1

Mast-Jägermeister SE vaatii valituksessaan, että unionin tuomioistuin kumoaa 9.2.2017 annetun unionin yleisen tuomioistuimen tuomion Mast-Jägermeister v. EUIPO (Pikarit) (T-16/16, EU:T:2017:68, jäljempänä valituksenalainen tuomio), jolla unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi sen kumoamiskanteen Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) kolmannen valituslautakunnan 17.11.2015 asiassa R 1842/2015-3 tekemästä päätöksestä, joka koskee hakemuksia pikarien rekisteröimiseksi yhteisömalleiksi (jäljempänä riidanalainen päätös).

2

Teollisoikeuden suojelemista koskeva Pariisin yleissopimus allekirjoitettiin Pariisissa 20.3.1883 ja sitä tarkistettiin viimeksi Tukholmassa 14.7.1967 ja muutettiin 28.9.1979 (Yhdistyneiden kansakuntien sopimuskokoelma, nide 828, nro 11851, s. 305; jäljempänä Pariisin yleissopimus). Pariisin yleissopimuksen 4 artiklan A kohdassa määrätään immateriaalioikeuden rekisteröintihakemukseen liittyvästä etuoikeudesta seuraavaa:

3

Yhteisömallista 12.12.2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 6/2002 (EYVL 2002, L 3, s. 1), 36 artiklassa, jonka otsikko on ”Ehdot, jotka hakemuksen on täytettävä”, säädetään seuraavaa:

”1.   [Yhteisömallin rekisteröintiä] koskevan hakemuksen on sisällettävä:

2.   Lisäksi hakemuksessa on oltava maininta tuotteista, joihin malli aiotaan sisällyttää tai joihin sitä aiotaan soveltaa.

– –

5.   Hakemuksen on täytettävä täytäntöönpanoasetuksessa säädetyt ehdot.

– –”

4

Kyseisen asetuksen 38 artiklan 1 kohdassa vahvistetaan yhteisömallin rekisteröintihakemuksen tekemispäivä seuraavasti:

”[Yhteisömallin rekisteröintiä] koskevan hakemuksen tekemispäivä on päivä, jona hakija on toimittanut 36 artiklan 1 kohdassa säädetyt tiedot sisältävät asiakirjat [EUIPO:lle] – –”

5

Mainitun asetuksen 41 artiklassa, jonka otsikko on ”Etuoikeus”, säädetään seuraavaa:

”1.   Sillä, joka on asianmukaisesti tehnyt mallia tai hyödyllisyysmallia koskevan hakemuksen jossakin sellaisessa valtiossa tai jonkin sellaisen valtion puolesta, joka on Pariisin yleissopimuksen tai Maailman kauppajärjestön [(WTO)] perustamista koskevan sopimuksen[, joka allekirjoitettiin Marrakechissä 15.4.1994,] osapuoli, tai sillä, jolle hänen oikeutensa on siirtynyt, on kuuden kuukauden ajan ensimmäisen hakemuksen tekemispäivästä etuoikeus hakea samalle mallille tai hyödyllisyysmallille rekisteröidyn yhteisömallin suojaa.

2.   Jokaisen sellaisen hakemuksen, joka vastaa säännönmukaista kansallista hakemusta sen valtion lainsäädännön tai kahden- tai monenvälisten sopimusten mukaisesti, jossa hakemus on tehty, katsotaan johtavan etuoikeuden syntymiseen.

3.   Säännönmukaisesti tehdyllä kansallisella hakemuksella tarkoitetaan hakemusta, jolle voidaan määritellä tekemispäivä, riippumatta siitä, mihin hakemuksen käsittely johtaa.

– –”

6

Saman asetuksen V osasto, jonka otsikko on ”Rekisteröintimenettely”, sisältää 45–50 artiklan.

7

Asetuksen N:o 6/2002 45 artiklassa, jonka otsikko on ”Hakemusta koskevien muodollisten vaatimusten tutkiminen”, säädetään seuraavaa:

”1.   [EUIPO] tutkii, täyttääkö hakemus 36 artiklan 1 kohdan mukaisesti vaadittavat ehdot, jotta sille voidaan vahvistaa tekemispäivä.

2.   [EUIPO] tutkii:

3.   Täytäntöönpanoasetuksessa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt sen tutkimiseksi, vastaako hakemus sen tekemiselle asetettuja vaatimuksia.”

8

Tämän asetuksen 46 artiklassa, jonka otsikko on ”Korjattavissa olevat puutteet”, säädetään seuraavaa:

”1.   Jos [EUIPO] suorittaessaan 45 artiklan mukaista tutkintaa havaitsee puutteita, jotka ovat korjattavissa, se pyytää hakijaa korjaamaan puutteet säädetyn ajan kuluessa.

2.   Jos puutteet koskevat 36 artiklan 1 kohdassa mainittuja ehtoja ja jos hakija noudattaa [EUIPO:n] pyyntöä säädetyn ajan kuluessa, [EUIPO] hyväksyy hakemuksen tekemispäiväksi päivän, jona puutteet on korjattu. Jos puutteita ei korjata säädetyn ajan kuluessa, hakemusta ei käsitellä [yhteisömallin rekisteröintiä] koskevana hakemuksena.

3.   Jos puutteet koskevat 45 artiklan 2 kohdan a, b ja c alakohdassa mainittuja vaatimuksia, mukaan lukien maksujen suorittaminen, ja jos hakija noudattaa [EUIPO:n] pyyntöä säädetyn ajan kuluessa, [EUIPO] hyväksyy hakemuksen tekemispäiväksi päivän, jona hakemus alun perin tehtiin. Jos puutteita ei korjata tai maksuja suoriteta säädetyn ajan kuluessa, [EUIPO] hylkää hakemuksen.

4.   Jos puutteet koskevat 45 artiklan 2 kohdan d alakohdassa mainittuja vaatimuksia, puutteiden korjaamatta jättäminen säädetyn ajan kuluessa aiheuttaa hakemuksen etuoikeuden menettämisen.”

9

Kyseisen asetuksen 47 artiklassa, jonka otsikko on ”Rekisteröintihakemuksen hylkäämisperusteet”, tarkennetaan seuraavaa:

”1.   Jos [EUIPO] suorittaessaan 45 artiklan mukaista tutkintaa havaitsee, että malli, jolle suojaa haetaan:

[EUIPO] hylkää hakemuksen.

2.   Hakemusta ei saa hylätä ennen kuin hakijalle on annettu mahdollisuus peruuttaa hakemuksensa, muuttaa sitä tai esittää huomautuksensa.”

10

Asetuksen N:o 6/2002 täytäntöönpanosta 21.10.2002 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2245/2002 (EYVL 2002, L 341, s. 28) 4 artiklan, jonka otsikko on ”Mallin esittäminen”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Mallin esittämiseen on käytettävä mustavalkoista tai moniväristä piirustusta taikka mallia esittävää mustavalkoista tai moniväristä valokuvaa. Sen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

– –

11

Tämän asetuksen 10 artiklan, jonka otsikko on ”Hakemuksen tekemispäivää koskevien vaatimusten ja muodollisten vaatimusten tutkiminen”, 1 ja 2 kohdassa säädetään seuraavaa:

”1.   [EUIPO:n] on ilmoitettava hakijalle, että hakemuksen tekemispäivää ei voida vahvistaa, jos hakemuksessa ei ole

2.   Jos 1 kohdassa tarkoitetut puutteet poistetaan kahden kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta, pidetään hakemuksen tekemispäivänä sitä päivää, jona kaikki puutteet on poistettu.

Jos puutteita ei ole poistettu määräajassa, hakemusta ei käsitellä yhteisömallia koskevana hakemuksena. Kaikki suoritetut maksut palautetaan.”

12

Saman asetuksen 12 artiklan, jonka otsikko on ”Hakemuksen peruuttaminen tai korjaaminen”, 2 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Hakijan pyynnöstä voidaan korjata hakijan nimi ja osoite, kirjoitus- tai kopiointivirheet taikka selvät erehdykset, edellyttäen, että tämä korjaus ei aiheuta muutosta mallin esittämiseen.”

13

Mast-Jägermeister teki 17.4.2015 kaksi yhteisömallin rekisteröintihakemusta EUIPO:lle asetuksen N:o 6/2002 nojalla.

14

Tuotteet, joita varten rekisteröintihakemukset tehtiin, ovat 8.10.1968 allekirjoitetun teollisuusmallien kansainvälisen luokituksen perustamista koskevan Locarnon sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna, mukaiseen luokkaan 07.01 kuuluvia ”pikareita”.

15

Ensimmäisessä 17.4.2015 laaditussa tutkintakertomuksessa tutkija ilmoitti valittajalle, että näiden kahden mallin osalta suojan kohteena olevan tuotteen kuvaus eli ”pikarit” ei vastaa toimitettuja kuvia, koska nämä kuvat esittävät myös pulloja. Hän ehdotti tämän vuoksi, että valittaja lisää kahteen malliin maininnan ”pullot”, jotka kuuluvat Locarnon sopimuksen mukaiseen luokkaan 09.01. Tutkija lisäsi, että koska ”pikarit” ja ”pullot” kuuluvat eri luokkiin, moniosainen hakemus on jaettava osiin. Hän tarkensi, että jos puutteita ei korjata säädetyn ajan kuluessa, hakemus hylätään.

16

Valittaja vastasi 21.4.2015 päivätyssä kirjeessä, ettei kuvissa esitetyille pulloille haeta minkäänlaista suojaa, minkä vuoksi se ehdotti tavaroiden kuvauksen täsmentämistä seuraavasti: ”Juomiseen tarkoitetut pikarit, joiden sisällä on niihin kuuluva pullo”. Se lisäsi, että Locarnon sopimuksen mukainen luokka 07.01 vaikuttaa sopivan myös tähän kuvaukseen.

17

Toisessa, 25.6.2015 päivätyssä tutkintakertomuksessa tutkija vastasi, että 21.4.2015 päivätyn kirjeen ja hänen valittajan kanssa käymänsä puhelinkeskustelun johdosta on selvää, ettei valittaja hae suojaa pulloille. Tutkijan mukaan nämä pullot olivat kuitenkin selvästi esillä kuvissa, ja uuden tutkimuksen mukaan rekisteröintihakemukset eivät sisältäneet asetuksen N:o 2245/2002 4 artiklan 1 kohdan e alakohdan säännösten mukaista mallin esittämistä. Hän totesi näin ollen, että pullojen läsnäolon vuoksi ne piirteet, joiden suojaamista haettiin, eivät olleet selvästi näkyvissä. Hän lisäsi, että tämä seikka voitaisiin korjata toimittamalla uusia kuvia, joissa haetut piirteet on rajattu katkoviivoilla tai värillisillä reunoilla. Hän tarkensi, ettei hakemuksille voida vahvistaa tekemispäivää ennen puutteiden korjaamista. Hän totesi, että jos ne korjataan säädetyn ajan kuluessa, uusien kuvien jättämispäivä vahvistettaisiin hakemuksen tekemispäiväksi, mutta jos näin ei tehdä, rekisteröintihakemuksia ei katsota jätetyiksi.

18

Valittaja vastasi 14.7.2015 päivätyssä kirjeessä, että hakemuksen tekemispäivän vahvistamisen ehdot täyttyvät, koska jätetyissä kuvissa esitetään mallit neutraalilla taustalla. Se tarkensi, että asetuksen N:o 2245/2002 4 artiklan 1 kohdan e alakohta liittyy kuvien laatuun eikä niiden sisältöön. Näin ollen se ei jättänyt uusia kuvia.

19

Kolmannessa, 16.7.2015 päivätyssä tutkintakertomuksessa tutkija ilmoitti pysyttävänsä 25.6.2015 päivätyn tutkintakertomuksen, koska kuvat esittävät pikaria ja pulloa.

20

Valittaja vastasi 21.8.2015 päivätyssä kirjeessä tutkijan kanssa käymäänsä puhelinkeskusteluun viitaten, ettei se ymmärrä, miksi hakemuksen tekemispäivä voidaan pitää ennallaan, kun hakemukseen lisätään tuotteen kuvaus tai kun moniosainen hakemus jaetaan osiin, mutta ei alun perin jätettyjen kuvien osalta. Valittaja vaati muutoksenhakukelpoisen päätöksen tekemistä, jos tutkintapäätöstä ei peruuteta.

21

Neljännessä, 24.8.2015 päivätyssä tutkintakertomuksessaan tutkija ilmoitti valittajalle, että hakemusten puutteet voidaan korjata joko jättämällä uusia kuvia tai lisäämällä kuvaus ”pullot” ja jakamalla moniosainen hakemus osiin.

22

Valittaja vaati 28.8.2015 päivätyssä kirjeessä muutoksenhakukelpoisen päätöksen tekemistä.

23

Tutkija totesi 31.8.2015 tekemässään päätöksessä, ettei valittaja ollut korjannut mainittuja puutteita, sillä tämä ei hyväksynyt tutkintakertomusta. Hän totesi asetuksen N:o 6/2002 46 artiklan 2 kohdan ja asetuksen N:o 2245/2002 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ettei kyseisiä mallihakemuksia voida katsoa yhteisön mallihakemuksiksi, minkä vuoksi hakemuksen tekemispäivää ei voida vahvistaa. Lisäksi hän määräsi, että suoritettu maksu palautetaan.

24

Valittaja teki 15.9.2015 EUIPO:lle valituksen tutkijan päätöksestä asetuksen N:o 6/2002 55–60 artiklan nojalla.

25

EUIPO:n kolmas valituslautakunta vahvisti riidanalaisen päätöksen 15 kohdassa, ettei kyseisten kahden mallin kuvien avulla voida määritellä, haetaanko suojaa pikarille, pullolle vai näiden kahden yhdistelmälle. Se tarkensi riidanalaisen päätöksen 16 kohdassa, että asetuksen N:o 6/2002 36 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan hakemuksen kanssa jätettävän kuvan tarkoituksena on yksilöidä malli, jolle suojaa haetaan, ja että se on mainitun asetuksen 38 artiklan 1 kohdan mukaisesti edellytys hakemuksen tekemispäivän vahvistamiselle. Hakemuksen tekemispäivä määrittää rekisteröidyn mallin etuoikeuden, ja uutuus ja yksilöllinen luonne määritetään aiempien, ennen hakemuksen tekemispäivää tunnetuksi tehtyjen mallien avulla. Valituslautakunta lisäsi, että asetuksen N:o 2245/2002 4 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaan kuvasta pitäisi voida tunnistaa kaikki yksityiskohdat, joille suojaa haetaan.

26

Valituslautakunta lisäsi riidanalaisen päätöksen 17 ja 18 kohdassa, että väite, jonka mukaan jätettyjen hakemusten suojan kohde ilmenee selvästi kuvista, on ristiriitainen valittajan itsensä esityksen kanssa, ja ettei tämän ehdotus kyseisten tavaroiden kuvauksesta voi korjata puutteita mallien kuvissa, koska näitä kuvia ei voida käyttää suojan laajuuden määrittämiseen.

27

Mast-Jägermeister nosti unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 19.1.2016 jättämällään kannekirjelmällä kanteen, jossa vaadittiin riidanalaisen päätöksen kumoamista.

28

Se vetosi kanteensa tueksi kahteen kanneperusteeseen. Ensimmäinen kanneperuste liittyy asetuksen N:o 6/2002 45 ja 46 artiklan, luettuna yhdessä mainitun asetuksen 36 artiklan kanssa, rikkomiseen, ja toinen kanneperuste puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen.

29

Unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi valituksenalaisella tuomiolla nämä kaksi kanneperustetta ja näin ollen kanteen kokonaisuudessaan. Erityisesti unionin yleinen tuomioistuin puolsi sellaista asetuksen N:o 6/2002 36 artiklan 1 kohdan c alakohdan tulkintaa, jonka mukaan tämän säännöksen soveltaminen ulottuu – kuten EUIPO esitti – epätarkkuuksiin tai varmuuden tai selvyyden puuttumiseen mallin, jonka rekisteröintiä haetaan, suojan kohteesta.

30

Mast-Jägermeister vaatii valituksessaan, että unionin tuomioistuin

31

EUIPO vaatii, että unionin tuomioistuin

32

Valituksensa tueksi Mast-Jägermeister vetoaa yhteen ainoaan valitusperusteeseen, joka koskee asetuksen N:o 6/2002 45 ja 46 artiklan, luettuna yhdessä saman asetuksen 36 ja 38 artiklan kanssa, rikkomista.

33

Mast-Jägermeisterin mukaan asetuksen N:o 6/2002 36 ja 38 artiklan ja asetuksen N:o 2245/2002 4 artiklan 1 kohdan e alakohdan sekä 10 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 2 kohdan tarkoituksesta ja tavoitteesta johtuu, että hakemuksen tekemispäivän vahvistaminen voi riippua vain mallin kuvan tutkinnasta siltä kannalta, onko se fyysisesti toisintamiskelpoinen.

34

Ensinnäkin Mast-Jägermeister vetoaa asetuksen N:o 6/2002 36 artiklan 1 kohdan c alakohdan sanamuotoon ja ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisömallista (EYVL 1994, C 29, s. 20) väittääkseen, että tässä säännöksessä tarkoitetaan vain mallin kuvan fyysistä toisintamiskelpoisuutta, jotta se voidaan julkaista yhteisön mallirekisterissä.

35

Mast-Jägermeister väittää, että kysymys siitä, voidaanko mallien, joiden rekisteröintiä haetaan, kuvien avulla määrittää, onko käsiteltävässä asiassa haettu suojaa pikarille, pullolle tai näiden yhdistelmälle, koskee rekisteröidyn mallin suojan laajuuden arviointia mahdollisessa loukkausmenettelyssä eikä näin ollen ole esteenä hakemuksen tekemispäivän vahvistamiselle. Sen mukaan asetuksen N:o 2245/2002 4 artiklan 1 kohdan e alakohdasta ei tältä osin seuraa, ettei kyseisen mallin kuva saisi jättää pienintäkään epäilystä haetun suojan kohteesta.

36

Lisäksi Mast-Jägermeister korostaa yhteisömallia koskevan hakemuksen tekemispäivän merkitystä, joka muiden oikeudellisten vaikutusten lisäksi määrittää alkamisajankohdan etuoikeutta koskevalle määräajalle, jonka kuluessa hakijalla on mahdollisuus jättää malliaan koskevia hakemuksia ulkomailla ja vedota niissä yhteisömallihakemuksen etuoikeuteen. Tältä osin Mast-Jägermeister viittaa Pariisin yleissopimuksen 4 artiklaan, joka koskee tämän yleissopimuksen mukaista etuoikeutta. Etuoikeuden merkityksen vuoksi rekisteröintihakemuksen tekemispäivä olisi siis vahvistettava mahdollisimman pian, jotta mallin luonut voisi julkaista sen ilman, että hänen itsensä suorittama mainitun mallin tunnetuksi tekeminen tekisi myöhemmät ulkomailla jätetyt hakemukset pätemättömiksi.

37

Valittaja arvostelee näin ollen valituksenalaisen tuomion 35 ja 36 kohtaa, joissa unionin yleinen tuomioistuin totesi, että asetuksen N:o 6/2002 rakenteesta ilmenee, että EUIPO:n on mallien tutkintamenettelyssä aluksi todettava, että rekisteröintihakemus koskee mallia ja ettei malli ole yleisen järjestyksen tai hyvän tavan vastainen, ja tämän jälkeen tarkastettava, että rekisteröintihakemus täyttää asetuksen N:o 6/2002 36 artiklan 1 kohdan mukaiset pakolliset ehdot. Valittaja väittää, ettei tällaista ilmene asetuksen N:o 6/2002 rakenteesta ja että tämä tulkinta on vastoin pyrkimystä saada hakijalle nopeasti oikeusvarmuus.

38

Mast-Jägermeisterin mukaan sen selvittäminen, voidaanko hakemukselle vahvistaa tekemispäivä, on kiireellisin ja yksinkertaisin tehtävä. On nimittäin tarpeen tarkastaa pelkästään se, täyttyvätkö asetuksen N:o 6/2002 36 artiklan 1 kohdassa asetetut kolme ehtoa. Tältä osin olisi mahdotonta, että Euroopan unionin lainsäätäjä olisi tosiasiallisesti vaatinut, että ensiksi ja joka tapauksessa olisi tarkastettava, koskeeko hakemus mallia ja onko se mahdollisesti yleisen järjestyksen tai hyvien tapojen vastainen, vaikka tämä voi olla kysymys, johon on vaikea vastata ja jota olisi syytä tutkia tarkemmin.

39

Se katsoo, että on erotettava toisistaan asetuksen N:o 6/2002 36 artiklan 1 kohdassa vahvistetut hakemuksen tekemispäivän vahvistamisen ehdot ja muotovaatimukset, joita sovelletaan toisintamiseen, jotta mallille voidaan myöntää rekisteröinti. Tältä osin EUIPO:n valituslautakunnan ja unionin yleisen tuomioistuimen arvioinnit voitaisiin joka tapauksessa ottaa huomioon määritettäessä mallin rekisteröintikelpoisuutta, mutta ei siinä vaiheessa, kun vahvistetaan hakemuksen tekemispäivä.

40

Lisäksi Mast-Jägermeister esittää valituslautakunnan ja unionin yleisen tuomioistuimen arvioinnista, jonka mukaan kuvasta on voitava selvästi erottaa kaikki yksityiskohdat kohteesta, jolle suojaa haetaan, että jos asetuksen N:o 2245/2002 4 artiklan 1 kohdan e alakohtaa olisi tulkittava siten, että siinä annetaan EUIPO:lle toimivalta ratkaista asia mallin kuvan osalta, olisi niin, että EUIPO määrittäisi rekisteröintihakemuksen kohteen eikä hakija. Hakija kuitenkin määrittää kuvan avulla yhteisömallin rekisteröintihakemuksen kohteen. Piirteet, joita ei voida tunnistaa kuvasta, eivät saa suojaa.

41

Mast-Jägermeister katsoo, että vaikka jokaisella virastolla, joka tutkii rekisteröintihakemuksen, on mahdollisuus evätä mallin rekisteröinti ja näin ollen hylätä mallin rekisteröintihakemus katsoessaan, että rekisteröinti luo oikeudellista epävarmuutta, tätä oikeusvarmuuden vaatimusta on kuitenkin harkittava täysin erillisenä hakijalle sillä tavoin annettavasta oikeusvarmuudesta, että hänen hakemukselleen ainakin vahvistetaan tekemispäivä.

42

Mast-Jägermeister väittää, että EUIPO:n valituslautakunnan toteama puute ei ole peruste jättää hakemuksen tekemispäivä vahvistamatta. Mast-Jägermeisterin mukaan yhdistetyt tuotteet, jotka muodostuvat kahdesta tai useammasta tuotteesta, joita voidaan käsitellä tai myydä erikseen, voivat myös saada suojaa, koska rekisteröidyn mallin suojan kohteena on asetuksen N:o 6/2002 3 artiklan a alakohdan mukainen tuotteen tai sen osan ulkomuoto, joka esitetään hakemuksessa.

43

Lopuksi Mast-Jägermeister viittaa asetusten N:o 6/2002 ja N:o 2245/2002 rakenteeseen liittyviin seikkoihin. Se muistuttaa, että asetuksen N:o 6/2002 46 artiklan 2 kohdassa säädetään nimenomaisesti, että vain kyseisen asetuksen 36 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen puutteiden perusteella hakemusta ei käsitellä yhteisömallia koskevana hakemuksena eikä sille näin ollen vahvisteta tekemispäivää. Asetuksen N:o 6/2002 46 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut puutteet sitä vastoin johtavat rekisteröintihakemuksen hylkäämiseen, mikä edellyttää, että tätä ennen on määritetty rekisteröinnin hakemispäivä. Mast-Jägermeister toteaa, että näihin puutteisiin kuuluvat asetuksen N:o 6/2002 45 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut puutteet, ja että tässä säännöksessä viitataan ehtoihin, joista säädetään asetuksen N:o 6/2002 36 artiklan 5 kohdassa, jossa osaltaan vaaditaan, että rekisteröintihakemus täyttää asetuksessa N:o 2245/2002 säädetyt ehdot. Näin ollen hakemuksen mahdollinen asetuksen N:o 2245/2002 4 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukainen puutteellisuus voisi johtaa vain rekisteröintihakemuksen hylkäämiseen hakemispäivän vahvistamisen jälkeen.

44

Tältä osin Mast-Jägermeister myöntää, että asetuksen N:o 2245/2002 10 artiklan 1 kohdan c alakohta ja 2 kohta sekä saman asetuksen 4 artiklan 1 kohdan e alakohta yhdessä tulkittuina saattaisivat olla ristiriidassa asetuksen N:o 6/2002 46 artiklan 2 ja 3 kohdan säännösten kanssa. Sen mukaan olisi kuitenkin tulkittava asetuksen N:o 2245/2002, joka on täytäntöönpanoasetus, säännöksiä tämän asetuksen perusasetuksen eli asetuksen N:o 6/2002 valossa.

45

EUIPO katsoo, että unionin yleinen tuomioistuin ei tehnyt oikeudellista virhettä tulkitessaan asetusten N:o 6/2002 ja N:o 2245/2002 säännöksiä. Se katsoo näin ollen, että ainoa valitusperuste on perusteeton ja että valitus on hylättävä.

46

Mast-Jägermeister väittää ainoassa valitusperusteessaan pääasiallisesti, että asetuksen N:o 6/2002 36 artiklan 1 kohdan c alakohtaa, luettuna yhdessä tämän asetuksen ja asetuksen N:o 2245/2002 muiden merkityksellisten säännösten kanssa, on tulkittava siten, että hakemuksen tekemispäivän vahvistaminen riippuu yksinomaan mallin kuvan tutkimisesta siltä kannalta, onko se fyysisesti toisintamiskelpoinen. Näin ollen se katsoo, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen todetessaan, että 36 artiklan 1 kohdan c alakohta koskee epätarkkuuksia tai varmuuden tai selvyyden puuttumista sen mallin suojan kohteesta, jonka rekisteröintiä on haettu.

47

Arvioitaessa, onko kyseinen valitusperuste perusteltu, on tulkittava asetuksen N:o 6/2002 36 artiklan 1 kohdan c alakohtaa, jonka mukaan yhteisömallin rekisteröintihakemuksen on sisällettävä ”mallia esittävä toisintamiskelpoinen kuva”.

48

Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin oikeuden säännösten tulkinnassa on otettava huomioon paitsi niiden sanamuoto, myös sen säännöstön, johon ne kuuluvat, asiayhteys ja tavoitteet (tuomio 19.9.2000, Saksa v. komissio, C‑156/98, EU:C:2000:467, 50 kohta ja tuomio 19.10.2017, Raimund, C‑425/16, EU:C:2017:776, 22 kohta).

49

Ensinnäkin asetuksen N:o 6/2002 36 artiklan 1 kohdan c alakohdan sanamuodossa säädetään, että yhteisömallin rekisteröintihakemuksen pitää sisältää ”mallia esittävä toisintamiskelpoinen kuva”. Tässä sanamuodossa näytetään painotettavan kuvan teknistä laatua. Kuten julkisasiamies totesi ratkaisuehdotuksensa 32 kohdassa, kuvan käsite sisältää kuitenkin itsessään ajatuksen siitä, että mallin on oltava selvästi tunnistettavissa.

50

Lisäksi on todettava, että asetuksen N:o 2245/2002 4 artiklan 1 kohdan e alakohdassa – jossa ei lisätä aineellisia vaatimuksia asetuksen N:o 6/2002 36 artiklan 1 kohdan c alakohdan vaatimukseen – tarkennetaan muun muassa, että kuvan laadun on oltava sellainen, että kaikki yksityiskohdat kohteesta, jolle suojaa haetaan, ovat selvästi erotettavissa.

51

Tämän 36 artiklan 1 kohdan c alakohdan sanamuodon tarkastelun perusteella on siis todettava, että mallin, jonka rekisteröintiä haetaan, kuvan avulla malli on voitava yksilöidä selvästi.

52

Asetuksen N:o 6/2002 36 artiklan 1 kohdan c alakohdan kirjaimellinen tulkinta vahvistetaan tämän säännöksen teleologisella tulkinnalla, jonka on edistettävä mallien rekisteröintijärjestelmän moitteetonta toimintaa. Graafisen esityksen vaatimuksen tehtävänä on näin ollen erityisesti määrittää itse malli, jotta voidaan määrittää rekisteröidyn mallin haltijalleen antaman suojan tarkka kohde (ks. analogisesti tuomio 12.12.2002, Sieckmann, C‑273/00, EU:C:2002:748, 48 kohta).

53

Tästä on muistettava, että mallin rekisteröinnillä julkiseen rekisteriin pyritään tekemään siihen tutustuminen helpoksi toimivaltaisille viranomaisille ja yleisölle, erityisesti talouden toimijoille. Yhtäältä toimivaltaisten viranomaisten on tunnettava riittävän selvästi ja täsmällisesti mallin muodostavat osat, jotta ne voivat täyttää velvollisuutensa, jotka liittyvät rekisteröintihakemusten ennakkotutkintaan sekä tarkoituksenmukaisen ja täsmällisen mallirekisterin julkaisemiseen ja ylläpitoon (ks. analogisesti tuomio 12.12.2002, Sieckmann, C‑273/00, EU:C:2002:748, 49 ja 50 kohta ja tuomio 19.6.2012, Chartered Institute of Patent Attorneys, C‑307/10, EU:C:2012:361, 47 kohta).

54

Toisaalta talouden toimijoiden on voitava selvästi ja täsmällisesti varmistua suoritetuista rekisteröinneistä tai niiden nykyisten tai mahdollisten kilpailijoiden tekemistä rekisteröintihakemuksista, ja niiden on siten voitava saada kolmansien oikeuksia koskevat merkitykselliset tiedot (ks. vastaavasti tuomio 12.12.2002, Sieckmann, C‑273/00, EU:C:2002:748, 51 kohta ja tuomio 19.6.2012, Chartered Institute of Patent Attorneys, C‑307/10, EU:C:2012:361, 48 kohta). Tällaisen vaatimuksen tarkoituksena on – kuten unionin yleinen tuomioistuin toteaa valituksenalaisen tuomion 47 kohdassa – oikeusvarmuuden takaaminen kolmansille osapuolille.

55

Tästä seuraa, että asetuksen N:o 6/2002 mukainen yhteisömallien järjestelmä vahvistaa tämän asetuksen 36 artiklan 1 kohdan c alakohdan sanamuodon mukaisen tulkinnan edellyttämällä, että mallin, jonka rekisteröintiä haetaan, kuvasta on voitava selvästi tunnistaa tämä malli.

56

Tätä päätelmää vahvistaa myös se seikka, että hakemuksen tekemispäivän, joka asetuksen N:o 6/2002 38 artiklan mukaisesti on se päivä, jona hakija on toimittanut 36 artiklan 1 kohdassa säädetyt tiedot sisältävät asiakirjat EUIPO:lle, saaminen antaa kyseisen mallin haltijalle mahdollisuuden käyttää asetuksen N:o 6/2002 41 artiklassa tarkoitettua etuoikeutta. Toisin kuin Mast-Jägermeister väittää vedoten Pariisin yleissopimuksen 4 artiklaan, jonka sanamuoto vastaa pääasiallisesti asetuksen N:o 6/2002 41 artiklan sanamuotoa, mahdollisuus saada etuoikeus hakemuksen tekemispäivän perusteella on nimittäin sellaisenaan peruste vaatimukselle, jonka mukaan mallin, jonka rekisteröintiä haetaan, kuvassa ei saa olla epätarkkuuksia. Kuten julkisasiamies totesi ratkaisuehdotuksensa 55 kohdassa, epätarkka rekisteröintihakemus aiheuttaa vaaran siitä, että malli, jonka suojan kohdetta ei ole selvästi määritetty, saa liiallisen suojan etuoikeuden nojalla.

57

Lisäksi tulkinta, jonka mukaan asetuksen N:o 6/2002 36 artiklan 1 kohdan c alakohdassa edellytetään, että rekisteröintihakemukseen sisältyvän mallin kuvasta on voitava tunnistaa selvästi kohde, jota varten suojaa haetaan, vahvistetaan myös tarkastelemalla tämän säännöksen asiayhteyttä.

58

Tältä osin on todettava, että sikäli kuin asetuksen N:o 6/2002 36 artiklan 5 kohdassa säädetään, että rekisteröintihakemuksen on täytettävä asetuksessa N:o 2245/2002 säädetyt edellytykset, on viitattava asetuksen N:o 2245/2002 muihin säännöksiin, jotka koskevat rekisteröintihakemusta.

59

Näin ollen on todettava – kuten EUIPO perustellusti toteaa –, että asetuksen N:o 2245/2002 12 artiklan 2 kohdassa säädetään, ettei rekisteröintihakemuksen korjaaminen saa muuttaa kyseistä mallia. Tämä tarkoittaa siis välttämättä, että rekisteröintihakemuksen täytyy, jotta se voi saada tekemispäivän, sisältää sellainen kuva, josta haetun suojan kohde voidaan tunnistaa. Asetusta N:o 6/2002 ei nimittäin voida tulkita siten, että rekisteröintihakemus voitaisiin katsoa pätevästi tehdyksi, vaikka sen perusteella ei voida tunnistaa selvästi mallia, jonka rekisteröintiä haetaan, ja ettei tätä puutetta voida enää korjata.

60

Näin ollen tämän tuomion 49–59 kohdasta ilmenee, että asetuksen N:o 6/2002 36 artiklan 1 kohdan c alakohdan sanamuotoa, teleologiaa ja asiayhteyttä koskevan tarkastelun perusteella on pääteltävä, että kyseistä säännöstä on tulkittava siten, että siinä edellytetään, että mallin, jonka rekisteröintiä haetaan, kuvasta voidaan selvästi tunnistaa hakemuksessa tarkoitetun suojan kohteena oleva malli.

61

Asetuksen N:o 6/2002 46 artiklan 2 kohdasta johtuu, että hakemusta, jossa on tämän asetuksen 36 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja ehtoja koskevia puutteita, joita ei korjata säädetyn ajan kuluessa, ei käsitellä yhteisömallin rekisteröintihakemuksena eikä sille näin ollen vahvisteta hakemuksen tekemispäivää.

62

Mast-Jägermeisterin väitteitä, jotka on tiivistetty edellä 43 kohdassa ja jotka koskevat asetuksen N:o 6/2002 45 ja 46 artiklan eri säännösten yhteyttä, ei voida hyväksyä. Mast-Jägermeisterin tekemä hakemus nimittäin sisältää asetuksen N:o 6/2002 36 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun puutteen, koska tämän hakemuksen perusteella ei voida yksilöidä selvästi mallia, jonka rekisteröintiä haetaan. Kuten edellisestä kohdasta ilmenee, tällainen puute tarkoittaa asetuksen N:o 6/2002 46 artiklan 2 kohdan mukaan, ettei kyseistä hakemusta käsitellä yhteisömallin rekisteröintihakemuksena, jos puutetta ei korjata säädetyn ajan kuluessa.

63

Myös valituksenalaisen tuomion 35 ja 36 kohtaa, joissa unionin yleinen tuomioistuin tarkensi mallien tutkimusmenettelyn kulun, koskeva väite on hylättävä tehottomana, koska kyseisiin kohtiin sisältyvä arviointi ei vaikuta tarpeelliselta sen tulkinnan tukemiseksi, jonka unionin yleinen tuomioistuin teki asetuksen N:o 6/2002 36 artiklan 1 kohdan c alakohdasta ja joka perustui valituksenalaisen tuomion 40–46 kohdassa tehtyihin arviointeihin.

64

Edellä esitetystä seuraa, että Mast-Jägermeisterin ainoa valitusperuste on perusteeton ja se ja valitus kokonaisuudessaan on näin ollen hylättävä.

65

Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 184 artiklan 2 kohdassa määrätään, että jos valitus on perusteeton, unionin tuomioistuin tekee ratkaisun oikeudenkäyntikuluista.

66

Saman työjärjestyksen 138 artiklan 1 kohdan mukaan, jota sovelletaan sen 184 artiklan 1 kohdan nojalla valituksen käsittelyyn, asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut.

67

Koska EUIPO on vaatinut valittajan velvoittamista korvaamaan oikeudenkäyntikulut ja koska tämä on hävinnyt asian ainoan kanneperusteensa osalta, valittaja on velvoitettava korvaamaan tästä asiasta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (yhdeksäs jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti: