—

Saksan hallitus, asiamiehinään T. Henze, J. Möller ja J. Mentgen,

—

Puolan hallitus, asiamiehenään B. Majczyna,

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee yhteisömallista 12.12.2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 6/2002 (EYVL 2002, L 3, s. 1) 32 artiklan 3 kohdan ja 33 artiklan 2 kohdan ensimmäisen virkkeen tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat Thomas Philipps GmbH & Co. KG ja Grüne Welle Vertriebs GmbH ja jossa on kyse yhteisömallin loukkaamista koskevasta vahingonkorvauskanteesta, jonka Grüne Welle Vertriebs on nostanut Thomas Philippsiä vastaan.

3

Asetuksen N:o 6/2002 johdanto-osan 29 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

”On erityisen tärkeää, että yhteisömallin antamat oikeudet voidaan saattaa tehokkaasti voimaan koko yhteisön alueella.”

4

Asetuksen N:o 6/2002 32 ja 33 artikla, joiden tulkintaa on pyydetty, samoin kuin sen 28 ja 29 artikla, sisältyvät III osastoon, jonka otsikko on ”Yhteisömalli omistusoikeuden kohteena”.

5

Asetuksen 28 artiklassa, jonka otsikko on ”Rekisteröidyn yhteisömallin siirto”, säädetään seuraavaa:

”Rekisteröidyn yhteisömallin siirtoon sovelletaan seuraavia säännöksiä:

– –”

6

Asetuksen 29 artiklassa, jonka otsikko on ”Rekisteröity yhteisömalli esineoikeuden kohteena”, säädetään seuraavaa:

”1.   Rekisteröity yhteisömalli voidaan antaa vakuudeksi ja se voi olla esineoikeuden kohteena.

2.   Jos jokin osapuoli sitä pyytää, 1 kohdassa mainitut oikeudet merkitään rekisteriin ja julkaistaan.”

7

Asetuksen N:o 6/2002 32 artiklan otsikko on ”Käyttöluvat”, ja siinä säädetään seuraavaa:

”1.   Yhteisömalliin voidaan myöntää käyttölupa koko yhteisön aluetta tai sen osaa varten. Käyttölupa voidaan myöntää joko yksinoikeudella tai ilman yksinoikeutta.

– –

3.   Jollei käyttölupaa koskevassa sopimuksessa toisin määrätä, käyttöluvan haltija voi nostaa yhteisömallin loukkaamista koskevan kanteen vain mallinhaltijan suostumuksella. Yksinoikeuden antavan käyttöluvan haltija voi kuitenkin panna tällaisen menettelyn vireille, mikäli yhteisömallin haltija, jolle asiasta on ilmoitettu, ei kohtuullisen ajan kuluessa itse nosta loukkauskannetta.

4.   Saadakseen korvauksen kärsimistään vahingoista käyttöluvan haltijalla on oikeus yhtyä yhteisömallin haltijan nostamaan loukkauskanteeseen.

5.   Jos jokin osapuoli sitä pyytää, rekisteröityä yhteisömallia koskevan käyttöluvan myöntäminen tai siirto merkitään rekisteriin ja julkaistaan.”

8

Asetuksen 33 artiklassa, jonka otsikko on ”Oikeusvaikutukset suhteessa kolmansiin”, säädetään seuraavaa:

”1.   Edellä 28, 29, 30 ja 32 artiklassa tarkoitettujen oikeustoimien oikeusvaikutuksia suhteessa kolmansiin säännellään 27 artiklan mukaisesti määritellyn jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti.

2.   Rekisteröityjen yhteisömallien osalta 28, 29 ja 32 artiklassa tarkoitetuilla oikeustoimilla on oikeusvaikutuksia suhteessa kolmansiin kaikissa jäsenvaltioissa vasta sen jälkeen, kun ne on merkitty rekisteriin. Siitä huolimatta tällaisella toimella on jo ennen sen rekisteriin merkitsemistä oikeusvaikutuksia suhteessa niihin kolmansiin, jotka ovat saaneet oikeuksia rekisteröityyn yhteisömalliin oikeustoimen suorittamisen jälkeen, mutta jotka tiesivät toimesta sinä ajankohtana, jona saivat nämä oikeudet.

3.   Edellä 2 kohtaa ei sovelleta henkilöön, joka saa rekisteröidyn yhteisömallin tai oikeuden rekisteröityyn yhteisömalliin koko yrityksen luovuttamisen tai muun yleisseuraannon kautta.

– –”

9

Grüne Welle Vertriebsillä on yksinoikeudella käyttölupa pesupallon yhteisömalliin, jonka EMKER SA, jonka kotipaikka on Sveitsi, on rekisteröinyt numerolla 0008770030-0001. Tätä käyttölupaa ei ole kirjattu yhteisömallirekisteriin (jäljempänä rekisteri).

10

Thomas Philipps toimii yli 200 toimipisteessä ja internetissä. Se myy muun muassa pesupalloa, jonka nimitys on ”pesukonepallo, jossa on keraamisia rakeita”.

11

Koska Grüne Welle Vertriebs katsoi, että tällä tuotteella loukataan pesupallon rekisteröityä yhteisömallia ja tämän mallin haltija oli antanut sille toimivallan käyttää sen omissa nimissä kaikkia mallin antamia oikeuksia, se kehotti Thomas Philippsiä pidättymään kyseisen tuotteen myynnistä, mihin viimeksi mainittu sitoutui.

12

Ensimmäisen asteen tuomioistuin, jossa Grüne Welle Vertriebs esitti vahingonkorvausvaatimuksia ja selvittämistoimia koskevia vaatimuksia, totesi Thomas Philippsin olevan vastuussa ja katsoi, että kantaja oli osoittanut, että sillä on toimivalta nostaa vahingonkorvauskanne omissa nimissään. Thomas Philipps valitti tästä tuomiosta Oberlandesgericht Düsseldorfiin (Düsseldorfin ylempi alueellinen tuomioistuin, Saksa) ja väittää pääasian oikeudenkäynnissä, ettei Grüne Welle Vertriebsillä ole oikeutta esittää vaatimuksia mainitun yhteisömallin nojalla.

13

Oberlandesgericht Düsseldorf pohtii ensiksi, voidaanko Grüne Welle Vertriebsin, joka toimii asetuksen N:o 6/2002 32 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla mallinhaltijan suostumuksella, kanne ottaa tutkittavaksi, vaikka sitä ei ole kirjattu rekisteriin käyttöluvan haltijana. Kyseisen tuomioistuimen mukaan tämän säännöksen puhtaasti sananmukainen tulkinta voisi johtaa kieltävään vastaukseen, mutta mainittu säännös voidaan ymmärtää myös sillä tavoin, että sillä säädellään pikemminkin vilpittömässä mielessä tehdyn hankinnan tapausta, mitä tämän asetuksen 33 artiklan 2 kohdan toinen virke näyttäisi puoltavan.

14

Oberlandesgericht Düsseldorf pohtii toiseksi, mikä on asetuksen N:o 6/2002 32 artiklan 3 ja 4 kohdan välinen yhteys. Se toteaa, että Grüne Welle Vertriebs vaatii oman, tulojen menettämisestä aiheutuneen vahinkonsa korvaamista, ja huomauttaa, että kyseinen kanne voi menestyä mallinhaltijan kanteen puuttuessa vain, jos asetuksen 32 artiklan 3 kohdassa sallitaan se, että käyttöluvan haltija nostaa itsenäisesti vahingonkorvauskanteen. Asetuksen 32 artiklan 3 kohdasta ei käy selvästi ilmi, sallitaanko siinä pelkästään mallinhaltijan oikeuksien käyttäminen kolmansia vastaan vai onko sitä tulkittava siten, että siinä tarkoitettu menettely sisältää myös menettelyt käyttöluvan haltijan vahingon korvaamiseksi. Lisäksi kyseinen tuomioistuin huomauttaa, että tämän asetuksen 32 artiklan 4 kohta voidaan ymmärtää myös siten, että käyttöluvan haltijan mahdollisuutta vaatia tällaisen vahingon korvaamista säännellään pelkästään tässä kohdassa.

15

Tässä tilanteessa Oberlandesgericht Düsseldorf on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

16

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee ensimmäisellä kysymyksellään, onko asetuksen N:o 6/2002 33 artiklan 2 kohdan ensimmäistä virkettä tulkittava siten, että käyttöluvan haltija ei voi nostaa käyttöluvan kohteena olevan rekisteröidyn yhteisömallin loukkaamista koskevaa kannetta, jos käyttölupaa ei ole merkitty rekisteriin.

17

Asetuksen N:o 6/2002 33 artiklan 2 kohdan ensimmäisestä virkkeestä, jonka mukaan ”rekisteröityjen yhteisömallien osalta 28, 29 ja 32 artiklassa tarkoitetuilla oikeustoimilla on oikeusvaikutuksia suhteessa kolmansiin kaikissa jäsenvaltioissa vasta sen jälkeen, kun ne on merkitty rekisteriin”, ilmenee, että siinä tarkoitetut oikeustoimet ovat rekisteröidyn yhteisömallin siirto, siihen kohdistuvien esineoikeuksien perustaminen ja käyttölupien myöntäminen. Erikseen tarkasteltuna tätä virkettä voitaisiin tulkita siten, ettei käyttöluvan haltija voi vedota käyttöluvan antamiin oikeuksiin kolmansia – mallin loukkaaja mukaan lukien – vastaan, jos käyttölupaa ei ole merkitty rekisteriin.

18

Unionin oikeuden säännöksen tulkitsemisessa on kuitenkin otettava huomioon paitsi sen sanamuoto myös asiayhteys ja sillä lainsäädännöllä tavoitellut päämäärät, jonka osa säännös on (tuomio 22.11.2012, Brain Products, C-219/11, EU:C:2012:742, 13 kohta ja tuomio 16.7.2015, Lanigan, C-237/15 PPU, EU:C:2015:474, 35 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

19

Siitä asiayhteydestä, johon asetuksen N:o 6/2002 33 artiklan 2 kohdan ensimmäinen virke kuuluu, on aluksi huomattava, että tämän kohdan toinen virke lieventää ensimmäisen virkkeen sääntöä suhteessa ”kolmansiin, jotka ovat saaneet oikeuksia” rekisteröityyn yhteisömalliin oikeustoimen suorittamisen jälkeen mutta jotka tiesivät toimesta sinä ajankohtana, jona ne saivat nämä oikeudet. Poikkeus tästä säännöstä tehdään 33 artiklan 3 kohdassa suhteessa ”henkilöön, joka saa rekisteröidyn yhteisömallin tai oikeuden rekisteröityyn yhteisömalliin” koko yrityksen luovuttamisen tai muun yleisseuraannon kautta. Näin ollen asetuksen N:o 6/2002 33 artiklan 2 ja 3 kohdan sekä sananmukainen että rakenteen mukainen tulkinta tukee ajatusta siitä, että tämän artiklan tarkoituksena on säännellä kokonaisuutena asetuksen 28, 29 ja 32 artiklassa tarkoitettujen oikeustoimien oikeusvaikutuksia sellaisiin kolmansiin nähden, joilla on tai joilla voi olla oikeuksia rekisteröityyn yhteisömalliin (ks. analogisesti tuomio 4.2.2016, Hassan, C-163/15, EU:C:2016:71, 20 kohta).

20

On myös merkityksellistä, että asetuksen N:o 6/2002 III osaston, johon 33 artikla sisältyy, otsikko on ”Yhteisömalli omistusoikeuden kohteena”. Näin ollen kaikki tässä osastossa olevat artiklat sisältävät sääntöjä, jotka liittyvät yhteisömalleihin omistusoikeuden kohteina. Näin on asetuksen 28, 29 ja 32 artiklan osalta, jotka liittyvät oikeustoimiin, joille on yhteistä malliin liittyvien oikeuksien luominen tai siirtäminen.

21

Lopuksi on huomattava, että asetuksen N:o 6/2002 32 artiklan 3 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaan käyttöluvan haltijan oikeus nostaa yhteisömallin loukkaamista koskeva kanne riippuu vain kyseisen mallinhaltijan suostumuksesta, jollei käyttölupaa koskevassa sopimuksessa toisin määrätä.

22

On myös todettava, että asetuksen N:o 6/2002 32 artiklan 5 kohdan mukaan käyttölupa merkitään rekisteriin yhden osapuolen pyynnöstä. Tässä artiklassa, kuten myös asetuksen 29 artiklassa, ei kuitenkaan ole sellaista säännöstä, joka vastaisi mainitun asetuksen 28 artiklan b alakohtaa, jonka mukaan ”siirronsaaja ei voi vedota yhteisömallin rekisteröinnistä johtuviin oikeuksiin ennen kuin siirto on merkitty rekisteriin”.

23

Asetuksen N:o 6/2002 28 artiklan b alakohta jäisi sitä paitsi vaille merkitystä, jos tämän asetuksen 33 artiklan 2 kohtaa pitäisi tulkita siten, että se estäisi kaikkiin asetuksen 28, 29 ja 32 artiklassa tarkoitettuihin oikeustoimiin vetoamisen kolmansia vastaan, jos niitä ei ole merkitty rekisteriin.

24

Asetuksen N:o 6/2002 33 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä virkkeessä säädetyn säännön tarkoituksesta on katsottava edellä 19 ja 20 kohdassa todetun perusteella, että sillä, ettei asetuksen 28, 29 ja 32 artiklassa tarkoitettuihin oikeustoimiin voida vedota kolmansia vastaan, kun niitä ei ole merkitty rekisteriin, suojataan henkilöitä, joilla on tai joilla voi olla oikeuksia yhteisömalliin omistusoikeuden kohteena. Tästä seuraa, ettei asetuksen 33 artiklan 2 kohdan ensimmäistä virkettä sovelleta pääasiassa kyseessä olevan kaltaiseen tilanteeseen, jossa käyttöoikeuden haltija väittää, että kolmas mallia loukkaamalla loukkaa rekisteröidyn yhteisömallin antamia oikeuksia (ks. vastaavasti tuomio 4.2.2016, Hassan, C-163/15, EU:C:2016:71, 25 kohta).

25

Edellä esitetyillä perusteilla ensimmäiseen kysymykseen on vastattava, että asetuksen N:o 6/2002 33 artiklan 2 kohdan ensimmäistä virkettä on tulkittava siten, että käyttöluvan haltija voi nostaa käyttöluvan kohteena olevan rekisteröidyn yhteisömallin loukkaamista koskevan kanteen, vaikka käyttölupaa ei ole merkitty rekisteriin.

26

Toisella kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee, onko asetuksen N:o 6/2002 32 artiklan 3 kohtaa tulkittava siten, että käyttöluvan haltija voi tämän säännöksen mukaisesti vireille panemassaan yhteisömallin loukkausta koskevassa menettelyssä vaatia oman vahinkonsa korvaamista.

27

Asetuksen N:o 6/2002 32 artiklan 4 kohdassa säädetään, että saadakseen korvauksen kärsimästään vahingosta käyttöluvan haltijalla on oikeus yhtyä yhteisömallin haltijan nostamaan loukkauskanteeseen, kun taas tämän asetuksen 32 artiklan 3 kohdan nojalla ei ole selvää, voiko käyttöluvan haltija vaatia tämän vahingon korvaamista, kun se nostaa itse tässä säännöksessä tarkoitetun loukkauskanteen.

28

Näitä kahta säännöstä, joissa luodaan oikeussuojakeinot, joita yhteisömallin käyttöoikeuden haltija voi käyttää yhteisömallin loukkaajia vastaan, on kuitenkin luettava yhdessä. Näiden säännösten mukaan käyttöoikeuden haltija voi joko nostaa kanteen – panemalla vireille loukkausmenettelyn mallinhaltijan suostumuksella tai yksinoikeuden antavan käyttöluvan tapauksessa ilman suostumusta, mikäli yhteisömallin haltija, jolle asiasta on ilmoitettu, ei kohtuullisen ajan kuluessa itse nosta loukkauskannetta –, tai yhtyä mallinhaltijan nostamaan loukkauskanteeseen. Viimeksi mainittu vaihtoehto on ainoa ilman yksinoikeutta annetun käyttöoikeuden haltijalle, joka ei saa mallinhaltijalta suostumusta toimia yksin.

29

Jos käyttöluvan haltija voi vaatia vahinkonsa korvaamista yhtymällä yhteisömallin haltijan nostamaan loukkauskanteeseen, sen on voitava vaatia tämän vahingon korvaamista myös silloin, kun se nostaa itse loukkauskanteen – joko yhteisömallin haltijan suostumuksella tai ilman tämän suostumusta, jos käyttölupa on annettu yksinoikeudella ja yhteisömallin haltija ei asiaa koskevan ilmoituksen jälkeen ole ryhtynyt toimiin.

30

Edellä 28 kohdassa kuvailtu oikeussuojakeinojen järjestelmä ei lisäksi olisi johdonmukainen, jos käyttöluvan haltija voisi puolustaa omia etujaan vain yhtymällä yhteisömallin haltijan nostamaan kanteeseen, kun se voi yhteisiä etuja puolustaakseen nostaa kanteen itse – joko haltijan suostumuksella tai yksinoikeuden antavan käyttöluvan tapauksessa jopa ilman tämän suostumusta.

31

Käyttöluvan haltijan mahdollisuus vaatia asetuksen N:o 6/2002 32 artiklan 3 kohdan mukaisen kanteen yhteydessä oman vahinkonsa korvaamista noudattaa myös tämän asetuksen johdanto-osan 29 perustelukappaleessa todettua tavoitetta, jona on saattaa yhteisömallin antamat oikeudet tehokkaasti voimaan koko unionin alueella, ja tämän säännöksen ja mainitun asetuksen 32 artiklan 4 kohdan tarkoitusta, jona on antaa käyttöluvan haltijalle menettelylliset keinot toimia loukkausta vastaan ja puolustaa tällä tavoin oikeuksiaan. Jos käyttöoikeuden haltijaa kiellettäisiin toimimasta tässä tarkoituksessa tällaisen kanteen yhteydessä, siitä tehtäisiin omaa vahinkoaan koskevan korvausvaatimuksen osalta täysin riippuvainen – vaikka käyttölupa olisi annettu yksinoikeudella – yhteisömallin haltijasta ja sitä estettäisiin toteuttamasta näitä oikeuksia, kun mallinhaltija ei ryhdy toimiin. Tällainen kielto olisi siis sekä asetuksen N:o 6/2002 tavoitteen että sen 32 artiklan 3 ja 4 kohdan tarkoituksen vastainen.

32

Näin ollen toiseen kysymykseen on vastattava, että asetuksen N:o 6/2002 32 artiklan 3 kohtaa on tulkittava siten, että käyttöluvan haltija voi tämän säännöksen mukaisesti itse vireille panemassaan yhteisömallin loukkaamista koskevassa menettelyssä vaatia oman vahinkonsa korvaamista.

33

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (seitsemäs jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti: