, jonka sanamuoto on seuraava:

8

Tämä yhdistetyn nimikkeistön toinen osa sisältää myös XV jakson, jonka otsikko on ”Epäjalot metallit ja epäjalosta metallista valmistetut tavarat” ja jonka 2 huomautuksen sanamuoto on seuraava:

”Kaikkialla nimikkeistössä tarkoitetaan ilmaisulla ’yleiskäyttöiset osat’:

Jäljempänä 73–76 ja 78–82 ryhmässä ilmaisulla ’tavaroiden osat’ (lukuun ottamatta nimikettä 7315) ei tarkoiteta edellä määriteltyjä yleiskäyttöisiä osia.

Jollei edellisen alakohdan ja 83 ryhmän 1 huomautuksesta muuta johdu, 82 tai 83 ryhmän tavarat eivät kuulu 72–76 ja 78–81 ryhmään.”

9

Yhdistetyn nimikkeistön toisen osan sama XV jakso sisältää muun muassa tämän nimikkeistön 73 ryhmän, jonka otsikko on ”Rauta- ja terästavarat” ja joka sisältää nimikkeet 7318 ja 7326. Näiden nimikkeiden sanamuoto on seuraava:

10

Yhdistetyn nimikkeistön toinen osa sisältää myös XX jakson, jonka otsikko on ”Erinäiset tavarat” ja joka sisältää 94 ryhmän, jonka otsikko on ”Huonekalut; vuoteiden joustinpohjat ja vuodevarusteet, kuten patjat ja tyynyt, sekä niiden kaltaiset pehmustetut sisustustavarat; valaisimet ja valaistusvarusteet, muualle kuulumattomat; valokilvet ja niiden kaltaiset tavarat; tehdasvalmisteiset rakennukset”. Kyseisen jakson 1 huomautuksessa todetaan seuraavaa:

– –”

11

Tähän 94 ryhmään sisältyy nimike 9403, jonka sanamuoto on seuraava:

12

Tulliyhteistyöneuvosto, josta on tullut Maailman tullijärjestö, perustettiin mainitun neuvoston perustamista koskevalla, Brysselissä 15.12.1950 allekirjoitetulla yleissopimuksella. Harmonoidun (ts. harmonisoidun) tavarankuvaus- ja tavarankoodausjärjestelmän (jäljempänä harmonoitu järjestelmä) on laatinut Maailman tullijärjestö, ja se on otettu käyttöön harmonisoitua tavarankuvaus- ja ‑koodausjärjestelmää koskevalla 14.6.1983 Brysselissä tehdyllä kansainvälisellä yleissopimuksella, joka on 24.6.1986 tehdyn muutospöytäkirjan kanssa hyväksytty Euroopan talousyhteisön puolesta 7.4.1987 tehdyllä neuvoston päätöksellä 87/369/ETY (EYVL 1987, L 198, s. 1). Yhdistetyssä nimikkeistössä toistetaan harmonoidun järjestelmän nimikkeet ja kuusinumeroiset alanimikkeet. Vain seitsemäs ja kahdeksas numero muodostavat yhdistetyn nimikkeistön omat alajaot.

13

Maailman tullijärjestö on laatinut harmonoidun järjestelmän selitykset mainitun harmonoidusta järjestelmästä tehdyn yleissopimuksen määräysten mukaisesti.

14

Nimikettä 4421 koskevassa harmonoidun järjestelmän selityksessä todetaan seuraavaa:

”Tähän nimikkeeseen kuuluvat kaikki sorvaamalla tai muulla tavalla puusta valmistetut sekä puumosaiikkia tai upotekoristeista puuta olevat tavarat, eivät kuitenkaan tämän ryhmän edellisissä nimikkeissä mainitut eivätkä tavarat, jotka valmistusaineesta riippumatta kuuluvat nimikkeistön muihin ryhmiin (ks. esim. tämän ryhmän 1. huomautusta).

Nimike kattaa myös edellisissä nimikkeissä mainittujen tavaroiden puiset osat, muut kuin nimikkeeseen 44.16 kuuluvat.

Tähän nimikkeeseen kuuluvat tuotteet voivat olla valmistetut tavallisesta puusta, lastulevystä tai sen kaltaisesta levystä, kuitulevystä, kerrostetusta puusta tai tiivistetystä puusta (ks. tämän ryhmän 3 huomautus).”

15

XV jaksoa, joka koskee epäjaloja metalleja ja epäjalosta metallista valmistettuja tavaroita ja joka sisältää muun muassa 73 ryhmän, koskevassa harmonoidun järjestelmän selityksessä todetaan seuraavaa:

”Yleisohjeita

– –

C. Tavaroiden osat

Yleensä tavaroiden tunnistettavat osat luokitellaan tällaisina osina asianomaisiin nimikkeisiinsä nimikkeistössä.

Kuitenkaan (tämän jakson 2 huomautuksessa määriteltyjä) erikseen tullattavaksi esitettyjä yleiskäyttöisiä osia ei katsota tavaroiden osiksi vaan ne luokitellaan tämän jakson niille soveltuviin nimikkeisiin. Tätä sovelletaan esim. keskuslämmityksen lämmönsäteilijöiden erikoisvalmisteisiin pultteihin ja moottoriajoneuvojen erikoisvalmisteisiin jousiin. Pultit luokitellaan nimikkeeseen 73.18 (pultteina) eikä nimikkeeseen 73.22 (keskuslämmityksen lämmönsäteilijöiden osina). Jouset luokitellaan nimikkeeseen 73.20 (jousina) eikä nimikkeeseen 87.08 (moottoriajoneuvon osina).”

16

Nimikettä 7318 koskevassa harmonoidun järjestelmän selityksessä täsmennetään seuraavaa:

”[A. Ruuvit, pultit ja mutterit

Kaikki nämä tavarat ovat tavallisesti valmiina kierteitettyjä lukuun ottamatta tiettyjä pultteja, jotka voidaan varmistaa esimerkiksi sokan avulla, ja niiden avulla voidaan kiinnittää toisiinsa kaksi tai useampaa osaa siten, että osat voidaan myöhemmin irrottaa toisistaan niitä vahingoittamatta.]

– –”

17

Maailman kauppajärjestön perustamissopimus hyväksyttiin Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa (1986–1994) laadittujen sopimusten tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta yhteisön toimivaltaan kuuluvissa asioissa 22.12.1994 tehdyllä neuvoston päätöksellä 94/800/EY (EYVL 1994, L 336, s. 1). Tämän sopimuksen liitteessä I A on tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen 1994 VI artiklan soveltamisesta tehty sopimus (EYVL 1994, L 336, s. 103; jäljempänä polkumyynnin vastainen sopimus), jonka 3 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa:

”[Tullitariffeja ja kauppaa koskevan] GATT 1994 -[yleis]sopimuksen VI artiklan tarkoittamassa mielessä on vahingon toteamisen perustuttava selkeään näyttöön ja siihen on sisällyttävä puolueeton tarkastelu sekä (a) polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrästä ja polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutuksesta samanlaisten tuotteiden hintoihin kotimaan markkinoilla, että (b) tämän tuonnin seurausvaikutuksista tällaisten tuotteiden kotimaisiin valmistajiin.”

18

Polkumyynnin vastaisen sopimuksen 4 artiklassa määrätään seuraavaa:

”4.1   Tämän sopimuksen tarkoittamassa mielessä käsitteen ’kotimainen tuotannonala’ on tulkittava tarkoittavan samanlaisten tuotteiden kotimaisia valmistajia kokonaisuutena tai niitä valmistajia, joiden yhteinen tuotanto muodostaa pääosan sanottujen tuotteiden koko kotimaisesta tuotannosta

– –”

19

Riidanalaisen asetuksen antamisajankohtana säännökset unionin polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden toteuttamisesta sisältyivät polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22.12.1995 annettuun neuvoston asetukseen (EY) N:o 384/96 (EYVL 1996, L 56, s. 1), sellaisena kuin se oli muutettuna 8.3.2004 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 461/2004 (EUVL 2004, L 77, s. 12) (jäljempänä perusasetus).

20

Kyseisen asetuksen johdanto-osan viidennessä perustelukappaleessa todettiin seuraavaa:

”Uusi sopimus polkumyyntimenettelystä – – sisältää uudet ja yksityiskohtaiset säännöt – –; muutosten laajuuden vuoksi ja uusien sääntöjen asianmukaisen ja avoimen soveltamisen varmistamiseksi yhteisön lainsäädäntö olisi mahdollisimman hyvin saatettava uusien sopimusten mukaiseksi”.

21

Perusasetuksen 3 artiklassa säädettiin seuraavaa:

”Vahingon määritys

1.   Tässä asetuksessa käsitteellä ’vahinko’ tarkoitetaan, jollei toisin ilmoiteta, yhteisön tuotannonalalle aiheutunutta merkittävää vahinkoa, yhteisön tuotannonalaan kohdistuvaa merkittävän vahingon uhkaa tai merkittävää viivästystä yhteisön tuotannonalan perustamisessa, ja sitä tulkitaan tämän artiklan mukaisesti.

2.   Vahingon toteamisen on perustuttava selkeään näyttöön, ja siihen on sisällyttävä puolueeton tarkastelu a) polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrästä ja tämän tuonnin vaikutuksesta samankaltaisten tuotteiden hintoihin yhteisön markkinoilla ja b) tämän tuonnin seurausvaikutuksista yhteisön tuotannonalaan.

– –”

22

Tämän asetuksen 4 artiklan, jonka otsikko on ”Yhteisön tuotannonalan määritelmä”, 1 kohdassa säädettiin seuraavaa:

”Tässä asetuksessa tarkoitetaan ’yhteisön tuotannonalalla’ samankaltaisen tuotteiden tuottajia yhteisössä kokonaisuutena tai niitä tuottajia, joiden yhteinen tuotanto muodostaa 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä pääosan kyseisten tuotteiden koko yhteisön tuotannosta, paitsi että:

– –”

23

Kyseisen asetuksen 5 artiklan 4 kohdassa säädettiin seuraavaa:

”Tutkimus pannaan vireille 1 kohdan mukaisesti ainoastaan, jos samankaltaisen tuotteen yhteisön tuottajien esittämän valituksen saaman tuen tai vastustuksen perusteella vahvistetaan, että yhteisön tuotannonala on tehnyt valituksen tai että valitus on tehty sen puolesta. Valitus katsotaan yhteisön teollisuuden tekemäksi tai sen puolesta tehdyksi, jos sitä tukevat ne yhteisön tuottajat, joiden yhteinen tuotanto on yli 50 prosenttia sen samankaltaisen tuotteen kokonaistuotannosta, jota tuottaa se osa yhteisön teollisuutta, joka joko tukee tai vastustaa valitusta. Tutkimusta ei kuitenkaan panna vireille, jos valitusta selvästi tukevat yhteisön tuottajat vastaavat alle 25 prosentista yhteisön tuotannonalan tuottaman samankaltaisen tuotteen kokonaistuotannosta.”

24

Toimenpiteistä, joita yhteisö voi toteuttaa polkumyyntitoimenpiteitä ja tukien vastaisia toimenpiteitä koskevan WTO:n riitojenratkaisuelimen hyväksymän raportin johdosta, 23.7.2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1515/2001 (EYVL 2001, L 201, s. 10; jäljempänä WTO:n valtuutusasetus) 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettiin seuraavaa:

”Aina kun [WTO:n riitojenratkaisuelin] hyväksyy raportin asetuksen (EY) N:o 384/96, [muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta 6.10.1997 annetun neuvoston] asetuksen (EY) N:o 2026/97 [(EYVL 1997, L 288, s. 1)], tai tämän asetuksen nojalla toteutetusta yhteisön toimenpiteestä, (jäljempänä ’kiistanalainen toimenpide’), neuvosto voi sen jälkeen, kun asiasta on kuultu neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 15 artiklan tai neuvoston asetuksen (EY) N:o 2026/97 25 artiklan nojalla perustettua neuvoa-antavaa komiteaa – – toteuttaa yksinkertaisella enemmistöllä komission ehdotuksen perusteella yhden tai useamman aiheellisena pitämänsä seuraavan toimenpiteen:

25

WTO:n valtuutusasetuksen 3 artiklassa säädettiin, että jollei toisin säädetä, tämän asetuksen nojalla toteutettavia toimenpiteitä noudatetaan niiden voimaantulosta alkaen, eikä niiden perusteella palauteta ennen kyseistä ajankohtaa kannettuja tulleja.

26

Toimenpiteistä, joita unioni voi toteuttaa polkumyyntitoimenpiteitä ja tukien vastaisia toimenpiteitä koskevan WTO:n riitojenratkaisuelimen hyväksymän raportin johdosta, 11.3.2015 annetulla neuvoston asetuksella (EU) 2015/476 (EUVL 2015, L 83, s. 6) kumottiin WTO:n valtuutusasetus. Asetuksen 2015/476 1 artiklan 1 kohdan a alakohta ja 3 artikla ovat kuitenkin sisällöltään samat kuin WTO:n valtuutusasetuksen 1 artiklan 1 kohdan a alakohta ja 3 artikla.

27

Neuvosto otti riidanalaisella asetuksella käyttöön lopullisen polkumyyntitullin, joka kohdistui Kiinasta peräisin oleviin muusta kuin ruostumattomasta teräksestä valmistettuihin tiettyihin rauta- ja teräskiinnittimiin, jotka kuuluivat erityisesti yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 73181590.

28

Riitojenratkaisuelin hyväksyi 28.7.2011 valituselimen raportin ja paneelin raportin, sellaisena kuin ne ovat muutettuina valituselimen raportilla, asiassa ”Euroopan yhteisöt – tiettyjen Kiinasta peräisin olevien rauta- ja teräskiinnittimien tuonnissa sovellettavat lopulliset polkumyynnin vastaiset toimenpiteet” (WT/DS/397), ja raporttien mukaan unioni oli rikkonut polkumyynnin vastaista sopimusta hyväksyessään riidanalaisen asetuksen. Neuvosto antoi näiden raporttien johdosta asetuksen N:o 91/2009 muuttamisesta 4.10.2012 täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 924/2012 (EUVL 2012, L 275, s. 1). Täytäntöönpanoasetuksessa N:o 924/2012 pysytettiin riidanalaisella asetuksella säädetyt polkumyynnin vastaiset toimenpiteet, mutta siinä tehtiin tiettyjä muutoksia, jotka koskivat erityisesti polkumyyntitullin enimmäismäärän laskemista tulevaisuudessa 85 prosentista 74,1 prosenttiin.

29

Kiinan kansantasavallan toisen valituksen jälkeen WTO:n valituselin esitti 18.1.2016 raportin, jonka riitojenratkaisuelin hyväksyi 12.2.2016 ja jossa todettiin, että unioni rikkoi polkumyynnin vastaista sopimusta myös antaessaan täytäntöönpanoasetuksen N:o 924/2012.

30

Näissä olosuhteissa komissio antoi Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien tuonnissa käyttöön otetun lopullisen polkumyyntitullin, sellaisena kuin se on laajennettuna koskemaan Malesiasta lähetettyjen tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien tuontia riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Malesia, kumoamisesta 26.2.2016 täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/278 (EUVL 2016, L 52, s. 24).

31

Tämän täytäntöönpanoasetuksen johdanto-osan 13 perustelukappaleesta käy ilmi, että komission mukaan asetuksen 2015/476 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti on aiheellista kumota riidanalaisella asetuksella käyttöön otetut polkumyyntitullit, sellaisina kuin ne ovat muutettuina täytäntöönpanoasetuksella N:o 924/2012. Täytäntöönpanoasetuksen 2016/278 2 artiklan mukaan tämä kumoaminen tulee voimaan tämän täytäntöönpanoasetuksen 3 artiklassa säädetystä voimaantulopäivästä, eikä ennen kyseistä ajankohtaa kannettuja tulleja palauteta sen perusteella.

32

Baby Dan harjoittaa 0–5-vuotiaille lapsille tarkoitettujen turvatuotteiden, tekstiilien, huonekalujen ja muiden tarvikkeiden valmistusta ja jakelua. Se valmistaa muun muassa irrotettavia turvaportteja, jotka on valmistettu puusta tai metallista ja jotka voidaan asentaa puristusmekanismilla seinään tai ovenkarmiin puristuskiinnittimeksi kutsutun esineen (jäljempänä kyseessä oleva tavara) avulla. Tämä tavara on valmistettu nimenomaisesti Baby Danin valmistamien lasten turvaporttien kokoamista varten, ja sitä ei voi ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan käyttää muihin tarkoituksiin.

33

Tanskan viranomaiset tekivät 29.6.2010 tarkastuksen Baby Danin toimitiloissa. Tässä yhteydessä ja Baby Danin Kiinasta unioniin tuoman kyseessä olevan tavaran tariffiluokittelun varmistamiseksi näytteitä tästä tavarasta lähetettiin FORCE Technology ‑yhtiöön, joka tekee teknisiä arviointeja Tanskan veroviranomaisten lukuun.

34

FORCE Technology antoi arvioinnin tulokset 5.8.2010 ja ilmoitti, että sen arvioitavaksi annetut näytteet oli katsottava ruuviksi, ruuviksi ja siihen kuuluvaksi mutteriksi taikka silmukkaruuviksi ja siihen kuuluvaksi mutteriksi. FORCE Technology ehdotti tällä perusteella, että kyseessä oleva tavara luokiteltaisiin yhdistetyn nimikkeistön tullinimikkeeseen 7318.

35

Baby Dan esitti FORCE Technologyn johtopäätöstä vastaan Teknologisk Institutilta, joka toteuttaa muun muassa laboratoriokokeita ja materiaalitutkimuksia yritysten lukuun, hankitun lausunnon. Tämän instituutin mukaan kyseessä oleva tavara oli luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8302 heloina, varusteina tai niiden kaltaisina tavaroina.

36

Tanskan veroviranomaiset luokittelivat kyseessä olevan tavaran yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 7318 3.2.2011 tekemällään päätöksellä.

37

Baby Dan valitti tästä päätöksestä Landsskatteretiin (keskusverolautakunta, Tanska), joka katsoi 14.12.2011 tekemällään päätöksellä, että kyseessä oleva tavara oli luokiteltava samaan yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen kuin Baby Danin valmistamat lasten turvaportit eli tämän nimikkeistön nimikkeeseen 7326.

38

Skatteministeriet nosti tästä päätöksestä kanteen Retten i Horsensissa (Horsensin alioikeus, Tanska) väittäen, että kyseessä oleva tavara kuului yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 7318. Baby Dan vaati kyseisessä tuomioistuimessa pääasiallisesti sitä, että keskusverolautakunnan päätös pysytetään, ja vaati toissijaisesti, että kyseessä oleva tavara luokitellaan yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8302. Lisäksi tämä yhtiö väitti, että riidanalainen asetus, jonka nojalla polkumyyntitulli oli määrätty, oli pätemätön.

39

Retten i Horsens siirsi asian Vestre Landsretiin (Länsi-Tanskan ylioikeus, Tanska), joka päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen: ”Onko puristuskiinnittimet [kyseessä olevan tavaran] konkreettisten [ominaisuuksien ja piirteiden] perusteella luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 7318 vai 8302?”. Unionin tuomioistuin lausui asiasta 11.6.2015 antamassaan tuomiossa Baby Dan (C‑272/14, ei julkaistu, EU:C:2015:388), jossa se katsoi, että kyseessä oleva tavara, jonka avulla voitiin kiinnittää lasten turvaportit seinään tai ovenkarmiin, on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 7318.

40

Kyseiseen tuomioon johtaneessa asiassa unionin tuomioistuimelle toimitetusta asiakirja-aineistosta käy ilmi, että kyseinen tavara muodostuu kierteitetystä metalliputkesta, jonka toiseen päähän on liitetty kumilla päällystetty metallilevy. Putken kierre on tasoitettu noin kahden senttimetrin kohdalla putken toisesta päästä. Putkessa on erikoismutteri, joka on upotettu yhdeltä sivulta 45 asteen kulmaan ja jota ei voida poistaa putkesta, koska putken kierre on tasoitettu.

41

Metallilevystä muodostuva pää sijoitetaan seinää tai ovenkarmia vasten, kun taas kierteitetty osa työnnetään lasten turvaportissa olevaan reikään. Kyseessä oleva tavara sopii ovenkarmiin tai seinään, koska kierteitetyssä osassa olevaa mutteria voidaan kiristää.

42

Asiassa Baby Dan 11.6.2015 annetun tuomion (C‑272/14, ei julkaistu, EU:C:2015:388) jälkeen pääasian käsittelyä lykättiin Skatteministerietin pyynnöstä siihen asti, kunnes komissio tekisi päätöksen kyseessä olevan tavaran luokittelemisesta yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 73181900 tai 73181590. Tanskan viranomaisten pyynnöstä tätä luokittelua koskeva kysymys saatettiin myös tullikoodeksikomitean käsiteltäväksi, ja tullikoodeksikomiteassa jäsenvaltioiden enemmistö puolsi kyseessä olevan tavaran luokittelemista yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 73181590 katsoen, että tämä tavara ei ollut rinnastettavissa tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön 12.6.2014 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 646/2014 kattamiin tavaroihin, jotka on tämän asetuksen nojalla luokiteltu yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 73181900.

43

Tästä asiasta esittämässään ennakkoratkaisupyynnössä, joka on toinen ennakkoratkaisupyyntö nyt käsiteltävässä asiassa, Vestre Landsret toteaa, että ennakkoratkaisupyynnössään, joka johti 11.6.2015 annettuun tuomioon Baby Dan (C‑272/14, ei julkaistu, EU:C:2015:388), se oli esittänyt ennakkoratkaisukysymyksen, joka koski ainoastaan yhdistetyn nimikkeistön nimikkeiden 7318 ja 8302 tulkintaa, koska se oli katsonut, ettei ollut tarpeen esittää unionin tuomioistuimelle ennakkoratkaisukysymystä siitä, oliko kyseessä oleva tavara lasten turvaporttien osa tai varuste, sillä se katsoi voivansa ratkaista itse viimeksi mainitun kysymyksen. Näin ollen unionin tuomioistuin on ymmärtänyt virheellisesti, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin oli katsonut, että kyseessä oleva tavara ei ollut mainittujen turvaporttien osa tai varuste.

44

Vestre Landsretin mukaan pääasian asianosaiset ovat yhtä mieltä siitä, että 11.6.2015 annettu tuomio Baby Dan (C‑272/14, ei julkaistu, EU:C:2015:388) ei estä kyseessä olevan tavaran tariffiluokittelua lasten turvaportin osaksi. Kyseinen tuomioistuin haluaa näin ollen tietää, onko kyseessä oleva tavara luokiteltava sen objektiivisten piirteiden ja ominaisuuksien perusteella yhdistetyssä nimikkeistössä niin, että se on lasten turvaportin osa, ja mikäli näin on, onko se luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 94039010 vai yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 7326 tai 4421. Mikäli kyseessä olevan tavaran ei voida katsoa olevan lasten turvaportin osa, Vestre Landsret kysyy, onko se luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 73181590 vai 73181900. Lopuksi siinä tapauksessa, että tällainen tavara pitää luokitella yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 73181590, kyseinen tuomioistuin pohtii riidanalaisen asetuksen pätevyyttä.

45

Tässä tilanteessa Vestre Landsret on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

46

Ensimmäisellä, toisella ja kolmannella kysymyksellään, jotka on syytä käsitellä yhdessä, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin kysyy, onko yhdistettyä nimikkeistöä tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltainen tavara, jonka avulla voidaan kiinnittää lasten irrotettavia turvaportteja seinään tai ovenkarmiin, on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 94039010 tai nimikkeeseen 7326 tai 4421, vai onko se luokiteltava tämän nimikkeistön alanimikkeeseen 73181590 tai 73181900.

47

Unionin tuomioistuin on katsonut 11.6.2015 antamassaan tuomiossa Baby Dan (C‑272/14, ei julkaistu, EU:C:2015:388, 29–40 kohta), että kyseessä olevan tavaran objektiivisten piirteiden ja ominaisuuksien perusteella se voitiin luokitella yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 7318, johon kuuluvat ”ruuvit, pultit, mutterit, kansiruuvit – – ja niiden kaltaiset tavarat, rautaa tai terästä”.

48

Nyt käsiteltävässä asiassa ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohtii sitä, voidaanko kyseessä oleva tavara luokitella unionin tuomioistuimen kyseisessä tuomiossa antamasta vastauksesta huolimatta lasten sellaisten turvaporttien osaksi, joita varten tavara on nimenomaisesti valmistettu, ja onko se tällöin luokiteltava samaan nimikkeeseen kuin turvaportit eli yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 4421 tai 7326 taikka alanimikkeeseen 94039010.

49

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan yhdistetyn nimikkeistön yleisissä tulkintasäännöissä säädetään, että tavaroiden luokittelu määräytyy nimikkeiden sekä asianomaisten jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisesti ja että jaksojen, ryhmien tai alaryhmien otsikot ovat ainoastaan ohjeellisia (tuomio 11.6.2015, Baby Dan, C‑272/14, ei julkaistu, EU:C:2015:388, 25 kohta).

50

Tämän osalta on Tanskan hallituksen tavoin tukeuduttava yhdistetyn nimikkeistön XV jakson 2 huomautukseen; tämä jakso sisältää muun muassa tämän nimikkeistön 73 ryhmän, jonka otsikko on ”Rauta- ja terästavarat” ja joka sisältää nimikkeen 7318. Tästä huomautuksesta käy ilmi, että yhtäältä viimeksi mainittuun nimikkeeseen kuuluvien tavaroiden on katsottava tarkoittavan ”yleiskäyttöisiä osia” ja että toisaalta yhdistetyn nimikkeistön 73 ryhmässä ”osia” koskevat maininnat eivät kata mainitussa huomautuksessa tarkoitettuja ”yleiskäyttöisiä osia”. Osien ja yleiskäyttöisten osien käsitteet ovat siis toisensa poissulkevia.

51

Unionin tuomioistuin on kuitenkin katsonut 11.6.2015 antamassaan tuomiossa Baby Dan (C‑272/14, ei julkaistu, EU:C:2015:388, 37 kohta), että kun otetaan huomioon kyseessä olevan tavaran ulkoasun ilmeinen samankaltaisuus sellaisten tavaroiden kanssa, jotka kiistattomasti kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 7318, ja sen objektiiviset piirteet ja ominaisuudet, kyseessä oleva tavara voidaan luokitella tähän yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen.

52

On todettava, että pelkästään tämän yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 7318 tapahtuvan luokituksen vuoksi kyseessä oleva tavara on yhdistetyn nimikkeistön XV jakson 2 huomautuksen a alakohdassa tarkoitettu yleiskäyttöinen osa.

53

Tästä seuraa, että kyseessä olevan tavaran luokittelu yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 7318 sulkee tämän huomautuksen 2 huomautuksen a alakohdan mukaisesti pois tämän artiklan luokittelun toisen tavaran eli nyt käsiteltävässä asiassa lasten turvaportin ”osaksi” (ks. analogisesti tuomio 12.12.2013, HARK, C‑450/12, EU:C:2013:824, 40 kohta).

54

Tämä päätelmä on vahvistettu yhtäältä yhdistetyn nimikkeistön XX jakson, joka sisältää muun muassa nimikkeistön 94 ryhmän, 1 huomautuksen d alakohdassa. Tässä huomautuksessa täsmennetään, että tämä ryhmä ei kata yhdistetyn nimikkeistön XV jakson 2 huomautuksessa tarkoitettuja osia ja yleiskäyttöisiä osia, mikä sulkee pois kyseessä olevan tavaran luokittelun yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 9403.

55

Toisaalta tämän tuomion 53 kohdassa tehtyä päätelmää tukee harmonoidun järjestelmän selitys, joka liittyy XV jaksoon, joka sisältää muun muassa 73 ryhmän. Tästä on huomautettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan on niin, että vaikka harmonoidun järjestelmän selitykset eivät ole sitovia, ne ovat tärkeä keino yhteisen tullitariffin yhdenmukaisen noudattamisen takaamiseksi ja ne tarjoavat itsessään päteviä ohjeita tullitariffin tulkitsemiseksi (ks. vastaavasti tuomio 11.6.2015, Baby Dan, C‑272/14, ei julkaistu, EU:C:2015:388, 27 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Harmonoidun järjestelmän selityksessä, joka liittyy XV jakson C osastoon, jonka otsikko on ”Tavaroiden osat”, todetaan kuitenkin, että ” – – erikseen tullattavaksi esitettyjä yleiskäyttöisiä osia ei katsota tavaroiden osiksi vaan ne luokitellaan tämän jakson niille soveltuviin nimikkeisiin”.

56

Näin ollen kyseessä olevaa tavaraa ei voida pitää lasten irrotettavien turvaporttien osana yhdistetyssä nimikkeistössä tarkoitetulla tavalla eikä sitä siten voida luokitella yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 4421 tai 7326 eikä tämän nimikkeistön alanimikkeeseen 94039010.

57

Näissä olosuhteissa on tutkittava, kuten ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyytää kolmannessa kysymyksessään, onko kyseessä oleva tavara luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 73181590 vai 73181900.

58

Tästä on yhdistetyn nimikkeistön yleisen tulkintasäännön 6, joka käy ilmi yhdistetyn nimikkeistön I osan I osaston A jaksosta, mukaisesti todettava, että yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 7318 alanimikkeiden sanamuodosta seuraa se, että on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön johonkin alanimikkeistä 731815 10–7318 15 90 tavarat, jotka ovat ominaisuuksiensa ja piirteidensä perusteella ruuveja tai pultteja mahdollisine muttereineen tai aluslaattoineen ja jotka eivät ole kansiruuveja tai muita puuruuveja eivätkä koukku- ja silmukkaruuveja eivätkä myöskään itsekierteittäviä ruuveja.

59

Lisäksi nimikettä 7318 koskevassa harmonoidun järjestelmän selityksessä täsmennetään, että ruuvit, pultit ja mutterit ovat yleensä valmiina kierteitettyjä ja että niiden avulla voidaan kiinnittää toisiinsa kaksi tai useampaa osaa siten, että osat voidaan myöhemmin irrottaa toisistaan niitä vahingoittamatta.

60

Samasta 11.6.2015 annetusta tuomiosta Baby Dan (C‑272/14, ei julkaistu, EU:C:2015:388, 30, 31, 34, 35 ja 37 kohta) käy ilmi, että kyseessä olevalla tavaralla on yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 7318 kuuluvien ”ruuvien ja pulttien” piirteet ja ominaisuudet siltä osin kuin yhtäältä tavara koostuu kierteitetystä metalliputkesta, jonka päässä on mutteri, ja että toisaalta tavaran avulla voidaan koota tai kiinnittää toisiinsa kaksi tai useampaa osaa siten, että osat voidaan myöhemmin irrottaa toisistaan niitä vahingoittamatta.

61

Kun otetaan huomioon, että kyseessä oleva tavara on ruuvi tai pultti, jota ei voida luokitella kansiruuviksi tai muuksi puuruuviksi eikä koukku- ja silmukkaruuviksi eikä myöskään itsekierteittäväksi ruuviksi, se on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 731815 johonkin alanimikkeeseen. Koska kyseessä olevassa tavarassa on pää, joka ei ole ”ura- tai ristipäinen” eikä ”kuusiokolollinen” eikä myöskään ”kuusiokannallinen”, se on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 73181590, jonka otsikko on ”muut”.

62

Edellä esitettyjen toteamusten perusteella on ensimmäiseen, toiseen ja kolmanteen kysymykseen vastattava, että yhdistettyä nimikkeistöä on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltainen tavara, jonka avulla lasten irrotettava turvaportti voidaan kiinnittää seinään tai ovenkarmiin, ei ole tällaisen turvaportin osa ja se on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 73181590.

63

Kun otetaan huomioon kyseessä olevan tavaran tariffiluokitusta koskeviin kysymyksiin annettu vastaus, on vastattava neljänteen kysymykseen, joka koskee riidanalaisen asetuksen pätevyyttä.

64

Tällä kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin kysyy, onko riidanalainen asetus lainvastainen siitä syystä, että riitojenratkaisuelimen raporttien mukaan neuvosto ja komissio ovat noudattaneet menettelyä, jossa unionin tuotannonalan määritelmä on liitetty unionin tuottajien valmiuteen suostua otokseen ja tutkittavaksi, ja tämän vuoksi prosessi on perustunut teollisuuden toimijoiden itsevalintaan, mistä on aiheutunut olennainen polkumyyntitutkimuksen ja sen tuloksen vääristymisen vaara.

65

Ennakkoratkaisupyynnöstä käy ilmi, että kyseinen tuomioistuin pohtii riidanalaisen asetuksen pätevyyttä sekä polkumyynnin vastaiseen sopimukseen, sellaisena kuin riitojenratkaisuelin on sitä tulkinnut, että perusasetukseen nähden.

66

On huomautettava, että unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan WTO-sopimukset eivät luonteensa ja rakenteensa vuoksi lähtökohtaisesti kuulu niihin normeihin, joihin nähden unionin toimielinten toimien lainmukaisuutta voidaan valvoa (tuomio 16.7.2015, komissio v. Rusal Armenal, C‑21/14 P, EU:C:2015:494, 38 kohta ja tuomio 4.2.2016, C & J Clark International ja Puma, C‑659/13 ja C‑34/14, EU:C:2016:74, 85 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

67

Unionin tuomioistuin on kuitenkin hyväksynyt poikkeuksellisesti kahdessa tilanteessa, joissa taustalla on unionin lainsäätäjän halu rajoittaa itse harkintavaltaansa WTO:n sääntöjen soveltamisessa, että unionin tuomioistuimet valvovat tarpeen vaatiessa unionin toimien ja niiden soveltamistoimien lainmukaisuutta WTO-sopimusten kannalta. Ensinnäkin kyse on tilanteesta, jossa unionin tarkoituksena on ollut panna täytäntöön erityinen velvoite, johon se on sitoutunut kyseisillä sopimuksilla, ja toiseksi tilanteesta, jossa kyseessä olevassa unionin toimessa nimenomaisesti viitataan näiden sopimusten tiettyihin määräyksiin (tuomio 16.7.2015, komissio v. Rusal Armenal, C‑21/14 P, EU:C:2015:494, 40 ja 41 kohta ja tuomio 4.2.2016, C & J Clark International ja Puma, C‑659/13 ja C‑34/14, EU:C:2016:74, 87 kohta).

68

Nyt käsiteltävässä asiassa ei kuitenkaan ole kyse kummastakaan näistä tilanteista.

69

Ensinnäkin on nimittäin huomautettava, että neuvosto on WTO:n valtuutusasetuksen säännökset ja erityisesti sen 1 artiklan sekä riitojenratkaisuelimen suositukset huomioon ottaen antanut täytäntöönpanoasetuksen N:o 924/2012, jossa vahvistetaan alkuperäisessä tutkimuksessa määritetty vahingollinen polkumyynti ja muutetaan tiettyjä polkumyyntitulleja tämän asetuksen voimaantulopäivästä alkaen.

70

Lisäksi täytäntöönpanoasetuksen 2016/278, joka on annettu riitojenratkaisuelimen 12.2.2016 antaman raportin johdosta, johdanto-osan 13 perustelukappaleesta käy ilmi, että komission mukaan asetuksen 2015/476 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti on aiheellista kumota riidanalaisella asetuksella käyttöön otetut polkumyyntitullit, sellaisina kuin ne ovat muutettuina täytäntöönpanoasetuksella N:o 924/2012. Täytäntöönpanoasetuksen 2016/278 2 artiklan mukaan näiden polkumyyntitullien kumoaminen tulee voimaan tämän asetuksen 3 artiklassa säädetystä voimaantulopäivästä eikä ennen kyseistä ajankohtaa kannettuja tulleja palauteta sen perusteella.

71

Näin ollen on niin, että koska unioni on riidanalaista asetusta seuraavien täytäntöönpanoasetusten eli asetusten N:o 924/2012 ja 2016/278 valossa sulkenut pois riidanalaisen asetuksen nojalla maksettujen polkumyyntitullien palauttamisen, on katsottava, että se ei ole millään lailla aikonut panna täytäntöön WTO:n puitteissa omaksuttua erityistä velvoitetta (ks. analogisesti tuomio 27.9.2007, Ikea Wholesale, C‑351/04, EU:C:2007:547, 35 kohta).

72

Toiseksi on todettava, että vaikka on totta, että perusasetuksen viidennessä perustelukappaleessa todetaan, että polkumyynnin vastaisen sopimuksen määräykset olisi saatettava ”mahdollisimman hyvin” osaksi unionin oikeutta, kyseinen ilmaisu on ymmärrettävä siten, että vaikka unionin lainsäätäjän aikomus oli ottaa kyseisen sopimuksen säännöt huomioon perusasetuksen antamisen yhteydessä, se ei kuitenkaan ilmaissut tahtoa saattaa kaikkia sen määräyksiä osaksi perusasetusta (tuomio 16.7.2015, komissio v. Rusal Armenal, C‑21/14 P, EU:C:2015:494, 52 kohta ja tuomio 4.2.2016, C & J Clark International ja Puma, C‑659/13 ja C‑34/14, EU:C:2016:74, 90 kohta).

73

On kuitenkin todettava, ettei perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdassa eikä 4 artiklan 1 kohdassa, joita ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen pohdinnat koskevat, viitata mihinkään tiettyyn polkumyynnin vastaisen sopimuksen määräykseen.

74

Perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaan yhteisön tuotannonalan käsite määritellään niin, että sillä tarkoitetaan samankaltaisten tuotteiden tuottajia yhteisössä kokonaisuutena tai niitä tuottajia, joiden yhteinen tuotanto muodostaa tämän asetuksen 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä pääosan kyseisten tuotteiden koko tuotannosta. Tämän vaihtoehdon toisesta osasta on todettava, että vaikka ratkaiseva seikka sekä polkumyynnin vastaisessa sopimuksessa että tässä asetuksessa on kansallisen tuotannon tai yhteisön tuotannon kokonaistuotannon ”pääosa”, on korostettava, että toisin kuin polkumyynnin vastaisen sopimuksen 4.1. artiklassa, kyseisen asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa täsmennetään käsite ”pääosa” samankaltaisten tuotteiden koko yhteisön tuotannosta viittaamalla saman asetuksen 5 artiklan 4 kohtaan. Tämä viittaus on lisäys verrattuna polkumyynnin vastaisen sopimuksen 4.1. artiklassa olevaan määritelmään (ks. vastaavasti tuomio 8.9.2015, Philips Lighting Poland ja Philips Lighting v. neuvosto, C‑511/13 P, EU:C:2015:553, 63–65 kohta).

75

Näin ollen on katsottava, että polkumyynnin vastaiseen sopimukseen, sellaisena kuin riitojenratkaisuelin on sitä tulkinnut, ei voida vedota riidanalaisen asetuksen riitauttamiseksi.

76

Baby Dan väittää, että komission käyttämä menetelmä sen määrittämiseksi, onko unionin tuotannonalalle aiheutunut vahinkoa, rikkoo perusasetuksen 4 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdan kanssa, koska komissio on turvautunut yksinomaan niiden tuottajien tietoihin, jotka ovat tehneet kaikilta osin yhteistyötä ja ovat suostuneet osaksi otosta vahingon laajuuden määrittämiseksi. Tämä menetelmä merkitsee Baby Danin mukaan teollisuuden toimijoiden itsevalintaa ja näin ollen merkittävää tutkimuksen ja sen tuloksen vääristymisen vaaraa.

77

Perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaan yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon toteamisen on perustuttava selkeään näyttöön ja siihen on sisällyttävä puolueeton tarkastelu yhtäältä polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrästä ja tämän tuonnin vaikutuksesta samankaltaisten tuotteiden hintoihin yhteisön markkinoilla ja toisaalta tämän tuonnin seurausvaikutuksista yhteisön tuotannonalaan.

78

Perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa määritellään yhteisön tuotannonalan käsite niin, että sillä tarkoitetaan ”[samankaltaisten] tuotteiden tuottajia yhteisössä kokonaisuutena tai niitä [näistä tuottajista], joiden yhteinen tuotanto muodostaa 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä pääosan kyseisten tuotteiden koko yhteisön tuotannosta”. Tässä viimeksi mainitussa säännöksessä todetaan erityisesti, että tutkimusta ei kuitenkaan panna vireille, jos valitusta selvästi tukevat yhteisön tuottajat vastaavat alle 25 prosentista yhteisön tuotannonalan tuottaman samankaltaisen tuotteen kokonaistuotannosta.

79

Tästä unionin tuomioistuin on jo aiemmin katsonut, että 25 prosentin kynnyksellä viitataan ”yhteisön tuotannonalan tuottaman samankaltaisen tuotteen kokonaistuotantoon”, ja sillä tarkoitetaan niiden yhteisön tuottajien prosentuaalista osuutta, jotka tässä kokonaistuotannossa tukevat valitusta. Ainoastaan tällä 25 prosentin kynnyksellä on näin ollen merkitystä päätettäessä, muodostavatko kyseiset tuottajat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ”pääosan” yhteisön tuotannonalan tuottaman samankaltaisen tuotteen kokonaistuotannosta (tuomio 8.9.2015, Philips Lighting Poland ja Philips Lighting v. neuvosto, C‑511/13 P, EU:C:2015:553, 68 kohta).

80

Perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa olevalla viittauksella kyseiseen kynnykseen rajoitutaan näin täsmentämään, että jos valitusta tukevat yhteisön tuottajat vastaavat alle 25 prosentista yhteisön samankaltaisen tuotteen yhteenlasketusta tuotannosta, tämän ei missään tapauksessa voida katsoa olevan riittävän edustava osa yhteisön tuotannosta. Tilanteessa, jossa kyseisten tuottajien yhteenlaskettu tuotanto ylittää mainitun kynnyksen, polkumyyntitullit voidaan ottaa käyttöön tai pitää voimassa, jos asianomaiset unionin toimielimet pystyvät kaikki asian kannalta merkitykselliset seikat huomioiden osoittamaan, että polkumyynnin kohteena olevan tuotteen tuonnista aiheutuva vahinko vaikuttaa pääosaan yhteisön samankaltaisen tuotteen kokonaistuotannosta (tuomio 8.9.2015, Philips Lighting Poland ja Philips Lighting v. neuvosto, C‑511/13 P, EU:C:2015:553, 69 ja 70 kohta).

81

Tästä seuraa, että perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukainen yhteisön tuotannonalaa koskeva määritelmä voidaan rajata koskemaan pelkästään niitä yhteisön tuottajia, jotka ovat tukeneet polkumyyntitutkimuksen perustana olevaa valitusta.

82

Nyt käsiteltävässä asiassa on todettava ensinnäkin, ettei ole kiistetty sitä, että unionin tuottajien tuotanto, jonka komissio on ottanut huomioon polkumyynnin vastaisen menettelyn alkaessa, oli 27 prosenttia kyseessä olevan tavaran tuotannosta ja ylitti näin ollen perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa säädetyn 25 prosentin kynnyksen, luettuna tämän asetuksen 5 artiklan 4 kohdan valossa.

83

Toiseksi Baby Danin väitettä siitä, että polkumyyntitutkimus ei ole ollut objektiivinen siksi, että komissio on ottanut huomioon vain niiden yhteisön tuottajien toimittamat tiedot, jotka ovat tukeneet valitusta ja tehneet kaikilta osin yhteistyötä tutkimuksen ajan ja joilla on siis ollut selvä intressi polkumyyntitullin määräämiseen, ei voida hyväksyä. On nimittäin niin, että koska yhteisön tuotannonalan määritelmä voidaan rajata koskemaan yksinomaan niitä yhteisön tuottajia, jotka ovat tukeneet polkumyyntitutkimuksen perustana olevaa valitusta, tämä seikka ei yksin riitä mitätöimään riidanalaista asetusta annettaessa käytettyä menetelmää perusasetuksen 4 artiklan 1 nojalla.

84

Kolmanneksi sen, että yhteisön tuotannonalan määritelmä on rajattu koskemaan vain niitä yhteisön tuottajia, jotka ovat tukeneet polkumyyntitutkimuksen perustana olevaa valitusta, perusteella ei voida sellaisenaan – kun ei ole olemassa seikkoja, jotka voisivat asettaa näiden tuottajien edustavuuden kyseenalaiseksi – katsoa, että yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon toteaminen riidanalaisessa asetuksessa ei perustu selkeään näyttöön ja ettei siihen sisälly puolueetonta tarkastelua perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla (ks. analogisesti tuomio 4.2.2016, C & J Clark International ja Puma, C‑659/13 ja C‑34/14, EU:C:2016:74, 157 kohta).

85

Näissä olosuhteissa pääasian oikeusriidassa esitetyt perustelut sen tukemiseksi, että riidanalaisella asetuksella rikotaan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdan kanssa, eivät voi menestyä.

86

Kaiken edellä esitetyn perusteella neljänteen kysymyksen on vastattava, että tätä kysymystä tutkittaessa ei ole ilmennyt mitään seikkoja, jotka voisivat vaikuttaa riidanalaisen asetuksen pätevyyteen.

87

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (yhdeksäs jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti: