1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla ja neuvoston direktiivin 84/450/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 97/7/EY, 98/27/EY ja 2002/65/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta 11.5.2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/29/EY (sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva direktiivi) (EUVL 2005, L 149, s. 22) tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty rikosasiassa, jossa vastaajina ovat Wamo BVBA ja Luc Cecile Jozef Van Mol, joita syytetään sellaisen kansallisen lainsäädännön rikkomisesta, jossa luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä kielletään mainostamasta esteettisen kirurgian ja ei-kirurgisen esteettisen lääketieteen toimenpiteitä.

3

Direktiivin 2005/29 johdanto-osan yhdeksännessä perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

”Tällä direktiivillä ei rajoiteta sopimattoman kaupallisen menettelyn vuoksi vahinkoa kärsineiden yksittäisiä toimia. Sillä ei myöskään rajoiteta yhteisön eikä jäsenvaltioiden sääntöjä, jotka koskevat – – tuotteiden terveys- ja turvallisuusnäkökohtia – –. Jäsenvaltiot voivat siten pitää voimassa tai ottaa käyttöön kaupallisia käytäntöjä koskevia, esimerkiksi alkoholiin, tupakkaan tai lääkkeisiin liittyviä rajoituksia tai kieltoja kuluttajien terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi alueellaan elinkeinonharjoittajan sijoittautumispaikasta riippumatta. – –”

4

Kyseisen direktiivin 2 artiklassa, jonka otsikko on ”Määritelmät”, säädetään seuraavaa:

”Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

– –

– –”

5

Kyseisen direktiivin 3 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1.   Tätä direktiiviä sovelletaan 5 artiklassa tarkoitettuihin elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisiin sopimattomiin kaupallisiin menettelyihin ennen jotakin tuotetta koskevaa liiketointa ja sen jälkeen.

– –

3.   Tällä direktiivillä ei rajoiteta yhteisön tai jäsenvaltioiden sääntöjä, jotka liittyvät tuotteiden terveys- ja turvallisuusnäkökohtiin.

– –

8.   Tällä direktiivillä ei rajoiteta mahdollisia sijoittautumista tai toimilupajärjestelmiä koskevia edellytyksiä eikä hyvää ammattitapaa koskevia sääntöjä tai muita säänneltyjä ammatteja sääteleviä erityissääntöjä, joiden tarkoituksena on korkeiden rehellisyyttä koskevien vaatimusten ylläpitäminen ammattikunnan puolesta ja joita jäsenvaltiot voivat yhteisön lainsäädännön mukaisesti asettaa ammattikunnalle.

– –”

6

Ei-kirurgisen esteettisen lääketieteen ja esteettisen kirurgian toimenpiteiden suorittamiseen vaadittavan pätevyyden sekä kyseisiä toimenpiteitä koskevan mainonnan ja tiedottamisen sääntelystä 23.5.2013 annetun lain (Wet tot regeling van de vereiste kwalificaties om ingrepen van niet-heelkundige esthetische geneeskunde en esthetische heelkunde uit te voeren en tot regeling van de reclame en informatie betreffende die ingrepen) (Belgisch Staatsblad 2.7.2013, s. 41511), sellaisena kuin se on muutettuna eräistä terveyttä koskevista säännöksistä 10.4.2014 annetulla lailla (Wet houdende diverse bepalingen inzake gezondheid) (Belgisch Staatsblad 30.4.2014, s. 35442) (jäljempänä 23.5.2013 annettu laki), 2 §:n 6 momentin mukaan mainonnalla tarkoitetaan kaikenmuotoista yleisölle suunnattua ilmoittamista tai toimintaa, jonka tarkoituksena on välittömästi tai välillisesti edistää kyseisen lain 3 §:ssä tarkoitettuja toimenpiteitä riippumatta tähän käytetystä paikasta tai alustasta tai käytetyistä tekniikoista, tosi-tv-lähetykset mukaan lukien.

7

Kyseisen 23.5.2013 annetun lain 20/1 §:ssä, tarkasteltuna yhdessä saman lain 3 §:n kanssa, täsmennetään, että luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt eivät saa mainostaa esteettisen kirurgian ja ei-kirurgisen esteettisen lääketieteen toimenpiteitä.

8

Kyseisen lain 22/1 §:ssä säädetään, että 20/1 §:ssä säädetyn kiellon rikkomisesta tuomitaan vähintään kahdeksan päivän ja enintään kuuden kuukauden pituiseen vankeusrangaistukseen ja 250–5000 euron suuruiseen sakkoon tai yksinomaan jompaankumpaan kyseisistä rangaistuksista, ja täsmennetään, että tuomioistuin voi lisäksi määrätä tuomion julkaistavaksi kolmessa sanomalehdessä.

9

Ennakkoratkaisupyynnön esittämisestä tehdystä päätöksestä ilmenee, että Federale Overheidsdienst Volksgezondheid, Veiligheid van de Voedselketen en Leefmilieun (liittovaltion kansanterveyttä, elintarvikeketjun turvallisuutta ja elinympäristöä koskevien asioiden hallinto, Belgia) Procureur des Koningsille (virallinen syyttäjä, Belgia) tekemän ilmoituksen jälkeen Wamoa, joka on vaatekauppatoimintaa kauppanimellä ZEB harjoittava yhtiö, sekä Van Molia, joka on Wamoa hallinnoivan yhtiön Mosan toimitusjohtaja, vastaan aloitettiin rikosoikeudellinen menettely, koska näiden väitettiin mainostaneen 8.–13.6.2015 Belgian lainsäädännön vastaisesti esteettisen kirurgian toimenpiteitä.

10

Rikosoikeudellinen asiakirja-aineisto sisältää mainoslehtisen, joka koskee esteettiseen kirurgiaan liittyvää kilpailua ja jota ZEB:n väitetään jakaneen asiakkailleen, sekä kopion Wamon internetsivustosta, jolla on samankaltainen mainos.

11

Ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa Wamo ja Van Mol väittävät muun muassa, että Belgian lainsäädännössä olevat säännökset, joissa kielletään esteettisen kirurgian ja ei-kirurgisen esteettisen lääketieteen toimenpiteiden mainostaminen, ovat direktiivin 2005/29 vastaisia.

12

Tässä tilanteessa Nederlandstalige rechtbank van eerste aanleg te Brussel, strafzaken (Brysselin hollanninkielinen alioikeus, rikosasioita käsittelevä jaosto, Belgia) päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:

”Onko [direktiiviä 2005/29] tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle laille, jossa kielletään kaikilta luonnollisilta henkilöiltä ja oikeushenkilöiltä esteettisen kirurgian ja ei-kirurgisen esteettisen lääketieteen toimenpiteiden mainostaminen, mistä säädetään [23.5.2013 annetun lain] 20/1 §:ssä?”

13

Työjärjestyksen 99 artiklan mukaan on niin, että jos ennakkoratkaisukysymykseen annettava vastaus on selvästi johdettavissa oikeuskäytännöstä, unionin tuomioistuin voi esittelevän tuomarin ehdotuksesta ja julkisasiamiestä kuultuaan milloin tahansa päättää ratkaista asian perustellulla määräyksellä.

14

Käsiteltävään asiaan on sovellettava edellä mainittua artiklaa.

15

Ennakkoratkaisukysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee lähinnä, onko direktiiviä 2005/29 tulkittava siten, että se on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa suojataan kansanterveyttä sekä esteettisen kirurgian ja esteettisen lääketieteen ammattikunnan arvokkuutta ja integriteettiä kieltämällä luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä mainostamasta esteettisen kirurgian ja ei-kirurgisen esteettisen lääketieteen toimenpiteitä.

16

Ennen esitettyyn kysymykseen vastaamista on aluksi selvitettävä, onko pääasiassa kyseessä olevan kiellon kohteena oleva mainonta direktiivin 2005/29 2 artiklan d alakohdassa tarkoitettu kaupallinen menettely ja kuuluuko se siis kyseisellä direktiivillä annettujen säännösten soveltamisalaan (ks. analogisesti tuomio 4.5.2017, Vanderborght, C-339/15, EU:C:2017:335, 22 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

17

Tältä osin on huomautettava, että direktiivin 2 artiklan d alakohdassa määritellään erityisen laajaa sanamuotoa käyttäen, että kaupallisen menettelyn käsitteellä tarkoitetaan ”elinkeinonharjoittajan tointa, mainitsematta jättämistä, käyttäytymistä tai edustamista, kaupallista viestintää, mukaan lukien mainontaa ja markkinointia, joka liittyy välittömästi tuotteen myynnin edistämiseen, myymiseen tai toimittamiseen kuluttajille” (tuomio 9.11.2010, Mediaprint Zeitungs- und Zeitschriftenverlag, C-540/08, EU:C:2010:660, 17 kohta ja tuomio 4.5.2017, Vanderborght, C-339/15, EU:C:2017:335, 23 kohta).

18

Kyseisen direktiivin 2 artiklan c kohdan mukaisesti tuotteen käsitteellä tarkoitetaan puolestaan kaikkia tavaroita tai palveluja.

19

Tästä seuraa, että pääasiassa kyseessä olevan kaltainen esteettisen kirurgian toimenpiteiden mainonta, olipa kyse mainoslehtisten jakamisesta tai mainonnasta internetissä, on direktiivissä 2005/29 tarkoitettu kaupallinen menettely.

20

Direktiivin 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti direktiivillä ei kuitenkaan rajoiteta unionin tai jäsenvaltioiden oikeussääntöjä, jotka liittyvät tuotteiden terveys- ja turvallisuusnäkökohtiin.

21

On lisäksi todettava, että kyseisen direktiivin 3 artiklan 8 kohdan mukaan direktiivillä ei rajoiteta hyvää ammattitapaa koskevia sääntöjä tai muita säänneltyjä ammatteja sääteleviä erityissääntöjä, joiden tarkoituksena on korkeiden rehellisyyttä koskevien vaatimusten ylläpitäminen ammattikunnan puolesta ja joita jäsenvaltiot voivat unionin lainsäädännön mukaisesti asettaa ammattikunnalle.

22

Edellä mainituista säännöksistä seuraa näin ollen, ettei direktiivin 2005/29 vaikutuksena ole terveyttä tai tuotteiden turvallisuutta koskevien kansallisten sääntöjen taikka säänneltyjä ammatteja sääntelevien erityissäännösten kyseenalaistaminen (tuomio 4.5.2017, Vanderborght, C-339/15, EU:C:2017:335, 28 kohta).

23

Ennakkoratkaisupyynnön esittämisestä tehdystä päätöksestä ilmenee, että pääasiassa kyseessä olevalla kansallisella lainsäädännöllä eli 23.5.2013 annetun lain 20/1 §:llä suojataan kansanterveyttä sekä esteettisen kirurgian ja esteettisen lääketieteen ammattikunnan arvokkuutta ja integriteettiä, joten siihen sovelletaan direktiivin 2005/29 3 artiklan 3 ja 8 kohtaa (ks. analogisesti tuomio 4.5.2017, Vanderborght, C-339/15, EU:C:2017:335, 29 kohta).

24

Kaiken edellä esitetyn perusteella esitettyyn kysymykseen on vastattava, että direktiiviä 2005/29 on tulkittava siten, että se ei ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa suojataan kansanterveyttä sekä esteettisen kirurgian ja esteettisen lääketieteen ammattikunnan arvokkuutta ja integriteettiä kieltämällä luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä mainostamasta esteettisen kirurgian ja ei-kirurgisen esteettisen lääketieteen toimenpiteitä.

25

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kolmas jaosto) on määrännyt seuraavaa:

Sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla ja neuvoston direktiivin 84/450/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 97/7/EY, 98/27/EY ja 2002/65/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta 11.5.2005 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2005/29/EY (sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva direktiivi) on tulkittava siten, että se ei ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa suojataan kansanterveyttä sekä esteettisen kirurgian ja esteettisen lääketieteen ammattikunnan arvokkuutta ja integriteettiä kieltämällä luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä mainostamasta esteettisen kirurgian ja ei-kirurgisen esteettisen lääketieteen toimenpiteitä.