UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kolmas jaosto)

4 päivänä heinäkuuta 2018 ( *1 )

Ennakkoratkaisupyyntö – Kuljetus – Asetus (EY) N:o 261/2004 – 2 artiklan b alakohta – Soveltamisala – Lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan käsite – Lentokonetta miehistöineen koskeva vuokrasopimus (wet lease)

Asiassa C-532/17,

jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Landgericht Hamburg (Hampurin alueellinen alioikeus, Saksa) on esittänyt 29.6.2017 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 11.9.2017, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa

Wolfgang Wirth,

Theodor Mülder,

Ruth Mülder ja

Gisela Wirth

vastaan

Thomson Airways Ltd,

UNIONIN TUOMIOISTUIN (kolmas jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja L. Bay Larsen sekä tuomarit J. Malenovský (esittelevä tuomari), M. Safjan, D. Šváby ja M. Vilaras,

julkisasiamies: H. Saugmandsgaard Øe,

kirjaaja: A. Calot Escobar,

ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,

ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet

Wolfgang Wirth, Theodor Mülder, Ruth Mülder ja Gisela Wirth, edustajanaan E. Stamer, Rechtsanwalt,

Thomson Airways Ltd, edustajanaan P. Kauffmann, Rechtsanwalt,

Saksan hallitus, asiamiehinään T. Henze, M. Hellmann ja J. Techert,

Puolan hallitus, asiamiehenään B. Majczyna,

Euroopan komissio, asiamiehinään G. Braun ja K. Simonsson,

päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,

on antanut seuraavan

tuomion

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta 11.2.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 261/2004 (EUVL 2004, L 46, s. 1) 2 artiklan b alakohdan tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa kantajina ovat Wolfgang Wirth, Theodor Mülder, Ruth Mülder ja Gisela Wirth ja vastaajana Thomson Airways Ltd ja joka koskee sitä, onko viimeksi mainittu velvollinen maksamaan korvausta näille neljälle matkustajalle lennon määräpaikkaan saapumisen viivästyttyä yli kolme tuntia.

Asiaa koskevat oikeussäännöt

Asetus N:o 261/2004

3

Asetuksen N:o 261/2004 johdanto-osan ensimmäisessä ja seitsemännessä perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

”(1)

Lentoliikenteen alalla toteutettavalla [unionin] toiminnalla olisi pyrittävä muun muassa varmistamaan matkustajien suojelun korkea taso. Lisäksi olisi otettava kaikilta osin huomioon kuluttajansuojelun yleiset vaatimukset.

– –

(7)

Tämän asetuksen tosiasiallisen soveltamisen varmistamiseksi olisi siinä säädettyjen velvoitteiden koskettava lennosta vastaavaa lentoliikenteen harjoittajaa, joka suorittaa tai aikoo suorittaa lennon joko omistamallaan ilma-aluksella taikka ilman miehistöä (dry lease) tai miehistön kanssa (wet lease) vuokratulla ilma-aluksella tai muulla tavoin.”

4

Tämän asetuksen 2 artiklan, jonka otsikko on ”Määritelmät”, b alakohdassa säädetään, että asetuksessa tarkoitetaan ”’lennosta vastaavalla lentoliikenteen harjoittajalla’ lentoliikenteen harjoittajaa, joka suorittaa tai aikoo suorittaa lennon joko matkustajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti tai sellaisen toisen oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön puolesta, joka on tehnyt matkustajan kanssa sopimuksen”.

5

Saman asetuksen 3 artiklan, jonka otsikko on ”Soveltamisala”, 5 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Tätä asetusta sovelletaan lennosta vastaaviin lentoliikenteen harjoittajiin, jotka suorittavat 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen matkustajien kuljetusta. Kun lennosta vastaava lentoliikenteen harjoittaja, jolla ei ole sopimusta matkustajan kanssa, suorittaa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia velvollisuuksia, sen katsotaan toimivan sen henkilön lukuun, joka on tehnyt kyseisen matkustajan kanssa sopimuksen.”

Asetus (EY) N:o 2111/2005

6

Yhteisössä toimintakieltoon asetettuja lentoliikenteen harjoittajia koskevan yhteisön luettelon laatimisesta ja lennon suorittavan lentoliikenteen harjoittajan ilmoittamisesta lentomatkustajille sekä direktiivin 2004/36/EY 9 artiklan kumoamisesta 14.12.2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2111/2005 (EUVL 2005, L 344, s. 15) johdanto-osan 1 ja 13 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

”(1)

Lentoliikenteen alalla toteutettavalla [unionin] toiminnalla olisi ensi sijassa pyrittävä varmistamaan matkustajien tehokas suojaaminen turvallisuusriskeiltä. Lisäksi olisi otettava kaikilta osin huomioon kuluttajansuojelun yleiset vaatimukset.

– –

(13)

Tietokonepohjaisten paikanvarausjärjestelmien käyttöä koskevista käyttäytymissäännöistä 24 päivänä heinäkuuta 1989 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2299/89 [(EYVL 1989, L 220, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 8.2.1999 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 323/1999 (EYVL 1999, L 40, s. 1),] säädetään, että kuluttajilla, jotka varaavat lennon tietokonepohjaisen paikanvarausjärjestelmän kautta, on oikeus saada tietoonsa, mikä lentoliikenteen harjoittaja suorittaa lennon. Säännöllisessäkin lentoliikenteessä sovelletaan kuitenkin sellaisia alan käytänteitä, joissa lennon omalla nimellään myynyt lentoyhtiö ei varsinaisesti suorita lentoa ja joissa matkustajalla ei ole tällä hetkellä lakisääteistä oikeutta saada tietää, mikä lentoliikenteen harjoittaja palvelun varsinaisesti suorittaa; tällaisia ovat koneen vuokraaminen miehistöineen tai yhteistunnuksen käyttö tapauksissa, joissa varaus tehdään ilman tietokonepohjaista varausjärjestelmää.”

7

Asetuksen N:o 2111/2005 11 artiklan, jonka otsikko on ”Tieto lennon suorittavasta lentoliikenteen harjoittajasta”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Varauksen tekemisen yhteydessä lentokuljetuksesta vastaavan sopimuspuolen on ilmoitettava matkustajalle, mikä lentoliikenteen harjoittaja suorittaa lennon tai mitkä lentoliikenteen harjoittajat suorittavat lennot, riippumatta siitä, miten varaus tehdään.”

Pääasia ja ennakkoratkaisukysymys

8

TUIFly GmbH vuokrasi lentokonetta miehistöineen koskevan vuokrasopimuksen (wet lease) nojalla Thomson Airwaysilta ilma-aluksen miehistöineen tiettyä lentojen lukumäärää varten. Tässä sopimuksessa määrättiin, että TUIFly oli vastuussa seuraavista: ”ground handling including passenger handling, passenger welfare at all times, cargo handling, security in respect of passengers and baggage, arranging on board Services etc.” (”maahuolintapalvelut mukaan lukien matkustajapalvelut ja matkustajien hyvinvointi kaikissa vaiheissa, rahdin käsittely, matkustajia ja matkatavaroita koskevat turvallisuuspalvelut, lennoilla tarjottavien palvelujen järjestely jne.”). Näiden lentojen suorittamiseksi TUIFly pyysi lähtö- ja saapumisajat, myi lennot ja hankki kaikki luvat.

9

Pääasian kantajilla oli varausvahvistus Hampurista (Saksa) lähtevälle lennolle, jonka määräpaikka oli Cancún (Meksiko) ja jonka lennon numerossa oli TUIFlyn koodi. Tässä vahvistuksessa todettiin, että TUIFly oli vahvistanut varaukset mutta että lennon ”suorittaisi” Thomson Airways.

10

Koska kyseinen lento viivästyi huomattavasti – ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ei tosin ole täsmentänyt viivästymisen kestoa –, pääsian kantajat vaativat Thomson Airwaysia maksamaan korvausta, johon he katsoivat olevansa oikeutettuja asetuksen N:o 261/2004 5 ja 7 artiklan, sellaisena kun unionin tuomioistuin on niitä tulkinnut, mukaisesti.

11

Thomson Airways kieltäytyi maksamasta tätä korvausta sillä perusteella, ettei se ollut tämän asetuksen 2 artiklan b alakohdassa tarkoitettu lennosta vastaava lentoliikenteen harjoittaja ja ettei se näin ollen ollut vastuussa mahdollisesta korvauksesta, joka on maksettava matkustajille kyseisen asetuksen nojalla lennon yli kolme tuntia kestäneen viivästymisen vuoksi.

12

Tällöin pääasian kantajat nostivat kanteen Amtsgericht Hamburgissa (Hampurin alioikeus, Saksa), joka hyväksyi kantajien vaatimukset. Kyseinen tuomioistuin katsoi, että Thomson Airwaysia oli pidettävä myös lennosta vastaavana lentoliikenteen harjoittajana, koska asetuksen N:o 261/2004 johdanto-osan seitsemännen perustelukappaleen mukaan merkitystä ei ole sillä, suorittaako lennosta vastaava lentoliikenteen harjoittaja lennon omistamallaan ilma-aluksella vai ilma-aluksella, joka on vuokrattu vuokrasopimuksella ilman miehistöä (dry lease) tai miehistön kanssa (wet lease). Näin ollen lennosta vastaava lentoliikenteen harjoittaja on sekä se, joka käyttää ilman miehistöä tai miehistön kanssa vuokrattua lentokonetta lennon suorittamiseksi, että se, joka on ilma-aluksen omistaja ja miehistön työnantaja ja joka tosiasiallisesti suorittaa mainitun lennon.

13

Lisäksi kyseinen tuomioistuin totesi, että pääasian kantajille toimitetussa varausvahvistuksessa mainittiin nimenomaisesti, että lennosta vastaava lentoliikenteen harjoittaja oli pääasian vastaaja. Asetuksella N:o 261/2004 tavoitellun kuluttajan suojelun varmistamiseksi kuluttajan on voitava luottaa varausvahvistuksessa esitettyihin tietoihin.

14

Thomson Airways valitti Amtsgericht Hamburgin antamasta tuomiosta ennakkoratkaisua pyytäneeseen tuomioistuimeen eli Landgericht Hamburgiin (Hampurin alueellinen alioikeus, Saksa) ja väitti, että koska vain se lentoliikenteen harjoittaja, jolla on toiminnallinen vastuu lennon suorittamisesta, voi täyttää asetuksen N:o 261/2004 mukaiset vaatimukset, koska se on välttämättä läsnä lentoasemilla ja sillä on tiedot matkustajista, viimeksi mainittua on pidettävä mainitussa asetuksessa tarkoitettuna lennosta vastaavana lentoliikenteen harjoittajana. Koska TUIFlylla oli pääasiassa toiminnallinen vastuu lennon suorittamisesta, korvausvaatimukset olisi pitänyt kohdistaa kyseiseen lentoliikenteen harjoittajaan.

15

Tässä tilanteessa Landgericht Hamburg on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:

”Onko [asetuksen N:o 261/2004] käsitettä ’lennosta vastaava lentoliikenteen harjoittaja’ tulkittava siten, että lentoliikenteen harjoittajaa, joka vuokraa toiselle niin sanotun wet lease ‑järjestelyn puitteissa ilma-aluksen sekä miehistön sopimuksen mukaiselle lukumäärälle lentoja, joista se ei kuitenkaan ole pääasiallisessa toiminnallisessa vastuussa, ja matkustajien varausvahvistuksessa todetaan, että lennon ’suorittaa’ juuri tämä yritys, on pidettävä tässä asetuksessa tarkoitettuna lennosta vastaavana lentoliikenteen harjoittajana?”

Ennakkoratkaisukysymyksen tarkastelu

16

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin kysyy kysymyksellään, onko asetuksessa N:o 261/2004 ja erityisesti sen 2 artiklan b alakohdassa tarkoitettua lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan käsitettä tulkittava siten, että se kattaa pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen lentoliikenteen harjoittajan, joka vuokraa toiselle lentoliikenteen harjoittajalle ilma-aluksen sekä miehistön lentokonetta miehistöineen koskevalla vuokrasopimuksella (wet lease) mutta ei ole toiminnallisessa vastuussa lennoista, myös silloin, kun matkustajille toimitetussa lennolle varattua paikkaa koskevassa varausvahvistuksessa mainitaan, että tämän lennon suorittaa ensin mainittu lentoliikenteen harjoittaja.

17

Tästä on todettava, että asetuksen N:o 261/2004 2 artiklan b alakohdan mukaan lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan käsite on ymmärrettävä niin, että sillä tarkoitetaan ”lentoliikenteen harjoittajaa, joka suorittaa tai aikoo suorittaa lennon joko matkustajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti tai sellaisen toisen oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön puolesta, joka on tehnyt matkustajan kanssa sopimuksen”.

18

Tämä määritelmä asettaa siten kaksi kumulatiivista edellytystä sille, että lentoliikenteen harjoittaja voidaan luokitella lennosta vastaavaksi lentoliikenteen harjoittajaksi, ja ne koskevat kyseessä olevan lennon suorittamista ja matkustajan kanssa tehdyn sopimuksen olemassaoloa.

19

Ensimmäisestä edellytyksestä on todettava, että siinä korostetaan lennon käsitettä, joka on edellytyksen keskeinen osa. Unionin tuomioistuin on katsonut jo aikaisemmin, että tämä käsite on ymmärrettävä niin, että se on ”ilmakuljetustoim[i], jolloin se on tietyllä tavalla tämän kuljetuksen ’yksikkö’, jonka toteuttaa lentoliikenteen harjoittaja, joka määrää sen reitin” (tuomio 10.7.2008, Emirates Airlines, C-173/07, EU:C:2008:400, 40 kohta; tuomio 13.10.2011, Sousa Rodríguez ym., C-83/10, EU:C:2011:652, 27 kohta ja tuomio 22.6.2016, Mennens, C-255/15, EU:C:2016:472, 20 kohta).

20

Tästä seuraa, että lennosta vastaavana lentoliikenteen harjoittajana on pidettävä lentoliikenteen harjoittajaa, joka matkustajaliikennetoimintaa harjoittaessaan tekee päätöksen tietyn lennon suorittamisesta, myös sen reitin määräämisestä, ja näin tehdessään lentoliikennettä koskevan tarjouksen tekemisestä asianomaisille. Tällaisen päätöksen tekeminen merkitsee nimittäin sitä, että tämä lentoliikenteen harjoittaja on vastuussa kyseessä olevan lennon suorittamisesta, myös erityisesti mahdollisesta lennon peruuttamisesta tai määräpaikkaan saapumisen pitkäaikaisesta viivästymisestä.

21

Nyt käsiteltävässä asiassa on kiistatonta, että Thomson Airways on vain vuokrannut toiselle pääasiassa kyseessä olevan lennon suorittaneen ilma-aluksen sekä miehistön, mutta lennon reitin vahvistamisesta ja lennon suorittamisesta on päättänyt TUIFly.

22

Näissä olosuhteissa ja ilman, että on tarpeellista tutkia asetuksen N:o 261/2004 2 artiklan b alakohdassa säädettyä toista edellytystä, on todettava, että lentoliikenteen harjoittajaa – kuten Thomson Airwaysia pääasiassa –, joka vuokraa ilma-aluksen sekä miehistön toiselle lentoliikenteen harjoittajalle, ei voida missään tapauksessa luokitella asetuksessa N:o 261/2004 ja erityisesti sen 2 artiklan b alakohdassa tarkoitetuksi lennosta vastaavaksi lentoliikenteen harjoittajaksi.

23

Tällaista ratkaisua tukee asetuksen N:o 261/2004 johdanto-osan ensimmäisessä perustelukappaleessa todettu matkustajien suojelun korkean tason varmistamisen tavoite, koska ratkaisulla voidaan taata se, että kuljetettavat matkustajat saavat korvauksen tai heistä huolehditaan ilman, että heidän tarvitsee ottaa huomioon järjestelyjä, jotka se lentoliikenteen harjoittaja, joka on päättänyt suorittaa kyseessä olevan lennon, tekee toisen lentoliikenteen harjoittajan kanssa lennon tosiasialliseksi suorittamiseksi.

24

Kyseinen ratkaisu vastaa lisäksi tämän asetuksen johdanto-osan seitsemännessä perustelukappaleessa mainittua periaatetta, jonka mukaan asetuksessa säädettyjen velvoitteiden olisi koskettava lennosta vastaavaa lentoliikenteen harjoittajaa riippumatta siitä, omistaako se ilma-aluksen tai tehdäänkö siitä miehistöineen vuokrasopimus.

25

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin täsmentää kyllä, että pääasian kantajille toimitetussa varausvahvistuksessa mainitaan, että pääasiassa kyseessä olevan lennon ”suoritti” lentoliikenteen harjoittaja, joka oli antanut vuokralle ilma-aluksen sekä miehistön. On kuitenkin todettava, että vaikka tämä maininta on merkityksellinen sovellettaessa asetusta N:o 2111/2005, sillä ei ole vaikutusta asetuksessa N:o 261/2004 tarkoitetun lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan yksilöimisessä, koska asetuksen N:o 2111/2005 johdanto-osan ensimmäisestä perustelukappaleesta käy selvästi ilmi, että tällä viimeksi mainitulla asetuksella on eri tavoite kuin asetuksella N:o 261/2004.

26

Kaiken edellä esitetyn perusteella esitettyyn kysymykseen on vastattava, että asetuksessa N:o 261/2004 ja erityisesti sen 2 artiklan b alakohdassa tarkoitettua lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan käsitettä on tulkittava siten, että se ei kata pääasiassa kyseessä olevan kaltaista lentoliikenteen harjoittajaa, joka vuokraa toiselle lentoliikenteen harjoittajalle ilma-aluksen sekä miehistön lentokonetta miehistöineen koskevalla vuokrasopimuksella (wet lease) mutta ei ole toiminnallisessa vastuussa lennoista, myös silloin, kun matkustajille toimitetussa lennolle varattua paikkaa koskevassa varausvahvistuksessa mainitaan, että tämän lennon suorittaa ensin mainittu lentoliikenteen harjoittaja.

Oikeudenkäyntikulut

27

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

 

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kolmas jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

 

Matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta 11.2.2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 261/2004 ja erityisesti sen 2 artiklan b alakohdassa tarkoitettua lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan käsitettä on tulkittava siten, että se ei kata pääasiassa kyseessä olevan kaltaista lentoliikenteen harjoittajaa, joka vuokraa toiselle lentoliikenteen harjoittajalle ilma-aluksen sekä miehistön lentokonetta miehistöineen koskevalla vuokrasopimuksella (wet lease) mutta ei ole toiminnallisessa vastuussa lennoista, myös silloin, kun matkustajille toimitetussa lennolle varattua paikkaa koskevassa varausvahvistuksessa mainitaan, että tämän lennon suorittaa ensin mainittu lentoliikenteen harjoittaja.

 

Allekirjoitukset


( *1 ) Oikeudenkäyntikieli: saksa.